1967-08-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(ti Sivu 2 Lauantai, elok 5 p. ^ Saturday, Aug. 5, 1967 1 VAPAUS ( L I B E R T Y ) INDEPENDENT LABQR ORGAN OF FINNISH CANADIANS Established Nov. 6. 1917 EorrÖR: W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 6 4 , Publlshed thrice weekly,: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Ö>. Limited, 100-102 E lm St. West. Sudbury, Ontario, Canada. Mailing address: Box 69 > Adltfrtlsinpr ratM upon application, translation free of charge. Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa, 'and for payment of postage lu cash. A M . n i h i I •' l '\ " CANADIAN LANGUAGE-PRESS CLUB TILAUSHI^fNAT: Oanadflssa: 1 vk: $10.00. 6 Ick. $5.25 USA:n: 3 kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. $11.00.6 kk. $5.75 1 vk. 11.50. 6kk. 6.25 ASEMA APARTHEIDVALTItSSA MAANANTAISEN JUHLAPÄIVÄN VUOKSI VAPAUS EI ILMESTY TIISTAINA; ELOKUUN 8 PÄIVÄNÄ. Tervetuloa suurjuhlaan! Asianmukaisen järjestelyn perusteella on päästy siihen, öttä Vapauden tämänpäiväinen numero tulee Toronton juhlaväen luettavaksi saimanaikaisesti kun enemmistö "ulkopaik-kabuntalaisista" vieraista saapuu kaupunkiiin.;. Nälnmuodciin on lehdellämme näin juhlan alussa tilaisuus lausua juhlavieraat tervetulleeiksi SCAUL:n ja CSJ:n yhdenteentoista yhteiseen Liitto- ja laulujuhlaan. Lehtemme toivottaa juhlien järjestäjille ja juhlavieraille hyvää juhlatunnelmaa sekä juhlan kaikinpuolista onnistumista ja kaikista vahingoista vapaata kotiin paluuta juhlan päätyttyä. Nauttikaamme täysin siemauksin tästä vuotuisesta siuir-juhlastamme! USAn 'ICuuma kesä" Yhdysvalloissa on jällen eletty "kuumaa kesää" — koettu neekeriväestön mellakointia pohjoisvaltioiden slummikortte-leissa, tarkoituksettomalta näyttävää "mustan vallan" voimannäytettä, jonka jäljiltä on jäänyt joukko ihmisruumiita, särjettjyä ruutuja, poltettuja taloja* ryöstettyjä 'kauppoja ja muutakin aineellista tuhoa. Uutisfiedoissa on kerrottu Newarkin, Minneapolisin, Har-lemin ja Detroitin rotumellakoista, jotka ovat levinneet tänä "kuumana kesänä" aavikkomaakuntien ru'ohcvalkean, tavoin. Yhdysvalloissa on ollut ainakin 20 suurempaa rotumellakkaa ja mitään varmuutta ei ole siitä, ettei niitä tule lisää. Vissit taantumusvoimat puhuvat "mustan vallan aiheuttamasta vaarasta. Tosiasia tietenkin on, ettei kukaan vastuuntuntoinen henkilö voi hyväksyä "mustan vallan" väkivallanr tekoja. Mutta yhtä varmaa kuitenkin on, että nämä "mustan vallan" miehet edustavat "vallan" asemesta voimattomuuitta, pettymystä ja katkeroituneisuutta.siitä, kun neekerien valituksia ei ole otettu hucmioon eikä yritettykään tehdä mitään heidän asemansa parantamiseksi. Varmaa nimittäin on, että jos poistetaan ne syyt — työttömyys, huonot asunto-olot ja epävarmuus huomisesta --mitkä katkeruutta, pettymystä ja mistään piittaamattomuutta aiheuttavat köyhemniän väestönosan kteskuudessa, tässä tapau'ksessa erikoisesti neekeri-väestön keskuudessa, mitkään "mustan vallan" edustajat ja agitaattorit eivät saa ohjelmalleen minkäänlaista kannatusta. Tämän mellakoinnin lopettamiseen ei siis koskaan päästä katsomalla vain niitä seuraamuksia, mitä todelliset yhteiskunnalliset syyt aiheuttavat. Rotutaistelun painopiste Yhdysvalloissa on jo muutaman vuoden ajan ollut pohjois- ja Kalifornian kaltaisissa "valistuneissa" valtioissa, joissa aikaisemmin on ylevästi paheksuttu "syvän etelän" rotuerottelua, so. neekerien äänioikeuden riistämistä, erilliskoulutusta jne. Pohjoisvaltioissa, rotusorto ilmenee neekerien slummiasumien ja työttömyyden muodossa. Kysymys on seM yhteiskunnan, panoksesta neekerien sosiaalisen aseman parantamiseksi että myös piilevistä rotuasenteista. Presidentti. Johnsonin mainostettu 'suuren yhteiskunnan' suunnitelma, joka tarkoitti yleensä köyhän, väestön elintason nostamista, on jäänyt Vietnamin sodan jalkoihin — varoja ei ole puheista huolimatta liiennyt sosiaalisten epäsuhteiden tasoittamiseen. Neekerit itsekin ovat tämän sodan välittömiä uhreja: heidän osuutensa Vietnamin joukoissa ylittää huomattavasti USAn mustan väestön kansallisen keskiarvon. Neekerien slummiasumia ei ole ryhdytty mainittavammin pui^kamaan missään pohjoisen keskuksissa ja neekerien suuri osuus työttömyydessä pysyy ennallaan. Heillä ei ole myös- Irään tukea ammatjtijärjestöistä, jotka pysyttelevät luvattoman hiljaa neekerien oikeuksien kohdalla. Jos f liutaan löytää tai ilmaista yleinen syy nyt Yhdy.s-valloissa levinneisiin rotumellakoihin, silloin on tunnustettava, että neekereillä ei ole tasa-'arvoisia elinmahdollisuuksia muiden amerikkalaisten rinnalla. Heidän lapsensa saavat huonomman koulukasvatuksen kuin muut lapset. Heidän käytettävissään on huonommat asunnot ja huonommat kou-lurt; kuin valkoihoisilla amerikbalaisillai Neekeriväestön sosiaalinen "osattumuusasema" näkyy myös siitä, että monissa kaupungeissa missä neekeri väestö on enemmistönä, tai missä neekereiltä on suhteellisen paljon, 'kunnalliset hallintoelilmet on kuitenkin miehitetty valkoihoisilla. Helppoa on Yhdysvaltain äärioikeistoon lukeutuvien kon-gressimiesten ja muiden heidänlaistensa politiikkojen pitää neekereille luennolta "hyvistä käyttäytymistavoista" ja esittää uhkailua "kovan • järjestysvallan." toteuttamisesta, mikä sellaisenaan heijastaa näiden piirien poliittista vararikkotilaa Tosiasia nimittäin on, että esim, presidentti Johnsonin järjestämä "rukouspäivä" rotumellakoiden lopettamiseni olisi saa-mit paljon paremman kaikupohjan, jos samalla olisi ilmoitettu, että kaikille neekereille järjestetään tasa-arvoiset työmahdollisuudet, että neekerilapset tulevait saamaan samanlaisen koulutuksen kuin muutkin lapset, ja että slummikortte-lien tilalle rakennetaan neekerityövoimaa hyväksikäyttäen uudet ja nykyaikaiset asunnot. Muitta valtiovallan toimesta ei ole todellakaan pantu tikkua ristiin neekeriväestön oikeutettujen valituksien korjaamiseksi — ja mitä vähän on yleisen mielipiteen painostuksesta tehty, sitä on toteutettu "tiport-tain" niin, että on aina saatu todeta korjauksia tulleen "liian vähän ja liian myöhään". Tämä on se tilanne, missä neekerien protestiliike on nyt jakautumassa laillista tietä eteneviin ja väkivaltaa suosiviin, koska on osoittautunut, että rauhallinen eteneminen on pysähtynyt kongressin ja senaatin kieltäytyessä hyväksymästä vesitettyjäkään lakiehdotuksia. Kansalaisoikeusliikkeen ol- Lähes 20 pros. vuosivoittoja noin 400 Et ^-Afrikassa toimivaJle yhtiölle — yhteistyötä myös s >tiläsaialla Afrikan valtioiden keliitykses-sä näyttelee erittäin tärkeätä osaa länsimainen pääoma. Joissakin maissi se aiheattaa vaikeuksia ilr sehäistyneille nnorille valtioille, toisilla alueilla pääoma lujittaa valkoista rotuvaltaa, kuten esi^ merkiksi Etelä-Afrikassa ja Rhodesiassa. Georg Stephen on Panorama DDR-lehdessä esitellyt yksityiskohtaisesti niitä yhteyksiä, joita länsisaksalaiseila paao^ maila on Etelä-Afrikkaan. Etelä- Afrikka on perinteelUsesti brittiläisen pääoman valta-aluetta, mutta myös saksalaiset ovat jo aikaisemminldn vahvasti taistelleet voitosta-siellä. Lisäksi ennen ensimmäistä maailmansotaa Sak^ salle kuuluneessa Lounais-Afrikassa on saksalaisella pääomalla asemia. Julkaisemme seuraavassa alkuosan Georg Stephenin vankkoihin asiatietoihin perustuvasta kirjoituksesta. BON LUJITTAA ETELÄ- AFRIKAN TALOUDELLISTA PERUSTAA Länsisaksala'isen pääoman tunkeutuminen Etelä-Afrikkaan, jota myös Saksan siirtomaaherruuden aiemmpina,;kaiisina pidettiin Saksan taloudellisen laajenemisen avainalueena Af riitassa, vahvistettiin virallisesti helmikuussa 1949. kun Johannesburgissa muodostettiin län-sisaksalais- eteläafrikikalainen kaup. pakamari. Johtava asema siinä on Saksan Pankin (Deutsche Bank) kuuluvalla finanssiryhmittymällä. Syyskuussa 1963 Saksan Pankin j o h t a j a l l e r m a n n Abs lausui mm. seuraavaa: "Länsi-Saksa on sitä mieltä^ että Etelä-Afrikka kuuluu n i i h in maihin, joihin on v a m i n ta sijoittaa pääomaa..; Politiikka ei saa vaikuttaa tilannetta Etelä-Afrikassa, sillä se on pääomasijoitusten kannalta luke-mattcmien mahdollisuuksien maa" (Southern Africa, 4. 10. 1963). Vuodesta 1962 lähtien Saksan liittotasavallan taloudellinen toiminta on saanut Etelä-Afrikassa laajat mittasu'hteet. Etelä-Afrikka on ensimmäisellä tilalla Länsi-Sak. san sijoituksissa Afrikkaan. Syyskuussa» 1962 Etelä-Afrikan haHit;«s luovutti länsisaksalaisten valvomalle öljy-yhtiöiden yhteistyöelimille oikeuden suorittaa öljyn-poi- au!ksia 770.000 neliökilometrin laajuisella alueella. Länsisaksalainen , luottopankki (Kredit .Anstalt) myönsi kesäkuussii 1983 107,5 miljoonan D-niarkan suuruisen luoton Palabora Minirlg-kaivosyhtiölie, kun Transvaalissa oli löydetty suui-iakupariesiintymiä. Lärtjisaksalainen kemiankonserhl Farbvverke Hoechst rakensi v. 1963 Etelä-Afrikkaan kaik.si uutta tehdasta. LänsLsaksalaisilla imperialisteilla on suurisuuntaisia suunnitelmia Afrikassa. August-Thyssen-Hytfe AGn pääjohtaja G. Sohi on sanoniit, että V, 197.5 Ruhrin alueen ma.suunit saavat 2.^30 prosenttia tarv.itsema.s-taan malmista etelä-afrikkalai-sista tai yleensä afrikkalaisista kaivoksis-tii, joiden osaJckaita saksalaiset te-räsyhtymäl ovat. Saksan liittotasavallan kauppavaihto Etelä-Afrikan tasavalian kanssa ikasvaa jatkuvasti; Jo v. 19.57 Länsi-Saksan vienti Etelä- Afrikkaan saavutti vuoden 1938 eli Hitlerin aikaisen tiujon. V. 1964 se kasvoi 23.6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, ja viiden vuoden kuluessa se Ofn lähes kaksinksr-taistunut. LänsiSaksa omistaa pysyvät paviljongit Johannesburgin 'K SYNTYMÄ PÄIVIÄ Hilda Tuori, Sudbury, Ont., täyttää keskiviikkona, elokuun 9 pnä P5 vuolla. Sulo Helminen, Windsor, Ont., l.nyttää torMaina, olokuun 10 pnä 77 vuotta. Oscar Lehto, Windsor, Ont., täyt-lää torstaina, elokuun 10 pnä 73 vuotta. ^- Yhdymmo^sukulaisten ja tutta-vaiin onneiitoivotulcsiin. lessa ymmällä on "mustan vallan" niimissä harjoiteltu kiihoi-tus saanut lisää kainnatusta. Tilanne on todella vakava — mutta valkoisten kontrollissa olevalla hallitusvallalla on sekä valta että edesvastuu jokio päästää tai sitoa. Mikäli väkivaltaisuus saa lisää kannatusta neekeriväestön' keskuudessa, se johtuu ensikädessä siitä, kun valtiovalta kieltäytyy kuulemasta laillista tietä suosivan kansalaisoikeusliikkeen ehdotuksiapa esityksiä. messuilla ja se on osallistunut Kap- 'kaiuipungin, Durbanin ja Windhoe-k in t^ilousnäiyttelyihin. Länsi-Saksan jaMavat konsernit tukevat ennen kaikkea Etelä-Af rikan Hallituiksen omistamia tuotan-tolaitoksia sekä buudlajsta yksityis-pääomaa, joka muodiostaa apartheid-järjestelmän, taloudellisen perustan. Siemensillä ja DEMAG:iUa o li huomattavin osuus varustusten toimittamisessa eteläafrikikalaisen IS-COR- yhtymän terästehtaille. FOS-CORrin kemiallisten tehtaiden r a kentamisessa täys oli länsisaksalaiseila. Riiihrehemie AG:lla suuri osuus. SASOL:in hiilen, nesteyttä-mistehtaiden koneista ja laitteista on 85 prosenttia länsisaksalaisia ja tuotanto tapahtuu länsisaksalaisilla lisensseillä. Niinpä Pravda saattoi 16;3. 1965 todeta täysin ojkeutetusti: "Elleir vät USA, Englanti ja Länsi-Saksa toimittaisi aseita ja ammuksia ro-tukiihkoisille apartheiden vastustajien kukistamiseksi, elleivät ne l i - säi.si pääomillaan ja kaupankäynnillään . rotukiihkoilijain taloudellisia voimavaroja, olisi rotusorron kidutuskammio jo ajat sitten sortunut laajojen kansanjoukkojen painostukseen." Vastavuoroisesti Etelä-Afrikan ta savallan hallitus edistää mm. kaikin tavoin länsisaiksala'sia pääomasiJDtr tuiksia myös ' Etclä-Afrikan talouselämään. Se päätti esim. vuonna 1962 luovuttaa takaisin kaiken saksalaisen omaisuuden, joka toisen maailmansodan aikana oli takavarik o i t u Etelä- ia Lounais-Afrikassa. Länsisaksalaiset firmat saivat siten suunnattomia rahasummia, jotka käytettiin pääoman sijoituksiin, tuotantolaitosten os-tamiseen. entisten yhtiöoden laajentamiseen jne. Kesäkuu-jsa 1966 Johannesburgin länsisrik.salais - eteläafrikkalaisen kauppa ja teolli-suuskamarin toimitusjohtaja. Gert E. Fiscer ilmoitti, että hyvä yhteistyö Verwoerdin hallituksen kan=sa on tuottanut noin 400:l!e Etelä-Afrikassa toimivalle länsisaksalaiselle yritykselle keskinkertaista paljon korkeamman vuosivoiton, eli lähes 20 prosentia sijoite- Iu-ta pääomasta. TREK AIRWAYSISTA ATOMIRAKETTEIHIN BONN ON AINA MUKANA EteläAfrik;m kanssa tehtyjen salaisten sotilaallisten sopimusten to. teuttamisen Länsi-Sak-san puolus-lusmini. steriö usikoi H i t l e r in entisen NVehrmachtin yleisesikunnan Afrikan- tuntijalle, kenraalimajuri F. W. von Mellenthinille; " K u n sodan jälkeen National Partyn (Kansiallinen puolue) vanhat Hitler-kenraallt pääsivät valtaan EtelähAf rilcassa, lähetettiin Mellenthin vuonna 1950 sinne e r i - koistehtäivis.sä. Hän käytti siellä Saksan yleisesikunnan vanhaa, perinteellistä keinoa tiedustelupalvelun ja vaikoilujärjestöjen naamiointiin; . hän perusti lentoyhtiön. Iästä Trek Airwaysista tuli Etelä- Afrikan suurin lentoyhtiö" (Indust-riekurier, Dysseldorf, 24. 5. 1961.) " Y h d y s m i e s t ^ n ja kontaktihenkilöiden reservinä Mellenthinillä o l i käytettävissään y l i 2,000 Hitlerin VVehrmachtin ja SS.n upseeria, jotka pelätessään joutuvansa rangaistaviksi sotarikoksistaan olivat vuoden 1945 jälkcen-etsineet piilopair kan Etelä-Af rikasta . . M o n i a heistä otettiin vuosina 1949—1952 upseereiksi ja neuvonantajiksi Etelä- Afrikan armeijaan lai he pääsivät avainasemiin Etelä-Af rikan valtiokoneistossa tai talouselämässä". (Afrika^Post, n:o 2, toukokuu 1958) "Mellenthin vaati, että Afrikan 'sotilaallisen tyhjiön' täyttämiseksi perustetaan py-;yvä iskuvoima, jonka iohdossa olisi ylipäällikkö ja eri kansallisuuksis'ta koostuva esikunta. Sen piti koostua hai'valukuisista mutta Joka hetki taisteluvalmiista motoroidusta prikaateista. Ne taas piti koota täysin koulutetuista am-matV'Sotilaista. Ja niiden piti olla _kii«leässä yhteydessä valmiina olevaan ilmakulietuskalustoon. Per-manent striking power in existen-ce- joukkojen piti pitää tukikohtanaan Etelä-Afrikkaa ja olla joka hetki valmiina lähetettäväksi taisteluun mihin tahansa Afrika-s^sa". (Af-rika- Post. n:o 6, .syyskuu 1960). Tällaiset aggressiiviset, Afrikan riippumattomien valtioiden tuj-val-lisuutta ja kansallista riippumatto-muusliikcttä vastaan tähdätyt, liikkuvat iskujoukot penistettiin Etelä- Afrikan armeijan yhteyteen M e l - lenthinin ehdotusten mukaisesti jo joitakin vuosia sitten. Länsisaksalaisia sotilasneuvonantajia, kouluttajia jne. toimii salaa paitsi: Etelä- Afrika-sa mvös sen naapurina ole^ vissa Portugalin siirtomaissa. Syk.syllä 1963 teki eräs Länsi- Saksan vaikutusvaltaisimmista ja toimeliaimmista miehisiä, pankkiiri Heim.-nn Josef Abs Uieita viikkoja kestäneen matkan Etelä-Afrikkaan Hän kävi siellä huomiota herättävän pitkiä keskusteluja talousministeri tri N. Diederichsin, tämän sijaisen Haakin Ja pankkiiri de Kockin kanssa. Abs ei käynyt ke.skustelu-jaan ainoastaan Länsi-Saksan merkittävimmän pankkiirin ominaisuudessa vaan samalla myös Degussan Länsi-Saksan johtavan atomikon- $Mlä lyrof^pa ja Ap$ia kolitaayal JOHNSONIA PYYDETÄÄN JÄTTÄMÄÄN EHDOKKUUS 50: n komitea suosittelee Kennedyä ja Fidbrightia 12—2 50 komiitea suosttelec Kennedy VVtashington. —- Viisikymmentä johtavaa demokraattia pyysi presidentti Johnsonille maanantaina osoittamassaan kirjeessä häntä olemaan asettumatta ehdokkaaksi ensivuonna nidettävissä presidentinvaaleissa. Kirjeessä sanottiin olevan ilmeistä että republikaanit .saavat maan-vvörymän kaltaisen vaalivoiton vuonna 1968. " J o aikaisessa va'hee.'s-sa tehty päätös ehdokkuudesta luopumisesta saattaisi varmistaa voiton jollekin toiselle demokraattien ehdokkaalle, mikäli toimella onnistuttaisiin palauttamaan yhtenäisyys puolueeseen", sanottiin kirjeessä. Kirje Ijaettiin lehdistölle ns. Ken-nedyn- Fuibrightin puolesta työskentelevän komitean lehdi-stötilaisuudessa. Komitea kannattaa New Yorkin senaattorin Robert Kennedyn asettamista presidenttiehdokkaaksi ja Ar-kansanin .senaattorin William Ful-brightin nimeämistä varapresidenttiehdokkaaksi ensi vuoden vaaleissa. Kumpikin heistä on arvostellut presidentti Johnsonin ulkopolitiikkaa erityisesti Vietnamin kohdalla. Kuitenkin Kennedy on usein suhtautunut torjuvasti komitean yrityksiin. Komitean edustaja kertoi, että kirje oli kirjoitettu komitean aloitteesta. Sen allekirjoiltajat kuuluivat kuitenkin riippumattomaan . ns. Viidenkymmenen komiteaan. Edustaja kertoi "Viidenkymmenen komitean" vas-tu- slavan Johnsonin ehdokkuutta, mutta ei kuitenkaan aivan ehdottomasti kannattavan Kennedyn ja Fulbrightin asettamista demokraattien ehdokkaiksi. ., • John.sonille lähetetyssä kirjeessä sanottiin mielipiteen hajaantumi.sen ulkopolitiikan kohdalla aiheuttavan sen, etteivät miljoonat demokraatit" voi kannattaa demokraattisia ehdokkaita .en.si vuo<len vaaleissa paikallis-o. savaltio- tai liittovaltiofasolla. Tuolla iii«teSi8(;llä aukealla kohtaavat Eurooppa ja ^.asla. Kaksi kuusta, j(Mita toinen on Euroopassa ja toinen aivan sen näköpiirissä Aasian puolella. Koh> mettuneet tilhit kohisivat ihmisäänten pelottamina pihlajasta, tekevät kaarneen aukean yllä ja laskeutuvat toiseen pihlajaan Aasian puolelle. Aukealla olevat ihmiset ovat kylmissään, lämmittelevät juoksemalla Euroopasta Aasiaan ja takaisin. Tiellä kulkeva linja-auto pysähtyy, matkustajat katselevat kivipylvästä, jossa on kirjoitus "Eurooppa—Aasia", piirtävät kepillä uran tiehen ja hyppäävät nauraen Aasiaan. Kaksi suurta ntöanosaa — Eurooppa ja Aasia — kohtaavat Ural i n vuorlei harjanteella jä Icatso-vat *oii.:a?.n Uralin jo.en ylitse. Joissakin paiko-ssa raja kulkee kahden naapurikylin välillä — vieraissa käydään toisessa niaanosassa. Mag-nitogon- kisEö vietät päivän Uralin oikealla rannalla, mutta illaksi f.jat raitiovaunulla hotelliin — Aasiaan. Kajalla ei ole merkitystä jo-kapäiväisieesä elämässä. . Jotakin inerkittävää on kuitenkin hetkessä jolloin ensimmäisen kerran ylität tuon viivan. Tuhansia kilomet-lejä on takana päin. Ja edessäpäin i;ak,ka3<ysa sinertävät metsät — uusia tuhaiisia kilometrejä samaa valtiota; TrJiä hetkellä tunnet seiväs.*.! sen mittasuhteet Eurooppa ja Aasia. Onko raja kulkenut aina juuri tuota harja;inotta' pitkin? Kirjoja .-elailemalla saal tietää, että.viidennellä vuosisadalla ennen ajanlas- Kummc alkua historioitsija Hero-dotoj määritteli rajan kulkevan Konstantinopolin salmen (Bospor i n ) , Muslanmeren, Asovanmeren ja Donin kautta; Pohjoisempana ole- \aa m::ata eivät kreikkalaiset tunteneet. Seitsemännellä vuosisadalla 1 ajaksi katsottiin Don, Volga, Pet-shora ja Xamajoot. Ranskalainen Guillon ulotti kartassaan vuodelta J760 Euroopan Ob-joelle saakka. Maantieteilijä tunsi kuitenkin itäiset aluc.ntiiiin'huonosti, että jätti sernin hallintoneuvoston puheenjohtajana. Kesikustelut koskivat toimenpiteitä, jotka ovat käyneet välttämättömiksi .sen Jälkeen kun ydinaseissa tarvittavan uraanin tuotantomenetelmän kokeilu Piet Jaban koelai-tcksella Johannesburgin lähellä oli saatu menestyksellä päätökseen. E^delleen neuvoteltiin myrkkykaasujen tabunin, somanin, saiinin ja muiden valmitsuksesta Sasolburgin lähistöllä sijaitsevissa tuotantolaitoksissa Etelä-Afrikassa: Samoin keskusteltiin kaikenlaisten raket-l i e n erityisesti atomipommien Ja uudenaikaisten myrkkykaasujen kul jetutoeen sopivien pitkän matkan kan.l.)rakettien kehittämisestä ja kokeilusta. Myös rakettien tuotannon valmisteluun osallistuu ammattimiehiä Absin valvonnassa olevista yhtiöistä. Kyseessä ovat Bölsow-yhtiö. Entvvicklong KG Mynehenistä ja käytännössä niihin samaistettava Luftrustungs-AG Hampurista; Viimeksi mainitun oli kansainvälisten vastalauseiden pakottamana lopetettava rakettikokeilunsa Pohjanmeren matalikolla, mutta yhtymän asiantunti jj-.in muututtua Etelä- Afrikkaan niitä jatketaan nyttemmin rakettien kokeiluasemalla Pretorian lähistöllä". (Neues Deutschland, Berliini, 29. 10. 63). Daressalamissa ilmestyvä sanomalehti Ngurumo kertoi 24. 7. 1965 otsikolla "Sotatukikohtia rakennetaan" länsisaksalaisen ampumara- Jan rakentamisesta. Etelä-Afrikkaan uusia asetyyppiä varten sdtä sotilaslentokentän rakentamisesta. Lounais-Afrikan kansan järjestön pääsihteeri Kunangua kertoi syyskuussa 1965 lehdistön edustajille, että Saksan liittotasavallalla on Etelä-Afrikan tasavallan alueella 'Isumebin kaupungin läheisyydessä käytössään sotilaallinen raketti-asema. mainitsematta Uralin vuoret, koska hän ' yksinkertaisesti /ei ticjmyt, n>issä ne sijaitsevat. ^Saksalainen Humboldt ehdotti, että Eui«oppaa ja Aaariaa pidettäisiiin yhtenä mantereena -—Euraasiana, Ensimmäiseksi piirsi rajaa ktil-kemaan Ura'lin vuoristossa Pieitari I:n ajan venäläinen maantiieteilijä Vasili Tatiihtshev/Hän tunsi erinomaisesti oman maansa. Hän havaitsi, että joet virtaavat Uraliltia kahteen suuntaan — toLsset Petho-raan ja Kamaan ja toiset Obiin. "Kalat ovat länsiosan joissa puna-l i h a i - o i a— lohia ja harjuksia. Itä-, ösan joissa elävät kalat, vaikka ova.tkiJi ulkönäMän läntisen kaltai^ eda — taimfin, nelma, merisiika — ovat kiiit^Änkin valkealihaisia ja maultaan erilaisia"; Merkillepantavaa on, ».ttä kasvillisuus myös muuttuu huomattavasti vuoriston takana. "Niimä j a niiden kaltaiset Miikat antavat aiheen pitää näitä vuoria Euroopan ja Aasian rajana". Tftishtshev mainitsee ensim-rnäiseuH J;irjallisesti nimityksen Ural-vucre<. Ennen häntä niitä nimitettiin ki-eikaksi Hyberborciksi. Ta'ti'Jht.*hev nimitti niitä paikallisien asukkaiden kielen; mukaan. Tataarin kielessä Ural merkitsee vyötä livivyö: .•• • . , Tällä tav&lla raja on määräytynyt j a vakiintunut. Nykyään tapaa rajalla eri paikoissa rajaviittapyl-väitä; Ne on asetettu eri aikoina. Tois-sssa piiikassa ne ovat valura-kennelrriia, pienten kirkkojen kaltaisia, loisissa taas.pyramideja, jotka .cn taottu Demidovin raudasta.. On myös lyhdyillä varustettuja pylväitä, .'?tk'i varoittavat kulkijaa:, saavut Aasiaan. Aivan uusi on pylväs, Jolra on varustettu maapallolla ja sputnikilla. Aivan viime aikoihin saakka ei tarkkaan tiedetty raja-pylväiden lukumäärää. Nykyään riitä Irskctaan olevan seitsemän. Mutta ei voida sanoa, että kaikki ovat m-.<kana laskussa, rajahan ulottuu napapiiristä Kaspianmerelle saakka. Ja pylväitä ilmaantuu yhä uusiin paikkoihin. Uutta oikeuden-l( äynfiä Tshombelle Pariisi. — Kongossa pidettävää oikeudenkäyntiä, jossa ludnapat-tu Moise Tshombe joutuisi muista Afrikan maista olevien huomatta-vien lakimiesten eteen, ehdotti viikko sitten lauantaina viikkolehti Jeune Afrique. Bcchir Ben Yahmedn pääkirjoituksessa sanottiin, että Moise Tshomben luovuttaminen Algeriasta ja teloittaminen heti, kun hän ol'si saapunut Kongoon, olisi huono ratkaisu entisen pääministerin kohtalon ratkaisemiseksi. Syylottyään Tshombea vaaralliseksi mieheksi, joka "ansaitsi kuoleman", Ben Yahmed sanoi, että hiinen välitön teloittamisensa "kuohuttaisi maailmaa". Kongoa paheksuttaisiin sellaisesta teosta. — Sopivi.l ratkaisu näyttäisi ole- \ an Tshomben luovuttaminen Algeriasta Kongoon siton, että hänen turvallisuutensa taattaisiin,' Yahmed l'säsi. — Tshombea ei pitäisi teloittaa ilman minkäänlaista oikeudenkäy-l; ä. Kongon presidentti, kenraali Joseph Mobutu, voisi asettaa hänet .syytteeseen kaikista rikkomuksistaan erityiseen kongolaiseen tribunaalin. Siinä olisi apulaistuomarei- ?ia johtRvia afrikkalaisia lakimiehiä jotka olisivat oman maansa nimittämiä ja Kongon hyväksymiä. — Srllainen tribunaali voisi j u listaa vähemmän vastustusta herättävän tuomion. Samalla kunnioitettaisiin jhmi.soikeuksia ja suotaisiin takeet puclustautumiselle, jatkoi Yahmed kirjoituksessaan. — Emme koskaan vaimoni kanssa riitele palkkarahoista. Niin pienestä ei kannata riidellä. : PÄIVÄN PAKINA SUUm UUTISIA Ennen vanhaan, siihen "hyvään aikaan" oli ihmisillä sellainen käsitys, että kesäkuumien aikana on ainakin poliittisessa elämässä hiljaiselon aikaa. Parlamentaarikot ja muut viskaalit ovat kesäisin muutaman kuukauden ajan ansaitulla lomailla j a niinmuodoin myös pois j u l k i suuden valokeilasta. Onpa väitetty, että tavallisia kadun miehiä Ja naisia kiinnostaa kesäkuiukausien, aikana sellaiset "turhamaisuudet" k u i n vieraissa käynti, matkailu, 'retkeily ja yleen.sä ulkoilu, sisältyen siihen marja- ja kalastusmatkat, piknikit ja kesämökeillä .saunomassa käynti sokä pailjon muuta. Tänä aikana on kuitenkin tullut tähkinkin elämäntahtiin melkoinen muutos. K&säholleaslä huolimatta on ollut jatkuvasti jymyuutisia. —- sotauutisia keski-ldästä ja Vietnamista; tietoja kansalaisvapauksien hyväksi liikehtimistä j a sen rinnalla USA:ssa kehittyneestä "Mustan vallan" toiminnasta, mikä jättää jälkeensä tuhoa ja hävitystä; tietoja valtion päämiesten vierailuista, iluikeutuen niihin kenraali de Gaullen tuomittava sekaantuminen Canadan isisäisiim asioihin, joista hän kaikesta huolimatta esitti joitakin kotoisia totuuksia Ja varteenotettavia seikkoja. Puheen aiheena ov.tt olleet saiu-ret maanjäristykset ja muut onnettomuudet, minihameet, nuorten miesten ipörröiset parrat ja ennenkaikkea se kaikkiparanlava "pilleri" mitä pidetään visseissä piireis- •sä viimeisonä keinona ihmiskunnan ;iälkäkuolemain estämiseksi. Ja nyt sitten tullee Toronton suurjuhlan yhteydessä kamsalaisil-lemme tllaismus 'kertoa pitkien matkojen lakia harvoin näkemil-leen ystävilleen , ja tuttavilleen "suuria uutisia" omasta, omaistensa ja kotikyliensä asioista. Jostakin käsittämättömästä syystä allekirjoittanut lukeutuu niihin, jotika toivovat että näiden .„§uur-juhliemme yhteydessä olisi enemmän aikaa sellaiseen vapaaseen seuranpitoon, missä saataisiin turista nokasta 'nokkaan maailman toljauksista. Mutta totta tietenkin on, että tiiviistä juihlaohjelmasta huolimatta meillä kaikilla on sentään jossakin 'määrin aikaa käyttää, myös näiden kotoisten "suurten asiain" pohdintaan. Pääasia on tietenkin se, että yh- . destoista yhteinen Urheily- ja musiikkijuhla onnistuu mahdollisimman hyvin. Ja kuten sanottu, me kaikin voimme osaltamme auttaa sitä. Antamalla kannatuksemme tämän juhlan eri tilaisuuksille sanomme käytännöllisesti puhuen "suurkiitas" näiden tilai.suuksien järjestäjille sokä eri ohjelmanu-meroitten suorittajille. Palkitessa voimistelijain, urheilijain, laulajain ja soittajain hyviä esityksiä suosionosoituksillamme, me innostamme j a _rohikaisenune heitä "pyrkimään yhä parempiin tuloksiin. Sanan varsinaisessa mielessä on totta, että tällaisessa kansaa varten jäljestetyssä kansanjuhlassa ei ole mitään eroa ohjetlman esittäj i en ja juhlayleisön välillä, sillä ne kaikki puhaltavat yhteen hiileen j a auttavat omalla tavalla t i laisuuksien onnistumista. Kun lehtemme tämänpäiväinen numero tulee todennäköisesti Toronton suurjuhlan "erikoiskyydin" avulla, niin meillä on tilaisuius vie-lä tervehtiä kaikkia juJilavieraita ja toivottaa niiin juhlien järjestä-, j i l l e kuin suurelle juhlayleisöllek i n kaikkea sitä hyvää mitä tällainen aiTojuhla voi tarjota. Ja jos ei mitään viime hetken esteitä tule, niin siellä Juhlapaikalla tavataan ja turistaan niuka-via niin .paljon kuin tihTnne sall i i . — Känsäkoura. •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 5, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-08-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus670805 |
Description
Title | 1967-08-05-02 |
OCR text |
(ti
Sivu 2 Lauantai, elok 5 p. ^ Saturday, Aug. 5, 1967
1
VAPAUS ( L I B E R T Y )
INDEPENDENT LABQR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1917
EorrÖR: W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 6 4 ,
Publlshed thrice weekly,: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ö>. Limited, 100-102 E lm St. West. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 >
Adltfrtlsinpr ratM upon application, translation free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
'and for payment of postage lu cash. A
M . n i h i I •' l '\ " CANADIAN LANGUAGE-PRESS CLUB
TILAUSHI^fNAT:
Oanadflssa: 1 vk: $10.00. 6 Ick. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kk. $5.75
1 vk. 11.50. 6kk. 6.25
ASEMA APARTHEIDVALTItSSA
MAANANTAISEN JUHLAPÄIVÄN VUOKSI VAPAUS EI
ILMESTY TIISTAINA; ELOKUUN 8 PÄIVÄNÄ.
Tervetuloa suurjuhlaan!
Asianmukaisen järjestelyn perusteella on päästy siihen,
öttä Vapauden tämänpäiväinen numero tulee Toronton juhlaväen
luettavaksi saimanaikaisesti kun enemmistö "ulkopaik-kabuntalaisista"
vieraista saapuu kaupunkiiin.;.
Nälnmuodciin on lehdellämme näin juhlan alussa tilaisuus
lausua juhlavieraat tervetulleeiksi SCAUL:n ja CSJ:n
yhdenteentoista yhteiseen Liitto- ja laulujuhlaan.
Lehtemme toivottaa juhlien järjestäjille ja juhlavieraille
hyvää juhlatunnelmaa sekä juhlan kaikinpuolista onnistumista
ja kaikista vahingoista vapaata kotiin paluuta juhlan
päätyttyä.
Nauttikaamme täysin siemauksin tästä vuotuisesta siuir-juhlastamme!
USAn 'ICuuma kesä"
Yhdysvalloissa on jällen eletty "kuumaa kesää" — koettu
neekeriväestön mellakointia pohjoisvaltioiden slummikortte-leissa,
tarkoituksettomalta näyttävää "mustan vallan" voimannäytettä,
jonka jäljiltä on jäänyt joukko ihmisruumiita,
särjettjyä ruutuja, poltettuja taloja* ryöstettyjä 'kauppoja ja
muutakin aineellista tuhoa.
Uutisfiedoissa on kerrottu Newarkin, Minneapolisin, Har-lemin
ja Detroitin rotumellakoista, jotka ovat levinneet tänä
"kuumana kesänä" aavikkomaakuntien ru'ohcvalkean, tavoin.
Yhdysvalloissa on ollut ainakin 20 suurempaa rotumellakkaa
ja mitään varmuutta ei ole siitä, ettei niitä tule lisää.
Vissit taantumusvoimat puhuvat "mustan vallan aiheuttamasta
vaarasta. Tosiasia tietenkin on, ettei kukaan vastuuntuntoinen
henkilö voi hyväksyä "mustan vallan" väkivallanr
tekoja. Mutta yhtä varmaa kuitenkin on, että nämä "mustan
vallan" miehet edustavat "vallan" asemesta voimattomuuitta,
pettymystä ja katkeroituneisuutta.siitä, kun neekerien valituksia
ei ole otettu hucmioon eikä yritettykään tehdä mitään
heidän asemansa parantamiseksi. Varmaa nimittäin on, että
jos poistetaan ne syyt — työttömyys, huonot asunto-olot ja
epävarmuus huomisesta --mitkä katkeruutta, pettymystä ja
mistään piittaamattomuutta aiheuttavat köyhemniän väestönosan
kteskuudessa, tässä tapau'ksessa erikoisesti neekeri-väestön
keskuudessa, mitkään "mustan vallan" edustajat ja
agitaattorit eivät saa ohjelmalleen minkäänlaista kannatusta.
Tämän mellakoinnin lopettamiseen ei siis koskaan päästä katsomalla
vain niitä seuraamuksia, mitä todelliset yhteiskunnalliset
syyt aiheuttavat.
Rotutaistelun painopiste Yhdysvalloissa on jo muutaman
vuoden ajan ollut pohjois- ja Kalifornian kaltaisissa "valistuneissa"
valtioissa, joissa aikaisemmin on ylevästi paheksuttu
"syvän etelän" rotuerottelua, so. neekerien äänioikeuden
riistämistä, erilliskoulutusta jne. Pohjoisvaltioissa, rotusorto
ilmenee neekerien slummiasumien ja työttömyyden
muodossa. Kysymys on seM yhteiskunnan, panoksesta neekerien
sosiaalisen aseman parantamiseksi että myös piilevistä
rotuasenteista.
Presidentti. Johnsonin mainostettu 'suuren yhteiskunnan'
suunnitelma, joka tarkoitti yleensä köyhän, väestön elintason
nostamista, on jäänyt Vietnamin sodan jalkoihin — varoja ei
ole puheista huolimatta liiennyt sosiaalisten epäsuhteiden
tasoittamiseen. Neekerit itsekin ovat tämän sodan välittömiä
uhreja: heidän osuutensa Vietnamin joukoissa ylittää huomattavasti
USAn mustan väestön kansallisen keskiarvon.
Neekerien slummiasumia ei ole ryhdytty mainittavammin
pui^kamaan missään pohjoisen keskuksissa ja neekerien suuri
osuus työttömyydessä pysyy ennallaan. Heillä ei ole myös-
Irään tukea ammatjtijärjestöistä, jotka pysyttelevät luvattoman
hiljaa neekerien oikeuksien kohdalla.
Jos f liutaan löytää tai ilmaista yleinen syy nyt Yhdy.s-valloissa
levinneisiin rotumellakoihin, silloin on tunnustettava,
että neekereillä ei ole tasa-'arvoisia elinmahdollisuuksia
muiden amerikkalaisten rinnalla. Heidän lapsensa saavat
huonomman koulukasvatuksen kuin muut lapset. Heidän
käytettävissään on huonommat asunnot ja huonommat kou-lurt;
kuin valkoihoisilla amerikbalaisillai Neekeriväestön sosiaalinen
"osattumuusasema" näkyy myös siitä, että monissa
kaupungeissa missä neekeri väestö on enemmistönä, tai missä
neekereiltä on suhteellisen paljon, 'kunnalliset hallintoelilmet
on kuitenkin miehitetty valkoihoisilla.
Helppoa on Yhdysvaltain äärioikeistoon lukeutuvien kon-gressimiesten
ja muiden heidänlaistensa politiikkojen pitää
neekereille luennolta "hyvistä käyttäytymistavoista" ja esittää
uhkailua "kovan • järjestysvallan." toteuttamisesta, mikä
sellaisenaan heijastaa näiden piirien poliittista vararikkotilaa
Tosiasia nimittäin on, että esim, presidentti Johnsonin järjestämä
"rukouspäivä" rotumellakoiden lopettamiseni olisi saa-mit
paljon paremman kaikupohjan, jos samalla olisi ilmoitettu,
että kaikille neekereille järjestetään tasa-arvoiset työmahdollisuudet,
että neekerilapset tulevait saamaan samanlaisen
koulutuksen kuin muutkin lapset, ja että slummikortte-lien
tilalle rakennetaan neekerityövoimaa hyväksikäyttäen
uudet ja nykyaikaiset asunnot.
Muitta valtiovallan toimesta ei ole todellakaan pantu tikkua
ristiin neekeriväestön oikeutettujen valituksien korjaamiseksi
— ja mitä vähän on yleisen mielipiteen painostuksesta
tehty, sitä on toteutettu "tiport-tain" niin, että on aina
saatu todeta korjauksia tulleen "liian vähän ja liian myöhään".
Tämä on se tilanne, missä neekerien protestiliike on nyt
jakautumassa laillista tietä eteneviin ja väkivaltaa suosiviin,
koska on osoittautunut, että rauhallinen eteneminen on pysähtynyt
kongressin ja senaatin kieltäytyessä hyväksymästä
vesitettyjäkään lakiehdotuksia. Kansalaisoikeusliikkeen ol-
Lähes 20 pros. vuosivoittoja noin 400 Et ^-Afrikassa
toimivaJle yhtiölle — yhteistyötä myös s >tiläsaialla
Afrikan valtioiden keliitykses-sä
näyttelee erittäin tärkeätä osaa
länsimainen pääoma. Joissakin
maissi se aiheattaa vaikeuksia ilr
sehäistyneille nnorille valtioille,
toisilla alueilla pääoma lujittaa
valkoista rotuvaltaa, kuten esi^
merkiksi Etelä-Afrikassa ja
Rhodesiassa. Georg Stephen on
Panorama DDR-lehdessä esitellyt
yksityiskohtaisesti niitä yhteyksiä,
joita länsisaksalaiseila paao^
maila on Etelä-Afrikkaan. Etelä-
Afrikka on perinteelUsesti brittiläisen
pääoman valta-aluetta,
mutta myös saksalaiset ovat jo
aikaisemminldn vahvasti taistelleet
voitosta-siellä. Lisäksi ennen
ensimmäistä maailmansotaa Sak^
salle kuuluneessa Lounais-Afrikassa
on saksalaisella pääomalla
asemia. Julkaisemme seuraavassa
alkuosan Georg Stephenin vankkoihin
asiatietoihin perustuvasta
kirjoituksesta.
BON LUJITTAA ETELÄ-
AFRIKAN TALOUDELLISTA
PERUSTAA
Länsisaksala'isen pääoman tunkeutuminen
Etelä-Afrikkaan, jota
myös Saksan siirtomaaherruuden
aiemmpina,;kaiisina pidettiin Saksan
taloudellisen laajenemisen avainalueena
Af riitassa, vahvistettiin virallisesti
helmikuussa 1949. kun Johannesburgissa
muodostettiin län-sisaksalais-
eteläafrikikalainen kaup.
pakamari. Johtava asema siinä on
Saksan Pankin (Deutsche Bank)
kuuluvalla finanssiryhmittymällä.
Syyskuussa 1963 Saksan Pankin
j o h t a j a l l e r m a n n Abs lausui mm.
seuraavaa: "Länsi-Saksa on sitä
mieltä^ että Etelä-Afrikka kuuluu
n i i h in maihin, joihin on v a m i n ta
sijoittaa pääomaa..;
Politiikka ei saa vaikuttaa tilannetta
Etelä-Afrikassa, sillä se on
pääomasijoitusten kannalta luke-mattcmien
mahdollisuuksien maa"
(Southern Africa, 4. 10. 1963).
Vuodesta 1962 lähtien Saksan
liittotasavallan taloudellinen toiminta
on saanut Etelä-Afrikassa
laajat mittasu'hteet. Etelä-Afrikka
on ensimmäisellä tilalla Länsi-Sak.
san sijoituksissa Afrikkaan.
Syyskuussa» 1962 Etelä-Afrikan
haHit;«s luovutti länsisaksalaisten
valvomalle öljy-yhtiöiden yhteistyöelimille
oikeuden suorittaa öljyn-poi-
au!ksia 770.000 neliökilometrin
laajuisella alueella.
Länsisaksalainen , luottopankki
(Kredit .Anstalt) myönsi kesäkuussii
1983 107,5 miljoonan D-niarkan
suuruisen luoton Palabora Minirlg-kaivosyhtiölie,
kun Transvaalissa
oli löydetty suui-iakupariesiintymiä.
Lärtjisaksalainen kemiankonserhl
Farbvverke Hoechst rakensi v. 1963
Etelä-Afrikkaan kaik.si uutta tehdasta.
LänsLsaksalaisilla imperialisteilla
on suurisuuntaisia suunnitelmia Afrikassa.
August-Thyssen-Hytfe AGn
pääjohtaja G. Sohi on sanoniit, että
V, 197.5 Ruhrin alueen ma.suunit saavat
2.^30 prosenttia tarv.itsema.s-taan
malmista etelä-afrikkalai-sista
tai yleensä afrikkalaisista kaivoksis-tii,
joiden osaJckaita saksalaiset te-räsyhtymäl
ovat. Saksan liittotasavallan
kauppavaihto Etelä-Afrikan
tasavalian kanssa ikasvaa jatkuvasti;
Jo v. 19.57 Länsi-Saksan vienti Etelä-
Afrikkaan saavutti vuoden 1938
eli Hitlerin aikaisen tiujon. V. 1964
se kasvoi 23.6 prosenttia edelliseen
vuoteen verrattuna, ja viiden vuoden
kuluessa se Ofn lähes kaksinksr-taistunut.
LänsiSaksa omistaa pysyvät
paviljongit Johannesburgin
'K
SYNTYMÄ
PÄIVIÄ
Hilda Tuori, Sudbury, Ont., täyttää
keskiviikkona, elokuun 9 pnä
P5 vuolla.
Sulo Helminen, Windsor, Ont.,
l.nyttää torMaina, olokuun 10 pnä
77 vuotta.
Oscar Lehto, Windsor, Ont., täyt-lää
torstaina, elokuun 10 pnä 73
vuotta. ^-
Yhdymmo^sukulaisten ja tutta-vaiin
onneiitoivotulcsiin.
lessa ymmällä on "mustan vallan"
niimissä harjoiteltu kiihoi-tus
saanut lisää kainnatusta.
Tilanne on todella vakava —
mutta valkoisten kontrollissa
olevalla hallitusvallalla on sekä
valta että edesvastuu jokio
päästää tai sitoa. Mikäli väkivaltaisuus
saa lisää kannatusta
neekeriväestön' keskuudessa, se
johtuu ensikädessä siitä, kun
valtiovalta kieltäytyy kuulemasta
laillista tietä suosivan
kansalaisoikeusliikkeen ehdotuksiapa
esityksiä.
messuilla ja se on osallistunut Kap-
'kaiuipungin, Durbanin ja Windhoe-k
in t^ilousnäiyttelyihin.
Länsi-Saksan jaMavat konsernit
tukevat ennen kaikkea Etelä-Af rikan
Hallituiksen omistamia tuotan-tolaitoksia
sekä buudlajsta yksityis-pääomaa,
joka muodiostaa apartheid-järjestelmän,
taloudellisen perustan.
Siemensillä ja DEMAG:iUa o li
huomattavin osuus varustusten toimittamisessa
eteläafrikikalaisen IS-COR-
yhtymän terästehtaille. FOS-CORrin
kemiallisten tehtaiden r a kentamisessa
täys oli länsisaksalaiseila.
Riiihrehemie AG:lla suuri
osuus. SASOL:in hiilen, nesteyttä-mistehtaiden
koneista ja laitteista
on 85 prosenttia länsisaksalaisia ja
tuotanto tapahtuu länsisaksalaisilla
lisensseillä.
Niinpä Pravda saattoi 16;3. 1965
todeta täysin ojkeutetusti: "Elleir
vät USA, Englanti ja Länsi-Saksa
toimittaisi aseita ja ammuksia ro-tukiihkoisille
apartheiden vastustajien
kukistamiseksi, elleivät ne l i -
säi.si pääomillaan ja kaupankäynnillään
. rotukiihkoilijain taloudellisia
voimavaroja, olisi rotusorron kidutuskammio
jo ajat sitten sortunut
laajojen kansanjoukkojen painostukseen."
Vastavuoroisesti Etelä-Afrikan ta
savallan hallitus edistää mm. kaikin
tavoin länsisaiksala'sia pääomasiJDtr
tuiksia myös ' Etclä-Afrikan talouselämään.
Se päätti esim. vuonna
1962 luovuttaa takaisin kaiken saksalaisen
omaisuuden, joka toisen
maailmansodan aikana oli takavarik
o i t u Etelä- ia Lounais-Afrikassa.
Länsisaksalaiset firmat saivat siten
suunnattomia rahasummia, jotka
käytettiin pääoman sijoituksiin,
tuotantolaitosten os-tamiseen. entisten
yhtiöoden laajentamiseen jne.
Kesäkuu-jsa 1966 Johannesburgin
länsisrik.salais - eteläafrikkalaisen
kauppa ja teolli-suuskamarin toimitusjohtaja.
Gert E. Fiscer ilmoitti,
että hyvä yhteistyö Verwoerdin hallituksen
kan=sa on tuottanut noin
400:l!e Etelä-Afrikassa toimivalle
länsisaksalaiselle yritykselle keskinkertaista
paljon korkeamman vuosivoiton,
eli lähes 20 prosentia sijoite-
Iu-ta pääomasta.
TREK AIRWAYSISTA
ATOMIRAKETTEIHIN
BONN ON AINA MUKANA
EteläAfrik;m kanssa tehtyjen salaisten
sotilaallisten sopimusten to.
teuttamisen Länsi-Sak-san puolus-lusmini.
steriö usikoi H i t l e r in entisen
NVehrmachtin yleisesikunnan Afrikan-
tuntijalle, kenraalimajuri F.
W. von Mellenthinille;
" K u n sodan jälkeen National
Partyn (Kansiallinen puolue) vanhat
Hitler-kenraallt pääsivät valtaan
EtelähAf rilcassa, lähetettiin
Mellenthin vuonna 1950 sinne e r i -
koistehtäivis.sä. Hän käytti siellä
Saksan yleisesikunnan vanhaa, perinteellistä
keinoa tiedustelupalvelun
ja vaikoilujärjestöjen naamiointiin;
. hän perusti lentoyhtiön.
Iästä Trek Airwaysista tuli Etelä-
Afrikan suurin lentoyhtiö" (Indust-riekurier,
Dysseldorf, 24. 5. 1961.)
" Y h d y s m i e s t ^ n ja kontaktihenkilöiden
reservinä Mellenthinillä o l i
käytettävissään y l i 2,000 Hitlerin
VVehrmachtin ja SS.n upseeria, jotka
pelätessään joutuvansa rangaistaviksi
sotarikoksistaan olivat vuoden
1945 jälkcen-etsineet piilopair
kan Etelä-Af rikasta . . M o n i a heistä
otettiin vuosina 1949—1952 upseereiksi
ja neuvonantajiksi Etelä-
Afrikan armeijaan lai he pääsivät
avainasemiin Etelä-Af rikan valtiokoneistossa
tai talouselämässä".
(Afrika^Post, n:o 2, toukokuu 1958)
"Mellenthin vaati, että Afrikan
'sotilaallisen tyhjiön' täyttämiseksi
perustetaan py-;yvä iskuvoima, jonka
iohdossa olisi ylipäällikkö ja eri
kansallisuuksis'ta koostuva esikunta.
Sen piti koostua hai'valukuisista
mutta Joka hetki taisteluvalmiista
motoroidusta prikaateista. Ne taas
piti koota täysin koulutetuista am-matV'Sotilaista.
Ja niiden piti olla
_kii«leässä yhteydessä valmiina olevaan
ilmakulietuskalustoon. Per-manent
striking power in existen-ce-
joukkojen piti pitää tukikohtanaan
Etelä-Afrikkaa ja olla joka
hetki valmiina lähetettäväksi taisteluun
mihin tahansa Afrika-s^sa". (Af-rika-
Post. n:o 6, .syyskuu 1960).
Tällaiset aggressiiviset, Afrikan
riippumattomien valtioiden tuj-val-lisuutta
ja kansallista riippumatto-muusliikcttä
vastaan tähdätyt, liikkuvat
iskujoukot penistettiin Etelä-
Afrikan armeijan yhteyteen M e l -
lenthinin ehdotusten mukaisesti jo
joitakin vuosia sitten. Länsisaksalaisia
sotilasneuvonantajia, kouluttajia
jne. toimii salaa paitsi: Etelä-
Afrika-sa mvös sen naapurina ole^
vissa Portugalin siirtomaissa.
Syk.syllä 1963 teki eräs Länsi-
Saksan vaikutusvaltaisimmista ja
toimeliaimmista miehisiä, pankkiiri
Heim.-nn Josef Abs Uieita viikkoja
kestäneen matkan Etelä-Afrikkaan
Hän kävi siellä huomiota herättävän
pitkiä keskusteluja talousministeri
tri N. Diederichsin, tämän sijaisen
Haakin Ja pankkiiri de Kockin
kanssa. Abs ei käynyt ke.skustelu-jaan
ainoastaan Länsi-Saksan merkittävimmän
pankkiirin ominaisuudessa
vaan samalla myös Degussan
Länsi-Saksan johtavan atomikon-
$Mlä lyrof^pa ja Ap$ia kolitaayal
JOHNSONIA PYYDETÄÄN
JÄTTÄMÄÄN EHDOKKUUS
50: n komitea suosittelee Kennedyä ja Fidbrightia
12—2 50 komiitea suosttelec Kennedy
VVtashington. —- Viisikymmentä
johtavaa demokraattia pyysi presidentti
Johnsonille maanantaina
osoittamassaan kirjeessä häntä olemaan
asettumatta ehdokkaaksi ensivuonna
nidettävissä presidentinvaaleissa.
Kirjeessä sanottiin olevan ilmeistä
että republikaanit .saavat maan-vvörymän
kaltaisen vaalivoiton
vuonna 1968. " J o aikaisessa va'hee.'s-sa
tehty päätös ehdokkuudesta luopumisesta
saattaisi varmistaa voiton
jollekin toiselle demokraattien
ehdokkaalle, mikäli toimella onnistuttaisiin
palauttamaan yhtenäisyys
puolueeseen", sanottiin kirjeessä.
Kirje Ijaettiin lehdistölle ns. Ken-nedyn-
Fuibrightin puolesta työskentelevän
komitean lehdi-stötilaisuudessa.
Komitea kannattaa New Yorkin senaattorin
Robert Kennedyn asettamista
presidenttiehdokkaaksi ja Ar-kansanin
.senaattorin William Ful-brightin
nimeämistä varapresidenttiehdokkaaksi
ensi vuoden vaaleissa.
Kumpikin heistä on arvostellut presidentti
Johnsonin ulkopolitiikkaa erityisesti
Vietnamin kohdalla.
Kuitenkin Kennedy on usein suhtautunut
torjuvasti komitean yrityksiin.
Komitean edustaja kertoi, että kirje
oli kirjoitettu komitean aloitteesta.
Sen allekirjoiltajat kuuluivat kuitenkin
riippumattomaan . ns. Viidenkymmenen
komiteaan. Edustaja kertoi
"Viidenkymmenen komitean" vas-tu-
slavan Johnsonin ehdokkuutta, mutta
ei kuitenkaan aivan ehdottomasti
kannattavan Kennedyn ja Fulbrightin
asettamista demokraattien ehdokkaiksi.
., •
John.sonille lähetetyssä kirjeessä sanottiin
mielipiteen hajaantumi.sen
ulkopolitiikan kohdalla aiheuttavan
sen, etteivät miljoonat demokraatit"
voi kannattaa demokraattisia ehdokkaita
.en.si vuo |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-08-05-02