Vapaus, October 1, 1968

              l l i i i i i l i i i i i iK
ME-mies kieltäytyi Mcodcon matkasta
Helsinki.v^ Suoi^
kenHoimekkäin ^^^^^^^^
vHyiJtti^^T^e viikolla Suomen l^Iesfi-ceii
i^iifekueen kokoojia fcieltäyty-
, mällä olympiakUpaiiiiUstiB.
Tämä ' d r a m a a t ^ n ^ lisäpiirre
Suomen olympiavalmisteluille tuli
jysrlEli%S vastakohtana ]|i|iUe vliine-ajkais^^
ilmiöijill^, joill© on pl|ut
jiuoniteenomaista toinen toistaan
: kiihkeämpi kilpalaulanta turistiur-hejlijain
mukaansaamiseksi Mexi­coon.
Maailmanonnätysmies palautti s i ­ten
omalla Umoitukseilaan periaat-if>
on i^unmaan: ei vain matkailun,
vaan hyvän kilpailun vu<^i.
:|5uomen olympiakomitean halli­tus
joutui tämän tosiasian eteen
viime viikiolla pitämässään kokouk­sessa,
jossa kuultiin Suomen Urbei-
Iiiliiton ilmoitus Kuhan kieltäyty-nUsestä.
Jouko Kuha oli aikaisem­min
ilmoittanut syyksi pitkäaikai­sesta
sairaudesta johtuneen kunnon
alenemisen.
Jouko Kuha oU aikaisemmin tänä
vuonna Tuomaisessa kunnossa ja
juoksi neljä Suomen ennätystä,
joista yksi o l i samalla maailmanen­nätys.
M E : n 824,2 hän juoksi 3000'
metrin esteissä j a lisäksi Suomen
ennätykset 3000 metrillä 7.56,6,
5000 metrillä 13.47,8 j a 10,000 met^
rUlä 29.07,0.
Kuhalla oli ennen Ruotsi-maaot­telua
angiina. Hän o l i hoitanut it­sensä
kuitenkin terveeksi ja oletti,
ettei sairaus oUut vaikuttanut l u ­jaan
peruskuntoon. Huolimatta tä­män
jälikeen jatkuneista harjoituk­sista
tulokset eivät kuitenkaan ko­honneet
sellaisiksi, että. niillä olisi
voinut olettaa menestyvän olympian
kisoissa.
MUITA VALINTOJA
Joulco Kuhan .poisjäänti ,ei ollut
kuiienii:aan .ainoa .asia maanantai­sessa
SuOoaen. olympiakomitean hal-
Utuksön kokouksessa. .Yllättäen toi
fi]uui>^e^: P a i n i l i i t on puheei)j(^taja
Kossila vielä esityksen^ jo hylätyksi
tulleeftijaskaansarja» painijan Ai:je
Nabomikin. valitsemisesta. Vaiinta
meni Äänestykseen j a äänten men­tyä
tasan ratkaisi puheenjohtaja
Akseli Kaskela asian Naborkinin
valituksi tulemisen puolesta.
Kahtena ;:muuna lisäjäsenenä va-
IH-tiin Mexicon matkalle vielä voi­mistelija
Lasse Laine e^mieheisen
joukkueet^ varamieheksi mahdollis­ten
kunnonmenetysten varalle sekä
uijp^iyppääjä P w t t i Koskinen.
Näidettivälintojen jälkeen on Suo-men
; urlxeilujoukkueen koiionais-vahvuus
;Mexieössa' > 69 henkeä: iHei-täthuoltaa
27 toimitsijaa, mutta tä­män
l i s ^ i on matkalle ilähdössa
huomattava joukko muita s urheilu­johtajia.
Mexico kustantaa
Suomesta tuomarin
8:aan lajiin
Helsinki. - ^ S u o m e n Mexicon
jouflokueessa on -kahdeksan miestä,
jotka matkustavat ikisoilhin järjestä-jämaan
kustannuksella syystä, että
ovat kansainvälisten <liittojen toi­mesta
kutsuttu olymipialkisoihin k u ­k
i n oman lajinsa tuomari- j a toi-mitsijatelittäviin.
S P L esitti aluksi painikilpailujen
tuomaristoon kutsuttavaksi Erkki
Lesellin, FILA, Kansainvälinen
P a i n i l i i t to ei kuitenkaan Leselliä
hyväksynyt, vaan esitti nimitettä­väksi
toisen miehen. Tämä löydet-t
i i n k i n . ' Hän on Rauno Mäkinen,
Melboumen kisojen kultamitalimies,
joka o n saanut j o F l L A : l t a v i r a l l i ­sen
kutsun. Hänet on nimitetty tuo:
miariksi molempiin painimuotoihin.
Voimistelutuomarilksi matkustaa
Mexicoon Tuomo Jalantie, j o l l a on
hyvä nimi kansainvälisissä voimiste-lirpiireissä.
Nyrtekeilytuomariksi On nimitetty
Kalevi Sampila, yleisurheiluun Toi­mi
Tulikoura; luimaihyppyihin Bir­ger
Kivelä^ ammuntaan Albert Ra­vila,
nykyaikaiseen 5-otteluun Olavi
Lailcas j a purjehdulkseen J . O. Sö-derhjelim.
Tuomari- j a toimitsijatehtäviin
matlkustaivat {joutuvat kustantamaan
itse olympiapukunsa.
J. Lusis keihästi
89.69 Mexicossa
Mexico, Olympialaiskylä. — Yksi
maailmanennätystä sivuava aika ja
kauttaaltaan hyviä tuloksia syntyi
viime perjantaina Mexicon olympia­kylässä
järjestetyissä yleisurheilu­kilpailuissa,
joissa oli mukana -70
urheilijaa 17 maasta.
ME-tulosta sivusi Neuvostoliiton
naisten pikajuoksukvartetti, joka
4x100 metrillä juoksi ajan 43.6. Tu­los
on sama kuin Puolan kultami­talijoukkueen
aika Tokeissa neljä
vuotta sitten. \
Keihäässä Neuvostoliiton ME-mies
Janis Lusis näytti mahtinsa
heittämällä 89.62, 800 metrillä Eng­lannin
John Boulter oli nopein ajal­la
li48.7, ja 3,000 metrin voiton vei
hänen maanmiehensä John Whetton
tuloksella 8:136: Englantiin meni
kärkitila myös pituushypyssä, jossa
Tokion voittaja Lynn Davis leiskaut­ti
787. Puolan Wladyslaw Komar sai
kuulan lentämään 19.52, Australian
Gary Knoke aitoi ifcierroksen ajassa
49.8 ja Kuuban miesten viestijouk^
kue voitti kovatasaisen pikaviestin
ajalla 39.0.
BiUCrofthers
satraslsstalla
.Toronto. — Canadan tämän het­ken
parhain keskimatkojen juoksija
B i l l Crothers, Mailfchamista, Ontari-osta,
sanoi viikonvaihteessa ettei
hän voi osallistua olympialaisten
800 metrin juoksuun.
Orothers, joka'on ammatiltaan ap­teekkari,
voitti Tokion olympialai­sissa
80O metrillä hoi>eaa Canadalle.
; Mutta ioukattuaan jalkansa, min­kä
johdosta hänelle suoritettiin
leikikaus viime viikolla, hänen mah­dollisuutensa
Mexicossa voivat olla
hyvin heikot.
Grothers sanoi kuitenkin, että hän
voi mahdollisesti olla tarpeeksi hy­vässä
kunnossa osallistuakseen 1,800
metrin rjuoksuun. Jos Crothers ei
pysty kilpailemaan n i in hänen t i l a l ­laan
juoksee Bob McLaren Vancou­verista.
;
Rioky Brtich ^korjasi
MelMkoiminätystään
tVarberg. — Kiekonheittäjäjätti
Rioky Bruoh saavutti lauantaina
uuden Ruotsin ennätyksen 61,88;
Tulos ylittää 12 sentillä Bruohin o-missa
nimissä oHeen entisen_i.ennä-tyjksen.
Bruchin sairjassa o l i lisäksi
toinen y l i 60 metriä kantanut heitto.
Siflipiikkareita
ei hyväksytty
Mexicon kisoihin
M e x i c o . ^ Kansainvälinen urhei­luliitto
ei ole hiyväksynyt Länsi-Sak­sassa
kehitettyjä oiusia piikkareita,
joissa on 36 iprfekupiikkiä sallitun
kuuden asemasta, ilmoitettiin Mexi­cossa
torstaina. Olympiakylässä o-leville
urheilujohtaijille on tehty
tiettäväksi, että olympiakisoissa saa­daan
käytvtää ainoastaan kuudella
piikillä varustettuja ipiiklkareita.
Tämä tietää sitä, että amerikka­laisten
juolksijoiden äskettäin Lake
Tahoessa pidetyissä olynH)iakarsin-noissa
tekemiä aikoja ei hyväksytä
ennätyksiksi.
I A A F : n päätös tuli täydellisenä y l ­lätyksenä
amerikkalaisille ennätys-juoksijoille,
mutta vielä pahemman
jätikytyksen koki saksalainen piik-kareiden
valmistaja, joka on k e h i t .
tänyt ne erityisesti tartan-radoille,
jotka ovat tulleet yhä yleisemmiksi
eri puolilla maapalloa.
Asiantuntijat olivat sitä mieltä,
ettei 1AAF tekisi mitään piikkareita
koskevia päätöksiä kongressissaan
Mexicossa lokakuussa.
'Tilanne lähi-idässä on edelleenkin
äärimmäisen jännittynyt. Israelin
Joukot: pitävit-edelleenkin miehitet­tynä
arabivaltioiden; aluetta..Ne snO"
rittavat systemaattisia aseellisia pro
vokaatioita Jordaniaa, YAT:tä ja
Syyria vastaan, niiden tykb^ö; tulit­taa
kaupiuikeja, kyliärteoUisuuslair
toksia j a Suezin -kanavan varustuk­sia.
< Hyökkääjät karkottavat väki­valloin
:paikallisen väestön asuinsi-j<
Hltaan, anastavat f^iltä; sen omai­suuden
j a olemassaolon keinot. Tu­hannet
arabipakolaiset elävät nyt
tietämättömissä oloissa. -
'On-kulunut jo y l i 15 kuukautta
siitän k u n sotatoimet tällä alueella
lakkasivat j a y l i yhdeksän kuukaut­ta
siitä, kun YK:nJurvaUisuusneu-.
vosto teki päätöksen, jolla Israel
velvoitettiin vetämään joukkonsa
l.ois kaikilta miehittämiltään arabi­alueilta
seka siten luomaan tarvit­tavat
edellytykset ilähi-idän kriisin
rauhalliselle ratkaisulle. Arabival­tiot
ottivat kriisin ratkaisun perus­taksi
turvallisuusneuvoston päätök­sen
j a ilmoittivat suostuvansa täyt­tämään
sen; Y A T : n hallitus jopa
ehdotti, että laadittaisiin suunnitel­mallinen
aikataulu osapuolten koor­dinoiduille
toimenpiteille, joilla t i ­lanne
lähi-idässä normalisoitaisiin.
Tästä Y A T : n hallitus ilmoitti Y K : n
pääsihteerin erikoisavustajalle Gun­nar
Jarringille, jonka tehtävänä on
auttaa osapuolia toteuttamaan Y K : n
turvallisuusneuvpston päätöslausel^
ma käytännössä.
Kuinka suhtautui asiaan Israel?
Se hylkäsi turvallisuusneuvoston
päätöksen';ja tarjoaa rauhanneuvot­teluja
v a ^ ! Wimapolitlikan vasomis­ta;
!PuolU8tusanini8teriMosbe:Dayan
lausui hiljattain,. ettei Israel voi pa­lauttaa
arabimaille miehitettyjä alu­eita.
,Hfin hylkäsi ehdottomasU Y K n
turvallisuusneuvoston päätöslausel­man
sanoen, että Israelille ei ole
ratkaisevana tekijänä .päätöslausel­ma
vaan U S A :n kanta. Samantapai­sen
lausunnon esitti ulkoministeri
Abba Eban. Toisin sanoen Tel A v i ­vin
hallitus UiSA;n, En^annin ja
Länsi-Saksan imperialististen piirien
tukemana ^ei qle hetkeäkään aiko­nut
normalisoida lähi-idän.tilannet­ta
vaan päinvastoin lisätä jännitystä
Siksi neuvostohallitus ui^ollisena
kansainvälisille velvollisuuksilleen
on auttanut arabimaita niiden oi­keutetussa
taistelussa imperialistista
hyökkäystä vastaan. Neuvostoliitto
tekee kaiken voitavansa Israelin
arabivaltioihin kohdistuneen sodan
seurausten poistamiseksi. Puhues­saan
Neuvostoliiton korkeimman
neuvoston istunnossa ulkoministeri
Andrei Gromyko lausui: "Israelin
velvollisuus on täyttää turvallisuus­neuvoston
päätös ja vetää joukkon­sa
pois kaikilta arabialueilta. Ellei
se tapahdu saa Israelin hallitus en­nemmin
t a i myöhemmin kantaa vas­tuun
sellaisesta politiikasta".
Lähi-idän tilanteen selvittäminen
ei kuulu ainoastaan asianosaisille,
vaan kaikkien maiden hallituksille.
Tämän kysymyksen pikaisesta rat­kaisusta
hyötyy koko ihmiskunta
koska tämä kriisi on vakavana vaa­rana
koko maailmanrauhalle.
NSDAPrn JÄSENISTÄ
SOSDEM MINISTERIKSI
Bnmdageti eroa
KOKsta vaaditaan
Soudi Lake Tahoe, Kalif. - - T u n ­netut
amerikkalaiset urheilijat vaati­vat
viikko sitten tiistaina yksimieli­sesti
Avery Brundagen erottamsta
Kansainvälisen Olympiakomitean pre­sidentin
tehtävistä.
Lausunnossa, jonka ovat allekirjoit­taneet
kaikki Yhdysvaltain olympia­joukkueeseen
kelpuutetut neekeriyleis-uriieilijat,
sanotaan Brundagen yllyt-läneen
tarpeettomasti rotukiihkoa Yh­dysvaltain
yleisurheilussa.
Hylkoen liiikktuntnen vedessä on to­della
Byimynnäistäitalturuutita, kui­tenkaan
hylje el osaa uida syntyes­sään,
vaan 'taito hamklfcaa» opettele-mailla.
Emo houkuttelee pennun ve-tieen
j a jos hyvät neuvot Ja kehoi-tukiset
eivät auta, käyttää se epäröl-mäietä
tarpeefliUsen määrän väkflvaltaa.
ILMOITAMME
että olemme avannut Pohjols-Ontarlon hyväkal «tunnetun
RUOKA- J A ASUNTOTALON
„$TAR CLUB, SOUTH PORCUPINESSA
Tarjoilemme täysiä ateriodta päivifctäto Ja ruokaillun väliaikoina
kahvia saartavana. — Vuokraamme lämmitettyjä huoneilta.
, . Tavatkaa tuttannianne melUäl
M E . JA MRS. R. IIAUTANBV, uudet omistajat
B e r l i i n i . — Professori Karl Sohii-ler.
Joka on Kiesingerin kokoomus­hallituksen
talousministeri j a joka
saapui maanantaina. Suomeen, jou­tui
jo viime vuonna huonoon va­loon
New Yorkissa ilmestyvän juu­talaisten
emigranttilehden julkais­tua
Schillerin menneisyyttä käsitte.
Luvassa lääkkeiden
hinnanalennus
Tuldiolma. — Lääkkeiden hintoja
voidaan vielä tämän syksyn aikana
alentaa 2 %: Ha lähinnä apteddtien
toiminnan rationalisoimisen lisäänty­neen
lääkekulutuksen apteekeille tuot­tamien
odottamattomien suurten voit­tojen
ansiosta toteaa Ruotsin apteek­kien
yhdistys Apotekarsocieteteri
tnaanjsosjaalihallitukselle lähettämäs­sään
kirjelmässä, jossa se ehdottaa
tämän hinnanalennuksen toteutetta­vaksi
lokakuun 1 päivästä lähtien. Tä­mä
on ensimmäinen kerta kahteen­kymmeneen
vuoteen kun lääkkeiden
hintoja ehdotetaan Ruotsissa alennet­tavaksi.
Lääkkeiden menekki on Ruotsissa
tänä vuonna kasvanut 15—20 prostti-tilla
ja myynti tulee ensimmäisen ker­ran
ylittämään miljardin kruunun ra­jan
Syy tähän on siinä, ettei kukaan
joudu Ruotsissa nykyisin maksamaan
samalla kerralla lääicemääräyksellä
apteekista ostetuista lääkkeistä enem­pää
kuin 15 kruunua valtion maksaes­sa
ylimenevän hinnan osan kokonaisuu
dessaan. Tämä puolestaan on johtanut
siihen, että lääkärit ovat ryhtyneet
määräämään potilaille entistä kor-keampihintaisia
lääkkeitä suuremmis­sa
erissä yhdellä kertaa tarkoituksella
vähentää potilaiden lääkelmenoja.
Valtion lääkemenojen korvaamiseen
käyttämien varojen määrä on tämän
johdosta yllättävästi kohonnut ja ajan
kohtaistanut aikaisemmin useamman
kerran esillä olleen ajatuksen koko
apteekkflaitoksen ottamista valtion
haltuun. Myös: hallhuksen taholta on
ilmoitettu sen devan tarkoituksena. .
Lääkkeiden hinnanalentamisehdotus-ta
onkin pidettävä apteekkien taholta
tulleena vastavetona, jolla on tarkoi­tus
osoittaa sosialisoimisen tarpeetto­muus,
koska apteekit muutenkin ovat
valmiit luopumaan osasta tuloistaan
silloin kun lääkkeiden menekki vai­kuttaa
niiden kannattavuutta paranta­vasti.
Apteekkien taholta kielletään
jyrkästi hinnanalennuksilla olevan mi­tään
yhteyttä talousministeri Krister
Wickmanin jokin a i k a sitten antamaan
apteekkien sosialisoimista koskevaan
lausuntoon.
Käytännössä olevan järjestelmän
mukaan päättää valtiovalta yhdessä
apteekkarien seuran kanssa vuosittain
lääkkeiden hintojen järjestelyistä huo­mioon
ottaen apteekkien kannattavuu­den
ja lääkeaine rahaston suuruuden.
Nämä neuvottelut ovat tähän asti aina
johtaneet siiurempiin tai pienempiin
hintojen korotuksiin apteekkien valit­taessa
voiton pienuutta. Miksi voitto
nyt on yllättävästi kohonnut niin suu­reksi,
että hintoja voidaan alentaa.?
Jos hinnanalennus tapahtuu, vähen^
tyvät apteekkien kokonaistulot tänä
vuonna 5 miljoooalla kruunulla ja ensi
vponna 20' miljoonalla mikä myynti­voiton
yleensä ollessa 30 pros merkit­see
ensi vuoinna 6 miljoonaa vähem­män
kulujen peittänfiiseen ja henkilö­kunnan
palkkoihin. 'Umeistä on ettei
apteekkien sosialisoiminen suinkaan
ole tarpeetonta ja Ruotsissa odotetaan
nyt vain sitä koskevan "5/iiden. mie-hen"
komitean •mietinnön valmLstu-mista
ja hallituksen esitystä asiassa.
levän kirjoituksen. Lehti piti hyvin
todennäköisenä että Saksan Demo­kraattisessa
Tasavallassa julkaistu
ja lehden saama dokumenttiaineisto
oli oikea.
Täkäläisten dokumenttien mu­kaan
Karl Schiller väitteli vuonna
1935 tohtoriksi. Väitöskirjassaan
hän käsitteli Saksan teollisuuden
•laajenemispiyrkimykjäiä. Samana
vuonna hänet kiinnitettiin Kielin
yliopiston ulkomaankauppainstituut-tiin
ja seuraavana vuonna hänestä
tuli instituutin johtaja. Hänen joh­tamansa
tutkimusryhmä teki suun­nitelman
y l i 30 maan maatalouden
sääntelystä. Sodan puhjettua näillä
suunnitelmilla sanottiin olevan kan­tavuutta
myös sodanrjSlkeisessä maa­ilmassa.
Sodan aikana Schiller jat­koi
tubkimulcsiaan eri maiden luon­nonrikkauksista
ja Saksan mahdolli­suuksista
laajentaa taloudellista
vaikutustaan eri puolilla maailmaa.
Pi^fessori Schiller liittyi doku­menttien
mukaan 1; 5. 1937 NSDA-P:
hen. Hänen jäsennumeronsa oli
4663250. Vuonna 1938 hänestä tuli
Klaus Grothin puolueiyhmän po­liittinen
johtaja. ,
Vuonna 1939 hän liittyi lisäksi
natsien intelligenssijärjestöön ns.
Dozentenbunidiin, jossa hänen jä-sennumei-
onsa oli 4981.
Sodan jälkeen hän toimi mm.
Rostockin ja K i e l in yliopiston opet-tajana.
Vuonna 1946 hän liittyi
SPD:hen, mutta ensimmäisen me­nestyksensä
politiikassa sodan jäl­keen
hän saavutti vasta vuosina
1961—-1965, jolloin hän toimi Länsi-
Berliinin taloussenaattorina. 1964
hänet:valittiin Saksan sosialidemo­kraattisten
puolueen johtoon.
Schilleriä pidetään ministeri
Straussin hengenheimolaisena tääl­lä
Itä-Saksassa. Molempien talous­suunnitelmat
täihtäävät Saksan ta­loudellisen
vallan ulottamiseen o-mien
rajojen ulkopuolelle. Tätä p i ­detään
suoranaisena 30-luvun ex-pansiopolitiikan
jatkona.
V.-ja u.-seum
Port Arthur. — vJ- ja,u^seura 1
«Iskun fcentttUä oU Jo tall^oot tu­ulevan
'HesHn< Suurj^hIien hyväksi^
UrhetlukjQntän toinen pää ^a^tiln
Itumiostetvatsi ja,s»mAUa .tehtUn
lUsiiti PATJUteergustUaa »vtoiUe.
Iskun kuuikausikokous on maa-n^
ptaina, iök^uun 7 pnä, alkaen
klo 7,30 lU^Ila. Hjiui|ka jjeurjipell-ilto
on perjantaUi9> lokQJkuun 18
pnä. — P. V .
«TiJstai, l o U . I\ie84ay,^0«ft-1, 968
A. Nilpo^jfnr:
m s t i
kiHilmiisia
Port Arthur. — Kaiku-kuorolais­ten
fieurapeli-ilta on" perjantaina
lokakuun 4 p. osaston haalimia, ,316
Bay St. Voittaa saa itse valita .vojr
ton. Tervetuloa. jokainen, sangvat
järjestäjät.
ATH.
Koivua putmn y g m i ^ im
j^aUispuiina; j a i ^ U e ipQ
i ransaasU iMB^ntoB^
Alunan Juuis(u}oindliiep^^^^^
nä Ja on siitä nelJSiilalnenliy^:
«draiile se on U i t i r ^ i ^ ^ , »tn
verhoaa ..miaelleBtii» .JhmigMte jg»
on kaivoiia'V Tänä .tatb0^t4^ «t»
tfi koivusta usaadaai} «avi^tvUitöj?,
päreitä tuyany«1nJrtfiiniigen»;i^li
ta filtftfMMirtffff^llttflp aji^l^iff ypaj^»
kailuun" j a koivunmalilaii jiwt«-
vaksl. ^ / '
Koivusta olisi Tl^aljonkjlii' mielen.-
kiintoista kerrottavaa. vMutta i(09kc^
takaamme tässä .nyt vain'sen ?sil-mujon
lä&kits^vift.v
Silmut on paras •lierHtövyatiiiiidce'
väällä (helmi^huhtikttuteä). Jolloin
ne ovat j o alkaneet paisua, inutt»
eivät vielä ole ehtineet iMihjeta hii­renkorville.
Tänä aikana silmut ^-
sältävät eniten pQil^a }» eMmegi^
ja ovat siis ISäkitsevätäomioaisuiäc-siltaan
parhaimmillaan. E i kannata
Ämerfkkatainefl "ämmaMti"
Neuvostoliitto esitti
Keski-Idän
rauhanformulan
Wa8hingtOn. USA:n virkailijat
tiedoittivat viime viikonlopulla, että
Neuvostoliitto on lähentynyt USA:ta
uudella suunnitelmalla, jolla koetet­taisiin
saada aikaan rauha keski-idässä.
Virkailijat sanoivat, että Neuvos­toliitto
on yrittänyt lähestyä Yhdys-valtoja
useampaan'kertaan viimeis­ten
viifckojen_aikana, mutta U SA
on suhtautunut niihin viileästi.
Wa8hington ei ole vielä antanut
vastausta.
Neuvostoliiton suunnitelman ym­märretään
käsittävän seuraavat nel­jä
ehdotusta:
1. Israelin joukkojen vetäytymi^
nen niiden rajojen taakse, jotka
olivat voimassa ennen viime vuoden
kesäkuun sotaa.
2. Voimakkaiden y K : n joukkojen
läsnäolo näillä rajoilla rauhan ta­kaamiseksi.
3. Neljän vallan vakuutus kum­mallekin
osapuolelle, että USA,
Englanti, Ranska ja Neuvostoliitto
eivät suvaitse uusia vihamielisyyk
siä.
4. Vakuutus
ne lopettavat
kanssa. •
arabivaltioilta, että
sotatilan rsrnelin
Madalyn Murray 0'Hair on Yh-'
dysvaltain huomatuin ammatti-deisti.
Naisena, joka yksin toimiea sai
USA:n kansakouluissa lopetetuksi
Raamatun lukemisen j a HerransiU-hauksen
esittämisen, hän voi oikeu­tetusti
nauttia monen uskovaisen
syvästä inhosta.
Separatistisen Seuran, johtajana
Madalyn 0'Hair on pyhittäytynyt
järjestäytyneen uskonnon kaikkien
etuoikeuksien: pois pyyhkimiselle.
Mukaanluettuna kirkkojen verova^
pauden poistaminen.
Presbyteeriuskonnon puitteissa
(Well^ kaikilla on menneisyydessä
jotain, josta ovat häpeissään) kas­vanut
mrs / 0 ' H a i r omaksui ateis­min
13-vuotiaana, "niin pian kun
olin tarpeeksi vanha ajatellakseni
omasta puolestani."
RISTIBETKI
Hän aloitti ristiretkensä Yhdys­valtain
kansan ateismiin käännyttä­miseksi
vuonna 1959, jolloin hänen
poikansa oli 14-vuotias ja valitti r u ­kouksista
ja raamatun luvusta, jo­hon
hän joutui osallistumaan kou­lussa.
Tämä tapahtui Baltimoressa
. "Ateistina minä esitin kaupungin
koululautakunnalle, kaupungin va\-
tusutolle j a Marylandin osavaltiolle
vahingonkorvausvaatimuksen oman­tunnon
vapauksien loukkaamisesta
ja perustuslaillisen vapauden ra­joittamisesta",
sanoi mrs. O H a i r .
"Me kävimme oikeutta kaikissa
osavaltion lakiportaissa j a hävisim­me,
mutta lopulta me voitimme
USA:n korkeimmassa oikeudessa
kahdeksan yhtä vastaan tuloksella."
Mrs. 0'Haii- sanoi hänen suorasu­kaisen
ateisminsa aikaansaaneen
provokaatioita ja vastatoimenpiteitä
naapureiden ja poliisienkin taholta
"Me jouduimme uskomattoman
fyysillisen ja psyykillisen ahdiste­lun
kohteeksi."
"Meidän kotiamme kivitettiin. Jä-tekannumme
kaadettiin kadulle. Po­liisit
kirjoittivat sakkolappuja au­toomme
ilman syytä. Erään kerran
jouduin pelastamaan T&^vuotiaan äi­tini,
joka oli joutunut nuorista mie­histä
koostuneen sakin hyökkäyk­sen
kohteeksi. Näihin toimenpitei­siin
ryhtyivät kristityt, jotka vihasi­vat
meitä ateismismimmc vuoksi.
Tietenkin he olivat hyviä kristityi-tä,
sillä kuka muu tekisi niin pahoja
jp turmeltuneita ilkitöitä."
Mrs. O' Hair on etsintäkuulutettu
Marylandin osavaltiossa. Häntä syy»
tctään . oikeuden halveksimisesta
erään lakitieteellisen väittelyn aika­na,
kun hän taisteli vahingonkor-vausjuttuaan
oikeudessa.
"Minä asun nyt Texasissa j a ryh­mä
baptistiuskonnon saarnaajia tuli
suoraan luokseni ja sanoi: 'Madalyn
jos he koettavat palauttaa teidät
takaisin Mai^landin oikeuteen, me
kuljetamme teidät Pecosta länteen,
jossa ainoana lakina o n kuusi ker­taa
laukeavat pyssyt ja me suoje­lemme
teitä."
"Luulette varmaan, että heidän
tarjouksensa oli säädyllinen. -Eikä
mitä! He ovat minun puolellanir
koska olen kiihkeä anti-katolilainen
ja baptistit vihaavat katolilaisia
enemmän kuin minua."
" K u n he pääsisivät eroon katoli­laisista,
n i in sen jälkeen he kääntyi­sivät
minua vastaan."
"Ajattelu jumalasta ihmistä kor­keampana
voimana ja että jumala
kuulee rukouksia, on tavatonta tai­kauskoa",
sanoi mrs; O' Hair.
Raamattu on kirja, joka on "täynnä
valheita ,satuja, ristiriitaisuuksia ja
hävyttömyyksiä., Uskonto on sai­rautta
riippuvaisuussuhtesesa. Tie^
tcnkin se antaa lohtua eräille ihmi­sille,
mutta se ei ole muuta kuin
sairauden syöttämistä. Ihmisten tu­lisi
oppia seisomaan omilla jaloil­laan,
eikä ryömiä polvillaan huutaen
jumalaa pelastamaan heitä."
Mrs, 0'HairiUa kysyttiin, onko
ateismi hänen elinkeinonsa: "Weil,
kyllä se on totta, että olen ammatti-ateisti,
mutta pien valmis luopu­maan
tästä ammatista n i i n pian kun
joku antaa minulle kohtalaisen työ­maan."
" A l o i t i n ammattiateismin yksin­kertaisesti
sen vuoksi kun kukaan
ei antanut minulle työtä j a - p f ^ a ni
ehdotti, että pyytäisin kannattajia
lähettämään meille dollarin kuu­kaudessa
elämistä varten.'V ;
Mrs. 0'Hair sanoi, etiei heiUä ole
t-ikkati akannattajia, mutta joskus
he saavat $500 shekin.
Hän esiintyy jatkuvasti televisip-ja
radio-ohjolmissa levittäen ateis­mia.
Hän sanoi, että jos kaikki
muuttuisivat ateisteiksi, n i i n meillä
tulisi olemaan jäijplUnen yhteis­kunta.
Persian Shaahi
ja Farah IMba
Mojovassa
Moskova. — Moskovaan saapuivat
viime tiistaina Neuvostoliiton kor­keimman
neuvoston puheouehistön
ja neuvostohallituksen kutsumina
Iranin shaahi lifohaqimed Reza Pah-levi
j a shaahitar JParah*
Izvestija julkaisi viime viikolla
korkeiden vieraiden elämäkerrat ja
kuvat.
Iranin valtionpäämies on suorit­tanut
virallisen vierailun - Neuvosto­liittoon
vuosina 1956 ja 1965.
Viime vuosina on Iranissa shaa­hin
johdolla suoritettu huoipattavja
toimia maan talouden kehittämisek­si.
Kansainvälisellä fiäyttämöUä Iran
kannattaa rauhanomaista r i n n ^ -
kaiseloa yhteiskuntajanesteljnäl-tään
erilaisten valtioidepi väliUai y-
Icistä ja täydellistä -aseidenriisun­taa.
Vietnamin ongelman ratkaise­mista
vuoden 1954 Geneven sopi­musten
pohjalla j a antamalla Viet­namin
kansalle oikeus ratkaista itse
kohtalonsa ilman ulkoista puuttu­mista
ja Israelin joukkojen vetä­mistä
arabimaiden alueilta.
Neuvostoliiton j a Iranin suhteet
kehittyvät menestyksellisesti, har­joitetaan
laajaa molemmille edullis­ta
taloudellista ja teknisiä y)iteistoi-mintaa,
kauppa kasvaa ja kulttuu­ri-
ja tieteelliset yhteydet lujittuvat.
Iranin shaahilla o n tärkeä osuus
Iranin ja Neuvostoliiton hyvien
naapuruussuhteiden kehityksessä.
Tervehtiessään Iranin valtionpää­miehen
saapumista maahansa neu­vostoihmiset
uskovat, että tämä vie­r
a i lu lujittaa edelleen maitten väli­siä
ystävyyttä ja yhteityötä-
Sotilaidea määrä
lasdd 5,000:]ia
ottava. — Parltimeutille ti^ o i -
tottiin viime viikon lopulla, että
Canadan puolustuisyoimieo miesyah-vuus
laski [lä^ips .xi\4^ä jt\i^ai^4ia
miehellä tämän vuoden ensimmäi­sen
6 kuukauden aikana.
Puolustusministeri Leo Cadieux
sanoi, että Canadan puolustusvoi­mien
vahvuus oli heinäkuun 1 pnä
9 9 ^ 7 miestä, verrattuna 105^604
tammikuun 1 päivänä.
T I L A T K A A V A P A U 8
Iceräillä/erllUsIä jBilmuj?. paras on
jpttaa kokonaisina^
^ihnutoeeh Päivilleen: Taitetut var-!
yut sidotaan kimpuiksi Ja kuiva­taan
.tiUcoilmassataikdca hyvin tuule-i
^ t ^ s a . sisätilassa, mieluummin k y l -
fnässä, i(Ksa silmut eivät pääse puh-jceamaan.
; Metsätthoitopiireissä silmujen ke-l-
äörninen. suqriitetaan tavfilllsepti
jmetsäDhaHs^ulden j a luudanteo^ yh
^eydess^. :^ 7^9lyi^ten poietsäniiiaEliikui-
^en ajiuina oksat työnnetään dumeen
^a värhaiskeväällä s i l m u j a ' palsu-inisajanJeaittaessa
oksat I f i u i v^
ja puidaan.
nia, jopa 23 prosenttia valkuais-piflfijta
j a aina 12 prosenttia .wvaa
jja inp y§tl?uttayat k<esripvkkw e h ^ -
pevästi. Tijorett silmut /erittävät len-tähdä
fittaqryttejä, jotka tuhoavaU
pionia mikro-orgafnismeja.
Kansan lääkejtieteessä koivua on
fiäytetty parannuskeinona. Kansan­parantaja
M. A . Nosal j a I hänen
fljoifcansa I. M. Nosal kertoivat vuon­na
1959 niiden vaikutuksesta seu­raavaa:
"Koivunsilmuista valmiste­itaan
sprUpohjaUe juomaa, johon
tarvitaan 30 g silmuja ja yksi l i t ra
poiii 70-asteista spriitä. Juomaa
Otetaan kolmesti päivässä 15—SO
lippaa kerrallaan lusikalliseen vettä
jSekoitettuna, ja se auttaa vatsahaa­vassa,
rupansulatush^iriöissä sekä
9>yös munuaistulehduksen aiheutta-'
^assa vesipöhössä, samoin kuin
muissa munuaisvaivojen lajeissa: se
auttaa suolistoloisia ja ihotauteja
vastaan, ulkonaisesti sillä voi lääki­tä
haavoja huuhtelemalla tai kos­tuttamalla,
sjsäisesti sillä voi lää­hätä
reumatismia. Spriisekoitteisen
juoman sijasta käytetään myös k a i -
vusilmuista keitettyä uutetta, jota
^ r v i t a an 5-r-lO g yhteen lasilliseen
yottä ja juodaan kolme l a s i l l i s ta päi­vässä^
Jollei silmuja ole saatavissa,
voidaan uutetta tai haudetta hyväl­lä
menestyksellä valmistaa myös
nuorista lehdistä, joita tarvitaan
jiO^ yhteen vesilasilliseen".
Kansanparant^at pitävät tällaista
lääkettä ; yleensä hyödyllisenä ai­neenvaihduntahäiriöissä
j a infektio­taudeissa.
Koivunsilmuja käytetään
yhtenä aineosana lääkkeisiin, jotka
pdistävät virtsan, hien j a sapen eri­tystä.
Silmuja käytetään sappikiviin
ja munuaiskiviin, kroonisiin r i p u l e i -
}un, opumiaistaudin aiheuttamaan
yesipöhöön, virtsarakon tauteihin,,
risatautiin, bronkiitteihin, aterosklo-roosiin
ja kihtiin vain muutamia
vaivoja luetellakseni.
Lääketiede käyttää koivunsilmu­ja
pääasiassa sapen eritystä kiihot-.
tavana lääkkeenä. Yksi teelusikalli­nen
silmuja kiehautetaan teen ta­paan
puolessa lasillisessa kuumaa
yettä j a juodaan kolmesti päivässä-
Silmujen sisältämät pihka-aineet
jaattavat kuitenkin väliin aiheuttaa
pientä ärtymystä.
Koivunsilmuista valmistettu uute
j a juoma (yksi osa silmuja j a v i i si
psaaOO-asteista spriitä) kelpaa myös
käytettäväksi kuumiin kylpyihin
fikuuttien ja kroonisten ihottumien
hoidossa. Niillä voidaan parantaa
piyös makuuhaavoja.
Professori A. J . Gubergrip ja
iääket. kand. N. l . Solomtshenko
suosittelevat vesisekoitteista silmu-putetta
antiseptiseksi aineeksi suo­listokouristuksissa
sekä myös tuleh-
<Iuksia ehkäiseväksi lääkkeeksi. 10-
prosenttista silmu-uutetta otetaan
neljännes juomalasillista 3 — 4 kevr
taa päivässä, taikka 10—12-prosent-tista
nuorten koivunlehtien uutetta
puoli lasillista kahdesti päivässä.
S.C.A. Urheiluliitto
virkailijoiden osoilleei:
Pnheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Bvld. ,
Puhelin O X 1-6195
^Toronto Ontario
Sihteeri:-- Paavo Vaurio . -:
i49 Hiawatha R d , Toronto 8, Ont.
'Puhelin flO,6-8815
^ahastonh9<(aja: < Martha Tuskia
592 Woodbine Ave., Apt. 18,
Toronto 13, Ontario
PuheUn 691-3477
iLUton Naisjaosto: "Martha Turkia
692 Woodblne Ave. Apt. 18
' Toronto 13, Ontario
Puhelin 691-3477 "
mm
CSJ:n OSASTOJEN
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetiVMi
Joka kuukauden w«1mm|lte8n*
maanantaina Ido fi U l i ^ Don-haalijla.
CSJ:n Stidbunm osai^q kokouk­set
pidetään kerran kut^u^ e s -
sa Johtokunnan kut^ttota. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
^i^tfiueta. Kirjeenvaihto:' Box
354, Sudbury, .Oot.
C8J:n Qeaver Laken oaaitoa kuur*
kauslkokous pldetjlftn ^oka^kuu-
1 päivällä osaston haaliila. Khr-
Jeonvaihtajan osoite: ir: Ftiipa-non.
^. R. 1,. wortWna(tq)B. 4PQ>.
^^Sjzfi «yanoouverin osaston k u n -
mwiUK^ykfiet pidetään .OUn-mi-
haaUwa Jokaimn kmänuden
Q l ^ a sunnunfcalina keEo ^
lp. t^eenvalbto alhteertOe:
Art Siv«n, 2605 Eajst Peoder
«t., Vanoouver.ö, B.C.
fXJin SaaltSte. Marien oaaalon
sääntämääräinen kokous pide-tään
Joka kuukauden «naUmnäi-senä
tllstahm kello 8 Ulalla
omalla talolla, 321 John StMM.
f S J m Flprt ArtliarjInosaBtonAqu-katiiiUcqkOUkt^
t pidetään Jokai-
: sen kuukauden ensimmäläenä
tUistaipa, aikoen klo 7.30 UhUla.
Kirji&envalhto osoitteella: me
Aay st., i^opt Arthur. Ont.
rrrm