Vapaus, March 13, 1928

              €ivn2
VAPAUS
Tiistaina, maalisk> 13 p:iia—xiies>, maica LH
trSriMOa vaoa UmtmkMaaaXUiM, nmmmn
OBIJ -».»«., t ä t f t i B s . UrfE4» i i k l M « « , u n M i u j» » i i j M i mM
T O I M I T T A J A T ^
8. C . I I E IU T. Ä. CAKLSO!*. . B. A . TEratJKE».
at dM PMt MOea DapaftMU Octtn. aa aaeoaa cla«
VAPACS (LOxTty)
Ika a«lr c«cn «t n^Uk Wetkm» ia GuuiU. PshUibad i> Saibary. Oat, amy U«"^>
r. Wa4aaMla7. Tbataday a»a Fiiday.
OICOTUSHINNAT VAPAUDESSA: . ' ,
lUanOaotakMt HJOO karta. «2JOO kakd kotaa. — ATtoEittooB«an«rf1i»>ftib»t »Oe. jpateatMa». -
tdOaMakMt aie. karta. «MO 5 kattaa. - STWpBia« * d » e t «IJ» karta. »MS k-«»r -
«T^-T $2J» karta. «XOO kakai kertaa. — KiitoailmomVaf* »1X0 kerta, — K a o U a u s t b M^
„ J f f H i kartfc *>e. liabMkaa kiitaAsaaaha u i a»ik«i»i«Tia. — HalataaaU^fc* ja «*°<"';»^'?g
S^fcam. « l Ä kobaa kertaa. — TUapUaflmortaJiaa Ja Ua»ta«a(eB«»arta» «aÄtua-a.
^ T'irt^tfT-, — TfftBVft», p«« f« t - ^ «lia, * i talla lllianiiaiäa. Mitat aanllataa. taJlU
TItAUSBINNATt • „
1 ^lUsn.* kk. «2.S0. 8 kk. ».TS U 1 kk. »JOO. - YkrfyrraJu-hi. Sa Sw»»e« aak» » « » 1 1.
Tk. KJOO. < kk. » S J O . « kk. « U » Ja 1 kk. « U » , •
'> a i o t a * OaMtakaet pii» etla k o D t t v r i aM UOo U {l»c«7Bi*pU'S« «dalUaaal «klpSivZaZ.
Ya»>a#« toiaitaat Ubattr BaOdiac S3 UMraa Straa*. Pakalia S3CV.
•avaaja kaettarii liborty BaUdiag. SS Lo»a St. Pahalla MSB. PoatloMKat B<n » , SIMUW»T, 0 « -
C a M i ^ adrartldag tmtaa TSa. per cid. inefc. Mtelnia duifa «or rfafia iaaaitinn 7Sc Iba Vapaaa
k arf baat adTMtUag «adiaai aaxnc tba r^aalA Paepla is Caaada.
__ . . . ^^^^M^——
JÄRJESTÖN ASIAT
laa acta BiUoIa tahasM aaa «artaoMa aat>B)iiaae» kliJaeaacBaa. klrjottakaa ssdaOaes lUkkaeakoitaJaB
^nainintli aiaclIBi i . V . KANNASTO. IfftkainknUaia. . ' ' _^
SorrettojeD ja riistettyjen terabinea miekka
' Kommunistisen kansainvälisen, toi*
meenpanevan komitean äsken M o ^
kovassa kokoontunut tays*istunto an*
• toi Neuvostoliiton punaisen armeijan
kymmenvuotispäivän johdosta ju-
'listulsen, jossa m.m. lausuttiin:
Punainen armeija on proletaarisen
vallankumouksen armeija. Punai*
nen armeija >— lokakuun lapsi, sen
• saavutuksien puolustaja. Neuvosto*
liiton punainen armeija on koko
maailman Sorrettujen ja riistettyjen
teräksinen miekka, sillä se suojelee
maailman vallankumouksen linnoir
tustav Neuvostoliittoa ja sen loppu-paamaäranä
on sorron ja riiston
lonettamirien kaikkialla maailmasisa.
^ Imperialistiset rosvot hiovat ham­paitaan
ensimäistä sosialistista val­tiota
vastaan, mutta kaikki sorretut
pitävät sosialistista valtiota isän­maanaan
ja ovat joka hetki yhdessä
punaisen armeijan kanssa valmiina
puolustamaan sitä kaikilta viholli­silta.
Heidän nimessään» koko
maailman miljoonien työläisten ja
talonpoikein nimessä —Kommunis­tisen
kansainvälisen toimeenpanevan
komitean täysistunto lämpimästi terr
vehtaa Punaista armeijaa ja sen jär­jestäjää^
Neuvostoliiton kommmiista
puoluetta (bolshevikit) punaisen ar­meijan
kymmenvuotisjuhlana.
Äänesly S Vapaudu laa­jentamisesta
ja iH>ti-paiioista
(Sähkösanoma Vapaudelle)
Toronto, Ont., maalisk. 11 p. —-
Neljäkymmenen osaston palauttamat
äänestysliput osottavat ääniä anne­tun
yhteensä seuraavasti: Vapau­den
laajentamisen, koneiston ja
oman talon hankkimisen puolesta
k a h d eksansataakunsikymmentäviisi
(866) ja vastaan seitsemänkym-mentaseitsemän
(77) j a pysyväi­seksi
kotipaikaksi Port A r t h u r i n puo­lesta
viisisataakolmekymmentäviisi
(535), Sudbufyn kahdeksansataa-kahdeksankymmentäseitsemän
(887)
j a Toronton neljäsataakunsikymmen-täkutisi
(466). Kaksikymmentä osas­toa,
niiden joukossa Toronton, Soin-tulan,
Colemanin y.m. osastot, ollut
äänestämättä.
ToimsenpaDeTS komitea.
K : t t a A. T . H I L L .
«Erikoista lajia oleva kriisi» YhdysvaUoissa
Yhdysvalloissa on nykyään enem­män
työttömiä kuin on .ollut kos­kaan
vuoden 1921 jälkeisenä aikana,
kirjottaa Daily Worker,
Teollisuudessa tyossäolevain lu­kumäärä
oli korkeimmillaan 1919
j a V. .1923 oli toinen korkein kohta,
ei aivan yhtä korkea kuin' 1919, mitä
tyossäolevain . lukumäärään tulee,
^mutta paljoa korkeampi tuotannon
määrään* nähden. Sitte v. 1923 on,
tyossäolevain lukumäärä' «äännolli-
-äesti' laskentit ja tehdasttiotteiden
määrä ofi ^miltei säännöllisesti nons
sut. Vv.. 1914r—1926 on tuotanto
.kosvannut 72 pros. j a tyossäolevain
l u k u o n lisääntynyt vain 18 pro
sentillä. V. 1927 ^ l i tuotanto ,70
pros. suurempi kuin 1914 ja työ­läisten
lukumäärä oli vain 15. pros.
suurempi kuin 1914.
Tämä osdttaa "erikoista lajia ole-van;,
kriisin" luonteen. Se merkit-isee
ensinnäkin^ suurta pysyvää työt-
'tömäin armeijaa, miehiä ja naisia,
Jotka ovat joutuneet teollisuiidesta
ulosviskatuiksi sen takia, .että hei­dän
työnsä on kerta kaikkiaan hä­vitetty
ja poistettu, koska -koneet ja
nopeusjärjcstelmä ovat niiden lilan
ottaneet niiden käsissä, jotka vielä
työssä ovat Muutamat esimerkit
valaisevat asiaa: Vuodesta 1923
lähtien on. tämän maair öljytuotaiito
lisääntynyt ,84 pros^, mutta 5 pro3.
vähemmän työläisiä tarvitaan täpiän
tuotemäärän tuottamiseen. Teuras­tamo-
ja pakkausteollisuudessa on
tuotanto 20 pros. suurempi kuin
1923, multa on sieltä pysyvästi pois­teltu
työläisiä 19 pros. sitte vuoden
1923. Rautateillä kuljetetaan ta­varoita
30 pros. enemmän, mutta
' ttliehistöä on vähennetty 1 pros.
Pehmeänhiilen kaivajat kaivavat h i i l ­lä
4 pros. enemmän, multa miehiä
on 15 pros. vähemmän. Puuvilla-kutomissa,
sähkövälineitlen valmis­tamisessa
y.m. on havaittavissa sa­ma
kulku.
Kapitalistiset "optimistit" viittaa­vat
luottamuksella autojen suureen
tuotantoon.
Workers-kommunistipuolueen kes
kuskomitea äskeisessä istunnossaan
osotti, että nykyinen suuri autotuo­tanto
on kilpailutuotantoa.
Nykyään tuottaa autoteollisuus n.
4i500,0p0 tai 5,000,000 autoa vuo-dessa.'
^- •; " >,
Mutta tässä maassa on Sl,500,000v
000 arvosta autoja < käytännössä, jot
ka eivät vijelä ole maksettuja. N i i
ta autoja, joita valmistetaan, ei myy­dä
käteisellä, niitä myydään seu­raavilla
ehdoilla: ensiksi, elia to­dennäköisesti
useimmassa tapauk­sessa
tullaan hyväksymään vanha
auto uuden auton maksuosaksi; ja
toiseksi, suurin osa auton hinnasta
tullaan suorittamaan vähittäismak-suilla.
E i d olemassa riittäviä markki­noita
miljoonille "käytetyille" au­toille.
Eipä ole edes markkinoita 5,000,-
€00 uudelle autolle. Sillä jokais­ta
Fordin myymää autoa kohti t u l ^
General Motorsilla olemaan uusi
auto, jota se ei voi myydä ja jokais­ta
uutta myytyä autoa kohti on myy­jän
btettava käytetty auto, jota ei
voida myydä. Samaan aikaan kun
pyritään myymään 5,t)00,000 uutta
autoa (monet ostajat ovat työväes­tön
ylimpien kerroksien jäseniä),
on olemassa yhäti paisuva armeija,
jonka määrä lähenee nopeasti 5,
0(^0,000:n lukua kohti — työläisiä,
jotka on viskattu ulos teollisuudesta
ja joitten ostokyky on painettu nol­laan.
. Tässähän se suuri ristiriita onkin:
Kehitykseltään kapitalismi kyps)^-
tää sitä. -.tautia, Jtnikä sen tuhoo.
"Maailman rikkaimmalla maalla
ovat pisimmätV leipäjonot." Tämän
"erikoista läjiä olevan kriisin'* eiri-koisuus
on se, että se johtuu olo-suhfesta;
missä ei ole mitään muuta
kuin yksi ulospääsy. -
Sen suuren finanssikapitalistisen
monopoli järjestelmän johtajat, jär­jestelmän,""
jola nimitetään Yhdys­valloiksi,
koettavat murtaa tiensä
biljoonan-dollarin sotalaivastolla,
jonka Coolidge suunnitteli, ja sodal­la,
mii^kä kautta kaapataan toisilla
maantereilla alueita imperialistisel­le
valtaukselle. Siten imperialisti­sen
sodan vaara työläisten edessä
ei ole pienempi kuin teollinen kur­juus
ja luhistuminenkaan.
Mutta kapitalistinen "pelaslustie
ei ole pelastustie, se on kulkua sy­vempään
kurjuuteen.
Ainoa pelastustie todellisuudessa
on työväenluokan järjestymisessä
suorittamaan urhean osansa ottaak­seen
— liitossa työtätekevien far­marien
kanssa — tuolanlokoneiston
käsiinsä oman luokkaväliänsä alai-^
sena tänä proletaarisen kumouksen
kautena.
Olkoonpa amerikalainen työväen­luokka
miten takapajuinen tahansa
nykyään, on se samojen syitten alai­nen,
jotka, työväenluokan kumouk-sellistuttavat.
Eikä amerikalainen
työväenluokka ole vähemmän ku'
mouksellinen kuin minkään muun­kaan
maan työväestö.
—: "Syvästi timtevat monet, että
paljon arvostelun sijaa Suomen vai
lankumoustoiminnassa oli. Mutta
sitä siinä ei ollut, mitä sosialipet-turit
ennen muuta hakevat.
^ "Se ei ollut liian ankara. Liian
lievä se oli. Se ei ollut syvälle
käypä. Liian pintapuolinen se oli.
Se ei ollut raju. Liian lempeä se
oli.
"Olisipa osattu ja ymmärretty
käydä pahan juuriin syvältä, anka­rasti
ja rajusti! Silloin varmaan
olisi myöskin ^puhdistettu* sekä pa­latsit
että katakombit niin hyvin
porvareista kuin salaliiHoilevista
sosialipettureista — oikeassa jär--
jestyksessä."
KcLLEBTO MANNER.
S. J . OSASTON TYÖKOKOUK­SESTA
Osaston työkokous pidettiin osas­ton
huoheustolla t.k. 4 päivän illal­la.
Osaanotto kokoukseen oli t y y ­dyttävä.
Eniten keskustelua antoi
kokoukselle Vapauden muuttokysy-mys'
j a sen äänestäminen. Tulok­sena
oli, että äänet jakaantuivat mel­kein
puoliksi iSudburytle j a puolik­si
Torontolle." Keskustelun aikana
esitettiin monta eri puolta kumman­kin
paikan paremmuudesta, josta t u ­los
ollen edellä kerrottu. Vaikeut­ta
antoi äänestyksessä eniten se
sekava äänestystapa joka oli äänes­tyslistoihin
järjestetty, sillä on vai­kea
ymmärtää mikä pakoittaa mei­dän
äänestämään eri tiloista lehtem­me
kotipaikaksi jos kerta enemmis­tön
äänillä lehden kotipaikka määrä-tään.^-
Vv-- /
Vielä oli kokoukselle johtokunnan
ehdotus, että osaston työkokoukset
tästä, lähtien alettaisiin pitämään j o ­kaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina,
.joka hyväksyttiin, joten
tästä lähtien tulee osastpn kokouk­set
olemaan jokaisen kuukauden .-en­simmäinen
sunnuntai kello 3 iltapäi­vällä..;.:.;-
LISÄÄ JOUKKOOMME
Entinen Rouyn osaston jäsen ja
toimihenkilö Jack Rutanen saapui
paikkakunnallemme ja- aikoo alkaa
täällä olemaan, joten toivottavasti
saam^me hänestä uutteran toimihen­kilö:
joukkoomme, samassa määrin
miten hiän on entisellä paikkakun­nalla
toiminut. Terve tuloa väin
Montrealiin.
OSASTON TANSSIT^
Osasto .tulee' taasen järjestämään
iloiset tanssiaiset Stanley-haalille
iriaaliskuun 15 päivän illalla. Si­säänpääsykin
kuuluu olevan vain
35 senttiä. J o k a i n ^ tanssihaluinen
taasen tyydyttämään tanssihaluaan
j a järjestyneiden työläisten omiin
tanssiin. ,.
EI VOI O L L A MAINITSEMATTA
Useammat Suomesta tulleet ovat
tämän kirjoittajalle, käjrneet kerto­massa
miten Suomessa laivalinjan
konttoreissa ön houkuttelevia ilmoi­tuksia
Canadan hyvästä ajasta. V i i ­meksi
oh käyty kertomassa mitenkä>
Jyväskylässä asioitsi j a V. -Ruuhalan
liikkeessäkin oli kertojan kertomuk­sen'
mukaan ilmoituslappu, jonka a l ­lekirjoittajana
oli pastori Pennanen
Montrealista, jossa" hän ilmoittaa
tarvitsevan heti 200 metallimiestä,
400 metsämiestä j a puumiehiä, jon­ka
määrää ei kertoja muistanut.
\Pastori Pennanen asuu Montrealissa
ja on täällä olevan suomalaisen siir-tolaiskodin
hoitaja sekä merimies­lähetyksen
pappina, tuntien hyvin,
etenkin Montrealin olot j a työmah­dollisuudet.
Kuinka paljon on hä­nen
omalla nimikirjoituksilliat varus­tetuissa
julkaisuissa perää, käy sel­ville
siitä, että suuret joukot enti­sistä
siirtolaisködin asukkaistakin,
jotka ovat voineet asua siellä niin
kauan kuin rahaa on ollut, mutta
nyt ovat joutuneet hakemaan yö-kortteerinsa
pitkän työttömjryden t a ­kia
kaupungin hätääkärsivien vapais­ta
yökortteeritaloista, jotka eivät
ole niinkään kehuttuja j a ruoka on
myöskin armopaloja. Kuitenkin pas­tori
Pennanen, "rehellisenä" Suomen
lähetjrskirkbn edustajana pitää Suo­messa
niin loistavia työtarjouslappu-ja,
suoranaisesti pettäen sillä tavalla
omia kansalaisiaan selostamalla olo­j
a täällä loistavammaksi mitä nämä
ovat j a mitä ovat olleet.
E i voi väittää eikö koko Ganadaa
käsittävässä mittakaavassa ehkä toi­sinaan
tarvittaisi hänen ilmoitta­maansa
summaa, mutta pitää ymmär­tää,
että siirtolaisen maahan tulles­saan
on sitä vaikea tietää millä
KUUSI K U U K A U T T A MIEHEN
TAPOSTA
Papineu Hotelliin tarjoilija on o l ­lut
^ r y t e t ^ ^ OvOa Robertsin kuo­lemasta,
joka tapahtui viime kesä­kuussa
täällä, Roberts oli ollut yllä­mainitussa
hotellissa juopottelemassa
j a tullut takaisin kertomalla, että
hän o l i saanut.rahasta vastaan tina-sen
25c rahan j a vaatien sitä vaih-dettevaksi
Oikeaan. Anrele Rioux,
joka oli tarjoilija suostui -«dhta-maan
tämän vartin rahan j a vaati
Robertsia poistumaan. Sanasota o\
heidän välillään j a Robertsin. pois
joutuessa hotellista, t u l i hän uudes­taan.
Viimein o l i Rioux antanut
muutaman nyrkiniskun RobertsiBe
sekä myös. mustan silmän, Robertsin
viimein kaatuen rappusista alas k i ­viselle
katukäytävälle, lyöden siinä
n i i n pahasti päänsä että kuolema
seurasi myöhenjimin. Koska murha
ei ollut aiottu, vaan tapahtui enempi
ilman tarkoitusta, katsoi oikeus a i ­noastaan
6 kuukauden vankeuden
rangaistukseksi sekä 1,000 dollarin
takaiiksen vuoden ajakd.
S O T A J A L A L L A SAIRAALOITA
V A S T A A N
Sokeiden huoltoyhdistyksen esi­mies
on lausunut ankaria arvosteluja
kaupungin sairaaloita vastaan nii­den
säädöksistä mitä niillä on. Muu­tamien
tapauksien johdosta mitä on
tapahtunut viime päivinä kaupun­gilla
j a olisi pitänyt saada sairaala-vaunut
kulettamaan loukkaantunei­ta
mutta>niitä ei ole saatu, koska
sairaalavaunut tulevat ainoastiaan
poliidin t a i lääkärin kutsusta j a pai­koilla
missä' «tapaukset tapahtuivat,
ei niitä sattunut olemaan, joten
tällä tavalla loukkaantuneet joutui­vat
virumaan ilman. pikaista apua.
Hänen mielipiteensä jälkeen pitäisi
saada vaunut heti kun siitä tehdään
ilmoitus. y
H A L U A A MÖNTREALAISILLE
• TYÖTÄ
Kaupungin valtuusmies on tehnyt
ilmoituksen j a vetoomuksen Back
River-tammen rakennukselle, että
jos siellä tarvitaan työläisiä, niin
silloin he ilmoittaisivat Montrealiin,
jossa on st^uret joukot työttömiä
työläisiä, sillä tavalla helpoittaak-seen
nykyistä työttömyyttä.
V A P P U K O M I T E A N VAIKEUKSIA
Montrealin) työläisten. järjestöjen
yhteinen vappukomitea näyttää ole­van
karvaspala koko kaupungille.
Vappukomitea edellisien päätöksien
mukaan oli kääntynyt lakimiesten
puoleen saadakseen lain aVuIla han­kittua
'itselleen vastauksen kaupun-
'&n hallitukselta vappujuhlnin p i ­toon.
Kun komitea ; o l i kääntynyt
lakitoimistojen puoleen,' oli siellä,
heti kun asia kuultiin, oltu valmiit
sanomaan, että kaupungin siyulain
jälkeen ei meiUä ole mitään oikeutta
sellaiseen -vaatimukseen. Komitean
tehdessä kysymyksen, onko heillä
kaupungin, sivulalda, täytyi asioit-sijan
vastata, että ei.. Komitean
vaatimuksesta kuitenkin lakimies
hankki kaupungin; sivulain j a ne
kohdat jotka koskee kulkueiden p i ­toa,
josta kävikin selville, että kau-i
pungin sivulaissa on myöskin kohta,
jossa määritellään; että lupa on
annettava,- mutta ajan j a kulkueen
kulkemispaikan saa määrätä poliisi­päällikkö.
Kuinka tulee tämä ky­symys
ratkeamaan, on' vielä vaikea
sanoa. Kuitenkin j oka tapauksessa
tullaan asiaa, jatkamaan vappukomi-tean
taholta j a lupa Vaatimaan.
tön, a k ä e i sellainen välinpitämät- -poikki j a ihmetteli, että kumka
tömyys ole suotavaa.
N i i n , k.-puolueen kokouksessa oli
myös kysymyksen alaisena se meidän
opiskelu, siBä joku aika attcn p a ­nimme
täällä jäsenien kesken opis­kelun
käyntiin kysymyskaavakkei-den
kantta. Ilmeni, että kaikki jä^.
senet eivät oHieet saaneet kysymys-kaavakkeita,
joka epäkohta. päätet­tiin
korjata. Tulkoon sanottua, et­tä
ensiksikin ovat nämä meidän ent
simmäisetj kysymykset kokoIaHla vai­keita
j a jpaljonkin niitä on kun oli
aikomus että nämä kaavakkeet oli­sivat
täytettävät kahden viikon s i ­sällä.
Mutta kutScausikaän ei ole
KANSAINVÄLISTÄ NAISTEN-
. PÄIVÄÄ
vietettiin Royal teatterissa 4 p. t.k.,
yleisöä ollen teatteri aivan täyteen
tupattu. Me suomalaiset emme o l ­leet
siellä, kun juhlimme omiin n i ­iniimme
viikon päästä mainitusta
päivästä. Ja sitten olimme niin mo­neen
osaan jaettu, osan ollessa naa^
purikylässä näyttelemässä ja. suu­remman
joukon oUessa omalla haa-lilla
tyttöjen iltamissa, että teat­terissa
olivat meitä edustamassa vain
Mary Heino j a K . Mäki, antaen soi-tannoIUsta
ohjelmaa.
KOKOUSASIOITA
T.k. 2 pnä o l i meillä kaksi ko­kousta.
K.-puolueen kokouksen p i ­dimme
niin lyhyeen kuin suinkin,
että ehdimme pitää S. Järj. osas­ton
kokouksen, jossa toimitimme sen
Vapaus-Iehtemmie laajentamista kuin
myöskin muuttoa - koskevan äänes­tyksen.
E i ollut täällä saanut mai­nittu
kysymys jäsenistöämme innos­tumaan
" l i i a k s i " , vai sanoisinko pa-raiksikaan,
kun ei puoletkaan jäse­nistöstä
ollut kokouksessa j a siten
määräämässä kantaansa lehteemme
nähden. > Sellainen k i i a meidän tääl­lä
nyt o l i innostus tähän mainittuun
asiaan, ei kylläkään ansaitse mitään
muuta kuin haukkumista; se osoit­taa
yksinkertaisesti, ettei meitä l i i -
perukalla suuressa Canadassa on j o ­ku
näistä työpaikoista saatavana,
koska kerta pastorilla ai ole näitä
heille tarjota. Olisi t o i v o ^ v a a , että
pastori korjaisi vähän näitä ilmoi-tuksiaan;
sillä tavalla nauttisi hän
parempaa luottamusta tähän maahan
saapuvien kansalaistensa silmissä.
kuta mitenkä ne järjestömme asiat
ovat. Huolimatta siitä vaikkei se
lehti nyt niin suuresti vaikuta meille
mihinkään päin muutoksia missä
siellä ilmestyy, etäällä se siltikin on^
mutta jäsenistön velvollisuus, on k u i ­tenkin
olla tietoisia kailastä tällai­sista
kuin muistakin. järjestön asi­oista,
ettei siihen luoteta, että kyUä
ne toiset siellä huolehtivaL Työ­väen
kaikilla järjestöillä on siitä
kokemusta, että miimekkä sellainen
välinpitämättömyys johtaa järjes-liian
pitkä \aika jos siinäkin ajassa
ehdimme nämä Igrsymykset selvit­tää
itsellemme. Eikä sellainen ole
mitään opiskelemista, että kunhan
täytämme ne, luottaen, että kyllähän
sitten Oikovat j a siitä näemme m i ­ten
ne on. Mutta jokaisen on tut­kittava
kirjallisuutta, jos nim. ei
niitä voi entisten opintojensa . pe­rusteella
täyttää. Ne on tosiaan
vaikeanUdset kun ottaa huomioon,
että kysymykset alkavat sukuyhteis­kunnasta-
ensimmäisessä kysymys-kaavakkeessa
j a r siinä ehditään n y ­kyiseen
aikaan, niin yksistään ei
riitä oppikirjaksi ensimmäiseen kaa­vakkeeseen
kirja "Perheen, yksityis­omaisuuden
j a valtion alkuperä" sii­nä
mielessä että meikäläinen kyke­nisi
sen perusteella täyttämään vas­taukset.
Tätä &n sano muun vuoksi
ktm kiinnittääkseni huomiotamme
perinpohjaiseen näiden kysymysten
ymmärtämiseen, sillä liian kauan
olemme jo käyttäneet.sitä opiskelu­tapaa,
että kunhan jotakin päällisin
puolin vain tiedämme työväenliik­keen
kysymyksistä. Siitä johtuu,
että agitatsionimme ei ole ollut k y l ­lin
tehoisaa tietämättömien työläis­ten
keskuudessa kun emme kykene
niitä perusteellisesti, ymmärrettäväs­ti
selvittämään. J a onhan se mah­dottomuuskin,
kun emme niitä itse­kään,
tiedä.
Miksi otimme tällaisen opiskelu­tavan,
niin johtuu se siitä, että oli
mielipide^ettei tahdo parhaallakaan
tahdolla saada sellaisia iltoja että
ne passaisivat kaikille, ^illä kun on
paljon kokouksia j a muita harjoi­tuksia.
Mutta tällä lailla opiske­lemalla
voi sitä tehdä kotonaan nii­nä
aikoina kun siihen tilaisuus on,
kun myös nyt kesän tullen voi sitä
harjoittaa meren rannalla auringon­kylpyjä
ottaessa. Siis oikein sopiva
.opiskelutapa. Kuitenkin minusta
tuntuisi, että joskus olisi ainakin
opettajiston- kutsuttava kokoon jä­senet'
j a sitten kerrattava maini^u
läksy j a seMtettävä sen johdosta,
sillä, mahdollista on, että puutteelli­seksi
saattaa^ jäädä vielä sittenkin
asiain ymmärtäminen, vaikka vas­taukset
oikaistaankin.
H O T E L L I E N J A R A V I N T O L A I N P I -
• TÄJÄIN TYÖLÄISET EIVÄT
O L E NYKYÄÄN B. CrSSA
T A P A T U R M A V A K U U ­T
U K S E N A L A I S IA
" Siitä kaupungin taloudellisten jär­jestöjen
äänenkannattajassa kirjoi­tetaan,
että olisi parempi. hotellien
j a ravintoloitten omistajille itselr
leen että kun maksaisivat muuta­man
sentin kuukausittain niinkuin
muutkin työantajat Compensation
Boardille työläistötisä vakuuttamisek^
si. Säästyisivät sitten tapaturman
sattuessa suuremmilta kustannuksil­ta.
Työläisille ei monestikaan .ole
siitä hyötyä minkälaisen summan
työläinen onnistuukin saamaan va­hingostansa
korvausta oikeuden
kautta, sillä kyllä loijarit siitä huo­len
pitävät, ettei työläisen osalle
suuria summia, tule, niinkuin joku
aika oli tässäkin lehdessä siitä mitä
selvin esimerkki; Työläisnainen^, voit­ti
alun toistatuhatta dollaria, mutta
joutui velkaan loi Jarille liki kaksi­tuhatta-
dollaria.
V HUMANISEMAT LÄÄKÄRIT
saatava työläisille, sanoi eräs työr
väenpiiolueen edUstaja maakunnan
lainlaatijakunnan istunnossa, joka
mainittu lausunto sitten komeili
paikkakunnan porvarilehtien pals­toilla,
tietenkin . sillä sonmärryksel-lä,-..
ettei, sitä sellaista olisi pitänyt
sanoa työläisille, sillä se oli mitä
suurin, loukkaus meidän niin ihmis,-
mäisille tohtoreille. Mitähän heillä
olisi ollut sanottavaa, jos seuraa­vanlaisenkin
kertomuksen olisi mai­nittu
edustaja siinä tohtoreiden a r ­vostelussaan
kertonut: (Tämä^ t a ­paus
pn kyllä ollut kerrottuna " p a i ­kallisessa
porvarOehdessä sunnuntain
numerossa puolitoista vuotta sitten
erään tohtorin kertomana. Heistä
kyllä olisi useammalla meillä oma­kohtaisia
kokemuksia, vaikka kuin­ka
paljon, etenkin sellaisilla työläi­sillä
jotka J ovat metsissä työskennel­leet,
vallan hyvin tietäen minkälai­sia
nämä lääkärit useammassa t a ­pauksessa
ovat. Mutta siksikin ker­ron
sen koska se ei vieläkään ole
vanha j a tuntee tämänkin kirjoit­taja
tapahtuma^ kuin myöskin hen­kilönkin.)
Yrjö Koski loukkaantui
huhtikuussa kaksi vuotta sitten Lamp
Co:n kämpällä. Lainit heittivät
Yrjön ilmaan parikymmentä jalkaa.
Pudotessaan putosi hän päälleen sil-^
15 seurauksella, että häneltä-katkesi
niskaluu jollakin tavalla. Mutta
poikki se kuitenkin oli j a niska kun
oli kipeä, meni hän lääkäriin, mutta
lääkäri sanoi, k u n , oli syynäillyt ja
on mahdollista että enään olet elos­sakaan.
Ja sitten muurasi hän Kos­ken
yläruumiin kokonaisuudessaan
kipsiin, että kasvot vain oli näky­vissä,
moneksi kuukaudeksL Silloin
otti tämä tohtori hänestä monen­laisia
kuvia, jotka sitten oli lehdes­sä
mainitun kirjoituksen kanssa j u l ­kaistu.
Nyt siitä on pian ..kulunut
kaksi vuotta j a niska on tullut kyllä
paremmaksi, mutta compensationilla
yhä on .•vain. •— Eiköhän moisista
lääkäreistä oli paikallaan sanoa, et'-
tei ne ole "humaanisia". Kuinka
monta 'työläistä ovatkaan sellaiset
puoskarit tehneet raajarikoiksi koko
elämänsä iäksi, joka olisi voitu vält­tää
täsi^lnn tapauksessa • huolelli­sella
lääkäreiden hoidolla.
TYÖSUHTEISTA —
' Kävellessäni eri' osissa kaupunkia,
niin paljon näin kaikenlaisia töitä
alkaneeksL Varsinkin rakenhnsalal-tutkinut,
että^ mennä takaisin käm­pälle
j a työhön, että kyUä se siitä
paranee. Mutta Koski tiesi itse pa­remmin
ettei hän kykene työhön
vaikka tohtori siihen luvan antoi­kin.
Ja niin kääntyi hän toisen toh­t
o r in puoleen, joka sitten antoikin
lausunnon, että sinulla on niska
la näyttää työt. olevan vilkkaassa
käynnissä, niinkuin haussien pilttaa-misessa
j a niissähän suomalaisetkin
häärivät, rakentamaUa taloja j a sit­ten
myymällä niitä. Kuinkahan kan­an
niitäkin saa kaupaksi kun osa
kaupunkia näyttää olevan jo siinä
määrin valmista ettei tehdä juuri
ollenkaan enää muuta kun vain kau­pataan
valmiit^ uusia taloja. Mutta
täällä itäosassa>iwnakin näyttää ole­van
kiirettä täyttää tyhjät lotit, sa­moin,
kuin oh myös myytävänäkin
taloja. Vaan uusia nousee kuin
sieniä . sateen perästä. Nykyinen
aika työttömyyksilleen panee ihmi­set
koettamaan kaildda keinpja l e i -
päpitimikseen, talon rakentajatkin,
että onhan silloin ainakin työ kun
niitä rakentaa. Sitten jos o n n i e n
myymään, jatkuu sama nieininki.
Suuria summia tosin ei suinkaan
siinäkään tehdä, sillä niin paljon
on sillä alalla yrittelijöitä. Viljan
säilytysrakennuksia myös ovat alka­neet
rakentamaan, mutta työttö­myys,
voipa sanoa, ei ole ollenkaan
vähentynyt vaikka nyt mainittuja
työmaita on alkanut - samoin: kuin
muitakin kesätöitä. Ja lisää näyttä­vät
Siirtolaisia vaan tuovan j a tulee
jatkuvasti. Taikallisissa lehdissä
inainittiin, että suomalaisiakin tue­taan
tänne B. 0:aan farmaamaan.
N i i n että, siinä pitää kyllä kaikin
puolin itsensä ^ehittää — jos a i ­koo
saada d o l l a r i n . k i i n n i . Mutta
tämän kaiken vallitessa sitten on vie­lä
sellaisiakin, -. jotka luulottelevat
vielä kähmasevansa rikkautta y l l in
kyllin, kun vain pikein yrrittää. Hä-piähän
se on- kyllä tunnustaa, että
kun tämä kapitalistinen järjestelmä
on näinkin kauan ollut olemassa eikä
tässä ole -vielä : päässyt kuulumaan
siihen kapitalistiluokkaan, .nim. t a ­loudellisesti,
.jos kobta siihen kyllä
henkisesti on voinutkin kuulua. M u t ­ta
mikäpäs auttaa —-. ; Luulen että
eiköhän tämä, olekin niiden" sellais­ten
työläisten viimeinen ryntäys,
jotka eivät luota työväen järjestäy-tsmiiseeni
päästäkseen nyt - -vihdoin­kin
pois työväenluokasta, ennenkuin
se' on liian myöhäistä, sillä kaikki
merkit viittaavat että hieidää lop­punsa
päivät lähenevät. Sillä on­han
yleinen .työttömyys koko maa­ilmaa
käsittävä j a kapitalistiluokan
taholta ^ yritetään laskea työläisten
palkkoj]ä - j a työläiset käyvät" anka­raa
taistelua elämäntasonsa laske­mista
vastaan, yleisen" kehityksen
kuitenkin kulkiessa kapitalistisissa
maissa - työläisten^ elämäntason las­kemiseen,
• Kapitalistiluokka valmis­tautuu
sotaan, päästäkseen suuresta
työttömäin joukosta, jota sen on
nyt siirreltävä eri maailman ääriltä
teisille. . Eikä siitäkään kovin kauan
voi nykyiselläkään menestyksellä
harjoittaa. —. N i i n että, sysrtä on
kyllä viimeiseen ponnistukseen enem-;
pi kuin koskaan ennen!
"ONKOS SINULLA H I M O "/
kuulin sanovan yhden näyttelijöis­tämme,
• toisen vastatessa, että on
j a nyt se " H i m o " näjrtellään näjrt-tämöitämme
t.k. 18 p. E n ole vielä
enneii-^koskaan ollut tilaisuudessa nä­kemään
"Himoa", vaikkakin siitä
olen kyllä jo koulussa kuullut pu­huttavan,
samoin kuiii luettavankin
niistä kirjoista jotka eivät ole jär­kiperäisyydellä
pilaittu. iNiin kuka
voisi olla "Himoa" näkemättä?
Sataahan se. vielä täälläkin, -vaik­ka
sen aivan jo unhoitimme, sillä
niin kauan jo o l i satelematta, usei­ta
viikkoja, joka tähän aikaan vuo-desta
on harvinstista". —•. Logger. '
tulee olemaan hyvä j a monipuoli­nen,
josta ^ o i n mainita joitakin nJL
puhe, znnoja, soittoa, laulua yksin
j a yhteisesti, kappale nuneltä "Ilta­päiväkahvilla".
Kappalfeen on
joittannt L. Hjorth. Siis * kaiUd
haalille 18 päivänä. Kuka silloin
jää pois, saa- vannaan katua lopun
ijästäänl -Se tulee olemaan hupai­sa
j a myös opettava ilta, j a oppia­han
on i l ^ k a i k k i
Varsinkin kun on yhteistoimmta
kysymyksessä, niin meiltä puuttuu
P ^ ' o n tietoa. Tämän kurjoittaja on
sitä mieltä, että nyt meidän olisi
aika jo kehittää j a kasvattaa ib-
Ft W3liaiiibi anti^
OSUUSTOIMINNALLINEN
VALISTUSTYÖ
Osuuskaupan agitatsionikomitea
on hommannut aika ahkeraan heti
vuoden alusta. Olemme jo pitä­neet
yhdft tMJssttt, että öaimme r a ­haa
sillä ilman rahasi on vaikea
toimia.
Nyt 18 päiväksi olemme homman­neet
oikem suuren agitatsioni-jltel
mah' osaston talolle. Ohjelmäön
" H U O M E N K E L L O T "
Kelloja on soitettu täällä pohjoir
sessa viime aikoina tavallista enem­män.
Tämän tuosta o-vat kirkonkel­lot
kolahdelleet j a eihän se ole i h ­mekään,:
sillä onhan sitä ollut ko­listamistakin,
vaikka me suomalaiset
emme ole kelloilla murhettamme .vai­entaneet.
Mutta n3rt kun toiskieliset
ovat lakanneet, niin me alamme,
jsillä näyttämöllämme näytetään en­si
lauantaina kappale nimeltään
"Huomenkellot". Kappale on aiheel­taan
' hyvä. Siinä kuvataan miten
talon i>erheessä syntyy eripuraisuut­ta,
^ kun poika katselee tätä maar
fjmanmenoa omillasilmillään ja
isäpappa omillaan. Huvittavaa puol­ta
kappaleessa esittää suojelnskun^
talaiset kömiielöillä komennuksilla j a
liikkeillään^ Tulkaapas oikein jou­kolla
katsomaan näitä isänmaan puo-'
l u s ^ j i a . No, sielläpä sittenvtavaf
taan! •
seämme. Osuustoiminta on yksi o-sa
työväenliikkeestä j a meidän val­ta
on voittamaton jos sen oikein
käytämme. Meidän olisi saatava
edes jossain määrin itsellemme sel­väksi
osuustoimintaperiaate ja kun
kaikki sitten puhallamme yhteen hii­leen,
n i i n silloin menee osuustoimin­ta
hyvin eteenpäin.
Myöskin on osuusmeijeriä ympä­ristön
maanviljelijät puuhanneet
jonkun aikaa j a tuumasta toimeen.
Perustava kokous oli Port Arthuris­sa
4 j a 5 päivinä, jossa oli myös­kin
molemmista kaupungeista edus­tajia.
Siis kaupungissa asuvat t i i ­visti
myöskin osuusmeijerin taakse.
N A I S T E N TOIMINTA
Naisjaosto : myöskin ön toimessa,
ollen kokoukset kahdesti kuussa.
E i i s i kuun alussa ehkä ne jo ovat
meidän ..naisosaston myyjäisetkin,
sillä töitä valmistetaan kovalla tou­hulla.
. Tulkaapa silloin ostamaan
hyviä töitä.
V I I K A T E M I E S V I E R A I L E E USEIN
Kuolevaisuus on ollut suuri alka­valla
-vuodella meidän suomalaisten
keskuudessa. Nyt helmikuun 23
päivänä kuoli Mrs. H a r r i , sairastaen
pitemmän ajan syöpää, joka vih­doin
lopetti elämän. Mrs. Harri
pli vanhoja Williamin suomalaisia
ollen täällä 27 -vuotta.
N U O R I L L A HYVÄ OTE
Menneitä ei pitäisi muistella, mut­ta
muutenkaan ei voi olla, sillä mei­dän
nuoriso-osasto, joka on vasta
j o i t a k i n ' kuukausia vanha, toimii a i ­ka
ripeästi. Lauantaina 3 päivänä
esittivät he K . Seyanderin johdolla
4-näytöksisen kappaleen "Vanha
suutari", joka meni oikein hyvin,
kun ottaa huomioon että kaikki oli
ensikertaa - kappaleessa. , Myös ylei­söä
o l i kokolailla paljon j a tyyty­väisiä
. esitykseen. Siis eteenpäin
nuoret väiii!
Toveritervehdyksin
, ,'• . A — a — a .
ve, Ont.
PUOLUETOIMINNASTA
Kyläkomitean kokouksessa, joka
pidettiin Kassu Korhosen talolla 12
p:nä tammikuuta, päätettiin seuraa­vista
asioista:
, A Rouyn, Que., osastolta tulleen
kirjeen johdosta, joka koskee V i l ­ho
Aron henkilöllisyyttä, entinen n i ­mi
Vilho Myöhänen, on kuulunut
Rosegroven osastoon, päätettiin et­tä
keholtamme häntä koht eleinään
edelleenkin toverina.
V i r k a i l i j a in j a komiteain rapor­tissa
tuli ilmi, että solu nro 3 on
jäänyt kokous pitämättä kirjurin
poissaolon . takia, jonka johdosta
päätettiin antaa varotus. Tästedes
muitakaapa velvollisuutenne kommu­nistipuolueen
jäseninä j a saapukaa
kokouksiin.
• Raportteri.
O L I K O H A N R A J A L A N MIESTEN
; ' MYÖTÄTUNTO
kyllin pätevä tapaturmavakuutuksen
mieskohtaisen ^maksamisen puolesta,
jonka perusteella heidän palkoistaan
on se katkaistu?
Kun syystalvella oli mittaus ja
siitä setiraava' tilipäivä, jolloin ta-paturmavakuutuksensa
makso myös
katkaistiin miesten-- palkoista. E.
K a r i toi esille, 6ttei hän ole milloiilt
kaan itse^ maksanut mainittua va­kuutusta
j vaan on sen aina työnteet-täjät
suorittaneet, en halua maksaa
nytkään, jatkoi E . K a r i .
Edw. Rajala,, j o k a tässä tUaisuo-dessa
9li työnteeitäjänä, toi esille,
että Simons (hänestä suurempi her­ra)
ei maksa vakuutusta, vaan_on
jokaisen se maksettava itse mies-kohtaisesti.
' Kertoi Siinonsm väit­täneen,
että on n i i n "hyvä palkka",
ettei koko Pohjöis-Ontariossa muu­alla,
i i i m . $10.00 köortL
Matti Hntman toi esille, että hän
on nytkm aivan poikki j a haluaa
maksaa vakuutuksen sUlä perusteel­la,
että jos sattua loukkaantumaan,
t i i i n saa edes bOordirahat vaikkapa
siihen meneekin 2 - ^ dollaria tilistä.