Vapaus, November 17, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 17 p. — Tuesday, Nov, 17, 1964
ilill'
sm
i
1 ' i i
INDEPENDENT L A B O R ORGAN
VAPAUS OF F INNI SH C A N A O I A N S
(LrBERTY) : Establlahed Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Sukal
Telephone: Office 674-4264 — Edltorlal 674-4265
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by VapauB
Publtehdhg Go, Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address; Box 69
Advertislng rates upon applicatlon, translations free of charge.
Authorlzed as second class mail by thfi Post Office Department, Ottava,
and for payment öf postage In cash. X
> M c n i b r r of the CANADIAN lANGUAGERRESS;
TILAUSHINNAT
Oanadaasa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.76 USA:8sa
' 3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk $10.00 6 kk. $6.25
1 vL 10 50 6 kk. 6.75
ElHot Laken saastutuksesta
Koko Ontarion väestöä säikäyttänyt uutistieto, että yRsi-tyisyhtiöiden
omistamat uraanikaivoslaitokset ovat saastutta-neetElliot
Laken alueen vesistöjä laajassa mittakaavassa,
tuli meille lähiseudun tavallisille asukkaille kuin "salama
kirkkaalta taivaalta". Mutta niin hätkähdyttävä kuin tämä
uutistieto olikin, sen tosiasian paljastaminen oli sittenkin si­vuseikka
verrattuna siihen tiedonantoon, että vaikka terveys-ja
hallitusviranomai.set ovat olleet yli kaksi vuotta tietoisia
mainitun alueen vesistöjen saastuttamisesta, siitä ei ole kui­tenkaan
annettu minkäänlaista varoitusta suurelle yleisölle.
Ei ole-liioin annettu asianomaisille yhtiöille tiukkaa ja eh-donta-
määräystä, että järvien ja jokien saastutus on kerta
kaikkiaan lopetettava! ,
Jos mikään niin tämä Elli-ot Laken alueen vesistöjen|saa.s-
" tuttaminen ja sen tosiasian salaaminen yleisöltä yli kahden
vuoden ajan, on käytännöllisenä esimerkkinä siitä, että uraa­nikaivokset
"ovat liian vaarallisia' yksityisomistajien käsissä
ja kontrollissa, ja että ne olisi kansallistettava pikamars.sissa!
Samalla kertaa on erittäin huolestuttavaa, että tätä Elliot
Laken alueen vesistöä on voitu ollenkaan näin suuressa mit­takaavassa
saastuttaa. Totta puhuen, meistä tuntuu, että vi­ranomaiset,
joiden olisi pitänyt aikoja sitten huolehtia, että
tällaista saastutusta •^i- olisi saanut kehittyä, yrittävät vielä­kin
väheksyä siellä kehittynyttä vaaratilannetta.
Melkein uskomattomalta naiviudelta tuntui pääministeri
Lestef B. Pearsonin lausunto asiasta alahuoneen, istunnossa.
Kuten tiedetään, pääministeri Pearson"edustaa" alahuonees­sa
Algoma East vaalipiiriä,mi.ssä Elliot Lake sijaitsee.
•Mutta sen sijaan, että olisi tunnustanut oman huolimat­tomuutensa
ja toimettomuutensa asian johdosta, pääministeri
Pearson kohdisti asiasta antamansa arvostelevan lausunnon
erään torontolaisen päivälehden uutisotsikkoon. Hänen kerro­taan
"pahoitelleen sen päällekirjoituksen johdosta siksi kun
se (Radioaktiivinen jäte on saastuttanut Elliot-järven — oli
se otsikko) on harhaanjohtava."
"Minä sanon näin", selitti pääministeri Pearson "asiaan
liittyvien vesistöjen perusteella — sillä uutistieto sellaise­naan
osoittaa, että se otsake oli liarhaanjohtava — kysymys
on alueesta, eikä lainkaan Elliot-järvestä . . . vaan Quirke-järvestä
ja Serpent-joen vedenjakajasta.' .
Tämä palauttaa meidän mieleemme usein hyvin perus­tellut
puheet kenraaleista, joilla ei ole oikeastaan hämärää
aavistustakaan siitä, minkälaisissa olosuhteissa tavalliset rivi­miehet
ja pikku-upseeril elävät ja kuolevat rintama-alueella!
Tosiasiat ovat tässä nimittäin tarua kummempia. On­tario
Water Resources Commission julkaisi asiasta raportin,
jossa sanotaan, että juomavesi; jonka radioaktiivisuus on ''10
picocurieta litraa kohti" on vielä turvallista pitkän ohjelman
tähtäimestä katsottuna. Mutta EMiot-järven veden radioak­tiivisuus
on ollut paljon tämän "pitkän tähtäimen" turvalli-suusrajan
yläpuolella, eli viimeksikuluneen vuoden aikana
12-14 picocurieta litraa kohti, kuten samassa raportissa sano-laan.
Kun tähän vielä lisätään Torontosta ja Sudburysta saa­dut
uutiset, että Elliot Laken alueen. ve.si.stöjen saastuttami­nen
on ollut terveys-ja hailitusviranomaisten tiedossa jo yli
kaksi vuotta, niin silloin on todella syytä ihmetellä Algomä
East alueen kansanedustajan, pääministeri Pearsonin sinisil­mäistä
tietämättömyyttä asiasta.
PÄÄVASTUU ONTARION HALLITUKSELLA
Päävastuu siitä, että tilanne on päässyt tällaiseksi kehit­tymään
ja myös tapahtuneen saastutuksen salaamisesta, lan­kea
luonnollisesti Ontarion maakuntahallituksen kannetta­vaksi.
Meidän lehtemme liittyy luonnollisesti niihin ontario-laisiin,
jotka toivovat, että tämän ''huonuh uutisen" paljasta­minen
on merkkinä siitä, että hallitus aikoo vihdoinkin ryh­tyä
toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Mutta kysyä jjitää
vieläkin, onko kaivosyhtiöiden hyväksi "puolueettomuut­taan'
niin .monissa asioissa osoittanut Ontarion toryhallitus
ryhtynyt riittävän päättäviin toimenpiteisiin^ vai tyytyykö
se vieläkin puolinaisiin korjauksiin? Juuri tässä yhteydessä
voi yleinen mielipiteen painostus olla suurena apuna.
Meille on kerrottu huolellisesti jätetyin varauksin, että
Elliot Laken vesistöä saastutuksesta on "tähän mennessä"
ollut""miltei mitätön terveysvaara"! Mutta kun samassa yh­teydessä
myönnetäärt, että mainitun alueen vesistöjen saas­tutuksen
laajuudesta saadaan täysi selvyys ja varmiius vasta
vuoden kestävän tutkimustyön perusteella, niin silloin jää
pakostakin vaikutelmaksi, että kehittynyttä vaaratilannetta
yritetään jossakin määrin pienennelläi tai ainakin kaunistella.
Edellä viitattiin jo tiedemiesten käsityskantaan eli oletta­mukseen,
että. pitkän tähtäimen kannalta voi juomavedessä
olla turvallisesti jopa 10 picocurieta radioaktiivisuutta litraa
kohti. Mutta tiedemiehet ovat meille selittäneet toisissa yh­teyksissä,
että hyvinkin pienet "kosketukset radioaktiivisuu­den
kanssa ovat vaarallisia. Ei ole pitkääkään aikaa siitä, kun
kiellettiin la.sten kenkien sovittelu X-sädekuvausten avulla
ninrienomaan sen vuoksi kun siitä saatu radioaktiivisuus voi
vaarantaa lasten terveyttä. Meille on siis selitetty, että vä­hemmästäkin
radioaktiivisuudesta voi koitua vakavia vaa­roja
ihmisten terveydelle ja tältä pohjalta katsoen näyttää
8iltä,„ettei terveys- ja hallitusviranomaisilla ole mitään oi-keiitta"
toivorikkaiden lausuntojen julkaisemiseen siitä, että
"tähän mennessä" on tervey.svaara ollut "miltei olematon'
•jne.
. Kaunistelematon to.siasia onkin, että Ontario Wat€r Re-soiirces
Commission- myöntää tietäneensä tämän saastutuk­sen
olemassaolosta ja isen pahenemisesta aina vuodesta 1957
alkaen, tekemättä silti mitään tämän terveysvaaran korjaa^
miseksi. v '
Maakunnan terveys- ja hailitusviranomaisten tiliisi suh-taiitua
luottamuksellisesti maakunnan väestöön ja erikoisesti
MISSÄ TYÖSKENTELET?
Pellolla uurastaa niittäjä, sota­mies
seisoo vartiopaikallaan.
Kumman työ on rasittavampaa?
NiittSjällä, joka kulkee tasaisin
pitkin askelin ja heilauttaa viika­tetta
vartaloaan kääntäen, ovat
liikkeessä kaikki käsien Jalkojen
ja vartalon lihakset. Vartiomie­hen
koko keho taas on jännitty­nyt
ja liikkumaton. Vartiomiehen
osa on vaikeampi, ja miksi — sii­tä
seuraavassa.
Fysiologit jakavat liliastoiminnal
kahteen luokkaan — dynaamiseen
ja staattiseen. Ensimmäisessä tapa­uksessa
lihasten toiminta tähtää ko­ko
kehon tai~sen eiillisten osien
siirtymiseen tilassa, toisessq, taas
jonkin kehon osan tai koko kehon
pysyttäminen jossakin asennossa,
joka ei vastaa tasapainotilaa. Näillä
kahdella lihastoiminnjan lajilla on
erilainen vaikutus elimistöön. Dy­naamisen
rasituksen aikana aineen­vaihdunta
on suoraan verrannolli­nen
rasituksen määrään. Staattisen
rasituksen aikana taas rasituksen
suuruudesta riippumatta aineen­vaihdunta
vilkastuu verrattain vä­hän.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Bräs kaikkein jännlttyneimplä
staattisia rasituksia on rekillä riip­puminen.
Jopa erinomaisesti val­mennetut
urheilijatkin harvoin ky­kenevät
kestämään tätä riipuntaa
minuuttia kauemmin. Elimistön ku­dosten
ja solujen hapentarve on tä­tä
harjoitusta suoritettaessa 600—
700 kuutiosenttiä minuutissa. Las-taajilla
ja sahureilla, joilla ei ole
konetta apunaan, on hapentarve yli
2000 kuutiosenttiä minuutissa. He
pystyvät työskentelemään tuntikau-sia:
Samanlaisia eroavaisuuksia
esiintyy myös 'verenkierron inten­siivisyydessä
ja hengityselinten toi­minnassa.'
Staattisen ja, .dynai^mlserj .rasituk­sen
aikana aineenvaihdunnassa i l ­meneviä
eroavaisuuksia nimitetään
kokonaisuutena Lindhardtin ilmiök­si
ruotsalaisen tiedemiehen^ mu­kaan,,
joka sen ensi kerlaa-havaitsi.
Tämän ilmiön ydin on siinä että
staattisessa rasituksessa lihasten
pitkän jännitystilan johdo.sta veri­suonet
supistuvat, verenkierto huo­nonee
ja lihak.set saavat riittämät­tömän
määrän happea: Tämän tu-lok.
sena aineenvaihdunta heikkenee
ja sen luoteet, jotka eivät ole lop­puun
asti helpottuneet — nk. kuor
iiaiiineet — kerääntyvät kudoksiin.
Lisäksi staattinen jännitys jossain
määiin rasittaa keskushermostoa ja
vus a myöhemmin, tämän työn pää­tyttyä,
himatihi muuttuu yliherk-kyyclfksi.
Juuri tästä syystä staatlLset pon­nistukset
ovat meille kauttaaltaan
Arvo Virkkala, Timmins, OnLirio,
täyttää torstaina, marraskuun 1!)
pnä 60 vuotta.
Hilda Raivo, Sudiju 17, Onl., Jäyl
tää sunnuntaina', marraskuin: 22
pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j;i tutla
vain onnentoivotuksiin.
OIKAISU — Viime lauantaise.ssa
Vapauden numerossa .Syntymäpä!
viä-osastoUa oli virheellisesti —
Sam Rantanen, Balsam .Creek, Onl.
— pitäisi olla Sam Rautanen, H:il
sam Creek Ont. täyttää keskiviikko­na,
marraskuun la pnä 7.') vuotta.
MM m a • » o a
Kirjeeta
KATEUTTAKO LIENEE?
Meillä on täällä Canadassa kol­me
korkeassa virassa olevaa, hen­kilöä,
joita on syytetty lahjuksien
vastaanottamisesta osakkeiden miio
dos.sa eräältä luonnonkaasuyhliöi-tä.
Kyseessä olevat henkilöt ovat
myöntäneet saaneensa noita osak­keita,
multa oikeuslaitos ei ole to
dennut siinä olevan mitään väärin
Tottakai vapaassa maassa saa yh
tiötkin antaa lahjoja. Ehkäpä nuo
arvoisat virkailijat ovat olleet
muuten vain hyviä ystäviä tälle yh­tiölle.
Eihän siinä olisi pitänyt olla
mitään väärin?
Sattuu, että on kerrassaan suuri
rikos kun sanomalehdet kirjoitta
vat, että he ovat voineet käyttää
noita iahjaosakkeila omaksi hyödyk­seen.
Kaupunkien asukkaat ovat
saaneet kaasun, joka on hyvää läm
•mitysainetta jä pormestarit lahjan
sa siitä, että ovat valvoneet kau­punkimme
etuja. Siis kaikki ovat
saaneet mitä ovat toivoneet. On
tainnut syntyä vain kateutta .siitä,
että.toiset ovat saaneet enemmän.
— 1:S., Port Arthur.
ki ^ystä. Mutta heti kun ponnistuksen
määrä ylittfiä 10 kilöh rajan, on
helpointa työskennellä seisten, kos­ka
kehon painovoima ja kehon l i ­hasmassa
tällöin helpottavat työtä,
.Kellosepän on mukavinta työs­kennellä
Istuen, koska hänen käyttä­mänsä
työvälinemäärä ei ole suiiri
ja välineet on sijoitettu rajoitetulle,
helposli tarkkailtavalle alueelle.
Sen sijaan asentajan, joka joutuu
i{äsittelemään suurta määrää erilai­sia
osia, välineitä ja laitteita, jotka
on sijoitettu korkealle iyölasolle on
suositeltavinta työskennellä seisten.
Hätien on helpointa suorittaa liik-keiensä
seisten, sen sijaan, että hän.
istuen kurkottelisi iptaih osaa, tai
työvälinettä. '
Kun' ön^^ sei­soma
asennosta, ori otettava huomi-oöii
iriyöspöydän, työkoneen, työ-penkin
_täi muun työtason korkeus
ja työntekijän pituus. Tässä muii-tamia
siiosituksiä, jotka on laadittu
fysiologisten kokeitten perusteella:
. Jos työtason etäisyys lattiasta on
72 senttiä niin 162 om pituisen hen
kilon, tulee iyöskenhellä seisten,
mutta henkilön, jonka pituus on 17(5
cm, istuen. .,V:
Kuitenkin myös istuma-asento
saattaa olla mukava tai epämuka­van
jännittynyt. Lapsuudesta läh­tien
mejtä jokaisia opetetaan istu­maan
suorana, kiimartainatta ja si­vulle
taipumatta. Siksi lyön ääres­sä
pU; osattava säätää i.stuiJ» ihmi­sen
pituuden mukaan, jottei hän
joutuisi kumartumaan tai kuroltau-vaikeampiä'"
kuin''dynaam^^^^^^^ »y"'^^""
Mutta suorana istuminen ei mer-
Lev Landau . . ,
pääsi kotiin
Moskova. — Kuuluisa neuvosto­liittolainen
Nobelin palkinnon voit­taja
fyysikko Lev Landau on pääs­syt
kotiin sairaalasta, jossa hSn oli
kokenut jo neljännen kerran klii
nisen kuoleman, kirjoittaa Mosko
vassa ilmestyvä iltalehti Vetjernaja
Moskva.
Landau joutui tammikuussa 1062
vakavaan auto-onnettomuuteen ja
oli seji jälkeen 50 päivää tajutloma
na.
Hänen asunton.sa on varustettu
erityisillä metallisilla kädensijoilla
— niitä oni kiinnitetty seiniin, oviin
pon'askaitei.siin jne — joiden tur­vin
hän pystyy liikkumaan. Erääs­sä
huoneessa ovat laitteet potilaan
päi^/ittäistä lääkintävoimistelua v'ar
ten.
Lfehden mukaan profes.sori Lau:
dau oli kovasta kohtalostaan huolp
matta ole menettänyt elämänusko
aan. Hänen nuorekas hymynsä on
jäljellä ja hän ottaa joka päivä
vastaan oppilaitaaan.
Elliot Laken alueen a.sukkai-siin
ja selittää avoimesti, miksi
tällainen vesistöjen myrkytys
on saanut tapahtua; miksi siitä
ei ole suurta yleisöä varoitettu
ja mitä ehdottomia takeita
meillä on siitä, että tilanne kor­jataan
nyt tyydyttävällä la­valla.
Tähän liittyy sivumennen sa­noen
eräs kummallinen .seikka.
Meillä on esim. maanteittemme
varsilla varoitustauluja, että,
jätteiden autosta poisheittämi-sestä
voidaan antaa $^^p sakko.
Toisin ^sanoen; jos. jrtilhäinen
autoilija niistää nenänsä ja heit
tää pyyhepaperin maantielle,
hänelle ja se on turvallisuus
terveys ym. syistä oikeutettu
laki meidän mielestämn}e
$50.00 sakko. Mutta kun, uppo­rikkaat
kaivosyhtiöt saastutta­vat
kokonaisia aluevesistöjä ja
vaarantavat siten menetelles­sään
tuhansien ihmisten ter­veyden—
silloin ovat hallitus-viranomaiset
täysin saamatto­mia
yli kaksi vuotta eikä .sen
jälkeenkään ole mitään var­muutta
siitä; että tilanteeseen
saadaan päteviä parannuslääk-keitä
— uränikaiyosten kän.sal-listamispäätöstä,
mitä ilman ei
väestön turvallisuutta voida tä-"
män aineen käsittelyn tiimoilta
tehokkaasti turvata.
raskas teh.ävä säilyttää kauan ja sa­ma
kaiken Ij.säksi hieman epämu­kava,
normaalista poikkeava a-sento.
Kuitenkin hyvin monet meistä
joutuvat päivittäin kosketuksiin tä­män
ongelman kan.ssa, kun he työ­hön
tullessaan asettuvat t.vöskente
lypaikallecn. Jokainen tietää omas-la
kokemuksestaan, että on vaikea
työskciitiellä kauan epämiellyttä-väs.
sä asennossa: vä.syy nopeainiiiiii,
olo alkaa tuntua epämiellyttävältä,
kehua alkaa särkeä ja kulottaa.
Tuotannon mekanisoinnin ja au
toinali-soinnin kehitys, työturvalli­suuteen
kiinnitetty huomio ovat
johtaneet siihen, että yhä enemmän
syijäytelään .sellaisia työmuotoja,
joi.ssa ihminen joutuu toimimaan
epämukava.ssa aseiuio.s.sa. Luode.s-saan
työs ökoneita, autoja, laitteita,
automaattisia linjoja ja ohjauspöy­tiä
ovat suunnittelijat tehneet pal­jon
vapauttaak.seen ihmisen ylen­palttisesta
fyysi.sestä, siis pääasias­sa
dynaamisesta rasituk.sesla. Työn-;
tekijöiden staattisia ponnistuksia ei
kuitenkaan usein ole oleUu huo­mioon,
vaikka uutta tekniikkaa hy­väkseen
käyttävien ja sitä palvele-j
vien terveydelle ja työkyvylle on
erittäin tärkeää, että otetaan huo­mioon
elimistölle luonnollisin ja
eriulli.sin työasento, ;
Mi ä sitten mukava asentoi mer-»
kitsee? Voidaanko aina pelkästään
päättelemällä edeltäkäsin määritel­lä
mikä työntekijän kehon, käsien
ja jalkojen asento suo hänelle mah­dollisimman
suuren mukavuuden?
Kaikki näyttää erittäin yksinkertai-
.selta istuessaan ihminen väsyy
vähemmän kuin seiste.s.sään. Miitta
on kuitenkin olema.s.sa .sellaisiakin
tilanteita, jotka kumoavat tämän
säänniin. Toisinaan kuviteltu -ta­loudellisempi"
asento — istuminen
— osoittautuu fysioloi^isesti vähem­män
puolustettavaksi kuin ener(,'ia-kulutuksen
kannalta "kalliimpi" .sei-
.sorna-asento.
Otiakaanune esimerkki
man osan käsillään tehtävistä suu-riutuvista
ammateista. Tämä koskee
erilaisia sorvi- ja työstökoneita hoi­tavia,
asentajia, tekstiilitehtaiden
työntekijöitä jne. Havainnot ovat
johtaneet mielenkiintoi.siin johto^
päätöksiin. Jo.s työntekijän käsil­lään
suorittama ponnLstus ei ylitä
viittä kiloa, on todellakin tarkoituk­senmukaisinta
työskennellä istuen.
Jos taas työponistus kehittää .">—10
kiloa, ei asennolla ole erityistä mer­kitse
samaa kuin istuminen "sei­pään
nielleenä'. Selkärangallemme
ovat ominai.sia luonollisei "jiienel
laipumati ja ne on otettava huo­mioon
työskentelytilaa varustetta^
esSa. Selän lihasten hiosähkövirto
jen lulkimukset ovat osoittaneet, et­tä
ehdottoman suorana istuiujiieii
merkitsee yliniääräi.sen staattisen
jännityksen aiheuttamista, lluoinat-lavasti
edullisempaa on suoda se
iälleen mahdollisuus hieman taipua,
istuen työskentely on helpompaa,
jo.s i.stuime.ssa on selkänoja, .joka
vastaa fysiologisesii nuikavaä, jän-jiitlämätöntä
a.sentoa. Monien Iiii-kuhihnaratojen
yhteyteen, ohjaa­moihin
ja konehuoneisiin on. jo
suunniteltu erikoisrakenteiset tuo
Iit. joiden selkänojaan on kiiniiilet-ty
suuri huomio.
Toisinaan on tarpeen varsin vä
häinenmuutos työniekijän asennon
parantamiseksi. Kenkätehta.i.s.sa oli
aikaisemmin eräs työmuoto — na­han
käsimuokkaus. Nykyään sitä
tuskin missään lehtaa.ssa suorite­taan
käsin. Mutta vielä joitakin ai-
Suomen Yo-lehti
ilmetteiee ^
Helsinki. — Ylioppilaslehti poh­diskelee
perjantaina ilmestynees­sä
numerossaan historiankirjoitus­ta
ja toteaa, että neljännesvuosi­sadan
takaiset tapahtumat kai­paavat
keskustelua, väittelyä ja
kritiikkiä. Talvi.sodan alkamisen
muitojuhlat eivät kuitenkaan ole
paikallaan, koska muistelijoille
ja juhlijoille "sotaan valmistau-tuntinen
ja sodan alkaminen un
suurempi juhlan aihe: kuin "esi­merkiksi
sodan loppuminen ja
rauha", kuten lehti toteaa.
Vaikka he itse saivatkin jiihlis
suurim'taan tyydytystä, ei niistä ole mitään
hyötyä .it.senäiselle Suomelle vuon­na
19(i4 eikä. tulevaisuude.ssakaaii,
korostaa Ylioppilaslehti.
Nuorella polvella on oikeus ky­syä,
olisiko talvisota voitu välttää,
vaikka siihen ei saataisikaan kos­kaan
vastausta; Ilman mitään jälki­viisautta
voidaan kuitenkin sanoa,
että silloinen ulkopolitiikka er ol­lut
paras mahdollinen, koska .Suomi
ei välttynyt joutumasta .sotaan, sa­noo
Ylioppilaslehti.
koja sitten saattoi havaita työnteki­jän,
joka voimakkaasti eteenpäin
kumartuneena :^0 asteen kulma.ssa
nopein ja täsmällisin kädenliikkein
jatkuvasti jännittäen mankeloi nah­kaa.
Jo sinänsä varsin vaikeaa työ­tä
vaikeutti vielä poikkeuksellisen
epämukava asento. Melkoi.seen dy­naamiseen
rasitukseen liittyi staat­tinen
rasitus, joka häiritsi tuotta­vaa
työtä. l<ysiologit tulivat avuksi
työolosuhteita helpotettaes.sa. Kiitti,
kun pöyiään tehtiin syvennys ja va-ranahoille
lisätaso. Tällöin hävisi
tarve kumartua voimakkaa.sti ja työ
muuttui . huomattavasti tuottavam-mak.
si ja helpommaksi.
Oikea työskentelya.sento auttaa
ihmistä pääsemään korkeisiin työ-
.saavutuksiin, rationaalisesti käyttä­mään
voimiaan ja vapauttaa hänet
niin sanoak.semme tuottamattomilla
liha.sponnistuksilta.
— S: (iro.shov — APN.
imiiiiii
Mitä nmut sanova^
iiitiiiiiniHnft».
tfUOlilAAMATTA JÄÄNYT pil^USEIKKA s
"Yht'äkkinäisenyälrir«jäyksen Sattuessa pitäisi ^ftoilijän pysäyttää >-
ajokkinsa heti. Auto olisi pysäytettävä siten ettei tienristeyksiä-jms. tu-^,
kita." , -
"Mutta tämä hyödyllinen lentolehtinen (jonka julkaisija on Länsi- ^
Saksan 'Ilmahyökkäyssuojelu')'«i selitä autoilijoille, mitä heidän pitää
tehdä silloin, jos heidän ajokkinsa seisoo pysäköintimittarin kohdalla,
ja he ovat atomipommiräjäyksen aikana juuri pudottamaisillaan rahansa
mittariin." — Demoeratic German Report, syysk. 1964.
VAIHTEEKSI OMIEN ETUJEN MUKAISESTI
Mutta meidän on päätettävä nyt, eikä myöhemmin, sillä meillä ei
tule olemaan samanlaista mahdollisuutta kiinalaisien hyvän tahdon saa-miseksi
tai heidän pahansuopaisuutensa' lujittamiseksi. Käyttäkäämme
siis kaikki vaikutusvaltamme saadaksemme 700 yjniljoonaa kiinalaista,..^;!,
YK: n ja lopettaaksemme Tshiang Kai-shekin vetOrOikeuden; Ja omak­sukaamme
ulkopolitiikka, mitä ei voida' tulkita ' me• myös"-sanonnalla>;
ain;i silloin kun USA antaa käskyn. Pysykäämme, tahdissa maailman.,
, ji.
enemmistön kanssa ja olkaamme riittävän rohkeita' toimiakseinme vaih­teeksi
omien etujemme mukaisesti. Y l i muun, toimikaamme siten, että
se vakuuttaa, jos mikään, mannermaan kiinalaisille, että ydinsodassa
ei ole voittajia.^—Maclean's Magazinen toimituskirjoitus"marraskuun
Ui pnä .1964.
MKIIIIIIIIIIIilllllllllllllllillllllllllllllllllllllllllllllillllllllllllllllllH^
Kekkonen Nikoon -Wilson lJSA:han ja
Shastri Lontooseen
Helsinki. — Tasavallan presi­dentti
Urho Kekkonen vierailee
ensi helmikuun lopulfa Mo.skovas-sa
paluumatkallaan valtiovierai­lulta
Intiasta, ilmoitettiin ulko­asiainministeriöstä
torstaina.
Ulkoasiainministeriön asiasta an-tama-
ss^a viialli.sessa tiedotuk.sessa
kenotaan, että lyhdylläessä valmis­telemaan
tasavallan presidentin In­tian
vierailua ehdotettiin Suomen
laholla painuma' kan suorittamista
Moskovan kautta. Neuvostoliiton
hallitus on äskettäin vahvistanut,,
etlä tasavallan presidentti oUjJer
vetiillut Moskovaan ja esittänyt toi-
NLn KANTA IDEOLOGISISSA
KYSYMYKSISSÄ ENNALLAAN
Moskova. — Samaan aikaan
kun sosialististen maiden puolue-ja
hallitusvaltuu.skunnat valmi.ste-livat.
kotiinlähtöä Moskovasta jul­kaisi
Pravda viime viikolla artik­kelin,
joka osoittaa, että NKP on
umaksumallaan periaatteellisella
kannalla kansainvälisen kommunis­tisen
liikkeen ajankohtaisten on­gelmien
suhteen.
A rtikkeli.s.sfl korostetaan taiste­lua
oikeistolaista ja vasemmisto­laista
opportunismia, revisionis-mia
dogmatismia ja lahkolaisuut­ta
vastaan ja sitä pidetään vasta­uksena
kaikille niille, jotka ovat
katsoneet NKP:n muuttaneen pe­riaatteellista
kantaansa näihin ky­symyksiin
nähden.
Pravdan artikkelin kalsotaan hei­jastavan
NKPn johdon käsityksiä
niiden keskustelujen jälkeen, joita
sillä on ollut veljespuolueiden edus-lajien
kan.ssa viime päivinä. Siinä
koro.stetaan kommunistisen ja työ­väenliikkeen
yhtenäisyyttä, mutta
todetaan, etlä erimielisyyksien voit-laminen
on mahdollista vain puo­lueiden
yhtei.seii neuvottelun kaut-
•la. •
KANSAINVÄLINEN
NEUVOTTELU
Artikkelissa korostetaan, että
kommunististen puolueiden yhteen-liiUymi.
sen perustana ovat vuoden
Ifllj? ja 1%'0 Mo.skovan neuvottelu­jen
asiakirjat, jotka ovat veljespuo­lueiden
yhtei-sesti laatimia. Kan-
.sainvälisen kommunistisen liikkeen
yhtenäisyyden lujittamiseksi, eri­mielisyyksien
voittamiseksi ja yh­teisen
linjan löytämiseksi on tehok­kain-
väline veljespuolueiden neu­vottelu.
NKI' ja puolueiden enemmistö on
sillä kannalla, että uusi neuvottelu
on väl!tämätön. Sen tehtävänä on
kaikkien kommunistien yhteenliittä­minen
marxismin-leninismin ja piro-letaarisen
internationalismin poh­jalla.
Puolueemme tekee kaikkensa
saadakseen aikaan tämän yhteen:
liittymisen, kirjoittaa Pravda.
Sen sijaan artikkelissa ei mai­nita
mitään ajankohdasta, milloin
neuvottelut järjestettäisiin. NKPn
aikaisemman ehdotuksen mukaan >
neuvottelua valmistelevap vali.O;
kunnan työ alkaisi joulukuun puo­livälissä
ja neuvottelu pidettäisiin
ensi kesänä. Mikäli Moskovassa
nyt käydyissä keskusteluissa on •
päädytty johonkin' muuhun ajan­kohtaan,
on se tapahtunut puo­lueiden
pyynnöstä, ei NKPn
aloitteesta.
ONGELMALUETTELO
Ratkaisuaan odottavien kansain­välisten
on.iielmien joukossa Prav­da
jälleen mainitsee aseidenriisun-ta.
sopimuksen aikaansaamisen.; Eu­roopan
turvallisuuden lujittamisen
ja Saksan kysymyksen rauhanomair
sen ratkaisun, Kuubaa vastaan suun­nattujen
provokaatioiden lopetta­misen
ja Formosan; yhdistämisen
uudelleen Kiinaan.
"Ei ole sallittava minkäänlaista
vierasta sekaantumista toisten kan­sojen
asioihin. Sellainen on Neuvos­toliiton
selvä politiikka", kirjoittaa
lehti.
Artikkelissa puhutaan paljon ko­lonialismin
ja uu.skolonialismin vas-taise.
sta taistelusta, korostetaan so­sialististen
valtioiden tasa-arvoisuut-ta
ja vakuutetaan, että niin kauan
kun aseidenriisuntanogelma ei ole
ratkaistu, Neuvostoliitto pitää puo-lustusvoiman.
sa korkealla tasolla
taatakseen oman maansa ja liitto­laisten
turvallisuuden.
vomuk.sen. että hän viipyisi Mo.sko-vassa
riittävän ajan, että voitaisiin
järje.stää tapaamisia Neuvostoliiton .
johtomiesten kan.ssa. Presidentin .
Intian vierailu tapahtuu helmikuun
12—22. päivän välisenä aikana.
Presidentti Kekkosen seuruee-
.seenlntias.sa ja Moskova.s.sa kuulu- >
nee mm. ulkoministeri. Seuruee.sta •
ei vielä ole ilmoitettu tarkemmin, .
mutta valtiosihteeri ja poliittisen
osaston päällikkö ovat ne . ulkomi- \.
nisteriöt korkeat virkamiehet, jot­ka
yleensä ovat olleet mukana suu­rilla
vierailuilla; Edelleen on luul- ' '
tavaa, että seurilOtta täydennetään - >
kaupallisella .asiantuntijalla.
Presidentir Kokkosen vierailu In­tiaan
on hänen 14; virallinen valtio­vierailunsa.
13.' suuntautui viime'
maaliskuussa' Piiolaan. Neuvostolii­tossa
presidentti on käynyt valtio-'
vieraana kahdesti, toukokuussa 1958
ia marraskuussa'19fi0..
WIL.SON USAiHAN
WashingtDn; — Englannin pää­ministeri
Harold Wilson neuvottelee,;
presidentti Johnsonin kanssa Val­koisessa
talossa 7-^8, joulukuuta,
ilmoitti Englannin Washingtonin
suurlähetystö.
Pääministeri Wilson saapuu
Washingtoniin 6. joulukuuta epävi-.
ralliselle vierailulle, jonka aikana
hän myös tapaa -YK:n pääsihteerin
U Thantin!i*Iew Yorkissa sekä Cari^
nadan pääministerin Lester Pear­sonin
Ottawassa. i
Ulkoministeri / Patrick Gordon
Walker ja p.uplustusministeri Denis
Healey sfeliraavat pääministeriä
matkalla. ' ' '
Wilsonin arvellaan tapaavan U
Thantin 9. joulukuuta ja samana
päivänä hän jatkaa matkaansa Otr
lavvaan, mistä hän palaa Lontoo.seen
10. joulukuuta.
SHASTRI LONTOOSEEN
New Delhi. -;- Intian pääminis­teri
Lal Bahadur Shastri vierailee
Englannissa pääministeri Harold
Wilsonin kutsusta 2—6. joulukuuta,
ilmoitettiin Mew Delhissä viralli­sesti.
Tämä on Shastrin toinen uiko-maanmatk.
T j a ensimmäinen Euroo-panvierailu.
Hän suoritti ensimmäi­sen
ulkomaanmatkansa lokakuussa
Kairon sitoutumattomien maiden
huippukokoukseen. ^
Shastri aikoi aikaisemmin tänä
vuonna osallistua Lontoossa pidet­tyyn
kansainyhteisömaiden päämi­nisterien
kokoukseen, mutta hänen
oli peruutettava tämä rtatka sai­rastuttuaan
vain muutaman viikon
kuluttua siitä, kun hänet nimitet­tiin
Intian pääministeriksi edesmen­neen
Jawaharlal< Nehrun jälkeen.
PÄIVÄN PAKINA
VAPAUTTA KOREAN MALLIIN
TV-ohjelman seuraajat eivät
saa Jietkeksikään unhoittaa sitä
.seikkaa, että Yhdy..svaltain uljaat
asevoimat pelastivat suuria ylivoi­mia
vastaan miltei ilman kenen­kään
apua Etelä-Korean kansan,
jota uhkani" vapauden ja itse elä-iimänkin
menettäminen niiden kau-
.heiden t>unikk'en toimesta.
Hollyvvoodin filmeissä nähdään
kerta toisen.sa jälkeen, miten ame-
'likkahiset .sotilaat joutuivat jalo­jen
vapausaatteittensa takia mil­tei
ylipääsemättömiin tilanteisiin
yrittäessään huolehtia siitä, ettei
vapaus ja siihen liittyvä inhimil­linen
hyvinvointi häviäisi Etelä-
Koreasta.
Onneksi on Hollywoodissa löy­detty
formula cli kaava joka o.soit-taa
erehtymättömän varma.sti, et­tä
apu on aina lähellä silloin kun
hätä on suurin. Niinpä Korean
solafilmeissäei puhilta mitään sii­tä
eriskummallisesta ilmiöstä kun
amerikkalaiset sotilaat makasivat
Korean todellisessa sodassa mie-hiumminsuurtea
kivien ja mui­den
suojien takana kuin käyttivät
pyssyjään. Siihen aikaan ihmette­livät
korkeat sotaviskaalit sitä, et­tä
mikähän vaivaa poikia kun ei­vät
edes yntä ampua? _
Jotkut asevoimissa palvelleet ta­valliset
"nahkapojat" olisivat kyl­lä
voineet antaa kaksikin vastausta
— he eivät ilmeisestikään halun­neet
puhdistaa eU jynssätä pyssy­jään
ammunnan jälkeen — tai sit­ten,
mutta herra varjelkoon sellai­sesta
kerettiläisyydestä, "vihollis­ta"
ampues.saan joutuu sotamies
itsekin "maalitauluksi", ja niin
muodoin loikoileminen suuren ki­ven
takana oli paljon miellyttä­vämpää
hommaa kuin se ampu­minen.
.
Hollyvvoodin versioissa ei kui­tenkaan
tällaisia joutavanpäiväi­siä
seikkoja muisteta. Sen sijaan
muistetaan kyllä korostaa, että
jenkit voittivat aina! Huolimatta
siitä kuinka paha tilanne kulloin­kin
oli, jokii yli-inhimillislllä voi­milla
.taidoilla ja nerouksilla, va­rusteltu
jenkki löi koko suuret vi­hollisjoukot
maan rakohon.
Niin tuli sitten Etelä-Korean
kansan vapaus, onni ja hyvinvoin­ti
pelastetuksi. Halleluja!
Ja näitä Korean voittokuvia ofT
jo nähty TV:sta niin paljon, että
niiden koettelemukset ja niiden
yhteydessä kärsityt menetykset
sekä lopulta ylivoimaisilla ponnis-
. fuksilla saavutetut loistavat voi­tot
ovat katselijoille yhtä tuttuja
kuin Herran rukous rippikoululai­sille.
Ja tiilok.set puhuvat itse puo­lestaan.
Torontos.sa vieraili lokakuun
alu.ssa korealaisen avustu.stoimi-kunnan
jäsen Yun Ilum, jonka
kerrotaan selittäneen ainakin
päällisin puolin niitä siunauksia,
mitä amerikkalaisten pistinten Ja
pommien avulla hankittiin Etelä-
Koiean vapauden puolustamisen
nimissä.
Mainitun miehen vierailun yh­teydessä
kertoivat (iräät päiväleh-det,
että Koreasta (tarkoittaa Ete­lä-
Koreaa — K) oh "tullut paina­jaisuni
talousmiehille ja- huolto-eli
avustustyöläisille.
. Suurena ongelmana on vast­ikään
todettu, niin kerrottiin meil­le
silloin, syntyväisyyden lisään­tyminen
huonompituloisten ja vä­hemmän
koulutettujen piireissä.
Ja Yun Ilum selosti Etelä-Ko­rean
kansanjoukkojen suurta hä­dänalaista
asemaa mm. seuraa­vasti:
Miehen on tehtävä siellä työtä
koko kuukausi voidakseen ostaa
perheelleen riittävästi riisiä vii­koksi.
Eteläkorealaiset eivät ilmei­sestikään
tunne suomalaisten pet­tua,
koska mr. Yunin kerrotaan
sanoneen, että he lisäävät ja täy­dentävät
ruokavaliotaan ruohoilla,
rikkaruohoilla ja meriruohoilla.
Vaikka perhe lisääntyy, miehen
alhainen ansiokyky ei nouse. Seu­rauksena
on nälkiintyminen jon­ka
johdosta monet kuolevat joka
vuosi hän .sanoi.
Ja aina valpas hallitus on kuu­lema
huomioinut nälkiintymisen
' lisääntymisestä koituvan "vaaran"
ja on ryhtynyt alustaviin toimen­piteisiin
tilanteen korjaartliseksi
—on i-yhdytty opettamaan köyhil­le
kansanjoukoille — syntyväi­syyden
kontrollia. ;
Mr. Yunin sanotaan myöntä­neen,
että tämä kaikkiparantava
patenttilääke — syntyväisyyden
ehkäisy — kohtaa vastarintaa
kansanjoukkojen taholta, — mutta
hän sanoo, huoltotyön tekijät edis­tyvät
tällä alalla.
Etelä-Korea on kroonillisesti
nälkäisten lasten maa, sanoi mr.
Yun. Lapset eivät ole siellä kos­kaan
terveitä siinä mielessä, min- .
kalaisina tne olemme tottuneet
-lapsia näkemään hyvin ravitussa
Canadassa,-; ' [
Ja selitettyään, että Etelä-Ko­rean,
nälkiintyneet lapset sairasta­vat
asiallisesti puhuen kaikkia
mahdollisia ja mahdottomiakin
tauteja, mr. Yun sanoi: "Kaikki ,
edelläsanottu antaa vaikutelman
toivottomasta ja peloittavasta
maasta, missä ei tunneta sen pa­remmin
naurua kuin kulttuuria­kaan."
Tämä (^n.siisr se sama lohduton '
kuva, joka tulee jokaisen aikaan­sa
seuraavan henkilön mieleen ai­na
kun l^iy^yöodin sotasankarit ;
peittoavat yliluonhollisin voimin ja
taidoin vastustajansa Etelä-Korean ;
"vapauden" säilyttämiseksi.
•.'••..•••••"-•ui'"Känsäkoura. • '
1 il !•