Vapaus, January 18, 1955

              1. Tiistaina, tamimk. 18 p, — Tuesday, Jan, 18,1955
« s
(pUMiedNoF, 0, MiOtofized
(Mifleposd d a » maU Jt>jr the Port
CMIU» XlqpaitxDent» CHtami. Pub«
HiBua itulce « e ^ y : Ttaesdaj»
'XbSMdays «nit€aturdsjv byyapsm
JPBUUUns Comoanr Lt£, at 100-102
JSIm6t^ yin Oaäbaxj, O a t , Canada.
TeJQ)boDes: Saa. QHlee OS. 4<42e(
Editoilal OHiee OS. <-42e5. Manager
E.Suksl. £dJtorW.£UtU)d.MttUlxig
oddrtei: A » 69, Sodtary. Ootarto.
0 , TniariaiUm feee of duuve.
^ , TXUAUBBINNAT:
Ga>^hM: ^^l^^^fgfg
Tb^lyvifaSolaia: 1 vk. flA> 6 kk. 4;30
Snauena i vk. 8JB0 « kk. 4.75
j{Pitäkö<H jäfijkit maksu-tieiuiä
Ij;-'^';;, p]u]ittaa''inaki5u'ani'eri^ ama silloin kun 'käyt-täislimne
tätä Canadan maakämaralle rakennettavaa tietä 1
tuntluu koko-teUvär*.
itsensä canadalaisen syvän veden vesitien kontrolliin, ja muut
»v, ,-^.^|ainaniUuntoiset .asiat, niin silloin <m syytä olla varovaisia sittenkin,
^ ''^ f .vaikka torypuolueen muodostama hallituksemme vakuuttaisi, ettei *
( j : "^viäta.«ääntietä Wneta jänkkien kontrolliin. Tosiasia i^ittäin on,
Ib-'- y^u!^ |a»^»sta vakuutteluista huolimatta tuollainen maksu-tie'menee
>" \ jälkien kontrolliin, jos sitä ruvetaan yksityisenä liikel^toksena
^^^^^keniamaan, ,sillä Canadassa ei ole yhtään niin rikasta'yhtiötä,
•että-se voisi sellaiseen "liiketoimintaan" ryhtyä. Jos siis mielimme
'^^ilää sen, etteivät ^jänktt pääse kiskomaan liikennema^uja cana-
/vr^}<»;«iei>4''««o«««<>;<,«^' '<-;iT«f« kieltäydyttävä kokonaan v. maksu-
•2>^'Kuii^ meille sanotaan, että Ontarion hallitus harkitsee Vakavasti
^^.j-i, .^iall^stenjnaksu-teiden rakentamista, niin silloin on syytä sanoa, että
'Fi,fr' 'j^ltäMöt Jänkit *omat maksutiensä^ mutta me rakennamme .tiemme
.^paakunnanrtoimesta ja maakunnan yaroillal
; ^^-i >,*n JSlaksu-teiden rakentamista kannattavat ja niistä tuloja* tavoit-
' televat pihfit'selittävät tekopyhästi, ettei maakuntahallituksella ole
f ' riittävästi varoja nykyaikaisten teiden rakentamista varten. JJyt on
jo^Julkaistu väitöksiä,^ että'nykyaikainen super-maantie tulee maksa-
;^,maan $1,000,000 maililta, ja että tulevan k^onmenen vuoden aikana
' ' ^ iOntariossa pitäisi rakentaa 500 mailia tällaista tietä. 'Siitä kertyy
'^tosin sievoinen summa $^00,000,000 tai ek)^mmänkin, eli yaiyainen
yp,."/I $50,000,000 vuoden aikana jolloin maamme käyttää asevarusteluun
/ T ^ v fjk^sltuhatta miljoonaa'dollaria vuosittain r Rahasta ^ei siis ole puu-
^tfettäi: Tosiasiassa,Ontarion maakuntahallitus saa yksinomaan gaso-j
; ,^vkaän ole pakk^ suorittaa näitä maantiemajksuja, sillä ^näiden maksu-
A ' .lieiden käyttö riippuu autoilijoista itsestään, haluavatko he käyttää
'Uutätaieivätkölialua. ~ . "
^ , Minkälaista ""vapaaehtoisuutta" tämä on, se, näkyy seuraavasta:
Mikään suuryhtiö ei''ole vielä meidän tietääksemme esittänyt, että
^'' tse haluaisi rakentaa?maksu-tien Saharan erämaahan. 'Miksi ei?
Yksinkertaisesti siksi^Vuä .sellaisella tiellä ei o^^e siellä .vielä kysyn-mk
mm
(kysyntää.'. Sitä tietä'siis Jarvitaan hyt jo ja vielä'enemmän tulevien
[yuosiei^ aikana. Mutta jos maakunta ei tätä tarvittavaa tietä raken»
,^|iuta, niin se kieltää mitä tehokkaimmalla tavalla canadalaisilta
^o&euden käytjtää sitä'tietä, mitä nyt tarvitaan. Tämä siis kumoaa
;'it kaikki puheet^maksu-teiden^^k
-i«n asia. J^s^ei maakuntahallitus rakennuta fätä tarvittavaa tietä
VtVindSorJR' j a ' Niagara Fallsin välille, vaan antaa amerikkalaisille
, Isuurrahamiehille oikeuden rakentaa maksu-tien, niin täten-menetel-
' ien ei meiltä canadalaisilta yksinomaan kielletä oikeutta käyttää tar-jidttavaa
tietä, vaan nisidät pukoitetaan käyttämään sitä, jänkkien
t rakennuttamaa tietä, misjä autoiiijain täytyy maksaa, kuteq tavalli-
\ sesta tavarasta, yhdysvaltalaisille rahamiehille.
• , Mutta meille sanotaan, onhan caUadalaisilla ^'oikeus pysyä^ pois
maksu-tieltä ja'käyttää muita teitä." Tällainen argumentti saattaa
f {tehota kitupiikein, joka ei hclua maksaa 25 sentin parkke^rajusmak-
' ' ' j sua jä joutuu sen vuoksi ajamaan kaupungin kadulla tunnin ajan,
ennenkuin löytää vapaan parkkeerauspaikan ja polttaa gasolitnfä aina-
^ ^kin 50c arvosta. Mutta tavallisiin kansalaisiin ei sellainen venkoilu
I vaikuta, .sillä kaikUla kansalaisilla on oikeus käyttää'parasta ja
s?t;iSUorinta tietä.* :Jos heiltä k tai toisella. ^
" ; n i in silloin heidät pakoitetaan metsäpoluille ja karjateille.
'i' ' Katsottakoon siis asiaa miltä puolen tahansa, niin meistä tuntuu
; jätkevältä teolb jos sanotaan jänkeille ja heidän puolestapuhujilleen,
^ että tehtäköön Yhdysvalloissa maksuteitä niin paljon kuin haluavat,
"i-mutta me emme niitä hyväksy emmekä halua.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Ols» jumntn, Fort CxediU Ont
t&ytm. tammikuun 2i j^&ivinä. 70
vuotta, ^
jQhn jPcAiffneo, Beaver I ^ e , Ont.
tltTttää'tammikuun 19 päivänä 79
vuotta.
' Emil llistooen, Oarson, Ont»täyt»
tää tammikuun 23 päivänä 65 vuotta.
Yhdymme'aukuIaJfiten ja tuttavaln
onnentoivotuksim.
Kiinan kansan ääni
Mifä muut siauiövat
5i' f.;vatr;kuk{st^^ ja subversiivisen toiminnan siellä^
y\ tapahdu yälittömästi suurvallan interventio . . .
'%en" on[ia^ta suusta
Xew York Timesin 'kirjeenvaihtaja Elie Abel tiedoitti tammi-,
kuun 12 päivänä Washingtonista mm. seuraavaa:
' ' ^Tresidentti - Eisenhower sanoi tänään, ettei Yhdysvallat tule
I normaalisesti käyttämään atomiaseita "'metsäpalo' sodassa.
''Hän varoitti kuitenkin, että heti kun kansakunnat turvautuvat
. voimakeinoihin, mitään asetta ei voida sivuuttaa . . .
"Mitä hän yrittää tehdä maailman eri puolilla on se, sanoi mr.
bEis6nhower, että saataisiin ^kehitetyksi paikallisia voimia, jotka voi-missa
ei
^ "Hän ajattelee mieluimminkin poliisitoimintaa kuin suurvaltojen
. yliteenottoa . . . "
<*jV , i / YJläolevassa vihjataan, melko .voimakkaasti siihen, että Eisen-l^'
^ \ h/ovet kannattaa atomiaseiden käyttöä "suurissa sodissa", koska hän
) vastustaa niiden käyttöä'vairi "metsäpalosodissä" — ja niissäkin
sillä Hrarauksella, että kun kansakunnat-turvautuvat voimakeinoihin,
,['VsiÖpin Ci voida "sivuttaa mitään asefta": Ei atomiaseita, ei taudin-
?t • bas^leja, ei myrkkykaasua eikä mitään joukkotuhoaseita? Tämänkö
l^l^^, duoksi {Yhdysvallat ei ole ratifioinut Genevan sopimusta vuodelta
19^5^ eikä suostu allekirjoittamaan sen paremmin atomipommikieltoa
- >^ Icuin -muidenkaan joukkotuhoaseiden romuuttamispäätöstä?
mielenkiintoisinta on sentään kuulla presidentti
maailmanlaajuiseen poliisitoimintaan, -r-- r f f r h - ;
•p\ V dysvallat\ktm on^vastuussa kaikkien maiden kansojen onnesta ja
1
, SUOMEN MCCABISi: -
Niin hienovaraisesti kuin esivalta
onkin kohdellut Pihlajatien verityön
"sankaria", tri Keijo Alhoa, ei o i -
kendenkäynti.sittenkään: ole voinut
olla&vahvistamatta niiden paljastus­ten
toderiperäl^ttä;. joita eräissä
kansanvaltaisissa lehdissä jo aikoja
sitten on tehty' hra Alhon ja hänen
'aytlläis"-koplansa valtio- ja maan­petoksellisesta
:salapuuhailulsta;^^^^;\
On saatu tie'tää, että hra Alhon
eräänä lählm]pänä esimiehenä on toi-aiinut
Yhdysvaltain tiedtjstelulaltok-sen
agenttii: "sahomalehtlmleheksr
verhoutunut sotUafib6nklI6nGordon.
Edelleen on tullut ilmi hra Alhon
vakituinen yhteydenpito: armeijamme
ticdusfeliiosaston luottamittmles:^
reen, joka Tuomiojan hallituksen
kaatiunisen jälkeen joutui: eroamaan
virastaan salamyhkäisissä olosuh­teissa..
Nämämolemmat miekkoset kuului­vat
yhdessä Alhon kanssa siihen
'^tiäiaten'". Ja kokoomuspuolueen a l -
votrustiini jonka töhtävänäöU Johtaa
huhukamppailua. ei suinkaan ainoas­taan
.kommunisteja vaan myöskin
sellaisia porvarUlisla poliitikkoja vas-taan;
iJotka;aivotruitln kortistossa oli
merkitty "epäluotettaviksi".
Viimeksimauiftuista hra • Alho piti
luetteloa, Jota täydellä syyllä on s a -
npttu proskrlptiolistaksi. Kyseessä on
Siis ilmetty amerikkalaisen senaattcrl;
McCarthyn suomalainen painos.
Lopuksi on saatu tietää-Alhon ja
muiden "sytiäls"-'klhoJen liikennöi­neen
maamme sisämlnisterlösEä kuin
isännät konsanaan. Tämän tnccar-tbyiaisen
Joukkion intiimeistä suh­teista
sisämhiisteri Leskiseen el ole
äänyt epäilyÄ.
NähioUen liousee .välittömästi esil­le
kolme, kysymystä:
'Ensiksikin: Miksi ei hra sisäminis­teri
Leskistä kuultu todistajana ju­tussa.,
Jppka. yhteydessä , hänen n i ­mensä
on nim tiiviisti mainittu?
TotseSsi: Mlksi^
liäiuä antaa iAlbionproskrlpliollstaa
ulkisuuteen?
Ja kolmanneksi: Mikä. mahtava
vouna on pidätellyt hallitusta suorlt-tamasia
perusteellista tutkimusta ko­koomuksen
"sytiäis"-Joukkion rikol­lisesta
toiminnasta.—Työkansan Sa­nomat,
Helsmki.
Kansanvalistustyö
Albaniassa
Y l i 80 prosenttia Albanian väes­töstä
oli ennen solaa lukutaidotonta
j a vain pieni määrä lapsia kävi kou­lua.
-Kouluverkosto oli hyyin pieni,
mikä nähdään seuraavasta: 643 al­keiskoulussa
opiskeli ,52,000 lasta ja
11 keski- Ja oppikoulussa noin 6.300
lasta. Kansanvalta kiinnittää suurta
huomiota ivalistustyön' J a kulttuurin
kehittämiseen; . Albaniassa u on -nyt
2140 alkeiskoulua. \ »Joissa ojJiskelee
136 fiOO lasta, 315 keskikoulua, joissa
opiskelee 39,100 oppilasta ja 28 op-pikouluai
Joissa opiskelee 8,600 hen­keä.
Kansanvalta on: ensimmäisenä
Albanian historiassa - avannut maa­han
kuusi korkeakoulua,, joissa ^opis­kelee
1,200 ylioppilasta.
Kansantalouden kehittyessä ja työ­tätekevien
kansanjoukkojen. kulttuu­ritason
kohotessa on saatu koulutet­tua
tuhansia nuoria ihmisiä käsittävä
kansan oma uusi sivistyneistö,' Joka
on lähtenyt työväenluokan ja talon-polkalston
keskuudesta. Nykyalkal-seUa"
teloillkalla varustettua kansan­taloutta
hoitavat nyt kansanvallan
kasvattamat nuoret 'Spesialistit.
latiJiUse^ fouuanneovoston yleis»
kiinalafsTD kpmJtean (toisen Hco»
Jcoonpaqoa) läyslstiinto, fohon
«csallistal yi(riHWfnafaI»Ctt fc«nif>
tean 493 läsentä. Tilafsnoflesaay:
olivat mokana i» pohofnit KU- .
lun kansan kalkkien eri kerros*;:,.,
ien — työläisten, talonpolkfep,
naisten, nuorison, vShf mml std*
kansalllsunkslen, nIkomalUa ,asi|i>:^;^
vien kiinalaisten, V teoUIsndden-jr^
barjolttajien, tfeclemie8tcsi.Jklria^f{;
IlJolden; sanomalebdlärtön Ja^^ns^.-
lunnoUisten: lyhmlen edas^
Jat. Täyslstontoon osalU^t^vat >v
myös entiset ktfrkea-arvolsetkoo.-
mintansilaket virkamiehet
lienraaUt,^ jotka ovat asettane^
Isänmaalle ystävälliselle feamu^
Täyslstnnto vallisi nenvostojp
konnlapuheenjohtajaksi : , lUao
. mrse-itmgin jainenvoston pulieen-^>
' johtajaksi Cboa En-lato." '0
Tilaisuudessa pitämässään paliyes-sa
Chou En-lai lausui, että kan-l;
salnvälinen jännittyneiäjys on viime
a&oina jonkin flrerran Jieveniö^ny*'
niin idässä kuhi lännessäkto.,.Ame­rikan
agressiivinen liittoutujna ^ ja
sen kannattajat "eivät kuitenkaan
tahdo tyytyä sotapolitiikkansa epäon­nistumiseen;
Ne jatkavat kansalHfä-lisen
jännittyneisyyden kh-lstämlStä
idässä ja lännessä. '''^
: Amerikan agressllvmenllittouturo^^
ja sea englantilaiset ja ranskäla^et
kannattajat ovat Euroopassa-sohiii-neet
Pariisin sopimukset; Ne yrittävät
hsätä Saksan ja -Euroopan hajaan­nusta
sekä herättää henkiiny SaUispn
militarismin .voidakseen siten^laajen-taa
agressiivista JärjBstelmäänsä^ilu-roopassa.
Idässä/Amerlkran agressilvi-nen<
liittoutuma ;Ja sen kannattajat
ovat allekirjoittaneet Manillan sopi-muksen.
t Jonka* tarkoituksena on'%h-dä
tyhjäksi Geheven sopimukset.''^
USA vahvistaa tarmokkaasti ä^S-man
-Rheen sotajoukkoja Ja asemaa
esteitä Korean kysymyksen rauhalli­selle
ratkaisemiselle. Jotin aikai sit­ten
ae solmi sopunuksenmaansa^pet-täneen
Chiang Kai-shekin kalissa
saadakseen siten siunauksen K l ^ n
alueen i - ^ Taiwanln ^ väkivallaiacfte
miehitykselleen Ja tehdäkseen siltä
Am;erlkan tukikohdan hyökkäys^ol-mlnnan
laajentamiseksi. Tämän ?so-pimuksen
° agressiivisuuden-pelttäjvdr^'
seksi Yhdysvallat kärjistää t&Yiemp.n,
tilannetta nostamalla hälyn niiden 13
•aiiierikkalaUen-vakolUjan ivuQksi
ka KitoäSsäJoixHäjll^nä iyyÖä*
mlttu. , -
(Päinvastoin kuln^:"^
sllvlset piirit rauhaarakastavat maat
^tekevätv . kalk^ kansainvälisen
Jännittyneisyyden' lieventämiseksi,
korosti Ghou En-lai puheessaan, jo­kin
aika: sitten pidetty Euroopan mal-:
den Moskovan neuvottelu miiodo^ui
uudeksi todistukseksi siitä horjuaiat-itomasta
päättäväisyydestä ja 'niistä
suurista • ponnistellusta, v jotka ovat
ominaisia rauhaarakastaville maille
nlldenv taistellessa agresslota: fvastaän.
Kiinan V kansantasavalta on - antanut
täyden kannatuksensa; sille.'kahdek­san
valtion julistukselle, joka Eu­roopan
; maiden 'Moskovan .rauhan­neuvottelussa
hyiväksyttiin. Loka­kuun
12. päivänä laaditussa Kiinui
ja "Neuvostoliiton .yhteisessä •julistuk­sessa
on tuotu esille molempien mai­den
luja pyrkimys toimia? yhdessä
rauhan lujittamiseksi. ' v
Taiwan on Kiinan aluetta eika K i i ­nan
kansa tyydy ennen kuin .Taiwan
on -.vapautettUj':' sanoi^Chou En-lai.
Kiinan kansa vastustaa .päättävästi
'Manillanvsopimusta ja rauhan rikko­mista
Indo-Kiinassa, mihin Yhdys-:
vallat on syyllistynyt, 'Se a^aa aktii­visesti
rauhallisen rinnakkaisen ole­massaolon
(Viiden periaatteen toteut­tamista
ja rauhanvyöhykkeen laajen­tamista.
Se ajaa jatkuvasti (Korean
rauhanomaisen yhdistämisen asiaa.-::
Todettuaan Kiinan lujittuneen ys­tävällisiä
ja diplomaattisia - suhteita
monien maiden kanssa <3hou En-lai
asettui tukemaan .V. M . Molotovto
lausuntoa suhteesta Japaniin. Kiina^
on valmis solmimaan normaalit suh-.
teet Japanin kanssa. Jos Japanin hai-:
lituksella on samanlaista halua ja Jos
se ryhtyy asianomaisiin toimenpitei­siin,^
^ i i n . K i l n a n J}aI}ItU9 on valmis
t0lmlmadx\ Siinan j a Japanin välis­ten
su>.tielden saattamiseksi normaa­liksi.
Xiopultsi/Caiou'^-lal totesi,
että sen jälkeen, kun on muodostettu
ylelfikimalalnenlkansanvaltuutettujen
Icokous,; Kiinan poliittinen konsulta-tiivinen
kansannepvosto on menettä-nyt
merkityksensä valtiovallan, elime­nä.
Siitä huolimatta se säilyttää yhä
edelleen :: merkityksensä yhteisrinta­mana,
joka yhdistää toisiinsa Kiinan
kansanrkalkiti kqjrrokset.Se tulee yhä
ede^eenkItt'v.Jatkamaan: mainehikasta
työtään taistelussa sisäisiä ja ulkoisia
vth/ojUlsIa Javastaan,. Kiinan: sosialisti-:
seen uudistamiseen liittyvien •tehtä­vien
täytfömisessä sekä ' taistelussa
Taiwanln vapauttamiseksi Ja rauhan
suojelemiseksi.- ^ - •
IFollittisien konsulaatatUvisen kan-sanneuvoston
ylelskilnalaisen komi-tenlstimto.(
hyväksyi Julistuksen, jos­sa
sanotaan;
*W.e varoitamme vakavasti Yh-dysvalto^
Ja sen kannattajia, et­tä
ne ajat, Jolloin Kiinaa on voi­tu
imperlaUstien halon mnkal-
SesU'raastaa, ovat olleet ja men­neet.
Näldea. amerlkkalaisplirien
yritykset - ^fäiivanin miehlttäml-
.scjull» Kiinaa va^aao kohdiste­tun
. «srestfPB laajentanjbeksl
AJnerikan ^ CliIaDr^KsUi^slidUn
välillä eolmitim sopimoksen aTÖr'
voimistavat vain Kiinan kan-
^^icanpyxkimysf a Taiwanln vapaat? ^
tanlsdksi Ja pettori' Chianc: Kal> ^
sliekin; lopetlamlseksL fi;ilnan
kansa vasiostäa imättäväsU kaik­kia
typeriä ehdotuksia Taivanin •
ns, "neotralisohnisesta" tai Tal-
• wanin^%oibo3mfsesta'V:Jotlca to-::
dflllsandess» meridt^ät Kiinan
paloitti^Iemlsta ^ äSmerikkala^ g
agresslon avnstomista.
"^kiinan kansan on väpaa|tettava||^
Tähfap, tehtävä loppn petturi ;|
Cblan^ Kal-sheUsU Ja telt^vä:r
tyliiäksi ^ Eerikan : Ja Ch|aog^|
Kai-£hekln välinen sopitta^."
"Kiinan kansa^V sanotaan'julistuk­sessa
edelleen, tukee aktiivisesti E u ­roopan
neuvotteluun osallistuneen
kahdeksan maan julistusta ja vaätus-ta£^
päät&västi Panishi sopimuksia.
Kiinan, suuren Neuvostoliiton Ja
kansandemokratian maiden: karttuva*
voimat ja niiden" murtumaton yhte-näisjys
xivat raiihau ja turVcUisuuden
takeena koko maailmassa. — J . M .
S I TÄ
_ JA —
BBSTÄTX
TshekkosMian
naisten konferenssi
LJdltsin kylässä on pidetty T^ek^
kosltm^tian naisten konferenssi.
T^eUröslovakian naisten is.wmtean
puhei^njohtäja . AneiShka Godinova-
Spuma kertoi konferenssissa Mösko?
van neuvottelun julistuksen merii- tlaalle pojalle.'Jolla on lilukanvääiät
tyksestä rauhanasialle. \
Konferenssissa esiintyneet edusta­jat
puhuivat isiltä vaarasta mikä nhr
kaa kansoja Länsi-Saksan uudelleen-militarisölmlsen
ja TVehrmachtln. h^n-klliiherättämlsen
johdost^.
KbnferehasI lähetti Tfehekkoslovji-klan
naisten nimissä kirjeen Naistefi
MAIXIN BIUKA.iN
Nainen pyysi puodlasa saada kat^^
sella lastensukkla.
— Minkälaisia /saisi olla?
— NUden ^pitäisi sopia seitsenvu».
Kansainvälisen ^iDemokraattisen L i i ­ton
puhemiehistölle. " ^
XT^omsie. siihen, että Moskpyan
neuvottelun vakuuttavat sanat i n -
itolttavat Euroopaii maiden .kanscfja
rohkfÄ^tf^^talsteluun^ 'UudftEl ifia^^-
mansodan ' sytyttämissmumitelmia
vastan, ^sanotaan mm. tässä kirjees­sä.
Tämän taistelun menestys riippuu
hupm^tavassa määrin kalkissa eri
nmissa,iPlevien miljoonlenriiaisteif:^^^
äitien päättäväisyydestä.
K<Hiterenssi. kääntyi:: vetoomuksel­la
Saksan, -Ranskan ja! Englannin
naiken^Ja äitien: puoleen: kehoittaen
heltärj voimistamaan taisteluaan sakr.
san^^QqjUit^iT^^
tä ja -uuden sodan valmistelua vas­taan.
- '
Ruotsin ammai
lausuntoja HL:n kansan ostoliyvystä
sääret.
PiUNVASTOIN AINA VAAN
. Isä: ~" No, kun soutuvene kaatui,
hän käi; kietoi käsivartensa ympärfl.;
lesi?
Tytär; E i kun päinvastoin. Kun
hän kietoi käsivartensa ympärilleni,
niin soutuyene kaattil. ^ '
j li*. MB
taivaassa
Eräs toimiittaja sattui knole-!^
maäzL ^o,\ sehän on hyvin taval-' ,
sista. MTntfa hyvin epätavallista
^ l i s^ «ttä tdhnittala pääsi talvaa-seen
tosin vain toimittaJ^sL
Eräs ehto'hänelle asetettiin! Hän
ei saisi sotkea lehteensä politiikkaa
vaan sen^ifulisl olla^ puhtaasti taide-kysymyksiä
käsittelyä aikakauslehti
Kirjoituspalkkioita ei maksettaisi
Kukapa, taivaassa, tarvitsisi rahaa.
' jftisimTnäinen- iiiumero hahmoittui
aika mukav9StL Pääkirjoitus saatiin
H e i k k i s e n juttu esille
vetoomusoikeudessa
; Superior. — Työmles-Eteenpäin-lehtl
kertoo:
rroimittaja K. E. Heikkisen 'juttu tu­lee
'esille .federaalisessa vetoomusoi­keudessa
Chicagossa t.k. 21 pnä, tle-dolttaa
American Commlttee for Pro-tection
of Foreign Born. Kuten muis­tettaneen.
Heikkiselle mätkäistUh
kaksi .5 vuoden vankeustuomiota Wal-ter-
McCarran lain säädöksien: väite­tystä
rikkomisesta.
. ACPFB:n tiedonamiossa sanotaan;
K. E. Heikkinen, Työmies-Eteenpäin
lehden apulaistoiinittaja. on asimut
Yhdysvalloissa vuodesta 1916 alkaen.
Hänet määrättUn ^ karkoltettavaksl
Suomeen vuonna 1952 sen perusteella^
että hän^n joskus menneisyydessä
ollut tämän maan kommunistisen
puolueen jäsen.V yuonna/lSSa HeUdd-
•McCarran-lain , riklcomiser«'^a: a)
että hän oli "tahallisesU" laiminlyönyt,
tarpeellisten matkapapereidenvhank-klnUsen
sen Jälkeen kun oli määrätty .
karkoitettavaksi; b) että hän oli "ta-'
halUsesti" lahnmiyönyt - Itsensä kar-kolttamlsen,
kuten Walter-McCarran^
laki säätää.
(Huhtikuussa v. 1954 Heikkinen ha-J
valttiin syylliseksi federaaUoikeudessa
Viassaussa, Wis., Ja hänelle langetet.^'
tlin kaksi 5 vuoden vankeustuomiota;
siis yhteensä 10 'vuotta.;-Tuomio ve-'
dottiln korkeampaan oikeuteen ja tu-:
lee nyt esille Chicagossa^
;: (Mllwaukeelainen lakimies, M . Mic­hael
Essin esittää Heikkisen vetoo-'^
muksen oikeudelle.'
ACPFB kehoittaa Chicagossa ja sen
lähiympäristössä asuvia: täyttän;iä&n
oikeussalin, kun Heikkisen Juttu ote-
Morgontidningen, Ny Dag, Da­gens
Nyheter, 4Bvenska Dagbladet,
Ny TId, Folket ym. lehdet ovat
jmulakaaliiasneti NeavostolUtosta koti- palanneiden Bnotsin
ammattiyhdistys rvaltuaskonnan V
jäsenten artikkeleita ja baastat-teliiJaJ
^
.Vi^ltoaSkuitaan kaulni 20 hen-k^
l^^se viipyi Neuvostoliitossa
3 viiUroa..Neuvostoliitossa: oles-t
^ kehmsa'aikana valtuuskunta fcäid:::
^.Moskovassai Leningradissa, Zapo-,:
rosdiissa ja Krimillä.
.^itsa^valitsimme kaupungit, laitok­set
^,jä.l rakennustyömaat, jotka : toi-:
ivolmnie -^näikevämme;Ja •meille ehdo-tetEiJbajVierallualkamme
pidentämistä^
•jotta ehtisimme nähdä kaiken .toifvo-ma^
mmeV, ^--^k
jäsenet lehtien palstoilla. »
..iKossiia valtuuskunnan jäsenet edU3-
tiMaft'.e!i .axnmatt-jarjestöjä, niln-gll
luciuicälista^ että he Moskovassa Ja
muualla^ensl .tilassa tntustiilvat omien
alojensa laitoksiin. ~ ^
Vieraat kä;Vivät, auto-, JaiJtlne-,
makeis-,' teräavallmotehtaalla' I Ja
•DrteproVskin voimarasemalla.: He ^ el­ivät'
ainoacftaan tutustuneet tehtaiden
eri- osastoihin, vaan - myös kävivät
miden ruokaloissa, kerhotaloi&sa; las­tentarhoissaja
tehtaiden poliklinl-jröilia.
SAMA P A I ^ A «AMASTA
1?YÖStÄ . . .
"Minna kiinnosti erikoisesti
käsmtimme kenkätehtaalla, — :^
' kertoo valtnaskunnan jäsen, ken-
' lätchdastyöläinen-Hjelm Ore-brosta.
— Tehtaan johtajana on
;entinen saman laitoksen leikkaa-:::
jju • Tehdas valmistaa -pääasiassa :
naisten kenkiä; ^Snnrin osa työn-tekijöistä
on naisia, Ja'^ heille^
•maksetaan . palkkaa "samasta
työstä,sama paikka" —^ periaat­teen
mn^ian.. Työläiset saavat
ruokaloissa hyvää ruokaa . koh-""
tnnilisella hinnalla. Tehtailla on .
' lastentarhat, ämmattikonint ja
' poIlkUnlkat. LaäUntähuolto on
heillä ihnaista.
(Mahilttujen sosiaalisten etujen 11-
säkqi: 'Neuvostoliitossa on myq^^muita
sosiaalisia etuja." jotka on otettava
huomioon neuvostoihmisten elintasoa
anvosteltaessa. Raskaana olevat nai­set-
saavat . palfcälllsen.loman 35: .päir,
vaä ennen Ja '42 päivää synnytyksen
Jälkeen. Mikäli he haluavat, voivat
he ivisttä!^ sen ajan lepokodeissa.
Eläkeikä alkaa miehille 60-Vuotiaana
ja naisille 55 vuoden vanhana. Eräilr
lä anunattialoilla tämä Ikäi-aja on:
alempi, esim. kaiVoatyöiiilelilllä 50
vuotta.
TEEVEYSHUOLTO HYVIN
JABJESTETTY . . .
.: (Maalariliiton edustaja. Sven Sandr.
berg Tukhohna^ta kirjoittaa:
"Suuri merkitys on .tautien ehkäl-syhoIdoUa.
'Ne työläiset,:Jotka ovat
sellaisessa työssä, jossa esim. hengi-:
tysellnten - ammattitaudit oyatv:; vaar
rana, suoritetaan lääkärintarkastus
neljästi,vuodes.ii;:: Tämä koaltee myös
.valureltaV Että tämä el ole pelkkää
fraasia, vaan että se ;toteutetaan:
myös : kä^^tännössä, sen totesimme
keskusteluissa työläisten kanssa." :,
NEUVOSTOraimSILLÄ ON VARAA
OSTAA . . .
'HjTVIn la.ajastii övat valtuuskunnan
Jäsenet kertoneet neuvostoihmisten
cloL'i^a,: kirjoittaneet vaikutelmistaan
neuvcstotydntekijäin, elintasosta; hin­noista,
vuokrista 'jne.
\ "Hinnoista puhuttaessa 'on
muistettava miten pienet ovat ve­rot'ja
vuokrat NeavostolUtossa ja .7:
minkälaisia sosiaalisia etu ja sieUä :
ihmisillä on", Mrjbittaa GnStäv
Hjelm. "Jos otamme huomioon
kaikki sosiaaliset edot, niin ne
nostavat palkkaa 30.-35. pro5.:Ver
rot ovat suunniUeen-Srefptns. pai? .
^koista. Siten "ostokj^y on kor-
': kea, :niitä osoittavat: ostojamää-:
räf •
' : : ^ : ; . - - - : - - . \ N : : ; . , ; . ^ ; ; - ; - ; : •
"Moskovan tavaratalo -on kuin
Ruotsin EPA ennen joulua. - Vaikka
meidän käsityksemme mukaan: h i n ­nat
ovat korkeat, niin kaupat ovat
täynnä kansaa, mikä osoittaa, eitä
i h m i ^ ä on rahaa ostoksia larten,
kertoo'Knäi'Johnsson;: Luulen, että
venäläisillä el' ole- koskaan ollut niin
korkeata elintart^a kuin nyt." ,
Vieraat 'hämmastyiivät; että niin
monilla- ?fcn? televisio,-; erikoisesti, Mos-:
kcvaeöa jä sen liepeillä, missä kaik­kialla'
näkee televisioantenneja.
PYRKIMYS RAUHAAN . . .
jNllssä?' monenlaisissa: vaikutelmissa:
joista -valtuuskunnan -jäsenet ovat
kirjoittaneet Neuvo3'oUItcn^ m
taan;:kulkee punaisena lankana yleir:
nen vaikutelma, Joka on n2uvcstoih-mistenpyi^-
klmys rauhaan; ihmisten
rauhanomainen työ 'tehtaissa.::tuo-tantolaltcfksJssa,;
kollektllvitllojen pel­loilla.
• , '
: Valtuuskunnan jäsenet ::lausuvat:
"Neuvostoihmiset;;rakastavat läm­pimästi:
synnyinmaataan, omaa kan^;
saansai .vHe tahtervat palavasti. raur:
haa. Sen; näkee kaikkialla larcen
leluista) aikaan, jols^ ei mLxään
muistutans«dasta.
Osakekeinotteluun on
sijoitettava 60 pros.
IVasbOngton. — Sen Johdosta että
osakemarkkinain: hinnat ovat kohon-r
neet korkeammalle tasolle ikum KOS­kaan
ennen :^^tten vuoden 1929 on
liittovaltion: pankki- Ja s raha-asian
lautakimta antanutmääräy^en, että-!tyi — ja heräsi. Luojan VK
osakkeiden ostajien on tästä; lähtien el öllutkaaöt
6Uoitetv.'^va ostoihin ; vähintään:: 60 nellinen: hän voisi toimittaa lehtensä
prosenttia osakkeiden hinnasta ja et- , ilman Homerosta, Mozartia ja Hugo-tä
enintään ,40 .prosenttia kauppahln- ta ; . . ;; -3
nasta, voidaan rahoittaa oaakkeita
Homerokselta^' Bocca<«io;k^
kinan. Lafqntaine toi uusimman
eläinjiittunsa. Boileau'^ laati ^JaUi->
suiiskatsauksensa:^-v^^
muutamia runoja . . ,
' Toimittaja oli hyvin tyytyväinea
Mutt^ — jo seuraavana paivapa han
kirjoit|i muistikirjaansa: ' . A'
Ikävyyksiä., Bolleaun kirjallisuus­katsausta:
on 40CPUuska^a/," Aivan liian
plt;kä., Hfaluaisin lyhentää sitä, mutta
tekijä raivostui Ja uhkasi oikeuden-käynniUä.
/ ' '
Kaksi päivää myöhemmin:
Mozart on kirjoittanut epäsuopeasti
pianisti madame B:stä. En tiedä, mi­tä
mlnim olisi tehtävä —.^unettava
vaiko el annettava mennä sllaän. Eh­dotin
hänelle, että kohta "täysto lah­jaton"
korvattaisiin sanonnalla "huo­miotaherättävän
lahjakas", mutta hän
kieltäytyy ja väittää, että asian mer­kitys
siten muuttuisi. En tiedä, initä
mln'un olisi tehtävä.
Seuraavana päivänä:
; Uusia^.hankauksia. Haluaisin saada
t e a t teriarvostelun Shakespearelta.:
Mutta on käynyt ilmi, että on puoli
tusinaa Shakespeareja, joista Jokainen
väittää olevansa dikea. Jokainen no-
Ja'utuu oppineläen:'teoksiin.' Ketä mi-nun.
011 uskottava? ^ Victor Hugo on,
lähettänyt; pelkkää.^ pötyä; Luonnolli-'"
sestL: aasit Ja^keikarit kiirehtivät taas
ylistämään; hänen:-runojensa nerok-:
kuutta: Minun, mielipiteeni on, ettei-:
vät ne kelpaa :mihinkaän;; Valltettar.'
vasti minun on ne otettava, koska
kieltäytyminen on mahdotonta.
; Toimittaja haroi epätoivoisena tuk­kaansa
hien valuessa virtanaan; kllh-vastaan
myönnettänrillä; lä'inollla.
Tammik. 17; pnä: 1951 korotettiin
kysymyksessä oleva prosenttimäärä 75
prosenttiin ja sen tarkoitukseksi i l ­moitettiin
sUloin-inflation ehkäisemi­nen.
Mutta pari vuotta myöhemmin.
helmlk.;20^pnä 1953 anne^lln mää­räys,
että näihin kauppoihin on sijoi­tettava
50 prosenttia,'mitä on nyt'siis
korotettu kjTnmenellä prosentilla.
Viime ' vubden kymmenen' ensim­mäisen
kuukauden aikana liaiäntyi-vät
osakkeita vastaan myönnetyt l a i ­nat
31 prosentuia, oUen kaikkiaan
noin 3.200 miljoonaa dollaria.
'Taidemaalaiisteii ^ '
näyttely Torontossa
Toronto. — Täkäläisessä taidegal-.
leriaosa on helmik.,19. jamaalisk. 20.;
päivien, välisenä aikana 17. vuosisa-;
dan : hollantilaisten: mestarienv maa-;;
lausten näyttely, jossa ilmoitetaan:
olevan näytteillä kaikkiaan 90 maa­lausta;
joiden nykyisen, arvon väite­tään
(Olevan, noin 20 .miljoonaa dol-larla.:
EdUEtettUina :tulevat;:olemaan
mm. Van Goyen, Cuyp, van der Hey-den,
Rembrandti Hals, Steen, Ver-:
raeer ym. ^.
Merkkivuosi ja mjerkkiliuukausi
Tänä vuonna tulee • kuluneeksi 50*
vuotta, vuoden^ 1905 suurtapahtumista,
:jotka;,i^tkaisevalla; tavalla vaikuttivat
Suotmen kansao elämään. j a kehityk­seen.
: Öllloln, V. tlS05, suomen kansa nousi
ihalltaiyan yksimielisesti päättävään
taisteluun, yleisen Ja yhtäläisen äänl-oikeud^
puolesta, njB. säätyjärjestystä
Ja tsaaristista sortoa vastaan. . :^
. TyöVäenluokkn; Johdolla ; osallistui­vat^
tähän'taisteluun ainakin Jossakin
määrin kaikki, muut puolueet Ja n i i -
d ^ . Jäsenet;, mutta. eivät Suomettari-;
Ial^,;n,yky^ten kokomustien; (kokoo-muspuoiuelaiset)
esikuvat.
li^mä-. miistimmat taantumuksen
pylväät .pukkurolvat Suomen kansaa
sortaneen-itsaarin; ja hänen kenraall-kuvemöörlnsä
ja santarmiensa edessä,
voidakseen j saada .; mahdollisimman
suuren osuuden Suomen kansan sel-kämd^
ta kiskotusta hyödystä. '
Suomessa on tämä suurtapahtumien
SO-vuotisvuosl omistettu r ; erikoiseksi
juhlavu<)deksi. - ;Tarkoituksenä on;:että
tänä vuonna' erinäisissä tilaisuuksissa,
juhlissa Ja Utamissa, selostetaan vuo­den
1905 tapahtumia Ja mitä nilssa<ibn
oppimista.
On varsin paikallaan; että tällaisena
aikana,, Jolloin kauhean; sodan vaara
on olemiUsa,''Jotioin'tarvitaan
turvaa:btil8eksl yhtkiSisyyttä Ja yh-sa
tnäärässä, .muistutetaan salaisista
lapahtumlsta' kuin vuonna 1905 ta-,
pahtumat olivat.'
On erittäin terveellistä, että Suomen
kansaa Ja erikoisesti äuomen nuorisoa
muistutetaan; siitä; mihin ryhmään
kuuluivat Ja kuuluvat ne ihmiset. Jot­ka
50 vuotta sitten kiskoivat vastaan,
kun Suomen kansui suuri enemmistö
vaati itsellensä., täysiä : kansalaisoi­keuksia.
Mihin ryhmään. kuuluivat
ne. Jotka .silloin InunarslvaV. tsaari
Nikolaille, kun toiset vaativat iloafadol-llslmman
laajaa itsemä^iäääiisoikeut-ta
Suomelle. ' .7, ,
6n hyvä muistuttaa, että;ne.;ovat
Juuri niitä. Jotka tänä päivänä kumar­tavat
dollarlmahdln 'edessä Ja jotka
hitlerismln; vkl'takau<l[eila veisasivat
ylistysvirttä Aatulle Ja hänen myrsky-joukoilleen.
Kaikkien suomalaisten on hyvä tie­tää,'
että näistä, nykyisistä feokoomus-lalsista
ja 'heidän kanssaan' liittoutu­neista
sosdem-pomoista,'tuli ^verisiä
ryssän" .1 vihaajia vasta ; sen. Jälkeen,
kun tyiHmnsa nousi valtaan Venäjällä,
kun riisto siellä lopetettiin .-ja' esim.
Suomelle myönnettiin .ensimmäisestä
pyyxmöstä täydellinen itsenäisyys.
•Palkallaan «n seUttää se. että näistä
ihmisistä iuU Neuvostömtbn vihölUsIa
siksi, eitä neuvod^vallan. perustami­nen
pqistlheUta Venäjän; pistinten
voivansa edelleen käyjttää^hyödykseen
Suomen kansan riistämisessä Ja sor­tamisessa.
Kaikilla suomalaisilla on siis suuri
syy juhlia Ja muistella vuoden 1905
suuria Ja käänteentekeviin uudistuk­siin
Johtaneita tapahtumia.
:;. Tammikuu on taas kuukausi. Jonka
tapahtiunia- vuodelta 1918 ei hevillä
unohdeta. ^
SilloinViVasta noin kuukausi sttten
oli Suconi saanut itsenäisyytensä, i l ­man
taisteli^. Ilman verenvuodatusta.
Venäjää suuren Lokakuun vallanku-^
mouksen tuloksena.
- Suomen, jtaaritjunusporvarlsto, Joka!
pelkäsi otteensa, höltymistä^ riisto-;'
mahdollisuuksiensa v ä h e n.tymistä-ryhtyi,
heti tvalmlstamaan? verikylpyäi
Suomet^tjfeväenlucfealle..: \ '';;.».»'
Edellteepä kes|hä sen oli vielä 0|1.K
^?^(nliC^ä^^nä^€hs^ä
säätämästä lilaksi jkansantetujemnu-kalsla
lakeja:--- hajoittaa e^u^nmta;/'
(Marraskuussa se' selvisi ^työväestön
suurlajcosta, Jonka aikana ,'valta käy-;
tännölllsesti, oU ty^cansan käsissä,
kauniilla.: lupauksilla; Ja myönnytyk­sillä,
, ,
: .Mutta se, valmisti koko ajan niskaot­teen,
ottainista kansasta. ) Se kouluuttl
jääkäreitä Saksassa;; keräsi vapaaeh-'
toisia Ruotsilta ja muualta Ja lietsoi
vihaa työutisten: ja talonpoilclen välil­le,
selittäen valheellisesti, kuhika,työ-'
lälset'aultayat Venäjän bolshevilcfceja
Suomm jvaltauasuunnltelmlssa; ym.'.''
Tällalj^^'valheet tepsivät talonpoK
kiin, Jolsia monet tti$Un tleslvätldfin.
että jumi bolshevikit olivat Suomelle
vat aina päättävästi tukeneet pienten
kansojen itsemääräämisoikeutta.:
: Tammikuussa sitten Suomen taan-tumusvoimat
katsoivat olevansa Val-lÄllt
nujertamaan Supmen työkansan.
/ J a ; niin, -kuten /laulussa :^;sanotaan,
"suojelusfcimnathälyytettiin -tamml-sunnuntalna"
(28 prik). Oikeastaan-ne
hälyytettiin; jo useita:: päiviä aikai­semmin,
-Työläiset;«Ivät romahtaneet polvil­leen,
vaan nousivat sankarillisesti
puolustamaan oikeuksiaan Ja tammi­kuun
27 pnä kansanvaltuuskunta otti
vallan käsiinsä -Etelä-Suomessa ja
nosti Helsingin työväentalon torniin,
punaisen valon? taistelun alkamisen.
merkiksU
' «Kuten tiedetään, Suomfen porvaristo
ja sitä tietämättömyydessään seuran-;
neet Poh jois-Suomen talonpojat^ ynnä
ruotsalaiset Ja muut vapaaehtoiset;
l^htarikaartit, "eivät olisi' pystyneet
lyömään Suomen työkansan-sankaril;,
Ibta punakaartia.-.^ • ' ^ '
Vasta' keisarillisen Saksan armeijan;
avulla'se «milstui öhiä yU'kolmen
kuukauden taisteiun jälkeen^
Suomen työkansa -,l;^ötiln veriin,
mutta se nousi; uudelleen Ja on.; tänä,
päivänä cntisehä päättavyydeDä nni- \
kana taistelussa demokraattisten , pi-,
keukslen Ja maailman rauhan puo'
lesta. . ^:
Se myöskin tekee,k)mniaa'vuoden
1918 ^'nkareUle,jptkaaaisteUvat. oi­keudenmukaisen
Ja ;paremmfln tuler •
vaisuuden puolesta, kalldriettihnilflten::.:
tasavertaisten oikeuksien jpuolesta. ,'
Malikin täällä Canadassa oleVat sUO-,
nlalalsci teehime ik:imnlaa v ^ 191^'
ja^s«tooln.vuoden l905'Bank4flIllslllc