1960-02-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^i.^Sivi^2F'*' ..^ Torstaina; holmik. 4 p. — Thursday, Feb. 4, 1960 "(liBERTY) .-^'.Independent Labor 'Organ \of Finnish "Canadians. Es- >tablished-Nov. 6,-1^17. Authorized as.second, class mailt by the- Post ' Offi<»> Department, ''Ottawa. - Pub-lished »^ thrice- ^weekly:. ^Tuesdays, 'sfThufsdays; and! Saturdays by Vapaus; Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm, Str W., Sudbury," Ont., Canada. Telsphones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suitsi. Editor W. Eklund. Mailing " ( l iBERT Y ) address^ Box 69, Sudbury, Ontario. Ädvertismgä rates 4upons application; V Translationsfree^of: charge.' ^ TILAUSHINNAT: ^ - Canadassa: .Ijk. 8.00 6 Uc. 425 • " ' r ^ \ ' " ' 3 kk 2 50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6,kk. 5.25 15.: minuuttia elinaikaa j/^ Kberaalit "'Rajan eteläpuolelta alkuviikolla tulleissa uutistiedoissa kerrottiin General Electric vyhtiön julkaiseen suunnitelmansa \l7-k*erröksen rakennuksen korkuisesta tutkalaitteesta, jonka avulla saisimme^ sodan syttyessä täällä Pohjois-Amerikassa ' 15 minuuttia ennen kuolemaamme tiedon sitä, että ohjukset tuovat ydinasesateen niskaamme. • 0]ettaen,,että tämä General-Electric yhtiön suunnitelma o"soittautuisi hieman käyttökelpoisemmaksi kilin sikäläisten suuryhtiöiden valmistamat "satelliitit*', joilla on tapana joko räjähtää ennen avaruuteen nousua, tai jäädä istumaan lähetysasemalle kuin pyrstöstään kiinni jäätynyt sorsa syksyisellä ^järvellä, niin tämä suunnitelma tarkoittaa todella sitä, että henkiriepumme jatkuisi viidellätoista minuutilla siinä tapauksessa jos nykyinen varustelukilpailu johtaa sotaap, k u ten varustelukilpailut ovat aina johtaneet! Canadan etujen kannalta katsoen tähän kuvaan liittyy myös kysymys Canadan kansallisesta turvallisuudesta. K u ten muistetaan, liittohallitus romuutti jokin aika sitten y l i 400 miljoonaa dollaria veronmaksajille maksaneen canada-laisen taistelukoneen kehittämisen nimenomaan siksi, että se o l i s i ennen valmistumistaan vanhanaikainen romu. Tällä toimenpiteellä ei arvattavasti ollut mitään tekemistä sen io-siasiankanssav että liittohallituksessa istuu nyt torypuolueen^> ministerit, jotavastoin ko. "lentokoneen kehitystyöt aloitettiin liberaalien toimest^. Näiden seikkojen asemesta meille kerrottiin silloin korostaen, että lentokoneet ja ilmavoimat ovat tulleet vanhanaikaisiksi j a niinmuodoin on hankittava Y h - _ dysvalloista bomarc-ohjuksia. Nyt o n kuitenkin tullut rajan takaa jatkuvasti JöHin postia siitä, että tämä bomarc on sellainen vekotin, ettei sillä tee yhtään mitään. Ka^ikesta huolimatta liittohallitus j a t k a a bomarc-ohjuksia 'varten kalliita rakennustöitä North Bayn lähettyvillä ja Pohjois-Quebecis-sa. Puolustusministeri Pearkes, joka o n muutenkin antanut eräitä ihmeellisiä selostuksia edesottamisistaan, uskoo ilmeisesti ihmeisiin, eli siihen, että bomarcista tulee jollakin tavoin jonkunlainen käyttökelpoinen k a l u maanpuolustukselle Tämä sittenkin, vaikka k a i k k i merkit näyttävät, että se on suomeksi sanoen ' ' s u s i " , ja että. bomarcia ei ole Canadaan • tyrkytetty/lainkäan[^G^^ nimenomaan siinä tarkoitjuksessa, että se antaisi jotenkin muutaman minuutin lisäaikaa yhdysvaltalaisille kenraaleille rajan eteläpuolella.,. Toisin sanoen, bomarc-ohjuksia sijoitet- \ täisiin tänne Yhdysvaltain eikä Canadan eduksi, j a niin me-neteJtÄessä.. tehtäisiin Canadasta v a r m a ydinasemaali siinä tapauk^isssap jos :Söta pr.oYOso^i^^ ta$ vahlVigossa!*''"' . ' . ' "i "i^sä valheessa kimtyy huomio liberaalipuolueen ala-v h u b n e e s s a muodostamaan oppositioon. Ijuulisi, että-yksistään., poliiJLttisJsta svistä liberaalipuolue tuomi^tsisi koko tämän enää haaskata yhtään'"senttiä. LuUlisi myös, kun kaikki f ^j -Jielliset asiantuntijat myöntävät avoimesti, että ,jidinasesot" .d^n uhkaamaa k u ainoa -puolustuskeino — huolehtirnmen siitä ettei ydinasesota koskaan puhkea — jotta liberaalit käyttäisivät tilannetta puolueensa hyväksi ja järjestäisivät voimaperäisen taistelun y h dysvaltalaisten ohjusten ja ydinaseiden tänne sijoittamista : vastaan ja erikoisesti yleisen aseistariisumisen toteuttamisen hyväksi. Mutta näyttää siltä, että liberaalipuolueen nykyjohto ei tiedä mitään siitä, mitä kansanjoukkojen keskuudessa ajatellaan ja toivotaan, tai sitten se ei välitä tuon taivaallista sen paremmin yleisen mielipiteen toivomuksista kuin kansakunnan todellisesta puolustamisestakaan nykyisen atomi-sotakuoleman vaaran hetkellä. ' Liberaalipuolueesta on nopeasti kehittymässä suurten kansanjoukkojen keskuudessa "sotapuolueen" kuva. Aseistariisumisen ja varustelukilpailun lopettamisen asemesta liberaalipuolue arvostelee toryhallitusta siitä ettei se muka haaskaa riittävästi kansakunnan verotuloja tuhoisaan varustelu-j .kilpailuun. Liberaalipuolueen finanssiasiain spesialisti Paul Heller esitti viime viikolla alahuoneen istunnossa puolueensa nimissä, että varustelumenojamme (keskimäärin noin $100 vuodessa kutakin kansalai.^ta eli $400 jokaista keskinkertaista nelihenkistä perhettä kohti vuodessa) ei saa missään tapauksessa vähentää! Sanotaan, että "jonka Jumala haluaa hävittää, sen hän lyö sokeudella!" SYNTYMÄPÄIVIÄ N i c k Paalanen, Porcupjne, Ont, täyttää' tänääii,,.'helmikiiun 4 pnä, 60 vuotta. ' Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. f Mitä muut sanovat U U D E L L E E N ARVIOINTIA 'Washuigton, — Suurkiista Yhdysvaltain^ puolustusasioista perustuu siihen tosiasiaan mitä ei kukaan kiellä;; että Neuvo:toliitto on useita vuosia edellä Yhdysvalloista ohjusten , tuotannossa ja avaruudentut kimis-^ssa. •Neuvostoliitolla on enemmän ohjuksia. Sillä on suurempia ohjuksia, jotka voivat kuljettaa suurempia kuormia. Ja pitäen mieleslä sellaista tarumaiselta (fahulous) vaikuttavaa saaviatusta mikä liittyi satelliitin ohjaamiseen siten; että voitiin valokuvata kuun takaosa, Neuvostoliitto on kaukana edellä ohjusten ohjaamistaidosra . . . Vaarana on S3i että kilpailussa, eikä vain aseistuksen alalla, vaan myös koko kansallisessa voimassa, r^^uvostoliitto edistyy nopeammin; Oh vallalla harhakäsitteistä,minus-: ta tuntuu, vieläpä; korkeissa vas-tuunalaisirsa piireissäi että Neuivos: toliitto on""edellä vain siksi kun sa aloitti muutamia vuosia aikaisem: min. Todellinen tilanne on se, että kun Neuvostoliitto on saanut tällä laa-, j a l la alalla tutkimus' ja kehitystyönsä järjestetyksi J a kun Neuvoa toliitto myöntää-sen hyväksi kaikki tarvittavat resurssit; välimatka ei ole rupistumassä, vaan tulossa leveämmäksi . . . — Walter Lippman. enemmän suunnattu Yhdysvaltoja kohtia Canadan ranskalaiset pelkäävät, 7että i.mikä hyvänsä ^poliittinen 'liitto>YIidysyaltain;<känssa-ihukuttaa heidän indenttisyytehsä^^tjavk^ rinsk.' Mr. Diefenbakerin l i l j a ' kan-^ ta antoi hänelle 50 paikkaa Quebec in 75 paikasta ,joka~ o l i tärkeä osa siinäeenenmiistössä,: joka'hänellä ron parlamentissa. ~ "Amerikkalaisille on tärkeä tulla hciomaamaan. kun parlamentin is-tuntovalkaa^^ että:. rJohn Diefenbaker r i n ei todella; tarvitse tehdä mitään: Mahdollisesti hänen ei. tarvitse; vaaleja kolmeen vuotee tarvitse kiihoittaa canadalaisten tunteita;;^k "Mutta tä:sä ei^ ole koko kertomus. Mr. Diefenbaker ei tunnusta sitä, mutta Pohjois Amerikan mantereen taloudellinen, ryhdistyminen ja kauempana tulevaisuudessa pol i i t t i n en yhteenliittyminen on edel-l<; enkin se suunta, johon kompassi osoittaa . . . " - \ "Happy Birthday" - Sävel-kuoro! Meillä Sudburyn suomalaisilla'on, nijn sopuista väkeä kuin olemmekin, useita erilaisia käsityksiä nykymaailman asioista, niin henkisistä kuin taloudellisi^stakin arvoista Onpa_ "Vapauden'lukijakuntakin jakaantunut nyt kahdeksi vastakr ^ ; -kaiseksi ryhmäksi^ij^ fikitmpi; niistä MsaasGnemmän.toimeksi^y kansallisten kulttuuriperin teidemme vaalimiseksi' ja sitä ed.jt.ivän työväefTkulttuuritoiminnan voimistuttamiseksi. Muttamelko yksimiehsiä olemme kaiketi siitä, että mei-,v) dänhqnkinen elämämme ja henkinen ravintomme olisi paljon köyhempää, ellei meillä olisi Sävel-nimellä tunnettua sekakuoroa ja sen yhteydessä-toimivaa mies-',ja naiskuoroa. Yksistään, sp seikka, että sekakuoro 'Sävel on osallistunut useita kertoja Sudburyssa vuotuisiin musiikkijuhliin j a !saa-nut aina esityksistään Jtiitosta jä mainetta, ei vain itselleen, vaan täkälästen_/, maanmiestemme kulttuuriharrastuksille^; .yleensä,'on_kallisarvoinen asia. Juuri sen vuoksi kun Sävel-ffi? " kuoro on esiintynyt näissä suurissa musiikkijuhlissa, missä se on joutunut monta kertaa kilpailemaan hyvin harjoiteltuja, tunnustetusti hyviä kuoroja vastaan ja selvinnyt niistä* kilpailuista liehuvin lipuin, on tehnyt muille sudburylaisille tunnetuksi täkäläisten kansalaistemme kulttuuriharrastuksia • ja siten'nostianut maanmiestemme arvoa sudburylaisväestön , , keskuudessayleensä,' Emme missään tapauksessa halua?jättää sefjaistai tunnelmaa, fettei muiden kansalaistenime 6sal-" m • " " ' -—t-..:.. ä V tä ja arvoa. Olkoon' meistä kaukana sellainen ajatus!. Mutta tällaisella suhteellisesti suuf rilukuisen ja jatkuvasti vuosikausia harjoitelleen sekakuoron esiintymisellä on, sittenkin erikoismerkitys ja arvo. Vaikka sekakuoro Sävel ei olisi 'toimikautenaan .tehnyt .mitään muuta kuin osallistunut • edellämainittuihin^ .; m siikkijuhliin, niin se olisi ansainnut ierikoismaimnnan-i_viJT dentenätoista y vuosipäivänään ~ ja kuten tiedettäneen, ensi torstaina, helmikuun l^L^^^ pnä tulee kuluneeksi > 15 vuotta. Sä-v e l - k u o r o n perustamisesta. Mutta .osallist^minen,';mainit-|^ tuihin musiiklujuhHin on vain pi kjtuoMi iSäy i ^toip i n- .tariHcaaskfiJlö^^^^^ kk^ sei on ösäUistiiriut »poikkeuksetta kaikkiin 'CSJ:n laulujuhliin sekä S C A U L m ja CSJm yhteisiin l i i t t o - j a .laulujuhliin-se on järjestänyt joka vuosi ainakin yhden koko illan konserr tin; se on rikastuttanut kymmeniä suurempia: tai pienemr piäohjelmatilaisuuksia, laulanut vhautajaisissav ja/monissa muissa tilaisuuksissa, rikastuttaen niitä hiotuilla ja arvokkailla; esityksillään. M e .olemme kaikin iloisia siitä, että tällainen, vakiintuneesti toimiva kuoro on, pienellä kansalaisryhmällämme— r se olisi kun-niaksi monelle suuremmallekin kansallisuusryhmälletääl^ lä. , , Sävel-kuoro on puolestaan järjestänyt v-15--vuotispäivänsä kunniaksi: erikoisen juhlakonsertin, mikä pidetään Finnish-haalilla sunnuntaina, helmikuun J pnä. Vanhojen kokemusten/ perusteella saamme, ol-^ la myös vakuuttuneita siitä,' että Sävel-kuoron 15-vuotis-juhlassä tulee olemaan erittäin antoisa oh j el ma; Uskom me Vapauden lukijain liittyvän siihen kun lehtemme esittää Sä-velrkuorolle; sydämellisen i o n - _nittelunsa -tämän merkkipäivän johdosta. Parhain kiitok-semme^ ikuorolaisten työlle, u u rastukselle ja uhrauksille^on kuitenkin se, että täytämme juhlakon^rtissa, Fihnish-haa-lin avaran ja miellyttävän juhlasalin viimeistä sijaa myöten. Ja Sävel-kuoron juhlakonserttia odoteltaessa-, suosittelemme muistin piristämiseks tämän viikon Liekissä julkaistua nimim. Sohvin kirjoitusta,; missä -vaatimattomasti, mutta asiallisesti ja ehdottomasti totuudenmukaisesti : muistellaan Sävel-:kuoron 15 - vuotistaipa-leen kulkua. ^ Onneksi olkoon Sävel-kuo-; ron syntymäpäivän johdosta ja hyvää rnenesty;stä tänä pyhänä^ järjestettäyällä' 15-vuotispäivä-; Johii Diefenbaker pääsi. valtaan Qiiden lupausten johdosta, - joita hän antoi kansalle. Erikoisesti kun hän lupasi palauttaa sen'ftsenäisyy-deh, jonka»;aikaisemmanihallituks'en-tahallisen^ Hoiminnanvkautta lolimme menettäneet Yhdysvalloille ja antoi sen käyttää tuurta poliittista ja taloudellista hallintaa Canadaa kohtaan, kirjoittaa George Harris U E Newsissa. Canadalaiset yhä lisääntyvässä määrässä, ilmaisevat huölestuneisuu. ten-a'i sm johdosta mitä pidetään Diefenbakerin hallituksen lupausten pettämisenä .Canadan itsenäisyyden, palauttamiseen ja suojelemiseen nähden. ^' — ^ -Seuraavassa artikkelissa, jonka on kirjoittanut A. J . McKenna ja joka j u l k a i s t i in Wäll Street Journalis s a ' amerikkalaisten suurliikemies: ten äänenkannattajassa, tammikuun 14 pnä 1960 ,heitetään katsaus Die-febakerin hallituksen edesottami siin. McKennan loppupäätelmät kaipaavat Diefenbakerilta suoraa vastausta. McKennan :suorasukai-s-^ sti. tulee cellaiseen johtopäätökseen, että: Ganadan\ nykyinen politiikka ohjataan siihen suuntaan; että ^se./helpöittaa USA:n. saamaan suuremman kontrollin. Oheellise-na on artikkelin pääsisältö:, / "Pääministeri John Diefenbaker,^ joka' on voimakas ja' mieltäkiinnit-tävä persoonallisuus, ori ollut Cana i dan kansallisen .ja kansainvälisen kohtalon kontrollissa sitten kesäkuusta 1957. ". . . riittävästi aikaa voidaksemme todeta onko hän toteuttanut vaalilupauksensa ja; mihin Euuntaan liänen korapanssinsa on asetettu. •^Amerikkalaisille on kysymys.^ tä tulevatko hänen kansallismieliset puheensa ~ ,hänen pippurimais^t huomautukeensa, vettä amerikkalaiset omistavat puolet Canadan ei-farmialueista, hänen kiukkuiset huomautuksensa amerikkalaisia a layhtiöitä vastaan - j o t k a toimivat~ii- ; vutehtaiden; totutuilla^^menetelmillä johtaneet taikka mahdollisesti johtavat osakevoittojen jäädyttämiseen-hallituksen nimittämiin - johtokunnan jäseniin taikkaYlopulliceen ta kavarikoimisen onnettomuuteen.: "Asettaaksemme paremman taustan, seuraavassa on mitä hän :,on sanonut: "Hän lupasi siirtää Canadan Yh- "VIRTASET JA LAHTISET" DON-HAALIN NÄYHÄMÖLLÄ Toronto, Viimeisenä tammisun-nuntaina näyteltiin edellämainittui kappale Don-haalin - näyttämöltä. Sali oli tupaten täynnä katsojia ja nauru raikui tuontuostakin kättentaputusten säestämänä näyttelijöiden haukoille suorituksille. :Tämä Leena;Härmän: kirjoittama huvittelu kuvaa kahta tameperelais-ta virkamiesperhettä j a perheiden nykyaikaisia nuoria — pärinäsusus-suja ja poikia. Vaikka isä-Virta nenyrittääkin kasvattaa nu9ria parhaaksi katsomallaan tavalla, niin kuitenkin hänen on lopuksi annettava periksi nuorten touhulle, vaikr ka siinä sivunsa: heittääkin pari lättähattua ulos ovesta. Sisällöltään kappalevjätti katsojan hieman köyhäksi, mutta keveydellään se sai s i l t i tdyd''n hyväksymisen. Samalla kun ,se kuvasi, nykyaikaista nuorisoa touhuineen se samalla antoi ku: van • nousukas-virkamieiiestä j a virkamiesten vaimoista: monine kateu-denaiheinoen ja juonittcluineen. E - sitys sujui hyvin ilman suuremmitta kommelluki'itta. Vanhemman näyttelijäkaartin ohella .oli /esittäjinä paljon nuoria-, joka on hyvm ilahduttavaa ja; lupaa hyvää tulevalle näyttämötoiminnaUe.: Suomenkielikin meni hyvin nuorilta kun ottaa huomioon heidän tämän maan syn-tyisyytensä. Eino Tarvainen oli teh. nyt hyvää työtä tässä, sekä koko kappaleen;: ohjauksessa. Osat o! i jaettu v; seuraavien ? näyttelijöiden k sken. " .Mummun osan vei määrätietoisest i Helien. Lämpsä. Nuorekas mummo :jjoutui : useinkin olemaan icä- Virtasen j a lasten kinasteluiilkvälit-/ täjänä. Monta sotkua :hän selvitU-kin ja useimmiten: lasten eduksi: Suoritus hyvä tottuneelta näytteii- Herra Virtasena oli kappaleen ohjaaja, Eino Tarvainen. Nousukas virkamies, KJoka ylenemisen: toivossa keksi juonia esimiehensä. suosioon- pääsemiseksi.) Tämän huolen l i säksi, hänellä o l i kolmessa ^lapses^ saan vielä .enemmän vk Kolmessa nykyaikaisessa teini ikäisessä "pärinäkakarassa". Huh! Kunnialla .hän kuitenkin selviytyi vaikka joutuikin-luovuttamaan vanhimman, tyttärensä "lättähatun" kihlatuksi. Einon osasuoritus mitä parhain, mutta olemmehan häneltä jo tottuneetkin -saamaan täysipainoista j a huoliteltua näyttelijätyötä jo vuosikymmenet.' Kiitos Eino. Rouva Virtasena näimme vanhan tutun Aino Oksasen. Hänkin kuuluu:: virkamieskoneistoon; ja^-työrisä takia jäi vähän aikaa lapsille ja, heidän huolilleen.-V E i edes kuopuksensa yritys puhua äidille ensirakkaudestaan saanut äidiltä tarpeellis-t a huomiota. M Rouvalla :oli mielessä vaatteet ja korut. Melkein jokailtaiset juhlat ja siellä mahdollisesti tavattavat "ylhäiset" henkilöt piti-yät; Jämän :;nousukasrouvan ;ajatuk^ set vallassaan, vaikka hän lapsiaan tuntu/i s i l t i rakastavankin. Kiitettävä suoritus^ Viitacen lapsista Tuula oli vanhin ja kävlijö konttorissa työssä. H i n oli oikea "pärinäsussu" j a kolme pä-rinäpojkaa kilvoittelikin hänen suosiostaan yhden kuitenkin sitten lo puksi saadessa hänet, kai uuden '•'motcunsa" ansiosta.- Nasevasti hän käytteli sananmiekkaansa nykyaikaisten "sucsujen" sanoilla. Voi sitä kielenkäyttöä. Oli siinä usein yanhemmilla-korvissaan/pitelemistä:' Tämän osart • vei hiljan Suomesta t i i l l u t l . a i l a H i i r i . Encikertalaisena näyttämöllä esiintyvä Laila onnistui hyvin, _vaikkakin vilkuilut kuiskaajan ' koppiin olisi syytä karsia pois. Toivottavasti saamme toistek in nähdä hänet näyttämöltä. J y r k i ^Virtasena," koulupoikana näimme nuoren HenryTarvaisen:'. Näsäviisaana"" ja juonittelevana häii pojan: Vanhempiaan vähän ylenkatsoen j a itsestään tietoisena kulki hän omaa tietään ja siinä sivussa narraili taskurahoja isältään; Hyvä esitys ja: suomenkielikin meni kiitettävän sujuvasti. Ja sitten kuopus Marja. Terhakkaampaa tyttölasta tähän osaan o-l i s i k in ollut vaikea löytää kun oli Nancy Rasmus. Hänen kustannuksellaan yleisö: eniten nauroikin,' eikä syyttä. Nancyllä onnistuii kaikki hyvin ja repliikit tulivat kuin pyssyn ruusta. Kiitos hyvästä suorituk. sesta. :: Erkkilän Eino oli lupsakas Lahli: nen. Hymähdellon hän kuunteU vaimonsa: nousukasmaisia: .puheita, mutta piti s i l t i itse päänsä jokseen k i n : kylmänä, vaikka olisi' päässytkin Vodka-viiralle purjehtimaan. Tyytyi kuitenkin kotoisiin' kalavesiin: Einojoli'osallaan tavanomaisen hyvä. .: Rouva Lahtisena 'esiintyi i\Aino Gustafson. Hän o l i pÖ>^)kellevä|ja itsetietoinen omasta ™inästään'' ja "ampiM" joskus puheirsaan y l i maal i n . PuÄtunavriikinkukkomaisc-s-t i " , niinkuin jaousukasrouvat yleensä hän purjehti miehensä esimiesaseman turvin. Hyvä suoritus. .Pärinäpoikina olivat Henry Huhtanen, joka lopuksi sai Tuulan; Carl Aho ja E r i c Junnila. Kielenkäyttö oli tavanomairta - pärinäpojille'ja kyllä sitä tulikin. Siinä vilahteli vat "sussut", "sexit", motsut ja kuutiot j a . paiput. j a , mitä kaikkea sieltä tulikaan j a vanhempi väki; oli •hätää kärsimässä moisen kielenkäytön vuoksi. Hyvin pojat ikuitepkin osansaveivät; vaikka pientä, muistamattomuutta, ilmenikin,: mutta: sehän :on korjattavissa seuraavalla kerralla. ^ - Kokonaisuudessaan^ - -k ni.stui; hyvin ja senhän näki yleisön kasvoista: esityksen:' loputtua:; :Seu-raava esitys: onkin .heti ensisunnun-taina helmikuun: 6:p:nä j a ^toivottavasti- yleisö: muistaa täyttää^ haalin tässä -uusintaesityksessäkin. •• Tämä sama kappale menee -parhaita Helsingissä Kansanteatteri:Työväe:i-teatterissa ja o l i sen esityskerrat jo joulukuussa toisella sadalla. ;v Kiitän meidän-kaikkien k^ puolesta illan ohjaajaa Eino Tarvaista jä kaikkia näyttelijöitä^ sekä avustajia kappaleen meille tarjoamasta nautinnosta. — A. K:nen. \^ dysvaltain tuonnnsta 15 prosenttia Britanniaan, i . , - "Amerikkalaisten yhtiöiden a l i - yhtiöiden täytyy; toimia^ kutenTcaiia: dälaicet yhtiöt, enemmän canada-laisia niiden johtokuntiin j a parempi mahdollisuus'canadalaisillekoho^ ; ta vjohtajatoimiin.: Canadalaisilla tulee: olla tilaisuus: ostaa alayhtiöidcn; osakkeita, joita pitää vpanna Canadan osakepörsseihin myytäväksi. "Amerikkalaisten kehitystarkoi-' tukieen sijoitettava pääoma on terr vetullutta; mutta sitä; on käytettävä pääasiassa Canadan hyödyksi j a a merikkalaisten: pääyhtiöiden on; sai? littava alayhtiöiden" k i l p a i l l a tasapuolisilla 'ehdoilla vvientiliU^^ sensijaan; että : niiden^liiketoimirir; taa kontroUeerattaisiin amerikkalais s i : ta päävirastoista. ' "Hän vihjasi, että vientivero voi=^ daan panna Canadan raakamateriaar Iin (kuten rautamalmin) viennille siinä tapauksessa: jos niitä e i kehite, tä siinä määrässä, että ne eivät antaisi. riittävästi työtä rajan pohjois-, piM>lelIa oleville ihmisille. :.: "Hän ehdotti kansallista energia-lautakuntaa,' joka voi säännöstellä öljyn kaasun^sähkövoiman j a uraan i n : viennin rajan; toiselle; puolelle ja voi estää amerikkalaisen öljyn tuonnin Albertan öljykaivojen eduksi. "Tällaista leveilevää puhetta alettiin ensiksi käyttää vaalikamppailussa 1957, j o l l o in liberaalipuolue .-yöstiin'pois vallasta 22 vuoden hallinnan jälkeen, mutta jätti mr. Diefenbakerin ilman ehdotonta enemmistöä. Mutta maaliskuussa 1958 Trialeissa .konservatiivipuolue sai 208;paikkaa 265 alahuoneen paikas ta, jollaista: poliittista voittoa ei ole koskaan • ennen'; nähty Canadan historiassa. "Tällainen perinpohjainen saavutus takanaan mr. Diefenbakerin ö-dotettiin toteuttavan lukuisia kansallisia lakeja, joitten avulla amerikkalaiset olisi 'pantu heille kuuluvalle paikalle! canadalaisten ylliöisäir-maallisten iloksi. Mitään tällaista ei kuitenkaan tapahtunut. "Niillä kolmella parlamentin is-tuntokaudollai- jotka seuraciVat hänen j ensimmäistä , ,valii^'^aansa • i mr. Di'efenbä)ter on saJn^Mt;;4|lcaih|y}i, den vähämerkityksellisen lain, jonka: perusteella Canadassa toimivien ole henkivakuu^sj{htiöiden [johtokunt i in jäsCTlstdnfeneAimistö f täytyy [oi la' kanadalaisia. Tämän jälkeisenä kahtena vuonna ei ole tehty mitään. selittää? . . . Näyttelikö hän persoonallisista osaa poliittisista- syLs-tä? . . . "Näyttää siltä, että jokin toisenlainen vastaus on" löydettävä. Ja näillä epäilemättä on yhteyttä cäh.v dalaistenvtietoisu/uden j a häiyyhty-neisyyd- n kanssa. Yleisesti ollaan sitä mieltä että ilmeisestikin Canadan ja Yhdysvaltain talouselämä lo pullisesti sulautuu yhteen. "Hälyyntyneisyys johtuu siitä, että Canadan kansallinen identtisyys menetetään . . että canadalaiset täytyy pitää itseään laajenevan A-merikan perheen köyhinä sukulaisina. "Nyt Canadan pääministeristä, k y l l in ovelana ja k y l l in lahjakkaana tilanteen punnitsemiseen, täytyy tuntua tarpeeilliseksi ottaa sellainen kanta, ettei hän myy itsenäisyyttä liian nopeasti, vaan pidättää itselleen tinkimisaseman. "Ottaessaan tämän asenteen on se ollut erittäin hyödyllinen Diefen-bakerille. Quebecin ranskaa puht'> yien roomalaiskatolisten tyytymättömyys olisi mennyt yli rajan jos kompassin neula , olisi vieläkin Naisten päivän SO-vuotisjuhlan vietto lähestyy Toronto. — Tässä olisi pieni huomautus miehille. Koska naiset juhlivat tänä vuonna kaikkialla mäail-massa'Viidettäkymmenettä kansainvälistä .naistenpäivää, meillä on syytä huomioida ja antaa: tunnustus naisten pyrkimyksille, työlle ja saavutuksille. .Toisen: maailmansodan : jälkeen ovat:; miljoonaiset naisjoukot liittyneet yhteen vaatien ensikädessä •pysyvää;:rauhaa.:: Mittaamattomat ovat ne kärsimykset, joita naiset ovat) saaneet kokea ;;tämän viidenkymmenen vuoden; aikana ; sodista j a muista yhteiskunnallisista .vääryyksistä. Urheasti ja peräänanta mattortiasti: ovat naiset taistelleet oikeuksiensa puolesta ja vaatien parannuksia .jotka: kuuluvat yhtä; hyvin iheille kuin miehillekin. : - .Naisia on kidutettu- sullottu vanr: kiloihin jaitapjettujcin-Ei,irvene.p^i-: vääkään,* ettei; tule! mieleeni' erään äidin katkeraTTkokemus.; • Hänj;: oli saksalaisten ^natsien vankina, jol-t loin fianelle' syntyi, pien"()kaine'n' Äidillä ei ;ollut tarjottavana lap; selleen,',,, ,^iiinj^ rpkka,uten§a.. Lapsi ..ei kuitenkaan:; elänyt kauan; Katkeraa oli äidille:;luopua-lapses-; taan j — ja- "kuitenkin järki ;;sanoi. että hyvä toliyikun,-lapsi'iPääsii-'pois karsimasta. Mö, joidfeai: ei ole tarvinnut' kokea: näitär/vkärsimyksiä.r. olemme ikääökuin suuressa; kiitollisuuden-: velassa, joka,velvoittaa roqitä huolehtimaan, että sellaiset hirveät olo-; suhteet eivät en"ää': koskaan palaa: Se velvoittaa meitä;liittymään, y h : teen ja toimimaan vielä vallitsevien epäkohtien korjaamiseksi /ja paremman elämän saavuttamiseksi. Paljon on vielä tekemistä:ja:oppi-r mistäkin ennen: kuin ihminen tuntee itsensä todella v onnelliseksi. Esimerkiksi, kuinka monta i kotia, löy-tyy vielä missä ei vallitse täydellinen .yhteisymmärrytja. sopusointu nen yhteisymmärrys j a sopusointu lehdittuna :sekä ^henkisesti että taloudellisesti. Lopuksi: huomautus miehille! N y t kun naiset viettävät tätä kansainvälisen -naistenpäivän 50-vuotisjuh-laa, voisivat, miehetkin järjestää näissä merkeissä tliaisuuksia naisten toiminan kunniaksi. — A . H . — Maanpinnan jokaiselle neliömetrille tulee auringosta minuutissa, (keskimäärin) sellainen..:lämpö-määrä,- että se-saisi lasillisen vettä kiehumaan. paiifan,nperQ^ . 3 ,-,:l mi • Toronto. —^ Toimen .naisilla- on jatkuvasti kiirettätoimintaa joh-tuen se monestakin syystä.' .. Kahdessa viimeksipidetyssä kokouksessa "käytiin" laajin keskustelu ' Kansainvälisen naistenpäivän 50- vviotisjuhlien järjestämisestä, mihin keskuskomitea kehoittaan kaikkia, naisia 'osallistumaan. Tämä on t o - ' dsUa merkkitapaus jota ei' kukaan ' voi sivuuttaa. ^ Me tulemmekin osal- - listumaanftäällä yhteiseenrjuhlaanvvä Siitä huolimatta , järjestämme maaliskuun 6 pnä Don haälille j u h *. lan jonka yksityiskohdista -tiedoltamme myöhemmin., Vapaus ilmest y y erikoisena^juhlanuraerona?:maa-;;i liskuun 3 pnä. MeillS onkin jo> "köikea aika" ruveta suunnittelemaan kirjoituksia. Toivottavasti i saamme sen jälleen joukkotyöksi. (Kirjoitukest.tulee lähettää suoraaa: Vapauden toimitukselle ja teknillisten vaikeuksien välttämiseksi n i in pian kuin .mahdollista; .mutta, viimeistään helmikuun 26 p:ään mennessä; — Toim.) Tammikuun,24 pnä pidetyt kalk-. kunapäivälliset onnistuivat Jcohtalai-: sen hyvin. Kiitos kaikille kannatuksesta ja myös työntekijöille, jot-. ka uhrasivat;aikaansa kaksi päivää yhteiseksi hyväksi. Samassa tilaisuudessa jaettiin lahjavoitot. Ensimmäisen niistä. Hellenin lahjoittaman "sveterin", sai Aino Lahti numerolla 282. Pienempiät lahja-voitot,; jakaantuivat : :S Helien Perälä No. 572, Rosa Hytönen No. 415, Nancy Rasmus No. 896, Mr. Ilomäki No. 342, Lambert Vainio No. 909 ja Eva Laitinen. Kaikki onnelliset eivät olleetsaapur', villa, joten he saavat periä lahja-voittonsa Don liaalilta "talonmiehel-tä. Kiitokset kannatuksesta. Seuraava: kokouksemme pidetään helmikuun 9 pnä Don-haalilla a l kaen kello 8 i l l a l l a . Esille tulee tärkeitä asioita. Tulkaa joukolla kokoukseen, sillä työtä on riittämiin. ; ; Miesten järjestämät erikoistanssit: ovat Don-haalilla; helmikuun 12 p.;; He vakuuttavat että siellä tulee vanha-takin nuori. Arvokkaita ovi-palkintoja -samassa ;: tilaisuudessa. • - — A . L . Pii mm Afro-Aasian maat protestoivat R a i i t e M e l s ta Unated N a t w n s . K a k s U c y m m e a| takuusi Aafiaji|j^,AfHkaii maata on: allekirjoittanut; ;^YK_:n;;p^ Dag Hammarskjöldille' /läbetetyji kirjeen; missä ilmaistaan ;huolestu-neisiiutta : siitä kun Ranska' aikoo suunnitelmiensa..mukaisesti suorit-: taa atomipommikokeita Saharassa.: Kirjeessä- ei esitetä mitään varmo-: •ja menettelymuotojai:: mutta: iausu.-: taan kuitenkin toivomus, .että, mr.: Hamra.arskjöld kääntyisi::asian joh^- dosia^ jossakin muodossa; Ranskan hallituksen puoleen. \ Viime vuonna pidetty Y K : n Yleiskokouksen istunto kehoitti; Ranskaa luopumaan: .näistä.: atomipommiko-keista, mutta Ranskan edustajisto selitti, että tällainen koe suorit-3- taan kaikesta huolimatta. •ia:. " U L K O M A A L A I S U U T T A " Näyttäen tyttönsä maalausta i l maisesti hämmentyneelle ystävälleen, lapsestaan ylpeä isä sanoi: "Kuten tietänet, hän on opiskellut ulkomailla," " V a i niin,' se selvittää asian", huudahti ystävä. "Minä en ole m i l loinkaan nähnyt tällaista auringon-* laskua tässä maassa." Sotapsykoosin kurja kukkanen Milloin tahansa mikä maa hyvän- esimerkiksi Saksan kansaa oltu isä:valmistautuu isotaan, sen; täytyy :kehittää ; kansahjoukkojen ikeskuu: dessa,sotaista mielialaa — raaistaa ihmisiä ja 'itehdä; yleensä henkistä .syvämuokkaust» sodan raakuuksien hyväksyttävyyden puolesta. — Ilyökkäyssotiin ei voi valmistautua mikään hallitus, joka tuomitsee sotakiihoituksen ja kasvattaa rauhanomaista tahtoa kansakunnan keskuudessa. Tällaisen valistustyön jälkeen on kansa aatteellisesti,'monin verroin lujempi maanpuolustuksen eteen . tullessa — mutta hyökkäysmlelialaa ei siten valmisteta. ' ' " Meillä on tästä lukemattomia esimerkkejä. Riittää, kun palautetaan mieleen miten Hitler, Musso-lijni ja Japanin militaristit kehittivät räikeällä sotahenkisellä propagandalla nuielialaa " e l i n t i l a n " laajentamisen hyväksi; miten, ihmisten- mieliä raaistettiin jät;jcstämäl- !ä hirvittäviä ihmisvainoja juutalaisia ja muita vähemmistöryhmiä vastaan :fi:jne: Hitlerin" aikana;:etukäteen:".valmenr: nettu" henkisesti sotaa varten; siinä määrin; että se .olisi; tavallaan "pett y n y t " - jos e i Hitler olisi sotaa aloittanut. —- Toisaalta ci voida kieltää sitar että tiukan tullen Hitlerin kasvattama sotahcnki ei: kuitenkaan; kestänyt Neuvostoliiton ja sen liittolaisten rauhantahdossa kasvattaman mielialanviTirTitsepuolustustah-don ratkaisevaa voimaa vastaan. Nämä tosiasiat on hyvä pitää mielessä siIIoin:;kun;kuulemme,':SO-taistcn;: kenraalien;": sotatarvetehtair Iijain tai niiden hyväksi toimivien poliitikkojen puheita, joiden tarkoituksena on ' valmistaa yleistä mielipidettä siihen käsitykseen, että kolmas maailmansota on kier-; tämätön — että kun. sota kumminkin tulee, niin parasjla kaiketi olisi panna'hihat heilumaan ennen kuin kansakuntien ' rauhantahto tulee ylivoimaiseksi. - I Kieltää ei l i i o in voida sitä tosi-; asiaa, että "kylmän, sodan" aikana; taan vaikuttanut turmiollisesti i h misten mieliin — ns. moraalisten arvojen menetykseen: iTarkoituksel' la tai tarkoittamatta — se ei muuta asiaa — on kasvatettu sellaista "anna mennä" mielialaa, joka on pakosta lisännyt rikollisuutta, laajentanut esim. väkijuomien käyttöä ja hellittänyt yleensä moraalikäsitteiden siteitä. Valitettavinta tässä yhteydessä on se, että kaikkein eniten sotapsykoosin :,valtaan: jontnneista kärsivät yhteiskunnan ne jäsenet, joiden mielentila on muutenkin heikko — ja toisenlaista - kasvatusta kaipaava. . — ' Yhtenä ehkä klifkkein räikeimpä.^ nä esimerkkinä siitä, mihin sotaisen mieliaran jatkuva lietsominen v o i ' heikompia yhteiskunnan jä.se-niä johtaa, saatiin tammikuun 31 pnä Minneapolisista lähetetystä A P : n uutistiedosta, missä kerrott i in seuraavaa: "Varhain aurinkoisena lauantaiaamuna täyttivät ostoksilla olevat ja elokuviin menevät ihmiset Minneapolisin kadut, "Ihmisten joukossa käveli äänettömänä" pitkä, hintelä , mies, joka kahden kJitunSeliön kävelymatkalla haavoitti kuutta henkilöä. Hän oli aseistettu puukolla. -' ^ •" " "Hän käveli äänettömänä uhrin luota toisen' luo . . . Hän juoksi dätetyksi eräässä kahvilassa. "Puukottaja, 36-vuotias Kenneth A. Johnson, j o l la on ollut mielen- > tilahäiriöitä' 18 vuoden aikana, sanoi poliiseille: , '"Havaitsin olevani Henncrin ' Avenuella ja ne kaikki ihmiset' tulivat minua kohti ja minä luul i n heitä venäläisiksi. Minä puukotin heitä siksi, kun me olemme sodassa Venäjää vastaan . . ." " Y k s i hänen iihr^istaan, 60-vuo-tias Lucien .Tournief, on vakavassa tilas.sa . . . " Mitä tähän lisätään, se,on oikeastaan pahasta. Palautettakoon' kui-"" tenkin mieleen, että "kylmän s o - - dan" kuumimminään" riehuessa hyppäsi Yhdysvaltaiirsilloinen sotaministeri Forrestal sairaalan ik-^ kunasla maahan huutaen, että "venäläiset tulevat". Nämä ovat tietysti kaikkein räikeimpiä esimerkkejä, mutta suuria . ja syviä ovat ne henkiset arvet, mitä kylmän sodan; kiihkeä propaganda on pahaa-aavistamattomille miljoonille ihmisille aiheuttanut. Valitettavasti läheskään kaikki täplän likaisen sotapropagandan uhreiksi joutuneet eivät tiedä itsekään ^ mitä on heille tehty niiden toimesta, joille ihminen ci merkitse mitään silloin kun on mahdollisuus ssiada satumaisen suuria voittoja "kuoleman kaupasta".. . ' ' 7 ^ —' Känsäkoura.^ 'Ml mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 4, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-02-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus600204 |
Description
Title | 1960-02-04-02 |
OCR text |
^i.^Sivi^2F'*' ..^ Torstaina; holmik. 4 p. — Thursday, Feb. 4, 1960
"(liBERTY) .-^'.Independent Labor
'Organ \of Finnish "Canadians. Es-
>tablished-Nov. 6,-1^17. Authorized
as.second, class mailt by the- Post
' Offi<»> Department, ''Ottawa. - Pub-lished
»^ thrice- ^weekly:. ^Tuesdays,
'sfThufsdays; and! Saturdays by Vapaus;
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm, Str W., Sudbury," Ont., Canada.
Telsphones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suitsi. Editor W. Eklund. Mailing
" ( l iBERT Y ) address^ Box 69, Sudbury, Ontario.
Ädvertismgä rates 4upons application; V
Translationsfree^of: charge.' ^
TILAUSHINNAT: ^ -
Canadassa: .Ijk. 8.00 6 Uc. 425
• " ' r ^ \ ' " ' 3 kk 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6,kk. 5.25
15.: minuuttia elinaikaa j/^ Kberaalit
"'Rajan eteläpuolelta alkuviikolla tulleissa uutistiedoissa
kerrottiin General Electric vyhtiön julkaiseen suunnitelmansa
\l7-k*erröksen rakennuksen korkuisesta tutkalaitteesta, jonka
avulla saisimme^ sodan syttyessä täällä Pohjois-Amerikassa
' 15 minuuttia ennen kuolemaamme tiedon sitä, että ohjukset
tuovat ydinasesateen niskaamme.
• 0]ettaen,,että tämä General-Electric yhtiön suunnitelma
o"soittautuisi hieman käyttökelpoisemmaksi kilin sikäläisten
suuryhtiöiden valmistamat "satelliitit*', joilla on tapana joko
räjähtää ennen avaruuteen nousua, tai jäädä istumaan lähetysasemalle
kuin pyrstöstään kiinni jäätynyt sorsa syksyisellä
^järvellä, niin tämä suunnitelma tarkoittaa todella sitä, että
henkiriepumme jatkuisi viidellätoista minuutilla siinä tapauksessa
jos nykyinen varustelukilpailu johtaa sotaap, k u ten
varustelukilpailut ovat aina johtaneet!
Canadan etujen kannalta katsoen tähän kuvaan liittyy
myös kysymys Canadan kansallisesta turvallisuudesta. K u ten
muistetaan, liittohallitus romuutti jokin aika sitten y l i
400 miljoonaa dollaria veronmaksajille maksaneen canada-laisen
taistelukoneen kehittämisen nimenomaan siksi, että se
o l i s i ennen valmistumistaan vanhanaikainen romu. Tällä
toimenpiteellä ei arvattavasti ollut mitään tekemistä sen io-siasiankanssav
että liittohallituksessa istuu nyt torypuolueen^>
ministerit, jotavastoin ko. "lentokoneen kehitystyöt aloitettiin
liberaalien toimest^. Näiden seikkojen asemesta meille kerrottiin
silloin korostaen, että lentokoneet ja ilmavoimat ovat
tulleet vanhanaikaisiksi j a niinmuodoin on hankittava Y h -
_ dysvalloista bomarc-ohjuksia. Nyt o n kuitenkin tullut rajan
takaa jatkuvasti JöHin postia siitä, että tämä bomarc on sellainen
vekotin, ettei sillä tee yhtään mitään. Ka^ikesta huolimatta
liittohallitus j a t k a a bomarc-ohjuksia 'varten kalliita
rakennustöitä North Bayn lähettyvillä ja Pohjois-Quebecis-sa.
Puolustusministeri Pearkes, joka o n muutenkin antanut
eräitä ihmeellisiä selostuksia edesottamisistaan, uskoo ilmeisesti
ihmeisiin, eli siihen, että bomarcista tulee jollakin tavoin
jonkunlainen käyttökelpoinen k a l u maanpuolustukselle
Tämä sittenkin, vaikka k a i k k i merkit näyttävät, että se on
suomeksi sanoen ' ' s u s i " , ja että. bomarcia ei ole Canadaan
• tyrkytetty/lainkäan[^G^^
nimenomaan siinä tarkoitjuksessa, että se antaisi jotenkin
muutaman minuutin lisäaikaa yhdysvaltalaisille kenraaleille
rajan eteläpuolella.,. Toisin sanoen, bomarc-ohjuksia sijoitet- \
täisiin tänne Yhdysvaltain eikä Canadan eduksi, j a niin me-neteJtÄessä..
tehtäisiin Canadasta v a r m a ydinasemaali siinä
tapauk^isssap jos :Söta pr.oYOso^i^^
ta$ vahlVigossa!*''"' . ' . '
"i "i^sä valheessa kimtyy huomio liberaalipuolueen ala-v
h u b n e e s s a muodostamaan oppositioon. Ijuulisi, että-yksistään.,
poliiJLttisJsta svistä liberaalipuolue tuomi^tsisi koko tämän
enää haaskata yhtään'"senttiä. LuUlisi myös, kun kaikki f ^j
-Jielliset asiantuntijat myöntävät avoimesti, että ,jidinasesot"
.d^n uhkaamaa k u ainoa
-puolustuskeino — huolehtirnmen siitä ettei ydinasesota koskaan
puhkea — jotta liberaalit käyttäisivät tilannetta puolueensa
hyväksi ja järjestäisivät voimaperäisen taistelun y h dysvaltalaisten
ohjusten ja ydinaseiden tänne sijoittamista
: vastaan ja erikoisesti yleisen aseistariisumisen toteuttamisen
hyväksi.
Mutta näyttää siltä, että liberaalipuolueen nykyjohto
ei tiedä mitään siitä, mitä kansanjoukkojen keskuudessa ajatellaan
ja toivotaan, tai sitten se ei välitä tuon taivaallista
sen paremmin yleisen mielipiteen toivomuksista kuin kansakunnan
todellisesta puolustamisestakaan nykyisen atomi-sotakuoleman
vaaran hetkellä. '
Liberaalipuolueesta on nopeasti kehittymässä suurten
kansanjoukkojen keskuudessa "sotapuolueen" kuva. Aseistariisumisen
ja varustelukilpailun lopettamisen asemesta liberaalipuolue
arvostelee toryhallitusta siitä ettei se muka haaskaa
riittävästi kansakunnan verotuloja tuhoisaan varustelu-j
.kilpailuun. Liberaalipuolueen finanssiasiain spesialisti Paul
Heller esitti viime viikolla alahuoneen istunnossa puolueensa
nimissä, että varustelumenojamme (keskimäärin noin $100
vuodessa kutakin kansalai.^ta eli $400 jokaista keskinkertaista
nelihenkistä perhettä kohti vuodessa) ei saa missään tapauksessa
vähentää!
Sanotaan, että "jonka Jumala haluaa hävittää, sen hän
lyö sokeudella!"
SYNTYMÄPÄIVIÄ
N i c k Paalanen, Porcupjne, Ont,
täyttää' tänääii,,.'helmikiiun 4 pnä,
60 vuotta. '
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
f
Mitä muut sanovat
U U D E L L E E N ARVIOINTIA
'Washuigton, — Suurkiista Yhdysvaltain^
puolustusasioista perustuu
siihen tosiasiaan mitä ei kukaan
kiellä;; että Neuvo:toliitto on useita
vuosia edellä Yhdysvalloista ohjusten
, tuotannossa ja avaruudentut
kimis-^ssa.
•Neuvostoliitolla on enemmän ohjuksia.
Sillä on suurempia ohjuksia,
jotka voivat kuljettaa suurempia
kuormia. Ja pitäen mieleslä
sellaista tarumaiselta (fahulous)
vaikuttavaa saaviatusta mikä liittyi
satelliitin ohjaamiseen siten; että
voitiin valokuvata kuun takaosa,
Neuvostoliitto on kaukana edellä
ohjusten ohjaamistaidosra . . .
Vaarana on S3i että kilpailussa, eikä
vain aseistuksen alalla, vaan
myös koko kansallisessa voimassa,
r^^uvostoliitto edistyy nopeammin;
Oh vallalla harhakäsitteistä,minus-:
ta tuntuu, vieläpä; korkeissa vas-tuunalaisirsa
piireissäi että Neuivos:
toliitto on""edellä vain siksi kun sa
aloitti muutamia vuosia aikaisem:
min.
Todellinen tilanne on se, että kun
Neuvostoliitto on saanut tällä laa-,
j a l la alalla tutkimus' ja kehitystyönsä
järjestetyksi J a kun Neuvoa
toliitto myöntää-sen hyväksi kaikki
tarvittavat resurssit; välimatka ei
ole rupistumassä, vaan tulossa leveämmäksi
. . . — Walter Lippman.
enemmän suunnattu Yhdysvaltoja
kohtia Canadan ranskalaiset pelkäävät,
7että i.mikä hyvänsä ^poliittinen
'liitto>YIidysyaltain; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-02-04-02