1925-10-22-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina fe&ak 22 p. — Thm^(kLmä,im lv n 1" f. ^1 15 •f H fr' ; hi il VÄLITTÄÄ VAPAUDEN KONTTORI Asiamiestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisille työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ottaa tilauksia kaOdlle allaoleville tydväen lehdille-ja lähettää konttoriimme maksim seuratessa mukana. ' y • VfilitSmnie tilwtik«*ti searftaville tyovftealehdille: / ... T H E WORKER, viikkolehti, Toronto, Ont., vk. $2.00, % vk. $1.00 THE YOUNG WORKER, Toronto, Ont., vuosikerta — .50 DAILY WORKER, Työväenpuolueen päivälehti Tilaushinta - vuosikerta $6.00, % vuosik. $3.50, 3 kuuk. $2.00 FARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. T i laushinta, .....«-...Vuosikerta $1.25, 6 kuuk. .65 THE YOUNG WORKER, Nuorten Työläisten Liiton kuukausi julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta vuosikerralta....$1.00 THE YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chicagossa. Tilaushinta, vuosikerralta .50 WORKERS MONTHLY, Chicago; vuosikerta $2.00, % vuosik. $1.25 POHJAN VOIMA, OalöTpäivälehti; vuosik. $10, puoli vuotta $6.00 TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50 SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50 TIEDONANTAJA, Hehsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v. $6.00 LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik. $3.00; % Vk. 41.76 TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1.50 UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta $6.09 NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chicagossa. Tilaushinta vuosikerralta $2.50 FYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaushinnat vuosik. $3.00, puoli vuotta $1.75 NORRSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi, vk. $12.00, puoli vuotta $6.00 ITÄ J A LÄNSI,.2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä knValehti, Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, % vk. $2.00 TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta , kuussa IG-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.60, % ^^vk. $1.50 KOMMUNISTI. Leningrad, vk. $4.00, H vk. $2.00 TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, Helsinki. Kerta kuussa Vuosikerran hinta $1,75; puoUvuosikertaa „ $L0O NAISTYÖLÄINEN, Helsinki. Kerta kuussa 1 vk $1.75 $1.00 PUNAINEN KARJALA, Petrozovodsk, Bussia; 3 kertaa vU-kossa; vuosikerran hinta $7.00; puoli vuosik. $3.50 TYÖMIES, päivälehti,. Superior, Wis., 1 vk. $6.00, % vk. $3.26 TOVERL päivälehti, Astöria,Ore., 1 vk. $6.00, % vk $3.50 ETEENPÄIN, päivälehti, Worcester, Mass., 1 vk. $7.00, % vuosfic $3.75 PUNIKKI, pUalehti, Superior, Wi8., l , v k . $1.75, % vk......... $1.05 TOVERITAR, naistenlehti, A8toria,.Ore., 1 vk. $2.00, % vk. ^1.15 Ylläolevista lehdistä myönnetään asiamiehille i)alkkiota vissin taksan mukaan. ' . , VAPAUS, Boi es, SUDBURY, ONT. " Seuraavassa tov. Kadekin'' artikkelissa tuodaan esille ne seikat, joiden pohjalta ymmärrämme parhaiten' sen sankarillisen nuorukaisen mul Puolan kurjien vankiluolien ta-elämän, joka' Botvrinissa äsken sam-kapihalla niistä luodeista, jotka Puolan porvariston palkkaamien tei-laajien toimesta lejinätettiin Inter-nationalea viime hetkellä laulavan ja vallankumousta huutavan nuoru- I:ai8en sydämeen. Radek kirjöttaa: iPuoIassa, Lieituassa ja ValUo- Venäjän pikkukaupungeissa vallitsee juutalainen/kurjuus.' luemme inholla Engelsin k i r j aW tEnglannin työväenluokan tilasta. Me tulemme kuoliuksiin Kiinan työläisten hädän vuoksi. Me tiedämme, kuinka venäläinen proletaari eli työläiskortteleissa tsarismin aikana ja kuinka vaikea hänen on vielä tänäänldn elää etäisissä teollisuuskeskuksissa maailman- ja sisällissodan /hävityksen vuoksi, r Mutta teollisiiustyöläi-sillä ei ole< aavistustakaan^ kuinka kurjissa oloissa köyhä juutalaisväes-tö elää pikkukaupunkien juutalais-kortteleissa. v Yhdessä pienessä huoneess^ asuvat vanhemmat pienten lasten Icans-sa. Kaikki nämä ihmiset 'elävät kauppa-ansiolla, joka on pari ruplaa kuukaudessa. Palanen Ieipää> silli ja sipuli — siinä koko ravinto. A i noastaan lauantaisin sabaitijuhla- •na, nähdään pöydällä' koko perheelle lihaa ja kalaa; Lumppuihin ja rääsyihin puettuna elävät nämä ihmiset kuvaamattomassa liassa. Juutalaiset käsityöläiset ovat yaiteliaim-pia kerjäläisten; joukossa. Samassa huoneessa, missä paikataan vaatteita tai korjataan kenkiä, keittää vaimo' kurjaa soppaa tai pesee perheen alusvaatteita, ja siellä elävät myöskin lapset ilman auriiUcoa ja ilman että milloinkaan saavat hengittää raittiin ilman tuulahduksia. ^ Minä kysyin kerran juutalaiselta runoilijalta, joka oli noussut sellaisesta köyhästä jrmpäristöstä: •— Minkätähden ei näe teidän r u noissanne aurinl^oa, ei puita, eihukkia ; — . miksi niissä ei esiinny koskaan luontoa?' — Olenko minä sitten saanut nähdä luontoa? vastasi hän. Mutta kaikista kauheinta näissä kaupungeissa on taydellioen toivpt-tomut » parempaan tulevaisuuteen nähden. Tehtaat j a rautatiet riis^ tävät näiltä köyhiltä leipäpalan. Yhteiskunta ei VOI antaa työtä koko proletaariselle juutalaisväestölle. Ennen sotaa olivat juutalaiset, jöti:a työskentelivät tehtaissa, harvinaisia. Yritteliäimmät ja rohkeimmat heistä riuhtasivat. itsensä irti kurjuudesta ja etsivät leipänsä lännessä. Siellä — Lontoossa j a New Yorkissa muodostivat he proletariaatin, 'köyhimmän kerroksen j a heitä armottomasti riistivät kauppiaat, jotka antoivat heidän työskennellä kotona, tai tehtailijat, jotka, kokosivat näitä 'köyhiä siirtolaisia Puolasta, Liettuasta j a Ukrainasta tehtaihinsa |a työpajoihinsa. ; Näiden siirtolaismassojen joukossa syttyi eiisimäinen inhimillisyys-tiedon kipinä,' ensimäinen taistelun ajatus. iNäiden joukossa oli sosialismin ja anarkismin kannattajia. He alkoivat uneksia parannusta juu-dessa : juutalaisessa' valtiossa Palestiinassa, jossa heidän kulkurielämänsä olisi päättyvä ja jossa' he toivovat tulevansa kosketuksiin maan kanssa. AmerikaetB ja VeeaSjilto; yliopistokaupungista, joissa juutalainen nuoriso opiskeli^ tulivat nämä ajatukset Puolah j a Liettuan pikku-kaupunkeihin jä saivat; siellä' vasta- Haikua. Juutalaisten joukkojen erikoinen merkitys proletariaatin vapaustaistelussa oli vähäinen, koska he eivät olleet teollisuustyöläisiä, jotka ovat laskeneet painon historian vaakakuppiin tuotannossa; näyttelemän-sä osan vuoksi. Näiden joukkojen vihollisia olivat suurkapitalistit, j o i l ta voi lalckpjen kautta saada paljon. Juutalaisien räätälien, suutarien jä turkkurien ammatillineii taistelu 'saattoi hankkia ainoastaan niukkoja tuloksia. Ja kuitenkin oli se kova kamppailu, joka vaati suurta sankarillisuutta, jatkuvaa, ja kykeni suunnattomasti tuottamaan nälkää •puolen ruplan : korotuksen vuoksi viikkopalkkaan. Kumaraharteiset ihmiset, jotka pitivät kahden huoneen 'huoneustossa asuvia ja joka päivä 'lihaa syöviä ihmisiä miljoneereinä ja poliisia maailman herrana,\ko-hottivat päänsä ja tunsivat itsensä ihmisiksi ja toivoivat parannusta;' Tämä taistelu muodostui heissä kan- 'sallisen arvon tunteeksi. Sionismissakin, taantumuksellisessa utopiassa, kuvastuu uusi juutalainen i h misarvo. Kulttuuriautonomian vaatimus, jonka juutalainen "Bund" esitti, on taantumuksellinen tunnuslause, sillä se erottaa juutalaisen proletariaatin muiden kansallisuuksien työläisjoukossa, mutta tässä väärennetyssä , kuvassa • heijastuu myöskin juutalaisen kansanaineksen kansallisuus- ja ihmisyystaistelnn tunne. Taloudellisen taistelun liittyessä kansallisen, taistelun »yhtds:^ dessä taisteluun, joka oli tähdätty siihen, että juutalainen työläinen lakkaisi tuntemasta itsensä inhotuksi juutalaiseksi, srnnytti juutalaisen työAraenliikkeen suuren sankarillisuuden. Jo ennenTvallankumo^sta, 1915, esiintyi Hirch Lekkeri, työläinen Vilnasta, joka rohkeasti suuntasi revolverinsa tsaarikuvemööriä, työväeirluokan pyöveliä vastaan. Lekkertin esiintyminen <vterkitsee uutta käännekohtaa historiassa köyhien joukossa köyhimpien, omistamattoman juutalaisen joukon kehityshistoriaa. • , Sellaisessa puolalais-juutalaisessa kaupungissa syntjrf Botwin. Hänen isänsä o l i räätäli ja-hän itsekin kas- 'voi j a ;sai kasvatuk^nsa räätälivers-taassa.*^ Hän opiskeli ominpäin, sel-kä kumartaneena tyShön, e ^ tajuaisi työväenluokan taistelua. Mutta taistelu, johon Lekkert vielä kävi kuin erämaata kulkien, jossa kangasteleva fata morgana laski toi- . von voitosta, tuli hänelle taisteluksi lähestyvästä voitosta, sillä hän kas-vc^ Venäjän vallankumouksen j y l i nässä, hän kasvoi Itä-Calitsiassa, joka on ainoastaan muutaman askcr leen päässä sankarillisen .venäläisen proletariaatin maasta. Hän näki lähestyvän puna-armeijan, hän makasi ja »kuunteU öisin, eikö Bude-nyin ratsuväki pian tulisi. Reipas juutalaisen kommunistinuorukainen, joka oli nälkärajalla, ilman aurinkoa ja r a i t i o ilmaa, tuli taistelevan suuren armeijan jäseneksi, tuli urhoksi, joka oli valmis, ei ainoastaan agitatsioniin, vaan myöskin taisteluun elämästä j a kuolemasta. Botwin eli ei ainoastaan juutalaisr ta ghetto-elämää, vaan hän oli myöskin Puolan Kommunistipuolueen jäsen. ' J o lapsuudestaan kurottautui Jiäftj yli ghettorajojen liittyäkseen proletariaatin yhteiseen taisteluun. Jö lapsuudessaan sivuutti' hän ghettoa rajat ja alkoi työskennellä yhdessä puolalaisen proletariaatin kans sa. Juutalainen köyhälistö Puolassa on ympäröity juutalaisvastaisella ilmakehällä, vihan ja inhon ilmakehällä. Mutta tämä e r voinut ajaa Botwinia niihin moniin puoleksi kansallismielisiin juutalaisiin työ-läisjärjestöihin, .joita on olemassa •Puolassa. Hän ei kohottanut «asettaan kostaakseen sitä vainoa ja veristä vääryytt^ jota joka päivä tuli Puolan juutalaisten osaksi.^ Taistelu yhdisti hänet puolalaisiin ja- ukrainalaisiin työläisiin, vapauttaakseen koko proletariaatin vaarallisesta vihollisesta. V. 1918 olin minä pakotettu laittomasti kulkemaan Liettuan kautta Saksaan, jossa vallankumouksen myrsky raivosi. Minun täytyi olla juutalaisissa kaVi^anmajataloissa ja juutalaisissa pikkukaupungeissa ja tällöin etsin käsitettäväkseni hevosta. Minä näin lukuisia nuorukaisia, jotka olivat Botwinin ikäisiä ja heidän katseistaan, ilmeistään ja avuliaisuudestaan selveni, että he hyvin ymmärsivät sen, millä asioilla oleskelin Liettuassa. Minä- ^äin v. 1920 puna-armeijan "valtaavan juu-talaiskaupungitj Puolassa j a Valkovenäjällä. Kaikkialla, mihin joukkomme tulivat, virtasi juutalaista proletaarinuorisoa avustamaan ja olemaan käytettävissä. Ja minun täytyi nähdä nämä nuorukaiset seisomassa katukiilma&sa kivääri kädessä ylläpitämässä vallankumouksellista järjestystä, vaan mitä tuli höille tappion t u l l e n — minun täytyi tämäkin nähdä, enkä voi koskaan unohtaa sitä. Sadat hirsipuut, joita puolalainen porvaristo pystyiti, todistivat näiden nuorukaisten uskollisuutta ja ne myöskin todistivat Puolan porvaristolle, että huolimatta vallankumb^ksesta saamastaan voitosta, he kumminkaan eivät onnistuneet voittamaan näitä, nuorukaisia ja että vallankumouksen kutsu kerran tulee uudelleen soimaan. Mutta eivät hirsipuutkaan ole voineet tukehduttaa tuilta, jonka vallankumous sytytti juutalaisen pror letaariaineksen sydämeen". Botwi-nin marttyyrikuolema todistaa tämän. ' ' ' Puolan Kommunistipuolue oi^ painettu maanalaiseksi. Kommnnisti-nen agitatsioni ^ ja puolueen organi-saattorii^ en työ vaativat suunnattomia uhreja. Puolalainen köyhälistö antaa nämä uhrit -ja puolue, joka joukkovangritsemisten kautta on sa' dat kerrat lyöty h^*alle, elää voi-' makkaana nyt uudelleeh. Harjote-tut solut näissä organismeissa kasva vat jälleen, yhdistyen taisteluhalus-sa. Ehtimiseen uudelleen koottujen puoluetaistelijain ketjussa eivät juur talaiset työläiset näyttele pienintä osaa. Puolan porvaristo tuntee ainoastaan kaksi Ihanaa, kaksi nimitystä vallankumouksellisen puolalai* sen proletariaatin tahraamiseksi: "juutalaiset" ja "Moskovan agentteja". Nuoren Botwinin elämä ja työ osottaa, että me voimme olla ylpeitä juutalaisista työläisistä, jotka ovat Puolan kommunistisen puolueen jäseniä. Kommunismi, joka näiden köyhistä -köyhimpien joukossa palaa uskollisena pyhänä tulena, se on kohottava nuorukaisia ja lapr sia juutalaiskortteleista, :sankarllli-> seen vallankumoukselliseen .taisteluun, muodostt^u suureksi voittamattomaksi voimaksi, sillä se on lyönyt juuriensa syVälle kansan sydämeen. 'Piiolan proletariaatilta on monta sankaria ja marttyyria. Kun Puolan työläiset kokoontuvat salassa, heitä aina ajatellaan ja heistä ollaan ylpeitä. Näiden joukkoon on nyt tullut uusi nimf. Jalon Botwi-nin nimi on todistamassa, että rotuja uskontoviha villimmässä; kiihko-^ isänmaallisuuden maassakaan ei ole kyennyt uskonnosta'^ j a kansallisuudesta huolimatta yhtynyttä luokka-tietoista köyhälistöä erottamaan. Puolan työläiset tulevat ajattelemaan tämän sankarillisen nuorukaisen nimeä samalla tavalla, kuin äiti ajattelee heikointa lastansa, joka kuitenkin ymmärtää taistella urhoollisesti puolustaessaan äitiänsä; NÄYTTÄMöIilTON TIEDONANTOJA ^ W.p.SJr. KEyttaooIiitoUa on «aata. vana eesraavst cotccdet Ensi- vioht. Komedia 4:ES3 näyt.- K i r j . Petersen ja Vest. Suom. E . Alpi. Hejikilöt 6 miestä j a 2 ' naista. Näyttämö huonekuliist, samat joka näytöksessä. Sivuja - 130. Vuokra $7.00. ' "Ensi viulu", on uutuus taasen meikäläisille näyttämöille. Vanhain poikain yhdistys, johon tosin kuuluu akastaan jäänyt "elävän leski" pitää orkesteriharjoituksiaan eräässä apteekissa. Jossa apteekin omistajan poika soittaa ensiyiulua. Nyt kuitenkin kun harjoitukset aina häiriintyy kun hänen täytyy mennä ap-teekiin palvelemaan ostajia, pääte-i'tään laittaa ilmoitus lehteen, että ''halutaan ensiviulun soittaja, mutta sen täjrtyy ehdottomasti olla mies, sillä tämän jouhiorkesterin jäsenet ovat kaikki vähän sotajalalla 'naismaailmaa vastaan ja siksi he päättävät suojella seuransa j a orkesterinsa hameväeltä. Sattuu olemaan tyttö, joka on rakkaussuhteissa j i i u - r l -tämän -apteekkarin ertsiviulun 'soittajaan j a kun tämä tyttoT myöskin osaa soittaa viulua, päättää hän hakea paikkaa, päästäkseen •lemmittynsä, lähettyville. Hänen on kuitenkin puettava mieheksi, sen hän tekeekin ja saa paikan. Pian kuitenkin tulee"ilmi hänen salaisuu-jtensa j a nuo "nais-vihaajat" alkaa-vat kilpaa mielistellä häntä.. Ntfo-ret kuitenkin ovat kekseliäitä ja narraavat nämä ukkelit niin perin- ' pohjaisesti, että. he jälleen vannovat vihaavansa naisia siksi, kun ensimäinen "viettelijä" tulee. Näytelmä on jonku verran musikaalinen, mutta voidaan se kuitenkin järjestää niin, ettei näytelmässä olevien henkilöiden ole välttämätöntä osata soittaa,. tietysti on parempi JOS on sellaisia henkilöitä joilla on musikaalisia taipumuksia, niin näytelmän esitys tulee aina vaan' ehe-ämmäksi. Hauskuutta. on näytelmässä tarpeeksi ja kuliisien ja pienen henkilöluvun tähden helppo esittää jokaisella näyttämöllä.* ' "Sirkka". 'Kansannäytelmä 6:ssa vaihdoiksessä." Kirj. Charlotte Birch-Pfeiffer. Suomennos. 7 , naista^;, Avustajia, nuorisoa. E r i - i laisia maisemia ja huonekuliisejä. V Sivuja 104. Vuokra $7.00. " S i r k k a " (eli pikku Pädette) si-s^ l^ään on jo entuudeltaan tuttu kandlle näytelmiä seuraaville ja tunteville .-henkilöille. On kuitenkin ' y k^ puoli tässä uudessa korjauksessa joka tulee ottaa huomioon, et- 'tä siitä on karMttu se liika jumalaan luottaminen pois. Ei kuitenkaan " tai;vitse pelätä, että näytelmän sisältö siitä olisi kärsinyt, päinvastoin parantunut, sillä korjauk* sen on huolella toimittanut tov. Alarick Sandelin, New Yorkin näyttämön johtaja, joten tämä kaunis ranskalainen kansannäytelmä on nyt entistään miellyttävämpi. New Yorkin näyttämö on esittänyt "Sirkkaa** uudessa asussaan suurella menestyksellä. • . "Pastori Jussilainen". . Huvinäytelmä 4>ssä,näyt. Kirj. Gustaf V. Numers. Suomennos. T miestä, 5 naista. Huonekuliisit, samat joka näytöksessä. Sivuja 69. Vuokra $6.00. "Pastori Jussilainen" on jatkoa saman kirjailijan edelliseen näytelmään ''Kuopion takana", joka on jo esitetty melkein kaikilla suomalaisilla näyttämöillä, saaden tu^nnustus-ta maukkaana huvinäytelmäni. 'Tas-tori 'Jussilainen" on, voisi sanoa vielä hauskempi edellistä ja voi- sen 'esittää vaikkei olisi "Kuopion takana" ennen esitettykään, mutta tietysti vaikutus on hauskempi jos muistaa vielä minkälainen se oli. Tässä on Pastori Jussilainen jo naimisissa ja joutuu taistelemaan myöskin iiuden aikaisilla käsityksillä varustettujen naisten kanssa, sellaiseen jotka :ei enää usko, "että mies on vaimon pää". Lopussa Jussilainenkin joutuu antamaan perään ja tunnustaa, että "enkeleiksi ovat nai- 'set-tulleet alas". Hauska j a vilkas on tämä "Jussilainen" ja myöskin kuliisien ja henkilöluvun puolesta sopiva nleikäläisille näyttämöille. "RadioraUaotta".' 1 näyt Ilveily. K i r j . S.^ Salamaa, l mies ja i nainieh. Näyttämö huonekuliisit. Sivuja 24, Vuokra $1.00. "•Radiorakkautta" on |(>tain aivan uutta j a varsin sopiva nykyaikana esittää vaudeville-lltamain ohjelman jatkona. Se-kyllä kuvaa aikaa jolloin radio-keksintö ,on mennyt niui pitkälle, että ^voimme puhella esim. Suomeen tuttavillemme, noin vaan kun telefoonissa. Samoin Umalai-valla vOi*;föjdä katsomassa "vanhassa: maassa" entistä heilaansa. Naimisiin myöskin-Mennään radion välityksellä,' joskin siinä joskus epäonnistuu, kuten tasekin näytelmässä, jossa Suomessa oleva nuorimies yrittää mennä naimisiin ameri-kalaisen miljoneeri tytön kanssa, mutta epäonnistutaan sitä naimis-kaupassa usein, vaikka saadaa^ silmästä silmään katsella, kun kod-iset E%täytykää puotiin j o m on kaikenlaista ensiluokan rcokata-varsa päivän balvimpiia hintoihin. 7 Finland St. Phon» 104 Valoknvaastyoti kaikesta lajista, suurennuksiaja raamia. A. NIEMI, Tähti kaupan yläkerrasea. TeL 499. — Box 2034. — S a d b ^ . ERICK PIIRAISEN partari!iik»--Tai>akkakaoppa Ja Pai-lomnma ailaiäeTat iT Lans 8t Cobalt, Ont.. CaiL ^illamette BUcI. Sanharlnm l RUOKAA JA KAHVIA j I Elffin Lnneh | [ 12 Elgin, St., Sudbury Ont. j I Autonajuri sainassa paikassa. j I Fhone 1396. J. Reipas ( Tri a KOUONEN Phone: Konttori 1688. Koti 1765 Osote: Box 1192, Sudbury, Ont. Pitkämatkaisille aiina tilaa sairashuoneessa leikkauksia varten. Niille joille tämä kuuluu a. . Kaikkia niitä henkilöitä-^jotka jäivät mies-vainajalleni Herman Andersonille (vanhanmaän nimi Hyytiäinen) pieniä velkoja maksamatta, pyydän hyväntahtoisesti huomauttaa, että maksaisitte ne ensi tilassa. Olisin kiitollinen jos ottaisitte tämän huomioonne. Lähetykset olisi tehtävä seuraavalla oso£teella: . Mrs. Rachel Anderson Box 11, Ladysmith, B. C. Suomen KonsuHviraston osoite Cana*dass^ on C<^NSUtkTE OF FINLAND, 518 St. Catharine St., W| Monjtreal. Tämän iisäksi on yarakonsulinvi-rastdja: Port Arthi^ssa (188 Lor-ne St.),.Vancouverissa (551 Howe St., Torontossa (319 Bay St.) ja Quebecissa, ,Que., (C. P. R. Steam-ship Ass. Agene).- Passiasioissa on käytännöllisintä kääntyä suoraan Montrealin konsa. Unviraston '^puoleen t a i Port Arthurin varakonsnllnviraatoon. taan^ Välineitä tarvitaan radio, mutta sehän on helppo jo nykyään lainata joka paikkakunnalla. Näytelmä on uusiaiheinen ja hauska' ja henkilöitä vain kaksi. ' Kaikki nämä näytelmät kuuluu ja omistaa ne •W.P.SJ'; N^yttämöiiitto. Tämän syksyn j a viime kesän aikana on myöskin ilmestynyt seuraavat uutuudet, jotka kyllä ennen on jo .ilmoitettu, mutta osastot eivät ole joka paikassa muistaneet ottaa muistikirjaansa j a kyselevät luetteloa uusimmista. Leikatkaa nyt' siis nämä ilmoitukset talteen. \ -. • "Hinkeman". 5-näyt Sötavastai-nen saksalainen näytelmä. "Kellojen soidessa". 4-näyt. saa-ristolaiselämää kuvaava kansannäytelmä. "Rosmunin kansainvälis*et tyoky. rit". 4-näyt. draamai. "Hyyia ja hnonoja". 3-näyt. agi tatsioninäytelmä. "LailB". 5-näyt. historiallinen näyt. uudelleen liiton toimesta dra matiseerattu. "Pappilan rakastelijat". 3-näyt huvinäytelmä.; ^ "Kirkas totuus". 3-näyt. huvinäytelmä. ^ ^ "EUxa j£a tanrie". 3-näyt.' ilveil ly- •: "Politiikan pyörteissä". 3-näyt. huvinäytelmä. "Vieltelija".v 4-näyt. yhteiskunnallinen, t "Rakkauden diktatnuri". 3-näyt. huvinäytelmä. Pieniä näytelmiä: "ValUorikosoikeadessa". "Vaali-nnotafla". "Snlbasen Inona". 1 ^näyt. laulunäytelmiä., "What money ean do". -Engl. nuoriso j a lasten näytelmä. Kakkia näitä näytelmiä voidaan .tilata osotteellä: • FINNISH FEDERATION 1113 W. Washington S t , Chicago, IIL Tov. W.P.S4. Näyttämöliitto. I I • > r » » Suomalaisia Eekordejä Juomalattla — Alex Pasola (Laulu) Hevospaimenen hään^tka —^Alex Pasola (Lauin) Lauluja — Tulfkijoella Juho Koskelo (Laulu) 69467 10"_75C 72765 . , . ^. 10"—75c yallinkorvan laulu — Juho Koskelo (Laulu) 77219 Aika poika Alex Pasola (Laulu) 10"—75c Viuliule^ — Alex Pas<^ (Laulu) 77556 Laivapojat —- Otto Pyykönen (Laulu) 10"—75c Hurraa nyt komppania — Otto-^Pyykonen (Laulu) 77789 Jannen hanuripolkka — J . A l f r . Tanner (Laulu) J 10"—75c TuHatjärvien lumien maa — J . A l f r . Tanner (Laulu) ! Kaikki 5 levyä lähetetään postivapaasti ja ilman pakkausknln« * $4.00 tai $3.75 liikkeessämme. - i"^usKuiuja , Myös Standard $135.00 pöytä Console Victrola erikoisliir, ' nalla $97.50. ^ FRANCIS LIMITED Ä09 Arthur St., Port Arthur, Ont. L H . TUITTINEN. Suomalainen asiamies. il Vanha^ tunnettu EfeKKILÄN UIKE OmisUjat: ERKKILÄ £ MILTON 130 Cnmberland Street S., ' /' Port Arthur,' Ontario. (Bay kadun kulmauksessa) —.— Sn^osittelee - — r MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA joka bn hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottoiaasti helpoimmilla hin^ioilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla. Yksi ja sama hinta kaikille. — J n . - ^ . - - CANADIAN NORTHERN HOTELLIA rauhalllslne ja puhtaine huoneineen. ' —sekä — KAHVli^-, VIRVOKE- JA TI^PAKKAMYYMXLÄÄ. Hälyin paikka ostaa kaikki ruokatarpeet. Linjoille lähetetään myös huolellisesti j a nopeasti suoritetaan tilaukset ' INTERNATIONAL GROCERY Omistajat: E. Seppälä ja E . Kotanen. 292 Bay St. _ Puhelin 305 N. PORT ARTHUR, Ont I :aiiiigaigMiiss^^ PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA Suomalainen Virvoitusjuomaliike **HOWDY*' uusi juoma. SAKLETTIA. KÄNTIÄ j a WESTok PISKEITIÄ aina varastona. P. O. Box 1028 Sudbury, Ont. Phone 946 Mitä on jokapäiväinen leipä? l Ruokaleipä ja kahvileipähän' se on, jokainenhan sen tietääkin j I ja senkin, että Kotileipomosta jokapäiväisen leivän saa raauk- , kaimman. ^ . . . . ,, ^ * Kuivaleipä jg korput ovat keveitä j a huokoisia ja hmta — kysykääpäs. Jo usean vuoden ajan on tilaukset linjoille, farmeille I ja kämpille täytetty huolella. Puhelin 1338S. I HOME BAKERY. — 740 SIMPSON ST. — FORT WILLIAM, ONT. J ^ Farmi myytaTOnS. j Myydään^ halvalla hyvä 156 eekker in farmi, mailia Sudburysta.-40 eekkeriä, puhdistettua maata, 80 eekkeriä laidunniaata j a loppu metsää. Lähempiä tietoja saa kirjotta-maila tai kysymällä Mrs. M. Pelo-quin, 15 CqnnaugKt S t , Creighton Mine, Ont. - ; Piano Harmonikkoja •y. m Myös Suomalaisia Fonografi ; levyjä in^yvat " Sudbury, Ont. Olemme- avanneet autokumien korjausliikkeen joten otamme nyt vastaan kaikenlaista autokumien ja ri-säkumien 'korjausta. TyydyttaVaisyys taataan. Hammaslääkäri 88 Durbam St., Sudbury, Ontario, Seuraava '>'Blue'n kaupasta. ^ Phone 1694—. Siistejä huoneita oaatarona. EMIL JOHNSON 62 Ediaond Lano SUDBUBY/ ONTAMf' ' LäheUa C. N . R. osenita^ Telefooni 582 Williamette Blvd. Sanitarium varustettu nykyajui luontaisella ter-v^ ysholtovälineilis. Taydeillnen i - ray j a laboratori tarkastus.'Hnom.! X-raä _ hoitoa syövälle, kasvannai-dUe j a fltotaudeOIe. Dr. Peter Kokko. Dr. Anna KOMEO, D . C D.C 467 WIIlamette Blvd. Portland, Ore. Huone 7, Clinic Blk. _ MeCartney*n ja Burk«'n ylSpooleBs. Victoria Av. ja Brodie St kolo"» FORT WILLIAM Västaanottotunnit; päivisin ^a-J - 6 irp. Iltasin: 7 - 9 . Pnhelm 1008 S. ^ ifl Toimisto tyttö puhuu snomea j» englantia. . ' _ . LIMITED HBNki; PAta TAPATURMA JA .AIOSUNALASl lainojia hanHtaan nopeasti Ja Dr. H. SnXT Sndbnzyt M SaiQQssa TOkennukaesa tono « Koljonea-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 22, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-10-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus251022 |
Description
Title | 1925-10-22-06 |
OCR text |
Torstaina fe&ak 22 p. — Thm^(kLmä,im
lv
n
1"
f.
^1
15
•f
H
fr' ;
hi
il
VÄLITTÄÄ
VAPAUDEN KONTTORI
Asiamiestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisille
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ottaa
tilauksia kaOdlle allaoleville tydväen lehdille-ja lähettää konttoriimme
maksim seuratessa mukana. ' y •
VfilitSmnie tilwtik«*ti searftaville tyovftealehdille:
/ ...
T H E WORKER, viikkolehti, Toronto, Ont., vk. $2.00, % vk. $1.00
THE YOUNG WORKER, Toronto, Ont., vuosikerta — .50
DAILY WORKER, Työväenpuolueen päivälehti Tilaushinta
- vuosikerta $6.00, % vuosik. $3.50, 3 kuuk. $2.00
FARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. T i laushinta,
.....«-...Vuosikerta $1.25, 6 kuuk. .65
THE YOUNG WORKER, Nuorten Työläisten Liiton kuukausi
julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta vuosikerralta....$1.00
THE YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chicagossa.
Tilaushinta, vuosikerralta .50
WORKERS MONTHLY, Chicago; vuosikerta $2.00, % vuosik. $1.25
POHJAN VOIMA, OalöTpäivälehti; vuosik. $10, puoli vuotta $6.00
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
TIEDONANTAJA, Hehsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v. $6.00
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik. $3.00; % Vk. 41.76
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1.50
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta $6.09
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chicagossa.
Tilaushinta vuosikerralta $2.50
FYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
$3.00, puoli vuotta $1.75
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
vk. $12.00, puoli vuotta $6.00
ITÄ J A LÄNSI,.2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä knValehti,
Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, % vk. $2.00
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
, kuussa IG-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.60, % ^^vk. $1.50
KOMMUNISTI. Leningrad, vk. $4.00, H vk. $2.00
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, Helsinki. Kerta kuussa
Vuosikerran hinta $1,75; puoUvuosikertaa „ $L0O
NAISTYÖLÄINEN, Helsinki. Kerta kuussa 1 vk $1.75
$1.00
PUNAINEN KARJALA, Petrozovodsk, Bussia; 3 kertaa vU-kossa;
vuosikerran hinta $7.00; puoli vuosik. $3.50
TYÖMIES, päivälehti,. Superior, Wis., 1 vk. $6.00, % vk. $3.26
TOVERL päivälehti, Astöria,Ore., 1 vk. $6.00, % vk $3.50
ETEENPÄIN, päivälehti, Worcester, Mass., 1 vk. $7.00,
% vuosfic $3.75
PUNIKKI, pUalehti, Superior, Wi8., l , v k . $1.75, % vk......... $1.05
TOVERITAR, naistenlehti, A8toria,.Ore., 1 vk. $2.00, % vk. ^1.15
Ylläolevista lehdistä myönnetään asiamiehille i)alkkiota vissin
taksan mukaan. ' . ,
VAPAUS,
Boi es, SUDBURY, ONT.
" Seuraavassa tov. Kadekin'' artikkelissa
tuodaan esille ne seikat, joiden
pohjalta ymmärrämme parhaiten'
sen sankarillisen nuorukaisen
mul Puolan kurjien vankiluolien ta-elämän,
joka' Botvrinissa äsken sam-kapihalla
niistä luodeista, jotka
Puolan porvariston palkkaamien tei-laajien
toimesta lejinätettiin Inter-nationalea
viime hetkellä laulavan
ja vallankumousta huutavan nuoru-
I:ai8en sydämeen. Radek kirjöttaa:
iPuoIassa, Lieituassa ja ValUo-
Venäjän pikkukaupungeissa vallitsee
juutalainen/kurjuus.' luemme
inholla Engelsin k i r j aW tEnglannin
työväenluokan tilasta. Me tulemme
kuoliuksiin Kiinan työläisten hädän
vuoksi. Me tiedämme, kuinka venäläinen
proletaari eli työläiskortteleissa
tsarismin aikana ja kuinka
vaikea hänen on vielä tänäänldn
elää etäisissä teollisuuskeskuksissa
maailman- ja sisällissodan /hävityksen
vuoksi, r Mutta teollisiiustyöläi-sillä
ei ole< aavistustakaan^ kuinka
kurjissa oloissa köyhä juutalaisväes-tö
elää pikkukaupunkien juutalais-kortteleissa.
v
Yhdessä pienessä huoneess^ asuvat
vanhemmat pienten lasten Icans-sa.
Kaikki nämä ihmiset 'elävät
kauppa-ansiolla, joka on pari ruplaa
kuukaudessa. Palanen Ieipää> silli
ja sipuli — siinä koko ravinto. A i noastaan
lauantaisin sabaitijuhla-
•na, nähdään pöydällä' koko perheelle
lihaa ja kalaa; Lumppuihin ja
rääsyihin puettuna elävät nämä ihmiset
kuvaamattomassa liassa. Juutalaiset
käsityöläiset ovat yaiteliaim-pia
kerjäläisten; joukossa. Samassa
huoneessa, missä paikataan vaatteita
tai korjataan kenkiä, keittää vaimo'
kurjaa soppaa tai pesee perheen
alusvaatteita, ja siellä elävät myöskin
lapset ilman auriiUcoa ja ilman
että milloinkaan saavat hengittää
raittiin ilman tuulahduksia.
^ Minä kysyin kerran juutalaiselta
runoilijalta, joka oli noussut sellaisesta
köyhästä jrmpäristöstä:
•— Minkätähden ei näe teidän r u noissanne
aurinl^oa, ei puita, eihukkia
; — . miksi niissä ei esiinny koskaan
luontoa?'
— Olenko minä sitten saanut
nähdä luontoa? vastasi hän.
Mutta kaikista kauheinta näissä
kaupungeissa on taydellioen toivpt-tomut
» parempaan tulevaisuuteen
nähden. Tehtaat j a rautatiet riis^
tävät näiltä köyhiltä leipäpalan. Yhteiskunta
ei VOI antaa työtä koko
proletaariselle juutalaisväestölle.
Ennen sotaa olivat juutalaiset, jöti:a
työskentelivät tehtaissa, harvinaisia.
Yritteliäimmät ja rohkeimmat heistä
riuhtasivat. itsensä irti kurjuudesta
ja etsivät leipänsä lännessä.
Siellä — Lontoossa j a New Yorkissa
muodostivat he proletariaatin,
'köyhimmän kerroksen j a heitä armottomasti
riistivät kauppiaat, jotka
antoivat heidän työskennellä kotona,
tai tehtailijat, jotka, kokosivat
näitä 'köyhiä siirtolaisia Puolasta,
Liettuasta j a Ukrainasta tehtaihinsa
|a työpajoihinsa. ;
Näiden siirtolaismassojen joukossa
syttyi eiisimäinen inhimillisyys-tiedon
kipinä,' ensimäinen taistelun
ajatus. iNäiden joukossa oli sosialismin
ja anarkismin kannattajia.
He alkoivat uneksia parannusta juu-dessa
: juutalaisessa' valtiossa Palestiinassa,
jossa heidän kulkurielämänsä
olisi päättyvä ja jossa' he toivovat
tulevansa kosketuksiin maan
kanssa. AmerikaetB ja VeeaSjilto;
yliopistokaupungista, joissa juutalainen
nuoriso opiskeli^ tulivat nämä
ajatukset Puolah j a Liettuan pikku-kaupunkeihin
jä saivat; siellä' vasta-
Haikua.
Juutalaisten joukkojen erikoinen
merkitys proletariaatin vapaustaistelussa
oli vähäinen, koska he eivät
olleet teollisuustyöläisiä, jotka
ovat laskeneet painon historian vaakakuppiin
tuotannossa; näyttelemän-sä
osan vuoksi. Näiden joukkojen
vihollisia olivat suurkapitalistit, j o i l ta
voi lalckpjen kautta saada paljon.
Juutalaisien räätälien, suutarien jä
turkkurien ammatillineii taistelu
'saattoi hankkia ainoastaan niukkoja
tuloksia. Ja kuitenkin oli se kova
kamppailu, joka vaati suurta sankarillisuutta,
jatkuvaa, ja kykeni
suunnattomasti tuottamaan nälkää
•puolen ruplan : korotuksen vuoksi
viikkopalkkaan. Kumaraharteiset ihmiset,
jotka pitivät kahden huoneen
'huoneustossa asuvia ja joka päivä
'lihaa syöviä ihmisiä miljoneereinä
ja poliisia maailman herrana,\ko-hottivat
päänsä ja tunsivat itsensä
ihmisiksi ja toivoivat parannusta;'
Tämä taistelu muodostui heissä kan-
'sallisen arvon tunteeksi. Sionismissakin,
taantumuksellisessa utopiassa,
kuvastuu uusi juutalainen i h misarvo.
Kulttuuriautonomian vaatimus,
jonka juutalainen "Bund"
esitti, on taantumuksellinen tunnuslause,
sillä se erottaa juutalaisen
proletariaatin muiden kansallisuuksien
työläisjoukossa, mutta tässä
väärennetyssä , kuvassa • heijastuu
myöskin juutalaisen kansanaineksen
kansallisuus- ja ihmisyystaistelnn
tunne. Taloudellisen taistelun liittyessä
kansallisen, taistelun »yhtds:^
dessä taisteluun, joka oli tähdätty
siihen, että juutalainen työläinen
lakkaisi tuntemasta itsensä inhotuksi
juutalaiseksi, srnnytti juutalaisen
työAraenliikkeen suuren sankarillisuuden.
Jo ennenTvallankumo^sta,
1915, esiintyi Hirch Lekkeri, työläinen
Vilnasta, joka rohkeasti suuntasi
revolverinsa tsaarikuvemööriä,
työväeirluokan pyöveliä vastaan.
Lekkertin esiintyminen |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-10-22-06