1956-05-31-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Si*3lJ8 TöTstdina, ioukok. 31 p. — *Thur$day, May 3J, 1059 ITAPAUS mn Zndepetiäent f<8lxir nvf, »M, Auttooited M «floODd c{a£» mall bf tlie Post Ofaee zy^Miitmejtt; Ottava. Put»- * " ttork* veeUy: , TuesdayB, and &itunlayB |)r Vapav jtiblnsr Company SM.^»t lOO-lOZ EbSst. W, 8udin»7. Ont, Canada Telepbonec: Bus. OffJoe C6. «»«aM; edUom] Ottice OB. «-4265, Manager K^Biäaä, EOitor W. £klttpd. Mafiins «ddneai; goy «>, gadbury, Ontario, «dvmixine rate» upon aiitpJieatton. mnslatkm free of cbsive, " TILAUSHINNAT; ;anadassa: } vk. 7J00 d UE, 3.75 3Jck.Z25 mdysraDolna; X Tk. 8i» 6 fcle. 420 Suomessa: 1 vk. 9«> 0 kk>4.79 Sa8katchewaiiin maakuntavaalit •^ajaan(;|M)ll)tt^»''viiEon kuluttua, kesak, m p n ä , suoritetaan Sa^jj^dM^ranin ntaakunnassa latnlaatijakunnan vaalit, -missä rat« kai^o eritfkin tiirkeitä kysymyksiä, , ' . , 'PpkyÄ/roysnatföä vaaleissa <m»e että voiko T, Douglasin job-tafna'ÖCF;&' i»dl]|i^^^ asemansa ja 5i'en tien avoinna suurcm-ffl^ le eäi£^k^Je;^'vai voivatko vanbat'puolueet ja niiden liepeillä iiiil^vi'Sdc^i Ci«ciU^ siviiuttaa CCF;n hallituksen? I Kaik^ki^rkit^riittäayat siihen, että konservatiivipuolueella ei ole £U(^akaan'jalansijaa sen palremmtn Sa:ka'cbewaniss3'kuin muissakaan^ aavlkkomaakunnissa. Mutta literaalipuolue käy sitliä voima-peiäistä vaah'tatslplMa.jaÄtt kUy^€ttä^'is5ä on^^^^^ aJi»Öttawaa myöten, sck^ehtymättö 'lie^suurrynnistykscn kanssa nä^^ olevan Social (^^ puolueella on jo^val^-iiscmatAlbertan ja BHtish Columbian maakunnissa^ Puolueen larisoituksena ön, mikäli sen julkilausumiin voidaan luottaa, osallistua täydellä voimalla tulev'in liittoparlamentin vaaleibin ja niinmuodoin voidaan pi,ää itsestään selvänä asiana, että se tekee nyt kaiken voitayansa voiton saavuttamiseksi Saskatchewan in 'maakunnassa. ' ' Kaikki Jämä viittaa siihen, että Poutasin johtama CCF:n ha|. |itus on kovan painostuksen alaisena näissä vaaleissa. Ja huolimatta ]a|pli;aan'siitä^ n^itä me itse kukin ajattelemme CCF:n (sosialUle-jmokratian) joistakin U»rccttis\sta^^^^j kieltämättömänä tosiasiana «voidaan kuitenkin pitiiä sisä, etta GCF:n Ualiilus on paras hallitus mikä on tähän menne-sä vielä Saskatche- Wan.'ssa ollut — ja että CCF;n hallituksen uudelleen valitsemisen av4^ voidaan tässä vaiheessa parhaiten edistää maakunnan kehitystä ja^byvinvointia- / ' > ^ "»«uomioiclen tämän tosiasian ja sen kovan painostuksen, mikä nyt tullee 'sekä liberaalien että soc'aIcr<dittien taholta, voidaan mifli-hyvällä tervehtiä Xi*r: n sikäläistä puoluejärjcstöä siitä kun se on päästänyt yhtenäisyydm hyväksi veää pois ipiltci kaikki ehdokkaansa jadKyJityä kolmea tai neljää, vaalipaikkaa toimimaan <X3F:n xhdokkaidcn valitseminen hyväksi. Työväenpuo- IvSiiäkn yhtenäisyys' ja yhteistoiminta on tässä tilanfec.«sa varmin taje/;^'|ilä, että Suuren Kahan puolueet eivät pääse takaisin valta-asemiin. .h<MCC'F:ai hallituksen a^sema on epäilemättä nyt entistä heikompi sciiii-vuoksi kun farmarien:(ulot ovat Snskatchcwanissa kuten muissa-kin^ maakunnissa huolestuttavassa määrässä laskeneet. Tämä tilanne ofrlÖonnollisesti aiheuttanut tyytymältömyytt jä Jialua "kokeiHa'^^^^^^^^ yksityiskohtaisemmin asioijbintutustuneet-benkilöt tietävä rlue ja; sen muodostama HittohalHtus on vastuussa siiiä^^^ a ~mie]ises'ä ohjelmasta jonka takia on Canadan vehnätuottcet jääneet myymättä.;; Ylcijesti\ticde^än,^^^ttä liUto^lUtus on Jtscpintaisesti kieltäytynyt ällaislsta^tfnänss^Jäfjestci^^^^^ kun-ttelh suurta menotaakkaayhä> kasvavien koulukustannusten Jcohdalta. Liberaalinen liittohallitus' on- kiven kovaan kieltäytynyt antamasta ede* yhtä punaista senttiä Saui'h'Saskatchc\yanin joen patorakennuksia varten^ Jolla olUi äärettömän tärkeä vaikutus maakunnan ta-iouskehitylisccn yleensä. Ytsestäänsckänä asia pitäS sitä^irettei liberaalipuolueella ole mitään rakentavaa tarjottavana Sas- 'ktttthcwanin maakunnan asukkaille. " Ja entä sitten Social Creditpuoiue? 'Uutuudestaan" huolimatta se^on jo paljastanut todelliset kamnsa..Ottawa£^ puqlueen Jäsenet antaneet varauksettoman kannatuksensa liberaali-hallitukselle sen yrittäessä ajaa alahuoneen istunnossa p* ehdotujksen, jenka mukaan Canadan veronmaksajain varoilla rakennettaisiin amerikkalaisille miljonääreille kaasuputkilinja siinä miehessä, että amerikkalaiset voisivat toimia canadalaisen kaasun välikäsinä ja kahmia siitä liikevoitot \Vall Streetillä sijaitseviin kassa-holveihitisal Social Credit-puolueen hallitus on luovuttanut' pil^ hinnalla Albcrtan Ja British Columbian luonnonrikkauksia yhdys^ ; valtalaisille rahamiehille ja tiilisi'' varmasti menettelemään samalla tavalla Saskatchewan?ssa. Social Credit-puoluecllakaan ci ole mitään rakentavaa tarjottavana Saskatchewanin väestölle. • u:;; :Tantumukscllincn konservatiivipuolue pienenee jatkuvasti kuin ''Lasaretin, suurus'*; eikä siliä ole mitään mahdollisuutta Saskatche-oWänis$ 3 sen paremmin kuin kansallisellakaan arenalla. V Katsottakoon siis asiaa miltä puolelta tahansa, kiertämättömäksi l(^putulok£eksi Jää; että Saskatchcwanin maakungan ja väestön edut vaativat CCF:n; hallituksen uudelleen valitsemista. Vapaus puolestaan suosittelee sikäläisille maanmiehillemme, että osallistuisivat ak-tiiiMsesli Ja yhdistetyin riventubun vaalitaisteluun Ja antaisivat oman. vaatiraalloman panoksensa^ CCF:n hallituksen uudelleen valiisemi- : sen .hjn^äksi. Liittykää maakunnan muiden asukkaiden kanssa vaatimukseen, että näissä vaaleissa pitää työtätekevien esiintyä yhtenäisin rivein Ja välit a yhtenäisesti esiintyen parhaat mahdolliset työväen-" miehet ja -naiset niin, että CCF;n hallitus tuke uudelleen valituksi. Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa Ilmaisten huolestuneisuutensa "\'enäjän' uudesta kauppahyök-käykseStä-', John Biefenbaker (PC Prince Albert) sanoi Hamiltonisi saviime lauantaina pitämänsä puhecinyhteydessäi että Neuvostoliitto valtaa Canadan ulkomaiset markkinat, ellei Canadan teollisuus voi alentaa tuotantokustannuksiaan. Mr. Diefenbakerin selostuksen mukaan Neuvostoliitto tekee kansainvälisillä markkinoilla niin edullisia kauppatarjouksia, että '"länsivallat eivät voi ajatellakaan sellaisia". i i Tämä sellaisenaan palauttaa mieleen muutamia b>-vin tärkeitä seikkoja.. Mikä pitää länsimaissa nyt hintoja korkealla? Korkeat verot! Ja nämä yhä li5äänt>'\'ät verot Johtuvat ensikädessä siitä, kun esimerkiksi Canadassä käytetään asevoimien ylläpitämiseen noin kak-si^^ Cuhatta miljoonaa dollaria vuosittain. Vaikka kaikki vähänkin ta- Ioj(jis|:ys}^yksiä seuraavat henkilöt tietävät, ettei mikään maa ole teollisesti ja teknillisesti niin kehittynyt, että se voisi samanaikaisesti ylläpitää suuria sotavoimia ja alentaa tuotantokustannuksia sekä siien parantaa maan talousasemaa, mr. Biefenbaker Ja hänen.puolueensa on tähän asti tukenut liittohallituksen nykyistä ohjelmaa Ja onpa hänen puolueensa \-aatinut entistä liharvampia urakoita sotatarveteh-tallijoille. '''7'^^'ysti mr. Diefenbaker ja kumppanit haluaisi\'at alentaa tuotantokustannuksia työläisten ja farmarien elintason huonontamisen kustannuksella mikä sellaisenaan huonontaisi edelleen maan talous-tHannetta. ^'''äi.^MikäUmr. Diefenbaker todelLi haluaa, että Canada ei jää huo^; ijommalle puolelle rauhanomaisessa talouskilp^ussa Nem-ostolilton SYNTYA^- PÄIVIÄ Matti MSatO», Fort Artbvuristih Ottt, täyttää lauantaina, kesäkuun 2 pnä 70 vuotta- YbäymmeMulaaaisten U ^utta-vain onnentoivotuksiin. Mitä muut «anovat Alaskan fpannunvarst' esteeni Li|otei$-^Can^€|an lci;:hitykselle VaocMver. sissäollaankaikJuybtämiettä siitä, viiK»|etiti'lurjo)tti äskettäin ietusi- > että oikoUisen voimapolitiikan avul-vun tbimituskirjoituksessaai^^että ] ia on rySstetty BC:ltä puolet sen Alaskan paniiasdle (pamumvarsi — 'uonnoUisesta merenranuastdf ja tarkoittaen Alaskan pitkälle etelään ulottuvaa kapeaii aluetta) vaikeut' j annettu se Yhdysvalloille. ''Pannunvarsi estää cansdalau^en TYÖH TUIX>KSIEN JAOSTO AHEBIKASSA ' : . mistään hyvyyksistä ei ole voitu emmekä voi nauttia ilman, ettei ensin makseta tydstä. Ja mitä enimpiin työn kautta tuotettuihin hyvyyksiin tulee, seuraa siitän että kaikki oikeus sellaisiin hyvyyksiin kuuluu niille joiden työn kautta ne on tuoteitu. Mutta on tapahtunut niin kaikkina maailman aikoina, että Jotkut ovat raataneet ja toiset^ ilman työtä nauttineet suurimman osan hedelmistä. Tämä on väärin, eikä saisi Jatkua. Taata kullekin työläiselle työnsä koko tuotteen, tai niin lähelle kuin mahdollista, on arvokas päämäärä niille tahansa hyvälle hallitukselle". . ' iEi; ei tämä ole minkään kommu-nistiakltaattorin lausunto, vaan/yhden Amerikan ' kunnioitetuimman presidentin, , nimittäin 'Abraham Lincfolnln lausunto- joulukuun ensimmäisenä päivänä V. 1847. . . Kuinka onkaan maailma muuttunut. Ja kuitenkin valtaluokkakin on tänä päivänä vielä palvoviiiaan Lincolnin muistoa. Tidufia hänen .muistotilaisuuksissaan visusti vältetään, muistelemasta juuri'edellä lair nattua lausuntoa; -^Naisten Viiri, ' , ^. y ' - alennus TM m Paikallisten kansankomiteain päätöksen mukaisesti Kiinan kansantasavallan eräissä maakunnissa ja kaupungeissa alennettiin hiljattain huomattavasti erilaisten tavarain vähittäishintoja; Kansun maakunnasr sa on kansankomitean päätöksen perusteella alennettu viljan hintaa keskimäärin 8,3 prosentilla Ja paikallisen teollisuuden tuotteiden hintoja 15,8 prosentilla. Huomattavasti on alennettu rahtimaksuja paikallisilla maanteillä. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Baotoun kaupungissa alennettiin noin^ 30. prosentilla mo erilaisen tavaralajin .hintoja, siinä luvussa kulutustavaroiden, mmi ;pumpulikankaiden hintoja, kaupungin vesijohtolaitos on alentanut veden hintaa 35 prosentilla ja tavarain kuljetustariffeja on alennettu 12 prosentilla. taa Canadan luoteisen osan •teollista kehitystä. Tuo 550 mailin pituinen Ja 'ftvnennieren rannalla sijaitsevakapea kaistale luovutettiin Yhdysvalloille v. 1903. Sen väitetään nyt olevan suurimman esteen British Columbian Ja Yokonin alueen kehitykselle. Täällä ja Ottawassa on useilta tahoilta esitetty vaatimuksia, että «en alueen läpi sallittaisiin neljä käytävää joita mukaan olisi Canadan puolelta kulkumahdollisuus Tyynellemerelle. Ulkoasiainministeri Pearlon'sanoi parlamentin alahuoneessa tk, -10 päivänä, että asia oli "tärkeä'! ja että se ansaitsi tarkan harkinnan. Mutta häneUä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä. Tk, 8 päivänä Wasbingtonista saapuneessa raportissa kerrottiin, että Yhdysval: tain hallitus tulee olemaan >l'halu-lon" keskustelemaan asiassa —-ellei Canada tarjoa "joitakui korvaavia myönnytyksiä". Kirjoittaessaan Vancouver Daily Provlnee-lehdessä Doug Collins ; sanoi: . "Alaskan pannunvarsi kuristaa pohjoista British Columbiaa ja Yu-konia. . - "Konttor«issa, laivoissa ja kiiivok' matkustamisen yiidestä osaa Cana-daa toiseen käymättä yhdysvalta laisen tullin kautta. **Farh&assakin tapauksessa se on kiusankappale ja pahimmassa unka luoteisen osa kehitykselle. ^ "Erääseen aikaan se ei merkinnyt mitään. ^ Mutta nyt se raerkitiee." Huomioiden, että pannunvarsi "on, ollut huomattavana tekijänä Frobisher' Venturesin voimalaitoksen valmistamisen. estämiseksi Takun joella" Collins sanoi, että -'on ilmeisestikin pelattu suurta voimapolitiikkaa kulissien takana" kysyr myksessä ollen pohjoisen British Columbian ja Yukonin alueen suuret vesivoima- ja mineraalirikkau-det. "Yhdysvaltalaiset*", sanoi Collins, "haluaisivat käyttää pannunvar>-en maankamaralla sulattoja canadalai-sella voimalla." Alaskalainen Yhdysvaltain kongressissa olevan edustajan Edward Bartlettin mukaan saisimme' pan-nunvarren: läpi käytäviä sillä ehdolla, että .luovuttaisimme Yhdysvalloille Yukonin joen vesivoimavarat. Keskustellessaan liittovaltion ministerien kanssa toukokuun 14 päi-- vänä mr. Bartlett sanoi olevan "hölynpölyä"' tehdä minkäänlaisia ehdotuksia alueen luovuttamisesta Cana-dalle. sanoi, että mahe dolliseaEti voitaisiin tehdä jonkinlair -sla vuokrasopimuksia:vesivoimava-rojen luovuttamista^ ehtona käyttäen. ; Aluminum Company of America anoi viime vuonna oikeuksia Yuko^ nln joen virran' suunnan muuttami-seksi pannunvarren- rajalla jotta se .saisi voimaa alumiinitehtaalleen, Ottawa hylkäsi sen suunnitelman julistaen, että^tensaatu voima tulisi käyttää teoUisimden kehittämiseksi Yukonissa ja Pohjois-Britisb Colum- Oiassa. 1;^^ tymä on * ilmaissut .suunnitelmia" alueen mineraalirikkäuksien kehittämiseksi Yukonin joen voimalla.; Tähän mennessä niitä' suunnitelmia ei ole voitu toteuttaa koska pannunvarsi on alueen ja meren välillä tiellä. ' Alaskan kuvernööri Frank Heintz-. leman myös: sanoi, palattuaan äskettäiseltä Washingtonin. matikaltaan,. että mahdolliseisti voitaisiin järjestää jonkinlaisia 'kauppoja" Länsirannikolla ilmestyvä^kalas-tajäin union lehti Fisherman sanoi äskeisessä numerossaan, että '.'alkaa käydä sietämättömäksi ::se 'kun Yhdysvallat . asettuu pohjoisen i ke-nittämlsen esteeksi". 'Samalla unio viittaa Gordonin /^emissiolle anta-. maan lausuntonsa^ Jossa sanotaan, että nseat c^hadalaiset joet, joissa kalat; kutevat virtaavat pannunyar-ren läpi jöten "canadalaiset kehittävät kalaresursseja ja yhdysvaltalaiset kalastajat hyötyvät siitä". SITÄ JK TA' Junailija saapuu vaunuun, istuu skotlantilainen,' Tarl tuaan tämän lipun iänoo hän — Kuulkaapa, tiellä d ole o ta matkustaa II:ssa |uakass ik:n lipulla ilman lisämaksua Bfutta skottilainen väittele* taan ja viimein junailija väsy] tähän uhkaileei että hän h skottilaisen suuren matkab ulos junan ij&unasta ja skdti maa tietä. ' Unkarin metsäteollisuus Unkari on suhteellisen metsäköy-hä ihaa. Metsiä on ainoastaan 12 prosenttia sen pinta-alasta. ^Kansanhallitus kiinnittää suurta huomiota metsien palauttamiseen ja metsien suojelemiseen. Erikoisen suuria töitä on siinä suhteessa tehty viimeksi kuluneen viiden-r-kuu-den vuoden aikana. Viime vuonna istutettiin metsää 'yli kolme kertaa miin suuri ala kuin vuodessa hakataan metsää. Vuosina 1949—1954 metsätalouselimet, maatalousosuus-kunnat ja valtion maatilat istuttivat suuren määrän suojametsävyöhyk-keitä. ' Rauhanomainen rinnakkaiselo on valtatie kansojen tuleyaisuiiteen Kansainvälisten suhteiden hl8> torlassa tuskin : voitanee löytää sellaista onirelmaa. Jota merid^ tyfcseltään Ja nlotteisnodeltaan voitaisiin verrata Uabden erilaisen — kapltaUstisen Ja so^Ustlsen m a a ilmaojärjestyfcsen raoban^ omaisen rfniiakkalselon- .ongelmaan. Historiallisten tapabttunallä kehitys on asettanut Uunlskannair, le'. ranhanomalsen rinnakkaiselon ehdottotnnutfen Maata olospää^^, ei ole. Kiistakysymyksiä el voida, ratkaista sodan avulla. HIstorialT. Unen kokemus on osoittanut, ettet soto raukaise, klistakysymyk^ y vaan kärjistää - nflta. ' " «J^ / Kaikkien maiden kansat ovat kiinnostuneet rauhan säilyttämisestä. Mutta eräitä ihmisiä epäUyttää yhteiskunnalliselta .Ja taloudelliselta rakenteeltaan erilaisten. - maiden rauhanomaisen rinnakkaiselon mahdollisuus, ottaen huomioon sen, eti& niiden välillä on olemassa ideologisia ristiriitoja. Länsivaltojen eräät poliitikot väittävät, ettei täUalnen rinnakkaiselo ole mahdollista. Tämän väitteen tärkeimpä)^ perusteluna pidetään neuvostoihmisten vakaata uskoa siihen, että historiallisesti sosialistinen Järjestelmä on tiileva kapitalistisen Järjestelmän tilalle, sillä heidän mielestään sosialismi kykenee turvaamaan yhteiskunnan aineellisten ja hengisten voimien paljon täydellisemmän • kehityksen. Tätä teoreettista määritelmää koetetaan käyttää todistuskappaleena sellaisen vältelmän puolustamiseksi, että neuvostoihmiset muka aikovat soluttaa vallankumousta muihin maihin Jonkinlaisena kanssa niiden yhteiskuntajärjestyksen SUOSITTELEE POTKUN ANTAMISTA DULLESILLE "vientitavarana" ja ikaataa kapitalismi^ kumoon. Tällainen väite on kuitenkin aivan väärä. Se Johtuu nähtävästi' sUtä katkerasta erehdyksestä, joka vallitsee länsimaissa: tämän kysymyksen suhteen jar on luultavasti yhteydessä siihen, että tätä näkökantaa kannattavien' ihmisten enemmistöllä ei ole valitettavasti; ollut jnahdoUisuutta; taikka halua perehtyä perusteelllsem-; min neuvostokansan . ajatuksiin - Ja toiveisiin Kahden erilaisen järjestelmän rauhanomaisen rinnakkaiselon :ongelman;*merkitys on;, tällä .hetkellä; kuitenkin niiä sutiri;'€ttei'!^dlkaan tur Hevan kehityksen näköaloista vilpittömästi huolestunut ihminen voi tyytyä tutustumiseen tähän ^ kysymykseen pintapuolisesti. Arvioimalla' järkevästi nykyistä kansainvälLstd tilannetta ei voida olla tekemättä johtopäätöstä, että on ehdottomasti otettava selvä siitä, mikä sitten''haittaa - kahden järjestelmän rauhanomaista rinnakkaiseloa, jos sitä'mikä-haittaa yleensä. On tunnettua, että kansainvälisen yhteistoiminnan vastustajat vielä ai-^ van hiljattain todistelivat, ettei: yhteiskuntarakenteeltaan e r i l a i s ten maiden rauhanomainen rirmakkals- •^lo ole yleensä mahdollista; SNeuvos-tovaltiohan oii ollut olemassa 38 vuotta, Joten rinnakkaiselo on tapahtunut tosiasia. On kuitenkin-tehtävä selväksi, että" voivatko kaksi maailmanjärjestelmää olla rauhanomaisissa. suhteissa, vai onko niiden ehdottomasti oltava epäystävällisissä ja vihamielisissä suhteissa? Neuvostoliitto pyrkii rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, kaikkien maiden Washington. —.> Amalgamated Clothing Workers Union presidentti Jacob Fotofsky on esittänyt valtiosihteeri Oullesin erottamista. Po-tofskyn esitys seurasi Mrs^ Eleanor Rooseveltin puhetta union konvent-sionissa. Fotofsky ylisti Mrs. Roo-seveltia ja edesmenneen president' ti Rooseveltin koti- ja ulkopolitiikkaa. Hän sanoi unionsa uskovan ulkopolitiikkaani joka on lujaa rakentavaa ja rohkeata. ::'Me uskomme ajan^ tulleen uutta katsetta varten ja kantamme uudelleen tarkistamiselle kansainvälisiin asioihin, koloni^ismiin; Keski- Itään'ja itse maailmanrauhan kysymyksiin näl\den*\ sanoi Fotofsky. "Vakava välttämättömyys vaatii valUodepartmenttimme uudelleenjärjestelyä ja ehkä uutta valtiosihteeriä", lisäsi Fotofsky ja uudisti iällcen esityksensä, että Amerikan ylijäämätuotteita annettaisiin "Aasian ja Afrikan nälkäisille kan-soiUe". Mrs. Roose>'elt puheessaan koros ti samaa asiaa. Hän sanoi Intian kansan kärsineen nälkää vuosisatoja. Hän korosti Yhdyskansojen ja sen erikoisvirastojen tärkeyttä vakaan-tuneemman maailman rakentamisessa. Mrs; Roosevelt sanoi, että se, mitä Yhdysvallat tekee kotona siviilioikeuksille, vaikuttaa suuresti "meidän maailman johtoomme". < erilaisuudesta riippumatta. Kysyttänee, että kuinkas ^tämä sopii yhteen sen määritelmän kanssa, jonka mukaan kapitalismin on historiallisesti väistyttävä sosialismin, tieltä. Eikö tässä ole ilmeistä ristiriitaa? ' • Siinä el ole mitään rist^taa. Tämä Icysymys käy täysin selväksi ja tajuttavaksi knn otanune hoo- . mioon, että ;Mandn-LenInin teorian eräänä- pääasettamuksena, : . Jota • nenvostoihpilset seuraavat; -. on se, että kunkin kansan kor-ikeimpana oikeutena on määrätä - ^ kohtalostaan 'oman härkintansk y mokaan. Tämä merkitsee Siis sitä. . 'että knOafcln kansaDe onitannus-tetto oikeus valtiolliseen Ja poliittiseen- rlippumattomaateen. kansalliseen Itsemääräämisoikeuteen, että kallakin kansalla on tonnastetta oikeus valita itselleen slUe itselleen nJeloinen yljifeiskunta- Järjestelmä.' Tässä: yhteydessä on pantava merkille, että marxilais-leniniläiseo. teorian kannalta vallankumouksella ei ole mitään yhteistä. Sitokaamme, sellaisten' vallankaappausten kanssa, joita hyvin usein tapahtuu Latinalaisen Amerikan maissa. Leninin opin mukaan vallankumous ei ole minkään maan: yhteiskuntakerrosten johtavan ryhmän .salaliitto, vaan yhdessä tai toisessa maassa kypsynyt syvä histor riallinen prosessi. Tämä prosessi kev hittyy välittömästi sen synnyttäneiden historiallisten olosuhteiden yhteydessä J a ilmentää sitä, että mli-. Joonat ihmiset .jiitkäaikaisesta kokemuksestaan pääsevät vakaumukseen välttämättömyydestä Järjestää elämänsä uudella tavallE^. TYÖVÄENPUOLUEEN AIKA ON TULEVA . Washlngtott. — Kiitettyään Britannian Työväenpuolueen johtaja Hugh Gaitskclhä Amalgamated Clothing Workers Union konventsio-iiille pitämästään puheesta, union presidentti Jacob Fotofsky sanoi> että se päivä saattaa tulla, jolloin Amerikan työväki tulee yhdisty^ mään ja muodostamaan sen tyyppi sen työväenpuolueen kuin on Bri-tanni. nssa. Mutta tällä kertaa "se ei näytä realistiselta", lisäsi hän;' Lenin piti lähtökohtana sitä. ettei missään- maassa vallankumouksellista mullistusta voi tehdä mikään muu voima kilin kansa itse. ja se käy mah--: dolliseksi vain silloin kuin kansa itse katsoo sen. välttämättömäksi ja ajan-kohtaiseksi.- Uäiden käsitteiden valossa- käy selväksi se. kuinka hullunkurisilta näyttävät neuvostoiiunisiltä syytökset "vallankumouksen expor-teeraamisesta. ' Jleuvbstoliitto torjuu periaatteessa' kaikkinaisen ^ puuttumisen muiden maiden sisäisiin asioihin. Maailmassa ei ole sellaista maata, jota vähimmässäkään määrässä: uhkaisi 'agressio';' Neuvostoliiton taholta. Neuvostoihmisten usko siihen, että muutkin kansat ajanpitkään kääntyvät Neuvostoliiton kulkemalle tielle, ei perustu minkäänlaisille seikkaiiutavoitteille: näiden maiden suhteen.,vaan vakaumukselle, että muutkin kansat ratkaisevat itsenäisesti tämän kysymyksen, kun tekevät johtopäätöksen^ ett| se vastaa niiden etuja. Merkitseekö yhteiskunnalliselta ja taloudelliselta rakenteeltaan erilaisten valtioryhmien : rauhanomaisen rinnakkaiselon mahdollisuus ainoastaan sitä: että niiden' välillä^ voidaan välttää^:sotaa,'estää sodan^ syttyminen, vai merkitseekö se myös rauhanomaisen yhteistyön mahdollisuutta niiden- kesken? Neuvostoihmisten mielestä tällainen kansainvälinen yhteistyö ja kokemuksen vaihto muiden -maiden kanssa olisi edullista sekä Neuvostoliiton rauhanomaisen .talouden jfcehir tykseUe ja kaiisan hyvinvoiimin. kas-vuire,> mikä"'onkm'Neuvostomträ^häl^ lituksen pohjimmainen päämäärä, että myöskin kapitalistisille maille^ silla se antaisi niille mahdollisuuden laajentaa huomattavasti ' ulkomaankauppaansa, mikä taas vaikuttaisi suotuisasti : koko niiden talouteen. Yhteistyön aikaansaaminen ja laar^ lentäminen edistäisi myös rauhan lu-^ jiltamistä. Josta ovat yhtä hyvin kiinnostuneet niin sosialistiseen leiriin kuuluvien maiden kansat kuin myöskin kapitalististen maiden kansat. Lopuksi on sanottava, ettei Neuvostoliiton näkökanta yhteiskunnalliselta rakenteeltaan erilaisten maiden rauhanomaisen rinnakkaiselon mahdollisuudesta ole suhdanneluontoinen dip-lomaattlnet} manööveri Perustamisensa 'alkupäivistä asti neuvostovaltio on toteuttanut rauhan ja valtioiden välisen ystävyyden politiikkaa. Neuvostoihmiset myöntävät katkeruudella, että .siitä syystä, kun Neuvostoliiton olemassaolon 38 vuodesta on 18 vuotta mennyt neuvostomaalle tyrkytettyihin sotiin ja niitä seuranneeseen kansantalouden kuntoonpalaut-tamiseen, Neuvostö^iton tuotantotaso 'Silloin skottilainen kääntyy kustajiCT puoleen "ja sanoo: Hän ei halua päästä vai nusta, vaan aikoo vielä ottaa p täpojaltanilmx hengen! • ^ r« - » QLI KUULLUT Perhetuttava: "Olen kuullut poikanne on kotona lomalla lusta." Isä: "Niin olen kuullut, että hän on kylässä." Kiinan (eoliisuiid ^uuri kehitys Kiinan konerakcnnusteollisu tuotantokapasiteetti 'kasvaa vuonna suunnilleen 60 prosen Kiinan konepajat alkavat rak( ensi kerran 15,000 ^kw turboj raattoreita, rautavalsseja met< gista. teollisuutta varten, raut avovaunuja raskaiden lastien li . tusta varten; traktoreita ym; : ^ Suuren laajuuden saa tänä \ natekstiilikoneiden tuotanto, meksi' kuluneen viiden vuodei kana Kiinan tekstiilikoneteplli on: tuottanut kehruukoneita, jo värttinäluku on puolitoista mi naa, ja yli 40,000 kutomakon joilla on varustettu 20:uutta tel litchdasta. Tänä vuonna tuote kutomakoneita 176 prosenttia ei män kuin viime vuonna. Ki lekstiilikoneteollisuus • aloittaa vuonna automaattisten värjäys painokoneiden tuotannon. Kiinalaiset .insinöörit konsti vat uutta suurtehoista.'karstat netta. On - ruvettu rakentan myö:s; uusia automaattisia kuti koneita. ' ' ' - Bulq^arian ja N-liiton siorpimus yhteistyöstä Neuvostoliiton yhteyslaitol minisieriQn\>vaItuuskunnan 1 ja garian - kansantasavallan p( lennätin-: ja puhelinmisteriön e tajain välillä Sofiassa käytyjen ; vottelujen tuloksena on tehty täkirj a yhteistyön edelleen laa tamisesta mainittujen maiden ken puhelin- ja lennätin- sekä dio^ ja näköradioliikenteen alall on paljon alhaisempi sitä, mitä olisi voinut olla. Jollei näitä sotia ollut. - Siksi neuvostoihmiset teki kaiken voitavansa estääkseen un sodan sytyttämisen ja turvataaki rauhanomaisen yhteistyön kans( kesken. Neuvostoliiton kommun ssn puolueen X X edustajakokous rosti, että rauhanomaisen rinnakk elon leniniläinen periaate on t ollut ja tulee olemaan Neuvostolii ulkopolitiikan päälinjana. Yhteistoiminnan takaamiseksi ki kien: maiden kesken rauhan lujll misenhjrväksi tarvitaan vain yht kunnalliselta rakenteeltaan erllals maiden hallitusten • hyvää tah kalkkien kansojen rauhanpyrkim sen mukaisesti, —: L. Dimitrejev. PÄIVÄN PÄKINÄ Se majavajärviläi^ten "uusi jumala" Toronton Vapaa Sana katsoi lauantaisessa pakinassaan sopivaksi Ja tarpeelliseksi kirjoittaa majavajärviiäis-ten elikkä beaverlakelaisten: asioista. Aiheensa olivat -virkaveljet^saaneet siitä tosiasiasta kun CSJ:n - Beaver Laken osasto: oli tarjonnut yhteistoimintaa ' sikäläisille • uskonnoUkmleli-sille voimille siinä mielessä,-että voi'^ täisiin välttää kyläkunnan asukkaitten talouskustanngsten nousua ainakin siihen: asti,- kunnes väkiluku lir sääntyy niin paljon, ettei uusien lal-r tosten rakentaminen - aiheuta ylöttö-män suurta talousrasitusta. Vaikka-Vapaa Sapa myöntää, ettei tässä tarjouksessa ole sellaisenaan kanssa -— ja sitä toivoo ainakin meidän lehtemme Vapaus — silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin seurata Neuvostoliiton esimerkkiä j^ vähentää varustelumenoja sekä siten pienentää tuotantokustannuksia. Sitäpaitsi tiedetään, että Ganadalla on suuria mahdollisuuksia lisätä kaupankäyntiä sosialistisen maailmanosan maiden kanssa -r ja lisätä sitä nimenomaan omaksi hj-ödykseen — jos on vain riitta-' västi hj-vää tahtoa. On tietenkin h\-\-ä4 et:ä mr. Diefenbakerin tapaiset |ulkisuds-t miehet rupeavat kiinnittämään huomiota näihin kj-sj-myksiin, 'nmt&7 vielä paren»pi olisi, jos he eivät välttelisi peruskys>Tiiyksiä, kuteri^- "iJsisa-kiertää kuumaa puuroa^'. - . , . • mitään pahaa, se on kuitenkin näke-vinäj^ tässä ehdotuksessa jotakin tavallisuudesta poikkeavaa — Ja jopa vallan uusien = jumaUen: etsintää. Viitat^; tässä-mielessä siihen kun Beaver » V Laken osasto tarjosi haallaan sunnuntaiaamuisin l^ytettäväksi, ju-malanpalvelustOaisuuksissa, V a p a a Sana huudahti pahanilkisesti: "Toivottavasti muuallakin mainitun järjestön keskuudessa nyt oman 'jumalan* kaatumisen aiheuttama mur-. jotus \päättyy samansuimtaiseen ke-^ hitykseen.- : Vaikka Vapaa Sana asian tietääkin, meillä on syytä palauttaa ainakin hiljan tähän maahan tulleiden maan-miestemme vuoksi mieleen se tosiasia, ettei Beaver Laken osaston tarjous ole sainkaan .ainoa laatuaan. Me-voim-- me viitata -siihen tosiasiaan, että jo vuosia -sitten, ja kauan ennen sen "vanhan Jumalan' kaatumista*: on 'esimerkiksi::CSJ:n Sudburyn. osaston omistamaa' Finnish haalia vuokrattu uskonnollisia'kokoulcsia' Ja vjumalan-palvelustilaisuuksia varten.' Samalla tavalla on- Sudburyn: osaston haalia tarjottu esimerkiksi kouluhallinnon käytettäväksi silloin kun Lockerbyssa paloi kansakoulu. CSJ :n häalejav on tarjottu Ja niitä on vuokrattusamanlaisissa' tapauksissa useilla muilla Apaikkakunnilla — ja niitä vuokrataan edelleenkin, mi-: käli paikallinen toiminta jättää tilaa: Ja mahdollisuuksia vuokrausta varten — eikä vuolcraajilta ole koskaan' kysytty mitä: poliittista puoluetta te mahdollisesti äänestätte tai miten te jumalaarme palvelette. Kon aslansin on, niin olisiko snioln liikaa' pyydetty,'^ jos ehdot-talsinune. että pysyttäisiin fässä-fcin kysymyksessä-asiassa ja kes-fcnstellaan;: jos ' on : tarpeellista, maja va^^rvilälsten ehdotuksen hy5dyyllisyydestä tai sen Tahiur gollisniidesta?' Lainkaan.-:'sekaantumatta ; majava-järviläisten: asiaan Ja perustamatta lainkaan , siitä hyväksyykö . toinen asiapuoli tehdyn ehdotuksen, vai tekeekö se vastaehdotuksia: tai hyllcää tehdjm' ehdotuksen, meidän henidlö-kohtainen / kastiksemme on, että CSJ:n Beaver^-Laken osaston didotus on sekä ajankohtainen että ylevä-mielinenr : Se on 'ajankohtainen sikäli, että aslanmiikai^t järjestelyt voidaan nyt tehdä, jos on siihen halua Ja tarvetta. Se oh° •ylevämielinen, sikäli, että CSJ:n Beaver :Laken osasto nousi rylunäetujcn yläpuoIeUe ja esitti kylä-ktuinan ' asukkaiden yhteisiä talous-etuja silmällä' pitäen, että vaikka k.o. kirkon »akentaminen tai rakentamatta jättäminen onldn yksinomaan us-konnollismielisten henkjlöiden esia, niin osasto on valmis tekemään hei-^ dän kanssaan sellaisia järjestelyjä, ettei täliSn toimenpiteeseen tarvitse ryhtyä ainakaan -vielä nyt, jolloin se epäilemättä aiheuttaisi huomattavan suuria lisämenoja kyläkunnan suhteellisen pienelle väestölle. ' - • S e l ^ ! tietenkin on, että Beaver Laken asukasmäärä tulee lähitulevien vuosien^aOkana huomattavasti lisääntymään. 'Mutta "asiain- nylcyisellään ollessa kyläkunnan asukkailla;' on riittävästi menoja kun he suorittavat koulu- ..Ja -tiemaksunsa, sekä iylläpitä-rät haalinsa, 'urheilukenttänsä.-^ hautausmaana :3a: yhteiset laitoksensa. Majavajärvilälsten ehdötulcsen perustana" ovat-^nimenomaan. Ja- ainoastaan ' iiämär« talouskysymykset. ' Siinä ei ole .otettir-lainkaan lukuun omantunnon- asioita Ja uskon kysymyksiä. puhumattakaan nyt Ilen" liSakemisesta. "uusien: juma- Ja ^ten sanottu, jos Tapaa Sana halöaa tästä asiasta keskustella.,' iifin sillä on siihen täysi ..oikeoLh^IUä täkäläiset maanmle- ^ henune toivovat on se. että tässä^ . kin^ '^kesknstclassa -pysyttäisiin 1 '.AllekiHöiitanut puolestaan 1^ .sisi lisätä; että majavajärvilält yhteistoimintaehdotus perustuu kb naisuudessaan: CSJ:n JohdonmuI seen. yhtenäisyyspyrkimykseen. K dän järjestömme tunnustaa sen' siasian, että eri JärJestöjemme. 1 tiemme ja ryiuniemme välillä on ^ mielisyykslä yhteiskunnallisista,; konnollisista ja .mulstakbi kysym: sTsta.'. Mutta näistä pääasiassa t reettlsta laatua olevista iniellpi eroavaisuuksista huolimatta on joi päiväisessä .elämässämme pal enemmän: sellaisia käytännön ky myksiä. joilla ei ole mitään tekemi teoreettisten ongelmien kanssa. -J net näistä käytännön kysymyksi voitaisiin. Jos olisi hyvää tahtoa, r kaista paljon, kivuttomammin Ja p jon helpommin,' Jos toimittaisiin ] telsymmärrykse^sä Ja yhteisin volffl Huolimatta lainkaan siitä,, tule* '^toinen^ösäpuoli* CSJji.Beaver Jji osaston" ehdotuksen ^^^^äksymäänl hylkäämään:-;- Ja s ^ ä i majavajär Iäisten kummankin osapuolen kesi nääri.'ratkaistava "yksityisasia" tämä' yhteistoimintaehdotus herätt laajemmassa .mielessä kysymyte "kylmän sodan** lopettamisesta. Eiköhän olisi Järjcstöjönme. senr kuniiemme. lehtiemme ja muiden tostemme aika" Jo luopua ^'vihan Jn nutuksesta*^ Ja etsiä keinoja "raub? Iistä rinnakkaiseloa*' varten? Loppujen lopuksi meidän Järjestä me ja laitoksemme ovat olemas^;, tulevat olonaan nykyisellään vie pitkän.alkaa. Miksi emme siis järje täisi-• asioita ' täkäläisten maanrnk! temtae yhteis«*si hyödjitsi sen ^ han ja koetellun suomalaisen sa^ parren mukaisesti, eta "laiha sam on tihayaa liitää parempi?? ' ^E^^nsäkouiS.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 31, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-05-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560531 |
Description
Title | 1956-05-31-02 |
OCR text |
Si*3lJ8 TöTstdina, ioukok. 31 p. — *Thur$day, May 3J, 1059
ITAPAUS
mn Zndepetiäent f<8lxir
nvf, »M, Auttooited
M «floODd c{a£» mall bf tlie Post
Ofaee zy^Miitmejtt; Ottava. Put»-
* " ttork* veeUy: , TuesdayB,
and &itunlayB |)r Vapav
jtiblnsr Company SM.^»t lOO-lOZ
EbSst. W, 8udin»7. Ont, Canada
Telepbonec: Bus. OffJoe C6. «»«aM;
edUom] Ottice OB. «-4265, Manager
K^Biäaä, EOitor W. £klttpd. Mafiins
«ddneai; goy «>, gadbury, Ontario,
«dvmixine rate» upon aiitpJieatton.
mnslatkm free of cbsive, "
TILAUSHINNAT;
;anadassa: } vk. 7J00 d UE, 3.75
3Jck.Z25
mdysraDolna; X Tk. 8i» 6 fcle. 420
Suomessa: 1 vk. 9«> 0 kk>4.79
Sa8katchewaiiin maakuntavaalit
•^ajaan(;|M)ll)tt^»''viiEon kuluttua, kesak, m p n ä , suoritetaan
Sa^jj^dM^ranin ntaakunnassa latnlaatijakunnan vaalit, -missä rat«
kai^o eritfkin tiirkeitä kysymyksiä, , ' . ,
'PpkyÄ/roysnatföä vaaleissa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-05-31-02