Vapaus, June 13, 1967

              Sivu 2 Tiistai, kesäb. 13 p. — Tulesday, June 13, 1967
VAPAUS iNDEJPENDENT LJ\BOR ORGÄN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) • Established Nov. 6, 1917
6bitOR: , W . E K L U N D MANAGER: E. S U K SI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EOITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publisheä thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
' Adl«:rtlsing rates upon applicatlon, translatlon free of charg«.
Authorlzed ap second class mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
CANAOIANillANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
' v\V./ / 3kk. 3.00 Suomeen:
''' ''"\' 1' ' " ''' ' - ' ' ' ' • •
1 vk. $11.00.6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 8 kk. 6.26
Tapaus Landreville
Vaikka me lukeudumme niihin canadalaispiireihin, jot­ka
tervehtivät sitä kun Ontarion ylioikeuden tuomari ,Leo
Landreville sai vapauituksen tuomarin tcilmesta, meistä tun­tuu,
kuitenkin siltä, että hämen asiainsa käsittely jättii jota­kin
toivomisen varaa.
Kuten muistetaan, Ontarion lakimiesyhdistys ehdotti — r
annettak'0Cin sille täysi tunnustus — cittä liittohallituksen oi-fceusministeriön
tulisi erottaa mr. Landrevillen sen johdosta
kun' hän vutona 1963 Sudburyn pormestarina ollessaan hy­väksyi
NONG-os-äkkeiden option, mistä hänen kerrotaan
hankkineen peräti $117,000 sijoittamatta senttiäkään omia ra­hojaan
niihin. Myös m,uistet&an, että NONG-nimellä tunnet­tu,
luonnonkaasuyhtiö miltä mr. Landreville nämä osakkeet
sai, oli vähää aikaisemmin saanut liikennöimisoikeuden: Sud­buryn
kaupungilta, jonka pormestarina mr. Landreville sil­loin,
oli.''
- Lisäksi muistetaan, että silloinen oikeusministeri kertoi
subsitelleensa tuomari LandrevilleDe, että parempi olisi jos
hän toimestaan eroaisi. Landreville kieltäytyi.
Tilanne kehittyi lopulta siihen, että liittohallitus nimitti
tuomari Ivan Randin tutkimaan tapaus Landrevillea. Suorit­tamiensa
tutkimusten ja kuulustelujen perusteella tuomari
Rand antoi lausunnan^ että tuomari Landreville ei ole sopiva
tehtäväänsä sen vuoksi kun hän vastaanotti silloisessa tilan­teessa
mainituit NONGin 7,500 osaketta.
Esittääksemme pitkän asian mahdollisimman lyhyesti
me palautamme mieleen vain sen, että seuraten tuomari
Randin lausuntoa, että tuomari Landreville on saattanut it­sensä
tuomarinvirkaan sopimattomaksi, ryhdyttiin aisiaa kä­sittelemään
parlamenttiportaassa eli oikeammin sanoen se­naatin
ja alahuoneen yhteisessä komiteassa, joka puolestaan
suositteli Landrevillen erottamista/ Lopulta asia alistettiin
senaatin käsiteltäväksi, mistä se olisi tullut viimeksi alahuo-
.•neeseen.
Nyt, jolloin oli täysin selvää, että parlamentti,: maan kor­kein
hallintoelin, tekee päätöksen hänen erottamisekseen,
tuomari Landreville veti taJkatemppujen tekijäin tavoin ha­tustaan
erokirjeen, minkä oikeusministeri sanoi muitta mut­kitta
hyväksyneensä.
Pitäen'yllämainittujen seikkojen lisäksi mielessä ne ris-
'tiriitaiset lausunnot,mihin tuomari Rand viittasi, jota tuo­mari
Landreville. tätä asiiaa tutkiville elimille oli antanut,
kysyä pitää — olisi valtiovalta ja oikouslaitcs menotellyt
toisten kohdalta yhtä piekämielisesti, yhtä kiirehtimättä ja
yhtä huomaavaisesti, mitä meneteltiin tapaus Landrevillen
käsittelyssä?
Sanotaan, että kaikki'on hyvin silloin kun loppu on hy­vin.
.Nykyaikana tällainen järkeily ei kuitenkaan enää päde.
Tapaus Landreville jätti tuhansille ja tuhansille canadalaisille
sellaisen-vaikutelman,'että varakkailla, ja niillä, joilla on
vaikutusvaltaisia ystäviä ja yhteyksiä, on sittenkin toisen­lainen
laki kuin meillä tavallisilla pulliaisilla.
Fasismi nostaa päätään
Viime sunnuntaina Länsi-Saksassa Ala-Saksan osaval­tiossa
suoritetuissa vaaleissa saivat uusfasistit 2,5 prosenttisen
ääniosuuden seitsemään prosenttiin. Se oli yksi: lisä varoi tus
siitä- kuinka lähellä pintaa Länsi-Saksassa vaikuttaa vielä
natsilainen hapatus. Uusfasistit eivät kylläkään päässeet lä­hellekään
valta-asemia, mutta Kansallinen demokraattipuo-lue
(NPD) sai kuitenkin valituksi 10 edustajaa, minkä pe­rusteella
siitä tuli kolmanneksi suurin puolue osavaltion, par­lamentissa
Kristillisen demokraattipuolueen ja Sosialidemo­kraattisen
puolueen jälkeen.
Asian vakavuutta korostaa se tosiasia, että tämä uusfa­sistinen
puolue on aikaisemmin saavuttanut prosentuaahsesti
samantapaista vaalimenestystä Hessenin; Baijerin Schleswig-
Holstein ja Rheinland-Pfalzin osavaltioissa. Täten nähdään,
että uusfasistein a'on kannatusta hyvin laajalla alueella Län­si-
Saksassa.
Tähän kehitykseen on luonnollisesti vaikuttanut se po­liittinen
ilmapiiri, .mitä "demokratisoituneessa" Länsi-Sak­sassa
ylläpidetään. Ei ole sattuma eikä liioin; toisarvoinen
asia kun vasemmistolaisia, erikoisesti kiommunisttista puoluet­ta,
pidetään fasistiseen malliin maanalaisena järjestönä ja
kun rauhanpuolustajiakin kohdellaian miltei maanpettäjilnä.
Kaikki tämä ruokkii, innoittaa ja auttaa äärioikeiston voimia
ja selittää osaltaan sen, miksi uusfasistinen Kansallinen de-mo'kra)
aittipuolue on saanut näiaj^aljon-vaalimenestystä.
Kaiken kaikkiaan on mahdollista että nyt kun Kris­tillisdemokraattinen
ja Sosialidemokraattinen puolue ovat
hallittiskokoomuksessa, uusfasistisesta puolueesta voi tulla
virallinen oppositioryhmä.
Eräät täkäläiset päivälehdert, jotka oikein kyllä ovat huo­lissaan
urusfasismin noususta, pitävät asiaa jonkinlaisena vaa-
Uteknillisenä vaarana^ mikä johtuu muk^^^
tisen |ä sosiaalidemokraattisen puolueen vaaliliitosta. Tosi­asia
tietenkin on se, että vaara on pailjoh syvemmällä — siinä
••pinnallisessa demokratiassa'' minkä vallitessa d ole k!oului&-
sa voitu.vieläkään selittää hatsismih todeliiäta olemusta'-miuka
sillä perusteella, kun koko vanhempi polvi, opettajat mu­kaanlukien,
diivat tavalla tai toimella sekaantuneet natsis­min
syleilyyn.
Kun kouluissa/ sanoniialehdis^ radiossa ja
ni(Ufissa julkisruuslaitoksissa ja välineissä ön suljettu silmät nat^
sism|n,hirmutöille; kun Hitlerin sotaan osallistuneita upstee-r^
jä ja muita viskaaleita kohdellaan imiltei kansaJlissänka-reina;
kuin, vasemmistoa vainotaan ja vainotaan ja oikeistoa
liehitellään, niin mikään ihme ei ole vaikka uusfasismi nos-
Kiin Bergoffin "gorillat" riebuivait
UKONMURSKAAMIHEN ENNEN J A N YT
= Muodit lakkojen murskaamisessa
ovat muuttuneet dramaattisesti sen
jälkeen kun tämän maan (USAtn)
'iakonmunskaaja n:o ensimmäinen"
— Pearl Bergoff — hallitsi sitä
alaa omalla aikakaudellaan. Bergof­fin
lakonrlkkurikausi alkoi 1907 ja
päättyi 1930. Tällä aikakaudella
hän mui-skasi 175 lakkoa ja luet-t'eli
rautatieyhtiöt, laivayhtiöt ja
raitiotieyhtiöt kundieasa luetteloon
kuuluviksi, kirjoitti äskettäin yh-dysvaU;!
lainen veljeslehtemme Työ-mies-
Eteenpäin jatkaen asian selos­tusta
seuraavasti:
Hänen menetelmänsä olivat yk­sinkertaisia
— karkeita ja tehok­kaita.
Kun työnantaja antoi hänel­le
lakonmurskaamisurakan, Bergof-fin~
roistojoukot — jotka tunnettiin
"gorillain" nimellä — alkoivat ke-r
ä t ä - p i t k i n seutua kaikenlaisia kuo-na-
ameksia, samanlaisia kuin he
itsekin. Ideaan sisältyi saada nä­mä
roistot sisälle tehtaaseen, jon­ka
työläiset ovat lakossa. Siellä ne
aniharvoin tekivät mitään muuta
kuin joivat viin.aa ja pelasivat uh­kapeliä,
jossa menettivät lakonrik-kuruudesta
heille maksetun pal­kan
Bergoffin . gorilloille. " H y v in
vähän niitään työtä ovat lakonrik-kurit
milloinkaan missään suorit­taneet",
sanotaan Fortunejulkaisun
V. 1935 numerossa, jossa tarkem­min
selostettiin sen aikaista lakon-murskaamistoimintaa.
''Hänen tuot­tamansa
tavara ei ole sitä, mitä
halutaan — hänen läsnäolonsa on
sitä, mitä halutaan", sanottiin kir­joituksessa
edelleen. Lakkolaiset
oli mjlärä saada vakuutetuiksi —
ja he tavallisesti tulivat vakuute­tuiksi
että lakkonsa on epäon­nistunut.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Karl Joutsi, Sherridon.Maniloba,
täytti kesäkuun 1 pnä 73 vuotta.
Leo Laine, Toronto, Ont.. täyt-
-tää-torslaina, kesäkuun 15 pnä 67
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja
vain onnentoivotuksiin.
tutta
Bergoffit ovat oUeet poissa bis­neksestä
vuosikymmeniä. Wagnerin
työsuhdelaki, joka astui voimaan
Rooseveltin hallituksen Uuden jaon
lainlaadintana, ja joka sitten teh­t
i i n tehottomaksi Taft-Hartley-lain
ja sen täydentäjän Landrum-Grif-fin-
Kennedy-lain kautta, teki aika­naan
lopun Bergoffin bisneksestä.
Samalla kertaa päättyi myös Ber-goffien
raakamaiset menetelmät,
j o i h i n useinkin sisältyi kapuloilla
ja kaasupommeilla varustettujen
gangsterien hyökkäykset lakkovah-leja.
vastaan. Mutta se el johdu sil­tä,
että työnantajat olisivat tulleet
sivistyneimmiksi, vaan siitä, että
teollisuus on käynyt monimutkai­semmaksi
ja työläiset tietoisimmik-si.
Samaan aikaan - luokkataistelu,
jonka ilmaisijana lakot ovat, rie­huu
edelleen. Ja sitä vastaan työn­antajat
ovat kehittäneet monenlai­sia
tekniikoitaan; i
Olemme saaneet tilaisuuden tu­tustua
kopion kautta "Muoijiautus
Paceco" (Tyynen meren rannikon
insinööriyhtiön) työläisille anta­maan
ilmoitukseen, jotka työsken­televät
kattilantekijäin työehtoso­pimuksen
alaisuudessa. Se on huo­mautus
työsulusta. "Unio äskettäin
lakkoutui useita tässä teollisuudes­sa
toimivia firmoja vastaan", sano­taan
huomautuksessa. "Unio oli
täydellisesti tietoinen, että ylivoi­mainen
enemmistö tämän teolli­suusryhmän
työnantajista kallistuu
kannassaan lakkojen vastustami-
.seen keskitettynä toimintana. Tä­män
mukaisesti edelleen kiinni pi­täen
aikaisemmasta tiedotuksesta,
e t t ä iakko yhtä vastaan on lakko
kaikkia vastaan', tällä yhtiöllä ei
ole, muuta vaihtoehtoa kuin kes-keyttä--
i toimintansa siihen asti kun­nes
kiii;ta on ratkaistu."
Samanla').a työsulkuja, jotka to^
di.staval työnantajien solidaarisuut­ta
.toi.si;ian kohtaan, on tapahtunut
useissa teollisuuk.si.s.sa, Chicagon
maitoyhtiöistä Ne\v Yorkin sano­malehtiin
asti. Mutta työnantajat
nykyäiir. tekevät enemmän kuin
vain yksin!certai.se.';ti asettuvat tu­kemaan
jäseniään, joita lakot iske­vät.
Ne pitävät kokouksia — kai­kenlaisten
solancuvostojen kokouk-
.'•.la — tarkoituksella yhteisesti kes­kustella
faktiika.sta ja strategiasta.
Milloin ja minkälaisessa tilanteissa
heidän tulee "ottaa vastaan lak­ko"?
Kuinka käyttää hyväkseen
20,000 HENKEÄ OSALLISTUU
ITÄMEREN VIIKON VIETTOON
Berliini. — Tänä vuonna kym­menettä
kertaa Rostockissa ja
muualla DDR:n rannikkoalueella
vietettävän .Itämeren viikon yh­teydessä
kokoontuu samoin jo
kymmenennen kerran Itämeren-^
maiden; Norjan ja Islannin työ-läiskonferenssi,
jonka merkitys
ja laajuus sitten vuoden 1958
ensimmäisen konferenssin on
kasvanut moninkertaiseksi.
Kymmenvuotisjuhlalle on omis­tettu
heinäkuun 13. pnä ennen
varsinaisen konferenssin alkua
juhlallinen avausistunto. Kon­ferenssiin
on ilmoittautunut täl­lä
kertaa yhteensä 790 osanotta­jaa,
jotka jakautuvat eri maiden
kesken seuraavasti: Tanska 140,
Suomi 115, Ruotsi 110, DDR 180
Länsi-Sak.sa 85, Islanti 12 sekä
edustajia Neuvostoliitosta ja
Puolasta. Kaikkien muiden mui­den
paitsi Länsi-Saksan osanot­tajat
ovat ammatillisten järjestö­jen
valitsemia edustajia
Konferenssin pääalustuksen pi­tää
SAK:n kansainvälinen sihteeri
Olavi Saarinen Euroopan tur-vallisuu-
skysymyksistä. Muita alus­tuksia
esittävät yksi ruotsalainen
edustaja sekä DDR:n ammatilli­sen
keskusjärjestön edustaja. Ko­kouksen
osallistuu Suomesta li­säksi
puheenjohtaja Ai-vo Hauta­la
Ja kak.sl muuta SAK: n johdon
taakin rumaa päätään Länsi-
Saksassa.
Toisin, vallan toisin ovat
asiat Itä-Saksassa, missä natsi-laisuuden
ylistys karsittiin ensi
työiksi pois koulukirjoista; mis­sä
on suoritettu julkusta kasva­tustyötä
natsismiin vajonjiei^
den herättämiseksi ja iiiudol­leen
kasvattamiseksdj; missä fa­sistisia
oikeistovoimia, on suit­sitta
ja fasisn^ia yastustaville
yasemmistolaisirie taattu mah­dollisimman
laajat toirriintaoi-keudet-
ja mahdollisuudet! Siel
lä on kitketty fasismin juuria
syvältä yhteiskuntaelämän
mullasta jä tuloksena ön, että
uusfasisnain nousu on siellä
tuirutematan käsitys.
Jos Länsi-Saksan viraniomai-sot
haluavat tietää syyn uus-iasismin
nousuun siellä, he saa­vat
vastauksen "ihmettelyyn­sä"
katsomalla kuvastimeen.
jä.sentä sfkä vieraana erään .S.\.f:n
liiton liedotu.s.sihleeii.
Kokonai.suudes.saan Itämeren vii­kolle
odotetaan ennätysmäärää ul­komaisia
vieraita, viime vuonna
heitä oli noin 18.000. nyt .saapunee
pari tuhatta enemmän. Ohjelma
noiuiatcleo perinteellisiä latuja.
Kulttuuriohjelman huomattaviin
mat vierailiiat ovat Gisela. May,
Moissejev-yhtye Neuvostoliito.sta,
Poznanin poikakuoro ja Berliinin
sinfoniaorkesteri. Erittäin merkit­täväksi
muodostunee nyt, kute:-.
viime vuonna viikon ohjelmaan
varsinaisesti kuulumaton parla­mentaarikkojen
tapaaminen, jon­ka.
aikana eri puolueita ja katsan­tokantoja
edustavat edustajat ja
poliitikot kaikista Itämeren maista
keskustelevat. Pohjois- ja Keski-
Euroopan tiirvallisuu.skonferenssin
järjestämiseksi j;i atomia.seettomien
vyöhykkeiden luomiseksi. itäme­ren
viikon ;ivaukscn suorittaa
DDR:n pääministeri Wili Sloph
9. heinäkuuta Rostockis.sa.
uniojohtajien kantaa jäsenistöä ,koh/
taan ja jäsenistön kantaa uniobyr
rokraatteja kohtaan? Kuinka voi­daan
t'edonanto|aitoksia— sellai^
sia kuin sanomalehdet, radio, tele­visio,
paikkakuntalaitokset ja yk-sinpä
kirkot —- käyttää kansan­omaisen
ennakkoluulon lietsomiseen
lakkolaisia vastaan?
Näitä ja muita samanlaisia ky­symyksiä
työnantajat vellovat sptV
neuvostojensa kokouksissa hyvin
paljon samalla tavalla kuin sotilas­komentajat
tutkivat taistelukentän
strategiaa. Mitkä ovat vihollisen,
heikkouksia? Missä lepää työnan­tajien
yoima? Miten voidaan saada
rivijäsenjoukot vakuutetuiksi, että
he missään mielessä eivät voi toi­voakaan
lakon voittamista ja sen
avulla edes sen verran saamista,
e t t ä ie korvaisi pitkässä lakossa
menetetyn palkan? Paljon multa
samanlaisia kysymyksiä vedetään
esiin.
Sillä sota on käynnissä työn ja
pääoman välillä — vaikka George
Meany — AFL-GlO-liiton diktaat­torina
kuinka yrittäisi väittää päin­vastaista.
Lakot ja työsulut ovat
vain etuva-tiotaisteluita tässä so­dassa.
Ja näiden etuvartiokahak-kain
päättyminen ei ole mitään
muuta kuin välirauhaa aina pau-haava.
s.sa 1aistelus.sa. .Ja .syyt sii­hen
ovat selviä. "Työsopimus"; on
kirjoitettu ja allekirjoitettu siitä
minkä ehtojen alaisuudessa työläis­ten
työn riistäminen tulee jatku­maan
seuraavat kaksi tai kolme
vuotta. Mutta mitään muutosta ei
ole tapahtunut siinä peru.ssuhtees-sa,
joka vallitsee kapitalistiriistä-jien
ja riistettyjen työläisten vä­lillä.
Työläiset jatkavat työvoiman-
.sa myymistä määrätyllä hinnalla
Jumala on
1 .1
Helsinki,—- Karmel-yhdistyksen
toiminnanjohtaja Paavali Toivio
kertoi lehdistölle, että Jumala on
sotajoukon jumala ja että hän on
antanut koston Lsraelilaisten kä­siin.
Yhdistyksen informaatiotilai-:
suudessa Helsingissä siteerattiin
runsaasti raamatunlauseita ja to­disteltiin,
että Jumala itse on U\-
vannut Palestiinan alueen jviutalai-
.'ille ja kostaa kaikille, jotka yrit­tävät
estää tämän. Jerusalemin val­taus
on moikkinä viimeisistä ajois­ta.
• .;.
Karmel yhdistys on lähettänyt
vuotiestä 1962 suomalaisia nuoria
työskentelemään kibbutzeissa "Raa-,
matun ja Israelin : puolesta". Täl­läkin
hetkellä heitä on runsaasti
maassa. Kainielilaiset luottavat en-nustuk.
scen jonka mukaan Jumala
siunaa niitä, jotka .siunaavat juu­talaisia.
Valitettavasti suomalaiset nuoret
ovat herättäneet pahennusta juuta­laisten
ke.skuude.ssa moraalittomuu­tensa
takia ja yhdistys toivoo, että
vapaaehtoisiksi lähtisi vain sellai­sia,
jotka voivat viedä Israeliin tO;
dellista kristilli.stä sanomaa ja käy­dä
mojaalitaistelua tässä maailmas­sa.
Tilaisuudessa oli vieraana laskur
vaijojääkäri Israel Ben Ami, joka
toivoi, pääsevänsä taistelemaan
mahdollisi.mman pian. Pakolaisky­symyksestä
hän ei suostunut pu­humaan,
koska hän on sotilas^ eikä
hänellä ole oikeutta tällaLse-ssa ti­lanteessa
esittää mielipiteitä maan­sa
puolesta. Israelissa asuvista yli
200,000 arabista hän sanoi, että
näitä tarkl:aillaan ja että heidät
pyritään eristämään muista arabeis­ta,
mutta että he ovat pysyneet so-lidaarcina
Israelille.
palkalla •—ja kun he ovat tuot­taneet
vastaavan määrän tällä hin­nalla
päivästä päivään, he samal­la
tuottavat ylijäämää työnantajil­le.
Työläisten ostokyvyn jatkuva
rappeutuminen merkitsee sitä, et­t
ä voitetut palkankorotukset ovat
pian hukkuneet olemattomiin, ja
työläisten kilpailu elinkustannusten
polkurattaassa alkaa uudelleen.
Lainlaadinnalltsella rintamalla on
myös. uusi hyökkäys käynnissä työ­läisten
lakkoutumisen kieltämisek­si
uusien .sortolakien avulla. Alun
tähän uuteen hyökkäykseen lak-koutumista
vastaan varasi presi­dentti
Johnson estämällä hallitus­vallan,
valtuuksilla rautatieläiset
lakkoutumasta ja- sen jälkeen esit­tämällä
laiiilaadintaa, jolla voitai-„
s i in heti alkuunsa murskata lakot
millä alalla tahansa.
Kaikuna tässä John.sonin sotahuu­dosta
työväkeä vastaan New Yorkin
osavaltiossa saatettiin voimaan uusi
l a k i , joka estää ^kiifinanfyöläisiE"
menemästä l a k k o o n . L a k i astuu
voimaan syyskuun 1 päivänä ja sii­hen
sisältyy minkä tahansa kunnan;
työläisiä edustavan unien, sakotta­minen
10,000 dollaria jokaiselta
päivältä, jonka sen jfisenet,ovat la­kossa;
samalla union jäsenten jä­senmaksut
pidätetään hallitukselle
n i i n että . unio ei voi saada edes
sakkorahoja kokoon, puhumatta­kaan
eläkekassoista ja muista sel­laisista.
On aihettaa aavistaa, että John­sonin
esittämä lakkovastainen lain-laadinta,
joha tulpe pian esille kon­gressissa
ja ajetaan kiireesti voi­maan
"työväen ystävinä" kongres­siin
valittujen kongressimiesten ja
senaattorien avustamana, sisältää
New Yorkin Rockefellerin lakko-vastaisen
Ipin kaikki korvamerkit.
Suuret taistelut ovat tämän maan
työväenluokan edessä. Onnettomuu­deksi
maam.me suurinta ammatil-
4ista liittoa kontrolloivat miehet,
joilla el ole . p i e n i n t ä k ä ä n halua
johtaa työläisiä täfisä taistelussa,
vaan sensijaan pois siitä ehdotto­maan
antautumiseen pääoman voi­mien
edessä.
Saimaan alueen leoilisuusedustajilla
myönteinen arvio kanavahankkeesta
Helsinki. — Eduskunnan kul-kulaitosvaliokunta
tutustui äsket­täin
Saimaan kanavan rakennus­töiden
nykyvaiheeseen. — Tä­mänkin
matkan aikana oli ha­vaittavissa
se myönteinen ' piir­re,
että kiinnostus Saimaan kana­vaa
kohtaan on paikallisen teolli­suuden
piirissä lisääntymässä,
kertoi valiokunnan puheenjohta­ja
Rainer .Virtanen matkavaiku-telmista
Kansan Uutisille.
Jo edellisen, Kuopion ja Varkau­den
alueille suuntautuneen tutus-tumisi!
iatk;!n aikana paikallisen
leollisruden edustajat korostivat
että näiden tehtaiden asema vah­vistuu
huomattavasti meren rannal­la
sijailJ:evi;an teollisuuteen nähden.
Eräät pitivät mahdollisena nousua
lähes tasaveroiseen asemaan, koska
silloin jäisivät pois mm. ylimääräi-
.set luivausl-.ustannukset, mainitsi
puheenjohtaja Virtanen.
Saimaan suurella vesistöalueella
kanavan rakentamista on luonneh­dittu
n;yÖ3 järkevimmäksi kehitys-aluepo!
itiikj'.ksi, koska se luo pai­kallisen
talouselämän luonnolliselle
vilkastumiselle . uudet perusedelly­tykset.
Kanavatyön kustannuksiin
c-n, usoin kärkkäästi puututtu, mut­ta
.samanaikaisesti on unohdettu, et­tä
maassamme rakennetaan hyvin
kalliita teitä, joilla tosiasiassa on
Uiuri • samansuuntainen vaikutus
kuin Saimaan kanavalla, jatkoi pu­heenjohtaja
Virtanen.
Ky.symy'c;-essä oli TVH:n edus­kunnan
kulkulaitosvaliokunnallejär
jestäniä matka, jolloin tutustuttiin
Saimaan kanavan rakentamisen ny­kyvaiheeseen.
Matkan aikana selvi-'
si, että noin 80'; Saimaan kana­vasta
on jo valmistunut. Sopimuksen
mukaan Saimaan kanavatyö on Suo­men
rahoituksella saatava valmiik­si
viiden vuoden kuluessa eli 21. 8.
•68 mennessä. Työt ovat edistyneet
hyvin ja pidetään varmana, että ka­nava
valmistuu määräaikaan men­nessä.
Vuoden 1967 loppuun men­nessä
on suunniteltu toteutettavak­si
loppuun 97% koko kanavatyöstä.
Talvikausina 1968 suoritetaan portti
asennusten tarkistuksia, luiskaver­housten
täydennyksiä ja kerätään
vettä k.nnavaan vuoden 1968 ke.sällä
tarkoitettua kanavan koekäyttöä
varten. Edelleen vuoden 1968 aika­na
tehdään nurmi-istutuksia ja mui­ta
istutustöitä.
Kanava-alueelle tulee kaikkiaan
13 sillaa, 6 normaalisiltaa ja 7 läp-päsiltaa,
jatkoi valiokunnan puheen­johtaja
Rainer Virtanen. Läppäsil-toja
on asennettu Mustolan ja Sos-kuan
suluille. Juustilan ja Pällin
i;uluille ovat rakenteiden asennus­työt
Käynnissä. Kivisalmen maan­tie-
ja rautatiesillat on otettu käyt­töön
jo vuoden 1966 loppupuolella.
Nuijamaan maantiesilta on otettu
käyttöön vuoden 1967 alussa. Laur
ritsälan maantie.silta siihen liitty­vine
leineen otetaan liikenteeseen
tämän vuoden heinäkuussa ja rau­tatiesilta
marraskuun alussa, Kan-solan
läppä.silta samoin Mälkiän sil­lan
rakennustyöt aloitettiin touko­kuussa
ja työt on tarkoitus saattaa
päätökseen vielä tämän vuoden ai­kana.
Eräänä myönteisimpänä piirtee­nä
oli selvästi havaittavissa se, et­tä
kiinnostus Saimaan kanavaa koh­taan
on paikallisen teollisuuden pii-ri-
ssä lisääntymä.ssä. Kiinnostuksen
kasvua osoittaa sekin, e t t ä Varkaus
ja Kuopio ovat nostaneet voimak­kaasti
esilly suunnitelman kanavan
jatkamisesta Kuopioon saakka. Ny­kyinen
päätöshän edellyttää, että
kanavaliikenne ulottuu jo Varkau­teen
saakka. Laiturien rakentamis­suunnitelmien
toteuttaminen on
myös meneillään Saimaan niillä ve­sistöalueilla,
jotka tulevat liikenne­verkon
piiriin. Näitä töitä toteut­tavat
kunnat ja paikalliset teolli­suuslaitokset.
Tarkoitusta varten va­rattiin
myös tämän vuoden budjet-.
tiin pieni avustusmääräraha.
Kustonnuksista mainittiin tässä
vaiheessa, että viime syksynä lisä­budjetin
yhteydessä eduskunnassa
ilmoitettu 275 milj. mk:n kustan­nusarvio
näyttää pitävältä. TVH:n
edustajat mainitsivat, että nykjnis-ten
näkymien valossa summa riit­tänee
peittämään kustannukset lu­kuun
ottamatta niitä mahdollisia
indeksikorotuksia, mitä yleinen kus­tannustason
nousu saattaa aiheut­taa.'
Jo aikaisemmin eduskunnan kul-kulailosvaliokunta
kävi Varkauden
ja Kuopion alueella, missä molem­pien
kaupunkien kauppakamai-ien
edustajat esittelivät syväväylän ra-kentamisvalmisteluja
ja kiirehtivät
sen rakentamista Varkaudesta Kuo­pioon.
,
Saimaan kanavalla oli nyt raken­nustöissä
noin 1,900 henkilöä ja ra­kennuspäällikkö
otaksui, että mää:
rä nousee kesän kuluessa hiukan y li
2,000 rajan. Kanavan valmistuttua
irtautuu siis melkoinen määrä työ­voimaa,
josta vain osa voidaan si­joittaa
linjalle Varkaus—Kuopio,
mikäli tehdään päätös mainitun sy­väväylän
rakentamisesta.
PÄIVÄN PAKINA
i i T A L O U S I H M E " JÄ KANSAINVÄLINEN
"Kun väestön tulot laskevat,
ostetaan vähemmän lihaa", kertoo
Länsi-Saksan maatalouden kes-kusmarkkinointi-
ja hintavirasto
äskettäin julkaisema.ssaan rapor­tissa.
Onpa totisesti merkillinen to
teamus "t;ilousihmeen" maassa
arvelee puolestaan Helsingi.ssä il­mestyvän
Kansan Uutisten leh­den
nimimerkki Pilkki jfi" lisää:
Länsi-Saksa.ssa lihan kulutus ku­luvan
vuoden nnsimmäisellä nel­jänneksellä
on todella supistunut
nan työvoimavirasto puolestaan
ilmoittaa, että työttömien luku­määrä
on edelleen yli ."500,000 hen
kcä. Ei siis edes kesä ja kärpä­set
ole pystyneet poistamaan työt
tömyyttä.
Ensimmäisellä neljänneksellä
teollisuustuotanon lasku oli Län-si-
Saksa.ssa 8.1 prosenttia. Maa­liskuussa
tupakkakauppojen
m.vynnin lasku 11 pros. Ja. tässä
yhteydessä pn palattava vieläkin
Länsi^Saksan "kansankapilalis:
min" kukkaseen Volksvvagonln
luntuva.sti. Samoin
, lihan hinnat ovat
kuluttajien ostoihin pidättyv'ästi,
sanotaan edellä mainitu.ssa ra­portissa.
Ei tämä mikään ihme ole, sillä
palkat on miltei koko Länsi-Sak­sassa
jäädytetty, hintojen nousu
ön. jatkunut sekä suuri koko- t"i
osatyöltömyys on .jatkunut ja jat­kuu
edelleen. Länsi-Saksan me­teorologinen
keskuslaitos tiedoit
taa, että sää pn edelleen kauni.s.
Lämpömittari osoittaa merellä
(Länsi-Saksan lannoilla) 16—20
astetta ja sisämaassa ön ,,20—25
astetta (C). lämmintä. Länsi-Sak*
sassa oli sii.s jo muutama viikko
sitten, täydellinen kesä. Vallakun-korkeammat
/VVolfburkin tehtaiden 30,000 työn
vaikuttaneet tekijän palkkapusseissa oli 60—90"
D-markkaa vähemmän rahaa kuin
vuotta aikaisemmin. Eikä Voiks-wagenin
tulevaisuus näytä lähiai­koina
mitenkään ruusuisella -sen
paremmin työläisten kuiri firman­kaan
kannalta.
Palautettakoon vielä mieliin fi­nanssiministeri
Straussin myrkyl­linen
airvosteiu Volksvvagenista.
Aikaisemmin kerrotun lisäksi it
meni Straussin "korvallelyönti-puheesta",
että Volkswagenin tuo­tanto
supistui kuluvan vuoden en­simmäisellä
neljänneksellä 31
pros, "'Koppakuoi'iaisihme" on
maannut laakereillaan 10 vuolla
sen sijaan, että piisi pitänyt ke­h
i t t ä ä uutta ja kilpailuun kykene­viä
malleja. Nyt on jääty odotta­maan
kunnes amerikkalaiset ja
muut ulkomaalaiset autojen tuot­tajat
ovat varastaneeel markkinat
iVolfcswagenilta. Strauss hylkäsi
suoralta kädeltä Volkswagenin
nykyisen johtajan, professori Nor-hoffin
anomuksen verohelpotuk­sista
muka kotimaisen menekin
lisäämiseksi. Ei sellainen vetele,
että "buumi"- aikana levätään
laakereilla ja laskun tullessa
käännytään avunpyyritölhirt v/T-tioltar
joka muutenkin on joutu­nut
- taloudellisiin vaikeuksiin,
lausui Strauss.
Nykyisin Lä.n.si-Saksassa on
kaikenlaisia taloudellisia poppa-miehiä
ennustelemassa,, milloin
alkaa uusi nolisu; tämän vuoden
jälkipuoli.skplhi, tämän vuoden
lopu.ssa, ensi vuoden keväällä jne.
•Volkswagenin ' taloudellisen ase­man
vaikeutuminen kiinnittiiä
huoniiola erityisesti siksi, että se
on eräs Länsi-Saksan suurin teol­lisuusyritys.
;
Mutta vielä paljoa huonommin
ovjil asiat Länsi-Saksan kivihiili-teolltsuudessa.
Jokin aika sitten
suljettiin .Oberhausentssa kaksi
kivihiilikaivosta ja 4,000 työläis­tä
sai lopputilin. Kaupungin yllä
. vallitsi sulkemispäätöksen tultua
julkisuuteen epätodellinen ja
kummitiusmainen hiljaisuus, ker­toi
eräs länsi-Saksalainen tarkkai­lija.
SeurjjSavana päivänä kulki
kaupungin läpi valtava hiilityö-
Iäisten kulkue, joka huusi ryt­missä
iskulausetta: "Me protes­toimme".
Länsi-saksalainen tark­kailija
totesi kauhistuneena, että
kulkueessa kannettiin punaista
lippua ja laulettiin Kansainvälis­tä.
Tällaista ei ole esiintynyt Ruh-rin
alueella vuosikymmeniin. Jos
olisi esiintynyt aikaisemmin, niin
niijj osanottajat, marssijat, punai­sen
lipun kantajat ja Internatio-nalen.,
laulajat olisi pantU- häk­kiin.
Tämä peli el käynyt enää;
sillä kulkueen kärjessä oli kau­pungin
.. sosialidemokraattinen
pormestari.
Länsi-Saksalaiuen tarkkailija
lohdutteli sillä, että marssijoiden
pää.ssä oli ei-kommunisteja. Tä­hän
on todettava vastapainoksi,
että kun loppuu lyö ja raha, niin
pelkillä protesteilla ei hankita
perheelle . elantoa eikä. makseta
vuokraa, mainitsi eräs kulkueen
osanottaja.
Tällaista se on maailman meno.
"Talou.sihmeniaassa" pYi tulossa
vetäjän käteen köyden pää.
- - K ä n s ä k o u r a , , -