1966-12-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S i v u 2 • Lauantaina, jouluk. 10 p. — Saturday, Dee. 10,1966 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T ^ V Establlshed Nov. 6. 1917 E : . . < - O R : W. E K L U N D MANAGER: E. S UW T E L E P H O N E : Q F F I C E A N D E D I T O R I A L «74-4^84 PubllsJied thrice weekly: Tuesdaya, ThM«toya aiKl 9^twd»yB,lqr V«ia\||, Publishing C!o; Limited. 100-102 Elm StrWe«t;8udbuiyr Ontario, OMadtu Mailing Addrea: Box 69 Advertising ratas upon appUcatloa, Uanalatlon free of cbargo. Authorlzed as second cteas maU by the Po^ Office Qeportaeiit, C>ttaw(h and fbr payznent of poetage in cash. . . „ . b e r d . , H . CANADIAN lANGUAGF -PRFSS T I L A U S H I N N A T : Canadassa: 1 Vk. $9.00, 6 kk. $4.76 USA:ssa 1 vk. $10.00, 6 k t $8.25: 3 kk. 2.75 Suomessa: i T k . 10.50, 6 kk. 6.79 \ U Thant jäi toimeensa Kuten cn uutistiedoissa kerrottu, Y K n pääsihteeri U Thant muutti lopulta mielensä ja päätti ryhtyä uudeksi 5- vuotiskaudeksi vastuunalaiseen tehtäväänsä. Sen lisäksi, että hänen päätöksensä sai viikko sitten lauantaina YKssa yksimielisen hyväksymisen, maailman eri puolilta saapuneet viestit osoittavat, että tätä ratkaisu-a tervehditään yleisesti suurella mielihyvällä n i i n kapitalistisessa maailmassa kuin sosialistisessa ja linjoittumattomassakin maailmanosassa. Sihteeripaikan täyttämisasiasta käydyn keskustelun y h teydessä todettiin, että tasapuolisuuteen'pyrkinyt U Thant nauttii YKssa tällä kertaa laajempaa kannatusta kuin kukaan muu yksilö, ja että hänen sivuun jäämisensä ei parantaisi, vaan pahentaisi niitä vaikeuksia, mitä nyt on tämän maailnianjärjeston edessä ja ratkastavana. Sen lisäksi on tietenkin syytä todeta, että U Thantin päätös toimeensa jäämiseksi ei sellaisenaan merkitse myrs-kypilvien poistumista Y K n taivaalta. Pulmia j a vaikeuksia tulee ilmeisesti olemaan paljon, mutta niiden käsittely tulee epäilemättä helpommaksi sen vuoksi kun U Thant tulee osaltaan vaikuttamaan niiden ratkaisuun. Melkoisella varmuudella voidaan myös olettaa, että hänen ponnistelunsa rauhanasian hyväksi tulevat tästä lähtien saamaan enemmän, eikä suinkaan vähempää kannatusta Y K n piireissä.. • Kaikkein mielenkiintoisempina seikkana tässä yhteydessä on kysymys Vietnamin sodasta tai oikeammin sen lopetta- • misesta. Kuten tiedetään, U Thant esitti sivuun jäämisen perustelunsa yhtenä kaikkein painavimpana syynä sen kun hän ei ole yrityksistä huolimatta saanut lopetetuksi Vietnamin sotaa. U Thant ei ole tässä yhteydessä salannut lainkaan sitä että hän pitää Yhdysvaltoja vastuussa Vietnamin sodan jatkumisesta. Tosiasiassa hän antoi ymmärtää heti virkakautensa jatkamisen jälkeen, että Yhdysvallat on vuosina 1964 ja 1965 torjunut kolme kertaa hänen yrityksensä Vietnamin sodan lopettamiseksi. U Thantin kerrotaan sanoneen, että, ensimmäisellä kerralla Washington ei suvainnut edes' vastata hänen välitysehdotukseensa, ja että toisella j a kolmannella kerralla Washington esitti pelkkiä verukkeita kielteisen kantansa oikeuttamiseksi. : Toiselta puolen, heti kun U Thant tuU uudelleen valituksi Y K n pääsihteeriksi, Yhdysvalloista ilmoitettiin, että "mitään kauppaa'' ei ole tehty Vietnamin sotakysymyksestä, ja U Thant sanci itsekin, että hänen päätöksensä muuttamiseen "ei l i i t y mitään uusia viimeviikkojen kehityksiä''. Mutta U Thant sanoi lisäksi, eitä hän on " i l o i n e n " siitä kun "molemmat osapuolet" ovat suostuneet taistelujen lopettamiseen jouluna ja uutena vuotena. Tämän toteamuksen jälkeen hän kysyi: "Onko liian paljon toivoa, että se mikä on mahdollista vain pariksi päiväksi yhteisten juhlapäivien aikana, voi pian t u l l a mahdolliseksi pitemmäksi ajaksi uusien sitoumusten pohjalla siten, että kehittyy ilmapiiri, missä voidaan aloittaa "T^eskustelut rauhanomaisesta ratkaisusta?" . .Ilmeistä siis on, että U Thant toivoo Vietnamin tilanteen kehittyvän siihen suuntaan, että lähitulevaisuudessa voitaisiin aloittaa rauhanneuvottelut. Tämä toivo edustaa myös Canadan kansan suuren enemmistön tahtoa. Toivottavaa siis olisi, että Canadan hallitus tekisi osaltaan kaiken mahdollisen tämän toivomuksen to-teutumisec hyväksi vaatimalla entistä päättävämmin Poh-jois- Vietnamin pommituksen lopettamista, neuvottelujen aloittamista ja kaikkien ulkomaalaisten asevoimien kotiuttar mistä Etelä-Vietnamista, sekä Geneven sopimuksen kirjaimeen ja henkeen palaamista niin, j o t ta vietnamilaiset pääsevät lopultakin isänniksi omassa maassaan, ja voivat ilman mitään ulkopuolista painostusta ratkaista omat kansalliset ongelmansa. Länsi-Saksa on ajautumassa kohti diktatuuria ja sotaa tilnsi-Saksft kulkeutuu kokti puolueharvainvaltaa, diktatuuria — ja «tti». Kuva on saksviaisen fllodofln K«rl Jaspenin, joka sodan jälkeisenä aikana on arvostellut Länsi-Saksai^ kehitystendenssejä monissa kirjoituksissaan. Hänen viln)e keväänä julkaistu kirjansa Wohin treibt die Biindesrepiiblik? (MihJh liittovaltio ajautuu?) on nyt erityisen ajankohtainen senkin vuoksi; että tämä Baseliin Sveitsiin asettunut eksistentialisti pitää pyrkimyksiä "suureen kokoomukseen"— kristillisdemokraattien ja sosialidemokranttieni hallitusyhteistyötä — ratkaisevana vaiheena ennustamassaan kehityskulussa kohti diktatuuria. , Karl Jasperin pelko on nyt toteutunut: maan kolmesta puplu-eesta on ainoa tähänastinen op-ppsitiopuolue, sosialidemokraatit; sobftinut halUtnsyhteistyön kri». tilUsdemokraattien äärioikeistolaisen siiven kanssa. Kun vapaat demokraatit epämääräisine ohjeT" mineen ja aiemman hallitusyhteistyön rasitukset_ harteillaan ovat selvästi häviämässä poliittisesta kuvasta, jää nykyisten yksituumaisten hallituspuolueiden vaihtoehdoksi vain uusnatsilainen kansallisdemokraattinen puolue NPD; jonka läpimurto on tapah. tunut tosiasia; Jaspersin kritiikki ei ole äsken syntynyttä. Jatkuvasti vuodesta 1045 alkaen hän on arvostellut Bonnin ns. demokratiaa ja todennut; ettei Länsi-Saksassa ole tapahtunut ratkaisevia asennemuutoksia — ruskea väri on k a i hieman haalistunut vuosien mukana, mutta se mikä siitä on jäänyt jälelle istuu lujassa. Joitakin vuosia sitten herätti Karl Jaspers suurta huomiota kehottaessaan lopettamaan puheet Saksan yhdistämisestä joutavana jaaritteluna ja sen sijaan kiinnittämään huomiota molempien Saksojen välisten suhteiden parantamiseen. Vuodesta 1960 lähtien hän on arvostellut puoluevallan saamia groteskeja muotoja ja tämän valta-muodon epädemokraattisia piirteitä.-. . ^ • SKSALAISET E D E L L E E N K IN " A L A M A I S I A " Länsi-Saksan asukkaat eivät ele Maailman turuilta Jättiläiserehdys VETTÄ, VETTÄ Tiedemiehet ovat laskeneet, että pian tulee aika. jolloin jokien ja järvien makeanveden varastot eivät enää riitä ihmiskunnalle. Esimerkiksi f US A n suuruisen "maan väestön varustaminen vedellä vuonna 1980 vaatii kaikkien sen alueella virtaavien jokien' vedet. Neuvostoliitossa' on pintavesiva-rastoja henkeä kohti, laskettuna vähemmän kuin mo.nissa muissa maissa. Vuoteen 2000 mennessä, maan väkiluvun on laskettu nousevan 450 miljoonaan. Veden tarve lisääntyy jyrkästi. Jotta vältyttäisiin veden puutteelta, on päätetty ryhtyä käyttämään laajasti hyväksi maanalaisia vesivarastoja. Monilla alueilla löydettyjen "maanalaisten merien" hyväksikäyttö tulee paljon halvemmaksi kuin meriveden tislaaminen makeaksi tai kanavien rakentaminen. Erityisen suuria makean veden varastoja on löydetty Kasah-stanin alueelta. : RUKOUSLAUANTAI on jälleen takanapäin, mutta asiasta puhutaan kuitenkin vielä ja edelleen puheissa on asiaa yllin kyllin. Kysymyksessä on nimittäin se muuttunut tilanne, jolla kirkko on ryhtynyt keräämään nuoria t i - laisuuksiinsa rukouspäivän aattoina. Eräs suomalainen aikakauslehti kirjoittaa asiasta lyhyesti ja y t i mekkäästi näin-' "Alas rukouslauantain käyttäminen kirkon keinona saada nuorisoa tilaisuuksiinsa. Rukouslauantai-na on julkiset huvit kielletty, mutta kirkko järjestää tilaisuuksia, J o i h i n nuorisoa vedetään show-ohjel-malla ja pop-tähdillä. Eikö kirkko pysy muuten showssa mukana kuin pyhittämällä muilta kieltämänsä huvit. Eikö tämä ole pirun ajamista pois belsebubin avulla ja ennen kaikkea kaksinaismoraalia?" Tuohon ei oikeastaan ole mitään lisättävää. Rajan eteläpuclelta saapuneissa uutistiedoissa kerrotaan Yhdysvaltain hallituksen talousarvion "jättiläismäisestä ereh dyksestä", jonka mukaan "järjellinen talousohjelma" on miltei mahdotonta tänä vuonna. Näiden uuitstietojen mukaan tämän jättiläissuuren virhelaskelman ja perustana j a aiheuttajana on Vietnamin sola tai cikeammin sen aiheuttamat kustannukset. Viranomisten sanotaan nyt huomanneen, että Vietnamin sota tulee tänä vuonna maksamaan peräti kaksi kertaa n i i n paljon mitä "viime tammikuussa luultiin, eli kaksikynimentä miljardia virkailijat toistivat kcskiviikr dollaria eikä kymmenen miljardia! Tästä "laskuvirheestä" k o n a — o n se, että viime tam-johtuu myös se, että Yhdysvaltain hallituksen sotamenot mikuiset p u o l u s t u s l a i t o k s en ovat tänä vuonna todellisuudessa $67 miljardia, eivätkä $57 menot perustuivat olettamuk-miljardia; kuten hyväksytty talousbudjetti edellytti. seen, jotta (Vietnamin) sota Tämä.jättiläisvirhe, näin kerrotaan, aiheuttaa mm. sen, päättyy ensi kesäkuun 30 päi-eltä Yhdysvaltain hallituksen tappio tältä vuodelta ei ole $2 vään mennessä — olottamuk* miljardia, kuten on suunniteltu, vaan $10 miljardia. Maan talous ei luonnollisestikaan ole normaalitilassa näin suuren tappiolisän ilmaantumisen jälkeen j a hallituksen talousmiehet syyttävät siitä Pentagonia, eli puolustusminis-teriöä, jonka väilctään harhauttaneen taloussuunnittelijoita. Kukaan ei Pentagonissa eikä sen ulkopuolella näytä csit-maansa isäntiä. He ovat edelleenk i n alamaisia. He äänestävät joka neljäs vuosi, mutta eivät itse asiassa tiedä mitä äänestävät; Heidän on mukauduttava puolueiden ehdotuksiin, nieltävä ja hyväksyttävä viranomaisten komento, joka muodollisesti nojautuu kansalta saatuihin valtuuksiin. Näin erittelee Jaspers Bonnin perustusl a k i en j a käytännön synntyttämää tilannetta. Kansalaisten . perusoikeuksien suojan heikkous on tullut esiin monissa yhteyksissä: Speigel.jutus-sa, puhelinkuulustelujutussa ym. V i ranomaiset, jotka näissä ja muissa yhteyksissä ovat loukanneet kansalaisten oikeuksia, ovat itse loukkaamattomia. Jaspers väittää edelleen, että liittopäiväehdokkaiden asettamisessa' on ratkaisuvalta puoluehierarkian ja byrokraattien käsissä. Itse kansan tietämättömyys politiikan suhteen on "kauhistuttavan suuri". Puolueet eivät informoi tai kasvata ajatteluun, vaaleissa operoidaan pelkällä mai-nostekniikalla, ei asioilla. 5 PROS. KYNNYS Määräys, jonka mukaan liittopäiville saavat edustuksensa vain sellaiset puolueet, joiden äänimäärä ylittää 5 pros. kynnyksen, estää käytännössä tehokkaasti sen perustuslain periaatteen toteutumisen, joka lupaa vapaan puolue-muodostuksen; Tämän kynnysklau-sulin avulla on tehty mahdottomaksi uusien puolueiden ilmaantuminen ilman suuren rahan myötävaikutusta. Kehitys kulkee sitä kohden, Jaspers sanoo, että kansan elimiksi tarkoitetut puolueet muuttuvat valtion elimiksi ja tämä valtio hallitsee kansalaisia, se ei ole kansan palvelija vaan valtias ja tämä valtiovalta on byrokraattisten puolue- elinten kä.sissä. Tätä kehitystä odistetään useilla keinoilla, joiden alkuperäisenä tarkoituksena on ollut slabiliteepn ylläpitäminen. Eräs niistä on ns. rakentava epäluottamuslause, perustuslain määräys, jonka mukaan liittokansleri joudutaan, jaspers kirjoittaa, haihtuisi näennäisdemokratia kokonaan samalla kun puolueharvainvallan hallituksella olisi yhteinen vastuu; toisin sanoen ei mitään vastuuta. JUONITTELUJEN JA K A U P A N T E O N MAAILMA Seurauksena olisi puolueiden ja niiden ylempien kerrostumien väli. nen kaupanteko. E i olisi oppositior ta, ei valvontaa. Sisäiset taistelut olisivat vain juonitteluja, ei valtion vaan harvainvaltaisen ryhmän etujen puolesta. Vaalit voivat tuoda vain suhteellisen vähäisiä muutoksia näiden suurten puolueiden välisiin voimasuhteisiin. Virkanimityksen saadakseen on lääkärien, tuomarien ym. hakeuduttava puo.; lueiden jäsenyyteen. Se, jolla ei olo puolueen jäsenkirjaa, jää k i l pailussa syrjään. Systeemi perustuu kansan halveksintaan. Kansaa ruokitaan fraaseilla ja se pakotetaan passiivisuuteen. Sillä ei ole vaikuttamiskeinoja. "TURVALLISUUS?' TAVOITTEENA Liittotasavalta on asettanut tavoitteekseen turvallisuuden. Sillä ratsastavat kaikki puolueet vaalitunnuksissaan "Varma on varmaa", "Turvallisuuden puolesta", " E i kokeiluja". Perustuslakia laadittaessa haluttiin välttää vuoden 1933 (Tlit-lerin kaappauksen) toistumisen ja varmistaa liittotasavalta instituu-tionaalise. sli tällaista mahdollisuutta vastaan. Mutta, kiistää Jaspers, ratkaisu ei ole instituutioissa vaar. ihmisissä. Vuoden 1933 tapahtumat eivät olleet luonnonlain kaltaisia ' välttämättömyyksiä, tulvahyökyä ei olisi tapahtunut elleivät johtavissa asemissa olevat henkilöt olisi avanneet sulkuja päättelee filosofimme. Kommentoidessaan poikkeustila^ lakeja, jotka antavat hallitukselle kaiken vallan, Jaspers toteaa, että se mitä jo nyi tehdään kansan vapauden tahtoa va.staan on kauhistuttavaa. Hän viittaa natsimielisen National- und SoldatenzeitunKin I Tarvitaan "vahva mies", uusi Hitler, korkoihin tilausmääriin ja vaalii: j sanoi tämä natsi ranskalaiselle Meidän on suojauduttava itseämme I Planete-lehdelle y l i kaksi kuukautta vastaan. Jaspers pilää poikkeus-lakoja demokratian itsemurhana kuiinalaisena ja järjesteltynä itse-murhana. Vietnamin sota maailman tilanteen suurin ongelma^ Pariisi, -r- NeuvostolUtoQ pää' ministeri Aleksei K o s y g i n leimasi lauantaina Vietnamin sodan kansainvälisten suhteiden suurimmaksi ongelmaksi ja vaati taistelujen lopettamista Hanoin esittämien neljän ehdon pohjalta. Kosygin sanoi Neuvostoliiton haluavan hyviä suhteita kaikkiin maihin. Hän mainitsi, että hänestä on kiusallista puhua Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista sodan jatkuessa Vietnamissa. — Emme vastusta hyviä suhteita Y h dysvaltoihini hän lisäsi. Puheessaan lehdistölounaalla kahdeksanpäiväisen Ranskan-vierailunsa kolmantena päivänä lauantaina;- Kosygin totesi Ranskan nyt irrottautuneen täydellisesti Naton soti-kirjoittamisen aikoihin ei uusnat-tilainen puolue N P D vielä ollut suorittanut läpilyöntiään osavaltiotasolla, mikä selittänee sen, että varsinaisen natsismin osuus hänen erittelyissään on vähäinen. Viime kevään jälkeen on uusnatsilainen puolue päässyt osavaltioparlamenttiin sekä sosialidemokratian linnakkeessa Hessenissä että natsismin kehdossa Baijerissa j a puor lueen johtajat ovat vakuuttuneita siitä, että seuraavissa liittopäivä-vaaleissa puolue saa edustuksensa Bonnin valtiopäiville. "Suuri kokoomus' — kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattien hallitus-liitto on muuttanut tilannetta sikäli, että raja Länsi-Saksassa jossa tosiasiallisia vaihtoehtoja ei ole ollutkaan, tulee nyt NPD:n ja muiden välille. Nämä muut —- entinen Kurt Georg Kiesinger j a toinen Hitler-kandidaatti Franz-Josef Strauss •— soittavat ensiviulua hallituksessa ja johtavat maata yhä syvemmälle natsismin suuntaan. Tässä yhteydessä kannattaa vielä kerran toistaa Hitlerin SA-joukko-jen huippumiehiin kuuluneen ja nykyäcn liikemiehenä vaikuttavan Otto Strasserin hahmotelma tavasta millä Länsi-Saksaa tulee hallita. laalllsista järjestelyistä, Hän sanoi, että Varsovan liitto puretaan, jos- Naton suhteen tehdään samoin. — Pyrimme lieventämään jännitystä. Meillä ei ole hyökkäyssuunnitelmia. Näemme Ranskan hallituksen pää:öksen irrottautua N a ton sotilaallisista järjestelyistä jännityksen lieventämiseen ja rauhan edistämiseen tähtäävänä toimena; TYYTV>HNE.\ SODAN TULOKSIIN Jaspers ei myöskään hyväksy kymmenen vuotta sitten loleuteltua Saksan komtnunisliscn sitten. Slrasser jatkoi: "Hänen on oltava aika lailla samanlainen kuin Hitler ollakseen uskottava, mutta toisaalta hän ei saa o l la liian paljon samanlainen, jotta krematorioiden haju ei tarttuisi: Hänen on kuitenkin täytynyt olla (natsi) puo. lueen jäsen, mutta hän ei o l e saa- A L E X E I KOSYGIN sanoi Kosygin. Hän tähdensi Neuvostoliiton uskovan lujasti sotilasliittojen purkamiseen ja olevan valmis hajottamaan Varsovan l i i ton jos länsi tekee lopun Natosta. Neuvostoliiton pääministeri, joka tähdensi perjantaina Oderin — Neissen linjan ja Saksan valtioiden ; välisen rajan peruuttamattomuutta, palasi samaan- aiheeseen lauantaina. Hän sanoi, että Bonnin hallituksen täytyy ymmärtää, "ettei mikään mahti maailmassa, voi koskaan tehdä loppua kahden Saksan valtion olemassaolosta". — Bonnin täytyy myös tunnustaa Saksan rajat sellaisina kuin ne määritettiin sodan päätyttyä, hän sanoi. Kosygin sanoi, ettei hän suunnittele tällä hetkellä matkaa Y h dysvaltoihin. Hän sanoi Ranskan ja Neuvostoliiton suhtautumisessa maailman ongelmiin tapahtuneen lähentymistä. "Sanoisimpa melkein, että näkökantamme ovat yhtymässä", hän lisäsi. nut ottaa aktiivisesti osaa juutalais- (pääministeri) hallituksineen voi- kiellopaälöstä ja vaalii ^''vl^.llisu! ' ""'r*?;."-"^f^ daan kaataa vain, jos cpähiotta-i n maailmansodan tosiasiiillisiin '"»^«^'."'n'-'" k^P'^'-»'";^'- muslau.setta äänestäneet samanai-1 seurauksiin, luopumi.sta aluevaati-' ^T^\ if °" f P ' ' " " ^ kaisesli voivat esittää uuden kans-! muksisla Länsi Sak.san on u . n - » ^ » k k a k . e l e l l a sosiaalisen lerin. Porlamenttikäytäntö on muodostunut sellaiseksi, etteivät liittopäivät puoluelojaliteettinsa takia tue • edes. omia: valvontaelimiään silloin, kun nämä paljastavat epä^ kohtia. OPPOSITIO PUUTTUU Maassa, ei ole.poliittista oppositiota .siinä mielessä kuin parlamentaarinen demokratia edellyttää. Kansa on jäänyt vaille sitä poliittista koulua, jonka puolueiden avoin taistelu olisi tarjonnut, ja sen enemmistö on tyytynyt totunnaiseen sitäkin suuremmalla syyllä, kun talouselämä on kukoistanut. Koska, maassa ei ollut oppositiota, ei mitään samalla tasolla tapahtuvaa taistelua hallituksen ja opposition välillä, on vastatendens-siksi muodostunut pyrkimys suu-puolueiden hallitukseen. Jos tähän nusteltava. Oder—Nei,s,se-linja ja luovuttava Sak.s;in yhdistämisvaati-muk. scsla. Hitlerin aloittama sota aikaansai nämä lajal ja ne ovat tosiasioita, jotka on lunnusleltava. Ei ole kysymy.s rangaistuksesta, vaan väkivalhmta, johon on vastat- ' lu väkivallalla, Ja.spers sanoo. Hän katsoo edelleen, ettei se joka pilää kiinni sodassa saavullamaslaan voitosta uhkaa rauhaa vaan se, joka vaalii menettämänsä korvaamista. Sen joka haluaa rauhaa on tunnustettava tosiasiat. Jaspers toteaa myös, että Bonnin politiikka on joutunut umpikujaan, jossa sitä uhkaa tarpeeton ja kenties vaarantäyteincn tappio. NATSIPUOLUE J A MUUT Karle Jaspersin ajatukset ovat syväluotauksessaan eräällä tavalla reen kokoomukseen tai ~ka1kkien-T-tyyt)i.liisen-.saksalaisia, mutta kieltämällä varteenotettavia. Kirjan ! oikeudenmukaisuuden evankeliumia. Hänen on oltava katolinen, ilman, että hänellä olisi l i i an huo-i miota herättävät yhteydet kirkkoon. Hänen on oltava Amerikan puolesta, mutta hänen täytyy luoda s i l - jmäyksiä myös de Gaulleen ja välttää Moskovasta suuntautuvia sanoja. Sitä paitsi hänen pitää olla sympaattinen kansan silmissä ja tulla toimeen vaikutusvaltaisten ihmisten kanssa. Tunnen yhden ainoan tunnetun Bonnin poliitikon, joka yk sityiskohtia myöten vastaa näitä vaatimuksia: Kurt Goerg Kiesin-gerin." Otto Strasserin — ja muiden u u sien ja vanhojen natsien - T - kans-leriehdokas on nyt siis Länsi-Saksan johdossa. Onko hän H i l l e r numero II vai von Papen II. Natsidik-taattori vai hänen edelläkävijänsä, sulkujen avaaja? — Hilkka Ahmala. Kosyginin Pariisin puheet Barzelin syyttelyn kohteina Bonn, — Länsi-Saksan kristillisdemokraattisen puolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja" Rainer Barzel syytti viikko sitten j u l kaistussa sanonialehtihaastattelus-saan Neuvostoliiton pääministeriä Aleksei Kosyginia yrityksistä " k y l vää jännitystä ja hajaannusta" Eurooppaan. Riippumattoman viikkolehden Welt am Sonntagin julkaisemassa haastattelussa Barzel totesi, että "se, joka sanoo sellaisia asioita, joita Aleksei Kosygin on sanonut Pariisissa, ei pyri sovinnon aikaansaamiseen Euroopassa, vaan jännityksen ja hajaannuksen luomiseen". Barzelin huomautukset olivat Bonnin ensimmäinen virallinen kommentti Neuvostoliiton pääministerin Ranskan-vierailunsa aikana tekemiin ehdotuksiin. Ko-sygin sanoi Pariisin kaupunginvaltuuston tarjoamalla lounaalla mm., o tä Itä- ja Länsi-Saksan väliset rajat sekä Oderin-Neissen raja Saksan ja Puolan välillä ovat "loukkaaniattomia". PÄIVÄN PAKINA ÄLYMYSTÖN ÄLYTÖN KOKOUS seen, josta on sittemmin luovuttu." Sellaista on sotapolitiikka valtion talouden kannalta katsoen; Kenenkään ei liioin tarvitse olla "tietäjän" oikä edes tävän katsantokantaa, että jokin perustavaa laatua oleva taloustiedcmiehcn nähdäkseen, muutosViettiamiri Sodassa o l i s i aiheuttänuf tämän laskuvir- e yhdysvaltalaisten edessä heen. "Sota on edistynyt, ösapuilleeri suunnilelnriienmukai- on ja hin-sesti j a presidentti on usein-osoittanut, että esimerkilcsi Ien- nanhousuja vain siitä" " i l o s t a " , tokoneideri menetys (Vietnamissa — V) ovat hyvin lähellä arviomäärää", kirjoittaa asiasta New York Times Service ja " Y k s i tekosyy, mihin toisinaan viitataan ^ minkä jotkut että Yhdysvaltain imperialismi saa käydä hyökkäyssotaansa pientä Victnaniin kansaa vastaan. Aina valppaasti asioita seuraava vanha ystävämme Pietilä halusi tietää, miksi ei Vapaudessa ole kerrottu mitään siitä älymystön edustajien kokouksesta, mikä pidettiin viikon vaihteessa Chicagossa — edesmenneen AI Capo-nen tyyssijoilla. Esliimme valittelun tapahtumasta, mutta yritimme samalla puolustautua sillä, että mahdollisesti siitä' asiasta eivät ole muutkaan lehdet suuria huudelleet, koska emme olc_. sattuneet sitä huomaamaan. , Vai tuliko siitäkin hommasta nahkamuna, ihmetteli Pietilä ja j ; y h t y i kaikessa rauhassa väärä-vartistaan 'lataamaan" ja sytyttämään. Tuokion kuluttua — hyvät hen-kisauhut imaistuaan — Pietilä sanoi/ että on se kumma juttu, kun «itä tilaisuutta on •sentään niinkin hyvin mairiosleltu. Valiteltuamme edelleen ticiä-niältömyyttämmc tässä asiassa, Pietilä .sanoi lukeneensa Chica- . gosta viime lauantaina lähetetyn A P : n uutistiedon, missä kerrotaan, että siellä . o l i paikallisen yliopiston kutsusta kokoontunut inlollcktuaalicn 4-päiväincn kokous keskustelemaan siitä huo-losluneisuudesta miiä nykyinen asevelvollisuusmcnetelmä on a i heuttanut. " Ahaa, sanoimme me,' kysymys on siis niistä asevelvollisuuskarkureista, joita nykyään tulee yhä I isään: yvä.ssä määrässä Yhdysvalloista Canadaan. — Väärin arvattu, vastasi rauhalliseen tapaansa vierailijamme. Ky.symys oli siitä, miten saadaan lehiistetuksi ns. valinnallista kut-sunlamenetelmää. Konferenssiin oli uutistiedon mukaan kutsuttu opettajia, hallituksen virkailijoita, liikemiehiä ja "laajoja poliittisia piirejä edustavia" opiskeli-joila, kuten kerrotaan. Jotkut kokoukseen osallistuneista olivat ennakkotietojen mukaan haukkoja eli sotahulluja, toiset kyyhkysiä cli rauhanpuo-lu. stajia ja lisäksi niitä puolueet-lomia. .Saman uutistiedon niukaan, kertoi Pietilä edelleen, YhdysvaIloi.H-sa on Vietnamin sodan alkamisen jälkeen lisääntynyt jatkiivas-ti painostus kutsuntaläkien muuttamiseksi ja kun nykyinen kut-suntalaki päättyy kesäkuun 30 pnä, asia on tullut yleisön mielipiteen valokeilaan. K.o:n lain mukaan on 2 vuoden aikana kutsuttu 600,000 amerikkalaisnuorta asevoimien riyeihin. Todellisella amerikkalaisella on tässä asiassa selvä kanta. USAn kirkkojen kansallinen neuvosto on ehdottanut kutsunnan e l i pakko- oton lopettamista ja kehoitta-nut turvautumaan yksinomaan vapaaehtoiseen värväykseen asevoimien hyväksi. Puheena olevan kokouksen aattopäivänä kokoontui Chicagossa 200.~-opiskelijaa, jotka hyväksyivät päätökseUj^että "me emme mene" kutsuntalakikonferensslin. Tässä opiskelijain kokouksessa olivat puhujat kehoitlaneet nuoria miehiä vastustamaan asevoimiin kutsumista. Puhujain joukossa oli Yalen professori Straughton Lynd, joka tunnetaan "valloissa" uuden vasemmiston yhtenä puhemiehenä. Profes.sori Lynd arvosteli ankarasti intellektuaalien asevelvolli-suuskokousta, jonka lähtökohtana on oleKamus, että "Isola- ja a.scvclvollisuus ovat välttämättö-myyk. siä. Se kiinnittää huomiota vain valinnallisen asevelvollisuus-kutsunnan heikkouksiin." sanoi professori Lynd ja selitti: "Meidän (opiskelijain) kokous piitää lähtökohtana sitä, että sota ja asevelvollisuus eivät olo o i keutettuja, ja että asevelvollisuudesta kieltäytyminen oh laillinen keino tämän katsomuksen ilmaisemiseksi." .' — Juttuun haudattu kissan raato on kuitenkin edellämainitun uutistiedon häntäpäässä, selitti ystävämme Pietilä. Siinä kohdassa sanotaan näin: "Vaikka Chicagon yliopiston nelipäiväisessä konferenssissa ei ole edustajilla lupa keskustella lainkaan Yhdysvaltain ulkopolitiikasta, edustajille tulee puhumaan senaattori Edward M. Kennedy, (D. Mass) ehdotuksestaan kansallisen arvonnan järjestämiseksi kutsunnan asemasta; ekg-^ nomi Milton Friedman, joka p u huu kokonaan vapaaehtoisista muodostettavasta armeijasta ja ; antropologi Margaret Mead pakollisesta kansallisesta asevelvollisuudesta koskien kaikkia, naiset mukaanluettuna." Hyvin ovat pullat uunissa, tunnustimme. Pietilä puolestaan myönteli ja, haasteli jotakin siihen tapaan, että kun "valkeus nauraa pimeyden töille", niin Chicagon konferenssissa keskus-l e l l i in todellakin vain taudin i l miöistä, eikä ulkopolitiikasta, m i kä kurjuudellaan on taudin e li kulsunlavastaisen mielialan "nostattanut. Vesiperän taisivat siis;.nämä älyniekat tässä älyttömyyskokoukT sessa vetää, päätteli Pietilä ja siirtyi muista asioista juttelemaan, mutta se b n j i i t t u erikseen. — Känsäkoura,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 10, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-12-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus661210 |
Description
Title | 1966-12-10-02 |
OCR text | S i v u 2 • Lauantaina, jouluk. 10 p. — Saturday, Dee. 10,1966 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T ^ V Establlshed Nov. 6. 1917 E : . . < - O R : W. E K L U N D MANAGER: E. S UW T E L E P H O N E : Q F F I C E A N D E D I T O R I A L «74-4^84 PubllsJied thrice weekly: Tuesdaya, ThM«toya aiKl 9^twd»yB,lqr V«ia\||, Publishing C!o; Limited. 100-102 Elm StrWe«t;8udbuiyr Ontario, OMadtu Mailing Addrea: Box 69 Advertising ratas upon appUcatloa, Uanalatlon free of cbargo. Authorlzed as second cteas maU by the Po^ Office Qeportaeiit, C>ttaw(h and fbr payznent of poetage in cash. . . „ . b e r d . , H . CANADIAN lANGUAGF -PRFSS T I L A U S H I N N A T : Canadassa: 1 Vk. $9.00, 6 kk. $4.76 USA:ssa 1 vk. $10.00, 6 k t $8.25: 3 kk. 2.75 Suomessa: i T k . 10.50, 6 kk. 6.79 \ U Thant jäi toimeensa Kuten cn uutistiedoissa kerrottu, Y K n pääsihteeri U Thant muutti lopulta mielensä ja päätti ryhtyä uudeksi 5- vuotiskaudeksi vastuunalaiseen tehtäväänsä. Sen lisäksi, että hänen päätöksensä sai viikko sitten lauantaina YKssa yksimielisen hyväksymisen, maailman eri puolilta saapuneet viestit osoittavat, että tätä ratkaisu-a tervehditään yleisesti suurella mielihyvällä n i i n kapitalistisessa maailmassa kuin sosialistisessa ja linjoittumattomassakin maailmanosassa. Sihteeripaikan täyttämisasiasta käydyn keskustelun y h teydessä todettiin, että tasapuolisuuteen'pyrkinyt U Thant nauttii YKssa tällä kertaa laajempaa kannatusta kuin kukaan muu yksilö, ja että hänen sivuun jäämisensä ei parantaisi, vaan pahentaisi niitä vaikeuksia, mitä nyt on tämän maailnianjärjeston edessä ja ratkastavana. Sen lisäksi on tietenkin syytä todeta, että U Thantin päätös toimeensa jäämiseksi ei sellaisenaan merkitse myrs-kypilvien poistumista Y K n taivaalta. Pulmia j a vaikeuksia tulee ilmeisesti olemaan paljon, mutta niiden käsittely tulee epäilemättä helpommaksi sen vuoksi kun U Thant tulee osaltaan vaikuttamaan niiden ratkaisuun. Melkoisella varmuudella voidaan myös olettaa, että hänen ponnistelunsa rauhanasian hyväksi tulevat tästä lähtien saamaan enemmän, eikä suinkaan vähempää kannatusta Y K n piireissä.. • Kaikkein mielenkiintoisempina seikkana tässä yhteydessä on kysymys Vietnamin sodasta tai oikeammin sen lopetta- • misesta. Kuten tiedetään, U Thant esitti sivuun jäämisen perustelunsa yhtenä kaikkein painavimpana syynä sen kun hän ei ole yrityksistä huolimatta saanut lopetetuksi Vietnamin sotaa. U Thant ei ole tässä yhteydessä salannut lainkaan sitä että hän pitää Yhdysvaltoja vastuussa Vietnamin sodan jatkumisesta. Tosiasiassa hän antoi ymmärtää heti virkakautensa jatkamisen jälkeen, että Yhdysvallat on vuosina 1964 ja 1965 torjunut kolme kertaa hänen yrityksensä Vietnamin sodan lopettamiseksi. U Thantin kerrotaan sanoneen, että, ensimmäisellä kerralla Washington ei suvainnut edes' vastata hänen välitysehdotukseensa, ja että toisella j a kolmannella kerralla Washington esitti pelkkiä verukkeita kielteisen kantansa oikeuttamiseksi. : Toiselta puolen, heti kun U Thant tuU uudelleen valituksi Y K n pääsihteeriksi, Yhdysvalloista ilmoitettiin, että "mitään kauppaa'' ei ole tehty Vietnamin sotakysymyksestä, ja U Thant sanci itsekin, että hänen päätöksensä muuttamiseen "ei l i i t y mitään uusia viimeviikkojen kehityksiä''. Mutta U Thant sanoi lisäksi, eitä hän on " i l o i n e n " siitä kun "molemmat osapuolet" ovat suostuneet taistelujen lopettamiseen jouluna ja uutena vuotena. Tämän toteamuksen jälkeen hän kysyi: "Onko liian paljon toivoa, että se mikä on mahdollista vain pariksi päiväksi yhteisten juhlapäivien aikana, voi pian t u l l a mahdolliseksi pitemmäksi ajaksi uusien sitoumusten pohjalla siten, että kehittyy ilmapiiri, missä voidaan aloittaa "T^eskustelut rauhanomaisesta ratkaisusta?" . .Ilmeistä siis on, että U Thant toivoo Vietnamin tilanteen kehittyvän siihen suuntaan, että lähitulevaisuudessa voitaisiin aloittaa rauhanneuvottelut. Tämä toivo edustaa myös Canadan kansan suuren enemmistön tahtoa. Toivottavaa siis olisi, että Canadan hallitus tekisi osaltaan kaiken mahdollisen tämän toivomuksen to-teutumisec hyväksi vaatimalla entistä päättävämmin Poh-jois- Vietnamin pommituksen lopettamista, neuvottelujen aloittamista ja kaikkien ulkomaalaisten asevoimien kotiuttar mistä Etelä-Vietnamista, sekä Geneven sopimuksen kirjaimeen ja henkeen palaamista niin, j o t ta vietnamilaiset pääsevät lopultakin isänniksi omassa maassaan, ja voivat ilman mitään ulkopuolista painostusta ratkaista omat kansalliset ongelmansa. Länsi-Saksa on ajautumassa kohti diktatuuria ja sotaa tilnsi-Saksft kulkeutuu kokti puolueharvainvaltaa, diktatuuria — ja «tti». Kuva on saksviaisen fllodofln K«rl Jaspenin, joka sodan jälkeisenä aikana on arvostellut Länsi-Saksai^ kehitystendenssejä monissa kirjoituksissaan. Hänen viln)e keväänä julkaistu kirjansa Wohin treibt die Biindesrepiiblik? (MihJh liittovaltio ajautuu?) on nyt erityisen ajankohtainen senkin vuoksi; että tämä Baseliin Sveitsiin asettunut eksistentialisti pitää pyrkimyksiä "suureen kokoomukseen"— kristillisdemokraattien ja sosialidemokranttieni hallitusyhteistyötä — ratkaisevana vaiheena ennustamassaan kehityskulussa kohti diktatuuria. , Karl Jasperin pelko on nyt toteutunut: maan kolmesta puplu-eesta on ainoa tähänastinen op-ppsitiopuolue, sosialidemokraatit; sobftinut halUtnsyhteistyön kri». tilUsdemokraattien äärioikeistolaisen siiven kanssa. Kun vapaat demokraatit epämääräisine ohjeT" mineen ja aiemman hallitusyhteistyön rasitukset_ harteillaan ovat selvästi häviämässä poliittisesta kuvasta, jää nykyisten yksituumaisten hallituspuolueiden vaihtoehdoksi vain uusnatsilainen kansallisdemokraattinen puolue NPD; jonka läpimurto on tapah. tunut tosiasia; Jaspersin kritiikki ei ole äsken syntynyttä. Jatkuvasti vuodesta 1045 alkaen hän on arvostellut Bonnin ns. demokratiaa ja todennut; ettei Länsi-Saksassa ole tapahtunut ratkaisevia asennemuutoksia — ruskea väri on k a i hieman haalistunut vuosien mukana, mutta se mikä siitä on jäänyt jälelle istuu lujassa. Joitakin vuosia sitten herätti Karl Jaspers suurta huomiota kehottaessaan lopettamaan puheet Saksan yhdistämisestä joutavana jaaritteluna ja sen sijaan kiinnittämään huomiota molempien Saksojen välisten suhteiden parantamiseen. Vuodesta 1960 lähtien hän on arvostellut puoluevallan saamia groteskeja muotoja ja tämän valta-muodon epädemokraattisia piirteitä.-. . ^ • SKSALAISET E D E L L E E N K IN " A L A M A I S I A " Länsi-Saksan asukkaat eivät ele Maailman turuilta Jättiläiserehdys VETTÄ, VETTÄ Tiedemiehet ovat laskeneet, että pian tulee aika. jolloin jokien ja järvien makeanveden varastot eivät enää riitä ihmiskunnalle. Esimerkiksi f US A n suuruisen "maan väestön varustaminen vedellä vuonna 1980 vaatii kaikkien sen alueella virtaavien jokien' vedet. Neuvostoliitossa' on pintavesiva-rastoja henkeä kohti, laskettuna vähemmän kuin mo.nissa muissa maissa. Vuoteen 2000 mennessä, maan väkiluvun on laskettu nousevan 450 miljoonaan. Veden tarve lisääntyy jyrkästi. Jotta vältyttäisiin veden puutteelta, on päätetty ryhtyä käyttämään laajasti hyväksi maanalaisia vesivarastoja. Monilla alueilla löydettyjen "maanalaisten merien" hyväksikäyttö tulee paljon halvemmaksi kuin meriveden tislaaminen makeaksi tai kanavien rakentaminen. Erityisen suuria makean veden varastoja on löydetty Kasah-stanin alueelta. : RUKOUSLAUANTAI on jälleen takanapäin, mutta asiasta puhutaan kuitenkin vielä ja edelleen puheissa on asiaa yllin kyllin. Kysymyksessä on nimittäin se muuttunut tilanne, jolla kirkko on ryhtynyt keräämään nuoria t i - laisuuksiinsa rukouspäivän aattoina. Eräs suomalainen aikakauslehti kirjoittaa asiasta lyhyesti ja y t i mekkäästi näin-' "Alas rukouslauantain käyttäminen kirkon keinona saada nuorisoa tilaisuuksiinsa. Rukouslauantai-na on julkiset huvit kielletty, mutta kirkko järjestää tilaisuuksia, J o i h i n nuorisoa vedetään show-ohjel-malla ja pop-tähdillä. Eikö kirkko pysy muuten showssa mukana kuin pyhittämällä muilta kieltämänsä huvit. Eikö tämä ole pirun ajamista pois belsebubin avulla ja ennen kaikkea kaksinaismoraalia?" Tuohon ei oikeastaan ole mitään lisättävää. Rajan eteläpuclelta saapuneissa uutistiedoissa kerrotaan Yhdysvaltain hallituksen talousarvion "jättiläismäisestä ereh dyksestä", jonka mukaan "järjellinen talousohjelma" on miltei mahdotonta tänä vuonna. Näiden uuitstietojen mukaan tämän jättiläissuuren virhelaskelman ja perustana j a aiheuttajana on Vietnamin sola tai cikeammin sen aiheuttamat kustannukset. Viranomisten sanotaan nyt huomanneen, että Vietnamin sota tulee tänä vuonna maksamaan peräti kaksi kertaa n i i n paljon mitä "viime tammikuussa luultiin, eli kaksikynimentä miljardia virkailijat toistivat kcskiviikr dollaria eikä kymmenen miljardia! Tästä "laskuvirheestä" k o n a — o n se, että viime tam-johtuu myös se, että Yhdysvaltain hallituksen sotamenot mikuiset p u o l u s t u s l a i t o k s en ovat tänä vuonna todellisuudessa $67 miljardia, eivätkä $57 menot perustuivat olettamuk-miljardia; kuten hyväksytty talousbudjetti edellytti. seen, jotta (Vietnamin) sota Tämä.jättiläisvirhe, näin kerrotaan, aiheuttaa mm. sen, päättyy ensi kesäkuun 30 päi-eltä Yhdysvaltain hallituksen tappio tältä vuodelta ei ole $2 vään mennessä — olottamuk* miljardia, kuten on suunniteltu, vaan $10 miljardia. Maan talous ei luonnollisestikaan ole normaalitilassa näin suuren tappiolisän ilmaantumisen jälkeen j a hallituksen talousmiehet syyttävät siitä Pentagonia, eli puolustusminis-teriöä, jonka väilctään harhauttaneen taloussuunnittelijoita. Kukaan ei Pentagonissa eikä sen ulkopuolella näytä csit-maansa isäntiä. He ovat edelleenk i n alamaisia. He äänestävät joka neljäs vuosi, mutta eivät itse asiassa tiedä mitä äänestävät; Heidän on mukauduttava puolueiden ehdotuksiin, nieltävä ja hyväksyttävä viranomaisten komento, joka muodollisesti nojautuu kansalta saatuihin valtuuksiin. Näin erittelee Jaspers Bonnin perustusl a k i en j a käytännön synntyttämää tilannetta. Kansalaisten . perusoikeuksien suojan heikkous on tullut esiin monissa yhteyksissä: Speigel.jutus-sa, puhelinkuulustelujutussa ym. V i ranomaiset, jotka näissä ja muissa yhteyksissä ovat loukanneet kansalaisten oikeuksia, ovat itse loukkaamattomia. Jaspers väittää edelleen, että liittopäiväehdokkaiden asettamisessa' on ratkaisuvalta puoluehierarkian ja byrokraattien käsissä. Itse kansan tietämättömyys politiikan suhteen on "kauhistuttavan suuri". Puolueet eivät informoi tai kasvata ajatteluun, vaaleissa operoidaan pelkällä mai-nostekniikalla, ei asioilla. 5 PROS. KYNNYS Määräys, jonka mukaan liittopäiville saavat edustuksensa vain sellaiset puolueet, joiden äänimäärä ylittää 5 pros. kynnyksen, estää käytännössä tehokkaasti sen perustuslain periaatteen toteutumisen, joka lupaa vapaan puolue-muodostuksen; Tämän kynnysklau-sulin avulla on tehty mahdottomaksi uusien puolueiden ilmaantuminen ilman suuren rahan myötävaikutusta. Kehitys kulkee sitä kohden, Jaspers sanoo, että kansan elimiksi tarkoitetut puolueet muuttuvat valtion elimiksi ja tämä valtio hallitsee kansalaisia, se ei ole kansan palvelija vaan valtias ja tämä valtiovalta on byrokraattisten puolue- elinten kä.sissä. Tätä kehitystä odistetään useilla keinoilla, joiden alkuperäisenä tarkoituksena on ollut slabiliteepn ylläpitäminen. Eräs niistä on ns. rakentava epäluottamuslause, perustuslain määräys, jonka mukaan liittokansleri joudutaan, jaspers kirjoittaa, haihtuisi näennäisdemokratia kokonaan samalla kun puolueharvainvallan hallituksella olisi yhteinen vastuu; toisin sanoen ei mitään vastuuta. JUONITTELUJEN JA K A U P A N T E O N MAAILMA Seurauksena olisi puolueiden ja niiden ylempien kerrostumien väli. nen kaupanteko. E i olisi oppositior ta, ei valvontaa. Sisäiset taistelut olisivat vain juonitteluja, ei valtion vaan harvainvaltaisen ryhmän etujen puolesta. Vaalit voivat tuoda vain suhteellisen vähäisiä muutoksia näiden suurten puolueiden välisiin voimasuhteisiin. Virkanimityksen saadakseen on lääkärien, tuomarien ym. hakeuduttava puo.; lueiden jäsenyyteen. Se, jolla ei olo puolueen jäsenkirjaa, jää k i l pailussa syrjään. Systeemi perustuu kansan halveksintaan. Kansaa ruokitaan fraaseilla ja se pakotetaan passiivisuuteen. Sillä ei ole vaikuttamiskeinoja. "TURVALLISUUS?' TAVOITTEENA Liittotasavalta on asettanut tavoitteekseen turvallisuuden. Sillä ratsastavat kaikki puolueet vaalitunnuksissaan "Varma on varmaa", "Turvallisuuden puolesta", " E i kokeiluja". Perustuslakia laadittaessa haluttiin välttää vuoden 1933 (Tlit-lerin kaappauksen) toistumisen ja varmistaa liittotasavalta instituu-tionaalise. sli tällaista mahdollisuutta vastaan. Mutta, kiistää Jaspers, ratkaisu ei ole instituutioissa vaar. ihmisissä. Vuoden 1933 tapahtumat eivät olleet luonnonlain kaltaisia ' välttämättömyyksiä, tulvahyökyä ei olisi tapahtunut elleivät johtavissa asemissa olevat henkilöt olisi avanneet sulkuja päättelee filosofimme. Kommentoidessaan poikkeustila^ lakeja, jotka antavat hallitukselle kaiken vallan, Jaspers toteaa, että se mitä jo nyi tehdään kansan vapauden tahtoa va.staan on kauhistuttavaa. Hän viittaa natsimielisen National- und SoldatenzeitunKin I Tarvitaan "vahva mies", uusi Hitler, korkoihin tilausmääriin ja vaalii: j sanoi tämä natsi ranskalaiselle Meidän on suojauduttava itseämme I Planete-lehdelle y l i kaksi kuukautta vastaan. Jaspers pilää poikkeus-lakoja demokratian itsemurhana kuiinalaisena ja järjesteltynä itse-murhana. Vietnamin sota maailman tilanteen suurin ongelma^ Pariisi, -r- NeuvostolUtoQ pää' ministeri Aleksei K o s y g i n leimasi lauantaina Vietnamin sodan kansainvälisten suhteiden suurimmaksi ongelmaksi ja vaati taistelujen lopettamista Hanoin esittämien neljän ehdon pohjalta. Kosygin sanoi Neuvostoliiton haluavan hyviä suhteita kaikkiin maihin. Hän mainitsi, että hänestä on kiusallista puhua Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista sodan jatkuessa Vietnamissa. — Emme vastusta hyviä suhteita Y h dysvaltoihini hän lisäsi. Puheessaan lehdistölounaalla kahdeksanpäiväisen Ranskan-vierailunsa kolmantena päivänä lauantaina;- Kosygin totesi Ranskan nyt irrottautuneen täydellisesti Naton soti-kirjoittamisen aikoihin ei uusnat-tilainen puolue N P D vielä ollut suorittanut läpilyöntiään osavaltiotasolla, mikä selittänee sen, että varsinaisen natsismin osuus hänen erittelyissään on vähäinen. Viime kevään jälkeen on uusnatsilainen puolue päässyt osavaltioparlamenttiin sekä sosialidemokratian linnakkeessa Hessenissä että natsismin kehdossa Baijerissa j a puor lueen johtajat ovat vakuuttuneita siitä, että seuraavissa liittopäivä-vaaleissa puolue saa edustuksensa Bonnin valtiopäiville. "Suuri kokoomus' — kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattien hallitus-liitto on muuttanut tilannetta sikäli, että raja Länsi-Saksassa jossa tosiasiallisia vaihtoehtoja ei ole ollutkaan, tulee nyt NPD:n ja muiden välille. Nämä muut —- entinen Kurt Georg Kiesinger j a toinen Hitler-kandidaatti Franz-Josef Strauss •— soittavat ensiviulua hallituksessa ja johtavat maata yhä syvemmälle natsismin suuntaan. Tässä yhteydessä kannattaa vielä kerran toistaa Hitlerin SA-joukko-jen huippumiehiin kuuluneen ja nykyäcn liikemiehenä vaikuttavan Otto Strasserin hahmotelma tavasta millä Länsi-Saksaa tulee hallita. laalllsista järjestelyistä, Hän sanoi, että Varsovan liitto puretaan, jos- Naton suhteen tehdään samoin. — Pyrimme lieventämään jännitystä. Meillä ei ole hyökkäyssuunnitelmia. Näemme Ranskan hallituksen pää:öksen irrottautua N a ton sotilaallisista järjestelyistä jännityksen lieventämiseen ja rauhan edistämiseen tähtäävänä toimena; TYYTV>HNE.\ SODAN TULOKSIIN Jaspers ei myöskään hyväksy kymmenen vuotta sitten loleuteltua Saksan komtnunisliscn sitten. Slrasser jatkoi: "Hänen on oltava aika lailla samanlainen kuin Hitler ollakseen uskottava, mutta toisaalta hän ei saa o l la liian paljon samanlainen, jotta krematorioiden haju ei tarttuisi: Hänen on kuitenkin täytynyt olla (natsi) puo. lueen jäsen, mutta hän ei o l e saa- A L E X E I KOSYGIN sanoi Kosygin. Hän tähdensi Neuvostoliiton uskovan lujasti sotilasliittojen purkamiseen ja olevan valmis hajottamaan Varsovan l i i ton jos länsi tekee lopun Natosta. Neuvostoliiton pääministeri, joka tähdensi perjantaina Oderin — Neissen linjan ja Saksan valtioiden ; välisen rajan peruuttamattomuutta, palasi samaan- aiheeseen lauantaina. Hän sanoi, että Bonnin hallituksen täytyy ymmärtää, "ettei mikään mahti maailmassa, voi koskaan tehdä loppua kahden Saksan valtion olemassaolosta". — Bonnin täytyy myös tunnustaa Saksan rajat sellaisina kuin ne määritettiin sodan päätyttyä, hän sanoi. Kosygin sanoi, ettei hän suunnittele tällä hetkellä matkaa Y h dysvaltoihin. Hän sanoi Ranskan ja Neuvostoliiton suhtautumisessa maailman ongelmiin tapahtuneen lähentymistä. "Sanoisimpa melkein, että näkökantamme ovat yhtymässä", hän lisäsi. nut ottaa aktiivisesti osaa juutalais- (pääministeri) hallituksineen voi- kiellopaälöstä ja vaalii ^''vl^.llisu! ' ""'r*?;."-"^f^ daan kaataa vain, jos cpähiotta-i n maailmansodan tosiasiiillisiin '"»^«^'."'n'-'" k^P'^'-»'";^'- muslau.setta äänestäneet samanai-1 seurauksiin, luopumi.sta aluevaati-' ^T^\ if °" f P ' ' " " ^ kaisesli voivat esittää uuden kans-! muksisla Länsi Sak.san on u . n - » ^ » k k a k . e l e l l a sosiaalisen lerin. Porlamenttikäytäntö on muodostunut sellaiseksi, etteivät liittopäivät puoluelojaliteettinsa takia tue • edes. omia: valvontaelimiään silloin, kun nämä paljastavat epä^ kohtia. OPPOSITIO PUUTTUU Maassa, ei ole.poliittista oppositiota .siinä mielessä kuin parlamentaarinen demokratia edellyttää. Kansa on jäänyt vaille sitä poliittista koulua, jonka puolueiden avoin taistelu olisi tarjonnut, ja sen enemmistö on tyytynyt totunnaiseen sitäkin suuremmalla syyllä, kun talouselämä on kukoistanut. Koska, maassa ei ollut oppositiota, ei mitään samalla tasolla tapahtuvaa taistelua hallituksen ja opposition välillä, on vastatendens-siksi muodostunut pyrkimys suu-puolueiden hallitukseen. Jos tähän nusteltava. Oder—Nei,s,se-linja ja luovuttava Sak.s;in yhdistämisvaati-muk. scsla. Hitlerin aloittama sota aikaansai nämä lajal ja ne ovat tosiasioita, jotka on lunnusleltava. Ei ole kysymy.s rangaistuksesta, vaan väkivalhmta, johon on vastat- ' lu väkivallalla, Ja.spers sanoo. Hän katsoo edelleen, ettei se joka pilää kiinni sodassa saavullamaslaan voitosta uhkaa rauhaa vaan se, joka vaalii menettämänsä korvaamista. Sen joka haluaa rauhaa on tunnustettava tosiasiat. Jaspers toteaa myös, että Bonnin politiikka on joutunut umpikujaan, jossa sitä uhkaa tarpeeton ja kenties vaarantäyteincn tappio. NATSIPUOLUE J A MUUT Karle Jaspersin ajatukset ovat syväluotauksessaan eräällä tavalla reen kokoomukseen tai ~ka1kkien-T-tyyt)i.liisen-.saksalaisia, mutta kieltämällä varteenotettavia. Kirjan ! oikeudenmukaisuuden evankeliumia. Hänen on oltava katolinen, ilman, että hänellä olisi l i i an huo-i miota herättävät yhteydet kirkkoon. Hänen on oltava Amerikan puolesta, mutta hänen täytyy luoda s i l - jmäyksiä myös de Gaulleen ja välttää Moskovasta suuntautuvia sanoja. Sitä paitsi hänen pitää olla sympaattinen kansan silmissä ja tulla toimeen vaikutusvaltaisten ihmisten kanssa. Tunnen yhden ainoan tunnetun Bonnin poliitikon, joka yk sityiskohtia myöten vastaa näitä vaatimuksia: Kurt Goerg Kiesin-gerin." Otto Strasserin — ja muiden u u sien ja vanhojen natsien - T - kans-leriehdokas on nyt siis Länsi-Saksan johdossa. Onko hän H i l l e r numero II vai von Papen II. Natsidik-taattori vai hänen edelläkävijänsä, sulkujen avaaja? — Hilkka Ahmala. Kosyginin Pariisin puheet Barzelin syyttelyn kohteina Bonn, — Länsi-Saksan kristillisdemokraattisen puolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja" Rainer Barzel syytti viikko sitten j u l kaistussa sanonialehtihaastattelus-saan Neuvostoliiton pääministeriä Aleksei Kosyginia yrityksistä " k y l vää jännitystä ja hajaannusta" Eurooppaan. Riippumattoman viikkolehden Welt am Sonntagin julkaisemassa haastattelussa Barzel totesi, että "se, joka sanoo sellaisia asioita, joita Aleksei Kosygin on sanonut Pariisissa, ei pyri sovinnon aikaansaamiseen Euroopassa, vaan jännityksen ja hajaannuksen luomiseen". Barzelin huomautukset olivat Bonnin ensimmäinen virallinen kommentti Neuvostoliiton pääministerin Ranskan-vierailunsa aikana tekemiin ehdotuksiin. Ko-sygin sanoi Pariisin kaupunginvaltuuston tarjoamalla lounaalla mm., o tä Itä- ja Länsi-Saksan väliset rajat sekä Oderin-Neissen raja Saksan ja Puolan välillä ovat "loukkaaniattomia". PÄIVÄN PAKINA ÄLYMYSTÖN ÄLYTÖN KOKOUS seen, josta on sittemmin luovuttu." Sellaista on sotapolitiikka valtion talouden kannalta katsoen; Kenenkään ei liioin tarvitse olla "tietäjän" oikä edes tävän katsantokantaa, että jokin perustavaa laatua oleva taloustiedcmiehcn nähdäkseen, muutosViettiamiri Sodassa o l i s i aiheuttänuf tämän laskuvir- e yhdysvaltalaisten edessä heen. "Sota on edistynyt, ösapuilleeri suunnilelnriienmukai- on ja hin-sesti j a presidentti on usein-osoittanut, että esimerkilcsi Ien- nanhousuja vain siitä" " i l o s t a " , tokoneideri menetys (Vietnamissa — V) ovat hyvin lähellä arviomäärää", kirjoittaa asiasta New York Times Service ja " Y k s i tekosyy, mihin toisinaan viitataan ^ minkä jotkut että Yhdysvaltain imperialismi saa käydä hyökkäyssotaansa pientä Victnaniin kansaa vastaan. Aina valppaasti asioita seuraava vanha ystävämme Pietilä halusi tietää, miksi ei Vapaudessa ole kerrottu mitään siitä älymystön edustajien kokouksesta, mikä pidettiin viikon vaihteessa Chicagossa — edesmenneen AI Capo-nen tyyssijoilla. Esliimme valittelun tapahtumasta, mutta yritimme samalla puolustautua sillä, että mahdollisesti siitä' asiasta eivät ole muutkaan lehdet suuria huudelleet, koska emme olc_. sattuneet sitä huomaamaan. , Vai tuliko siitäkin hommasta nahkamuna, ihmetteli Pietilä ja j ; y h t y i kaikessa rauhassa väärä-vartistaan 'lataamaan" ja sytyttämään. Tuokion kuluttua — hyvät hen-kisauhut imaistuaan — Pietilä sanoi/ että on se kumma juttu, kun «itä tilaisuutta on •sentään niinkin hyvin mairiosleltu. Valiteltuamme edelleen ticiä-niältömyyttämmc tässä asiassa, Pietilä .sanoi lukeneensa Chica- . gosta viime lauantaina lähetetyn A P : n uutistiedon, missä kerrotaan, että siellä . o l i paikallisen yliopiston kutsusta kokoontunut inlollcktuaalicn 4-päiväincn kokous keskustelemaan siitä huo-losluneisuudesta miiä nykyinen asevelvollisuusmcnetelmä on a i heuttanut. " Ahaa, sanoimme me,' kysymys on siis niistä asevelvollisuuskarkureista, joita nykyään tulee yhä I isään: yvä.ssä määrässä Yhdysvalloista Canadaan. — Väärin arvattu, vastasi rauhalliseen tapaansa vierailijamme. Ky.symys oli siitä, miten saadaan lehiistetuksi ns. valinnallista kut-sunlamenetelmää. Konferenssiin oli uutistiedon mukaan kutsuttu opettajia, hallituksen virkailijoita, liikemiehiä ja "laajoja poliittisia piirejä edustavia" opiskeli-joila, kuten kerrotaan. Jotkut kokoukseen osallistuneista olivat ennakkotietojen mukaan haukkoja eli sotahulluja, toiset kyyhkysiä cli rauhanpuo-lu. stajia ja lisäksi niitä puolueet-lomia. .Saman uutistiedon niukaan, kertoi Pietilä edelleen, YhdysvaIloi.H-sa on Vietnamin sodan alkamisen jälkeen lisääntynyt jatkiivas-ti painostus kutsuntaläkien muuttamiseksi ja kun nykyinen kut-suntalaki päättyy kesäkuun 30 pnä, asia on tullut yleisön mielipiteen valokeilaan. K.o:n lain mukaan on 2 vuoden aikana kutsuttu 600,000 amerikkalaisnuorta asevoimien riyeihin. Todellisella amerikkalaisella on tässä asiassa selvä kanta. USAn kirkkojen kansallinen neuvosto on ehdottanut kutsunnan e l i pakko- oton lopettamista ja kehoitta-nut turvautumaan yksinomaan vapaaehtoiseen värväykseen asevoimien hyväksi. Puheena olevan kokouksen aattopäivänä kokoontui Chicagossa 200.~-opiskelijaa, jotka hyväksyivät päätökseUj^että "me emme mene" kutsuntalakikonferensslin. Tässä opiskelijain kokouksessa olivat puhujat kehoitlaneet nuoria miehiä vastustamaan asevoimiin kutsumista. Puhujain joukossa oli Yalen professori Straughton Lynd, joka tunnetaan "valloissa" uuden vasemmiston yhtenä puhemiehenä. Profes.sori Lynd arvosteli ankarasti intellektuaalien asevelvolli-suuskokousta, jonka lähtökohtana on oleKamus, että "Isola- ja a.scvclvollisuus ovat välttämättö-myyk. siä. Se kiinnittää huomiota vain valinnallisen asevelvollisuus-kutsunnan heikkouksiin." sanoi professori Lynd ja selitti: "Meidän (opiskelijain) kokous piitää lähtökohtana sitä, että sota ja asevelvollisuus eivät olo o i keutettuja, ja että asevelvollisuudesta kieltäytyminen oh laillinen keino tämän katsomuksen ilmaisemiseksi." .' — Juttuun haudattu kissan raato on kuitenkin edellämainitun uutistiedon häntäpäässä, selitti ystävämme Pietilä. Siinä kohdassa sanotaan näin: "Vaikka Chicagon yliopiston nelipäiväisessä konferenssissa ei ole edustajilla lupa keskustella lainkaan Yhdysvaltain ulkopolitiikasta, edustajille tulee puhumaan senaattori Edward M. Kennedy, (D. Mass) ehdotuksestaan kansallisen arvonnan järjestämiseksi kutsunnan asemasta; ekg-^ nomi Milton Friedman, joka p u huu kokonaan vapaaehtoisista muodostettavasta armeijasta ja ; antropologi Margaret Mead pakollisesta kansallisesta asevelvollisuudesta koskien kaikkia, naiset mukaanluettuna." Hyvin ovat pullat uunissa, tunnustimme. Pietilä puolestaan myönteli ja, haasteli jotakin siihen tapaan, että kun "valkeus nauraa pimeyden töille", niin Chicagon konferenssissa keskus-l e l l i in todellakin vain taudin i l miöistä, eikä ulkopolitiikasta, m i kä kurjuudellaan on taudin e li kulsunlavastaisen mielialan "nostattanut. Vesiperän taisivat siis;.nämä älyniekat tässä älyttömyyskokoukT sessa vetää, päätteli Pietilä ja siirtyi muista asioista juttelemaan, mutta se b n j i i t t u erikseen. — Känsäkoura, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-12-10-02