Vapaus, February 3, 1953

              i taas
kilöä. joita,
!i. Vilmeisi ^
nalalnea
sl räjähdy
la merellä ta
jälidys tap
la. Eräsi
Jiehistöa.
Tri T. C. Ciiao on länsimaissa laa»
I jLTiniin tunnettu Jjlijialaijien, kristitty,
sillä muutama i'UOsl sitten hän oi:
[Maailman Kirkkoneuvoston yksi
(kuudesta) varapresidentti. Me o-
[lenome juUsaissieet Miiauksla hänen
useista lauBUxmoistaan, joita on j u l -
L a i s t u länsimaissa. Tavatessamme
):änct Pekingissä 1952, hän oli e-dellccn
Yenchingln Jumaluusopin
Ikoulun . dekaänuksena. Hän kutsui
K i n a n nykyinen hallitus huonoon
valoon.
Pian sen jälkeen kun me l i u h t i -
kuussa 1952 palasimme kotiin, t r i
Chao pantiin kotiarestiin j a liänet
U BAIBS
r Street
stano
r:
stalna 3.121(1
a.p.
1 Lp.
?:
BtalQa3>12i
itaina 1-U'i
L 2571
iluUilon
osoUteeh
X HuiutakkD I
rk Blvd.
K 6195
D Vaurio
bronto 8,
f^. 8815
Allan
Toronto,*
.1054
'.erille,
isl osoite.
isa,6.IU
tor, Notaryl
JNEN
IES
192
,ve» Toxooil
^LON
[OISSA
I
Qto 12, OnLl
luotsi
är jestämiiie
n Suomeen
jstakgisin
.31 p:ään
k. $589.30
k. $657.00
Idaan, niin
n paperien
drjoittakaa
öiselle.
erotettiin jumaluusopin dekaahuksen
toimesta j a Pohjois^Kiinan Episkopa-llsen
kirkon kirkkoherran virastar
Naiden toimenpiteiden yhteydessä
esitettiin syytös, että hän lähetti tie-toja
vieläkin amerikkalaisille kirkon-
„,;e:::3nij:unMmaa^ opettajkunnal^l xniehille. joiden uskottiin toimiv«x
" Yhdysvaltan hallituksen asiamiehinä
Hongkongissa. (Huhtikuussa ihän -ei
ollut ilmaissut näiden tiedonantojen
luonnetta. Kireässä'kansainvälisesi
tUanteessa ja huomioonottaen se kun
v l ^ i t vaikutus7altaiset amerikkalaiset
piirit vaativat Korean sodan laajen­tamista
Kiinaan, pidettiin tarpeelli­sena
perusteellista tutkimusta.
Joulukuussa 1952. Wienissä kokoon­tuneessa
Kansojen Rauhankqngres-slssa.
minun mieheni tiedusteli t ri
Chaoä Kiinan edustajilta. He sanoi­vat,
että t i i Chaoa ei ole milloinkaan'
viety pois kotoaan, ja että hänen jut­tunsa
on nyt loppuunkäsitelty. Todis-tusainehisto
oli vapauttanut ihähet
kaikista syytöksistä ja häh on jäUeen
seminaarissa jumaluusopin opettaja­na.
Me olimme hyvin iloisia tästä
uutistiedosta. Me emme halunneet
aikaisemmin' julkaista hänen asiaan­sa,
että emme aiheuttaisi huhuja.
Kiinassa ollessamme me saimme
tietää, että tri Cliaon ;^ixhtikuuisa
1951 lähettämä erokirje (Maailman
kirkkoneuvoston varapresidentin v i ­rasta)
oli lähetetty neuvottelematta
toisten kirkkojohtajain kanssa. U -
seimmat heistä olisivat neuvoneet
Chäoa jää.iiään Maailman Kirkko­neuvoston-
johtokuntaan ja taistele­maan
mainitun kirkon polUttista oh­jelmaa
vastaan, mikä heidän käsit-jleen
ja myöhemmin oppilailleen. Me
|ol'.mine päivän Yensbingissa. .
Tri Chao sanoi meille, että ihän on
I oppilaittensa arvostelua hohteena
[sen vuoksi l ' an hän on ollut läheisis-
L i yhteyksissä amerikkalaisten k i r -
Itonmiesten kanssa, jotka ovat hprju-
Iniatia tukeneet Yhdysvaltain (halli-jtiiicsen
avtistusChijelmäa Chiängin ja
igyngrnari Rheen ihyväksi. Enemmis-
Itö kiinalais sta katsoo, että tämä oh-
Ijelrna pitkitti K i i n a n sisällissotaa, ja
•että se aiheutti perusteettoman jse-taäntuinisen
Korean asiohin siteu
nyös välittömän vaaran Kiinalle.,Tri
Chao sanoi, ettei hän ole liiaksi huo­lissaan
niistä sjrytoksista, mitä häntä
lastaan on tehty. Hän sanoi varauk-ettoni.
asti, että Kiinassa On uskonva-aus.
Hän huomautti nyt käsittä­vänsä
"Amei'ikän imperialismin sor-
Häh ei antanut mitään vihjet­tä
siitä, että ihänellä olisi vaikeuksia
Ien lojaalisuuden ^välillä mitä hän
Lutee valtioa ja .Kristusta kohtaan,
lai että häneltä vaaditaan suursmpaa
lojaalisuutta ensinmainitussa tapa-sa.
Me emme kuulleet sellaista
julkintaä keneltäkään Kiinassa. Me
lusbomme, että ne,, jotka ovat anta-lieet
ylläkuvatunlaisen tuliknnan tri
Äaon vaikeuksille, ovat joko tietäen
tietämättään seuranneet ohjel­maa,
jonka tarkoituksena on saada
taakseen on baitonnut rauhan asiaa.
Erokirjeessä^ tri Chao Ganol eroami­sen
syyksi *yK;n" poliisitoiminnan
Koreassa. jHäoen ^ötoverinsa huo^
aiioivat, ettei hän suositellut lännen
uskonveijilleen Korean sodan tuomit­semista.
- Tri Chaoa, tai muita kiinalaisia tfU
.uJJcomaaiaisia kristittyjä ei ole kos­kaan
syytetty siitä, että jie ovat kris-t-
ttyjä, tai että he ovat,mielipiteitään
kommunistivastaisia, vaan siitä, että
he ovat osallistuneet laittomaan toi­mintaan.
— Mary A. I^dicott, The
Canadian Par Eastern Nevralettei-.
Kova kuivuus
^nisiassa ;
Tunis, T u n i ^ . — Aärjnnnäisen
kuivuuden johdosta noin 700,000 i h -
i mistä ön joutunut hyvin valsav^n
hätätilanteeseen.
Koko talven on olliit kirkkaat päi­vät
eikä ole. ensinkään, sataniit:
Kaikkein pahiinmin kärsii Gafsan
ympäristö. Lampaita o n ImoUut kui­vuuden
johdosta. Veden puiite on
n i i n suuri, että vieläpä ihmiset kär­sivät
jupntaveden puutteestia:
värifttmeiä ystä"
vyfsvukolla
Tmonto. — "Ystävyysx-ilkon" lopul­l
a , alkaen tanunikuun 30 pnä. o n to-rontolaisilla
cna|idollisiius nä^ <col-ine
neuvcstcliittolalista väiri<^lniTaa.
jotka Canadan-Neiivostolilton y»tä-vy5'
syhdistyk£eh ioinipstaf* esitetään
haaliUa 83 Chriistie St. I /
Ensimmäisessä on kuvattuna Mos­kovan
uusien talojen rakennustyö ja
myöskin valtavan suturi uiasi yliopis-torsikennus.
Toinen on matkailu- ja
maUemaelokuva Neuvosto-Annenias-ta.
Tiiran ja* Iranin raja-alueelta.
KoUnas on muotlelokuva. Kaik}^ nä­mä
elokuvat ovat väritettyjä.
Torstaina, tammikuun 29 pnä alet­tiin
Hollywbod-teatteriS3a (Yonge Ja
St, Clair) esittää uxisinta neuvosto­liittolaista
elokuvaa "Moskovan sir­kuksesta.
Tämä elokuva on saanut
suuren tunnusttiksen osakseen ' L o n ­toossa
ja New YVjrklssa.
"Ystävyysviikoii lopulla" perjap-tai-
iltana 'kuullaan ipyöskhi ,Cana-dan-
Neuvostolilton ystävyysjärjestön
presidentin Dysoh Carterin puhe,
Talvinen matka Ukrainaan
Oheeltlsen Jtertomnksen on
SNS'!ehdelIe Urjoittanut valUo-tleteen
Itandltaatti Osmo lietin.
Joka toiinl .viime oumraft-jonlnk.
aikana Neiivt^Iiitossa TferailleeD
valtnuitkaijinaD johfaUan». Valtttug-.
kunnan mokana vierallt Neuvos­toliitossa
myöskin Canadan suo­malaisten
keskuudessa hyvin tun­nettu
lärjestötolmltslja Paavo
Voutilainen, ioka todmiöknisesti
tulee piakkoin kertomaan
lentemme viilitykseUä että suulli­sesti
näkemiään .Ja kuulemiaan
Canadan suomalaisille.
• • ••• ' *
Länncstäpäin Neuvostoliittoon saa­puva
matkailija jättää taakseen kyl-'
män sodan huolestimeen ilmapiirin,
jota hallitsevat uutiset vanistelulsta
ja elintason alenicmisesta aseistautu­misen
vuoksi.
Neuvostoliittoon sen sijaan tulee
l u i n ainakin rauhan valtakuntaan.
Sotauutisten sijasta siellä puhutaan
rauhan itöistä.MLssä tahhnsa juna
pysähtyi pitkän matkamme varrella,
kaikkialla aseraarakenrhikset oU ko­koavia.
Mi
Mi
• Leo Tolstoin.
YlöSN
ROMAANI — 517 sivua — Hinta sid. $3.00
Leo Tolstoin vanfiuudenkauden mahtava romaani "Ylösnousemus",
joka» ilmestyi V. 1899, on kertomus 1800-luvijn Venäjästä ja sen
kansasta. Khrjailija on siinä asettanut vastakkain kaksi tekijää,
ulkonaisen oikeuden saneleman lain ja jokaisen ihmisen sisinunässä
piilevän oikeudentimnon. Nämä voimat yhdistyvät Nehljudovissa,
ylimyksessä, joka joutvu oikeuden istunnossa vastakkain Katjusan
kanssa. Katjusa on orpo, Nehljudovih tädin kasvatti, ja nuoruu­dessaan
Nehljudov on vietellyt hänet j a siten saattanut tielle, joka
on johtanut siveelliseen perikatoon.
Nehljudovin pitäisi nyt oisallistua Katjusan tuomitsemiseen, mutta
hänen sisimpänsä nousee vastarintaan. Hänen omantuntonsa he­rääminen
on n im voimakas ja kertakaikkinen, että se vaatii lopul­lista
tilintekoa ja sovitusta. *
S U U R E N K E R T O J A N M E S T A R I T E O S
Tilatkaa osoitteella:,
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
Box 69 o Sudbury. Ontario
«a
i
iäelsingin Rex Ja Tuulensuu
teatereissa cn äskettäin esitotty
uusi elokuva "Maailman kaunein
tyttö", jonka tuotitaja j a ohjaaja
on Veikko Itkonen. Vapaa.Sanasi
kirjoittaa M.S..elokuvasta seuraa­vaa:
Armi Kuuselan tuloa kotimaiseen
elokuvaan on valmisteltu tavallista
perusteellisemmin jä mainonta on
pitänyt huolen siitä, että yleisö on
inyös odottanut tulosta tavallista
jännittyneemmin. E'.okuvaan oil a i ­hetta
soveltaa, melko vaativaa arvos­telun
miötapuuta, siitä huolimatta,
että elokuva ei sitä kestä. Tuottajial-la
ei olisi ollut oil^eutta päästää nuor­ta
Ai-mia esille näin epäkypsässä elo­kuvassa..
! ^
Moitteet on aloiit^tava käsikirjoi­tuksesta,
joka on kehnointa Waltarla.
Juoni on keinotekoinen, useimmat
henkilöt epäuskottavia Ja liioiteltuja,
juoneen punottu (laskelmoituja sen­timentaalisia
Ja ka upalliisia aineksia
(sulhanen ym. ym.) jä kokonaisuus
hengeltään Ja älylliseltä tasoltaan
lähinnä naiscpiitolais-mentaliteet-tiin
vetoavaa. Jokut parodiset rep­liikit
siellä .täällä, vUautUvat nvah-dollisuuksiä
. paremmasta^^^ kpme-dialinjästa,
joka olisi antanut näyt-t^
ljöUIe ja hyväUe ohjaäJEOle mah-dallisuul.!
iia mutta ne hukkuivat y l e i ­seen
latteuteen. Jonka huippu oli lop­pukohtaus
iukkukihlajaisiheen. O h ­jaaja
ja valokuvaaja eivä.t käsikU--
joitusta liioin parantaneet. Kuvaava
näyte tästä oli esim. Miml-episodin
paisuttelu tai neitosten liiallinen lä­hikuvaaminen
yleensä epäonnlstu-nem
tuloksin. Yhtä käsittämättö­miä
ohjausotteita olivat Armin lau­l
u ' j a sUkissä kelkalieva voimistelu-kohtaus.
Niin, Armihan itässä tietenkin on
pääasia. J a ylläesitellyissä puitteissa
hän ei omalta osaltaan kompastunut,
k o ^ i kynnys -el ollut asetetitn kor-keaUe.
Armi on valkokat^kaaUakhi
hyvin nät-ti tyttö, lisäksi paljon luon-nolliseraipl
Ja. herttalseinpl^ kuin
useimmalt kotimaisessa elokuvassa
alqlit^lle^et neitoset t a i . nykyiset d i i ­vat;
-Näyttelijätär A n n i ei vielä ole,
ja vaikeata on ennustaa tämän ker-rasi
perusteella millaiset edellytyk­set
sellaiseksi hänellä on. Täytyy vain
toivoa, ettei kyhnä kaupallisuus pää­se
pilaamaan hänen kehitysmalidpl-lisuuLyiaan,
sillä jotakin erisi suori­tus
kuitenkin lupasi.
•• . .-^ •M.'6.-
i i
omaisms h)^^
Pappi Flanagan ja nuorison ongelmat USA:ssa
Valitkaa äänilevynne tästä uudesta
io 2. Önt.
lesta
ihmiskunnaj
.ujren äitinsä
kuvaa Maiis
1. äärimmäi-
3a ja vihdffli
oli tek€Ti
limman, tei;
merkin äidi>
säisen näie
ttisen vaati'
. V. A-HeiJ
_ Berlingdd
joka on juuri saapunut kauppaamme
© C O L U M B I A
MY 2 Ai, Ai, miten pieni ruusu, valssi, Eugen Malmsten
Margona — Tango-Rumba, Eugen Malmsten
® T R I O LA
T 4042 Ennen Muinoin, fox-trot. Kipparikvartetti
Vain tavalUnen tyttö, slow-foXi "Hertta"
T 4044 Maasta se pienikin ponnistaa, jenkka, Vilho Vartiainen
Tee näin — älä näin, valssi, Vilho Vartiahien
T 4045 Minä laulan onnestain, tango Veikko Tuomi
Aatoksin luokse annaan, valssi, Veiktoo Tuomi
T 4048 Nauti onnestasi, tango, Vilho Vartiainen
Kalpaan katsetta», valssi, VUho Vartiainen
T 4050 Enshnmäisenä iltana, Olavi Virta _^ .
Taivaalla loisteli kultainen kuuhut, ballaadi Kauko KayhKo
a lainaanuiffl T 4051 Mitäs Me taiteilijat, valssi, Kipparikvartetti
Pyykkinaru, jenkka. Kipparikvartetti
T 4052 Mamman pikku pipana, f oksi, Kipparikvartefcti
Kimi^pn puuhevonen, lastenlaulu, lOpparikvartettl
T 4055 Osa elämääni, tango, Olavi Virta • ; ^
Mr. Törrönen, jenkka, Olavi Virta ja "Kulkurit"
T 4056 Syysmletteltä, valssi. Veikko Tuomi V
Onnen-pyörä valssi Kauko Kokbonen kumppaneineen
T 4057 Nuori ihanteeni, tango, Olavi V i r t a \
Ahkera-Antti, jenkka, Olavi Virta ja "Kulkurit"
T 4058 Lapin jenkka, Vilho Vartiainen ja "Kulkurit" . _
BInkeU-Villen polkka, Vilho Vartiainen ja "Kulkurit
T 8031 Oniantalla pienoinen kahvila. Kipparikvartetti _
Tukkipoika porakuttaapl, polkka, Kipparikvartetti
© R Y T M L
R 6131 Raviradan tyttö, jenkTa, Justeeri *
EavIraUl, jenkka. Justeeri
® L E I J P N A
T 506G lähtövalssi, merim. valssi, Tapio Rautavaara
Oikeassa kaupungissa mutta vaaralla kadulla, kupletUfox-trot,
Tapio Rautavaara
HINTA $1.25 K P L .
(Ostajan malisettava lähetyskulut)
Postitilauksen tulee käsittää vähintäin kokne levyä.
Lähetämme levyjä kalk&lallelCanadassa.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. ITD.
P-O.BOX69 SUDBURY, ONTARIO
isuus kuvasj
1, ihmissieltq
m taitav3c4
likesta ul»j
sena lukj]»!|
i seurann»!
kohti eteli^
tekijän ro^
n nälkää
kotUn. J*1
j l
Fulton ja W i l l ; Ourslerin ku-joit-
-tamaan, WSOY:n kustantamaan, lä-lies
400-sivuiseen Ifeokseen "Poikien
kaupimki ja. Isä Flanagan", tutus­tuu
suurella mielenkiinnolla. Onhan
kyseessä teos, Joka kertoo eräästä
aikamme suuresta ongelmasta: ko-ditto.
Tiien nuorten asemasta, ja k u -
tolilaisen papin Edward Joseph P l a -
naganin ponnisteluista tämän ongel­man
ratkaisemiseksi erikoisen pol­kien
oman yhteiskunnan pei-usta-mlsella.
••
Reportaashin ja elämäkertaromaa­nin
välillä liikkuvan teoksen sanon­ta
on suiu-elta osaltaan hyvin raskas­ta,
uskojinpn voimakkaasti värit-tÄmää.
Ensmunäiset sata sivua.on
kerrentaa Edward Flanaganin pon­nisteluista
valmistua papiksi, jonka
päämäärän tielle ankara sairaus.oli
asettaa pys3n?äh esteen. Vasta tämän
jälkeen päästään L^symykisiin, Jois-.
sa on tämän kirjan arvo,-nimittäin
itse Flanaganin toimintaan. Isä F l a ­nagan
toimi ensin työttömien miesten
hyväksi, mutta hiromasl sitten, m i ­ten
turvattomassa asemassa kodit­tomat
tai kodeissaan hyljeksittyyn
asemaan joutuneet pojat USA:ssa
olivat, ja minkälaisia vaaroja yh-teiskimnassa
oli heille tarjolla.
NuorisorlkolllEUUS johtui Isä F l a ­naganin
mielestä, ennenkalkkfca us­konnollisen
rakkauteen pyrkivän
Ijasvatuksen laiminlyönnistä, mutta
hänellä pii myös tajua nähdä todel­liset
syyt; terveen i.'jdin j a vanhem­milta
saadun oikean ohjauksen sa­moinkuin
kouluopetuksen .puute,' r u u ­miilliset
j a henkiset sairaudet ja n i i ­den
aiheuttama huonommuus, yleis­ten
tiedoltusvällnelden harjoittama
rikoksen ihannointi, järjestyneide.T
rikollis- j a kirlstäjäjoukkuelden vai­kutus
j a varallisuuden epäoikeuden­mukainen
Jakaantuminen.
Mielenkiintoisia ovat Isä .Flana­ganin
mielipiteet siitä tavasto. mil­lä
elokuvat, radio, aibakausijulkal-sut
ja: sanomalehdistö turmelivat
nuorisoa. Lainattakoon siltä näyt­teeksi
katkelma:
" . . . keskustelkaapa vankilan k a l ­terien
takana olevien lasten kans­sa,
niin muutatte pian mieltän­ne.
Saattaa kuulla mistä he ovat
saaneet vaikutteensa. Suurhnmal-ta
osaltaan radio-, elokuva- Ja
julkaisutoiminta tietenkin Itestää
arvostelim, niiden taso on todella
bjrca. Mutta 10 prosenttia on
edesvastuuttomissa käsissä, Ja nuo
jonka Jälkeen esitetään myöskin e l o - j r i i t e t t u rauhan Julistein. RaiUian Ja
Vkansainyahsen ystävyyden^t^^
sia . kuultaune iJältsi virallisissa^ pu­heissa
myös kaikissa yksityiskeskuste­luissa
nuorten :;jt|inkuin vanhojenkin
•kanssa. Mehän klersimmie juurii U k ­rainassa,
jossa'ankarat taistelut vuo­sikausia
aaltoilivat edestakaishi. V a l ­tava
sota, jonka Neuvostoliitto kaik-l'onsa
ponnistaen voitti, on siellä
vielä Vuin läheistä nieuneisyyttlä, että
.%jatus uudesta maail.manpaloifta tun­tuu
hirveältä houreelta. K i m katse­lee
noita vakavia, työteliäitä ihmisiä,
jotka vasta muutama vuosi sitten kä­vivät
sisuila käsiksi lukemattainien
raunioituneiden kaupunkiensa ja
kyliensä rakentamiseen ja kunniak­kaasti
täyttävät tehtävänsä, tuntuu
Luhtuuttomaltä keskustellakaan sii­tä,
onko heidän rauhantahtonsa vil­pitön.
, •
Mutta Neuvostoliiton rauhanhalun
takeena ei ole vain menneisyys, vaan
myös tulevaisuus. Naapurimaamme
koko aatemaailman ytimenä on kan­san,
yhteinen suuri rakennustyö. Tä­mä
kuvaituu siellä kaikist-i elämän
ilrr.iöitiä — teoriassa ja käytännös­sä,
taitteessa'ja arkielämässä. Se k u -
va.scuu myös ihmisten omassa ole-
.•riuksessu. Neuvosti:<ansa1ah!en cn
ylpeän tietoinen osallistumisestaan
tulöv.iisuuden maan rakentamiseen,
ja.-.ta ajattelijat, jo vuosisatoja unekr
sivat. •'Kohti kommunismia" on tun­nuslauseena
ja Neuvostoliitto haluaa
olla tiennäyttäjänä uskien, että muut
tulevat esimcrkiii voimalla peräajä.
, Kiinnostavimpana julkisena pu­heen
aihepna naapui'imaassanmie
ovatkin juuri kommunismin raken­nustyöt,
esim. maailman suurim­mat
sähkölaitos- ja «kanavaraken-nukäct
Volgalla ja Keski-Aasiansa.
Karttoja ja kaavakuvia joissa esi­tellään
näitä ja muit.i ^ättiläismit-
(^aisla luonnonuudistussuunnitelmlä
näkyi kunniapaikalla missä. tahansa
kävimmekään — lastenkodissa ja
silmäsairaalaHsa, kulttuuripalatsissa
ja ionservatoriossa — puhumatta­kaan
Moskovan suurenmoisesta ra-keimusnäyttelystä.
Uuteen vilBiyuo-tissuunnitehnäan
sisältyy myös siir­tyminen
10 vuotiseen bpplyelvollisuu-teen.
Se merkitsee ylioppUasslvltys-tä
kaikille, huomautti kleviläinen tyt­tökoulun
johtajatar oikeutetulla y l ­peydellä.
Neuvostoliitto el tarvitse sotaa kos­ka
sillä cn yllin i y l l i n työkenttää
pma^a piirissään. Tämän voi vielä
todeta vaikkapa junan Ikkunasta
'matkattae.ssa Ukrainaa päästä pää­hän.
J a u:',aina on kuitenkin vasta
osa Neuvostoliittoa Me matkustimme
tätä maata päiväkausia — mutta ko­ko
laaja Siperia jäi sielä sivuun. S a ­moin
ne aavikot j a arot, joille lähi­tulevaisuudessa
syntyy valtakuntien
kokoisia uusia viljelysseutuja.
Neuvostoliitto ei tarvitse markkina-alueita
eikä vieraita raaka-aincläh-teitä.
Kun kysyin onko Neuvosto­liiton
maaperässä vielä paljon käyt­tämättömiä
rikkauksia, suorlteknil-lisen
yliopiston rehtori hymähti lep­poisasti
aa tot&si ykskantaan, että
paljon on. Ja monissa keskusteluissa
havaitshi miten naapurimaan nuor­t
a sivlstyneistöpolvea ehdottomasti
hallitsee usko jonka horjuminen län­simaissa
on i^ynä sivU^neistön päär
mdärattäniyyteen: optimistinen usko
edistykseen, varma vakaumus, että
tttuxilkan kehittyminen avaa yhä
uusia näköaloja luonnon . alistami­seen
palvelemaan ihmistä, kun käy­tettävissä
on suuren niaah keskitetty
voima. Neuvostojärjestelmän an­siosta
ulottuvilla on Mahdollisuus
luoda .laaja luja; perusta ennennäke­mättömälle
elin- Ja kulttumitason
nousulle.
Juuri yhteiskunnan piilevän voi-mian
talteenotto, sen kehlttämhien
Ja JMÄSkittämhisn suuriin suorituksiin
on neuvostovallan historlaUIsena
.tehtävänä. Edessä; ankeaa ovi. u u ­teen
aikakauteen. Kapitalismi el
enää kykene siltä astumaan, siksi se
kynsin hampain tarrautuu ^^ehltyk-s,
en pyörään pyisäyttääkseeh sen Vyö-xyn,
mutta turhaan. —- Näin filosofoi
10 prosenttia aiheuttavat tässä
massa suujmattoSaasti vahinkoa.
Antakaa lastemme esikuviksi san­kareita
älkääkä konnia!"
Erikoisesti amerikkalaisille lehdille
Lsä Flanagan halusi osoittaa sahansa
niiden häikäilemättömästä otsikoin­nista.
Kirjassa kerrotaan tapauksesta,
jcllion rikollisjoukkue murhasi kaksi
kunniallista kansalaista Ja vei men­nessään
erään liikkeen palkkakassan.
Mutta annetaanpa kirjan kertoa lop­puun
tämä tapaus:
"Seuraavan aamun etusivun ot­sikot
saattoivat julistaa:
"Rohkea.ryösto —. omaismis kol­messa
mlnnutlssa" Tuo sana,
"rohkea" kuohutti isä Flahagania.
"Rohkea", se oli ihmeellinen sana,
sillä o l i tenhoava kaiku huorissa
-korvissa. Oliko poikaa josta ei
olisi ollut suurenmoista olla roh­kea
Ktmnlakas sana, sankai'll-lisuutta
tankoitta va adiektllvl,
joka kuului koko sanavarastomme
ylevlmpUn, oli ellnä voiton laa-kerlnlehvän
tavoin asetettu mur­haajien
otsalle. "Rohkea ryöstö
•—omaisutis kolmessa minuutissa"
— mikäajatus hyödyllisen elämän-t^
tävän Ja rikokuentien välillä
epäröivälle nuorelle. Vain kolme
minuuttia konepistooli kotu-assa,
vain pelkäämätön syöksy itlos —
j a hyvästi rahahuolet!"
Isä Flanagan totesi myös, että nuo­rella
ei ollut mahdollisuutta hank­kia
sitä älyn Ja tunteen kypsyyttä,
jota aikuisen elämä edellyttää. A n -
ru;ttakoon kirjan puhua vielä tästä­k
i n : : ,
. "Nouseva polvi huomaa olevan­sa
ylivoimaisen ongelman edes­sä.
Minne, se kääntyykin, eteen
nousee kysymys mitä elämästä on i
tehtävä. Jä valkica poika olisi
hyvin valmentautunutkin, saat­taa
hänen tiensä sulkea tilaisuuk­sien
puute. Hän Joiituu turvau-
' tumaan työttömyysavustukseen
tai jää kokonaan oman onnensa
nojaan. Kummassakaan tapauk­sessa
el askel alamaailmaan ole
pUkä. Siltä Johtuu että tässä
maassa Joutuu poliisin käsim cnir
ten yhdeksäntoistavuotiaita, en­emmän
k u i n minkään muuti.. vuo­siluokan
jäseniä."
Näiden epäfcuhtlen korjaamiseksi
Isä Flanagan työskenteli omalla t a ­vallaan.
iHäh perusti polkien kaupun­gin.
Jossa käytettiin uskonnon ohel­l
a nykyaikaisia kasvatusmenetelmiä
— vapaata kasvamista — Ja tulok­set,
Joskaan ne eivät suinkaan pys­tyneet
ratkaisemaan kapitalistiseen
yhleiskuntajärjestehnään elimellises­ti
hittyviä ristiriitoja Ja puutteita,
olivat kuitenkin ratl-uisuna eräiden
tuhansien poikien kohtaloon.
'.'Poikien kaupunki Ja Isä Flana­gan"
el ole sellainen kirja, että s i i ­tä
tulisi suuren yleisön käsissä k u ­luva.
Kasvattajille ja nuorisotyön­tekijöille
on sillä v,ihva5ta uskon­nollisesta
luonteestaan huolimatta
arvoa, sillä siinä paljastuu ei vain
U.SA:n, vaan koko kapitalistisen
yhteir^ntajärjestel.män nuorta itan-
.'/alaista vahingoittava luonne tyypil­lisin
esImerL'.'in ja samalla se kertoo
vaUlsevastl eräistä nykyaikaisista
kasvatusmenetelmistä. Vika el ole
nuorisossa, vaan sitä ympäröivässä
kylmässä yhteiskunnassa, eli kuten
i£ä Flanagan sanoi hhikan ennen
kuolemaansa: ;
"Voin yhä vielä sanoa etten ole
kpskaan tavannut todella huo­noa
poikaa. Vain huonoja van­hempia,
iiucnbja ympäristöjä,
huonoja esimerkkejä. E l ole o i ­kein
edes sanoa sitä nuorisorikol­lisuudeksi.
M i l u i sitä el nanota
siksi mitä'se yleensä on — paa­tuneen
Ja välinpitämättömiin jrh-tcijskunnän
rikollisuudeksi ?"
klrpeönä pakkasiltana Odessan ran-
,takadulla, matkalla oopperasla ho­telliin
neuvostolainen tuttavani —
el Insinööri, vaan . arklstönholdon
opiskelija.
: Oman etunsa vuoksi Neuvostoliitto
.Siis tekee :fcansalnvällsim Myttä--
möillä parhaansa r a i A a n säilyttämi­seksi,
fie tekee koko, ihmiskunnalle
palveluksen vaatiessaan siviiliväestön
tuhoksi tarkoitettujen aseiden kiel­tämistä.
Nämä selvät seikat tuovat neuvos­tokansalaisen
mieleen lupnnPlllsen
luottamuksen onman asian oikeuteen
Ja varmuuden ^Utä, eUel; ainakaan
hänen maansa ole syynä sodanväa-raan.
Mutta hän luottaa,myös s i i ­hen,
että Jos sodankännattajat ulko­mailla
vievät tahtonsa läpi, heitä
odottaa ansaittu opetus. Neuvosto­liitto
ei näet hel'kkouden ta}.«la haltia
rauhaa. Sen ymmärtääkin nähtyään
edes osan hanpurimaämme valtavas­ta
koosta, monenlaisista voimava­roista
sekä ennen kaikkea suuren yk­simielisen
kansan mpraallsen lujuu­den.
.. '
Lännessä ylläpidetty kylmän sodan
kohu kantautuu Neuvostoliittoon
etäisenä. Naapurimaatamme vas­taan
esiintynyt länsivaltojen niahtl-meihet
kuvattiin sirkuksessa pahan­ilkisinä
pieninä olentoina, jotka pui­vat
nyrkt^lä tai heristävät atomipom­mia.
He tahtoisivat päästää .sodan
irralleen, koska pelkäävät kovasti
uutta talouspulaa lännessä jä että
ihmiset huomaavat, miten neuvosto­maa
menee hyvinvoinnissa kapita­listisen
maailman edelle..
Näin selvänä NeuvcstoIfitos.^a on
kysymys siitä, mistä sodanvaarr. on
syntjfisin. Niinpä rieuvostpkausalai-ncn
ihmettelee kuinka on mahdollls-t.!,
että Suomessakin sentään, vielä
on tästä epäselvyyttä. Hän sejlttää
Ilmiön siten, että meillä Uimiset e i ­vät
tiedä taipeeksi. Ja «täytyyhän
myöntää, että Suomen sanomalehdis-t,
ö£&ä Ja radiossa ulkomaanuutiset
enimmäkseen ovat lännen tpimisto-jen
käsialaa. Neuvostoliiton vastus­tajille
annetaan melkein yksinoikeiis
kertoa tai jättää tertomattä naapu­rimaamme
elämästä j a sen pyrki­myksistä,
eikä Neuvostoliitolle itsel­leen
Juuri supda sananvuoroa. Niinpä
sitten jotkut tosissaan u£kovat ame­rikkalaisten
sotapäälliköiden väitet­tä,
että vaara tuleekin — Idästä.
Neuvostola.Iset .keskustelukumppa­nini
pudistelivat Ihmetellen päätään
sille, että ulkomailla muutamat i h ­miset
tosissaan uskovat sotaa väis­tämättömäksi
luonnonvoimaksi, jolle
ei mahda mitään. Tällaista vaaral­lista
toivottomuutta Neuvostoliitossa
ei käsitetä. Eihän sota ole nykyisin
yhdentetevä asla kenellekään. Ty-
•ktoruoaksl työnnetään miljoonat ta­valliset
ihmiset. Asla, riippuu sitten­k
i n siltä, saadaanko heidät vakuut­tuneiksi,
että verenvuodatus on vält­tämätön.
Juuri äänekäs vihankli-hoitus,
peloittelu tai puheet sodan
välttämättöAiyydestä paljastavat,
missäpäin sotaa suositaan. K u n Neu-vo&
Sbllltossa etsii merkkejä tällai­sesta,
saa etsiä turhaan. Siellähän
päinvastoin kuulee alati toistetta­van,
että kaksi järjestelmää voi elää
rauhassa rinnakkain. Annettakoon
kehityksen osoittaa, kumpi on pa­rempi!
Tulin! «Ir. ajatelleeksi, että meid&n
suomalaisten sietäisi Irrolttautua
vieraan .propagandan holhouksesta
ja käsittää, miltä näyttävät naapu­rimaamme
kannalta katsottuna eräät
länsivaltojen puuhat pitkin Neuvos­toliiton
r£^aa meidänkin kulmil­lamme.
NeuvostplJItosta katsoen aivan
Suomen takana on kaksi Atlantlnlll-ton
Jäsenmaata,; Norja Ja Tanska.
Uutiset kertovat — ja kertovat myös
Moskovassa — miten noissa maissa
varustaudutaan amerikkalaisten y l l -
päälUkölden johdolla Ja toimeenpan­naan
suuria sotaharjpltutola. Juuri
emien matkallelähtöäni l u i n suomen­noksena
saksalaisen kenraali Erf urt-h
i n kirjasen, jossa avoimesti pohdi­taan
maiuIoJiisuutta vallata Suomen
alueelta käsin Muurmannin rautatie
J a sanotaan tätä asiaa tärkeäksi län­nen
stratcegislssa tulevaisudensuun'
nitelmissa.
Puheilla länsivaltojen viattomista
puolustuspuuhlsta aiheutetaan täl­laisena
tilanteessa vain se, että osa
kansaa käsittää väärin Neuvostolii­ton
oikeutetun huolenpidon rajojen­sa
turvalllsuudesta.
l^rkeimmälcsi matkavaikutelmaksi
Jää, että Neuvostoliitto ei halua so­taa,
;vaan .toivoo molemminpuoliseksi
hyödyksi ystävällisiä kauppa- Ja
Lfjlttuurisuhtelta kalkkien maiden
kanssa. Naapurimaassamme vallitsee
täysi rauha ja huomio kohdistetaan
suurenmoisiin rakennussuuimitel.
miin. Uhka on aivan toiselta taholla,
liiimessä on voimia,. Jotka etsivät
Ulospääsyä omista vaikeuksistaan ja
keinoa Neuvostoliiton taloudellisen
nousun pysäyttämiseen. Meillä suo­malaisilla
el olc mitään^ syytä' &Btaa4
pikkusormeamme mukaan tällaisiin
epätoivoisiin hankkeisiin tai tukea
niitä passiivisuudellamme. Päinvas­toin,
meille on elintärkeätä naapuri­maamme
luottamuksen' säilyttämi­nen
Ja ystävyyssuhteiden lujittami­nen.
Suomen etu vaatii meitä nä­kemään
nämä tosiasiat ja toimimaan
niiden mukaan Isänmaamme ^Ja
maailmanrauhan puolasta.
SIUDBURY CAB
24-TUNNIN PALVELUS
Soittakaa: 4-4311 tai 8*8877
Kalkki matkustajat'vakuutettu
98 Elm st .We8t, Sndbury, Oafc
Tjistälna. helmlk. 3 p. eivu>
18 kadoksissa - ,
Pusanin tulipalossa .
P^san. — Täällii iUnoUettiJlil lau­antaina,
cttävPusanlp iuui^essA^.iulJ^
palosta viime .perjantaina ,)0^ibmis-t&
on kadoksissa, ja uskotaan saoif^eii
surmansa. ~ ' \^
Tulipalon alheuttamat'vahlngotar-'^:
vIo:daan $11.000,000 sUuitO^ek^L f7Öla
1,500 asuntoa Ja*illkehuönetta:" tu-hcontul
tulipalossa.
E. A. 1\IcDv»nough, C.
KIBOPBAKTOBI -
LUONTAISl4;MKXBt '\ .
517 Lorne st. 8.
Puhelin 6-5745
> Sudlijpsy
•A
SUOMALAINEN PUVSEPPJl
LIIKE
Teemme ikkunoita, ovia. keittiö-kaappeja
ja kaikkia puutyötä.
HILLSIDE WOOD CRAFT
79 Regent St. N. Puh. 7-7438
Sudbury, Ontario
Pafs Barher Shop
MYÖS SUOMALAINEN PARTURI^
98 Elm St. W. . Sudbury
Vapauden vieressä '
iMmiiiiiHiiiiiiiiiiii iiiimiiiiiiiiiiii
Dr. John W. Haiiai
LAAKARI J A KIRURGI
Puhelimet: Konttori 4-4303
Kotiin 3-1232
Huone 201 — 87 B lm St. E.
Begeni Theatre Butldloc
iiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
SVBBmHY jCLINIG
L&äkärtt Ja kirurgit , . ;
DR. S. S. POLACK ' ,
DR. R. M. TBOmon {
ÖR. t W. DAVIDSON ,
•DR.-K. P. TURNER"' "
DR. D. K. MURPHY
DR. W. R. TVARDILL >
DR. P. B. P y fE
BammaslääkSrlt
DR. I. G. POLAOK
DR. L. N. HOBB8
Suomalainen tul|tttl"
180 Eln» St. E., pnh.^«7j[M[,'8qdb|»y
Pidentäkää kenkicnne ikf ä
KORJAUTTAMALLA I
ne ajoissa luotettavassa
korjaamossamme
Maki Shoe Repair
SUOMALAINEN SUUTABI:
116 £Im St. East '
Apteekin alla
Sudbury, , .Ontario
'^lUlfniilllllllilMlllllllllllllllllllliiiiliiiiiiiH
KUULKAASf
V O I T T E AINA L Ö Y TM
M O N I P U O L I S E N V A R Ä $ .
T O N L A A T U H U O N E K A L UA
J A K A U P A S T A M M E . ;
KARL NJEMI SUOMALAINEN MYYJÄMME
MIELIHYVÄLLÄ PALVELEE TEIT^' •
Bannon Bros
Durham St. S.
Laatujen talo.
Puh. 4-4243 Sudbury
SUOMALAINEM
APTEEKKI
M E I L L Ä O N VARASTOSSA
S E U R A A V IA
Hoffman-tippoja .. . , .1.00 ja 2.00
Kolllkkltlppoja . . .ÖOc, IJJO Ja 2.00
Anistltlppoja ...COc, 1.20 ja 2.00
Mikstuuraa . . . 60c^ IStO ia. 2.00
KamfeHispriltä ...S0clJ20ja24)0
Sydämen vahvistus-tippoja
60c, 1.20 Ja 2J00
Sydämen vahvistuspillereltä 2.00
Kylmyyden tippoja . . .IM Ja ZM
Rilkabalsamia 1.00 ja 2.00
Valerlanatlppoja 60c, 1.20 ^ 2.00
Lapamatokapselleja
alkulslUe ......satsi 3.50
Matoplllercitä lapsille - satsi 2.00
Reumatismi- ja hermokivun- ja
särkyjen kapselleja tus. LOO
Rauta-toniikkla . . . . . .6 uns. \M
Pillereitä lilalle
k a a s u l l e . . .$0c J» 1.25
Munualsplllereitä .. .laatikko 49c
Munuaislääke pullo L50
Selkäklpulaastarelta . . . . . 1.10
Slnkklsalvaa . . . . . . . . ..35c Ja 7Sc
Syyhysalvaa ,35c Ja 76c
Jodlsalvaa ..50c Ja 1X0
Eksllmasalvaa .14K> Ja 2.00
Sallsyyllpulvcria 8 uns. 1.25
SallsyyllplUereitä 16 uns. 2J85
Mustaa juurta ..pauna 2.90
Jotkaalisuokia 2 uns. 140
. Kalkkimaltopulverla ., / . . .p, 2.^
KalkkimaltopIUere^tä 100 kpL 85Q
Reumatismin pullo-lääkettä
2.00 Ja 3.00
A, A. hengenahdistus- ^
lääkettä ;6 uns. 2X0
12iuns. 3X0
Hengenahdistuspllle-reitä
pullo 1.5»
Hengenahdistuskapsel- {
leja tus. lJ?i
Peräpukama voidetta \. .putki 95^
Peräpukamapuikkoja . . : ; . . t J»
Hermolääkettä '\
pullossa iJBOJnZM
Hermoplllereltä vitamiinien' t
kera ..MOAIZ^
Vatsapulveria ..4un8,'>i^
12 uns.
apua ruansulatuksclle ja kaanin^
RautavUniä .. 1.19 — paras , djBf.
Rautapillereitä 1X0 Ja^jisO
Kapselleja heikkoveri- ' \\
siUe ^.laatikk»3px»
Voimakkaita kapseilla heikko- .»
verisille ?0 kpL lilM
POSTITILAUKSET TÄYTETÄÄN
HUOLELLA JA NOPEASTI
Lisätkää ISc lisämaksua postitukseen
Kari Pharmacy
PUHELIN 6-6572
187 Kathleen SL W. Sudbmy
i i f i
ilifH
f
i
I-h
n
la
n
f"
I-iä
i -
t'-'
a-
»a.
•at
n-i
l -
let
tsä
en
0
I
itti
k a
»No
tel-
, on.
iii
iP