Vapaus, July 24, 1951

              Sivu 2 Tiistaina, heinäkuun 24 p. — Tuesday, 3ufy 24,1991
ilMiliilii flUBEHTV) iDdependent labor
Oisan of VtDDiOi CanadlaiiB. -Es-as
Becond class mail by the Post
TelephonesrBasinc» Office 4-4284;
Editoirial Offloe 4-42». Manager
E. Suksi. Edltor.W. jBUuod. Blalltog
address Box «9, BaObarf, Ontario, AdrertJsing n(e»: Upon; a p p ^
rftanslatlon free of cbaige.
fOfOce: Xtepartment, Ottawa. Pub-
IfBhed tfarice weekly: Tuesdays.
' Tlnmdays and Saturdays t>y Vapaus
PubUsliing Company Ltd., at 100-102
J$ba S(< W.;' Sudbw, Ont., Canada.
TfLAUBHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7JOO « kk. 3.75
. ^ 3kk.Z95
ybdyavalloissa: 1 vk. 8JOO « kk, 430
Suomessa: 1 vk. 6 kk^ 4.75
Rauhantyötä jatkettava
* Toiminta'viiden suurvallan rauhansopimuksen puolesta ja kan­sainvälisen
rauhan säilyttämiseksi yleensä ei suinkaan saisi lamaantua
A SO) johdosta kun näyttää ja on odotettavaa, että Korean sob saadaan
lopetett&st. Tosiasia nimittäin m, että Korean sota ei ole vielä loppu-nuti
eikä ole mitään muuta varmuutta sen loppumisesta kuin mii joo-ilabteiijkansanjöukkojen
päättävä esiintyminen rauhan puolesta.
; Totta tietenkin on, että Korean sodan päättyminen avaisi uusia
:' rauhanomaiselle kehitykselle ja kansainvälisen jän-it^
ystilanteenhuojentajniseksi. Mutta nämä ovat vai
s m i k s k '^
^rauhanvoimien toiminnallisuudesta. On nimittäin muistettava, että
^.välirauhaneuvottelut alkoivat Koreassa nimenomaan sen vuoksi, kun
maissa^ mukaan lukien Yhdysvalloissa j a Ca-
-tKadglssa^ ovat kuolemaan asti väsyneitä tähä sotaan ja haluavat sen
5 piloista lopettamista. Amerikkalaiset
(tfiite'dän'sotansa Koreassa,j
j a sen vuoksi he kuuntelivat järjen ääntä siinä määrin, että ryhtyivät
neuvottelemaan välirauhaehdoista.
< » Riutta olisi väärin luulla, että "tiikeri on- muuttanut väriään".
yPSinvastoin on asia.^?^ P
vallat rakennuttaa "salaisesta" rahastostaan biljoonan dollarin' edestä
ilentotukiasemia Eurooppaan, Canadaan ja 'Neuvostoliiton rajamaihin;
tnit^n amerikkalaisia miehitysjoukkoja lisätään marshalloituihin mai­hin'^
milloin minkin tekosyyn perusteella; miten Japanista aiotaan teh­dä
pysj^äincn tyyssija yhdysvaltalaisille sotilaille ja miten maataan
tukuttain ja vähittäin myyvältä Francon fasistihallitukselta aiotaan
ostaa koko sarja laivasto- ja lentotukiasemia. Kaikki nämä/ ja muut
'samanlaiset mitistiedot, viittaavat siihen, että sodanlietsojat toimivat,
kuumeisella vauhdilla vielä silloinkin vaikka he yhdessä sodassa jou­tuvat
sanomaan "herra kapteeni".
: V ^ ilmeistä, että rauhanvoimat kasvavat äärettö-nkän
nopeasti. Kaiken kaikkiaan on jo noin iiolmisensataamiljoonaa
nimeä kerätty viiden suurvallan rauhansopimusvaatimuksen alle. En­tistä
suuremmat kansanjoukot tulevat päivittäin näkemään; mikä on
sodänlietsojain taktiikan tarkoitus ja missä tätä sodanlietsontaa har-
, joitetaait.
/^-!'i"Muttai jos koskaan, niin nyt on virheellistä olettaa, että kaikki
:nien<;e hyvin ilman "minun" osallistumistani toimintaan, tai katsoa,
että "sota; tulee kumminkin". Tosiasia on, että rauhaa janoavalla ih­miskunnalla
on nyt mainio tilaisuusjicstää sodänlietsojain paheelliset
suunnitelmat/jos ei jäädä sen paremmin toiveunien itsevarmutiteen
kuin pessimisminkään valtaan, vaan toimitaan päättävästi rauhan hy-
.väksi.
Tämä on asia; jonka jokaisen hyvää tarkoittavan maanmiehem­me
tulisi panna mieleensä. ; Kysymys ei ole vain meidän omasta hyvin­voinnistamme
ja omien lastemme tulevaisuudesta. Kysymys ei ole
,^%^in>Cana'dän edusta, vaan myös Suomen ja koko ih^^^
ta. 'Totta tietenkin on^ että rauhanpuolustajat eivät ole tällä kertaa
: erikoisen korkeassa kurssissa niiden keskuudessa, jotka omien rybmä-r
rtujensa vuoksi^ h armeijoittain
sotapropagandisteja. Mutta me saamme olla vakuuttuneita siitä, että
: rauhan asiaa nyt puolustavat canadalaiset saavat vielä tunnustuksen
: siitä^ 6ttä he eivät painaneet päätään pensaaseen vaan toimivat tosi-patriodttisessa
hengessä tämän maan ja kansan sekä koko ihmiskun­nan,
pelastamiseksi hetkenä jolloin suuret ja mahtavat olivat joko it­sekkäiden
ryhtpäpyyteidensä tai • väärien toiveunien harhauttamina
viemässä tätä maata Ja kansaa sodan perikatoa kohti. Tässä asiassa
ei ole vähääkään epäilemisen aihetta.
;, Mutta kysymys tällä kertaa onkin siitä, että toimitaan päättä­västi
rauhan hyväksi keräämällä allekirjoituksia viiden suurvallan r a u ­hansopimuksen
hyväksi, vaatimalla oikeudenmukaista ja siis kunnial­lista
rauhaa Koreassa, sekä kansainvälisen jännitystilanteen huojen­tamista
ja ystävällistä kauppasuhteiden järjestämistä kaikkien mai­den
ja kaikkien valtojen kesken.
Marshallin avun '^anuudet"
; Kukaan ei enää ylistä eikä kiitä Marshallin avun ihanuuksia.
:^ Mutta kolmisen vuotta sitten pidettiin Canadassakin miltei
"maanpetoksena" sitä, jos joku rohkeni epäilFä Marshallin avun au­tuaaksi
tekevää voimaa. Ja mitä Isot porvarit edellä, sitä pienet so­sialidemokraatit
perässä. Suomessa esimerkiksi oli patrioottisilla suo­malaisilla
. täysi työ pitää sosialidemokraattiset junttamiehet hyppää­mästä
Marshallin avun "taivaaseen". '€anadassa ja Yhdysvalloissa
taas tehtiin Marshallin avun kaikkiparantavaan voimaan uskominen
EHDOKSI unionistisessa liikkeessä säilymiselle. On hy\^ muistaa,
että sähkötyöläistcn unio, sekä Mine-Mill-unio saivat ensimmäiseksi
CiCL-<^IO oikeistojohdon vihat niskaansa sen vuoksi kun ne kieltäy­tyivät
huutamasta " H e i l Marshall-avun suunnitelma",
V Sen jälkeen on mennyt jonkin verran vettä sillan alitse — ja
Marshallin avun suhteen näkyy nyt vallitsevan sellainen käsitys, että
mitä vähemmän siitä puhutaan, sen parempi se on. Eivät edes
sosialidemokraattien paatuneet oikeistojohtajat enää ylistä Marshallin
avun ihanuutta. On pitkä aika siitäkin jolloin C I O : n pomo mr. Mur­ray
ja .AFL:n päämies, mr. Green ovat tuomiopäivän pasuunain taval­la
julistaneet ikuista kadotuksen tuskaa kaikille "kommunisteille",
jotka eivät usko Marshallin avun taikavoimaan.
Sen sijaan näkyy siellä ja täällä toisenlaisia huomautuksia. Ita­lialaiset
viittavat, että heidän maassaan on jo kaksimiljoonaa tyiitöntä
— kiitos siitä kolmivuotiselle Marshallin avulle. Britannia valittaa,
että .Marshallin apua nautittuaan sen talousasema on entistä horju­vammalla
pohjalla. Ja Canadan virallisissa tilastotiedoissa kiinnite­tään
huomiota siihen, että samalla kun Canadan vehnän vienti Britan­niaan
on suuresti vähentynyt, Yhdysvalloista on vienti sinne lisäänty­nyt
— kiitos siitä Marshallin avun luotolle, jonka yhteydessä on sel­lainen
pieni "ehto", että brittiläisten täytyy ostaa Setä Samilta veh-
;nääkin.'.,: . • •
• Ranska myös on nauttinut Marshallin apua ja sen seurauksesta
kolmen vuoden aikana työttömien lukumäärä lisäänt}d nelikertaisesti
J'(SS,00O—220,000). Tehdastuotteideh hinnat ovat kohonneet neliker-taisesti,
vararikkojen lukumäärä lisääntyy vuosi vuodelta (v. 1947 oli
1,578 vararikkoa mutta v. 1950 niitä oli 5,849).
. ' Mutta miksi näin? 'Ranskan hallitus sai ^00,000 miljoonaa fran­gia
M a n ^ apua j a kuluttaa aseistukseen 2,047,000 miljoonaa
frangia.
Meistä tuntuu, että esim. Suomen sosialidemokraattisen puolueen
^;^ikcistoj<Atajain pitäisi antaa julkisen kutoksen SKDL:Ile siitä, että
ise esti heidät työntämästä päätään ampiaispesään, ja että joidenkin
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Amia Aaranen, Fenetanguishenen;
Ont., cairaalassa, täytf&ä tJc 25 pnä
71 vaotta,
•Yhdymme onneDt<rfvotukBlin!
Mitä muut sanovat
Työtätekevien yhtenäi­syyttä
oli
IVienissä hyväk^tty yhtenäis^iBJulkilausiiiiia.
PAIKAIXEEN SANOTTI;
"Nyt kun taas olisi merkkejä siitä,
että näncon rautainen ote.'olisi l i e l -
tiämassä, niin tällä kertaa. Mussoli­nin
sijasta, Amer&an "vapaiden maa
j a ui4ibjen koti" on valmiina ojenta­maan
pistimensä Espanjan icansan
vapauden toiveiden sydämeen . . ."
Industrialistl toimituskirjoituk^
saan helnäk. 17 p.
• • •
KIINAN VAJLLANKUMOVK8EN
MERKITYK8ESTX
"Pysyvän raUhan Ja kansandemo­kratian
puolesta" .kirjoitti äskeisessä
numerossaan m.m, seuraavaan ta­paan:
K i i n a n vallankumotdcsen voitto Ja
K i i n a n kansantasavallan perustami­nen
on maailmanhistorian suurin t a ­pahtuma
lokakuun sosialistisen val­lankumouksen
Jälkeen. Se muutti
suunnattomasti kansainvälistä tilan­netta:
rauhan, demokratian ja sosia­lismin
leirin vohna kasvoi Ja imperia-lisinin
leiri heikkeni entisestään. K U -
nan vallankumouksen kokemuksilla
on mittaamattoman suuri merkitys
vf^autensa ja riippumattomuutensa
puolesta talstelCFVille siirtomaakansoU-le.
(Rauhan, demokratian J a sosialis­min
leirin maat, liitto. iJota lujittaa
kahden suuren kansakunnan . Vihel'
nen ystävyys ja kommunististen vel-jespuoleklen
ideologisesti yhtenäinen
periie käsittää nyt «00 .miljoonaa i h ­mistä.
Tämän leirin voima kasvaa
alituisesti Ja sen rauhanpolitiikka
saavuttaa jatkuvasti kasvavaa kan­natusta
kalkkien maiden työtäteke­vien
keskuudessa. Kiinan kansan
taistelu rauban puolesta, heidän Jalo
apunsa Korean sankarilliselle kan­salle.
Aierättää kalkkien rauhaarakas­tavien
Ihmisten myötätuntoa. Ame­rikan
bnperialistlen >^ öiaallmanhcr-ruuden
uusimpien tavoittellljain —
•hyökkäyssuunnitelmat' on tuomittu
häpeäUlseen tappioon.
Suomen rauhanviesti
matkalla Lapista
kohti Helsinlää
' Helsinki, '•^fsäome^^
liutojaln toimesta Järjestetty nut-hanvlestl
lähti'faelnäkoim 15 pnä
lapista kobti Helsinkiä, Jonne se
saapno helnäknnn 29 pnä. Viestiä
~ knljeielaan~poKopyörlllä matkan
Joka on yU 1,000 kin.
Määrätyillä paikkakanniUa. mis­sä
viesUnrieJätTaihtnTat, pidetään
. ; rauhankkokonkset. Joissa esitetään
vaatimns Helsingin olympialalst»
mnodostamlsesta ranhan olympia­laisiksi
Albertan öljyn ja
kaasun kuljettami­sesta
kilDaillaan
Ottawa. — Kaikkiaan kymmenen
yhtiön ilmoitetaan olevan nyt siinä
kilpailussa, jossa on kysymyksessä
kiäca saa voitot Albertan öljy-ja kaa-surikkaukslen
kuljettamisesta raken­nettavien
johtolinjojen avulla. Suun­nitelmat
edellyttävät Albertan öljyä
j a kaasua kuljetettavan Johtoja myö­ten
iBrltislh Columblaan, Yhdysval­tain
luoteisosaan j a itä-Canadaan, a i ­na
Montrealiin saakka. Monet näistä
yhtiöistä on yhdysvaltalaisten pää­omilla
rahoitettavia yrityksiä. Tois-talsejcsi
on hionnottkaasun Albertan
maakimnasta .pois kuljettaminen kiel­letty
sillä maakutman hallitus on I l ­moittanut,
että sitä ei sallita etmenr
kuin maakunnan omien tarpeklen
tyydyttäminen on vannastl taattu.
NikisVk öljyn-Ja kaasunkuljetusasi-oista
saadaan ehkä tietää enemmän
syyskuun lopulla kun liittovaltion 111-
kennekomissio kokoontuu käslttele-hään
eri yhtiöiden anomuksia erikois-ja
yksinoikeuksien saannin suhteen
Sotilaslentokone
surmasi 8 ihmistä
Pariisi. — Ranskan iEtelä-Afrikas-sa
Gaon lentokentällä torstaina ta­pahtuneessa
sotllaslentckoneonnetto-muudessa
paloi kuoliaaksi kahdeksan
Ihmistä.
Dakarista saapimeen tiedon mukaan
k.o. ranskalainen sotilaslentokone pu­tosi
maahan miltei heti lentoon nous­tuaan
j a syttyi palamaan edetläker-rotuin
seurauksin. Lentokoneessa oli
kaikJkiaan 17 henkilöä Ja kalkki pe­lastuneet
on viety sairaalaan hoidet­taviksi.
Opettajf.: Kuulelhan Jussi, ole n i in
hyvä ja esitä taikka määritehnä sipu-
U s t a . • v-;'-r' •
Jussi: Sipuli on kasvi, joka on hy­v
in edullinen ja'hyödyllinen terveyden
kannalta katsoen mutta vahingollinen
j a epäedullinen kun on ky^yksessä
setunstehi tyttöjen kanssa.
Wien. ~ riimi pUttyikk, Maait:
nian AmmattiyhdfstyBten .Uiton
(MAL) ioimeenpaneyan
nain köfconkM^ia tqrväk^tl&i lifl^^
kllaosnma työtätekevien tobnln-oan
yhtenäisyyden läjittämisestä
Ja työväenliikkeen keblttftinlsest&
taloadellistenjb sosiaalisten etajen
. pnoInstamlseksL JnlkllaastniuMS»
korostetaan sitä, että kalkissa ka-pitalistiRissa
maissa 1J8A:n impe­rialistien
Johdolla^ noadatettsvaa-*
sevamsteliipolltiikka : hnonontaa
työtätekevien asemaa, sinä ne I
vat kantaakseen: saorimman «san
irartistelamenoista*
Vuonna 1951 on' määräzBtaoJen
myöntäminen sotUastarkoituksiln 11-
sääntynyt; Pohjols-Atlantln lilttoui
tumaan kuuluyUsa maissa. USAji
sotilastarkoituksiin myöntämät l a l -
nat. Jotka v . ' 1939 muodostivat l;206
miljoonaa dollaria, ovat nyt nousseet
603 miljardiin dollariin. Iso-Britan­niassa
ovat sotilasmenot vuio^avlOSl
—1952 74 % suin-emmat kuin' edelllse-^
nä vuotena. Ranskassa ovat sotilasr
menot lisääntyneet kolminkertaisiksi
vuoden 1939 tasoon verrattuna. Sa­manlainen
tilanne on havaittavissa
(kaikissa muissakin kapitalistisissa
maissa.
Neuvostoliitossa, kansandemokra­tian
maissa. K i i n a n kansantasavallas­sa
Ja Saksan demokraattisessa tasa­vallassa
puolustusmenot muodostavat
vain pienen osan valtion 'budjetista^
Suurin osa näiden maiden varoista
käytetään työtätekevien taloudellisen
asenian parantamiseen j a kulttuurita­son
kohottamiseen sekä rauhanomai­sen
talouden kehittämiseen. :
Kapitalistisissa maissa työtäteke­vien
elinolot huononevat jatkuvasti
asevarustelujen vuoksi, ^eidän reaali­palkkansa
pienenee, hinnat kohoavat,
verot lisääntyvät Ja sosiaalihuoltoon
(käytettävät varat supistuvat Jatku­vasti
siitä huolimatta, että ne ovat Jo
ennenstäänkin olleet mitättömiä. So-tatarvlketuotannon
laajentumisesta
huolimatta työttömyys lisääntyy j i -
seissa maissa lisääntymistään, c K a p i ­talistit
turvautuvat uusiin riistomene-telmlin
kiihdyttäen työtahtia j a p i ­dentäen
työpäivää.
Etujensa suojelemiseksi monopoli-yhtymien
' omistajat ovat pakottaiieet
niille kuuliaiset hallitukset alkamaan
kiivaan hyökkäyksen ammattilUttoJea
oikeuksien Ja työtätekevien vapauk'
sien riistämiseksi j a rajoittamiseiksi.
Tästä huolimatta kapitalististen
niaiden j a siirtomaiden työtätekevät
ovat tehostaneet taisteluaan taloudel-
Ilsten Ja sosiaalisten vaatimustensa
puolesta.
Toimeenpaneva toimikunta kehoit-taa
ammattiyhdistys järjestöjä toimi­maan
«väsymättä työtätekevien tol-mlnnan
yhtenäisyyden aikaansaamia,
seksi, mm.:
entistä tarmokkaammin tukemaan
työläisten vaatimuksia taloudellisen
aseman parantamisesta, auttamaan
heitä ajoissa ja vaikuttamaan siihen
suuntaan, että faiahdollisimman suu-tet
työläisjoukot, sekä ammattillittoi-h
i n järjestyneet että järjestymättö­mät,
antavat heille tukensa.
poistamaan eristäytymlsllmiöt. jot­ka
usein hajoittavat työtätekevien yhr
tenälsyyttä, ja i ovat eduksi vain hei­dän
vihollisilleen — ammattiyhdistys­liikkeen
piirissä olevan eristäytynel-syyden
poistaminen on työtätekevien
toiminnan yhtenäisyyden menestyk­sellisen
kehittämisen tärkein ehto;
kehittämään työläisten virkailijbl.
den Ja teknikoiden sekä kaupungin Ja
maaseudun työtätekevien yhtenäi­syyttä
Ja taistelemaan kaikenlaista v i ­hamielisyyden
j a eripuraisuuden pro­pagandaa
vastaan. siUä siitä on hyö­tyä
vain kaikkien työtätekevien vihol­lisille:
*
pyrkimään toimimaan yhtenäisyy­den
laajentamiseen ja lujittamiseen Ja
yhtenäisyyden aikaansaamiseen niis­sä
maissa, joissa on useampia ammat-tiyhdistysjärjestöjen
keskuksia.
-M!AIi:n toimeenpaneva toimikunta
on sitä mieltä, että työtätekevien toi­minnan
yhtenäisyyttä voidaan menes­tyksellisesti
kehittää heidän poliitti­sista
ja uskonnollisista käsityksistään
riippumatta seinaavien tärkeiden
vaatimusten pohjalta:
Sellaisen työpalkan saaminen. Joka
turvaisi työtätekeville Ja heidän per­heilleen
kalkissa ohrissa inhimilliset
elämänehdot.
Työoikeuden takaaminen sellaisella
politiikalla. Joka edeUyttää täystyöUi-syyttä;
taistelua työttömyyttä vastaan
Ja työttömyysavustuksia.
Sotilasmenojen supistaminen : Ja
näin vapautuneiden varojen 'käyttä-minen
työtätekevien soslaaUslin: Ja
kulttuuritarpeisiin.
' Vähmtäin kahden viikon pituisen
palkallisen vuosiloman takaaminen.
Taistelu hlostusjärjestelmää vas­taan.
Terveydellisten olojen J a ^ n s u o j e -
lun parantaminen.
Rotudiskriminolnnin kieltäminen Ja
poistaminen työsuhteiden solmimises­sa,
työpalkan jmaaamssa. koulunkäyn­nissä
Ja sosiaalUainsäädämiössä. ,
Kaikenlaisen pakkotyön: kieltämi­nen
Ja lopettaminen.
Samanlaisen palkan^^^
samasta työstä miehille, naisiUe Ja
nuorisolle, naisten Ja nuorison päästä­minen
kaikille ammattialoille Ja hei­dän
työolojensa parantaminen.
(MaataloustyöIäisUle työehtosoi>I.
musten'solmiminen Ja sosiaalisen
laiiuaadänhön laatiminen 'jä noudat-^
taminein Ja Jatkuvan työllisyyden turr
vaainlnen. ' ' , • ' ? •
M A L : n toimeenpaneva toimikunta
korostaa,^ että iiäitä vaatimuksia on
iaajennetlSaya Ja täydennettävä otta­malla
' huomioon -' kussakin maassa,
kunakin teollisuuden alalla Ja kussa­k
i n tuotantolaitoksessa vamtsevat o-
'lot Ja mahdollisuudet.
Toimeenpaneva toimikunta. kehoit-taa
emmattiyhdlstysjarjestöjä Ja
kalkkia ^Otätekeviä paljastamaan
työväenluokan vihollisten toimintaa
Ja osoittaniaan niiden ammattiyhdis-tysjcditajien
todellisen olemuksen,
jötkavkieltäytyvät ajamasta.työtäte-kevira
etuja Ja asettuvat monopoliyb-
:tyrnien' j a ' kapitalististen Jhiallltusten
puolelle, '.'l
, ASAIi pitää kunnia-asianaan Ja kaik­kien
]^ammattiyhdlstysjärjestöjen velr
vollisuute^a kaikkien maiden työtäte­kevien
solidaarisuuden Ja keskinäisen
avim, ystävyyden Ja veljellisten suh­teiden
kehittämistä taistelussa kie^iita-llstlsia
riistäjiä vastaan Ja kansain­välisen
toiminnan ystenäisyyden l u ­jittamista
kaikkien työtätekevien p a ­remman
Ja.vapaan elämän turvaami­seksi
Ja rauhan isäilyttämiseksL
Kaikille seuroille, jotkd iähettävät
edustajia Liittojuhlille Torontoon
Majoituksen ja kyytien järjestämisen takia
tulee osallistujien saapumisesta ilmoittaa
juhlien järjestäjille hyvin pikaisesti
Toronto. Tämä on. nyt sitten
viimeinen hälyytys täältä Torontosta
käsU). anikäU Uittbjuhlat ovat kysy­myksessä.
Sitä on tullut annetuksi
yhtä Ja toista tietoa yleisölle, mutta
tämä o n n y t tarkoitettu erikoisesti
kaikille uihelluseurollle. Jotka aikovat
lähettää kilpaUiJoita Liittojuhliin.
Ottakaahan tämä siis huomioon.
Jokaisen seuran' edustajilla pitää
olla kapteeni (huoltaja)'^ Joka huo­lehtii,
että kaikki oh Järjestyksessä Ja
uriiellljat aina valmiiiui esiintymään
vuorollaan. Jäsenkortit pitää olla
mukana j a kalkilla ijqtka osallistuvat
yleisurheiluun pitää olla.valkoiset su­kat
' J a .kengät. K a i k i l l a urheUiJoilla
on sauna vapaasti käytettävissä, mut­ta
pyhelilna pitää o l l a itsellä.
Sitten toinen täriceä ja huoniioon-otettova
susia.,, K a i k k i a nUtä J o i ^
saaiinxvat 'pö-jantäina. pyydetään a n ­tamaan
tieto heti mUiinaäcaan. ovat
perillä, sillä talon huoltaja on lomalla.
Ne jotka tulevat husseilla voivat t i d -
la suoraan Don-haaliUa, 957 Broad-vi(
BwAve. Niiden Jotka tulevat j u ­nalla
pitää ilmoittaa millä Junalla
tulevat, jotta autoiUJat tietävät olla
vastassa. Jos näin olemme yhteis­toiminnassa,
n i i n ei tule miidcäänlals-ta
sekaaimusta 'Ja me voimme par­haiten
palvella Juhlavieraitamme,
k a l k k i Jotdca tulevat vasta lauantai­na
tulevat sxioraan Tarmolaan, sillä
silloin ei haaliUa ole ketään.
(Haluaisimme myöskin tietää tulee­ko
varhaisnuoria Ja mhnkä' verran,
sillä tarkoituksemme on saada heille
mahdollisimman hyvät majoituspai­kat.
Uihellijat majoitetaan Taimo-laan.
Vuodevaatteista me pidämme
huolen.' mutta jokaisella pitäisi olla
mUkana yksi villapeite;. sen varalta
jos sattuisi olemaan kylmiä öitä.
Tähän menness! olemme saaneet
tiedon tSoon tovereilta, että he tule­vat,
mutta miten Ja milloin, sitar ei
ole meille ilmoitettua Olkaa siis hy­vät
Ja ilmoittakaa tarkemmin. (Matto
Tarmolaan ..on^ n i in pitkä, että se
pitää kulkea' joko autolla tai tnissllla.
Olette ehkä' ltdceneet tämän lehden
palstoUta. että melUä on hyvin jär­jestetty'
-kulkupalveliis . sinne, mutta
sittenkin on tarpeellista tietää tar­kemmin
saapmnisaika.
Kaikista maijoitusasloista voitte i l ­moittaa,
osoitteella: Mrs. Helien Tar­vainen,
216 OX;oimor Dr., Toronto 6,
Ont. Mitä pikemmhi teette ilmoi­tuksen
sitä parempi.
: «Lopuksi vielä. huomautan Toronton
tovereille, että kaikkia Jotka voivat
majoittaa; Juhlavieraita pyydetään i l ­moittamaan-
siitä heti. sillä ivaikka
vieraita saapuisi paljonkin, n i in k a i -
fcUle pitää olla paikat: Olkaamme
kohteliaita isäntiä j a emäntiä, slUä
eihän sitä tiedä milloin tulee taas
meidän vuoromme vierailla Jollakin
toisella paikkakmmalla, vuoroinhan
sitä vieraissa käydään.
LilttojUhlatervelsin! —; L T .
Canadan tuotanto
on lisääntynyt
^Ottawa. — Hallituksen ekonomistit
ennustavat. ' että Canadassa tuote­taan
tänä vuonna $20.700.000.000 ar­vosta
tavaraa. -
Niriden ekonomistien ennusttis pe­rustuu
kuluvan vuoden kuuden en-stanmälsen
kuukauden tuotantotilas­toihin,
jotka osoittavat, että tuotan­to
on lisääntynyt kolmella prosen­tilla
enemmän Snitä rahaministeri
D o u g l a s C Abott arvioi.
Canadan tuotannon yleisarvo oli
viime vuonna $1«.000.000.000 Ja tänä
vuonna on tuotaimon arvo 15 pro­senttia
suurempi, sanovat ekonomis­tit.
Tämä .lisäys Johtuu pääasiassa
hintojen kohoamisesta. Kaikesta huo­limatta
varsinainen tuotantomäärä­kin
noiisee lähes seitsemällä prosen­tilla.
Johtuen tämä pääasiassa - ras­kaamman
tavaran Ja tekstiilituot­teiden
suureounasta kysyimästä.
PÄIVÄN PAKINA
Tito "arvelee uskovansa" epäilevänsä
Erikoista rauhan
sunnuntaita vietetty
Austraaliassa
Sydney. — Austraallan rauhanneu­vosto
on Julistanut heinäkuun 22 päi­vän
rauhan sunnuntaiksi. Tällöin
tullaan kaikkialla Austraaliassa ke­räämään
nimiä viiden suuren ratdian^
sopimusvetoomukseen. Kaikkia pap­peja
on pyydetty puhumaan kirkois­sa
rauhanasiasta.
Presb^-sterian kirkko Victoria maa­kunnassa
on hyväksynyt rauhanso-plmusvetoomuksen.
Myöskin Asis*
traallan Methodlstisen kirkon yleises­sä
konferenssissa hyväksyttiin r a u -
hanvetoomus.
" B e l g r a d i s t a ilmoitetaan Jugo­slavian
pääministeri Titon epäile­vän
tokko Venäjän tarkoitus lopet­taa
Koreassa sota on aivan vilpi­tön.
Tito arvelee uskovansa sen
olevan manoveerausta Venäjän t a ­holta,
saada Korean sota hillittyä
j a sitten alkaa hyökkäys Jossain
muualla. Tito kuitenkaan ei mai­ninnut
missä tuo hyötckäys tulisi
"kommunisthinioiden" pitäisi muistuttaa herroille Murraylle ja Gree-'
nilie niistä innokkaista ylistyspubeista mitä he takavuosina Marski!
hallin avun ohjelman puolesta pithrät.
tapahtumaan, mutta uskotaan hä
nen tarkoittaneen Jugoelaviala.
" . . . Tito sanoi aseita alkaneen
saapua lännestä Jugoslavialle. Me
' ei kuitenkaan ole myyneet itseäm­me
lännelle, vaikka meitä sUtä syy-tetäänkin
Ylläoleva on kalkklny kl^elUslne
'Viisauksineen" lainattu Aatu- j a K u s ­taa
vainaita syvästi rakastaneen Ja
heidän nykyaikaisia jäljittelijöitään
stnuresti ihailevasta suomenkielisestä
aviisista, sen viime viikon tiistain iau-mcrosta^-
Lehti sanoo sen olevan selosttiksen
Jugoslavian Titon Tltogradissa pitä-mäistäpuheesta.:
Vif;:
' r i a i n a s l a m t e tuon kappaleen Titon
tltomalsesta puheesta kuvaavaksi oeol-
«tukseksi millä tavalla sodan valmiste­luissa
ahertelevan suuren rahan pal­veluksessa'
olevat tleddnantovällneet,
»Ina pienintä piipittijaämyötm^^^a^^^^
oita selittävät. Kuinka asiat klerxcr
tään .mykkyrälle kuin sotkeutunut
lankawyyhtl, ettei vain kukaan saiä
selville mistä oikeastaan on kysymys
Jos tavallinen ihminen, jolla on ka>
marit lämpöisillä ylätuvassa. lähtee
tekemään Johtopäätöksiä ylläolevasta
lainauksesta j i i i n tuloksena on seu<
raavat Johtopäätelmät:
1) että Venäjä on määrännyt Y h ­dysvallat
käymään byOdiäyssotaa Ko*
reassa Ja koska se nyt arvelee siellä
saadun kylliksi hävitystä toUueksi,
n i in se aikoo lopettaa sen.
2) että Venäjä on päättänyt alkaa
hyökkäyksen Jotilukuusikenraall Titon
johdolla — mutta ketä vastaan sitä
ei sanota.
3) että Venäjä on ryhtynyt lähet-tämään
länsimaista hyökkäyksessä
tarvittavia aseita TitöUe.
Muulla'tavalla on tuota kaikkea m i ­tä
"uutisessia" sanotaan Titon "arve­levan
uskovansa" mahdoton Järjelll-sesU
seUttää. • '
Kalkkihan tiet&yät. ettei Venäjä ole
hyökätmyt enempää ifor«»an kuin
muiiallekaan. äkä kdreidaisetkaian
Ole mihinkään hyökänneet, siU^
ovat omasi» maajBRaa
'. Bfikäli' taas tUIee kysymykseen so­dan
valmistelu Jugoslaviassi J a asei­den
sinne tuotnlnen' "Unesta", n i in
JOB ' te l^örrari 'on Venäjän" "vflpim-syyttft"/
nlln täytyy sen tietenkin sU-Neuvostolntto
pyyhkinyt pois
. BclsinU.'^-* Joidnkmm 8t pil­viä^
1950 päättyiäeen' fcandennäl
•ötaionraasvaodeB alinna liiUrftsi
immien normaalissa .piljestyfcsessä
saJnheUa tolmitnksl» nieiallltcolll-pmden
'älallaniyfci7iläl950 yli kah­den
konbanden a jän ivninnnt lak­ko
nUn, että vnodm 1(9
tetödiu pönnlstiikil^
sakkoja kertyi kaikkiaan 177.057
dollaria.
' Sotakörvaussopbnoksen: maara-^
' ysten nmkalsestl Snomen «Iisi ol-lot
suoritettava mainitut myöbäs-tymlssakot.
mikä oUsI tietänyt
huomionarvoista kansantaloadel-lista
rasitusta. Tämän Johdosta
Snomen hallitiis on kääntynyt
NenvostoUlton haUltnksen puoleen
pyytäen sakkojen poistamista. EsI-tyfcsenjohdosta
NenvostoUlton bal-lltns
on knlnvan heinäkmtn 17 pälr
Tänä Ilmolttannt suostuvansa
myöhästymissakkojen poistaml-
. seen.
Kaikkien nimet
räuhanadressiin
Sointiilästa
Sointtda. — M e sointulalaiset olem­me
keräimeet nimiä rauhan puolesta
Ja Jkeräys on edelleenkin käynnissä.
Tietenkin siihen täällä kaikki nimet
annetaan.
BJ-osaston kuukausikokous siirret­tiin
viikolla, kun odotimme edustajan
saapumista matkaltaan; Nyt hän on
saapunut Ja raportteerasi kokouksen
kulusta j a muistakin mielenkiintoisis­ta
näiken^ksistään ja : kokemuksis­taan.
Oli todella vh-klstävää Ja mie­lenkiintoista
seurata hänen esityksi­ään.
Tuntui kuin olisi ollut matkalla
mukana. Vahinko vaan. että Jäsenis­töä
oli saapunut vähänlaisesti tätä
kuulemaan. Tosin oli S 3 ^ ä sekin, et­tä
kalastus on parhaillaan' menossa,
Joten miehet j a naisiakin on paateissa
liaukana kalapaikoilla. Tämä kesän-puoli
vuodesta on kalastuksella eläjien
oltava merellä Ja kuljiettava sinne
mbine kalatkin, eihän sieltä Jouda! e i ­kä
voikaan tulla kokoukseen, matkat
ovat Iliain pitkät. Kalat eivät myös­kään
odota vaan menevät menojaan
Jos et ole aikanaan niitä ottamassa.
Me ovat kuitenkin kalastajan elämä.
Keräyslista edustajan lähettämisek­si
nuorison kahsainväliseen festivaa­l
i i n otettiin huomioon Ja keräys on
hyvässä menossa. Athletic klubi ot­taa
myös osaa-keräykseen. , ^
Nyt sitten sähkön tultua:' tänne
saimme myös haaliUe sähköpumpun.
N i i n että tapista mekin nyt saamme
laskea vettä kahvipannuihin j : ; min­ne-
tarvitsemme, kuten muualla maa*
ilmassa on Jo tehty vuosikymmenet
K a i k k i uutuudet tuntuvat aina muka-vUta.
Haalimme päätettiin maalata ulko­puolelta.
Kunpa se työ nyt tulisi teh­dyksi
eimen syyssateiden alkamista.
— Organiseeraaja!
r-SITA:
:TÄTÄ.
' EPÄVAKAISTA
— Mitä. onko Juna mennyt jo?
— Juu. se menee nyt aikaisenania
Aikaisemmin se meni myöhemmjn,
if
vi
• 1
v,(
j
mutta myöhemmin se menee taaj ti, \
kalsemmln i* i
TESTACSKONE - i;-»
Kutsuilla Joutui eräs nainen |
kiatrin pöytätoveriksi. '' I
—Tohtori hyvä. miten voitte te."!
tauksen avulla päätellä, onko finä. '
nen^iisas vai tyhmä?
- I Se on sangen helppoa. ViAie^UJ
niCTkiksl kysyä teiltä: Kapteeni Coft *
teki kolme matkaa maapallon I
j a • eräällä matkoistaan hän kuoJL
Mikä matkoista se oli?
— Voi tohtori hyvä, nauroi nainen, .
minä olen aina ollut niin huono h l i . '!
toriassa!
T A B K E X POIKKEUS , y
Eräässä Englannissa julkaistosaj
asetuksesst^ sanotaan:
Kalkkien sähkösanomien, haaiii
tuksen lähettämiä lukuunottanutia)^',
tulee olla yksinkertaista Ja ymin8ntt>'i
tävää. kieltä.
YU 6,000,000
allekirjoitusta
saatu Italiassa
' ' 1 ^ ^ 6 miljoonu sOei;
; kirjoltaata,on .tähän mennet:
saatu Berliinin vetoonniksmiv
Parhaiten on aUekirJoitnksia i t f . '
tn r Regglo Emilia-maakiuiiiaiti}-
missä 64,2 pros. asukkaista on ai-lekirjolftanut
vetoomnksen.
75 miljoonan dollarin
puumassa- ja paperi*
tehdas rakennetaan
Saksalaiset eivät
halua pukea taas
sotatakkia ylleen
BerlllnL — Yleisen mielipiteen ins­tituutin
toimittaman koeäänestyksen
tulokset (Länsi-Saksassa osoittavat,
että 86,4 pros. Länsi-Saksan asiik-kaista
vastustaa asepalveluksen Uu­distamista.
Vuonna 1949 toimitetussa yleisen
mielipiteen koeäönestjiisessä 27.7
pros. ilmoitti halunsa liittyä asevoi­miin,
mutta nyt ainoastaan 13,6
pros. oli Sillä kannalla.
Vancouver. — Täkäläinen 'nrwk<
Logger-lehti' kertoo, että Celanese
Corporation of -America rakennui'tU'>'
noin 75 miljoonan dollarin hintaisea':
paperi- J a puumassatehtaan Castleg«».-v^
r l i n , noin 300 mailin etäis>7tecn itäin;
täältä.
''ILehti sanoo, että noin kaksituhatU
miestä tarvitaan työhön uudessa tdi.;:
taassa ja sen metsätyökitopillä. Tdv; r
taan pitäisi olla valmis kolmen vuih';
den: kuluessa. Metsien ministeri i ' - '
T. Kennedy oli aikaisemmin ilmoittli)*!
nut todeimäkölsesti samasta yrltjr^r/;
sestä^Arrovr Laken tienoilla. ...j
Uutta tehdasta varten sanotaafiv'
olevan vireillä 'hakemu^en saadf^^
noin miljoonan dollarin laajuinen.^
hakkuualue Arrow Laken ja Co-lumbia-
Joen "varrelta.
Celanese-yhtlön alayhtlö. c;oIuiDbif^
ceUulose, on avannut äskettäin noin ^
27 miljoonan dollarin hintaisen pun-^
massatehtaan Prince Bupertin liliel-syydessä
Ja rakennuttaa toisen noin,
35 miljoonan dollarin hintaisen M -
taan Edmontonin läheisyyteen. Täs­sä
tehtaassa käytetään Prince Ruper- •
t in tehtaan puumassaa.
30 miljoonan dollarin
voimalaitosurakka
Vancovver. — Northern C!on8tnict:j
ion Co, ja J . W. Stewart lAnlted
ovat saaneet urakat noin 30 mUJoo^
nan dollarin hintaisen Waneten pi^'
don ja voimalaitoksen rakentamiset
Consolidated Mining & Smeltii*
Contpanylle. Tämä urakka on osaa
yhtiön 63 miljoonan dollarin arvoi­sesta
laajermussuunnitelmast».
P. A. Tucker Limited Montrealista,
on saanut urakan voimajohtolinjsa
rakentamiseksi Bhiebell-kaiv8mKiD!_
Ja rakennuttaa parhaillaan 87 maito
pituista JohtoUnJaa South SlocanlsU
Kimberleyhin. Manvell Constnicttai
Co. rakennuttaa useita rakemmksia
Bluebell-kaivarmoUe.
loin tapahtua myöskin "Moskovan
määräyksestä".
Jos asiassa on perää, n i in aika po­jiksi
ovat paisuneet ne Venäjän pitkä­parrat.
Vielä Jokin aika sitten ne
eivät- pystyneet -edes kirvesvartta
ominpäin aikaansaamaan — mikäli
saman paperin "luotettavihi" tietoihin
voi uskoa.
Mutta miksi kaikkea tällaista hul­lutusta
Ja sekamelskaa tarjotaan Ih­misten
luettavaksi? Miksi kaiken­maailman
juttunikkarlt kirjoittelevat
tuollaisia hullujenhuoneen pakinoita
kansalle?
Syy täytyy olla vakava, sillä nykyi­sessä
blsnesyhteiskunnassa ei tehdä
mitään suurkiltokseUa. Kaikki mak­saa
Ja hyvästi maksaakin. Toiselta
puolen kapitalisti ei taas kylvä raho­jaan
turhantähden, kylvöstä pitää t u l ­l
a voittoa Ja tulla rutkasti.
Joka ei asioita aivan aasimaisesti
ajattele hän pian huomaakin, että so­tavarusteluista
valtavasti "heinää
tehneet" suuret pojat ovat kovasti
huolissaan "rauhan uhasta". Rauha.»
kuten WaU Streetin äänitorvet ovat
avoimesti sanoneet, saattaisi "liike-elämän"
(lue sotavoltot) Jatkuvan
korkealla pysymisen vaaran alaiseksi.
K u n sitten Venäjän edustaja Y
K:8sa. Jacob Malik, teki; kaikkialla
maailmassa suurta toivoa herättäneen
Cityksensä neuvottelujen aloittami­seksi
"tulOT lopettamiseksi? K ^
Ja kun YhäSrsvallatkin maailman —
myöskin Yhdysvaltain — ihmisien
valtavan etiemmlstön riäulian tahäon
painostuksesta ÖU pakoitcttu suostu­maan
ainakin alustaviin neuvottelui­hin;
oU nostettava villi huuto rauhtan-pyriclmykstt
• Vastaiui.-'• ^
Koska Venäjä^ tavalliseen taraaiis^
oli taaskin esiintynyt rauhan voiau^
kärjessä, oli tietenkin hyökkäys k*,
dlstettaya sitä vastaan.
Ja kun ei muuta ollut sanottaraa
nihi ainahan kuitenkin -voi sanoa W
sen esitys on vilpiUinen. Tai oii*
kuin se entinen mies sanoi akastaan
että.aina sitä lyödä pitää. s lM J«J
ei tee pahaa niin se ainakin ajatte»
Niinpä siis sanotaankin, että VeiW
on saanut. Koreassa tarpeekseen^-
vaikka siellä ei ole ollut a i n « « «^
venäläistä - ja nyt se suunnltt»
hyökkäystä toisaalla, vaikka scöo^
hyökännyt missään ja vaikka »e w
t i i , että Jokaisen maan kansaneoDF
tettävä vapaat kädet päättä» « n » ,
asioistaan. • < j
Jugoslavian Tito. joka on putsaffl»
Jugoslavian kansan maailman t^
hinunäksl kansaksi, suorittaa o ^ » "
samaa tehtävöä kuin k»»»" «SS
koko maaibnan valtiaiksi pyJJ
Amerikan suurrahamlestcn osun»
valtiomiehet. -^^^
Yrittää rakentaa hyökkäysrUrt^
ja voittaa sille kannatusta,
siinä sitten olisi käytettävä VBB"
halpamaisia keinoja tahans»., ^
Mutta ihmiset eivät ol« enii
tavissa. iw*rfrf
Mustaa voidaan sanoa
mutta vain aasit sitä c n 2 Ä _ ^^
Sauhaa rakastavat m a a i l ^ j l j^
set ovat päättävällä ja y j ^ f * ^
esiintymisellään « ^ ^ ^
tyksellisen voiton - ^^^^^^S-vöttelut
Koreassa. He eivät f
tää itseään järjettanlll»
vaan tulevat heUittämättäl
pysyvän rauhan t a k a a m l s d o i^
Yhdy rauhan volnJitoi .
nimesi viiden suurvallan ratf
miBväatlmukBeen ja
hyväksL — Kulkuri.