1959-08-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, elok. 20 p. — Thursday, A u g . 20, 1959 VAPAUS (UBERTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians., Es-tablished Noy. 6, 1917. Autliorized as second class mail b y t h e Post Office Department, Ottawa. Pub-lished thrice -TÄ-eekl;: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus ; Publishing Company Ltd.; at 100-102 EOip; St.xW., Sildbury, Ont.; Canada: TelepKones: Bus. Office OS.. 4-4264; Editorial Office OS. 4^4265. Manager E. Suksi. Editor.W;: Eklund. /Mailing address: Box 69, Sudbury,' Ontario. Advertising rates upon; application. - Translation free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 ^ - • ' •"''3'kk'2'50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk". 4.80 Suomessa: I vk. 9.50 6 kk. 5.25 Kuinkahan siitä selvitään? The Financial Post-Iehden elokuun 8:nnen päivän etusivun toimituskirjoituksen otsikkona o l i : "Voimmeko me kestää Yhdysvaltain., pääomasijoitukset?" Tässä finanssimaailman asioista hjrvin tietoisennsahomalehden toimituskir-joituksessa sanottiin mm. seuraavaa: ". . . Päivä päivältä C a nadan kontrolli tulevaisuuteensa, nähden vähenee — ja Amer i k a n kontrolli lisääntyy."*' r—^ Mainitussa kirjoituksessa osoitetaan, että Yhdysvaltain pääomasijoitus Canadassa "lähentelee 14 m i l j a r d i a d o l l a r i a ". Se tarkoittaa, s e l i t t i lehti, "noin tuhat ($1,000) d o l l a r i a jokaista miestä, naista ja lasta kohti kymmenessä maakunnassamme. Se on y l i kolme kertaa enemmän kuin-Canadan vuotuinen pääomasijoitus uusiin tehtaisiin j a l a i t t e i s i in . . . "Runsaasti y l i puoli Canadan liikelaitosten voitoista menee ei-tässä-maassa asuville. Vuonna 1980 ulkomaille menevän voitto-osingon osa voi olla 70 prosenttia." Financial. Post sanoo B r i t i s h Columbian E l e c t r i c in edustajan John Davisin sanoneen: "Canadalaisten sietää harkita voiko maalla olla tarkoituksellista, itsenäistä olemassaoloa niissä olosuhteissa, k u n ei-asukkailla on määräysvalta useimmissa laitoksissa, mistä kansakunta elatuksensa saa." • Mitä tekisivät amerikkalaiset, kysyy Financial Post, "jos brittiläinen, saksalainen tai japanilainen pääoma tunkeutuisi samalla tavalla heidän talouselämäänsä? Yksi seikka on selvä, he hyppisivät ylös ja alas kiihtyneinä ja huolestuneina." Mitä tähän lisätään, se on oikeastaan pahasta. Mutta kun Canadan j a Yhdysvaltain suhteita kuvataan sellaisiksi mallisuhteiksi, mitä muidenkin pitäisi matkia, niin tässä yhteydessä on syytä korostaa, että nämä suhteet edustavat , sittenkin kapitalististen maiden "hyviä suhteita". Canadan j a Yhdysvaltain väliset suhteet ovat paljon onnellisemmat, mitä ovat esimerkiksi Saksan j a Belgian, tai Ranskan ja A l g e r i a n suhteet. Mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että kapitalismin alaisuudessa vallitsee viidakkolaki, missä suuremmat syövät pienempiä — j a missä pikkukansan, kuten Canadaii, täytyy tietoisesti puolustaa taloudellista, p o l i i t t i s ta j a sotilaallista itsenä isj^yt tää n — jos ei mielitä tulla kokonaan niellyksi suurempien suihin. K u v a täydellistyy ehkä vasta sitten, jos palautamme mieliimme, että niin paljon kuin onkin painomustetta haaskattu esim. Neuvostoliiton ja Suomen '"huonoista suhteista" puhuttaessa — niin Suomea ei ole kuitenkaan yritettykään saada siihen tilaan, mi.ssä neuvostoliittolaiset omistaisivat valtaosan Suomen tehtaista, kaivoksista ja muista liikelaitoksista — ja suomalaiset tulisivat päivä päivältä yhä enemmän "veden kantajain ja puiden hakkaajain" asemaan. Epäilemättä on perää niillä väitteillä, että Neuvostoliiton sosialistisen järjestelmän suunnattoman s u u r i l l a saavutuksilla on esimerkin voiman antama suuri vaikutus myös Suomessa — mutta sittenkin on ehdottomasti totta, että suuri sosialistinen naapuri ei uhkaa millään tavalla, ei taloudellisesti, ei poliittisesti eikä sotilaallisestikaan Suomen itsenäisyyttä. Tällaisia ovat kylmät tosiasiat jos ei haluta töllislellä. propagandallisia tunnekuvia ja ennakkoluuloja. Mutta meillä canadaiaisilla on todella syytä kysyä Finanr cial Postin lailla, että mitenhän nykyisestä talousmenosta oikein selvitään ilman, etteivät naapurin isot pojat vie rop-posiammekin? Uusi kuristuslaki tekeillä Kuten.on uutistiedoissa kerrottu,.Yhdysvalloissa pn nyt tekeillä uusi kuristuslaki ammattiliittojen toiminnan heikentämiseksi jä jarruttanuseksi. Tämän uuden ,koiranpantalain n i m i on L a r i d r u i n - G r i f - f i n - l a k i aloitteentekijöittehsä mukaan ja presidentti Eisenhower ori antanut s i l le varauksettoman kannatuksensa. M u t t a n i i n huonossa huudossa on täjnä lakitekele ns. yleisen riiier l i p i t e e i i edessä, että vaikka presidentti Eise!nhow!2r vetosi sen puolesta T V - ja radiopuheessaan, niin äänestyksessä se sai puolesta v a in 229 ääntä ja 201 vastaan. _ _ Landrum-Griffin-lakia pidetään USA:n tärkeimpänä ammattiyhdistyslakina sen jälkeen kun pahamainen Taft- H a r t l e y n l a k i hyväksyttiin 1947. Edustajahuoneessa tämän lakitekeleen puolesta .äänestivät poliittisesti mustien etelävaltioiden republikaanien j a demokraattien yhteisrintama; - Tämä •Landrum-Griffin-lakitekele on k u i n jumalan lahja Yhdysvaltain työnantajainyhdistykselle, kauppakamarille ja r m u i l l e työväenvastaisille voimille, jotka ovat muka kovin huolissaan ammattiyhdistysliikkeen joissakin osissa ilmenneistä reformitarpeista;. Samalla k u n Yhdysvaltain ammat^ tiyhdistysliike vastustaa tätä lakia, lakitekele saa, dkaikkien työnantajapiirien : j a oikeistopolitiikkojen kiihkeän kanna- • tuksen j a hyväksymisen. ' Työväenvastainen noitajahti j a ; ^ siis Yhdysvalloissa nyt puhkeamassa täyteenrkukkaansa-. E n - ;sin vainottiin (jä vieläkin v muita "punäisia'\i- rSIttenl^ruvettiin tekemään ;"^^^ laisissa unioissa,joiden:jolrtajat:ovat'vieraantuneet työv^ ^luokasta ja omaksuneeL-Suurporvarien matalia^^-^^ rmuotoja. Ja - n y t .-sitten tämä Landrum-Griffin-laki! On s i i s kerran uudelleen: osoittautumassa, että koko työväen- ; liike joutuu s i l l o in uhatuksi, jos sevkieltäytyy puolustamasta-jotakin sen osaa-suurpääoman hyökkäyksiä vastaam ' Landrum-Griffin-lakitekele huipentaa senaattori John L. M c G l e l l a n i n . k a k s i ; v u o t t a harjoittaman vsensaatiovoittoisin noitajahdin,sjonka muodollisena: tavoitteena^^ distysliikkeen puhdistaminen mädännäisyydestä, mutta asiallisena tavoitteena on kuitenkin ollut yleisen mielipiteen muokkaaminen tällaista työväenvastaistalainlaadihtaa::var-:: ten, mitä p.o, lakitekele edustaa. Ilahduttavana seikkana on kuitenkin pidettävä sitä seikkaa, että Yhdysvaltain ammattiyhdistysliike on aina A F L - CIO:n johtajaa mr. Meanya myöten heräämässä vihdoin v i i meinkin todellisuuden edessä. Viimeaikoina on saatu lisääntyvässä määrässä merkkejä siitä, että mr. Meany ja kumppanit rupeavat käsittämään, mihin McClellanin komitea ja muut oikeistopolitiikot todella pyrkivät puhuessaan työväen-etujen "suojaamisesta". SYNTYMÄPÄIVIÄ Kalle Kuukkanen, Worthmgton, Ont., täyttää lauantaina, elokuun 22 päivänä 71 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavain onnentoivotuksiin; Naurusta tuli ruumisarkun ensimmäinen naula Leed, Englanti. — Bernard Walden, 33-vuGtias fysiikan opettaja hirtettiin perjantaiaamuna Leedsin vankilassa. Walden pii elok. 14 pnä murhannut tytön, johon_ oli rakastunut, sekä tämän miespuolisen seuralaisen. Walden, joka oli 'rampa, kei'toi oikeudessa, että tyttö oli nauranut hänelle, kun hän o l i kosinut tätä. T — Se o l i ensimmäinen naula hänen ruumisarkkuunsa, hän sanoi. Täystyöllisyyden ratkaisu NL:ssa 40,000 pakeni lännestä Saksan Demokraattiseen Tasavaltaan B e r l i i n i . Berliinin lehtien kertoinan mukaan tämän vuoden alkupuoliskon aikana siirtyi noin 40.000 saksalaista Länsi-Saksasta Saksan Demokraattiseen Tasavaltaan. Paitsi asevelvollisuuden voimaanastuminen näyttelee työväen toimeentulovaikeuksien lisääntyminen Länsi-Saksassa huomattavaa osaa muuttoliikkeessä. Moskova. — vVuoden 1959 alussa työskenteli Neuvostoliiton kansantaloudessa 55- miljoonaa,: henkilöä. Kun V. 1913.Venäjän talouden kaik i l la a l o i l l a , talonpoikia . i l i ik lamatta työskenteli vain 13 miljoo-' naa, on kansantaloudessa työskentelevien määrä nelinkertaistunut neuvostojärjestelmän aikana. Työläisiä, joita v; 1913 o l i 3,.5 miljoonaa, oli vuoden 1959 aUi.ssa 16 miljoonaa eli viisinkertainen määrä. Työläisten j a toimenhaltijain luku tulee 7-vuotissuunnitelman päättyessä ylittämään 66 miljoonan rajan. Työttömyyden loputtua vuonna 1930 on Neuvostoliitossa ollut puutetta työvoimasta. Teollisuuden, l i i kenteen ym. alojen työvoimantarpeen tyydyttämiseksi on maassa kiinnitetty suurta huomiota ammattikoulutukseen.' Vuosittain valmistuu ammattikouftfista j a teknillisistä opistoista noin 500.000—600,000 amniattitaitpista työläistä. Lisäksi on teollisuuslaitoksilla omia koulujaan, kurssejan jne., j o i l la vuosittain opiskelee ammatin tai täydentää tietojaan yli 7.5 miljoonaa työntekijää. U U D E N TYÖVOLMAN SIJOITTUMINEN Alkaneen 7-vuotiskauden aikana kan.santalduden palveluksessa olevien määrä kasvaa 11 miljoonalla. Mi.stä he kaikki saavat työtä? Laskelmien mukaan pääasiassa teolli-pros. ' ^ Myös ^toimenhaltijoita tullaan tarvitsemaan enemmän:; ^Suunnitelmaan kuuluu laajarkoulujen, lastentarhojen, seimien,;-lepokotien, par rantoloiden. kerhotalojen, teatterei-den, televisioasemien ym.irakennus-ohjelnfia. On vaikeata sanoa, muuttuuko tuotannollisessa ja ei tuotannollisessa työssä olevien suhde. Toisaalta laaja koneelistaminen ja auto-matio vähentävät työvoiman tarvetta, mutta toisaalta huolto- j a palvelulaitosten määrä kasvaa j a vaatii lisätyövoimaa. ; Samalla vaikuttaa vastakkainenkin ilniiö: vaikka töiden koneellistaminen vähentääkin työvoiman tarvetta, niin toisaalta valmistuu tuhansia uusia teollisuuslaitoksia. Koneellistaminen ja au-tomatip eivät myöskään koske pelkästään teollisuutta, liikennettä ja rakennusalaa, vaan myös vesi- ja* kaasuverkkoa, pesuloita, kaupungin puhtaanapitoa jne. TUOTANTO P A L V E L EE T A R P E I T A — E I VOITON T A V O I T T E L UA Mistä sitten johtuu, että kapitalistisissa maissa tuotannon kasvaes-sakin työttömyys ILsääntyy tai työläisten lukumäärä pysyy samana, mutta Neuvostoliitossa ei öle työttömyyttä, vaikka tuotantoa automatisoidaan? Se johtuu sosialistisen yhteiskun-suudesta, jonka tuotantoa aiotaan I nan e r i l a i s e s t a lakenteesta ja niis-lisätä s u u n n i t e l m a k a u d e l l a y l i 80 tä päämääristä, j o i t a silmälläpitäen koko tuotanto on järjestetty. Voiton tavoittelua ei ole tuotantoa: ylläpitävänä voimana; Sosialistisessa yhteiskunnassa on tavoitteena tyydyt-tää väestön kaikki tarpeet asunnoista ym. rakennuksista; huonekaluihin, vaatteisiin, elintarvikkeisiin, kirjallisuuteen ym; asti. Kansantalous kehittyy, tuotannon j a kysynnän etukäteen huomioonottaen suunnitelmien pohjalla. Neuvostoyhteiskunta ei vielä tässä vaiheessa pysty täydellisesti tyydyttämään kansalaisten kaikkia vaatimuksia. Vuosittain ja kuukausittain suoritetaan kuitenkjn tuotannon lisääntymisen tahdissa toimenpiteitä, joi^ den pyrkimyksenä on väestön tarpeiden tyydyttäminen yhä täydellisemmin. TUOTANTOSUUNNITELMAT P E R U S T U V A T TUTKITTUUN J A R P E E S E E N Laatiessaan taloussuunnitelman-ginnnfrinnnnnrmTnfi^^ KODIN PIIRISTÄ TOIMITTANUT EEVA Pesuaineita on montaa lajia I o 0 1 " o YO O SALALIITON KirJ. V. Levin VARJO KUUBAN YLLÄ t a l o u d e l l i s i a muutoksia, maatalous r e f o r m i a ensi kädessä. Uusi maataloutta koskeva. laki e.stää ulkomaa- Latinalaisen .-Xmerikan kahdenkymmenen maan j a Yhdysvaltain ulkoministerien konferenssi avattiin Santiagossa. Chilen pääkaupungissa elokuun 12 pnä. Kokouk.sen pääaloitteentekijänä olivat Wash ingtonin diplomaatit. France Pres- -se kirjoitti sen johdosta, että mi nisterit tulevat käsittelemään Karibian alueen 'kipeitä ongelmia". E i ole vähääkään epäilyjä siitä, että Kuuban vallankumous tulee: olemaan näiden ongelmien pääsi-i jalla.Huolimatta sisälisten ja uiko-; ! ..... naisten . vihollisten vehkeilvi.stä ! P^'»;'-''''^ c-tta Kuuban es,- • * , merkin vaikutus voi levitä toisiin ' latinalaisen .-\menkan maihin. Täs- . T o i s a a l t a olisi k u i t e n k i n i t s e - i ' " ^>'y^^^ P^'""'""»» huo- , ,, . .. ; maavat joutuneensa amerikkalais-petosta l u u l l a , etta uusien tyo- kiristyksen ja uh-vaenva.^ taisten lakien l a a t i m i s - • tauksien pääkohteiksi. Kongressissa t a olisi nyt h e l p p o vastustaa ' ja \'hdysvaltain taantumuslehdissä r a j a n eteläpuolella. Tosiasia ' on kehoitettu Yhdysvaltoja sekaan-nimittäin on, että mvötäillc.s-1 <"ni«='" -''^'"ilii"- •'^'onopo- ..... . . . ^ ' • lietit ovat panneet ristiretkensä. saan vuosikausia taantumus- Kuuban patriootit kulkevat luotia-! Karibian maan diktaattorit ovat muksella kansallisen uudistuk.sen j jättäneet valiluk.sen Amerikan Val-tietä. Ile eivät ole vain vapautu tioide.n .lärje.stölle (OAS) syyttäen neet poliittisen sorron kahleista, Kuuban hallitusta '•hyökkäysvaiinis-vaan ovat ryhtyneet totouttjmaani teluista" heidän maihin.sä. Tällaisten vihjausten avulla yrittivät Tru-jillo ja Somoxa saada OAS:n sekaantumaan Kuuban asioihin. Iai.-,ten omistamasta maata Kuubas- Mutta tällainen suunnitelma päättyi .•>a ja se on kovin isku niille ame- ' nolosti. Tästä johtuen Yhdysvallat rikkalaisille yhtiöille, joilla oli niaakiinnityksiä Kuubassa. Nämä yhtiöt eivät öle vain raivois-i saan sen johdosta, että ne tulevat menellämääM suurien voittojen mahdollisuudet Kuubassa. Yhtä palvoi mien- hyökkäyksen edessä keulakuvaksi ntikken.sa. Dominikaa- I n i en tasavallan d i k t a a t t o r i n TrujiI sisäisistä ongelmista. Kummankin Bonri. — T a a l l a l i i k k u u iLsepintai^ nen huHu, t^tlä kan.slcri Adcnauer on koristanut elokuun 3 päiväYv lehden. pöytäkalcnteris.sa.in mustalla re.unuksella. Juuri tänä p.äivänä Mö.skovassa ja WashingtoniS!5a tic-d o i t c t t i in tulevista N. S. HruihtshP-vin jn p . p . Elsenho\verin vierailui.s-ta. Kaii.slerin mielestä nämä ilmoi-ilmeises. ti .sen hurskaan käsi- | lon j a .Xicarasuari Somozan.. tyskannan, perusteella, että taantumus jättää ainakin o i keistolaisten b y r o kraattien johdo.ssa olevat uniot rauhaan. A F L - C I O : n huippujohto' on osaltaan auttanut sekaantumista ja hämääntymistä ns. suuren yleisön, keskuudessa. Työväenliikettä paremmin tuntemattomien k a n sanjoukkojen keskuuteen on saatu syötetyksi sellainen käsitys, että ehkä herr o i l la porvareilla on sittenkin jotakin syytä ja pikeuttakin sek aa nt u a a m m a 11 i y h d i .s t y s 1 i i k-keideri" toiniintaan. Tämän t i - .ianteen korjaaminen vaatii, päättävää ja määrätietoista taistelua koko työväenluokalta — n i i n oikeistolaisilta kuin v a - semmis-tolaisiltakin. On kerta kaikkiaan tuomittava suurpääoman ja, sen politiikkojen kaikki hyökkäykset työväenliikkeen yhtenäi.syyttä ja sen suurilla uhrauksilla saavutettuja voittoja; ; : - Jos näin ei menetellä, niin s i l l o in on vaarassa, .että koko t y ö väenluokka 'kahlehditaan ensin Landrum-Griffin-lakite-keleellä ja sitten tyrmätään kokonaan;; On aina^ muistettava tämä: Työnantajapiirit vi-; haavat; eniten taistelutahtoisia ja -kylcyisiä _ u n i o i t a . Mutta ihannetilanne niiden mielestä ^saavutettaisiin kuitenkin vasta sitten jos kaikki — heikommatkin — uniot Jjaataisiinl,hä-vitetyiksi. Mikäli- u n i o i l l a : on .sisäisiä asioita selvitettävänä --^olkoot ne poliittisluontoisia. tai^ sitten: -. se on Tyrannit ovat aina olleet jännityksen lähteinä Karibian alueella. .\yt TrujJIlo ja Somoza tahallisesti liet-sovat jännitystilaa kääntääkseen kansojensa huomion pois kipeistä konferenssin aloitteentekijät. He vaati jättämään nämä Kuubaa vastaan tehdyt heijaavat .syytökset u l koministerien konferenssille. Konferenssin aattona^ Amerikan lehdistö ei säästänyt maalia kuvatessaan kuinka Washington on "uskollinen" sckaantumattomuusperi-aatteillc. Jos kukaan tietää tällaisten vakuuttelujen, oikean arvon, niin ne ovat latinalaisen Amerikan kansat, lie eivät unohda "mustaa" vuotta 19.Ö4 kun "sekaantumattomuudesta" pitämänsä hälinän aikana Yhdysvallat järjesti aseellisen sekaantumisen Guatemalaa vastaan. On hyvin kuvaavaa kuinka vähän ennen Santiagon konferenssia New York Daily Ne\vs suorasukaisesti vaati valtiodepartmenttia tarkoin tutkimaan niitä menettelytapoja, joilla Diilles ."vapautti" Guatemalan. . Tämä tunnustus yksistään paljastaa täydellisesti koolla olevan sa neuvostoyhteiskunta, ei ota pelkästään huomioon tuotannon lisäämistä, vaan myös kysynnän kasvun määrän. Erityiset tieteelliset tutkimuslaitokset, kaupalliset j a muut virastot j a laitokset suorittavat erit-' täin tarkkoja tutkimuksia j a laskel-mia siitä, mitä tuotetaan, miten paljon valmiita tuotteita tullaan tarvitsemaan, ja miten suureksi nou-' .see väestön ostokyky jne. Kun monissa maissa puhutaan ylituotannon kriisistä ja sen aiheuttamasta työttömyydestä, niin ei pidä iinohtaa, että tuo ylituotanto on hyvin suhteellinen käsite, että väestön tarpeita ei ole läheskään tyydytetty, vaan on kysymys yksinomaan maksukyvyn puutteesta. Tämän maksukyvyn voi Neuvostoliitossa hoitaa valtio säännöstelemällä työpalkat j a muutkin väestön tulot samoin kuin tavaroiden vähittäishinnat, ja muut maksut. K u n valtiolla On käsissään nämä tärkeät taloudelliset tekijät, voi jo etukäteen säännöstellä maksukyvyn ja tuotannon volyymin keskenään. Tämän voi helposti todeta tarkkailemalla suunnitelmien laatimismene-telmiä. Saippua ja saippuaa sisältävät pesupulverit puolustavat pesuaineina hyvin paikkansa, mikäli peh-nieää vettä on runsaasti saatavissa, jä pestävä pyykki hyvin kestää kuumaa. Paras tiilos saadaan liuottamalla saippua veteen — ei han-kiaamalla sitä suoraan vaatteisiin. Huolellinen httuhtelu ön kuitenkin yhtä tärkeä k u i n itse pesu. Lipeäkivi on täysin hylättävä^ pesuaine. Se on yhtä pahaa myrEkyä pyykille kuin ihmisillekin. Sen-käyttö kuluttaa aivan suhteettomast i vaatteita, j a kuitenkin sama puhdistava vaikutus on saavutettavissa muilla, vaarattomilla pesuaineilla, kunhan niitä vain käytetään oi- Synteettiset pesuaineet eivät vaadi välttämättä pehmeää vettä, vaan niillä voidaan pestä jopa merivedessä. Ne eivät koskaan muodosta saippuaa, joten niitä käytettäessä ei pyykkiä tarvitse huuhdella kuin 3—4 kertaa. Myöskään eivät syn- <Jatkuu 4:llii sivulla) BONNISSA PETTYMYSTÄ Kirj. Y. Pralhikov taa vasu-ian Adpnaucriä". Nyt on .ryhdytty tpimenpiteisiih' sen hyväksi, että pre.sidenlin vierailua voitaisiin käyttää . kansainvälisen tilanteen huonontamiseksi. "Neue R h c i n z c l t u n B " s.inöo, että kansleri tulee tekemään ktiikkensa " k i i n n i t -' tääk.<cen Amerikan pre.sidenlin huomiota siihen, kuinka . v a a r a l l i s t a on rn5raalikysymyk.siä .- yksinomaan' ,::ammattiyhdisty.s-liikkeen si.säinen asia, missä herroilla porvareilla ei,ole m i tään: sananvaltaa. Jos suurperhot ja: heidän p o l i t i i k k o r i s a h a - luavat mädännäisyyttä kaivaa ja. puhdistaa, n i in heillä on s i i nä .suhteessa tuhatlcertaisesti enemmän työtä omassa_ keskuudessaan, ja jos mi.ssään, n i i n tässä'; pi tää pa i k k a n sa - vanhan; kansan viisaus,, että puhdistustyöt pitäisi aina alkaa omista nurkista. - tuksei olivat hyvin suruHLsjä uutisia, j lännelle sen s u u r i ' valmius päästä Todellakin,, hän vaipuu. murhee.s.saan j kompronii.^$iin Mcskovan .kanssa", kaikesta mika vaarantaa "kylmäni Nam B o n n py.syy u.skoULscna it.sel-' .sodan" politukkaa. K a i k e s t a tiusta huolimalta Bonnin kaiLsleri asettaa .suuret toiveet .siihen, että han onni.stuu pimiUamaan kan.sainvali.scn i l m a p i i r i n Hrusht.shc-v in Yhdy.svalloi.ssa vierailun. aattona Sanomalehdet -huomauttavat, .etta Bonnin tarkoituksena: on -käytlaa. tätä varten kansleri:: Adenaucrin . j a presidentti Eisenhowerin: .keskeistä neuvottelua. K u i t e n k i n suurta tyytymatlomyyt-l a Bonnin johtajille l i u o t t i . erään amerikkalaisen . . d i p l o m a a t in vihjaus, kuten ":Wcstfali.sche Rundschau" t i c - döitti, että • Yhdy.svaltam presidentti ei aio . v i e r a i l l a :Bonni.ss.a. osoittaak-. seeny.stdvyytläiinAdenaueria kohtaan,, v a a n yksinkertaisesti siksi koska " E i s c n h o w e r i l l a , e i . o l l u t muuta t i - lalsiiutta kohdata kansleria k u i n matkustamalla Bonniin; ko.ska- ei Pariisi enempää kuiniLontöokaän halua ot- Pohjöisnapa sulaa ilman atomipommia Mo.skova. — NcuvostoMiltolaincn tiedemies Gregori Avsijuk kumosi viiimu"^,torstaina tiedot,.joiden, mukaan Neuvosto! ilito aikoisl käyttää atomipommeja pohjoi.«navanjääk:!' lotin:.räjäytlämiscon, j o t ta vpohjois-maihln .saataisiin jauhempi.ilmaslo. Avsijuk sanoi, ettei jääkalotin rikkomiseen tarvita.atomipommeja:: Se-voidaan hyvin suorittaa meka.i-nisin keinoin.. Jäävuorot ajelehtisi^ vat silloin etelään päin J a sulaisivat Atlantissa. Toinen keino on peittää jää tummalla aineeUaj joka sitoo, enemnri iin. lämpöä ja .sulattaa tällä lavalla jään;. .Prosessia.: voitaisiin kiirehtiä eräiden kemikalioiden aviuUa. leen. Lähitulevaisuus, tulee, näyttä-maan mi.ssa maarin se tulee onnistumaan perinteelli-scssa yrityksessään hairita rauhaa. . TYÖPÄIVÄN LYHENTÄMINEN K E H I T Y K S E N TAVOITE Vuosina 19.59—1965 on aikomus valtavasti tehostaa asuntoutotantoa — rakentaa 15 miljoonaa huoneis- .toa kaupungeissa .sekä 7 miljoonaa taloa maaseudulla, lisätä kulutiis-tavaroiden tuotantoa 60 pros. ja samalla nostaa huomattavasti työläisten reaalipalkkoja ja talonpoikien rahatuloja sekä lyhentää työpäivää. Sosialismin vallitessa työpäivän lyhentäminen ei johdu mistään kielteisestä, pakon sanelemasta ilmiöstä, vaan on yhteiskunnallisen kehityksen tavoite. Työpalkka enempää kuin muutkaan tulot eivät supLstu työpäiväen lyhentyessä, vaan samaan aikan kasvaV.it. Suhteellisen lyhyen ajan, 10 vuoden kuluttua Neuvostoliitolla tulee olemaan maailman lyhin työpäivä .sekä lyhin työviikkq — korkeintaan 30—3.5-tuntinen. Eikä tämä suinkaan ole mikään lopullinen raja. Ihmisten on luonnollisesti tehtävä työtä parantaak-: seen elämäänsä ja tuottaakseen hyödykkeitä. Työ tulee aina olemaan luonnollinen välttämättömyys ihmiskunnalle. Mutta työntekoon ei saa kulua ihmisen koko elämä. Mitä lyhemmäksi työpäivä tulee, sitä enemmän jää aikaa lepoon, opiskeluun, urheiluun sekä muuhun ajah-vielloon. Kommunismissa, jota kohti neuvostoyhteiskunta on nopeasti kehittymässä, työaika tulee viemään, mitättömän osan vuorokaudesta. Neuvostoliitossa ei ole olemassa "täystyölli.syyden ongelmaa" sen varsinaisessa merkitykse.ssä. Sen sijaan on olemassa työtätekevien elintason jatkuvan ja nopean paran- I tamisen ongelma. teelliset pesuaineet vaadi niin kuumaa vettä kuin saippua parhaan pesuvaikutuksen aikaansaamiseksi. Sitäpaitsi synteettiset aineet kuluttavat pyykkiä vähemmän kuin emäksinen saippuapesu. Niiden kall i i m p i hinta korvautuu siten vaatteiden pitemmällä kestoiällä. Pyykinpesuaineita on saatavissa sekä kiinteässä että pulverimaisessa, hiutalemaisessa ja nestemäisessä muodossa. Ostettakoonpa sitä missä muodossa tahansa, aina on muistettava, että pesuainen — oli se sitten saippuaa tai synteeltLslä — olisi ennen pyykin sekaan panemista liuotettava veteen. Jos ei näin tehdä, osa aineesta menee hukkaan ja saattaa vielä tarttua tahroina vaatteisiinkin. Pulverimainen tai hiutalemainen pesuaine liukenee yleensä helposti veteen •— siksi se on nopeampaa käyttää kuin kiinteä pesuaine^. Sitäpaitsi pulverin pakkaus on yleensä huokea, eikä niin ollen miibdpsta suurtakaan osaa aineen hinnasta. Nestemäisten pesuaineiden pak-kauskustännukset ovat v a r s i n . j ^ r - keat. Sitäpaitsi niitä käytettäessä joutuu maksamaan niiden sisältämästä vedestä. Siksi niitä ei ole syy-fä käyttää pyykinpesussa — sensijaan ikkunoita, ovia maalattuja pintoja, astioita yms. pestäessä nestemäinen pesuaine on useinkin nopeinta ja vaivattominta. Yleensä kannattaa tarkoin noudattaa pesuainepakkauksissa mainittuja enimmäismääriä. Monet pesuaineet sisältävät valkaisevia aineita, ja niiden liikamäära ei ole vaatteille hyväksi. Liian väkevä liuos kuluttaa vaatteita — aktiivinen pulverivesi irroittaa lian par-kovankaan veden kanssa kalkkt-päiten juuri oikean vahvuisena Myös pakkauksissa mainittuja pyykin liotusohjeita kannatta seuirata silloin säästää pesuajassa ja saa parhaan mahdollisen tuloksen. Villaa voidaan pestä sekä saippualla että synteettisillä pesuaineilla — on vaan muistettava ettei käytä kuumaa vettä. Myös nylon kestää molempia aineita. Silkki ja rnuutamat tekokuidut, kuten orlon, olisi pestävä mieluimmin synteettisillä pe.suaineilla tai sitten aivan miedoilla saippuahiutaleilla. Värillistä pyykkiä pestessä kannattaa p i tää mielessä, että kaikki värit eivät kestä, emäksistä saippuapesua. Muutamille ihmisille pesuaineet saattavat vaikuttaa haitallisesti käsien ihoon. Siksi pyykmpesun' jälkeen kädet on huuhdeltava erittäin huolellisesti — viimeiseksi kylmällä vedellä. Jotkut käyttävät myös kumihansikkaita pestessään — näin ei aktiivinen pesuaine pääse lainkaan ihon kanssa tekemisiin. . • • • • Hyviä, jälkiruokia Jokaiseen talouteen jää aina kuivaa valkeata leipää. Nytpä'teem-mekin niistä hyvän jälkiruuan vähällä keittämisellä. ÖMENALOTTA 12 kpl. valkeanleivän viipaleita 2 icp sulaa margariinia 2 k p kiehuvaa vettä 3 r k l kidesokeria omenasosetta Leipä leikataan viipaleiksi, jotka kastetaan riiargariini- ja vesiseokseen ja sen jälkeen kristallisoke-riiri. Näillä palasilla sisutetäan vuoka, johon sitten pannaan ome-naj^ osetta. Seos saa hyytyä, minkä jälkeen $e kaadetaan vadille. Tarjotaan' kerma- tai vaniljakastikkeen kanssa, Leivän sijasta voi käyttää keksiä, kääretorttua ym. Tuoreista mustikoista valmistetaan samalla tavalla mustikkalotta. V A N I L J A K A S T I KE 2 kp. maitoa T munankeltuäinen 1 kp. sokeria . ',-2 r k l maissijauhoja : vaniljaa . Maito, sokeri ja vanilja pannaan kuumenemaan. Kylmään maitotilk-kaseen sekoitetut maissijauhot sekoitetaan joukkoon ja kastike saa kiehahtaa. Kattila nostetaan jäähtymään ja sekoittamista jatketaan. Kun se on puoleksi jäähtynyt, sekoitetaan munanruskuainen joukkoon ja vatkaamista jatkietaan siksi, että kastike on aivan kylmää. Kastiketta käytetään useampien jälki'; ruokien kera.. * • • Tulevaa muotia , Pariisista pn annettu ensitiedot tulevan syys- ja talvikatiden muodeista. "Hameet ovat huoniattavasti pidentyneet. - Olkapää on leveä, hihan alkaessa lievästi alapuolelta hihan tavallista paikkaa. Vyötärölinja on hiukan tavallista vyötäröä alempana. V Uusi make-up ön norsunluun värinen ilman jälkeäkään vaaleanpunaisesta, punaisesta tai kullasta. Joka haluaa seurata viimeisintä muotia hänen; ön näytettävä kuin seuraava aste geishasta, jolla on nuken tukka. Musta tuleie muotiin oltuaan poissa joitakin vuosia. Joku muotihuone koristaa mustat pukunsa vihreällä tai piinaisella. Mutta todellinen tulevan talven väri on ruskea, ei liian kirkas, eikä liian tumma. Takit ovat enemmän vartalonmu-kaisia kuin viime vuonna, varustettuna valtavilla saalikauluksilla. . .. .•;:\^.-:.'';''::":-:;.;r.;..«..i^i-^^ ^••.''Vr'- Kauko-ohjattuja kapinoita ja sotia Vähemmän asioista tietoisia on vuosikymmeniä yritetty peloitella silla, ett.a ".sosialismiV, on^muka jotakin . ''ulkomailta";.; .saatavissa olevaa vienti- • tai tuontitavaraa;...... : . J o ensimmai.sen" kansainvälisen a i kana peloiteltnn.aikuisia. Ihmisiji p u humalla sillä suuresta . sosialistivaar-rasta, mikä silloin työväenliikkeen kannalta .katsoen: -edistyneimmästä EnglannLsta muka ihmiskuntaa; uhkasi. ; Mutta kun^Eosialismm.läpimurto tapa l i l u i k i n . ensimmäiseksi .Venäjälr lä,mis.sä kapitalismin rengas oli sillä kerta.i heikoin, :niini silloin rupesivat herrat porvarit j a heidän puolestaan unettomia öitä: viettävät propaganda-mestarit:, puhuinaan muka Moskovns-: ta ulkomaille; vietettävästä ja lähetet-tiivästä so.siallsmln'vaara.sta. . J a : nyt kun .so.siaU.smi etenee voir tokkaasti myös xKiina.ssa;;;puhutaan jo pekingistakin uhkaavastavsasialls-min vaarn.sta-! • Tä.ssäkin tapauksessa näyttää kuir tenkinsUth, että "luustaan se koirakin unta näkee". Asioita -vähänkinseurnavnti^ huomioitsijat voivat esittää loppumattor ma.sti esimerkkejä slitilimiten, kapitalistista Järjestelmää on ylläpidetty pakkovoimalla, vieraitten-maiden pistinten varasta eri puolilla maailmaa. Muistakaamme miten tapahtui Suomen työväenluokalle silloin, kun Saksan keisari lähetti kenraalinsa ja sotajoukkonsa isiemme'luhätjärvien maahan. .Muistetaan mitä tapahtuir^amaan aikaan Eestissä_Ja muissa Itämeren mai.ssa. MuLstetaan miten sosialismiin pyrkineet valtavat knn.sanjoukot' hukuri lettiin : ensimmäisen maailmansodan jälkeen verivirtoihin, ei vain Unkarissa ja eräissä muissa .Balkanin maLssa. vaan myös Saksassakin. Siltä-varalta, jos meille sanotaan, ettei vanhoja kannata muistella, koska olosuhteet ovat. muka suuresti muuttuneet; meidän sietää; palauttaa mieleemme, nyt yleisesti myönnetty tosiasia, että nmann.s.. Marshallin suunnitelmnn: olisi' vnltao.sa::LänsK Euroopan . maisla: kääntynyt' toisen maailmansodan: Jälkeen sosialismin tielle. Miirshnllin suunnitelman y h teydessä:' ci • tosin: käytetty: siellä suurempaa; väkivaltaa;: mutta amerlkkn-: lainen pnäpmn' sekaantuiv kuitenkin sen avulla ratkaisevalla'tavalla :Län-.: sl-Euroopnn maiden;sisäisiin, asioihin saaden toistaiseksi estetyksi historian normaalisen kehityksen sosialismia kohti. Ja aivan näinä päivinä olemme jälleen' kuulleet syytöksiä miten esir merkiksi Yhdysvaltain suurpääoma on .sekaantunut sekä Kuuban että monen muun Amerikan valtion sisäisiin asioihin. ;Huomattavaa . myös on, että: valtavan; propagandakoneiston vaikutuksesta, huolimatta, ihmiskunnan^ huomio on 'kiintynyt enemmän. Kuuban tapahtumiin kuin ^miltei unholaan .jääneeseen^ Santiagon konferenssiin, missä piti keskusteitä^: : man 21 Amerikan valtion ulkominisT terikokouksessa .niin tärkeistä asioisi-ta, että itse valtiosihteeri-';Herterin piti miltei keskeyttää Geneven;neuvottelut? Ilman: muuta on, selvää; että kulii-slen takananuorista vetäen vastavallankumouksia; sisällissotia j a kapinaliikkeitä järjestävät, taantumus-voivati kieltävät pahat ^tekonsasellt-- laen Pilatuksen lailla,; että syyttömiä: ovat he. ; M u t t a kovin: vaikea on enää' nyky-: oloissa totuutta salata. Niinpä esimerkiksi Kuuban :vallan-kumoushallltuk. sen johtaja Fldel Castro : esitti. :äskettälsen noin viisi tuntia .kestäneen radio- ;>ja : TV-pu-: heensayhteydessia hyvin raskasta to-distusainehlstoa: siltä, että .vieraitten maiden .tnnntumusvolmati ovat'-aut-. taneet-vastavallftnkumoukselllsla voimia Kuubaa vastaan. . Eräs ^amerikkalainen, ko .WillÄm, Morgan; joka on taistellut Kuuban .vallankumou8joukoU8a,:on nyt paljastanut, että Dominican diktaattori Trujillo; oli luvannut hänelle; .(mr; Morganille) miljoonan: dollaria,- jos hän suostuu, avustamaan Kuuban nykyisien hallituksen /.kukistamista.. Mr. Morgan: oli antautuvinaan: yh^ teistyöhön Trujillon- kanssa* mutta tiedoittr tapahtumista Castrolle, joka näinmuodoin sai viikko sitten melko. :helpon voiton ilmeisesti hyvin; suun-.• nltellusta. -vastavallankumousyrityk-sestä, mikä oli järjestetty Kuuban rajojen ulkopuolella. ':".• r°r"Trujillo on hölmö; Hän' mak- .sol minulle; -noirr- $200,000, ••minkä ; summan. minäTTannoin Kuuballe; aseet: :jajvreittauksen.järjestäminen;' ;ma'ksoi hänelle muutamia;miljoonia'v sanoi miv.Morgan, selittäen.;edeUeeiv,; että Trujillo nauttii Yhdysvaltain valtlodepartmentln. ja FBI:n.;kannatusta. Han sanoi diktaattori,Trujillon käyttävän kuukuasittain noin $70,000 mainosLyöhön Yhdysvalloissa Amerilta n kansan -harhauttamiseksiiv., Kuten näkyy' — porvarit eivät ole rahtuakaan ; muuttuneet siitä;, mitä ne olivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen jolloin' vähemmistöön jääneet kapitalistiluokat eri maissa hukuttivat.' ulkomaisten; avustajiensa: avulla sosialismiin pyrkineet kansanjoukot verivirtoihin. ; Tässä' on todellinen:; esimerkki s l l - ; tä,.miten suurpääoma; oii tiukan:tullen valmiina käyttämään myös voimaa ja . väkivaltaa el \ vain oman maansa 'vaan myös muiden' maiden: porvariston luokka-aseman . sällyttä-ralseksi. — Känsäkoura. , ;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 20, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-08-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590820 |
Description
Title | 1959-08-20-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, elok. 20 p. — Thursday, A u g . 20, 1959
VAPAUS
(UBERTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians., Es-tablished
Noy. 6, 1917. Autliorized
as second class mail b y t h e Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice -TÄ-eekl;: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
; Publishing Company Ltd.; at 100-102
EOip; St.xW., Sildbury, Ont.; Canada:
TelepKones: Bus. Office OS.. 4-4264;
Editorial Office OS. 4^4265. Manager
E. Suksi. Editor.W;: Eklund. /Mailing
address: Box 69, Sudbury,' Ontario.
Advertising rates upon; application. -
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
^ - • ' •"''3'kk'2'50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk". 4.80
Suomessa: I vk. 9.50 6 kk. 5.25
Kuinkahan siitä selvitään?
The Financial Post-Iehden elokuun 8:nnen päivän etusivun
toimituskirjoituksen otsikkona o l i : "Voimmeko me
kestää Yhdysvaltain., pääomasijoitukset?" Tässä finanssimaailman
asioista hjrvin tietoisennsahomalehden toimituskir-joituksessa
sanottiin mm. seuraavaa: ". . . Päivä päivältä C a nadan
kontrolli tulevaisuuteensa, nähden vähenee — ja Amer
i k a n kontrolli lisääntyy."*' r—^
Mainitussa kirjoituksessa osoitetaan, että Yhdysvaltain
pääomasijoitus Canadassa "lähentelee 14 m i l j a r d i a d o l l a r i a ".
Se tarkoittaa, s e l i t t i lehti, "noin tuhat ($1,000) d o l l a r i a jokaista
miestä, naista ja lasta kohti kymmenessä maakunnassamme.
Se on y l i kolme kertaa enemmän kuin-Canadan
vuotuinen pääomasijoitus uusiin tehtaisiin j a l a i t t e i s i in . . .
"Runsaasti y l i puoli Canadan liikelaitosten voitoista menee
ei-tässä-maassa asuville. Vuonna 1980 ulkomaille menevän
voitto-osingon osa voi olla 70 prosenttia."
Financial. Post sanoo B r i t i s h Columbian E l e c t r i c in edustajan
John Davisin sanoneen: "Canadalaisten sietää harkita
voiko maalla olla tarkoituksellista, itsenäistä olemassaoloa
niissä olosuhteissa, k u n ei-asukkailla on määräysvalta useimmissa
laitoksissa, mistä kansakunta elatuksensa saa."
• Mitä tekisivät amerikkalaiset, kysyy Financial Post, "jos
brittiläinen, saksalainen tai japanilainen pääoma tunkeutuisi
samalla tavalla heidän talouselämäänsä? Yksi seikka on
selvä, he hyppisivät ylös ja alas kiihtyneinä ja huolestuneina."
Mitä tähän lisätään, se on oikeastaan pahasta. Mutta
kun Canadan j a Yhdysvaltain suhteita kuvataan sellaisiksi
mallisuhteiksi, mitä muidenkin pitäisi matkia, niin tässä
yhteydessä on syytä korostaa, että nämä suhteet edustavat
, sittenkin kapitalististen maiden "hyviä suhteita". Canadan
j a Yhdysvaltain väliset suhteet ovat paljon onnellisemmat,
mitä ovat esimerkiksi Saksan j a Belgian, tai Ranskan ja
A l g e r i a n suhteet. Mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että
kapitalismin alaisuudessa vallitsee viidakkolaki, missä suuremmat
syövät pienempiä — j a missä pikkukansan, kuten
Canadaii, täytyy tietoisesti puolustaa taloudellista, p o l i i t t i s ta
j a sotilaallista itsenä isj^yt tää n — jos ei mielitä tulla kokonaan
niellyksi suurempien suihin.
K u v a täydellistyy ehkä vasta sitten, jos palautamme
mieliimme, että niin paljon kuin onkin painomustetta haaskattu
esim. Neuvostoliiton ja Suomen '"huonoista suhteista"
puhuttaessa — niin Suomea ei ole kuitenkaan yritettykään
saada siihen tilaan, mi.ssä neuvostoliittolaiset omistaisivat
valtaosan Suomen tehtaista, kaivoksista ja muista liikelaitoksista
— ja suomalaiset tulisivat päivä päivältä yhä enemmän
"veden kantajain ja puiden hakkaajain" asemaan. Epäilemättä
on perää niillä väitteillä, että Neuvostoliiton sosialistisen
järjestelmän suunnattoman s u u r i l l a saavutuksilla on
esimerkin voiman antama suuri vaikutus myös Suomessa —
mutta sittenkin on ehdottomasti totta, että suuri sosialistinen
naapuri ei uhkaa millään tavalla, ei taloudellisesti, ei
poliittisesti eikä sotilaallisestikaan Suomen itsenäisyyttä.
Tällaisia ovat kylmät tosiasiat jos ei haluta töllislellä.
propagandallisia tunnekuvia ja ennakkoluuloja.
Mutta meillä canadaiaisilla on todella syytä kysyä Finanr
cial Postin lailla, että mitenhän nykyisestä talousmenosta
oikein selvitään ilman, etteivät naapurin isot pojat vie rop-posiammekin?
Uusi kuristuslaki tekeillä
Kuten.on uutistiedoissa kerrottu,.Yhdysvalloissa pn nyt
tekeillä uusi kuristuslaki ammattiliittojen toiminnan heikentämiseksi
jä jarruttanuseksi.
Tämän uuden ,koiranpantalain n i m i on L a r i d r u i n - G r i f -
f i n - l a k i aloitteentekijöittehsä mukaan ja presidentti Eisenhower
ori antanut s i l le varauksettoman kannatuksensa. M u t t
a n i i n huonossa huudossa on täjnä lakitekele ns. yleisen riiier
l i p i t e e i i edessä, että vaikka presidentti Eise!nhow!2r vetosi
sen puolesta T V - ja radiopuheessaan, niin äänestyksessä se
sai puolesta v a in 229 ääntä ja 201 vastaan. _ _
Landrum-Griffin-lakia pidetään USA:n tärkeimpänä
ammattiyhdistyslakina sen jälkeen kun pahamainen Taft-
H a r t l e y n l a k i hyväksyttiin 1947. Edustajahuoneessa tämän
lakitekeleen puolesta .äänestivät poliittisesti mustien etelävaltioiden
republikaanien j a demokraattien yhteisrintama; -
Tämä •Landrum-Griffin-lakitekele on k u i n jumalan lahja
Yhdysvaltain työnantajainyhdistykselle, kauppakamarille ja
r m u i l l e työväenvastaisille voimille, jotka ovat muka kovin
huolissaan ammattiyhdistysliikkeen joissakin osissa ilmenneistä
reformitarpeista;. Samalla k u n Yhdysvaltain ammat^
tiyhdistysliike vastustaa tätä lakia, lakitekele saa, dkaikkien
työnantajapiirien : j a oikeistopolitiikkojen kiihkeän kanna- •
tuksen j a hyväksymisen.
' Työväenvastainen noitajahti j a ; ^
siis Yhdysvalloissa nyt puhkeamassa täyteenrkukkaansa-. E n -
;sin vainottiin (jä vieläkin v muita
"punäisia'\i- rSIttenl^ruvettiin tekemään ;"^^^
laisissa unioissa,joiden:jolrtajat:ovat'vieraantuneet työv^
^luokasta ja omaksuneeL-Suurporvarien matalia^^-^^
rmuotoja. Ja - n y t .-sitten tämä Landrum-Griffin-laki! On
s i i s kerran uudelleen: osoittautumassa, että koko työväen- ;
liike joutuu s i l l o in uhatuksi, jos sevkieltäytyy puolustamasta-jotakin
sen osaa-suurpääoman hyökkäyksiä vastaam '
Landrum-Griffin-lakitekele huipentaa senaattori John L.
M c G l e l l a n i n . k a k s i ; v u o t t a harjoittaman vsensaatiovoittoisin
noitajahdin,sjonka muodollisena: tavoitteena^^
distysliikkeen puhdistaminen mädännäisyydestä, mutta asiallisena
tavoitteena on kuitenkin ollut yleisen mielipiteen
muokkaaminen tällaista työväenvastaistalainlaadihtaa::var-::
ten, mitä p.o, lakitekele edustaa.
Ilahduttavana seikkana on kuitenkin pidettävä sitä seikkaa,
että Yhdysvaltain ammattiyhdistysliike on aina A F L -
CIO:n johtajaa mr. Meanya myöten heräämässä vihdoin v i i meinkin
todellisuuden edessä. Viimeaikoina on saatu lisääntyvässä
määrässä merkkejä siitä, että mr. Meany ja kumppanit
rupeavat käsittämään, mihin McClellanin komitea ja
muut oikeistopolitiikot todella pyrkivät puhuessaan työväen-etujen
"suojaamisesta".
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Kalle Kuukkanen, Worthmgton,
Ont., täyttää lauantaina, elokuun 22
päivänä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin;
Naurusta tuli
ruumisarkun
ensimmäinen naula
Leed, Englanti. — Bernard Walden,
33-vuGtias fysiikan opettaja
hirtettiin perjantaiaamuna Leedsin
vankilassa. Walden pii elok. 14 pnä
murhannut tytön, johon_ oli rakastunut,
sekä tämän miespuolisen seuralaisen.
Walden, joka oli 'rampa, kei'toi
oikeudessa, että tyttö oli nauranut
hänelle, kun hän o l i kosinut tätä.
T — Se o l i ensimmäinen naula hänen
ruumisarkkuunsa, hän sanoi.
Täystyöllisyyden ratkaisu NL:ssa
40,000 pakeni lännestä
Saksan Demokraattiseen
Tasavaltaan
B e r l i i n i . Berliinin lehtien
kertoinan mukaan tämän vuoden
alkupuoliskon aikana siirtyi noin
40.000 saksalaista Länsi-Saksasta
Saksan Demokraattiseen Tasavaltaan.
Paitsi asevelvollisuuden voimaanastuminen
näyttelee työväen
toimeentulovaikeuksien lisääntyminen
Länsi-Saksassa huomattavaa
osaa muuttoliikkeessä.
Moskova. — vVuoden 1959 alussa
työskenteli Neuvostoliiton kansantaloudessa
55- miljoonaa,: henkilöä.
Kun V. 1913.Venäjän talouden kaik
i l la a l o i l l a , talonpoikia . i l i ik
lamatta työskenteli vain 13 miljoo-'
naa, on kansantaloudessa työskentelevien
määrä nelinkertaistunut neuvostojärjestelmän
aikana. Työläisiä,
joita v; 1913 o l i 3,.5 miljoonaa,
oli vuoden 1959 aUi.ssa 16 miljoonaa
eli viisinkertainen määrä. Työläisten
j a toimenhaltijain luku tulee
7-vuotissuunnitelman päättyessä
ylittämään 66 miljoonan rajan.
Työttömyyden loputtua vuonna
1930 on Neuvostoliitossa ollut puutetta
työvoimasta. Teollisuuden, l i i kenteen
ym. alojen työvoimantarpeen
tyydyttämiseksi on maassa
kiinnitetty suurta huomiota ammattikoulutukseen.'
Vuosittain valmistuu
ammattikouftfista j a teknillisistä
opistoista noin 500.000—600,000
amniattitaitpista työläistä. Lisäksi
on teollisuuslaitoksilla omia koulujaan,
kurssejan jne., j o i l la vuosittain
opiskelee ammatin tai täydentää
tietojaan yli 7.5 miljoonaa työntekijää.
U U D E N TYÖVOLMAN
SIJOITTUMINEN
Alkaneen 7-vuotiskauden aikana
kan.santalduden palveluksessa olevien
määrä kasvaa 11 miljoonalla.
Mi.stä he kaikki saavat työtä? Laskelmien
mukaan pääasiassa teolli-pros.
'
^ Myös ^toimenhaltijoita tullaan tarvitsemaan
enemmän:; ^Suunnitelmaan
kuuluu laajarkoulujen, lastentarhojen,
seimien,;-lepokotien, par
rantoloiden. kerhotalojen, teatterei-den,
televisioasemien ym.irakennus-ohjelnfia.
On vaikeata sanoa, muuttuuko
tuotannollisessa ja ei tuotannollisessa
työssä olevien suhde. Toisaalta
laaja koneelistaminen ja auto-matio
vähentävät työvoiman tarvetta,
mutta toisaalta huolto- j a palvelulaitosten
määrä kasvaa j a vaatii
lisätyövoimaa. ; Samalla vaikuttaa
vastakkainenkin ilniiö: vaikka töiden
koneellistaminen vähentääkin
työvoiman tarvetta, niin toisaalta
valmistuu tuhansia uusia teollisuuslaitoksia.
Koneellistaminen ja au-tomatip
eivät myöskään koske pelkästään
teollisuutta, liikennettä ja
rakennusalaa, vaan myös vesi- ja*
kaasuverkkoa, pesuloita, kaupungin
puhtaanapitoa jne.
TUOTANTO P A L V E L EE
T A R P E I T A — E I VOITON
T A V O I T T E L UA
Mistä sitten johtuu, että kapitalistisissa
maissa tuotannon kasvaes-sakin
työttömyys ILsääntyy tai työläisten
lukumäärä pysyy samana,
mutta Neuvostoliitossa ei öle työttömyyttä,
vaikka tuotantoa automatisoidaan?
Se johtuu sosialistisen yhteiskun-suudesta,
jonka tuotantoa aiotaan I nan e r i l a i s e s t a lakenteesta ja niis-lisätä
s u u n n i t e l m a k a u d e l l a y l i 80 tä päämääristä, j o i t a silmälläpitäen
koko tuotanto on järjestetty. Voiton
tavoittelua ei ole tuotantoa: ylläpitävänä
voimana; Sosialistisessa yhteiskunnassa
on tavoitteena tyydyt-tää
väestön kaikki tarpeet asunnoista
ym. rakennuksista; huonekaluihin,
vaatteisiin, elintarvikkeisiin,
kirjallisuuteen ym; asti. Kansantalous
kehittyy, tuotannon j a kysynnän
etukäteen huomioonottaen
suunnitelmien pohjalla. Neuvostoyhteiskunta
ei vielä tässä vaiheessa
pysty täydellisesti tyydyttämään
kansalaisten kaikkia vaatimuksia.
Vuosittain ja kuukausittain suoritetaan
kuitenkjn tuotannon lisääntymisen
tahdissa toimenpiteitä, joi^
den pyrkimyksenä on väestön tarpeiden
tyydyttäminen yhä täydellisemmin.
TUOTANTOSUUNNITELMAT
P E R U S T U V A T TUTKITTUUN
J A R P E E S E E N
Laatiessaan taloussuunnitelman-ginnnfrinnnnnrmTnfi^^
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Pesuaineita on montaa lajia
I
o
0
1
" o
YO
O
SALALIITON
KirJ. V. Levin
VARJO KUUBAN YLLÄ
t a l o u d e l l i s i a muutoksia, maatalous
r e f o r m i a ensi kädessä. Uusi maataloutta
koskeva. laki e.stää ulkomaa-
Latinalaisen .-Xmerikan kahdenkymmenen
maan j a Yhdysvaltain
ulkoministerien konferenssi avattiin
Santiagossa. Chilen pääkaupungissa
elokuun 12 pnä. Kokouk.sen
pääaloitteentekijänä olivat Wash
ingtonin diplomaatit. France Pres-
-se kirjoitti sen johdosta, että mi
nisterit tulevat käsittelemään Karibian
alueen 'kipeitä ongelmia".
E i ole vähääkään epäilyjä siitä,
että Kuuban vallankumous tulee:
olemaan näiden ongelmien pääsi-i
jalla.Huolimatta sisälisten ja uiko-; ! .....
naisten . vihollisten vehkeilvi.stä ! P^'»;'-''''^ c-tta Kuuban es,-
• * , merkin vaikutus voi levitä toisiin
' latinalaisen .-\menkan maihin. Täs-
. T o i s a a l t a olisi k u i t e n k i n i t s e - i ' " ^>'y^^^ P^'""'""»» huo-
, ,, . .. ; maavat joutuneensa amerikkalais-petosta
l u u l l a , etta uusien tyo- kiristyksen ja uh-vaenva.^
taisten lakien l a a t i m i s - • tauksien pääkohteiksi. Kongressissa
t a olisi nyt h e l p p o vastustaa ' ja \'hdysvaltain taantumuslehdissä
r a j a n eteläpuolella. Tosiasia ' on kehoitettu Yhdysvaltoja sekaan-nimittäin
on, että mvötäillc.s-1 <"ni«='" -''^'"ilii"- •'^'onopo-
..... . . . ^ ' • lietit ovat panneet ristiretkensä.
saan vuosikausia taantumus-
Kuuban patriootit kulkevat luotia-! Karibian maan diktaattorit ovat
muksella kansallisen uudistuk.sen j jättäneet valiluk.sen Amerikan Val-tietä.
Ile eivät ole vain vapautu tioide.n .lärje.stölle (OAS) syyttäen
neet poliittisen sorron kahleista, Kuuban hallitusta '•hyökkäysvaiinis-vaan
ovat ryhtyneet totouttjmaani teluista" heidän maihin.sä. Tällaisten
vihjausten avulla yrittivät Tru-jillo
ja Somoxa saada OAS:n sekaantumaan
Kuuban asioihin.
Iai.-,ten omistamasta maata Kuubas- Mutta tällainen suunnitelma päättyi
.•>a ja se on kovin isku niille ame- ' nolosti. Tästä johtuen Yhdysvallat
rikkalaisille yhtiöille, joilla oli
niaakiinnityksiä Kuubassa.
Nämä yhtiöt eivät öle vain raivois-i
saan sen johdosta, että ne tulevat
menellämääM suurien voittojen
mahdollisuudet Kuubassa. Yhtä palvoi
mien- hyökkäyksen edessä
keulakuvaksi ntikken.sa. Dominikaa-
I n i en tasavallan d i k t a a t t o r i n TrujiI
sisäisistä ongelmista. Kummankin
Bonri. — T a a l l a l i i k k u u iLsepintai^
nen huHu, t^tlä kan.slcri Adcnauer
on koristanut elokuun 3 päiväYv lehden.
pöytäkalcnteris.sa.in mustalla
re.unuksella. Juuri tänä p.äivänä
Mö.skovassa ja WashingtoniS!5a tic-d
o i t c t t i in tulevista N. S. HruihtshP-vin
jn p . p . Elsenho\verin vierailui.s-ta.
Kaii.slerin mielestä nämä ilmoi-ilmeises.
ti .sen hurskaan käsi- | lon j a .Xicarasuari Somozan..
tyskannan, perusteella, että
taantumus jättää ainakin o i keistolaisten
b y r o kraattien
johdo.ssa olevat uniot rauhaan.
A F L - C I O : n huippujohto' on
osaltaan auttanut sekaantumista
ja hämääntymistä ns. suuren
yleisön, keskuudessa. Työväenliikettä
paremmin tuntemattomien
k a n sanjoukkojen
keskuuteen on saatu syötetyksi
sellainen käsitys, että ehkä herr
o i l la porvareilla on sittenkin
jotakin syytä ja pikeuttakin
sek aa nt u a a m m a 11 i y h d i .s t y s 1 i i k-keideri"
toiniintaan. Tämän t i -
.ianteen korjaaminen vaatii,
päättävää ja määrätietoista
taistelua koko työväenluokalta
— n i i n oikeistolaisilta kuin v a -
semmis-tolaisiltakin. On kerta
kaikkiaan tuomittava suurpääoman
ja, sen politiikkojen
kaikki hyökkäykset työväenliikkeen
yhtenäi.syyttä ja sen
suurilla uhrauksilla saavutettuja
voittoja; ; : -
Jos näin ei menetellä, niin
s i l l o in on vaarassa, .että koko
t y ö väenluokka 'kahlehditaan
ensin Landrum-Griffin-lakite-keleellä
ja sitten tyrmätään
kokonaan;; On aina^ muistettava
tämä: Työnantajapiirit vi-;
haavat; eniten taistelutahtoisia
ja -kylcyisiä _ u n i o i t a . Mutta
ihannetilanne niiden mielestä
^saavutettaisiin kuitenkin vasta
sitten jos kaikki — heikommatkin
— uniot Jjaataisiinl,hä-vitetyiksi.
Mikäli- u n i o i l l a : on .sisäisiä
asioita selvitettävänä --^olkoot
ne poliittisluontoisia. tai^ sitten:
-. se on
Tyrannit ovat aina olleet jännityksen
lähteinä Karibian alueella.
.\yt TrujJIlo ja Somoza tahallisesti
liet-sovat jännitystilaa kääntääkseen
kansojensa huomion pois kipeistä konferenssin aloitteentekijät. He
vaati jättämään nämä Kuubaa vastaan
tehdyt heijaavat .syytökset u l koministerien
konferenssille.
Konferenssin aattona^ Amerikan
lehdistö ei säästänyt maalia kuvatessaan
kuinka Washington on "uskollinen"
sckaantumattomuusperi-aatteillc.
Jos kukaan tietää tällaisten
vakuuttelujen, oikean arvon,
niin ne ovat latinalaisen Amerikan
kansat, lie eivät unohda "mustaa"
vuotta 19.Ö4 kun "sekaantumattomuudesta"
pitämänsä hälinän aikana
Yhdysvallat järjesti aseellisen
sekaantumisen Guatemalaa vastaan.
On hyvin kuvaavaa kuinka vähän
ennen Santiagon konferenssia New
York Daily Ne\vs suorasukaisesti
vaati valtiodepartmenttia tarkoin
tutkimaan niitä menettelytapoja,
joilla Diilles ."vapautti" Guatemalan.
.
Tämä tunnustus yksistään paljastaa
täydellisesti koolla olevan
sa neuvostoyhteiskunta, ei ota pelkästään
huomioon tuotannon lisäämistä,
vaan myös kysynnän kasvun
määrän. Erityiset tieteelliset tutkimuslaitokset,
kaupalliset j a muut
virastot j a laitokset suorittavat erit-'
täin tarkkoja tutkimuksia j a laskel-mia
siitä, mitä tuotetaan, miten paljon
valmiita tuotteita tullaan tarvitsemaan,
ja miten suureksi nou-'
.see väestön ostokyky jne.
Kun monissa maissa puhutaan
ylituotannon kriisistä ja sen aiheuttamasta
työttömyydestä, niin ei pidä
iinohtaa, että tuo ylituotanto on
hyvin suhteellinen käsite, että väestön
tarpeita ei ole läheskään tyydytetty,
vaan on kysymys yksinomaan
maksukyvyn puutteesta.
Tämän maksukyvyn voi Neuvostoliitossa
hoitaa valtio säännöstelemällä
työpalkat j a muutkin väestön
tulot samoin kuin tavaroiden vähittäishinnat,
ja muut maksut. K u n
valtiolla On käsissään nämä tärkeät
taloudelliset tekijät, voi jo etukäteen
säännöstellä maksukyvyn ja
tuotannon volyymin keskenään. Tämän
voi helposti todeta tarkkailemalla
suunnitelmien laatimismene-telmiä.
Saippua ja saippuaa sisältävät
pesupulverit puolustavat pesuaineina
hyvin paikkansa, mikäli peh-nieää
vettä on runsaasti saatavissa,
jä pestävä pyykki hyvin kestää
kuumaa. Paras tiilos saadaan liuottamalla
saippua veteen — ei han-kiaamalla
sitä suoraan vaatteisiin.
Huolellinen httuhtelu ön kuitenkin
yhtä tärkeä k u i n itse pesu.
Lipeäkivi on täysin hylättävä^ pesuaine.
Se on yhtä pahaa myrEkyä
pyykille kuin ihmisillekin. Sen-käyttö
kuluttaa aivan suhteettomast
i vaatteita, j a kuitenkin sama puhdistava
vaikutus on saavutettavissa
muilla, vaarattomilla pesuaineilla,
kunhan niitä vain käytetään oi-
Synteettiset pesuaineet eivät vaadi
välttämättä pehmeää vettä, vaan
niillä voidaan pestä jopa merivedessä.
Ne eivät koskaan muodosta
saippuaa, joten niitä käytettäessä
ei pyykkiä tarvitse huuhdella kuin
3—4 kertaa. Myöskään eivät syn-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-08-20-02