Vapaus, April 8, 1952

              Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 8 p. — Tuesday, April 8,1952?
Telephones: Business Of f Jee «•4204.
Editortal Office «•4265. Mui^ger
E. Sutai. EOiXor W. EUond. UaOm
Bddjre&s Box 69. Sudtmry, Cnttttfo.
ftMi>tn«hM4 f f m A tOI7. AtithnrtM>if Adrertising rates npon appUeatioo.
08 ffff^ii eines n a t l hy t&o post Tmi a l a t l o n free c f cbame...
OfOeo J^epaitment, OUat»^^ Pub*
l l s hM tiulee tv^ ToestJays.
TILAVSHINNAT:
Canadacga: i vk. 7X10 e kk. 8.75
Y b d y s T a l l o i mM vk. SJOO 6 kk: 420
Buomessa: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
PiäiUslilog Company UO^ e t 100<102
E t e et'Wi^8udlnB7. Oafc, CanadA.
Rauhan olympialaiset
Toronton Vapaa Sana, joka on intoiUut Yhdyffvaltain sotaisen
ulkopolitiikan hyväksi, myönsi viime viikolla/että H^^
laisten ehtona on rja^hansäilyTntnen-r- j a että rauha todennäköisesti
säO^Ti että voidaan olympialaiset viettää/kun Yhdysvalloissa cm taoä.
vuonna presidentin vaalit, jotka estävät sodan puhkeatnisen. Tämä
sellaisenaan OH'aivan oikea arvio maailman tilanteesta ja lämpimästi
tervehdittävä kannanmuutos Vapaan Sanan toimituspolitiikassa. Tot-'
taon,etteivätvain Helsingin olympialaiset, vaan-kaikenlainen urheilu­toiminta,
joka on niin lähellä suomalaisten iluorten sydäntä, on riip­puvainen
rauhan säilymisestä. Totta on myös, kuten Toronton Va­paa
Sana nyt kainosti myönsi, että maailmanrauhan uhka tulee Yh­dysvalloista
~ ei Yhdysvaltain toimeliaasta kansasta, vaan Wall
Streetin varrella sijaitsevista monopolipääoman sotaisista piireistä.
Mutta ei riitä vielä sekään, että tunnustetaan mistä sodanvaara
uhkaa, niin tärkeätä kuin se onkin, .sillä kysymys on sodan ehkäise­misestä.
Kaikkien urheilijain ja urheilun ystävien velvollisuus —
mutta erikoisesti niiden, jotka tietävät mistä todella on ky53miys
—' on määrätietoisesti toimia niin, että sota ei syty ennen olympia­laisia
eikä liiiden jälkeenkään, vaan että urheilevalla nuorisolla on t i ­laisuus
jatkaa kehittävää mieliharrastustaan.
Ilolla onkin pantava merkille, että yhä suuremmat urheilijajou-kot
osallistuvat aktiivisesti rauhantyöhön. Muistetaan, miten esi­merkiksi
Suomen kultamitalimiehct Ry: n jäsenet antoivat viime vuon­na
vetoomuksen, että 'Helsingin olympialabista tehtäisiin rauhan
olympialaiset.
; Näin menetellessään nämä suomalaiset kultamitalimiehet antoi­vat
oman panoksensa rauhan asialle. Vastikään "rapakon takaa" tul­leet
lehdet kertovat, että Suomen tunnettu hiihtokuningatar Tyyne
Videman on osallistunut Suomen rauhanpuolustajain kolmanteen kan­salliseen
rauhankokoukseen Ja pitänyt siellä voimakkaan puheen rau-lian.
puolesta. Puheessaan hän viittasi norjalaisen maailmanmestarin
Hjallis Andersenin lausuntoon, ja kehoitti urheilevaa nuorisoa ensi
kesän olympialaisissa solmiamaan ystävyyssiteitä niin, että kisoista
tulee suure^rauhan olympialaiset. Hiihtokuningatar Videman sanoi
puheessaan mm.:
. . Kolmikertainen kultamitalimies, moninkertainen maailman­mestari
ja Euroopan mestari, norjalainen Hjallis ,\ndersen on antanut
oslolaiselle Friheten-lehdelle seuraavan lausunnon: |
— Kaikki rauhantyö saa minun kannatukseni ja luottamukseni.
Urheilijallapleii-sitä mieltä, ^että eri maidpn.ur^e||yaiji/kans^akäydii- ^
sellä»on' suuri merkitys rauhan asialle. Me kamppailemme lieskenäin- '
me urheilukentillä,:nlutta me emme lyö alas toislamMe,'. .Me'lbhtaa'm- "
me k i l i » i l u i s s a , . N ä m ä i k o h t a a m i s e t k a n - ! ' .
sälnvälisen, yht^Ljtujtinon.'; .>Ie opimme my«s' ymmärtäjään .kaikkien.
kansojen samanarvoiaiiudeÄ. Matkoillani en ölf 'rifillpitty^aan koh-"
dannut tai havainnut V i h a a urheilijain välUlä. Paiiinla mitä volsirf^'
<lijatelIa<olisi'ae^eöä'Me mahdollisesti joatuliinftie^rafättfjf&fi&n fej-"
siamme vastaan ase kädessä. Se el5aa.kQskaaa-tapahtua,-01en ;^ta'j
mieltä, että rauha maailmassa on ainoa mahdollisuus, jotta me nuoyet[
voimme jatkaa urheiluamme j a rakentaa tulevaisuuttamme. Urheile-.
ysa nuorison on yhdistyttävä r a i i ^ n ta|sieU»ssä,'Ki»nkii(n'n}e yhdyhi-me
kamppailussa urheilukentillä. —
Toivoisin kaikkien urheilijoiden kautta!maailman'yhtyvän va­rauksetta
Hjallis Andersenin lausuntoon. \^ i
Tosiasiahan on, että nuoriso ei voi harjoittaa mieliharrastustaan,
urheilua, jos maassa vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet. Urheili­jalla
pitää olla mahdollisuus rauhassa harjoitella ja kehittyä kilpai­luihinsa.
Urheilijat luovat kohdatessaan toisensa kilpakentillä ystä­vyyssuhteita
niin koti- kuin ulkomaillakin kilpaillessaan. 'Nämä ys-tavyyssiteet
pitää myös saada rauhan siteiksi . . .
Maassamme tullaan tulevana kesänä viettämään suurta urheilu­juhlaa,
olympialaisia, joissa maailman valiourheilijat kohtaavat toi­sensa^
Tärkeintä näissä kisoissa ei liene jännittävien kilpailujen
osuus, vaan paljon enemmän on merkitystä sillä seikalla, että eri kan­soihin
Ja eri rotuihin kuuluvat urheiiijafvoivat tavata toisensa sa-;
moissa kisoissa saman arvoisina. Se hälventää epäluulojen pilviä, se
luo vdjeyttä j a se opettaa ymmärtämään kaikkien ihmist^^
kansojen olemassaolon oikeutuksen. • i
Kysymyksiä ja
vastauksia
VASUVVDESfLAKfLÄlSTES
VAPAA TEBVEYSHVOLTO
^ T T ' - f ? ^ » . " M ^ " ^ ^ I^inlaatijakunnan jäsen J. B. Salsberg on «aavat yli "lO^vuotlaiden 40 doUarin!"^ ... .* ,.v . *, . t.ji^4Z.u:^^t^^:^
kuukautisen v a n h u u d c n e i ä k i e d i . ! pyytanyt valitsijain kannatusta «hdotuksellecn
myöskin vapaan lääkärin- Ja «airaa- | Toronto. — Ontarion "haUituksen
laboidon. Olisin halukas saamaan i objelma osoittaa täydellistä, sen ny­siltä
tiedon.— Albertalainen, [kyisen vaarallisen suuntauksen hy-
Vaftaa*: He saavat vapaan lääkä-[ väksymlsta mikä merkitsee: meidän
rjn- Ja sairaalahuollon ainoastaan' B . ; taloudellisen ja poliittisen elämämme
C:n,. Aliieitan ja fiaskatchevaiun ; alistamista YhdysfltlUin herruuteen
maakunnissa myönnetään näiden e- [ j a sen sotaohjelman ja varustautu-läkkeiden
varattomille saajille sa-, miskilpallun hyväksymistä mikä on
manlainen lääkäri. Ja sairaalahuolto
kuin annetaan 65—:69 vuotiaiden työ-krottömyysclakkeiden
saajille. Sitä
varten on kuitenkin tarpeellista to­distaa,
että he eivät varattcmuuden
•takia kykene saamaan tarpeellista
lääJtärln Ja sairaalahuoltoa.
turmiollinen tämän maakunnan Ja
maan sekä koko maailman^ nykyiselle
Ja tulevalle rauhalle", sanoi LPP:n
lainlaatijakunnan Jäsen J . B^Salsberg
puhuessaan taalla radiossa vahtsijoil-le
huhtlk. 2 pnä,
"3iitä syystä minä olen ollut erimie-
-Kääntj-käa asiassa kuntanne tai • jmen hallituksen ja muiden puoluei-maakuntanne,'
huoltoviranomaLnen; ^j^j, kanssa St. Lawrencen meritien
puoleen sillä eri maakunnis.sa on kay- j rakcntamiiscn suhteen ja vaatUiut, et^
tanndssa crUaiset ehdot ja menette- sc pitäisi rakennuttaa yksinomaan
'Ijtavat vapaan lääkärin-Ja sairaala- kanadalaisena yrityksenä Canadan
, huollon saannin suhteen Ellette taa hallituksen toimesta ja ihnan Yhdys-paikallisUta
viranomaisilta kirjo.tta- , ^^.^^^ osallisuutta ja etta sitä pitäisi
kaa osoitteella: Old AgePensions f
Branch, Department of I^blic W
fare, Edmonton. Alta. Muissa maa­kunnissa
voi asiasta kirjoittaa lamal­la
osoitteella maakunnan pääkaupun­kiin.
; LPP:n edustaja J, B. Salsberg on
juuri äskettäin esittänyt Oniarion
lalnlaatljakurujassa vaatimuksen, etta
maakunta lisäisi vanhuudencläkkei-tä
alnakhi kjmmenellä dollarilla kuu-kaudes.
sa Ja että eläkeläisille myön­nettäisiin
vapaa ja täydellinen lää­kärin,./
ja sairaalahuolto.
Mitä muut sanovat
Olyriipiakisojen pitämisen ensimmäinen ehto ori rauhan säi­lyminen.
Siksi on erittäin tärkeätä urheilijoiden Ja urheilijoi­den
ystävien omaksua rauhantyölle myötSmielincH asenne. Jo­kaisen
urheilunystäyän nimi rauhan vetoomukseen . . .Olym­pialaiset
suuriksi rauhahkisöiksi:'*
Näin puhuvat todelliset urheilijat. Kuten sanottu, ön hyvä kun
käsitetään minkälainen vaara urheilijoita ja olympiakisoja uhkaa,
mutta sen lisäksi tarvitaan päättävää toimintaa tämän vaaran torju­miseksi
— kansainvälisen rauhan säil>-ttämiseksi. Siinä on todella
laaja työvainio kaikilla urheilijoilla ja urheilun ystävillä.
• Ajan merkki Saksalta
Kuten sopii odottaakin, Länsi-Saksan amerikkalaispuolueet ajoi­vat
kansleri Konrad Adenauerin Johdolla parlamenttinsa istunnossa
huhtikuun 3 pnä päätökseksi ajatuksen, että Saksan tulevaisuuden-tot>-
ona on voimaliitto länsivaltojen kanssa. Länsi-Saksan sosialisti-puolue
oli ehdottanut, ettei tehtäisi länsimaiden kanssa mitään s i-toiunuksia
ennen kuin on Ichy.kaikki mahdollien neuvottelujen air
kaansaamiseksi Neuvostoliiton kanssa. Tämän ehdotuksen länsi-
Saksan amerikkalaispuolueet äänestivät kumoon ja AP-n uutiskirjoit-taja
sanoi sen kuvaavan saksalaisten kylmäkiskoisuulta Neuvostolii­ton
ehdotuksiin Saksan yhdistämiseksi itsenäiseksi ja demokraattiseksi
valtioksi
Meidän mielestämme tämä päätös kuvaa kuitenkin sitä alennus­tilaa
missä Länsi-Saksan porvarilliset amerikkalaispuolueet ovat pe­lätessään
joutuvansa epäamerikkalaisten kirjoihin jos puhuvat ja
äänestävät omantuntonsa mukaan. Tähän viittaa se tosiasia, että
Länsi-Saksan parlamentti hyväksyi kaikesta huolimatta yksimielisesti
päätöksen, jossa vaaditaan kaikin mahdollisin keinoin avustamaan
Neljän Suuren,—• lännen ja idän — neuvottelun Järjestämistä Sak­san
kysianyksen ratkaisua varten. .\P:n uutisticdossa myönnetään
ikäänkuin jälkiviisautena, viimeisessä paragraafissa, että viisi tuntia
kestäneen räittelyn jälkeen hyväksyttiin sarja päätöslauselmia, jois­sa
ilmaistiin yksimielinen kanta siitä, että Saksan yhdistäminen on
sittenkin hetkein tärkein kysymys.
Ajan merkki siitä mitä liikkuu ihmiskunnan mielissä — ja mihin
sutmtaan historia kehittyy vastustamattomalla voimalla.
««ANTAKAA KUNINKAALLE
SANANVAPAUS"
keholttaa Atos Wirtanen NY TIDls.sä
julkaisemassaan iroonisessa artikke­lissa
sen Johdosta, että Ruotsin kur
nUigas Gustaf Adolf on saatuit näh­dä
rauhanhenklsen Ja Atlantlnliittoa
varovaisesti air/ostclleen puheensa
•Jontuvan ; sensuroitai^aksi • aliansa
.•kijdiaWJsa: :i .
• • r"Palattuaan syntymämaahansa^ voi
'Ruotsin kunlnjtts «odeta, että uuttera:
idfemdkrBattlnere-fcanomalthdistö : on
«ensurolilut ihäneni sanojaan neuvot-tmluieti
ar^-p5taikansatninälLsessä'k:ans.
(iakaymlseasä-1«Ruotsin -kansa: er .saa
Ltietäaitett^ sea^kuninsaB ön lausunut
mmuiamla koHtuuUisia^ihtarkalnpim-'
,ni^i)Japmuttas ^ui^nKin /rauhanomai-
1^9, s^i>9iJt^ kä>'!des5ään naapurimaan
koljoogan,. lupaa.: . Puolueettoman
.Ruplin Jcbdlstö,; sen valistuneet sa-
.ncmalehtiraiehet. suojelevat kansaan.
sa«.I(fkiioitaan.-kuninkaalliselta .kllhr;^
koilulta. Oi^eiston^ Joka kannatti ny-ikylsen
kuninkaan i ^ tämän vuonna
19l4'lfetkän'?)i|{äpuhjteSÄaktt lausumien
sotaisten sahojen vuoksi, on tietenkin
vaikeaa esittää, etta Ruotsin .valta­istuimella
Kaarle XII seuraajana olisi
imles, jolla on rauhaantalpuva mielen­laatu
Ja tervettä JäJkeä, Mikä kunln-kalllnen
rappio kunnian Ja sankarien
maassa! Liberaalit, Lars Htertan.
AdoU Hedinin ja K a r l Staafin perilli­set,
eivät h>-väksy kumngasta. Jolla
on vapaamielinen ja humaani ajat-'
telutapa. Ja ne sanomalehdet. Jotka
vielä muistopäivinä kunnioittavat
Hjalmar Brantingla hänen suuren
demokraattisen elämäntyönsä Johdos­ta
yleensä Ja hänen taistelunsa joh­dosta
linnanpihahenkeä vastaan eri-köl5e3ti,
-suojelevat Ruotsin työläisiä
kuninkaalliselta pasifistiselta mjTkyl-tä.
Rudtfiln kuninkaalla ei ole sanan­vapautta
omassa maassaan, omien
kansalaistensa edessä*'
Me taarvitsimme tämän välikohtauk­sen
saadaksemme oikean kuvan siitä
älj'llisestä tyhmlst>-misestä Ja moraa­lisesta
Romahduksesta, joka nykyisin
leimaa yleistä mielipidettä kapitalis­tisessa
lännessä.; toteaa kirjoittaja
johtopäätölöcnä. .— SICDL :n pää-aa-ncnkannattaja,
Vapaa Sana. Helsinki.
KEKKO.VEN SAI OMANSA ^
JA OIKEISTO KEKKOSENSA
"Pääkaupungin ns. poliittisten pU-ricn
melko yksimielisen käsityksen
mukaan maalaisliiton puoluevaltuus­kunta
tulee antamaan pääministerille
luottamuslauseen, ja pääministeri
Kekkonen siis jatkamaan uraansa
hallituksen päämlehenä. Todennä­köisesti
tämä kalkki kuuluu alkuperäl.
seen suunnitelmaan. Nykj-isen halli­tuksen
talouspolitiikkaa tyydj-ttää Il­meisesti
kiihkeimpiä amerikkaktis-mlelisiäkto
piirejä, joita Kekkosen ui-kopoUUlkka
el miellytä. Vaikka eräät
lehdet katsovatkin kriisin ratkaisun
siirtyvän torstaihin asti. jolloin'^ ko-ioomukscrf'
välikysymys tulee edus­kunnassa
esille, niin tuskin kukaan o.
taksuu, että tämä välikysymys tähtäi-sl
hallitusremontin aikaansaamiseen."
— l^-ökansan Sanomat.
Alumiinivoitot
j kehittää ja kalttaa Canadan kansan
hyödyksi.
"Mcitian luonnonrikkaukstJmme
nähden olen i astustanut nykyista oh­jelmaa,
mika johtaa meidän suurten
luonnonrikkadkslemme, rautamalmin,
puutavaran» puumassan ja paperin,
metallien y.m. kontrollin Joutumiseen
Wall 8t. monopoollen, turstien ja
pankkien kasiin. Meidän metsämme
kaadetaan Ja metallimalmimme kai­vetaan
ja lähetetään Yhdysvaltoihin.
Minä olen vaatinut'hallitukselta sel­laista
politiikkaa, että meidän luon-nonrikkaukslamme
kehitettäisiin ca-nadalaistcn
toimesta Ja että naiden
raaka-aineiden jalostaminen'^ tapah­tuisi
täällä kotona uusissa paperi- Ja
terästehtaissa yms., mitka antaisivat
työnsaantimahdollisuuksia kansal­lemme.
''Mina olen vaatinut hallitusta ryh­tymään
itsenäisiin toimenpiteisiin
markkinoiden kehittämisek^ Suur-britanniaan
ja muualle maailmaan
farmltuotteillemme, joille .el ole nyt
markkinaraahdolUfiuuksia, kuten on
esim. asianlaita pitkän ajan toiminee­seen
juustotuotantoomme /. nähdem
Minä olen vaatinut hallitusta ryhtyi
maan itsexiaisiin .toimenpiteisiin yh-^
dysvaltalaisten tuotteiden dumpingiä
vastaan m.:^a aiheuttaa tyottöm\-ytt&
teki tuli, vaatetus- Ja sahk6'tavarain
tuotannossa yima monilla muilla teoU
lisuuden aloilla.
'"Minä olen vaatinut Itsenäistä ca-na(
lalalsta politiikkaa' kjoikUla.. ta,k>tt-.
deUiseh j^pöliieti8en,^eim'lh|älb^]U)jK(
sen suuntauksen lopettamista mika
^muodostaa; canadalals^ai kaikenj^-
•kalien' Ja raskaan ' tyÖnt€ädjdltä^'yli-dysvaltalaisten
rahamiesten hyväksi,
Ja saattaa maamme Yhdysvaltain
politiikan satelliitiksi, toimittamaan
raaka-aineita Yhdysvaltain sotateh-talslln
oman teollisuutemme kehittä­misen
kustannuksella.
ONTARION MENOARVIO
"Tory-hallituksen budjetti ei tyydy­tä
kansaa; Yhtäällä hallitus ilmoit­taa
uudesta valtavasta ylijäämästä
mikä varmaankin kohoaa 25 miljoo­naan
dollariin. Toisaalla haUitus
kieltäytyy alentamasta tai poistamas­ta
sellaisia kuin esim. huvivero Ja
kieltäytyy riittävästi,'* avustamasta
kuntia niin että teidän kotlenne ve­rot
voitaisiin alentaa.
•rValkka Frostin tory-hallitus kir­jaimellisesti
ui ylijäämätulojen me­ressä,
kieltäytyy se samaan aikaan
avustamasta niitä työttömiänune,
joilla ei ole kattoa päänsä päällä ja
joilta puuttuu ruokaa nälkänsä tyy­dyttämiseksi.:
se on hävettävä tilan­ne,
r'-' ,
"Tämä hallitus, jolla on niin,pal­jon
liikaa rahaa, että se kieltäytyy
pyytämästä liittovaltion hallitukselta
sitä sataa miljoonaa dollaria, minkä
se voi periä milloin haluaa tarjottima
viiden prosentin osuutena Ottawan
perJJiistä •tuloveroista — tämä sama
tory-hallitus on kieltäytynyt antamas­ta
meidän Vanhuudeneläkelälsillemme
sitä vähintään kymmenen dollarin l i ­säavustusta,
jonka ovat myöntäneet
maamme vähemmän -vauraat maa­kunnat.
Minä olen syyttänyt halli­tusta,
että se on raaka ja kovasydämi-nen
meidän vanhempia kansalaisiam­me
kohtaan. Minä dudistan tämän
syytöksen nyt.
'•Te tiedätte yhtähyvin kuin minä­kin,
että 40 dollarin kuiUcautlnen eläke
el ole ostokj-vyltään muuta kuin 20
dollarin elinkustannusten kohoahiiscn
Johdosta. Kukaan eläkeläinen, sen
paremmin tiainen kuin mieskään. ei
kykene elämään 40 dollarilla kuukau­dessa.
Se on liian vähän elänolstä ja
liian paljon kuolemista vartcai. Tu­hannet
iäkkäistä kansalaisistamme
näkevät kirjamelllsesti nälkää, mutta
meidän hallitukeemme ei välitä mi­tään
näiden hädässä olevien Ihmisten
Alberta ja Saskatchewan myöntävät
lisä-eläketta- Nama kolme maakun­taa
antavat vanhuudenelakelaisille
vapaan täydellisen lääkärin- ja sai-raalahuolloiD
Mma kysyn miksi tämä
rikkainmaakunta; jonka halhtus ke­huu
25 ja 33 miljoonan dollarm vuo­sittaisia
ylijaämiaan, ei tee vahmtaan
min.paljon iäkkäiden kansalaistemme
hyväksi kuin nama muut maakunnat?
"Minä sanon etta Ontarion halhtus
kykenee Ja etta sen pitää ryhtyä pi­kaisesti
vanhuudeneläkelaisten avus­tamiseen.
Me emme saa olla toimet­tomina
kun tiedämme, etta'kaupun­kien
avustuksella olevat saavat enem­män
kuin vanhuudenelakelaiset. Me
emme voi olla toimettomina kun tie­dämme,
etta Vlsitlng Homemakers
Associationin tiedon mukaan vanhuu­denelakelaiset
tarvitsevat vahmtaan
^ dollaria enemmän kuukaudessa
kum mita he nyt saavat pysyäkseen
terveinä Ja jossain maarin saadylh-slna,
. . .
'IMinäkeholtan teitä heti kirjoitta­maan
pääministerille (<The Honorable
Leslie 'M. Prost, Prime 'Mmister/To­ronto,
Ont.) pyytäen häntä myöntä­mään
heti kymmenen dollarm lisä­eläkkeen
kaikille mille vanhuuden-eläkeläisine,
jotka sitä tarvitsevat. Äl­kää
Viivytelkö vaan kirjoittajaa, heti.
Minä pyydän teitä kirjoittamaan
myös minulle ja sanomaan nuta te
ajattelette tästä mmun ehdotuksesta­ni,
että vanhuudenelakelaisille myön­nettäisiin
kymmenen dollarin lisä­eläke.
Teidän kirjeenne antavat h -
sää voimaa taistelullemme iäkkäiden
ihmisten puolesta.; Osoittakaa minul­le
tarkoitetut kirjeet seuraavasti J . B.
Salsberg.' M-P.P, Parliament Build-ings,
Toronto, Ont, Kirjoittakaa mi­nulle
myöskin muista yleisistä asiois­ta,
jotka koskevat kansan hyvinvoin­tia
ja maakunnan tulevaisuutta. Ei
ole lainkaan välia silla olen ainoa vas-tustuspuolueen
Jäsen lainlaatijakun-nassa
Suur-Toronton alueelta^
"Teidän kansalaisvelvollisuutenne ei
pääty vaaleihm osallistumiseen, sillä
se alkaa siitä. Avustakaa minua tais­telussa
niiden asioiden puolesta, niit-kä
ovat niin tärkeitä teille, perheel­lenne
ja teidän tapaisille Ihmisille",
sanoi Salsberg lopuksi.
Canadan raaka-aineiden
USAai
lähettäminen
o t t a v a . — Canadasta lähetettiin
viime' vuonna uUEomallle «Tbdysval-tolMn)
paperipuita entista: enem­män,
kaikkiaan 2.676.100 koortia, jos­ta
määrästä oli enemmän kuin kol­masosa,
kaikkiaan 930,730 koortia
Ontarion metsistä. Edellisen vuoden
vastaavat luvut olivat 1,611,562 ja
569,240 koortia, sanof kauppa- ja teol­lisuusministeri
Howe vastatessaan
alahuoneessa hänelle äskettäin esiteti-.
tyyn kysymykseen. I
Mutta Canadan metsärikkauksien
Yhdysvaltoihin ja muihm maihin
tuhlaaminen ei rajoittunut paperiiiui^
hin koska viime vuonna lähetettiin
maasta kaikkiaan 44,966il61_sentnena:
puumassaa, • verratttina f 36522i864
sentneriin vuonna 1950. Koska puu-massatonni
vastaa 1.3 koortia pape­ripuuta
merkitsee se Sitä, etta tämän
puolivalmisteen tuottamiseen tarvit­tiin
lähes kuusi miljonaa koortia pa­peripuita.
Canadan paperitehtaiden tarpeisiin
käytettiin viime vuoiuia paperipuita
yli 7 nuljoonaaf koortia.
jsiuu vaunuosastossa ja lake-u;^
Junaihja saapuu vammaa
matkalippua, mutta profes»i?
da sitä.
Vancouver. — BC:n suurm unio.
International Woodworkers of Ame­rica,
tule t.k. puohvalissä alkavissa
neuvotteluissa vaatimaan 35 sentin
fkorotustatuntipaBckoihin. Muut vaa­timukset
koskevat terveydenhuoltoa,
maksullisia Juhlapäiviä, kyytimaksuja
ja unioturvaa.
— Antaa olla, tunnenhan njjjs
fessonn. Mutta pyytäsia K I A -
luovuttamaan lipun myös^^^
R:n toimistoon, kun professcw toi
tänyt sen. Olen anaa vana.
lippunne löytyy. • ;
- —Sen on löydyttävä nyt. SEEi
nä muuten tiedän, minn^ oiea
kalla.
me jatkuvasti työtä;
' semme bloIoi:isen
Tällndtä..." (sivu 168).
Erityisen merkiUepanita-vaa ^
Jcyynillisyys, nulla professori
tulevan sodan aikana antaa
työn ja tieteen palvelijoille
murhan ammatttunaisen
osan
New York. — Canadassa alumiinia
tuottava Aluminium Limited sai vii­me
vuoden tolminnasUan puhtaaksi f päästää edelliseen vuoteen verrattuna
Bakteerisota tuhoaa
aipoastaan ihmiset'; ii
Se jättää tehtaat ja kaupungit valloittajille
ehjinä ja käyttökelpoisina voittosaaliiksi
KIRJ. K A I M O L T K E
Kesäkaun 17 pna 1925 allekir­joittivat
kaikki johtavat valtiot
Genevessä Juhlallisen kansajnvä-
, Ilsen sopimuksen ns. biologisen so­dankäynnin
kieltämisestä. Mlta. on
"biologinen sota"? Tähän kysy-
'. mykseen vastaa, amerikkalainen
ealantontija: lOcorg .Wi Jlerck c-
; nutssä-MTnoden.!l946 tammiknnssa
^ti|)äivatyBä asiakiidassai. :;Hän se-t'.
;llttä&r«ttä tamSnlaatninetf «odan-kftyntt'Jcasfttää:
f * 'f «' >• - i -
' "iildnislsfa or^aiiianaelsli ' ' (Vas-
'^täliotitata s^ke^itlstile kemlkall-
•' ' 'jefa' bakVeerleb; nilkrobfen, Wnik-
Jä'''nl^icya&ä^en ' "kirjoon
kooleman tai sairaaksien aiheattar
miäeksi ihniisllle, eläfmiUe jä .iia^-
HITLERIN JALA.\JALJISS
L&ll!
käyntien ajoilta on tiedossa, etta ak-selivallat
toisen maailmansodan lop­puvaiheissa
ryhtyivät toimenpiteisUn
tällaisten epätoivoisten ja epäinhimil­listen
keinojen käyttämiseksi liittou­tuneita
Tastaan. .Vain fasismin nopea
tuho esti taman eläimellisen barba­rian
soveltamisen.
-Vähemman tunnettua sensijaan on,
että myös ^SA,' isamoln sodari aikana,
suoFittf! laajoja valmisteluja biologilta
aodarikäynUa varten. - Epäilijät "Voi­vat
vakuuttua tästä'tutustuinfeHaf«yl-lamaimttäun'
Geotg'W. Merbkln laa­timaan
kertomukseen, joka julkaistiin
Yhdysvälloliga:. ChequcaK ftpö EMlln-ecrin^,
i;jeYHiP^?"^*lS5a^. -ajijjpaltileln-dessa
tammikuussa.!^^. .:^|rlk;ka-lainen
asiantuntija lausui siinä set^-
rasnraa;:: -Ji • , .ir.or.nf . !
• 'Kaikki.ne tosiasiat» ^otk^^vat;
jtledossa^i osoittavat.^ että i akseltrii-lat
öUvät Jäljesfiä USArsta. Thdlii-
'iynelstä" kuningasknimlsta:"(^iig-
Tälläisi^ hyönteisiä levitetään bakteetipommeilla.
lannista) ja Canadasta työssä bio­logisen
sodanlutynnin välineiden
valmistamisessa;
Vuoden 1949 lopussa julkaistiin sa­manaikaisesti
New Yorkissa, Toron­tossa
ja Xiontoossa amerikkalainen
standardikirja biologisesta sodan-käyimlstä
"Peace or Pestilence'. K i r ­joittaja
oli Columbia-yliopfston pro­fessori
tri .Theodor Rosebury, joka so­dan
aikana oh ollut eräs johtavia työn
tekijöitä biologisen sodankäynnio^kepf
kuksessa, Camp Detrichissa Mai^jrlafel
dm valtiossa. XJuden teoksen m^-ilj-j
tyksestä lausuivat j u l k a ^ t : %h
VIIMELNEN "HUMAANINfiNM 1 ;
SOTA" <!?Vi
"Sitten Smythin^,ato|;tatenergiän
kertomuksen ei ka(|ärilj^|i'|dda^:
Ia ole oUnt niin stmrtae^rlrfiyB-;
ta kaikiUe a m e r i k l i a ^ ^ i | i i & | ^
Theodor RoseboryiikJ^J^^ Pe«ice
Pestilence.-^^-^. '^;1:;<•V>>.^^'>
oVsii^
or PestilenceJ
Selitys tähän "m
na, etta se esittää;^:
vastaisen biologisen'^(idä'
rityisesti tulevaisuudtely'
muotona. Eräät o t t ^
raän:*
"Toinen maailmansota' oli vii­meinen
vanhanaikaisista sodista,
jonka lopulla rajoitettiin_!dtä esi-
- -rippuar JöEsr erottl~hy6yHefken ja
tulevaisuuden sodan. Nykyaikaisia
biologisia aseita ei käytetty enem­pää
kuin kauko-ohjattavia am-muksiaan.
Rakettiase ei kehitty­nyt
lapsuudentilastaan ja heitet­tiin
vain 4;) kaksi atomipommia
. . . ' ( s i v u 161).
Rosebury jättää hyvästit vanhalle
"veriselle" aikakaudelle ja ennustaa,
sen jälkeen uudesta amerikkalaisesta
sodasta; • •
"Me loimme atomiaseen ja käy­timme
sitä, teimme työtä' ja teem-
"Jos kolmas maaUmaiBoU
tyisi. joutavat biologit
kalkkien tieteenalojen
lääkärit mukaanluettniia
män kuin koskaan
yhteistyöhön fyysikkojen
palvelemaan ihmisten ti
, asiaa..." (sivu 183)
Myrkky- ja bakteenmurha esiad
vailla minkäänlaisia omantuniuni f[
voja uuden "amerikkalaisen"
käynnin uutena pääkuvana,
humaaniset epailyttavyydet le
lapselliseksi loruiluksi.
ALAS JA ULOS MORAALI
'; Sitkeissä pyrkimyksissään
telia sodankäynnin uusien m
"Oikeutusta" kirjoittaa proli
Rosebury:
"Myös sodan aikana oli
vana sellainen katsantotapi,
biologiset aseet olivat kai
likaisia ja kauhistavia... Ti
tan, että tämä on pi
-tunnepitoinen kuin
" . käsitys kysymyksestä... 3Iiti
on siinä, jos ihminen saa
tai piinallisen kuoleman? Jota 11
paoksessa on kysymyksessä tad r'
ma. Ei voi olla sen knolleaii
^1k uin ruumis."... (sivu 17S).
Joukkomurhan kyynillinen filos!
^esite|;ään tässä vailla minkääaä:
läl|naapsuuden naamiota. Jalji i
»jäa'vain joukkomurhan halu. Ja:tE I
^tfjk{^:phjelmanjulistaja TbeodotE^^:
ieintty jatkaa
'.Vj.'Esitykseni makaan ci
V ^lisen pohdinnan kohteeksi
ottaa kysymystä biologisten
pää'! kuin muiden asetojieB
flaamista erikoisen "kanhi
; taviksi" tai "pahamaineisiksi'
<<fätä oiltenta mikään..." (sin
KANS4T MURHATAAN-
^OMAISUUS RYÖSTETÄÄN
iMikä tekee tämän raa'an joun
tuhomenetelman mm puoleensara
vaksi amerikkalaisen sodankäp
propagandisteille? Taustan vsx
taa, kun Theodor Rosebury kujoS
biologisesta sodasta:
"Sitä voidaan käyttää öffli^
tai heidän työkykynsä tnhoaoaii
ilman, että heidän onuisost!!! ;j
vahingoitetaan. Tässä on oiJ«
mäh aseen tärkeimpiä
' naisuoksia, joka erottaa sen
aseesta..."
Epäilemättä olemme ti
sellaisen sodan muodon kanssa
parhaiten soveltuu lm
Moskovassa alkoi viime viikolla
kansainvälinen talouskonferenssi, jo­hon
tähän astisten tietojen mukaan
osallistuu lähes 500 edustajaa ainakin
42 maasta.
Erikoisen mielenkiintoinen seikka
edustuksen suhteen on se. että myös­kin
Canadan ja Yhdysvaltain talous-piirien
edustajia on mukana. Annet­tujen
tietojen -mukaan osallistujain
Joukossa oh 8 yhdysvaltalaista ja 7
canadalaista.
Kuten sanottu, tämän talouskonfe­renssin
ovat kooUekutsuneet neuvos­toliittolaiset;
ja pidetään se bolshevi-kien
pääpesässa, CMoskovassa. Istun­not
pidetään entisessä ruhtinaiden
palatsissa, niin sanotussa "Valkeassa
pylvässalissa", Moskovan keskusessa,
aivan Kremlin muuria lähellä. >
Canädalainen Vapaa Sana, joka ai­na
näkee kaikessa, mikä tapahtuu
Neuvostoliitossa tai neuvostomaan ih­misten
aloitteesta, jotakin "epäiltä­vää
' ' t a i "pahaa", sanoo ennakkoval-hirveistä
kärshnykslstä. mistelujen viittaavan siihen, " e t tä
•Tosiasia on että Ontarion hallitus'' ponnistuksia el ole säästetty luodak-voitoksi
28.760,876 dollaria, todetaan;
I täällä julkalstus.sa yhtiön tllikerlo- |
muksessa. Voitto oli noin neljä mii- •
Joonaa dollaria vähemmän kuhi v,'
,1950 koska tuloverot kohosivat noin
kjvnmenella/ miljoonalla dollarilla
edelliseen vuoteen verrattuna, ollen
kaikkiaan yli 36 miljoonaa dollaria.
yli viisi miljoonaa dollaria vanhuu-dcncläkekulussa
sen jälkeen kxm Ot­tawa
otti vastuulleen yli 70 ikäisten
eläkkeet. Mikä on kerrassaan säädy­töntä.
B. C :n hallitus thyöntää jokai­selle
eläkeläiselle kymmenen dollaria
lisää niin että eläkkeen määrä kohoaa
50 dollariin kuukaudessa. Myöskin
seen sellaisen vaikutuksen, että kokous
tosiaankin olisi kansainvälisesti e-dustava".
Meidän mielestämme se on "kan­sainvälisesti
edustava", ei siksi, etta
se pidetään Moskovan komelmmassa
kokoussalissa vaan sikisi, että siihen
osallistuu kalkkien johtavienniaail-man
maiden teollisuuksien ja kaupan
edustajia, samoin kuin tmionistienkhi
edustajia — kapitalististen ja sosia­lististen
maiden edustajia.
Konferenssin merkitystä ja arvoa el
muuta ollenkaan se, pidetäänkö se
huonossa tai hyvässä kokoussalissa,
enempää kuin sekään, että konferens­si
edustajia kohdellaan vieraanvarai-sesti.-
,.
Katsokaas, vieraanvaraisuus kuiUuu
erikoisesti ..neuvostoihmisten luon­teeseen
ja"elämäntapaan" Ja kun l i ­säksi
värkeissä on vahvasti varaa,
niin mikään ei estä kohtelemasta vie­raita
mahdollisimman suurenmoisestl.
Siellä lisäksi ei tehdä yhtään ctm.
työmiehen eikä teollisuuspohatan vä­lillä,
kaikki Jotka ovat saapuneet asi.
oista keskustelemaan saavat saman­laisen
kohtelim ja myösidn oikeuden
puhua suunsa puhtaaksi.
Kenenkään ei tarvitse pelätä jou­tuvansa-
tekemisiin kapulajussien
kanssa, kuten näissä "läntisen elä­mäntavan"
maissa on vaarana jokai­sella
sosialistisen maan ihmisellä. Jos
sattuvat joskus maahanpää^luvan
saamaankin. Sitä ei kyllä hyvin usein
kutenkaan anneta.
'Mistä siellä Moskovassa siten pää­asiassa
keskustellaan?
Siellä keskustellaan maailman kau.
pan elvyttämisestä., uudelleen järjes-tämiseslcä
niin. että taloudellinen elä.
mä voitaisiin jjelastaa joutumasta la­maannukseen,
joka samaUa parantai­si
eri maiden välisiä suhteita myöskin
poliittisessa mielessä.
Kuten odottaa sopiikin on Yhdys­valtain
valtiosihteeri Acheson ja hä­nen
viittauksiensa uskolliset seuraajat
Canadassa ja muissa maissa, ottaneet
vastustavan kannan tätä Moskovan
talouskonferenssia kohtaan. Acheson
vaikka kovasti kehuskeleekin halua­vansa
kansainvälisten suhteiden pa­rantamista
ja toimivansa rauhäi) tur­vaamiseksi,
el mitenkään sallisi eri
maiden Uikemiespiirien Ja yleensä ta­loudellisen
elämän edustajain vaihta­van
mielipiteitä sovussa ja rauhassa
nenästä nokkaan samassa kokoukses­sa..
'
Mutta tällä kerralla ei parhaatkaan
vastustamisyritykset onnistuneet.
Varsinkm Euroopan maissa on Y h .
dysvaltain rahamiesten määräämä
kauppapolitiikka, joka perustuu koko­naan
yhdysvaltalaisten kapitalistien
etujen takaamiseen, johtanut sellai­seen
hätätilanteeseen, että liikemies­piiritkin
ovat pakoitettuja — isäntien
varoituksista jatihkaukslsta huoli­matta
— hakemaan pelastuksen tie­tä.
Sellainen tie onkin olemassa. Se on
Icauppasuhteiden avaaminen ja pa­rantaminen
Neuvostoliiton, Kiinan
Kansantasavallan ja Icansandemok-raattisten
maiden kanssa.
Yleisesti sanoen idän ja lännen vä­lisen
kaupan saattaminen normaali­selle
pohjalle. ,
Idässä olisi lännen tuotteille rajat­tomat
markkinamahdollisuudet. £1
vain Euroopan maiden tuotteille, mut­ta
myöskin Canadan auto-, kone- yin.
teollisuudet voisivat myydä melkein
rajattomasti ^tuotteitaan "Itään", jos
vain -luovuttaisiin "viban jurirattami-scsta-
j a ryhdyttälsUn sovhinollislhi
kaupallisiin suhteisiin.
Tietenkin se myöskin nopeWa«t
sosiallstisteii maiden kehitystä, ja
kapitalistiset maaUman kaupan Hai
Jat pelkäävät enemmän kuin roKo
mutU paljon enemmän se autt«
länshnaiden taloudellista elä»
jonka kaupalUset rajoitukset ja na
kein rajaton sotavarustelu on syöss
katastrofin partaalle.
Kauppasuhteiden parantamö
niiden normaaliin saattaminen, 1
kitsisl tietenkin myöskin
ran vähentymistä Ja rauhan
lujittumista — mutta myöskiB s»
kaptaUstien voittojen virran kapO
mistä.
Siitähän sc kenkä purlstaakia»
slpä juinri Acheson, joka on py|!*
nyt elämänsä sotavoittoUijalnasO'
jamlseen ja soclan valmlsteloiblo.«
kin käyttänyt isäntävaltaansa
seen Moskovan talouskonferenssn ff
nistumlsen Ja lehnatakseen sen »
shevikien kieräksi manööverikö _
(Mutta maailman ihmiset
ole koskonaan yhden P i ^ ^ ^ ^ " ^^
Jaryhmän jallitetta\-issa. "^f^^
käy vastahakoiseksi ja juonitt«^
si ja maissa jolta sotavalymi^
kauppasaarto raskaimmin
joutuvat ähiakhi järkeväminät
miehetkin nousemaan amerikk«J
määrääjiä vastaan. • teA
Siksi Moskovan konferenssi
saanut nihi suuren huomion j»^
uskomme sen myöskin io^^^J^Ui
mättäviin, kaikille maailman tts»-
cdulllsiln Ja tärkeisihi tuloksiifl.
Vapaat kauppasuhteet
jumuttamisten tllaUe
myöakhi askelto maailman »
turvaamista iMhti ja siksi m»«J^
ihmiset katioi^atkin toiveikkato»»'
kovan konferenssihi. - Kulkafl-