Vapaus, September 21, 1968

              'Sivu 2 LaMamtei, syysk. 21 p. — Ssteday, Sept. 21,1968
I N D E P E N D E N T I L A B O R O R Q AN
O P nNNlSH C A N A D I A NS
Eäl^llshed 'NOV. 6,^ 1917
M/i^NAOBfii S. SUKSI
VAPAUS
< L I B E R T Y )
; <'/TBLSPHQNBi PFI»JLC(( A NO B O l t P t U A L 674r4;2e4
PubUsbed tl)rl|ce; weekly: Tuesdays; Thursdays and^Saturdays by Ajtapaus
'Publlshliiff Cä: LUziiJted, 10Qrl02 E lm St; We8t, Sudbury, Ontario, Oeinade. ' " • * VVung ftddress; " B o x ^ ' '^ .. s'
< A d t t s r u a n g fBtes upon applicatlön. -translatlbn free of c l i a r g * .
AuthorlAd M seeond^class mstt by tbe^tP^atOMlce D ^ r t m p i ^ i ^VLHU/«,.
ClUB'
U a n a d d s s o . vfe" «10 00 Ö1EIS.<5JJ6 USA:n
3 kJc SflP S\iompoi\
i vk.ULOO.tfJElL. S6.7Ö.
I vK 11 SO « k k «26
IJiKilIimatla ^^ä^ (kolhdaltainjme; siitä, "ensi-jtiVilbi^
Ed?^^^ pe(r;u£teelia aijatiteleiinp^e, y^dciipaiai on ^kuitm-
^ n , että dtttariön^jMi^ «rii^iskolinitealn raporitti,
«niissä mmm ohella esLtetään molkataivaanaliin, lä)äikikeidein ja las-.
tm vaatteiden saaititainista m
jtdiSjJfe^ ja piitlkäaiteEiasen^^^p^ kajntta maa-
KijUten on uuitialtiedoissa ifceitrattu, mainittu lainQalaitijabun-^
mm i3r»henfciinieia eolilOMskomitea . t ^ ^ On-
4ietriic)n ver<oikysym^lksiä aiemtniti tutkineen Smithiitii kbimitean
di^Ioitulcsda, joiden laatimiiiseksi jbuftid 'ja yli
]^(i»fcsi nyljöonaia diolairia onitairiolaisten veroraihöja. Lanlaatija^ i
^ kuinnana ertkoiakomitean läihtakojhlia öH dis kaikkea
jcudäa «diuUioen, siUä Smiljhin kdmitean ehdotuksissa ei ole mi-'
tSSn edistyksellisliä eikä eteenpäin pyrkiiviä estylksia. Kaiikeiv.
' lisäksi <milmfiMär^e^ tällä kcmservatiiivipucfl johitamiälJ'
la erifcoislkiomitealla xdlut mSltäSn hakakaan; e^^
ajan tarpeita vaativia erotuksia Ontarion 'Vaiiih»naii
neen" verotusjäitjesteilnaäin isusimilsielksir- - •/
NDP:n ontairiolacinien johtaja MacDooiald oli tu-' I
hainnesti oikeassa Icim hän v a i w a i i i ^ ^ jlaaivain liian pidätty-';
vässä ääni lajissa (laaditussa laiusiuinnoissa^^
j^ljgkpniiian koanltea) on luöpuinaiit Idsääniy^ pääiolmiepi (kun-t^
taajBtö- ja psaidekaupoisrtia saait!a/vien voittojjen) verotulksesta;
« e liUOjpunut vaaitimukseisita, että opetusQaiistanniiiikset olisi
asetettava suureanmassa mäiärässä maakiuinnaia maksattavaksi;
elltä ireeuissiteollisuudet maktsaisivart; realdlsemman osan verois­ta;
se on lutopumift^^i^
Täimän^ v ^ komitea ei vtodnut tehdä ehddtuksia verotus-jäijesftdmän
ulusdirraselksl siten/että s edistytksellinen
jdypi^aminen -Verottusmuoto . . .
Tästä v,eox>tuskiysymiyksestä -r-r se kenkä todellisiuudessa
{niTJstaakin. Lamlaaitiljaikiuman erikoisklotinitea esittää eräitä
myönAeisiä ehdoituksdia fidkäOi, että esimerkiksi ylopistot, sairaa-
•tet <jiois(ta on tulossa suuiria MfeeMtdktsilai), kiricot ja muut ve­rovapana
olleet lailiokset jooituisivsit nyt kimnaMisverotuksen
ajtaasu^ kohdalta
v i ^ SlP^prcsesKttiiselsiti ja s e l ^ vain asteittain siiteqir että niiden
arvioa verotettaisiin 20-proisenitltisesti vasta 10 vuioden kulutitua.
: Myönteisenä seikkana on pidettävä ehdotusta ikiunniUe tu-
JevieA rlahjoitusiten (grants) tasa-^amHperiaatteesta varsinkin
kauvo^hdyskuntiien kohdalta.
/^y^^U^Ma. kokonaan tuomdittaivaa on Ikomitean ehdotus, että
n^ös ruofeatavarat, lääkkeet ja lasten vaatteet tulisivat myyn-tiveron
alaisiksi, mikä o n nyt 5-prosenittinen, jia mitä voidiaan.
nostolahalUtiiksenJtoimesltamiUoin tahansa. Tällainen Mike-eli
myyntivero on kaikffoein epä'oikeutötuinta- veroa yleensä,
sillä se lankeaa vatltaosailta pienituloisten ja varattomien) ih-möfiitne
maksettavaksi joiden toimeemtulo cn entuudestaankin
Iidan heikikto. Luokkana pienUufcuisten r i k l ^ mak­saa
vain murto-osan mjryntiveroista, sillä loppujen lopuksi
heillä o n vain yksi vatsa, yksi keho vaatettavana ja fcerralla
vaan yksi asuinpadkfea, kuten iinxaUaikinihimisiUäy jotka miljbo-nadsina
joukkona joutuvat kantaajriaan miltei kokonaan myyn-tiimioata
koituvan taloaisrfcaial^^
Soker<oiden suurinta mypkkorpilleriään — ruokatavairaini
JäSkkeiden ja lasten vaatteiden myynitiveron alaiseksi salatta-nxisehdotu^
lainlaatijakuiiinian erikoiskomitea ehdottaa uUttta
tufllioverojen peliaiuttamisfohjeilmaa, miirvkä perusteella Ontarion:
vähätuloiset asukkaat saisivat, jos heidän tulonsa jäävätt tulo-varojen
ihnoittamisen aikana miäär^ältyn alimman rajan ala-:
puiolelle, jonkun määrätyn summan veropaiantuista sen sij aan,' •
että joutuisivait maksamaan tifloveroa.
Kaiken lisäksi tössä suiunnittekiiiai^ vaara, mihin
jroPai maafcuntajohtarja mr. MacDonald viittasi läusumiosi
saan, että hailitus voi käyttää täliaisia "veropalaututosia" 'kei­nona
lahjoakseen vaJirtsdjodta heidän omilla rahoillaan.
Misltä sitten johtuu lainlaatijafcunnan erikoiskoe jä;
Smithin Ikomitean ehdotustenrheikkous ja puiutteelisuius?. i
Yksinkertaisesti siitä kun tarkoitus on hankkia ma/aQöumlta- r
hallitukseflle ja ehkä siinä yhiteydessä vähän bunnaUishallin.;
jijQj^elkdji huomaittavasti lisää verotuloja kajoamiatta kuitteni'
kalan nykyisen verotusmenetehnän epäloikeudennnukaösuuteen ^
ja epiädemoikraaitttisuuiteen.
Kun ei haliuta.lmojentaa vähäiosaisten hlil^ suuifta veto^r:
taaJkScaa - - - esinierkiiksi kimnallisveci^^ suuruutta asunnoista •
— ja jakaa verdmiaksuvelvallisutiitta asukkaiden maksukyvynv;
perusteella esimerkiksi siten, että ndihi $5,000 vuodessa anöalit-;
sevat perhcien päät vapaultudsivalt klokaniaan .tuloverojen mak-"^
susta,- nun-siJJoin^päidyp^ sellaisiin ehdotuk-joiden
mukaian pikkixihmisten v e r o t a ^ ^ tulisi "uudessa
miiödossai" entistä suurempmiaöcsi, kuten tapahltuisi silloin jos
lioiökataiytajratkin läiäkkeiden ja lajsten vaaitteiden' yhteydessä
pamltaisiin myymtivfei^on alaiseksi.
Paljon on puhuttu sadtä, että talrkoitus on huojentaa esi­merkiksi
kunnafllisvertoja, joko ikiiinteimistöjen' väropalauitus-ten
miuodossa, minkä Robaittsin haliltus järjesti tänä vuanna,
tai tuioveropalautusten miu/odossa, mitä lainJ^tiijlalfcunnain' eri-koiskxxtnitea
edellämainiltuin tilalle miytt ehdottaa.
-Tosiasia kuitenkin on, että niin kauan kun maakunitah!aill'i)bus
W^^ytyy vyosikatusia sitten anltamaansa ILup^
ta sfittäj eltltä koulutaenot oitetaian vähintään 80-prosenittisesti
maaituntahalljibuksen m^flasettavaksi, nämä puheeJt fcunniaMisen
vyeti:<0(te^!kBa huojen ovait pelkkää kuumaa
jJmjaa.
' Vaimaa onQdn, kuiten eräs torontolaJilglehti joultui myönltä-mläiätn,
että täytäntöönpanltu(a Mnlaatijakunnaäi erikoislkiomi-tean
icjhidptukset tailktoitta sitä,, että tavallset kansalaiset
jouiuyiat työptämä enintä syvenimälle rahakufcka-jrtolpns^
i ainifi silloin Ifctun edessä o n veronmalksujia.
IlmeistS siis on, että pntarion työväenliikto^eh badkisita
piSlreisrtä nousee näiden esitysten j'ohdosta voimakas protesiti-myrskyn,'
mihin tavaliUsetkansakiset tulevat liittymään en­tistä
sankeitisnin joukoin.
Km Robent H. Wiiiters, Canadan
suufifQonopolija "^ylipappi",. y-aatasi
ottt^sf^.RfiäpilriistprJ Leel»r B. R8jar-sottin
kutsuun tullakseen piuolueeÄj
j ? haJlitul^en aplt^n, n i i n silloin
pidettiin suurta n\elujp /'uhr^ututni-j
S6sta"' hSiien; iuovuttuä monilukui­sista
liikeyrityksistään. Mutta Bo-l
^ i r t |;^ob)'",i;thrfutui" i j a ' t u i i Pear­sonin
"hallituksen kauppamihiste-r
^ i . - - : '] ;" . ; : -
Kun Pearson astui alas johtajan
pukilta i a iski siJflnää Pierre. i^UUott
Trudeaulle, min Bob Winter& & i 11-
.a>,eisesti o l l u f i l p i s s a ^ . 'sillä loppu-
;iefl l(>puksi, eikö ibaÄ ollut 'luhran-put"
paljon p^^^
j a jCapadaa?, TodeUisessä " . u h r a ^ -
ywsuji4,en"' mielentilassa hän heitti
vielä.hattunsa j a i t s ^ s a , liheraali-puplvjeen
johtajapaikan kilpaan.
Mutta TrudeauUa oli pääjoukot ;ia
Bj^h hävisi. JJj;uQl€Skellen,haayojaan
ja föi^eskellessään kunnia£Rsa Bob
liaäh&i selkänsä .parlamenttimäelle
jä't'arjö?i jälleen palveluksiaan suu­tuelle
I '.'businekselle'.
'^K^iiiu^Oteiielksi'' se
jäi ikuj^t^inlkm
Vefaxis ei Voiinutkaan ilmestyä
/ilEBbue kertaa tällä viikolla, kuten
•j«3iyattiin. Suheii me^Jä pH nyt Inah-uiullisinis,
mutta yksi latomakoneista
tmeinliJceskiivUkkona epäkunto(n^):?pi-i^
äto/^Ctois tuotannosta sekä koneen
neittä^tloorjaustöihin ryhtyneen iato-
Kaikista vaikeuksista huolimatta
•'toivomme kuitenkin että tämänpäi-ivähMffi
lehti saadaan taas lukijoille
'Srsiif^viena, ja että työvounatilanne
'iiiiiitulevaisuudessa paranee siinä
[määrille että tällaiset vastoinkäymi-i'
«^tkääa eivät estä lehden almesty-mlstäioormaalTsessa
järjestyksessä.
'KiitcJs pitkämielisyydestä ja ymmär-
' tä'(räiS3^estä, arvoisat lukijat!
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Mariana Nevala, Nipigon, Ontario,
täiyttää sunnuntaina, -syyskuun 22 päi­vänä
74 vuotta. .
Yhdynipie sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotdssiln.
£;ikä «ttlaaut Jcauaak^ati jcuin hä-'
neUä joll useita entisl|||^mia re-pusäaan
ja: m u u t a m i a ^ ^ a a s s a a n ,
mukaanluettuna loistelias Brazilian
Llght ahd Power-yhtiön prraidentin
;y^ka. JRobert Win^®rsin (kantokyky
näytti täysin kuormitetulta.
Mutta' ei Icuitenkaan, kuten kävi
ilmi vuoden 1968 heinäkuun 18 pnä
Toronto S t a r in talousosastolla ilmoi-tetnista
tiedoista. Hänen valokuvan­sa
esiintyi' kahdessa\'paikassa tässä
lehdessä, 'yhdessä hänet sanottiin
nimitetyn A l c a n A l u m i n um yhtiön
johtokuipan jäseneksi Tjj a.; toisessa
TURUN YLIOPISTON LOMAKKEET
PERILLÄ AMERIKASSA JA
CANADASSA
Viime kesän aikana lähetettiin Tu­run
Yliopistosta Yhdysvaltothin ja Ca-nadaan
noin 18,000 kyselytoaketta,
joilla kerätään tietoja näissä maissa
elävistä suomalaisista siirtolaisista.
Opa,, omafckeista lähetettiin kirjeissä,
jjr^ft^i aas lähti elokuun lopussa Suo-
;qien|^'Silta -lehden välissä. Kirjeissä
tujeVjat 'lomakkeet ovat \o saapuneet
y^istaanottajilleen. Suomen Sillan vä-lisj^
ä,^ tulevat ovat sen sijaan perillä
Nfa;stja'lokakuun alussa.
"^T[][edustelu on saanut Amerikassa ja
i ^ p g ^ s a erittäin myönteisen vas-j
^ ^ o t o n . Niinpä Turun Yliopbtoon
; ^ ^ i ^ ; i k i n nykyään joka päivä kir­jeitä,
joissa pyydetään lähettämään
Icjrjfjakkeita. Jonkin verran on lomak-
JF^III jo'palautettu Turkuun täytettyi-
)Ta„j jvaikka palauttaminen onkin vasta
airapi alussa.
Joissakin kirjeissä tiedustellaan,
jmiksj. tällainen tietojen keräys on pan-
,tjj'käyntiin. Koska näin joillekin on
vielä epäselvää, miksi Turun Yliopisto
on.: tällaiseen työhön ryhtynyt, todel-
. ^ « ) on ^ vielä, että tietoja kerätään
yäin^StixJmalaisia siirtolaisia koskevien
'WttoSrloiden kirjoittamiseen., Turun
j)fl(<i?iston siirtolaisarkistoon tallete-
^tS^ftletoja niin monesta suomalaises-
,|a:;|?Siirtolaisesta = kuin • mahdollista.
/Sflisl' on tärkeätä, että jokainen lo­makkeen
saaja täyttää lomakkeensa
ja pala\ittaa sen Turkuun.
Lomaketiedustelun yhteydessä ön
Turun Yliopistolle ilmoitettu myös eri­laisista
päiväkirjoista, pöytäkirjoista,
vanhoista kirjoista ja sanomalehdistä,
.joita lomakkeen saajat ovat halukkai­ta
joko lainaamaan tai luovultaimaan
kokonaan Turun Yliopistolle. Koska
Turun Yliopiston SiirtolaisaTkistössa
on täliaisia lahjoituksia varten omat
osastonsa, ovat tällaiset ilmoitukset
olleet erittäin tervetulleita. J a Turun
Yliopisto toivoo, että tällaisiailmoi-tuksia.
tulisi lisää.
Vaikka kyselylomakkeita onkin lä­hetetty
18,000, on mahdollista että
Turun Yliopisto ei viime talvena ole
saanut jonkun siirtolaisen osoitetta.
Tällaisille henkilöille lomake lähete­tään,
jos vain osoite ilmoitetaan Tur­kuun.
Jos siis Teille el lähiaikoina
tule lomaketta, ilmoittakaa asiasta
Turkuun osoitteella:
Mr, Reino Kero; Yleisen historian
laitos, Turun Yliopisto, Turku 2, Fin-,
land.
itlän vastaa im^ös kaikkiin kysymyk­siin
ja tiedusteluihin.
paikassa' hänet sanottiin nimitetyji
International ; Business:; Machines
yhtiön johfokuhnan jäseneksi, mut­ta
^eivStarJn sanonnan mukaan ca-na,
dalaisen monimiljoonayritykseiL
yaan amerikkalaisen monimiljoonai­sen
emäyhtiön johtokunnan jäse­neksi.
—
.. Nyt kun kunniaarvoisa Bob Win-ters
on, takaisin suuren "businek­sen"
valtaistuimella kaikkine voimi-neen:
j a ' rikkauksineen,'niin. hänen
aikaisempi "uhrautuvaisuutensa" an
taa aihetta ajattfeluun— ainakin
n i i n pitkäksi aikaa kunnes historian
padan tätä kohtaa on vähän sekoi­teltu.
E i siinä tarvittu paljon etsintää
kun havaittiin ettei hänen "uhrau­tuvaisuutensa''
ollutkaan niin kovin
suuria kipuja tuottavaa. Toronto
Starin toimituskiitjoituksessa sanot­tiin
toukokmHflS pnä 1966 mm.
seuraa va|>^
"Ne,,jotka tuntevat kauppaminis­teri
Robert Wintersini eivät ole ih­meissään
niiden varovaisten toimen­piteiden
johdosta, mitkä hän suo­r
i t t i suojellakseen itsensä ylimääräi­siltä
tuloverojen maksuilta kun hän
lopetti ''busineksen" ja ryhtyi: uu­delleen
. yhteiskuntatoimiin viime
vuonna . ..
"Tosiasiat ovat verrattain . yksin­kertaiset.
Mr. AVinters jäi "eläkkeel­l
e " Rio Algom Mines Ltd-yhtiön
presidentin virasta viime joulukuus'-
sa valmistuessaan liittymään halli­tukseen,
Yhtiö maksoi hänelle
$499,000 eläkehyvitystä . .
"Tällaisesta summasta pidätettäi­siin
valtavat tuloverot jos se käsitel­täisiin
sen vuoden tuloina, jolloin
se on saatu. Mutta tuloverolaki sä2-
tää kuitenkin useita menettelymuo­toja,
joiden avulla yksityinen, joka
on saanut eläkehyvitystä, voi lykätä
ja vähentää veromaksua. Mr. Win-ters
valitsi lykättyjen voittojen ta­sauksen
nimellä tunnetun suunnitel­man
. > .
"Mr. Wint.9i;s perusti VVindix
Holdings Limhet nimellä tunnetun
yhtiön. Kaikki tämän yhtiön virkai­lijat,
yhtä liikuunoUamatta, on Win-tersin
perheen jäseniä ja ei voi olla
paljoakaan epäilyä etteikö sitä kon­trolloi
mr VVmters. Windix nimitti
luottamusmiehen hoitamaan sitä ly­kättyä
voittojen tasaussuunnitelmaa
ja Rio Algom kaivosyhtiöltä tullut
rahasumma (.'?499,000) maksettiin
tälle luottamusmiohelle.. M r . Win-ters
on ilmeisesti kelpoinen AVindix-in
"työläiseksi'' ja saa niin ollen
maksuja siitä rahastosta. Koko tämä
järjestely hyväksyttiin Canadan liit-tohalltiuksen
veroviraston taholta
Lehden pääkirjoituksessa jatket­tiin
selitystä, että se mitä mr Win-ters
teki oli täydellisesti laillista
voimassaolevien "business"-menetel-mien
perusteella.
Mutta miljoonista canadalaisista,
joöta -voivat iÄMk".«iäfcIoeelle vain:
kerran elämässään ja siUoinkln vain
muruilla siitä summasta, minkä mr
Winters sai, yhdestä "eläkkeelle"
jäämisestä, nämä voimassaolevat
"businessVimenetelmät näyttävät^ ot-
Ts^eMtoslovalkiiäin johdoai V^toomuä km^äSHiR
Pi;alia. Tshf^osdovakjan kpm-xnunisfsen'
puolueen pHU-fiänejnJcanr
teiltä, joista hyötyvät vain ne, jotka tosi:,^^*a t rraahh=a,m,va.aaainlmmann« hi„u,!irpvu„lilia„ . -2VuJko£lla Ktasaiva^Ua^u rprÄesidtenLtm-tLw^d- .
Yleisenä käsityksenä on että suuri
"business," pitää huolta omistaatii
Sen, että laki tekee tämän mahdoUi^
seksi, ei pitäisi hämmästyttää ke^
tään 'kun yhtiöiden presidenttien ja
hallituksen ministerien ^ vaihtelu­mahdollisuuksien'
tarina ym^&rc^
tään oikein 'ikuten.pn käynyt Win-tersin
jutussa. ^
Suuri ''business'^ menee melko
pitkälle suojellakseen omaa etuaani!
sisältyen siihen sen etuoikeutettu
asema yerotusjärjestelmässä. • V i i -
meksikuluneen vuoden aikana euur-
J^ääoman edustajat ovat' ulvoneet
kuorossa Carterin kuninkaallisen
komissionin ehdottamia verouudis­tuksia
vastaan siksi kun mainittu
komissioni esittää, että Canada tar­vitsee
oikeudenmukaisempaa vero­tusjärjestelmää,
mikä rasittaisi vä­hän
enemmän: suurtuloisia; j a hie­man
vähemmän tavallisia Matti-m.
eikäläisiä.
Tässä on muutamia ulvaisuja, joi­ta
on kuultu viime aikoina:
Algoma Steel Corp. — Carterin
komissionin ehdotuksilla tulisi ole­maan
vakavia ja haitallisia vaiku­tuksia
AJgomaar*
International Nickel Co, — Inco
on varauksitta Carterin suunnitel­maa
yhtiöiden jayksityisten tulove­rojen
integrointia vastaan.
Canadian Life Insurance Ass. —
Carterin ehdotukset tulisivat vaka­vasti
vahingoittamaan taloutta.
Canadian Manufacturing Ass. —
Carterin ehdotukset ovat täydelli­sesti
sopimattomia ja kelpaamatto­mia.
Independent Petroleum Ass. —
Vik Svobodan, Tsheldiosiovakian
kommunistisen puolueen eni^immäi-seosihteerin^:
Alexander .'Dubcelun,
kuisallij^kouksen puheeJÄjohtajan f
Josef Smrfcovskyn pääministejri 01- ;f
dricfaCemikm ja Slovakian kommu­nistisen
puolueen ensimmäisen sih­teerin
Gustav^llusäkiQ .'aillekirjojitta-man,
karkille Tsheko^lov^an kan­salaisille
osoitetun vetoomuksen.
Siinä esitetään tunnustuksen sanoja
;ka^sa!!a!ls^tea osoittamasta . harkin­nasta,
kurista viisaudesta — asen­t
e e s i , jonka avuU^ on otettu ensi as
keieet monimutkainen tilanteen sel-vjttämistessä.
Tulemme Jatkamaan
tiellä, jolle astuimme tanmvScuussa,
lujittamaan edelleen sosialistista yh­teiskuntajärjestelmäämme
sekä ke-htttämään
sen demokraattista ja hu­maanista
luonnetta. Haluamme kai­killa
19im'Ka oa]veliä synnyinmaam
me,, maailman rauhan j a sosialismin
etuja, vetoomuksessa sanotaan.
Kalkille Tshekkoslovakian kansa­l
a s i l l e osoitetussa vetoomuksessa
sanotaan edelleen mm: Olemme
Carter tulee ajamaan teollisuuden
ulkolaisten omistajien käsiin.
Yllä on vain osa kourallisesta sa-nomalehtileikkeleitä,
joissa vaadi­taan
hallitusta hyppäämään Carte­rin
raportin ohitse. Nämä vaatimuk­set
eivät kuulu kuuroille korville,
sillä on olemassa paljon merkkejä
siitä, että liittohallitus pistää Car­terin
raportin hyllylle, lukuunotta­matta
sen kaikkein laimeimpia eh­dotuksia.
Tämä tulee tapahtumaan ellei Gar
nadan työväenliike ulvo lujemmin ja
kauemmin kuin suuri ':business".
Tähän mennessä työväenliike on
vain kuiskaillut tästä elintärkeästä
kysymyksestä.
yh-
USAn demökraattiputoiueeal' presidenttiehdokas H.
Humphrey on odlut presidentti Lyndon Johnsonin
uskollinen avustaja hyökkäyssodassa Vietnamin pien^
tä kansaa vastaan. Monen 'kannattajansa pyynnöistä
huolimatta hän ei ole'vieläkään sariouitumit irtii Vielt-namin
sodan tukemisesta.
v^uuttunrfta», että
dessä tstMm kanssanne'
ratkaisematon ,tasavf>ltiumne tulevan
kehityksen kaikki avoimet
set johdonnnikdJseäti|^si||f9|stlSten
periaatteiden pobjalta^Ajät^essaan ^
näinä pärivinä>;omaä;iläm^U ;
. katnen ^kMlain^^ijattl^ttty^s
; eynnyinmaataan, sen ^hi^^^
mie kubkausien mönesfj/fesiS^^a'
täitä sen tulevaisuutta;. % l T d A elä­mää
e! vai inottaa'määii';Mäniästä.
Tiedäimn^, että teette? M i i l s J a ja
vaativia kysymyksl ' ^ t e i s e f i ' hile-'
;vaisuutenime suhtfeeii; iMc-tftahmie
;ne huomioon ja oyrimihe jytkaise--
maän ne nopeasti jä vaÄtÄullisesti.
Rakennamme päättävästi j ^ : määrä-tiiBtölsesti
talouttaTame.jniJiii,).eJtä .siitä
muodostuisi luja perustä^jt^läisten, '
talcnpoikien ja sivistype^^j^j^i: parem­malle,
rikkaammalle j a .täyj(j3)lisem-mälle
elämälle; Kansalaistemme tule^'
vaisuuden uskon eräänä perusedelly­tyksenä
on tänään kysymys!,yksilön;
vapaudesta ja turvallisuudesta. Halu­a
m m e vakuuttaa teille, oettä>>o|eimme
täysin tietoisia, velvollisuud^tamme
varmistaa kaikkien kansalaistemme;
työläisten, talonpoikien^', taiteilijoiden,
fedemeisten, aikuisten ja nuorison
/isnkilököhtaiset vapaudet/ja turvalli-:
SUUS.
Tolistamme jälleen, («ttemme tule
mMlofnkaan sall'maai| ^laillisuuden
^väärinkäyttämistä tai (rikkomisia,
joiden todistajina emm9k»;Vain to­distajina
olemme oUc^et-oikaisemp^
na vuosina. Haluamme myös koros- v
taa, että emme ainoast^oav kaikin.
puc<lin tue tieteen ja ta'tieen kehitys­tä,
vaan pidämme ehdottomana edel.
lytyksenä t'isteelHsen tutkimuksen ja
taiteellisen, luomistyön yai>auden se­kä
nä-d<;n alojen tvönteMjöiden elä­vän
i^htpyden turvaamista^ maa'J(Qan
srisiaFistisen yhteiskuntamme vperi-aatte<
den hengessä.
Vastatessamme kvsvmvkajmne. va- •
kuutamme teille, että kajkkien näld^^n
on?;eImien ratkaisu ottjjai;tulee ole-iraan
tävsin meidän maamme^isäinen
as'a. Tästä sovittiin Mgskqvan neuvot-teluirsa
se.'tä myös mvöheijjejin k e s - :
Vusteluissa neuvotteluissa - sovittujen .
Päätösten toteuttamisesta^ Sanomme
tämän myös; nnile kaifealaiillenfme,
iotka . t ä l lä hetkellä. eri ^ »fistä, ovat
vn1t'o-rime rajoien ulkc^itiblllfö. Otam- •
mr. hucmiocn- heidän a s e m a j i s a vai­k
e u d e n . Ulkomailla o l e s k e l u kasvattaa
pDäluottamusta, propagancfci liekä to­dellisten
.tietojen ;puuttjo»'i»fl: aibsut-laa-
lisää~"neuvottomuutta ia-.s6kävawt-ta.
KäsHämme tämän kaikenj. erittäin .
hjn/in. Haluaisimme, k u i t e n k i n mus­t
u t t a a heille: teidän paikicanne on
täällä, tasavaltamme tarvjtspe kyky-anne,
tietojanne i a ammattitaitoanne
luc/aa työtänne. Kansalaisemme jodca
päättäväisesti ja uhrautuVastifrakenta-vat
synnyinmaatamme itseJiöen ja lap­silleen
odottavat teitä."-Kutsumme
" d o t a m m e teitä takaisin .ia i t D i v o m m O i .
ettette a n n a n-iden houkutella .Itseänne
iotka haluavat repäistä tddät' irti so­sialistisesta
syravyinmaastanime ja
asettaa teidät sen kansaa,'kdmmunis-
•ista puoluetta ja hallitusta vastaanv
Kansalaiset. Suurimpana-vöimanamme
o n äly j a kunnia, parhaana ^ominaisuu­tenamme
lujuus. Tämän iiamsamme
ovat olemassaolonsa ^ ^ . h i s t o r i a l l i s i na
hetkinä a i n a osoittaneet,Osoittakaam­me
se myös nyt sosialistiseK'synnyin­maamme
ja k a n s a m m e ; i H e n e s t y k s ^i
PÄIVÄN PAKINA
M/T£N MENETELLÄ EKSYESSÄ?
Tokkopa sitä aikuinen mies tai tuntijat.
Jos eränkävijälle tulee sellainen
onnettomuus, että hän joutuu ek-eyksiin,
silloin pitäisi pysähtyä ja
ajatella rauihallisesti ..tilannetta.
Seuraaivassa on ijoitaikin ohjeita,
mitä Ontarion maiden ja metsien
tällaisessa tapauksessa
nainen metsään eksyy—T tai keh­taa
tunnustaa eksyneensä?
Siitä. huolimatta on kuitenkint
totta, että metsästys- eli "huntta-uskauden"
aikana Canadan metsis­tä
joudutaan joka syksy hakemaan
kymmeniä eksyneitä — ja satoja ministeriö
maitta pääsee aikansa harhailtuaan antaa:
pois kenenikään auttamatta. 'Miettikää kaikikia yksityiskohtia
Suoraan sanoen kaikki metsissä kulkemastanne matikasta. Ajatel-liikkuvat
henkilöt huomaavat toi- kaa niikemiänne polkuja tai maas-sinaan,
että "suunta on väärä" ja tomerkkejä. Kuunnellcaa ääniä.
Merkkitulien lisäksi on varatta­va
suoja tuulta j a kosteutta ^vas­taan,
kämppätuli, paljon puita ja
riittävästi vettä.
Kolmiseinäinen noja voidaan
helposti rakentaa seipäistä j a ha­vupuiden,
varsinkin kuu;sen oksis­ta.
Noin 8-10 tuumaa vahva kuusen
si kalaa pyydytstettäfessa.-^-Villapai-dasta
voidaan purkaa'--oftgensiima
jne. '' ^' •
Ihminen voi syödä"'turvallisesti
niitä maljoja, mitä si^övät- linnut-ikin.
Raivintoa saadaan'"Äeinäsir-
'fcoista ja pienistä ravujTsta.'
Järviikaislasta. ja ' "Gattäii"i.suo-rkasvista
saa 'fceitettynS'•'ravintoa.
Suomalaisille ^ tunnettu, ^. nuoren
männyn sisäkuori j a kasvain, se­kä
ikuusen ja balsamin- .ikasvain
voidaan syödä raaikan^^. iRavintoa
saadaan, pajun, haavate,.; lepän ja
oksista tehty vuode pitää kehon Icoivun sisäkuoresta — -ja "kahvi-eristettynä
kylmästä j a kosteasta kultaa" voiikoikan juuriätai
maasta. Vesi on ruokaa tärikeSmpää ja
Pieni käimppätuli tehdään suo- kuten sanottu, jos M o n h u o n o l ta
japaikan edustalle, noin 6-10 jalan näyttävää vettä, se olisi fkeitettävä,
Joutuvat täten eksyttyään tankista- Jos on tie lähettyvillä-niin sieltä päähän siltä. Tulen taaifcse, suoja- vaikika Canadan erämailta löytiry
maan sijaintinsa j a määrittele voi ikuulua aijoneuvojen ääniä, paikasta katsoen^ raikonnetaan hir- kyllä riittämiin hyvää :ja'ipulhda!sta
mään suuntansa uudelleen. Suunnatkaa silloin matkainne ään- sistä ©li puista 'heijastusseinä', vettä. Talvella kielletääft'Byömästä
Jotikut ihmiset väittävät omaa- täifcolhiden,Koettaikaa_ ottaa selvää jonika avulla, (lämmin tulee suoja^ lunta, sillä-se ivaifcufttaarkuivna-vansa
niin hyvän "suuntavaiston" suunnasta, audngosta, 'kukkulasta, paikkaan. Jos heijastusseinä cn vasti kehoon. Jos vettä sulaibötaan
etbä he eivät tarvitse edes kom- järvestä tai-joesta. Seuratkaa jq- suojapaikkaa 'korkeampi, siitä tu- jäästä, siinä; -.ta'rvitaan,.i\vain puoli
passia — ikartoista ja muista väli- kea alavirtaan. Jos näistä mene- lee parempi " v e t o " ikämppätulelle. siitä polttoainemääräsitäy". mitä lar-heistä
huolimattaikaan. Ja vaikka telmistä ei ole apua, valmistautu- Kar'kea kiven reunus tai kaJlion vitaan silloin j o s . sulatetaan lunta
kaa sitten olemassaolonne itumvaa- seinämä on hyvä " h e i j a s t i n " jos vedeiksi. Ja kovjifcsi ; paifckaantu-miseen
siihen asti, kunnes etsintä- suogapaiikika' rakennetaan sen eleen lieesta lumesta . on; ;heipompi su­onkin
totta, että yhdellä henikilöl-lö
voi olla paire!ii'pi"suuntavaisto"
ikuin toisella, niin se ei kuitenkaan
ole varma tae eksymistä vastaan sil­loin
jos yllättää pi^ieä, kova sade,
lumipyry, tai sumu..
'^Leuhikimlsen" asemasta on sit-joiikkue
tulee paikalle., Haivupuiden oksista {(.hty sulo-
, Etsintää silmälläpitäen olisi teh- jaipaikka rakennetaan luonnollises-tävä
kolme merkkitulta, jotka sy- t i korkeammalle paikalle niin et-tyHetään
ilentökoneen lähestyessä, tel sadevesi juoikse sinne.
Meilkkitulet on raikennettava koi- Seuraaivaksi tärkeintä on tieten-lenkin
parasta tunnustaa, että ek- mion muotoon .60-90 ijalanvälimat- kin ruo(ka ja juioma. Jos ei ole.
syä voi monissa tilanteissa • kuka
tahansa. Kysymys on vain siitä,
miten selvitään jofco omin voimin
tai 'toiston auttamana.
Linnustu|ksen alettua, sekä tur
lovia peura^ ja hirvijahteja odotel­taessa
on syytä kiinnittää huomio­ta
myös elk.symis6n maihdollisuii-leen
eli siihen, mitä pitäisi silloin hän
töhdä tai tekemättä jättää.
— Kaikkein tärkeintä on vält­tää
paniiklkimieltä. Itsekuri ja tn-v^
illinen ä'ly nultani paljion eksyk-s
l in ijouduttaesiija, selittävät asian"
koilla. Koettakaa pitää merkikitu- pu|hdasta vettä; mutta joikin astia,
lia varten ihakemarme puuit kuivi- siiloin pitäisi juomavesi keittää.
lattaai vettä ikuin^pehmeiästä ja
nuohikeasta lumesta; .i!. V(.
Yleisesti puhuen..täikäläiset kan­salaisemme
ovat • lh(yviä;.|jaivmonessa
tapauiksessa tottuneita rvi-vert-änkävi-jöitä.
Mutta joukossa Voi o l la koke-matbomiaikin
ja vastaralkaviaikin.
iloivotaan, ettei kukaan''»bisitäek-na
niin/että ne voidaan syHyttää Jos ei ole vettä nähtävissä, silloin sy tämän,, metsästysikaudem aikana.
Mutta ökstyessälkin voidttan . auttaa
itse,itseämithe j a se:öni«itäkin hel­pompaa
kun t|€idetään;!(>että etsijät
oVat-- liilkkeeliä.;/-;••^.r':::-
iHyvä tapa önikuit«^in jättää
nopeasti. Savun voimistuttamlsek^ voidaan ikaivaa kosteaan pailklkaan
si voidaan iliekJkien .päälle heittää maaihan kmpppa ja käyttää siihen
tuoreita havupuiden oksia. • Jos tulevaa vettä,
lentokone näkee itällaisen kolmion Mikäli on .ruoikatairpeita muka-muotoon
.sytytetyt mexklkitulet, fla, ne ,olisi säännösteltävämahdol-tielää,
että niiden sytyttäjä lisimman hyvin. omaisille tai iiaapureHlo • tieto,
•taiivitsee apua. Meirkkitulet olisi Kengän pauloista tai rautalan- minne aiotaan erähftUteilei mennä
raikQnne»ttiaiva: mnlhldollisim.man a- gan paloista saadaan jänispauloja. j a . milloin sieltä takaisin tulla,
voimelle paikalle; Samoin on ^Neulasta voidaari. vääntää ongen- Se nopeistuttaa etsinnän järjestä-
"avunpyyntömeiiikkinä" kolme pu-'koukku. Muovipalaa tai värikästä misitU, jos j a kun se tulee -tarpeel-räkkäinnmanuttua
laukausta. puupalasta voidaan käyttää hyväkr iisöksi; --r i ^ ^ n g i y ^ i r a .