Vapaus, September 16, 1954

              Sivu 4 Torstaina, syyskuun V6 p, — Thursday, Scpt. 16, i9S4
A, Turtiainen 50 v.
JKirJaiUi» Arvo TiurUaJnen iÄyt^
kipotta. Syyskoan 12. im» luUui*
«f Ifdafniin Vapaa Sana tiiman
netkkipäftän Jobdosia viisi l U -
nen Jnlkaisonatonta rtnioaan se­kä
AU» Virtasen laatiman luon-
.'nriatvan liänestä runoilijana Ja
^tydväcnliikkeen taistelijana. Kos-
' ka atyoskin monet Canadan suo.
{malaiitet ovat kiinnostuneita Arvo
<Tiirtialsm rononteen, Jalkalsem-l
me^seonavassa pari edeilämainl-
' < «oista'Tiinoista Ja otteita Inonne-
Ikavooktesfa.
' Historian uuslmroaoia vaiheessa on
astunut^esiin uusia Ja yhä 3clväpiir-teiteinniin
«roittuva runoliijatyyppi:
ItfaaiiritnankatsomutopJUsestl, yhtels-iCunnaUIsesti,
poliittisesti tietoinen
laulaja.
i ' ' . . , Nämä ^ n o l l l j a t ovat tydväen-liiokan,
sosialsmin laulajia, tulevan
• • ^^hteislniiu»n:jull5tajla; on)an;aikan-ea
tietoisia tilittäjiä. taistelijoita. YIc-
JA heistä on Atvo Turtiainen. - '
^ 'jÄlten iuonnehtisimme Arvo' Tur­tiaisen
eriicoisuuden Juuri-tämän uu-
.detf' runoili ja^rypin täyt^verisenä
edustajana?- 'Arvo Turtiaisen, ' n i in
^taaUnlcselUsen seliceä Ja^ ilmehiltäs
liersoonallisuus, ei ole niinkään helppo
]^iketea .monivivahteisuudessaan
ipääritellä. Hänessä on'äly j a tunne
^ r v l n a l s e n eheäsri|l Ja hedelmälli­sessä
jvuorovaikutulcsessa, tasapainos-
(Hänen mlelilcuvituksensa maa­lauksellisuuteen
liittyy 'luontevasti
läipeäi analysoiva icriililliri/ys. Hän
UalUtsee ivan^ eatiirin Ja ironian y h -
I T I L A T K A A
FRANCIS
KLEAN KOAL
KIVIHIILTÄ.
f f l
Dial 5-7394-
: \ Kuukausimaksut
/ jäljestetään
i l l l p p i i t i
•
1 Lpber C Ö : Ltd:
^ 89. s. Cumberland Street ^
|Porl'Axlliuf Ä Ontario
tä hyvin icuin myötätuntoisen huumo­rin.
Hän on n i i n täydellisesti yhtä
katsomuksensa kanssa, että:hän Jos­kus
IJÄ» sykähdyttävän «lävän runon
r&mnpomtUsestA artikkelialheenta.
Hän' on taisteleva roaailmankatso-musrunollija
Jos kukaan. (Mutta hän
on jotain enemmän kuin runollinen
agitaattori: hän on oman aikansa,
oman luokkansa, oman kansansa ja
eaqialla omsn sisäisen minänj>ä tie­toinen,
ehdottomast pei«wnalllnen
tulkitsija Ja laulaja.
Ja juuri siinä tahtoisin nähdä Arvo
Turtiaisen erään tärlteänl erikoisuu­den
aikansa tulkkina. Hän ei r u ­noudessaan
: ohene: retcoriseksi: julis­tajaksi
tai kovene marssirummun is-kurik*
i^'Hänenkat8omuko?lllset, ajan­kohtaiset
runonsa ovat eheitä,orgaar
nisiä . ä j a t m i i ' Ja'tunnerak
persoonallisesti muotoiltuja Ja eletty­jä.
Hänen ahjossaan on kytevää kuu­muutta,
-mutta siitä rieskahtavat
myöskin hJrpeät kipinät, Jakoivat l o i ­mut,
ja siitä kuuluu tulen roihuva
hengitys. Hän laulaa yhtä intohimoi-jsestl
työväenluokan • yhtenäisyydestä
kuin ensi rakkaudesta, huhtikuun
luonnonihmeistä kuin vappukulkueen
tunnuksista; Arvo Turtiaisen runoilin
japersoonÄlllsuudessa yhdistyy harvi­naisen'
eheästl katsomultsellinen,
ideologinen määa-ätietoisuua selvyys,
taiteellisesti; yksilöityneeseen ilmal-suxm.
Hän säilyttää ja toteuttaa t a l -
tellisen näkemyksensä pälvänpoltta-vimmlssakin
aiheissa aivan ainutlaar
tulsella, intohimoisella Järkähtämät-tömyydellä.
Arvo Turtiaisen elämäntie on mää­räytynyt
hänen. katsomutepnsa poh­jalta.
Kansan lapsena On hän sau­mattomasti
liittynyt työväenliikkee­seen
jo nuoresta pitäen. Hän> kuuluu
n i i h i n 30-luvun taistelijoihin, jotka
silloin; lapualaisuuden vuMlkymme-:
nenä, kävlvfft julkista taistelua sodan
j a taantumuksen voimia vastaan. Ja
kun^antumuksen kylvö alkoi kantaa
hedelmää 40-luvulla, Arvo Turtiainen
monen^muun^ lailla ivastasi; huudos­taan
tutustumalla sisältäpäin useaan
suomalaiseen vankilaan. Tulenkanta.-
Jät^ Soihtu^ Kirjallisuuslehti. Joku so-slalidemokraattinenkn.:
sanomalehti
olivat hänen Julkinen areenansa n i i ­nä
vuosina . . .*
Arvo Turtiaisen elämä Ja työ on
ehdottoman kansallista sekä muodol­taan
että sisällöltään, ettei häntä voi
kuvitellakaan muuksi kuin suomalai­seksi
runoilijaksi. Hänestä el väit­telijänä
Ja keskustelUtona edes puutu
.tuo suomalalnten; perisynti; .taipumus
pieneen kärjekkääseen kiihkoon, n l i n -
kiUn; myöskin sen lieventynyt, suur-pllrteirten
huumori.
> K u n hän tämän kuun 16., pim a i -
ramiareflle anrifq^aan
vähemmän, mutta
kuluttajia kupataan
Booma. — VKzn Ruoka- Ja maa»
talousjärjcstön elokuun 19. pnä j u l ­kaisemassa
raportissa todetaan, että
kapitalistimaiden lairoartt saavat
huonomman hinnan ruokatavarasta,
mutta kuluttajat maksavat yhtä pal­jon
kuin aikaisemminkin.
aialnltun järjestön raportin mu­kaan,
cn Canadassa laskenut farma­reille
maksettavien ruokatavarain
hinnat 23 profontllla, mutta vählt-tälsmyyntihnnat
ovat laskenet a i ­noastaan'
8 prosentilla. -
; Myyntlkustannukset vievät 30—50
prosenttia. Ja toisinaan lähes 70 pro­senttia
koko siitä hinnasta, minkä
kuluttajat' maksavat: ruokatavarasta.
(Tämä tarkoittaa sitä, että jos k u ­luttaja
ostaa $10 arvosta ruokatava­raa,
niin ti itä, menee farmarille, vain
$7—^5 tai joissakin ta\>auksissa $3 —
välikäsien farmatessa sekä- farmarei­ta
etta kuluttajia — Vapaus.)
^YKrn Ruoka- j a maatalousjärjes­tön
raportissa sanotaan, ett|l ^joissa­k
i n malsfa on, kerääntynyt; varastoi-hinsuiu-
et määrät vissejä tavaralaje­j
a , valklca xilttämättömäst'l ravittujen
miljoonaisten kansakuntien ravltse-misiessa
el ole tapahtunut paljoakaan
parannusta".
M n takaus siitä, että
(ahanne pysyy maassamme on se,
että annatte kannatuksenne
paikatliselle osuusliikkeelle.
Täten menetellen olette hyvä
<• canadalainen.
INTERNATIONAL CO-OP
STORES LIMITED
176 S. ALGOMA S T . PORT ARTHUR, ONTARIO
S U O M I E L O K U V A T
U ta
esittää suiirraenestylöen saavuttaneen
OLYMPIAEipKUVAMME TOINEN OSA
KULTAA JA KUNNIAA
Omien poikiemme "KULTAVIIKKO*^ nyt valkokankaalla. •
; Taottanut: OLYSIPIA FILMI OY. — Ohjaus: Hanny Lemlne.
Esitykset:
POKT ARTHUR, Työn Tempeli, maanantaina >yysk. 20 pnä klo 7 Ja
920 illalla.
KAMINISTIQUIA, Pohjolan haalilla, Ulstaina, syysk. 21 pnä klo 8 IDallai
MOKOMON, Union Hall, keskiviikkona, syysk. 22 pnä klo 8 iUalla.
SOUTH GILLIES. CommunityHalVtorstahia, syysk. 23 jpnä klo 8 niaOa;
POBT ARTHUR, PolisK HaU, 102 S. Court St, perJanUhia, syysk. 24 pnä
ko 7 Ja 9.20 illalla. ^
NOLALU. Rientolan haaliUa, lauantaina .syysk. 25 pnä klo 8 Ulalla.
NIPIGON.EIks Hall, maanantaina, syysk. 27 pnä klo 8 Ulalla.:
GEBALDTON, Ukrainian HaU, tiistaina, syysk. 28 pnä ko 8 lilana.
HEARST, Communlty Hall, keskiviikkona, syysk. 29 pnä klo 8 IllaUa;-
KAPUSKASING.AnsUcan kirkon alasallssatorstaiiM, syysk. 30 p:nä
klo 9JZ0 lp.
TDmiNS. Haonony HaH, perjantataa. lokak; 1- pnä klo 12 päivällä Ja
klo 8 maila.
SOUTH PORCUPUVE. CSJ:n os. haalilla, Ianantahia,Iokafc. 2 pnä klo
8 nialla.
McINNIS SmlNG. lokakuun 3 p:na.
: KIBKLAND LAfiX, CSJ:n OS. • haalUa, im^a«ar^f?itn'', lokak. 4 pnä klo
sulalla. ,
SISXXNPXXS7 ?1.00 ~ LAPSET 25c VXINO KUJA
Kuolevaisuus hyvin
alhainen NL:ssa
Rooma. _ Neuvostoliiton valtuute­tut
akateemikot Timon 17. Tiabushkin
ja InokentuvPissarev esittivät maa-'
nantalna^ Neuvostoliittoa koskevat r a ­portit
täällä parhaillaan koolla ole­vassa
Y K :n väestötilastoa koskevassa
kokouksessa.
: -Raportissa sanottiin, että Neuvosto­liitossa
on saatu kuolevaisuus laske-:
maan. 8 9 Jkutakin tuhatta asukaista
kohti.: Tämän perusteella, kun ottaa
burtnloonsyntyväi^den/ Neuvosto­liiton
asukasluku tulee v. 1980 ole­maan
noin 290,000,000.
' • V a i n kahdessa maassa on; kuolevai;.
suus alhaisempi kuin Neuvostoliitossa.
Hollannissa . o n kuolevaisuus kutakin
tuhatta henkilöä kohti 7.4 j a Norjassa
8.3. Tanskassa on^kuolevaisuus kuta.:
kln tuhatta. henkilöä kohti 9.3, Ruot­sissa
9 5, Yhdysvalloissa 9.6 Ja .Eng­lannissa
11.3.
Kiinan Kansantasavallan Johtaja Mao Tse-tong Ja BritannlaniLabor Fartyn
JohtaJa^ClementAttleeJteiretathrät toisiaan'B
tuuskunnanvieraiUesK^ lainassa käytiin keskostelnja^^^^n
Ilsen kaupan kysymyksistä. '
MAALMAN VÄKILUKU
KAKSINKERTAISTUU
SADAN VUODEN AIKANA
kalaistensa hämmästykseksi täyttää
50 vuotta, lähettää hänelle valveutu­nut
(»uomenkans^^ Ja: erikoisesti Suo­men
työväestö • lämpimän, P kiitollisen
tervehdyksensä. iUskoUlqssfci, johdon­mukaisesti,
: kokoavasi! 'suoritettu
taistelu j a ty'' tulee' jatkumaan} siitä
on Arvon tJhtymätön,.nuorekas vitaa­lisuus
Ilahduttavana takeena.
PUOLESTA
•Kun kiertää taidcsaU}ngii,
käy kirjaltiset miithigit,
: niin niissä aina kuulta saa:
on taide siiiirta, ihanaa.
Vaan taitcm luojat useinkin
saa työnsä' luona miettcihin:
• jos ihanaa ja iuurta lie,
iniks luojiltaan se leivän vie?
TAITEESTA
VAALILIPPU PÖLLINKUORIJAN
Astuika oikeus ovesta
veronkerääjän kansliaan?
istuutuiko viisaus pöydän päähän
kunnanvaltuuston kokouksessa?
Putosiko kultasäkki pölähtäen
pÖllimetsään?
Oi vcljdty jcSs joskus tuntuukin siltä,
että. kaikki on vain puhetta,
niin uskokaa:
Kerran reväistään auki
pöllinkuorijan mökin ovi, •
leipäsäkki paiskataan lattialle,
eukolle takki,
pennuille kengät.
Ja' pöllinkuorija ottaa kirveensä,
kävekc hymyillen honkametsään,
valitsee hyräillen salskcimman
petäjän,
jd sanoo:
Tästä tulee kurkihirsi talooni!
Rooma, — Nykyisen väkiluvun l i ­sääntymisen
vauhdin miikaan lasket­tuna
on maailman väkiluku saattanut
lisääntyä nykyiselleen ; 24; vuosisadan
l^uluessa Aatamista Ja Eevasta laskien,
todettiin täällä pidetyssä Y K : n väes-tökonferensslssa,
johon osalltetul. noin
500 tiedemiestä maailman: eri osista. ;
Sen mukaan olisi Edenin.puutarha
ollut olemassa vain 400 vuotta ennen
nykyisen ajan laskun alkamista vaik­ka,
kuten Y K : n väestöjaostoit selos-:
tuksessa todetaan, "ihmisolentojen
tiedetään asuneen maaavpäällä t u ­hansia
vuosisatoja."
Maailman väkiluku el; ole kuiten­kaan
aina .lisääntynyt . 'nykyisellä
vauhdilla. Selostuksessa todetaan, et­tä
kuluneiden 300 vuoden aikana on
maailman väkiluku lisääntynyt enem­män
kuin vi^lkertaiseksi ja nyt näyt­tää
siltä, että tämä: lisääntymisvauhti
el ole vielä saavuttanut huipptikoh-,
taansa. ,
Maailman nykyinen väkiluku on
noin • 2,500' miljoonaa Ja; kaikki mer-:
kit viittaavat siihen, että se kaksin­kertaistuu
vähemmän kuin sadan vuo­den
kuluessa.
Neuvostoliiton edustajat tiedoitti-vat;/
ikonferenssille, että .kuotevaisuus
on .laskenut :^euvostoliltossa: 8.9. t a -
patikseen: tuhatta asukasta kohden,
mikit o n maailman' alhaisimpia lukur
j a : tässä/ suhteessa. He* ennustivat
myöskin^ eitä Neuvostoliiton väkiliiku
hsääntyy noin ko\meIla miljoonalla
vuodessa, ^ saavuttaen:. 290 miljoonaa
vuonna 1980! ^
';: Kuolevaisuuden: vähentyminen Neu­vostoliitossa
tuli ikäänkuin • pommin
Iskuna (konferenssille sillä kapitalisti­sen:
maailman edustaajt ovatnSko^
neet tätnän:; - maan ' : kuolevalsuiiden
paljon :lcork€ammaksi;:'-Alhaisin kuo-levaisusluku
on: Hollannissa^;-r 7.4
tapausta tuhatta kohden. Seuraavilla
tiloilla ovat Norja, '8.3; Tanska, 9 J ;
Ruotsi, 9.5; Yhdysvallat 9.6 Ja Englan­t
i 11.3.
Pobjoi^Onfarion
kulta-alueelta
TKBVESIJt I4JNG LAKELTA
Savikylvyllä nivehto — nlvelreuma-tismin:
lievityksenä— kokeiltiin Sud-burysra
j a OUmg Lakella elokuussa.
Mrs. Leino Sudbur>'£sa antoi "ukol-leiBn"
kuumia jsavikääreitä polvim ja
nilkkoihin: "vanhanmaan" hoitolai­toksissa
oppimiensa ohjeiden mukaan:
Savi oli kaivettu Joukosenhmllan
kaivon sehiistä Long Laken pinnan
alapuolelta; Hauteista oli kuulemma
tuntuvaa 'apua. > Pastori Hemonenkin
kokeili sillä Rauhalassa kerran ennen
lähtOTän-rtakalsto Timmin^iin, ottipa
vielä korillisenkin tuota savea mu-lt{^?
tTi.sflTt|n- Mene — tiedä — vaikka
siitä o l M l^rötyäkinf: J a jos se - osoit­tautuu
tehokkaaksi,- n i in saavat, Jou-;
kosetlrttVcta laulamaan; "Jos.melrän
kaivosta Tcsi loppuu; n i in kallion alla
on lähäre vaan"! Savisen "kullan
lähäre" olisi jotakin uutta! > Voihan
siitä hyrtnkin kehittyä oivisen kullan
kaivos, joka .vetää vertoja sille Suo­men
Pohjanmaan koivun tuhkalle, jo­t
a Kalajoelta (?) pillereinä tilattiin'
suomalaisille Yhdysvaltoihinja C a -
nadaankin , . . aikoinaan. E n muista
sanolvatkohan täällä kokeneet sen
tepsineen syöpään? Mutta jos tode­taan
Long "Laken savipohjan tehon­neen
nlvelreumatisminlieventäjänä,
n i in . . kunhan eivät kaivaisi koko
liong' -Laken pohjaa pois: ennenkuin
ehdlnyne i^udelleen Rauhalaan a u ­ringonkylpyjä
ottamaan.j Meitä nivel-ireumatlsmln
uhreja oh kuulemma
Timmtaslqsäkhi jo enemmän kuhi
600 "päätä",'S.t& vähintään 600 t i ­lausta
päivässä tulisi Pohjois43nta-rloh
kultaalueeltakln. J a se o n rahaa
— savestakin
Uranlum-kaivoskin saattaa ilmes­tyä
ennenpitkää Long Lakelle, Väinö
Kinnusen f annille. Asiantimtijat ovat
olleet yhtiöiden puolesta löytöä tut­kimassa
Väinön pelloilla j a oyat:;to-an
jaiibri satama
Tämä kaunis neitonen on Itliss Seldi
LSfström .Helsingistä. Hän saapui
äskettäin New YorkUn Ruotsin Ame­rikan
Linjan rooottorilaivalta Stock­holm
ja tulee, opiskelemaan vuoden
ajan Arkansasin yliopistossa. ,
Mottorllaiva on kulkenut • viidettä
vuorokautta Jenisein. alavirtajin.rJä-:
lelle on.jäänyt jo PohjoinönnapapU-ri.
Aurinko .palstaa yotäi.Ja päivää;
Leveänä : vierittää siellä vettään Si-r;
penan äärettomain:;taigain keaiellä
valtava Jenisei; Kaukaa häämöttävät
kaupungin ääriviivat. Tehtaiden p i i ­puista
nousee savu. .Satamassa seisoo
paljon - laivoja, suuria sekä : pieniä;
Kaupunki on Pohjolannuori satama-r
kaupunki — Ikarga.
Vuoden 1929 heinäkuun alussa saa­pui
tälle asumattomalle paikalle en­simmäinen
laivajono Krasnojars^sta,
tuoden tullessaan tulevan kaupimgin
rakentajat. Kylmästi otti Pohjolan
karu luonto vieraat vastaan. Kesästä
huolimatta rantapolmuissa oli limta
j a Jennlsein suuhun tuuli työnsi iso^;
j a jaäröyltkiöitä. Joen rannalla i oh
vain muutamia kalastajamokkejä.: ;
Nykyään o n Ikarga kasvanut melko
suureksi teoUiauus- j a satamakau­pungiksi,
joka avaa ulospääsyn: me­relle
Siperian: äärettömistä metsistä;
Jenlselta sanotaan "meren veljek­si".
Se on leveä j a gsyva.' Ikargan-sa­tamaan:
pääsevät valtamerilaivat.
Kaupunki ei ole ainoastaan joklsata-ma,
vaan myöskin merisatama. Se ori
Neuvostoliiton pohjoisosan eräs'suu­rin
satama, jonne tulee laivoj a miltei
^kaikilta meriltä.,.Ikargan tukkisata-maan
tulee kesän aikana loppumatto­mia
tukkilauttoja. Smne tulee i-jalo-kuusta.
kuusta j a cetripuuta: Siperia­lainen
puu o n erinomaista — suoraa
ja hienosyistä. Koko rantakatu r-on
kilometrikaupalla täynnä tätä puuta.
Kaupungissa on ensiluokkaisella: tck-^
nilkalla varustettua neljä suurta sa­halaitosta,
joiden sahatuotteet l y t ä ­tään
suuriin valtamerilaivoihin.
Kaupunki sijaitsee Jenisein oikealla
rannalla pengermäisellä rinteellä, se
on suojattu tuulilta. Ikarga oriipui-nen
kaupunki. Puusta pn rakennettu
talot, kadut sekä käytävät. Kaupuni-gin
pääkadun: varrella on teatteri;
kouluja, klubeja, virastorakennuksia,
lehtien toimitukset ja radioasema^:. : :
Kaupungin vieressä aljaitsevalla
saarella on maanviljelystä.. Siellä'«n
kasvitieteellisen instituutin: koeasema;
jonka työntekijät ovat kehittäneet
rukiin, ohran, porkkanoiden, .puna­juuren,:
sipulin, perunan j a muiden:
vihanneskasvien sellaisia uusia>l»Je-ja,
jotka ehtivät Isypsyä j a valmistua
pohjolan ankarassa llmaalossa,^KauL-pungin
asukkaat saavat; tuoreita i Vi-,
hanneksla j a maitoa. Saarella o&siau-:
n karjafarml. j a kohta kaupuriikl a l ­kaa
saada myöskin omia omenia.-^ '
Kaupimki kasvaa j a läajenee>'liaa-jennetaan
satamaa sekä puutavara-pihoja
j a tehtaita.
Myöskin: kaupungin väkilukuvkas-vaa.
Kaupungin olemassaolon*alku­vuosina
o'nne saapui pääasiallisesti
Insinöörejä j a metsätyöläisiä, työmie­hiä
Moskovasta, Leningradlsta.5^^Hiaaf-.
kovista ym. kaupungeista. Nykyään
asettuvat kaupunkiin ' pälkkakiiiultlan
s
8» ' ' kaVn ta?asukkaat :.rr-f eyenkit;: nenetsit,
dolganit, ostjakit ym.
Neuvostoihmiset ovafallianeet asut-;
taa uudella'tavaUa vOPohjolaa; :joka
tarjoaa .rhellle • suunnattomia • rikkaukr
sia. — G . Sidorov. • -
Amerikkalaisia
karkoitetaan /
Kiinasta
Lontoo. —^ Pekingin i^vradiotiedolssa
sunnuntaina sanottiin; etta kolme
aiherikkalaista; kaksi : sanomalehti-miestä
ja merikapteeni^karkoitetaan
Kiinasta oltuaan siellä vankeudessa
yli vuoden.
Karkoitettaviksi joutuvat sanoma-1 gensa. Värihän synnyinkyläni — Hel-denneet
uraniumia löytyneen. Kuinka
vahvasti Ja laajalti sitä on — on tie­tenkin
salaisuus kauppoja hierottaes­sa.
Koko farmista o n tarjottu jo $300
eekkeriltä; mutta eihän se vielä Väi­nölle
kelpaa. Ehkäpä pian kuullaan
lisää.
•Sadat^^kesähuvilat Long Laken ran-.
noilla ovat antaneet maisemille aivan
uudet kasvot. Soudellessa järven^aal-loillä
tuntuu k u i n olisi saapunut gatu-mäailmaan.
Suurella vaivalla, raskail­la
ponnistuksilla j a arvaamattomilla
kustäririuksilla ovat kukkaistutukset,
ptöstot j a rakennukset todistamassa
sen kansan kauneudenharrastukseaita.
Sudbury, Gopper :CUff; Garson Mlne
ym; '^Maailman Nikkelikeskuksen"
teollisuuslaitokset asuluksineen ovat
kansoittaneet Long Laken rannat.
Jotka suovat lepoa, virkistystä ja
•• "rauhaaV niitä kaipBaville. Mutta sen
"räUhän" laita on vähän min ja
näin: Sadoittahi: kUtää moottorive­neitä;
soutuveneitä, vieläpä purjeve­neitäkin
Ja veqistiksiett pääUa hiihtä­j
iä järven pinnalla; Eikä lentokone­kaan
- ole outo; vastaantulija veden
pinnalla j ä ilmassa. iEttä äpintä j a me-'
luäldn riittää sitä kaipaaville — vie­läpä
•Iltaisinkin sähkövalalstuksessa
kylpevillä järven rantamilla — ama-k
i n puoleen yöhön saakka, jopa sitä­k
i n myöhemmälle.
(Mutta ihmiset ovat mitä ystävälli-sintä,
kohteliainta j a avulialnta vä­keä;
Sydämellinen j a lämmin on hei­dän
kädenpuristuksensa! Pohjaton ja
vilpitön on .heidän vieraanvaraisuu­tensa.
Sydämensivistys on tunnuk-lehtimiehet
Richard Applegate j a D o ­nald-
Dixori sekä:merlkapteeni:Ben-jamin
Krainer.
^Radiotiedossa sanottiin,:että tur^
vallisuusministeriö on > määrännyt
amerikkalaiset karkoitettavaksi: :i ja
heidän Jahtinsa takavarikoitavaksi.
Kwantungin maakunnan - .viranomai­sille
o n annettu määräys täytäntöön­panna
ministeriön päätös.
.:: Tiedonannossa sanottiin - niinikään,
että'Applegate; Dixon j a Krasner o l i ­vat
maaliskuun: 21::pnä 1953 purjeh­timassa
: Kiinan:; v (rannikkovesillä
Kwantimgin rannikolla kun rannikr
kovartiosto pidätti heidät.
: " K a l k k i kolme tunnustivat olleensa
'Kiinan aluevesillä"; sanottiin tiedon­annossa.
Itsepäinen rappaaja
sai $500^ sakon
- Ottawa. •—Täkäläinen rappausura-koltsija
Baallilwanciw tuomittiin -po-liisioikeudessa
$500 sakkoon sen joh­dosta.^
että hän' onkieltäynytyn' Än-tamsista
. ^orkmen'»^'-C^
Boardllle sen vaatimia tietoja maksa-mi3taan^
palkoista. Häntäi on:ialkai-semzoln
sakotettu «samasta., asiasta
kaksi kertaa yhteensä • 450' dollarilla.
Poliisituomari sanoi, että ellei Iwan-ciw.
anna. pyydettyjä tietoja; voidaan
hänet tuomita rtruöddisi vankeuteen;.
singin — poikia ja tyttäriä siellä ta­pasin.
Uusia suomalaisia olivat., Ter­veisiä
pohjoismaiden "valkeasta pää­kaupungista-
toivat., Vieläpä vierähti
kaipauksen kyynelkin silmistään lau­laessaan
Pohjolan ihanuuksista. E n ­tiset
seurakuntalaiset j a ystävät To­rontosta.
W Sault'. Ste.
Mariesta, Keski- ja Pohjois-Onta-ridSta
kävivät tapaamassa Rauhalas­sa,
osaaottaen kokouksiinkin. Tuttua
"paimen-ääntä", tämän lehden
Pohjois-ontarion kulta-alueelta, har­taasti
pyysivät jatkamaan, j a lupasin-han:
"mikäli mahdolUsta,"
Timminsissä pidetään säännöllisesti
suomalaista j a 'englantilaista sunnun­taikoulua
joka sunnuntai klo 11 aa-mulla>
(Lisää suomea ja englantia tai­tavia
. opettajia tarvitaan. Tule mu­kaan
antamaan lahjasi lapsillemme.
Elleivät lapsenne ole sunnuntaikou­lussa
muualla; n i i n tuo heidät T i m -
minsin suomalaiseen . pappilaan ja
seurakuntakotiin; 191 Rea St. S., klo
11 aamulla. Rippikouluun haluava
nuoriso ilmoittautukoon pastori H e i ­noselle.
Iltakoulutm: pääsee arki-iltol-na
klo 7. — A. I. H .
: — Majava oli Canadan varhaisin
kansallinen tunnusmerkki j a aa tun­nettiin
jo :V; 1673. Vaahteran lehti t u ­l
i käytäntöön vasta v. 1834,
..'^T"»*^*" *^"*'^"*«'"""'»" fcirjan»jat« AiftorfgHiym fiämäk^rta doknvana
M:INÄ BLÄN"
• Valmistanut: Suomi t F H m l , Olijans:: Hmari"Unho — Käsikirjoitus
elokuvaa varten: Eiss Soini — Aleksis Kiven, osalla Rauli
Tuomi. * ' '
:'^•^:3'öi^fl-r;;•ir:*.:;.•iv:Sö•:¥
^ Esitetään seuraavilla paikkakunhilla: . *
.MATTAWA, l^aios-Canada BaU, lamuifailna, .lyyak. 18 p:nä klo 8 lp.
.'-SUBBUBY, Sampo BaO, maanantain», s y y ^ 20 paiä Uo 8 ip.
,.^LONG LAKE, Suoml-Banta, tiistaina, syysk. 21 p:nä klo 8 ip.
BEAVEB LAKE, C$J:n os.-:haaini«> JffBlrfsHkkmna, syydt. 22 p:nä Ido
'.vt^*":^^^;^;.:8lp.";v?-':^^^
<:SUDBUBY, Finnish Hall;:ian«ntalna,'«yyslb' 25 p:iiä klo 8 ip. :
UPUT t AKt i l S E T 75er E—si tLtAääP; SFEITU 2E5NeD SHIP FILMS
Usää tymomyyttä
Toronton seudulla
Toronto. — S y y ^ u n 2 päSvaaa
^ViTVxen viikon kuluessa lisääntyi
Toronton seudun t y ö t t ä q | i e n : J^
määrä ainakin 43 henkilöllä eUB
T^öttömj^vakuutuskomlssion paikat'
Unen toimisto ilmoittaa tjröttömlä o l ­leen
mainittuna päivänä kaikkiaan
22^58 eli 43 enemmän kuin vVSaiii
äikalsexnmln- Työttömyysvakuutusta
mafcsettiin saunaan aikaan aIuoasta«i
13,034 henkilölle. Vakuutusta saanei­den
lukumäärä vähentyi'siten kym­menellä
henkilöllä edelliseen viklkoon
verrattuna, ^ . ' "
Työttömistä oli 15,274 miehiä ja
7,284j»ai8ia.
nomäki Bros.
Mönument Co.
~!Huoiäla valmistaa kaikkia .
Icivll^yöalaan kuuluvia töitä.
PnheIin.Bn. 4469
506 BrnnsidckAvfe; Toronto/; Ont,
Paiimiay Bakeis
ndtBlRta»'raoiBft- j» ka
I^ivokBiB; slinijdUvs^ ja
PUHELIN EM3-7e7i
290 00^81. W. TonmtahOHJ
ONNIIEBTO
liuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiji
DR. LESLIE SIMON, ^..cci
mO- JA SUKUPUOUTAXmB}
3 SPADINA ROAD
(Blootih kulmassa)
- Vastaaaotto tmmlt: .'
Puhelimet:'Konttorihi WA. 14EI<
^ , KotitoWA.^8ll
DR. E. C. KHO - HanmaslaSkm
BHÖNE 640 PHYSICIANS' & SDRGEONS' BUILDINa
8f Bloor Steeei We8t ' - Toronto, Oatuto
Fahelin Kllngsdale 8237
Joukko suo
Opettajat tl
opiskelemaa
TALON OSTOSSA tai MYYNNISSÄ
ARNE OKSANEN
tarjoaa teille rehellisen ja täydellisen-palveluksen
Puhelin BA. 1-6144 (24 tunnin palvelu)
A. H. Kivisen Kiinteimistötoimiston asiamies.
38 Lawrence Aye. Wes2 Toronto. Ontario
U U D E T
Decca-ja Rytmi-\
LEVYT
ovat saapuneet varastoomme
Allaoleva äänilevyjen luettelo käsittää ainoastaan
parhaat ja suosituimmat Decca- ja Rytmilevytykset.
Levyt käsittää tunettujen Suomen laulajien
• TAPIO RAUTAVAARAN
• HENRY THEEL'in
•OLAVI VIRRAN
• METRO-TYTTÖJEN
^ • MATTI LOUHIVUOREN ja
• JORMA IKÄVALKON levytykset ^
• DECCA-LEVYJÄ
SD 5097 K u i n lapsena ennen, valssi, Henry Theel •
: Aaveratsastajat,--fox-bot, Henry Theel ja Metro-tytöt A
SD 5169 Mustalaistyttö, tango. Martti Suuntala
Kaksi yksinäistä ihmislasta ;tango, Martti Suuntala
SD 5181 Talvisaällä, fox-trot, Metro-tytöt
Valkea joulu, slowfox, Henry Theel j a Metro-tytöt
SD 5197 Tulisuudehna, tango, Olavi Virta ^a Metro-tytöt
Ennen kuolemaa, tango, Olavi V i r ta
SD 5205 Kun kesä on nyt mennyt, valssi. Metro-tytöt
Hiljainen kylätie, tango, Metro-tytot
SD 5206 Viesti mereltä, tango, Olavi Vurta
Nuoruuteni kaupunki, tango. Olavi Virta
SD 5218 Mustasukkaisuutta, tango, Olavi Virta
La Cumprasita, tango, Olavi Virta ja Mötro-tytöt
SD 5221 Valkoinen kukka,'tango; M a t t i Louhivuori
Mua varten ei, tango. Matti Louhivuori
SD 5240 Missä lienetkään, tango beguhie. Olavi V i r t a'
Tyttöni, luokseni jää, valssi, Olavi Vhrta
SD 5241 Kohti kaukaista rantaa. Valssi, Metro-tytöt
s . Sade kattoihin lyö, tangö.Metro-tytöt
SD 5244 Mary-Anne j a karjapaimen T i m i fox-trot. Matti Louhivuori,
j a Metro-tytöt
Mummon kaapplkello, fox-trot. Matti Louhivuori ja
Metrotytöt
• RYTMI-LEVYJÄ •
Jannen Haniyipolfcka, Veikko Sato
Maijun lanssa markkinoilla,'polkka. Veikko Sato
Kultainen: nuoruus, valssi. Eero Väre
ÄidiUe laulan ma vain, valssi, Eero Väre^ ^ --'l
Siirtblaisen muistoja; jenkka Jorma Ikävalko
Tukkilaisten tanssiaiset,'polkka; Jorma Ikävalko .: s:
iRakovalkealla, Tapio Rautavaara ja nUeskvartetti^;4,f
Kulkuri j a joutsen, Tapio Rautavaara ,
Vanha &itl, valssi, Eritki Junkkarinen
Tuhlaajapoika; jenkka; E r k k i , Junkkarinen
Imatran Inkeri, valssi, Erkki Junkkarinen
'Kulta kuumetta, tango, E r k k i Junltkarlnen
Sysmän Ltada, valssi. Veikko Sato
Tämän kylän jenkka. Veikko Sato
Metsäkukkia', valssi, Olavi Virta
Kaipaanikahtaisanaa, tango,.Olavi V i r t a '
Minä Ja Mandoliini, jenkka. Jukka Lönnqvist • .
Kulkurln.vhmehien näky; f 6 x - t r o t , j n k k a Lönnqvist
Muista minua, tango, MÄ»-tytÖt ,
Murtunut elämä; .valssi. Metro-tytöt
RumareilumarinumäreL jenkka; Jorma Ikävalko ja
tukkipojat
Säkkljänren polki», Jonna Ikävalko
Sokeripala, fox-t*ot,'oiavl V i r t a ^ •
Ajattelen sinua,aina; lOx-trot; Olavi Virta
- LÄHETiSMME LEVYJÄ K A H K K I A L LE
HINTA $1^5 KPll
f . (Ostajan maksettava lähetyskulut) '
Posti- ja pikatavaratllausten tulee käsittää vähintäin kolme Icvj»
' ' Tilatkaa osolttedla:
Vapaus Publishing Company Ltd.
Leijona-, Beavcr--ja_ Fennia-levyjen tukku- ja vähittäismyyP'
Canadassa.
BOX 69 : SUDBURY. ONTABlO
VR 6001
R 6032
R 6037
R 6090
R 6091
R 6099
R 6113
R 6158
R 6168
R 6186
R 6200
R 6207
he
läm
aassa o:
'fonni —
ftiMsataa
Kunankleli
mii
I sila varEi
äsapuole
Inohojen ka
sitä
Kaak
i ja saari
nen meii
aisia
täytyisi m
i kädeltä
i kiinaa
Ilea hoakutte
Ijöpaikkoja t:
l ttsesuojeluv
meitä .s
, sillä ep
tulisi
hiuskä
i pures:
iKmtenkääö^ el
npia k:elii
i nmuttam.-
Uit ja laati
i myöskään
1 opimme j
fttaa sen ]
tarvitse
..millaisilla
E a missäkin i
paä.-ja"|täss£
mpi kum
rMutta: k i
Jteihm, m u
öiii^n kirjoil
olleet kui
i millä on t
RUOT
Suora
piS. STO
Kä
Matkuj
'Suome
taan vi
Erikois
^n c,
vaikeui
• p
V A P