Vapaus, July 27, 1954

              iiaiaii»li:iiliii^^
lailBiÄlÄ
tää li vuotto JMMonenna; tt, 28 ptA,
(heinäkö H ^ > a « e k i r j ( ) i t e t t^
suurtn; mitä Suomi on koskaan «(drnf-nut.
Vaikka «e noudattaakin S^yuot^
.Sfairiiiii^!^^
«opimulcsen mukaiden tavaranVäibidpii
tä siellä' ovat käyneet Aku Stuna ja
'Öikvf lindblom ja /Jälmäri-';lisa'kso
nen New Yorkissa eikä Viite; Pessi
mm
i'toivdmU5,.että.tämäyhdistamiVajatus voitaisiin t
eilisininian pikaisesti;-.k^^^
^ ikukset ovat myös yhdistämisen kannalla» siHa siten menetcfllen voi-mm
s®?S' fis
i i i
» ;
vapaa Sana> Helsinki. - ,
kaapatun laivan .
ulkoministeriö.lähetti tk. 19 pnä jäi-
2jm miijoonaan - ruplaan eU.^yär^
ittvuin noin' ii6!.7 OTJijardL'p;', i n ^ -
kaan< Todellisuudessa kaopp^y^^
Suomen Ja Neuvostoliiton lyShM QOi^
&ee ^tä minimiä^suuremmaksi. ^UU"
den 5-vuotissoplmuksen:jtävaränva^.
179,7 mlijanHlnimarkkaan..' Volyymii.
taan tavaranvailidon • ärvlöidMn vu»:
sittain^kasvavan noin 10 pros. A S'']/^:
pasopimusteksti ei'olekaan vieiä Itäy^
tettävissä, niin tiedetään ^kulteiddn
suurin piirtein uuden 6<H>imuksen a i -
l^itöi^lPväot^^
myds ^puunjsdosttulteoU^
;teWvk|t|D^
'ripuu;tW]luIbösaK'erila
paperi JäJost«€t"sdL5 tortohki: TTO^
positioista'önihaIhittavaViija;sokCTi;
.väkirehut/ apulannat, nestemäiset Ja
kiint^t ^ltt^et.''eHläiEet tn^^
:iot/:pöui^*iöä^^
lyynUitakäin totään/enÖ^
,!viaian;|B^|<gl|fip^
ranvi
• .,-^^,,:^-.^-.-iJ#iiÄä^tiaJra^
liBWt(Olnt^»Vii^^^ ottanut*»,.
; i i i i ^ i a ^^
:detääiKii'Pia^^s^^
kään FUsäJIy' ns. rajakaupan puitteis-. dos^ sekä^^^^^y^ huöltotilahteen
sa tapähtitva Joukko- Ja.pienkulutu-ilU^
audessaicin - on
'Jcka Jalostusasteen^korkeuden Iiuo-\
iniooMttaeri"on;ni^e^^ tärtoeä
Jä, eduiiinen. .'Muutenkin uusi sbpi«
n i i w ; : . t i i k e e ; - t y ö l l l s^ metsäteom-
^ " ^ ^ ^ ^ ' ^ ' ^ ^ I v ^ ^ puu.
IgFlän^l^^
pimuksella' ^on tuotantoelämämme
:t^^jm^tä^iä|fäi^^
aineiden ^tuonnlhVtiffvaainiaen. muo-tuOTran^
sen, ett«l metalllteoBisuudes- 'inauMMä ^«Uv»» .Banskan
räillä, talleilla ennakoituiiiin supis* Juu^mutt» Ja kadoksUn-
- i ^ r ; » . - : ^ » .— ._ Ä Jnkmm-tauattomla...;
tissa todetaan Ylidysvaltaiu hallituk­sen
pitävdln edelleenkin kiinni teko-pyiiästä
'Väitteestääp, etteivät muka
amerikkalaiset ^' - laivastbyixänomaijset
omiv^tekemisisssä;; neuvostbliit
kanssa. Kuitenkaan ei Yhdysvaltain
ballituspyrikäänkiistämäftn sitä ylel-sestl
tunnettua ioslasiaa. että Yhdys-valUln
, merivoimat', valvovat: sitä
avointa merialuetta,, jbUa,,mainittu
liift^^|^j^|||||Mi^pvu^ Öin kymmenellä prosentilla. (Mutta
, NeuvostoIUton , ulkommisteriö tois-taa
nootissaan vastalauseensa aluksen
Jatkuvasta .laittomasta pidätyksestä Ja
VaatU aluksen, «en lastin Ja, miehistön
viipymätöntä vapauttamista.' • ,
Työttömien jouldio
Usääntynyt yhä '
Catharinesissa
, — Aiitöjen oMa:yal-t|
hiiaa»^on
la/vähennett/rpy-
. , J . Jj> viime'STOU-i^
asta.iKlM&a^j^ työläistä. j;t ^
i l - ^ y ö l äÄ kpr^omftn:;^^^
•ijaa 'osastoinllaa : on lyöt'ikyimissa^ji^oSssaann:,
ajasta. ^Elokuun Ja syyskuun ^ ^ n a ,
ItialB^lln^^ 9im
miyardim-markkaain;
tonnin välinen /vuotuineh erotus pet-'
ggä]|g|tain|||im^^
kansandemokraattlsteh;'maiden;>/-Neu-;:
irostölUton Ja Suomen kesken, kutfen
tähänkin asti Ja^iiBäksiNeuvöstbli
JhyVittfta^törpeertSfl^aätle^
vuoslttain^Vapiasti :äurrettävissjt:ble^
villa valuutoilla.2i3mU^^
arvw^taj;''katippatäse'^
Vostolllton VäiUlä tiilee täten melkoi-'
sen tarkkaan balanssiidulcsi.^ ^
UusiViimtsopimuksemme^-Niettvosto^
liiton, kanss» on meille'elintärkeä>Ja
. konvaamaton; ^useistakin; syystä.-,Se
mm. AtiBvaä-täystydlUsyyden^^. U
£ uur teollisuuteinme :.-haaras5a,~!^.metal-!:
llteollisutidetisa; - 'On-muistettava,''et-tä'
metalilteblUsuus antaa"* nykyisin
työtä noin 9QXK)orile k6t}^n an^at-titaitftm
omaavalle plälselleja^^^^
: ka;: aikaiseminiiii.^metäliiteoliisi^
puolisessa;,viennissäinme>perin:merki-tykset6ntö.''
«i«äa/ - h i i n ' v fVuohriK»
metailiteöMismiden ositus viennistäm­me
oli Jojoin-2fniri3ardia markkaa
tuotteiden'öäuiis^painultäUöinemimr!
maisen kerran tilkomaainkaiippamme
'varmistamisessa'•ratkaisevalta osaltai
.-Uudencv 5rvuotlss»pimuksen suurlnt
»merkitys on siinä turvallisuuden tun­teessa.
Jota se pitkällä tähtäimellä
niin-viennin kilin tuoiminkin osalta
kondomiansa-herättämään:'^^^
laajoissa piireissä. Myös siltä arvos­telulta,
jotai-zvielä^vöimassaolavan 5-
vuotissopimuksen s/mate
tnrat eräillä-tahoilla herättäneet, en
.uudessa'sopimuksessa-katkaistu kärki
?iismäiifeeMi|aK'm^ '
mm ^ j o v a t raltavat, yU 3
m
netyksetyh^inuittavasti' m^initdr
"se^i'^Äaäa^i^ulisi5?änddan;|mi^eS
itämme' iiasian-valtojen' neuvotella
keskenään ja liittyä yhteistoimintaan
keskeisen arvonannon,'alueiden, kos-
^iraiatipm
ikaämättömyyden, tasä-arvpisuuden Ja'
^wattai|;||i|?|gÄs^4 «
;;ia''iisu^ lutilituk<
;i6»i|haupu^ kantansaj
;-gv<:|pneyen;ip^
Jbka^kUtäj^fUim^^
Konferenssiin osallistuneiden pc
^Istelujen, jjenisteellä :on kökouks
vpäätavoiteff E^^^^
rauhain pälauttanilstyö ön onnelllsesq
ylttujen maksutapojen muodossa^;;'Lor^
puksi-on! !korostettavaf ^että: 1^
kauppa kahden maan välillä edellyt-tää
rätihaa Ja toisaalta vain rauhan-xmaisissa.
«ololssa kauppanvoi-laajen-
?tua.';suomen;ja Neuvostoliiton välinen.
lUusi t5rViiotIssöplmus^?;täyttää'^^
, f a l _^
Joitettojen sopimnsten jobd'
' ••• . - . a ; , ^ - - : - " ^ • —
vnodatDksen, Jnllöilsivat' Jö^taytei^
^ maiden^ .edmtaJMoJen:: päämiehet!
, ANTHONY EDENIN LAUSUNTO ?
Ifij^oniD^ ". 'iv*
, yseldei^seikkoJen>u6kirtyöaime^^»^
Minkälaiset ovat/ne syyt. Joiden tiln täydessä yhteisymmärryksessä;
perusteella vaaditaan Saksan uudel- Tshekkoslovakian hallituksen kanssa.
m,
'm^4m
mi
S
IF
s»
1 5 i i Kuten olemme monesti aikjii^mminkin todenneet, Siiomen j a ;u
)>^i^l^fluv(i«tflluton välinen kaubinkävnti on mvös kirkkaana esimerkkinä
vaaditaan'Saksan uudel­leen
aseistamista? Sritannlan työ­nväenpuolueen
vanhoilliset Johtajat
ovat: painattaneet lentolöitIsen,yrIt-;
taen käyttää hyviäkseen hyvin l^iilu-nuttavaniuia;
fraasia; ''Neuvostoliiton
laajentumlspyrkimykjistä".
:> Mitkä rovathu 'Neuvostoliiton väi^
tetyt .laajentumisyrltykset?
Lentolehtisen laatijat ovat "Joutu­neet
hakemaan väitteensä kaukaa
menneisyydestä^ Siinä niainitaan Ees­ti,
Latvia. Ja Liettua Ja kuten maimn:.
ta kuuluu, osa Sucmea. Itä-IPreussi.
Puola;,T!shekkoslovakia sekä Romania;
Jotka :<ovat;jäutuheet
laajentumisen saaliiksi. Siinä ei ollen­kaan
selosteta; miten asiait ovat, todella
vtapahtimeet,-esitetään .vai^
kuten^ esim; Puolan suhteen. Jossa sa-nötaah;;
et'tä puolet: Puolastaiton; kaa­pattu.
'
Mutta Neuvostoliittoon liitetyn Puo.
lan. osan:asukkaat olivat;ukrainalai­sia.
Jotka jPuola oli aikaisemmin pa-koittanut
valtansa alaisuuteen.;,.
- Jo ensimmäisen maailmansodan
jälkeen mm. Britannian hallitus kan­natti
tämän alueen, luövuttapilsta
Neuvostoliitolle, - mutta- Puola kieltäy-tyl
siitä.
Romanian ^ kysymyksen kchdalla
asia oli myös suurin piirtein saman-lamen.,
Kysymyksessä .'olevan: (alueen
valtasi Romania ensimmäisen •maail-mambdan;
Jälkeen, Jolloin - Neuvosto-
Uitto oU ivelkko. Nyt tämä valloitettu
alue palautettiin ,takaism.
Eesti, OLatvia Ja^Uettua kuuluivat
aikaisemminjVenäJään Ja niissä: suo­ritettiin
r^vallankumoiis: 1917. Ensim
Cmäiseit^al^
keenniissäkukisteltiin neuvostovalta
Saksan/armeijaa? (myöhemmin brit­tiläisten)
avulla.' Neuvostomtto otti
ne:nyt takaisin voidakseen paremmin
torJua^Hltlerin htrökkäyItsen.
T^hekkoslovakiaanv) n&hdenr kysy­myksessä,
oli vain pienet -rajojen
u u d i e i i ^ l i i ^ ^
Tshekkbslbvakian.ihalUtukktnikan^
"Osa suomesta" ja^ ''puolet Itä-
Preussista";, joutuivat Neuvostoliitolle
sodan seurauteehaiJaKyyfl^yttiin se
>iemihe' 'laatineet' useita'"^sopimiiksia,
9le:ovat;paiaiaat^niitä'meidän kätem^^^^
me'voivat^laatia., Kalkki riippuu nyt
siitä hengiestä, liilssä nUelessä näitä
Sen Jälkeen: lentolchdessä tehdään
tavanmukainen väUe. kuinka Neuvosi
taliitto ' haUitsee :;kommunistisissa;'
nukkevaltioissa" Itä-Euroopassa.
Siinä sanotaan: -'Sosialistit noissa'
maissa yrittävät t^-öskennelläkömmu4^
nistien" • kanssa; - 'Viimeisetkin heist^
pyydystetään; kommunistien kärpäs-i
paperUn.". , \ / , i
. , Mikä on tosiasia? Jokaisessa ky­seessä
olevassa, .'maassa. kommunisti-f
Ja:: scslalistipuolueet ovat muodosta!
neet yhteisen työväenluokan puo-'
luieeiit^Jicmk^^
tekevien ihmisten etujen ajanainen
marxilaisten-periaatteiden: mukaises­ti;-
j Sadattuhannet;: sosialidemokraatit
työskentelevät yljdessä kommunistien'
kanssa Ja monet, heistä ovat vastuuni'
alaisissa haUltustehtävissä. ,
Tässä työväenpuolueen Johtomies.^,
tenlentolehdessä myöskin'Syyte taän-i
'•kommunisteja Korean Siyökkäyksesl
tä" Jä yritetään osoittaa se avoimek^
si haasteeksi YK:lle kollektiivisena
turvallisuuden valvojana. " • f.
Hyvin tunnettu tfxslasia- on kiUteni
kin se, että USÄ ajoi painostustpi-pitkä
Jb piiliMmneh, Kalkkiehedusr
•'^aiitl?]^^
llmah sltä'^I\tel3tolminta^ emme oli-vallitse^
viäh^blo&tihteideh-vuoksi-^äima
täydellistö' ti^dytystä - kaikiUe.^ Miittä
nlirföriperUstteUiLon^vbitii-^^p
sd£a:mikä OÄ'ollut käynnit
diksian vuOtta.'ja mikä on aiheutfrniit:
kaAsälQVältätä Jännitystilaa paikassa
: rni^r on hetlkohtäinen' vaara maall-
-manVauhalle. Nämä tulokset.-ovat
sotaa Indo-Kilnassa ja tuo rauhaa
Indo-Kiinan ja.'Ranskan kansalle,
vaana auttaa myös K Jännitystllanteen
ebelleto huojentamista ^ Aasiassa Ja
ikaikkialla'maailmassa; Meidän konfe­renssimme
saavutus on suurenmoinen.
Jotta Indo-Kiinan rauha tulisi l u ­jaksi
Ja'-kestäväksi, tämä konferenssi
*t^ki'toist"ämIsia'yrityksiä sikäli, että
^Voitaislin^ratkaista ; - samanaikaiseäti
;Inda^Kiinan 'sbtiJaallinen Ja; poliitti-:
a ''J» ddäii>!yi:tekemassämmei>:: sopimuk-i
sessa; ion iJkonlo-eett^et^^
lhiao-KiiÄn"s^
' sliiaä' ösitfetään myös periaatteet Ipdo-
KUnah poliittisten kysymysten ratkai-seml5eksi'.\
^'Näiden,-, periaatteiden mukaisesti
:^^nska,n|'taäa^ knnnit^uaa^
f^BlKXö^li^^^
'PUh^enJohtaJanaime . 1 ^ ^
jipjlB^miteil
jlehtinut?'asunnoistamme;Nja;.<auttanut:
'meitä^.työssämme.-^'Lopuk^ saUikaa
minun- esittää kiitoksemme Sveitsin
-iiallitu^eUelja kansalle. Joka on teh.
nyt niin Puijon; saadaksensa bldmme
4äällä mukavaksi Ja auttaakseen "rau-hon-
asiaa.V'
' rÄiaiasisTEBx''cHöv EN-IJAIN
' f. : " L A V S U N T O ^ :' ^
|g|ä!pgv^ä||ybäne^
l^ene^nijköu^^
yhdeksän edustajistoa ratkaisi löpul-ta:;
Äeiset;öiielmat^ j yh,
telsymmärrykseeh Indb-Kiihan; raui
i i i i ^ i S i t S ä p g ^ l i l i ^
/.Minä uskbn väkaasU, että meidän
koskemattomuutta ^. Ja Indo-Kiinan
kolme valtiota, järjestävät maata kä-näi^'
yden. maissaan. Me huomioimme,
"<että:;.väiirauhan jälkeen Indo^pICIlnan
kolme,valtiota kieltäytyy liittymästä
mihinkään sotaliittoihin Ja antamasta
sotätukiasemia'alueiltaan.' ' ~
>; 'Nämä- sbpiniukset,^ ahtavat "Ihdo-
•Kiinari kolmen valtion;,kansoille t i ­laisuuden
:rakentaä maitaan rauhan
fimaisessä ilmapiirissä; Keskeisessä i t ­semääräämisoikeuden
Ja kdskemattb-'
muudeQ'jkuxmoitiiksessa: nämä V kolme
Valtiotatuievat elämäto ystävällisissä
suhteissa Raiiskah kanssa.
'Nämä' sopimukset Johtavat myös
'siihen, ettänämä kohne valtiota muo.
dostavat ystävälliset suhteet naapuri.:
.maitteiua. kan^Viainan kansantar
Ävallän edustajisto hyväksyy täydel-lIsesti;.
nämä;ehdo
niitä sekä Julkilausuu vahneutensa
•liittyä ;asianomaisiin: maihin näiden
sopiiausten täytäntöönpanossa . . .
tdtemämmb sophnus ei vain lopeta KoUektUvlsen-rauhan säilyttämi- vasti kansatavälistärauhaa Ja turval. vaksi tullut,lisäävvastuunalaisuut
'pyrkimään , yhdessä toisten valtojen
kanssa, joilla on samanlaiset tavoit­teet
kuin meilläkin, toimimaan rau­haa
sailyttämi^ksi Aasiansa ja koko
maaihnassa;.'.': , / ' , ' ^
: ; Genevenf kpnferehsslssa on keskuspa
ftfettillks^
täin. Korean' kysymyksestä; ja rauhan
lipalai^^am^^
• ka Korean fcys3nnyk3en:^'r^
. seni ratkaisun suhteen; ei päästykään
sopimukseen, _niin sitä kysymystä ei
'ole • kUitCTklaän. pyyhkäisty• p i i i .^yö-':
järjestyksestä. Indo-Kiinan rauhan
palauttamisasiassa tämä' konferenssi
hyväksyi sopimuksen ja teki Iisaksi
periaatesopimuksen-poliittisten' kysy­mysten
ratkaisemiseksi ja niinmuo­doin
ilmaantuu uusia toiveita K o ­reankin;.
kysymyksen "ratkaisun; suhr
teen.
"Lopuksi" minä: haluan sanoa;, että
kaikki kansainväliset: kiistakysymykT:
set voidaan-ratkaista neuvottelujen
avulla Jos asianomaiset maat^kannät-tavat
rehellisesti rauhaa. Tässä kon­ferenssissa;
»Vietnamina
i edustajiston. Johtaja, mr. "Piiam Van
Dong ja.-Ranskanedustajiston Johta­ja,
mr. Pierre. Mendes-Prance ovat
osoittaneet - hyvää sovittelumieitä.;
Konferenssin kahden puheenjohtajan;
Neuvos tbmtbn/^^^^^
ton'johtaja* Antliony Edenin' jrltyk-
: set kummankin ^osapuolen:; avustami-r
seksi rauhaa kohti ovat kiitettäviä. .
Mr. (Puheenjohtaja;' Indo-Kiinan
'vihollisuudet ovat päättymässä. I n ­do-
Kiinan rauha, mitä koko' ihmis-kimta
niiii hartaasti odottaa,^ on to-fteutumassaiRaiiha
on jälleen ,voitta-hut
s:.äan, kuten! tapahtui Koreassa­kin.
Lisätkäämme itseluottamustam­me
Ja'Jatkakaamme ponnistelujamme
maailman rauhan puolustamlseksL ja
vakiirinuttamlseksi. ;: •<-;^:,v';/f'':-"'-T^o:;.
KENRAALI. WALTER BEDELL
SMITHIN LAUSUNTO
:;Kutehi^mihä;;£ähöih: heinäkuun i 18:
päivänä,^minun hallitukseni' CYhdys-^
vallat) ei Uity 'tälle konferenssille esi<
tettyyn .lausuntoon; Siltä huolimatta
Yhdysvaltainihallitus: antaa yksipuo­lisesti
seuraavan: lausunncn, kaimas­taan
näissä asioissa:
Yhdysvaltain hallitus, ollen päät­täväinen
p:nnlsteluissaan rauhan l u ­jittamisen
puolesta i'YK:n periaattei­den
mukaisesti huomioi
Genevessä heinäkuun 20. ja 21. pnä'
tehdyt sopimukset . . . (ja) julistaa
yllämainittujen sopimusten ja pykä­läin
Johdosta,' että (I) se CYhdysval-tain
hallitus) pidättyy peloittelusta
•tai voimakeinojen käytöstä piiden
häiritsemiseksi^. . . Ja (U) että se p i ­tää
hyökkäyksen^uusiintumisen mai­nittuja
sopimuksia rikkoen hyvm^ va­kavana
asiana, mikä uhkaisi vaka-
;iiupmiobnlR^
'^^^^^i^aj^siUe — pitkänä 'askelee
;^änsainyäZ|s^
^kais«nMa|kchti.. ^ |
fä^iftl|otf|sälekh:joitetut "soplml
o va t^erlttähi ^keitäf^ian~k^
le;'missäjonr^een;sammutettu'yhde
:[sodaii'U^^^ jhteydessä on"^-
vä palauttaa'mieleen, että Kor
< kysymys 'od>.ttaa vielä ratkaisua.
; rean kansallisen 7ht)enaisyyden pe
^tMiiäi|i|||||^^
. . . Jos Yhdysvaltain edustajisto
-kuitenkaan :• osallistunut-'^onferenss4
työhön: osallistuneiden ponnisteluihi
ja on omaksunut: erikoisasenteen,:
kalkki tiedämme sen.'
^? Geneven," konferenssi on: osolttanu
että: neuvol-telutie-asiasta:vkUnnost
nelden maiden nrälillä voi vissei
olosuhteissa i tuottaa • kansojen
mukaisia, tuloksia ja lujittaa yle
maailmallista jraulifta
Sallikaa; minun-ilmaista\vakaumi;
senl,'et-tä nämä;sopimukset Ja:Gai|
venkonferenssbi: tärkeät tulokset?^
levät ^karkaisemaan kansojen taht
;ja' ponnisteluja kansainvälisen Jär
tystilanteeh: edelleen huojentai
ja rauhan edelleen: i^valilnnutt
seksi. ;:;:<';:.-n
PANOIT NEHBVN i;,AUSUNTO
Minä olen erittäindaolnen siitä: etj
faMöifuneiä^ valtiqmlesten työ (f
: Gehere sUtI
että -Indo-Kiinan^ s.plmus on allj
khrjoitettu. Tämä'on,sodahjälke
a jän yksi - suuHn saavutus, Ja er
mainen kerta putkasta' alkaa ei
missään sotaa'.
Tämä on suuri askel eteenpäin
sitä: on ;;Johdonmuka'isesti;fseuratta^
muiden .ratkaisujen: - 8^^
rauhan Jaftuleyaii^uuden hyväksi;
Geneven • konferenssin ';;edessä:
suuria vaikeuksia; se tosiasia että:
mä vaikeudet cn yoitettu, on
niaksi niille ^ansioituneille: valtio
liille. Jotka olivat Genevessä,cjajot
näistä vaikeuksista välittämättä tj
kentellvät:ratihän htyväksi Ja.saav
tivat menestystä:\Se on-myös merk
::lepantera^
rauhan kaipuusta.
Mmä haluan erikoisesti kiittää
distynejBn::.'Kunlngaskuiman;.;>^^
toluton. Ranskan ja Kiinan uiko
nisterejä. Jotka kalkki veivät tärk
rocl^i|tä^^^
' Aasian mailla'on erikoissyy •
ta vrauhanivpalauttaniisesta:
Kaakkois^Aasian maiden päär
rien Colombiassa pitämä kokous
siinä epäilemättä myös osansa Ja:
kutti 5äurestL.Geneven kcnfe
sillä Aakän mielipide o^
.Täten pnlÄasIanc maiden:^ kannet
mehpItein^fYK^:^^
: i ^ / l ä v i t M ' ^ | - | N e u \ ^ ^
tajan vastustaessa — paätoslausel- ,.,.14ahdoUi5estJ \|ottalito ^ihihisiä„on.Suomen tohmtt^^ jo
man. Jossa Pohjois-Korea, Julistettiin vitirie/.aikoina aitonut T.Ihn^]rty,titää,jsuutaan',odottaen..,ve^^ kielellä, nfltä
hyökkääjäksi/:'liiman>:^ •»i;;;.,w^i.>.-i^:'.^»-;vu-.,,;.;"v>i-^^w.,fE:iv^Ä
tbäpuksia)^:^:jau:älbitl:^^^
kehallitsiJähTi;Syn«mäh:;Rheen ^tbi?
iiiestä:|^:fÄ?'i©g^M^^#^
f sia:. onkjkuimiltettu^urhoollisesti.,.ja
' Ä . ^ l K Ä r m t t ^ •'•'.\'.-^".f'J;'-t-*-""-lf":'*' 'Herrat bvät banaa-kuin'Guatemalassa:'
'On vaikea löytää
täkäläiset Guatemalan .valloittajat,
että eipä taida sekään''Kaai±bis-Aa-sian
puolustusliitto" olla muuta kuin
:imt|:k^ästt^
-Jos oUsm noita suuria valtlomi^iiä
iahempanä,^Iau5uishi onnitteluni hei­dän/
hähakhUödassa; saavuttamansa
.ChIang:kai-^dc'„Boä Dai^Ja
iesidäeQ^JiäliteÄi!*^
aiittboEC^-miiau
lltä v l h n ^ I n i t i i n ' liehan tunteita.]
"•'S^',«;•:?i.i.:•:::^;>••^^;W
7 , . , -, V—;—. . " ^—:;- , , . . .—7-,:, ~.. - .,. •:. • 7 .-, ,. . . ~, - ~ - . . . . . . . — : — . . . ' ' • / " . . . ' . . " . ™—"
nhriissä,?'/.''-'^-::-':'-;-^;'-^:'Ä^^ leöDiSJtpJelfcai^^
^ H e i ä ä n f j a t k i i ^ f M y l ^ ^ ^ ^^^^^l^gM^lg
asettaa vastuunalaisuus, NeuvostolU- ;! ,'Ifttä^kyaymsstä selvitta4;;alto.
toye/jpkai^o^^^^ m^^mmmmmm»^
(HÄda/sopimu
•tykset'^
ifanrdsistä'';tietää,ttrSA:n:jJai ^m^:;^^^^:':*^^^^^!^^
banaaneja, -joita heille pian lähete­tään
, kuuliaisuutensa Ja nöyryytensä
I^ktdbkid.; Suuii bänaanigangsteri. ei
imohda ystäviään; Joiden "subrat suo­malaiset
selät7 vääntyvät veinpeleifcsl
tpaista ,hedeIi|aäviUeIystä kunniolt::
tiessään.. ,
I^Mutta ' näiden ' vemmdselkälsten
e^5uomalaisten'{ilo Guatemalan sor^
tiimisesta ei:.ble. tarttunut Eisenliowe-että
jäihän Intia, Mutta kansojen muuallakaan ahdistelisi heikompia;
vapausaate leviää nopeasU smohi, kun —
kansat näkevät, että orjuuttaja on
siinä määrin heikko, että pystyy vahi
kahmimaan heikompien puistoista^bä-naaeja.
;• Intia, on viime aikoina; osoit­tanut
verratonta taipumusta huomau­tellen
hedelmänryöstäJlUe, että pois
sormet meidän' yrttitarhan aidan
raosta. Ja''.nyt. samaan' aikaan,' kun
Eisenhower Ja cKurchiUjnutustellvat
Washingtonlssa Iianaaneja, Intian
pääministeri Nehru Ja Kiinan päämi­nisteri
Chou En-lai löivät ystävän-kättä
Delhissä Ja Ihnolttivat maail-niäffis^
Jille banaaneita eikä kaava riisiä. SieK
lä- kannatetaan kansojen vapudeh aa­tetta
Ja puolustetaan nUn 'Aasian ktiih
koko maailmankin rauhaa.
kuuflessaan tästä^eräs herra Was^'
hingtonissa pudotti hampaistaan s i ­kaarin,
toinen banaanin Ja. moleinmat
tuUmivät alftkuloisemmin kilin nämä
saättais^^
suhtautua; siihen^ suurellakin' myöt
tunnolla. Mutta kukapa voisi k«
nioittaa.: herroja, JoUta ja
hyökkäykslä^m
Indo-Kiinassa,v mlUoin: Guotemalas^
On täysin .loogillista Ja Jäike
:yää;/ettäSlhtian hallitus ei
edes "kommunistf-nimitystä lähtle
sään yhteistyöliön niiden kanssa;
ka puolustavat Aasian>Ja koko
man rauhaa Ja' vapautta. '
;;,,Täihän;kaiken sanoista lännen su^
MBITO^ JM'siihen,olisi
lalsuutta Ja lisäitinpä'vielä, että
nyt: päätäime noin alas painako,
eiään^väpsSi^^ maailmalla" vielä <
koben, Aätäole.' 'Guatemala on
^lyajtaa"^^'
veijareita; Jotka: övafr" valmiit mw'"*
ir^tM'^kaap(^p&ts;ffc^^
Hei^^yato.Ka4]ckoi8^Aas^
Kolme hamiltoii
kcy; Don Stewa)
' tamista kokona:
Toronto. —
, johtokunta on
nissa, helnäkui
tuvalle^ CCF:n
ventionille vet^
minnan puolesf
syyden hyräks
leimalla varus
torjumiseksi
' Taltiomuoiomm
puolesta. 'Julto
tämän csityksc
temme..yhteist(
Edustajatta Tei<
on kokoontunut
tärkeässä adahko
^kansa haluaa ^rau
senaisyytta, demo
iisuutta, Canadala
taa. Yhdysvaltain
fiamme,:'MoCarthyi
~ jqtka^kalkkl uh]
Me,esitämme b
i- muksen lujittaakse
laisten, farmarien,
anunattilälsteri-ryh
Canadan känsä
Jauttumassa kriisii:
- nadalaisen elämän
— ekonomiaan, pc
run, perhe-elamäj
vnlrvapauksiin. 3V
Iitamme:mukaan se
hityksen kriisi, m
joko se, etta Caiiäd
Itsenäisenä valtakJ
taloudelliseen - Jj
ja rilppuvaisuussu
yalltoihm nähden;
Porvaripuolueet
antautuneet Yhdj