Vapaus, November 1, 1955

              ruu
IN
lisesta vierailusta Suco
«ksi ei näJJJe alustaville
Ue ole saatu vahvistusta a
iluJiiton taholla pJdetääili
mahdollisena, että igiQi-lomeen
pariviiiioiseoie <
ifii vuoden belmi-i
sä.
mm 8.-29. päivinä a
atjestettäyäne oljTnpiav«n,
Je on nimetty seuipavkVt;
Hellsten, Taipale, Pentti
Karvonen. Valkama,
Lssenius. Kauhanen,
1, lilndroois, Kakko, T .
n. Nostaja, KotJla,""l3
sn, Sairanen, Lindroos jäp
Opinto- ja työesteideaviib'
i edustuBurheilijoistainni^^
osallistua tälle ikolmiviii
riUe, jonka yhteydessä'siio
mahdollisesti epäviralina
lu Espanjan kanssa.
ies putosi alas
kaa (korkealta
a surmansa
to. - iViime tiistaina -piit^
Antonio Castoldo Woodbliit,
>radan katsomolla alas 39jaij
cealta saaden surmansa/
lannossa sanotaan, etti 1
kun- h ä n yritti saada
iemän hattunsa.
[SUOSITUIMMAT
VilLEVYT
tjen laulajien levvtvkset
luntala
, Martti Suuntala
atti Louhivuori
»uhivuori
el Ja Metro-tytöt
karinen
:karlnen
-tytöt
lavi Virta
1 Virta • /
kfcarinen'
Qkkarinen
[etro-tytöt
»uhivuori
ihivuori
m
mkkarinen.
>lavl Virta
l Virta
ro-:tytöt
i Virta
ta
-ytöt,
-tytöt
si, Juha Eirto
ta
»valssi, Olavi Virta
5tro-Tytöt
Theel
«1
leel
a Ikävalko
orma Ikävalko
Käyhkö
*mi
diarlnen
kkarinen
>:
£0
Jko
isteerl
m
morl
ivuori
T i • •
ouhivuori
vi Virta
l, Tamara ja Justeeri .
aä, Tamara ja Justeert
irinen
kkarinen
Justeeri j a Repe
Justeeri j a Repe
ho Eirto
se Pihlajamaa ja
Paavo Tiusanen
e Pihlajamaa ja
Paavo Tiusanen
•udri ja Metro-Tytöt
ouhivuori ja
Metro-Tytöt
^limannit
pelimannit
steeri j a Repe
rusteeri j a Repe
Idco Sato
iikko Sato
)t
bieel
Buomen kaiklci presjdenttiehdokicaat
rauhanomaisen rinnakkaisolon tukena
Sato
ja ThdlysvaUoIssa, ,
LE
kolat) _
/ählntäln kolme levyä.
GO. LTD.
SUDBURY. ONT'
«ebSBki- - SNS-lcMi oo « e -
l^itftellnt kaUf"»» kBW««**» P»*'
|-^tiebdokluulte seuraava»
^"^UUti asiaa: Mitii mieltä
^tTrtobanomaisen riooakkals-
M mabiloUisuoksfata «aallmas-erikoisesti
Suomen kobdai-h
» jDten mielestämie voisimme
I öii periaatetta toteuttaa kau-
«uj j * kalttuurlelämän aloilla?
Y^väaisemiae ensin kansanedus-ui
» Eno Kilven lausunnon ja
S t ««»ä järjestyksessä kuin
fSSS-lebti ne juTuaisL
[^SAXEDUSTAJA KILPI,
I ^en Kansan Demokraattinen
llfilto:
suurpolitiikan keskeinen tun-r
BBSsana on jo pitkähkön ajan ol-
• jjt "rauhanönialnen rinnakkais- ;
elo" Sitä kertaaavt tiheään myös
Iin ns. tavalliset ihmiset, koska
£tn käsitetään merkitsevän uuden
iinhlsluttavan sodan välttämistä
j, rauhan säilymistä. Yleensä
laon tunnuksen (arvellaan merkit-fttin
käytännössä sitä, että ^rl
jansat ja valtiot voivat elää rau­hassa,
toisiaan pelkäämättä rin-
Bjkkain. taloudellisista ja poliitil-jisto
järjestelmistä riippumatta;.
l^mä oikea perusajatus rakentuu-
[tn ihmiskunnan parhauEpien. vuosi-
Ltojen aikana elattelemadn toive-
Leimaan. Sen toteuttaminen ei silti
ptkään ainakaan kokonaisuudessaan
hiulune kaikkein yksinkertaisempiin
nttaisuihin. Tuollainen: olotitehan
«dellyttää, että en kansojen tai kan-.
alUsuuksien luomat valtiomuodostel-
L t voivat pelotta j a ulkopuolisten
hiiritsemättä kehittää omaperäistä
elämäänsä. Mutta onko tämä mah­dollista
nykyisinkään? Ajatuksemme
Erty\'ät tässä koliden erikoisesti s i i -
tm kansalliseen ja vaitjoUiseen nou­sun
jä ruppumattomuuteen pyrkimi-wn,
mikä paraikaa tapahtuu e r i -
IMsesti Aasian kansojen, meren kes-hiudessa.
Se tahtaytyy ensi sijassa
iBosisatoja vanhaa siirtomaapolitiik-'
laivastaan, Aasian kansojen vapaut­tamiseen
itsenäisiksi valtioiksi. Eräät
poluttlset ja sosiologiset tutkijat ovat-jlia
huomauttaneet, että nimenomaan
[tämä seikka o l l s i n lm Euroopan kuin
Itoerlkankm ulkopolitiikan huomioi-
[tara. Aasia on herännyt tai h e r ä ä -
Eässa luonnolliseen itsetuntoon. Sen
iansat eivät halua olla suorasti t ai
fpäsuorasti — erimerkiksi taloudelli­sia
avustuksiin sidottuina — muiden
Talaoiden poliittisessa t a i taloudelli-
Kisa holhouksessa, vaan itse järjestää
rapaasti omat olonsa ja: elämänsä.
Pauhanomaisen rinnakkaiselon täy-
[tyykin jo perusolemuksensa mukaises-
: tl edellyttää todella itsenäisiä, omista
Jaoistaan vapaasti maaraaviä valtioi-
;k EUei tata primaarista edellytystä.
noudateta, on rauhanomainen r i n - '
. naikaiselo ymmärrettävästi aina vaa-ravyöhykkseessä.
HUaisen olotilan mahdollisuutta ja
lehittymistakm helpoittanee nykyisiii
• imtenkm toisaalta kansojen yhä kas-vaTa
vaistomainen rauhan vaatimus
• smansa ^toisaalta err valtioleireissä
, iuatyva uusien keksintöjen, teojllsuu-oen
muuntumisen j a koko yhteiskun-laeläman
monisäikeistymmen;
Kaikki nämä yhdessä edellyttä­vät
rauhanomaista elämää niin:
kussakin maassa erikseen kuin eri
valtaryhmien välilläkin. Ihinis-kuntahan
on nyt valta vimman ke-
;lutysvalheen edessä kuin milloin­kaan
aikaisemmin, eikä sitä mi-valtio
tai valtioryhmä var-nyt
tahtoisi omalta osal-iaankaan
vaarantaa: Tämän, si­nänsä
ehkä osaksi pakollisen rau-
•laaomaisen kehityksen jatkumi­nen
vaikuttanee toivottavasti
«nalla painollaan- myös siihen,
että kansojen välinen keskinäisen
^ r t ä m y k s e n tarve lisää so- V
vmnon ja yhteiselon halua ja
P<*laa sen vihan ja epäluulojen
'taakehän, minkä vume vuosien
kylmä Eota on kansojen ja valtiol-
. räUUe onnistunut luomaan.
Oman maamme kohdalta voineh
nicittua lyhyeen. Sotiemme jälkeen
Mli maamme politiikassa yleensä tätä
^Ppaatetia pyrittykin noudattamaan.
;«^ten purien yksityispoUtilkka ei
it'^- '^^—^^ suuntaa ole. pystynyt
puttamaan. 'Paasikiven linja" On
«o.ttamunut voittoisaksi ja tuloksia
;^ttavaksi. Sen jatkamista on kaikin
«Tom edistettävä. Porkkalan palaut-jälkeen
sen riveiliin onkin
jon tähän asti
laita".
'tuntemattomia sbti-rJIAJOBTAlA
T0BVCBEN.
BuLtoalaloen kansanpuolue:
KoUuduttuanI pidemmältä ul­komaanmatkalta
löysin pöydältä­ni
kirjeenne, jossa pyydätte vas-tausta
kysymykseen rauhanomai­sen
rinnakkaiselon mahdoUIsauk-elsla.
Koska vastausaika jo on
menossa umpeen en voi ryhtyä
käsittelemään asiaa laajemmin.-
Mainitsen lyhyesti, viitaten niihin
puheisiin. Joita viime vuosien ai­kana
olen pitänyt, että mielestäni
rauhanomainen rinnakkaiselo eri
valtiomuotojen välillä on mahdol­lista.
Suomen ja Neuvostoliiton
välinen kehitys viime vuosien ai­kana
. osoittaa . tätä. Hyvien suh­teitten
kehittäminen vaatii tie- <
tenkin molemminpuolista vilpi­töntä
tahtoa rauhanomaisin kel­oin
päästä yhteisymmärrykseen
kaikissa esiintyvissä kysymyksis­sä.
Se \'aatii myöskin molemmin­puolista
luottamusta toisen osa­puolen
vilpittömiin aikeisiin;
voittanut
lännessä.
välliseopi asenne oh
alaa sekä idässä että
U.kon^ että tämä uusi asienne —
läuhanomainen rinnakkaiselo —
ei ole tilapäinen ilmiö, vaan että
se tulee jatkumaan ja toivotta-
\astilujittuma.än. Mutta riippu-;
niatta friitä, miten fiuurvaltpjen
\äli!5et tähteet kehittyvät olen
vakuutettu siitä, että Suomen ja
Neuvostoliiton hyvät ja ystäväl­liset
välit tulevat jatkumaan Ja
ciitise.^täänkin voimistumaan kra-ka
tällainen kehitys selvästi vas-taa
fjucmen ja käsittääkseni myös
Neuvostoliiton : etuja. Porkkalait
palauttathineh Suomeiie on käsi­tykseni
mukaan sellainen teko, .
joka on omiaan lisäämään sitä
I iuottamusta, jota SUomen känsä
i nykyään tuntee Neuvostoliittoa
' '• - . ' k o h t a a n . v . .
I ••• Kaupan - alalla tätä rinnakkaiselon
periaatetta mielestäni parhaiten voi­daan
. soveltaa^ siten; että Suomi jä
Neuvostoliitto keluttävät kaupallisia
suhtieitaän tälöUäellisten reaaliteet-tien
pohjalta, kuten sodan jälkeen on
suomen ja Neuvostohiton välillä on | fff^.^^"""'\^^„'l' vaUutettavasti ei o l -
nyttemmin päästy pitkälle rauhan-omaiseen
rinnakkaiseloon nähden.
Viime kuukaudet oavt osoittaneet
iohtavBt iraiulaiset
kommunistit Itarfcoitettu
Itosdad, Irak. - Kaksi Jrakin Joh*^
tavaa viömmunistia, Kamil Kazanchi
ja Tow{ig Munir, asarkoitettUn maa­nantaina
Turldciin jcstä heidät Jä^
hetetään Bulgariaan. Molemmat mie­het
ovat olleet useita v-uosla vankeu­dessa.
Maaiivienem^ tappoi
10 henkilöä Jaavassa
0aodunff. iMonesIa. — «askaat
kaatosateet aiheuttivat iauantaiiia
suuria maanvieremiä Jaavan länsi­osassa
sijaitsevassa Cegeei>ltingin
kylässä aiheuttaen 10 kuolemanta­pausta
ja tuhoten useita asuntora­kennuksia.
IUOSMI hMn lavum
menettäen tienfcensä
-Viime tiistait» sai sur­mansa
6-vuotlas 6U5an Vopp, kun h&n
Juoksi liikkuvan trokin sivuun. On­nettomuus
tapahtui kolme mailia ete­lään
täältö.
Paikalle kutsuttu lääkäri totesi lap­sen
kuolleen pääluun murtuman joh­dosta.
Mistä asti Suomen tyiitäMevät
ovat taas Iculkeneet vastamälceii?
etta muuallakin maailmassa pyritään
tähän. Esteenä siihen, ettei tavoitetta
ole saavutettu, on ollut luottamuksen
puute. Jollei rakentavaan yhteistyö­hön
päästä, ei myöskään rauhan­omainen
rirmakkaiselo ole mahdol­lista.
Toivokaamme 'etta vaikeuksista
kuitenkin selvitään. I
.Rauhanomaiseen rinnakkaiseloon
pääseminen edellyttää mm., että kan­sat
oppivat tuntemaan ja kunnioit­tamaan
toisiaan. Toisen kansan j a : PiiAMlNISTERI
sen olojen tunteminen on e r t t a m t ä r - J Maalaisliitto:
lUt asian laita 20- Ja 30-luvulla.
Ystävällisissä suhteissa olevat naa­purikansat
kehittävät luonnollisesti
myös suhteitaan, kaikilla kulttuuri­elämän
eri aloilla. Tässä mielessä
olemme 00 päässeet hyvään alkuun,
mutta epäilemättä voimme edelleen
parantaa ja. syventää naita suhteita.
Olisin loinen, JOS tulevaisuudessa Suo­men
,ja Neuvostoliiton kulttuurisuh­teet
muodostuisivat yhta läheisiksi
kuin miksi meidän maamme ja Skan­dinavian
kulttuurisuhteet jo ovat
muodostuneet.
KEKKONEN,
keä seikka luottamuksen saavuttami­seksi.
Kulttuurielämän alalla ovat t i ­heät
vierailut hyödyksi; Kaupan ke­hittäminen
molempia osapuolia jtyy-dyttävälle
tasolle on luonnollisesti
omiaan edistämään yhteisymmanyic-seen
paäsya. ,
ihioittaut' unut miltei yllättävän pal-
, Voimme iloita siitä, että Suo-,
men ja Neuvostoliiton suhteet voi­vat
olla esimerkkinä maulle maa-:
Ilmalle rauhanomaista rinnak-kSIseloa
rakennettaessa.
SUURLÄHETTILÄS TUOMIOJA,
Kokoomuspuolue:
Tietoisuus siitä, että nykyaikai- .
sin tuhoasein käytävän suurval­tojen
sodan jälkeen ei olisi jäl­jellä
voittajia, eikä voitettuja,
vaan suunnattomat kärsimykset,
kurjuus ja hävitys kummallakin
puolella, näyttää onneksi olevan ..
niin voimakas ja elävä maailman
molempien suurten voimarylimien
kansojen ja niiden johtajien kes­kuudessa,
että tuskin voi ajatella
minkään suurvallan ryhtyvän eli-doin
tahdoin sodan avulla toteut­tamaan
poliittisia päämääriään.
Tämän, tosiasian valossa nähdäkse­ni
rauhanomainen rinnakkaiselo on
ainoa mahdollinen olotila idan ja
lännen välillä. Mikäli taas tarkoitatte
'rauhanomaisella rinnakkaiselolla"
myöskin ns. "kylmän sodan" vasta­kohtaa,
niin olen simakin suhteessa
optimisti. Eihän toshi tämä rauhan­omainen
rinnakkaiselo sellaisenaan
tuo mitään ratkaisua niille monille
kansainvälisille erimielisyyksille ja
pulmakysymyksille, jotka ovat ole­massa
j a aiheuttavat kansainvälistä
jännitystä ja ristiriitoja ja jatkues­saan
ehkä aseellisten yhteenottojen
vaaraa. Mutta ei ole epäilystäkään
siitä, etteikö "kylmän sodan" loppu­minen,
kansainvälisen keskustelun
Sävyn pehmeneminen ja matkailu-,
kulttuuri- ym. suhteiden vilkastumi­nen
nimenomaan idan ja lännen val­tioiden
väiniä olisi omansa lieventä­mään
kuviteltuja ja todellisia vasta­kohtia
ja luomaan edellytyksiä myös­k
i n noiden sumten kansainvälisten
ristiriitojen rauhanomaiselle selvittä­miselle.
.
Suomi on mielestäni koko sodanjäl­keisen
ajan soveltanut kansainväli­sissä
suhteissaan rauhanomaisen rin­nakkaiselon
periaatetta aika lailla
mallikelpoisella tavalla. Mielestäni
inaamme parhaiten voi toteuttaa tata
periaatetta jatkamalla kansainväli­sissä
suhteissaan jo vakiintunutta l i n ­jaa.
Paasikiven linjaa.
PÄÄJOHTAJA FAGERHOLM,
Sosialidemokraattinen puolue:
Poliittinen tilanne maailmassa
on suuresti parantunut Geneven
kokouksen jälkeen Ja uusi ysta-
Askcttain suoritettujen Mos­kovan
neuvottelujen aikana to­dettiin
monessa eri yhteydessä
rauhanomaisen rinnakkaiselon
perustavaa laatua oleva merkitys.
Suomella on talle pohjalle rakentu­vat
hyvät ja ystävälliset suhteet Neu­vostoliiton,
kanssa. Rauhanomainen
i-mnaikaiselo edellyttää kaupallisten
ja kuttuunsuhteiden vapaata kehit-tyuTiista
ja laajenemista. Sitä me Suo­messa
vilpittömästi pyrimme toteut-
• lamaan..:
irAUPUNGINJOIiT.\JA RYDMAN:
Kansanpuolue:
Arv. kysymykseenne. Jonka
olette esittänyt tämän • kuun. 14. _
'päivänä vastaan lyhyesti.
Rauhanomaisen rinnakkaiselon pe­riaatetta
pidan mahdollisena sovel-.
taa ma liimassa yleensä. Edellytykse­na
on, etta kansat, paremmin kuin
' t ä h ä n asti oppivat tuntemaan toi­sensa
ja toistensa ajatustavat. Mah­dollisuuksia
tällaiseen oppimiseen on
vain kaikissa maissa annettava ja
mita jopa järjestettävä.
Suomen kohdalla asla on mielestä­ni
sikäli yksmkertd-sempaa; etta me
JO olemme oppmeet suhtautumaan
kansoihin, joilla on erilaiset maail­mankatsomukset
kuin itsellämme, i l ­man
ennakkoluuloja. Tätä katsanto-iantaamme
on. edelleen kehitettävä,
ja on se iuonnolhsesti kohdistettava
koskemaan kaikkia ihmiselämän eri
aloja.
K. J. Stahlbergin
pafsaskilpailu
on ratkaistu
Otamme vastaan Suomen TUL:n
URHEILULEHDEN TILAUKSIA
B-TILAUS ~ 1 VK. TUL-lehtl $7.00
A-TILAUS — 1 VK. TUL-lehll ynnä TtJL:n Joulu 8.00
6 kk. TUL-lehti 4.00
«AISTEN URHEILULEHTI 1 VK. ... 3.00
Lähettäkää tilauksenne osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
TUL-lehden valtuutettu
O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
Helsuiki. - Presidentti K . J . Stahl-bergm
patsaan kuvanveistokllpailun,
joka julistettiin viime tammikuussa
presidentin syntymän : 90-vuotispäi-vänä,
palkintolautakunta on saanut
työnsä valmiiksi j a tulokset julistet­tiin
lokak; 16. pna edaskunnan kir­jaston
alakerrassa, missa kilpailuun
osallistuneet kaikki 35 työtä olivat
näytteillä. Kilpailusta poistettiin kolr
me. työtä määräyksistä poikkeavina.
Yleisarvosteluna kilpailusta palkinto­lautakunta
on todennut,, e t t ä vaikka­kin
kilpailuehdotusten joukossa oli
monessa .suhteessa, ansiokkaita, töitä,
ei kilpailujen yleistafo kohonnut n i in
korkealle kuin ohsi ollut toivottavaa
huomioon ottaen kilpailun merkityk-sen.
•.
I Ensimmäistä palkintoa el jaettu,
j mutta palkintolautakunta päätti yk-j
simielisesti jakaa palkinnot ja Palkln-
I toja varten varatun summan seu­raavasti:
II palkinto mnjimerkki ' Primus
inter pares", 350,000 mk. tekijä k u ­vanveistäjä
Olli Walttinen avustaja­naan
taiteiUja Osmo Tapiovaararill
palkinto "Lainlaatija II", 275,000 m k
tekijä kuvanveistäjä Viljo Savikurki
avustajanaan arkkitehti Veikko Rau­hala.
Lisäksi päätti palkintolautakun­ta
ehdottaa lunastettavaksi jOO.OOO
markalla ehdotuksen "KJ.S./55", te­kijä
kuvanveistäjä Pekka Alava avus-j
tajanaan arkkitehti Keijo Lehtonen
I .sekä nimimericki 'VaihtoehclJt". te-
( k i j ä kuvanveistäjä Teuvo Kotilainen
avlistojanaan arkkitehti Keijo Petäjä.
Palkintolautakunta ei tehnyt suosl-tasta
patsaan teettämiseksi, mfka Jää
patsasvaltuuskunnan tai sen työva­liokunnan
• päätettäväksi. Tarkoituk­sena
on, että patsas valmistuisi yk-slkamarisen
. eduskunnan 5G-vuotl&-
juhliin toukokuassa 1937.
Helsinki — Viikko sitten sun­nuntaina,
Helsingissä pidetyssä.
Suomen Kansan Demokraattisen
Liiton kokouksessa esitti kansan­edustaja
Hertta Kuusinen erittäin
mielenkilntoUen katsauksen, jon- -
ka aiheena oli ''Kansandemo­kraattinen
rintama ja presidentin
vaalit. Julkaisemme loppuosan
hänen alustuksestaan: .
Hyvien, rauhanomaisten suhteiden
lujittamisellb seka itään etta länteen
on nyt avautunut entistä paremmat
mahdollisuudet. Kansainvälinen jän­nitys
on lieventynyt. Neuvostoliitto
on todistanut 'tarKoittavansa totta'
Geneven hengen noudattamisella val­tioiden
välisissä suhteissa. Slta osoit­tavat
Itävallan kanssa solmittu rau­hansopimus,
diplomaattisten suhtei­den
solmiminen Saksan Liittotasa­vallan
kanssa ja Saksan Demokraat­tisen
Tasavallan tunnustaminen su­vereenisena
T^altlona. Sitä osoittavat
Neuvostoliiton asevoimien tuntuvat
supistukset ja Suomen alueella sijain­neen
laivastotukikohdan luovuttami­nen.
Sitä ilmaisee myös se sydämelli­nen
suhtautuminen jota Neuvostolii­ton
johtomiehet ovat osoittaneet tois­ten
valtioiden ja niiden eri vaestö-keirosten
edustajia kohtaan kauko­idästä
Canadaan saakka, lahi-idästä
lähimpään läntiseen naapuriinsa
Suomeen asti. •
Jatkut väheksyvät t ä t ä kaikkea pu­huen
"hymykamppäilusta". Mutta
emmekö me jokainen anna arvoa hy­mylle,
sydämelliselle kädenpuristuk­selle,
ystävälliselle, sanalle, JOS niita
vahvistavat kouriin tuntuvat tosiasiat,
joilla keskinäistä luottamusta ja y h ­teisymmärrystä
lisätään?
. Ennen Moskovan sopimusten
solmiamista kirjoitettiin meillä­kin
siitä, mitkä oVat ne vastapal­velukset.
Joita Suomelle saavut­tamistaan
eduista lankeaa. Ne ei­vät
olleetkaan sotilaallisia, kuten
imperialistiiien ajatustavan edus­tajat
olivat kuvitelleet. Ne iollvat
yksinomaan rauhaa Ja kansojen
välistä yhteistyötä edistäviä mo­raalisia
velvoituksia. Suomi sitou­tui
ainakin lähimpien 20 vuoden
kuluessa tukemaan kaikkia kan­sojen
välistä rauhaa edistäviä toi­menpiteitä.
Mitä ne merkitsevät •
lähinnä Euroopan turvallisuus­järjestelmän
luomisen Ja Skandi­navian
puolueettomuuden edistä­mistä.
Ne merkitsevät, että Suomi
omien etujensa mukaisesti pyrkii
kaikin tavoin tukemaan kansojen
välistä rauhanomaista yhteistyö­tä
Ja jatkuvasti lujittamaan hyviä
taloudellisia sekä kulttuurisuh­teitaan
Neuvostoliiton sekä mui­den
sosialismin maiden kanssa.
Tämä selittää, miksi ystävyyssopi­muksen
jatkaminen, jopa Poi'kkalan
takaisin luovuttaminenkin ovat tuot­taneet
harmia rauhan politiikan vas­tustajille.
Se selittää, miksi, mahdol­linen
Pohjoismaiseen Neuvostoon hit-tyminen
nyt, kansalnvälisfen tilanteen
helpottuessa, aiheuttaa päänvaivaa
yksinpä niillekin, jotka aikaisemmin
yrittivät hankkia ansioita sillä, että
vaatimalla hittymlsta Pohjoismaiseen
Neuvostoon edustavat muka pohjolan
kansojen yhteistyötä.^ On osoittautu­nut,
etteivät kalkki "pohjoismaiset"
piirit suhtaudukaan suopeasti Suo­men
osanottoon pobjolsmaiseen y h ­teistyöhön,
jos se tapahtuu kansojen
välisen rauhanomaisen yhteistyön
merkeissä. Jo nyt Skandinaviasta, jo­pa
"puolueettomasta" Ruotsistakin
on kantautunut viestejä, ettei Suomen
osanotto edes pohjoismaiden taloudel­lisiin
neuvotteluihin ole suotavaa,
koska Suomi käy omien etujensa mu­kaista
kauppaa Neuvostoliiton kanssa.
Tällaisia kansallemme vieraita yk­sipuolisesti
läntisiä suhteita suosivia
aineksia on omassakin maassamme.
Mutta nämä menneen katsomuksen
"ritarit" taistelevat tuulimyllyjä vas­taan.
Suomi tarvitsee kauppasuhtei­ta
sekä itään että länteen. Suomen
talouselämän jatkuva myönteinen ke­hitys
edellyttää nimenomaan Neu­vostoliiton,
kansanvaltfisen Kiinan Ja
kansandemokratian maiden kanssa
käytävän kaupan j a muiden taloudel­listen
suhteiden laajentamista. Itse­näinen,
omia etujaan puolustava Suo­mi
ei voi kulkea muuta tietä kuin
markkinoiden laajentamisen, talou­dellisten,
teknillisten j a kulttuuriyh­teyksien
parantamisen tietä ennen,
kaikkea sosialistisen maailman kans­sa.
Vain sUlä tiellä työttömyyden se­kä
muiden taloudellisten epäkohtien
korjaaminen on turvattavissa. Sitä
t i e t ä voidaan välttyä korkeilta sotilas­menoilta
ja taata kansan elintason
kohoaminen. Tätä samaa suuntaa,
Rauhanomaista rinnakkiseloa voimme
suositella myös muille pohjolan kan­soille.
Suomi tekisi karhunpalveluk­sen
läntisille naapureilleen, jos se
lukisi ' ahioankaan Skandinavian
maan kuulumista hyökkäysluontoi-seen
Atlantinlutton tai viimemaini­tun
sotilaallisia ja talouilellisla laa-jentamlspyrkimykslä.
Suomen tehtä­vä
on lujittaa pohjolan rauhaa ja
rhppumattomuutta päinvastoin kuin
Pohjoismaisen neuvoston- alkuperäi­set
•apostolit" olivat suunnitelleet.
; Mydt karjalaista siirtoväkeä on y r i ­tetty
ja yritetään yllyttää edelleen
rauhan suuntausta vastaan. Mutta
juuri karjalaisen väestön vähäosaiset
ovat kipeimmin kokeneet sotapolltli-^
kan seuraukset. Rauhanpolitiikan
jatkuminen, ystävyyden lujittumlnert
Neuvostohiton kanssa, rauhan työn,
tulosten parantaminen ei missään
kohdin ole ristiriidassa karjalaisen
väestön etujen kanssa, vaan päinvas­toin
vastaavat tämänkin väestön työ­tätekevien
kerrosten toiveita.
Miltä "linja" on tuottanut etujs^
mika tappioita suomen kansalle? S i l ­t
ä on tehtävä johtopäätökset ratkai­sussa,
jota presidentin vaali merkit­see.
Mutta samalla käydään kamppai-;
lua silta, kenen hyväksi tulokset koi­tuvat.
Siitä taistellaan tehtaissa ja
t}'ömailla, maaseudulla, valtuustois­sa,
eduskunnassa ja presidentin vaa­lissa.
Tahan asti, nimenomaan vuo­desta
1948 lahtien, suuromistajat ovai
kuorineet kerman.
Puhutaan elintason noususta,
mutta jätetään sanomatta, mihin
r saakka palkansaajien reaaliansiot /
koliosivat. MUloin pantiin toi­meen
palkkasulku, mistä lähtien
työtätekevien rasituks^, verot,
hinnat, vuokrat Ja maksut ovat ;
kohonneet Ilman että olisi suori­tettu
vastaavia tulojen korotuk­sia?
Mistä lähtien pienviljelijäin
tuotantotukea on supistettu, vil­jan
Ja karjataloustuottelden vä- :
listen hintojen erotusta lisätty,
,niaansaanti lopetettu? Mistä läh­itien
viran- Ja tolmenhaltijain
ipalkkauksessa on otettu käytän-
•ituön sosiaalinen linja, joka suo- r
^^ii suurtuloisia, mutta, painaa pie­nipalkkaiset
yhä syvempään
kuoppaan? Mistä lähtien on käy­nyt
yhä vaikeammaksi rakentaa
kouluja, sairaaloita Ja multa
yleishyödyllisiä laitoksia? Mistä
saakka kuntien työttömyys- ja
muut rasitukset ovat kasvaneet,
mutta valtion antama tuki vä-heiftynyt?
Siitä hetkestä, jolloin '
työtätekeviä edustavien ryhmien '
välinen yhteistoiminta rikottiin.
Siltä alkaen työkansan Jokainen
puolustustaistelu, jokainen ple- '
ninkin paraiinus on saatu ai­kaan
vain asianomaisten työnte­kijäryhmien,
kunkin työpaikan,
kunnan ja kylän työtätekevien
yhteisen sitkeän taistelun avulla.
Miten vallanpitäjät aikovat nyt sel­viytyä
tilanteesta. Samoin kuin en­nenkin:
lupaamalla yhdeksän hyvää
ja kahdeksan kaunista.
Mutta valtion talousarvion hyväk-
.symlnen aiotaan siirtää presidentin­vaalien
jälkeiseen aikaan. Verolain
uudistusta uhkaa sama kohtalo. Sama
icoskee kaikkia yhteiskunnallisia ja
myös sivistyselämää koskevia välttä­mättömiä
korjauksia.
Kansaneläkelain parantaminen,
eläkkeiden korotus, cläkerajan alen­nus
j a kapitalisteja palvelevien rahas­tojen
lopettaminen voi sekin jäädä
epäiBäaraiseen tulevaisuuteen, ellei­vät
-vähävaraiset, eläkettä tarvitsevat
kansalaiset plda puoliaan.
Oqko tällä kaikella mitään teke­mistä
presidentin vaalin kanssa? On
toki. Jos;oikeistopllrlt tai niiden kans­sa
liitossa olevat ainekset saavat voi­ton,
ne vähät välittävät lupauksistaan
Ja Icansan enemmistön asemasta. K o ­kemus
on osoittanut, mihin vaaraan
kansamme kaiisanvaltalset oikeudet
niiden kä.=5lssä joutuvat ja mitfn ole­maton
niiden vastuuntunto kansam­me
kohtalosta on.
Ainoa voima, Joka voi estää pa­luun
tuhobiile raiteille Ja samalla
aukaista reitin kansamme talou­dellisen,
yhteiskunnallisen Ja si­vistyselämän
nousulle on työtä­tekevien
yhteisrintama.
Presidentin vaaleissa on kysymys
siltä mihin suuntaan, kenen hyväksi
ja minkälaisten voimien avulla Suo­men
tie tästä lähtien viitoitetaan.
Naiden, kysymysten pohjalle raken­tuu
myös vaaliohjelmamme.
Eino Kilven vaaliliitto vetoaa
kalkkiin työtätekevlhi, kalkkiin kan-
£anvaltalsiin ja rautiaa rakastaviin
kansalalspllrelhln. Se el sulje oviaan
ainoaltakaan sosialidemokraatilta, jo­ka
pyrkii työväenluokan yhteisrinta­maan,
siihen yhtenäisyyteen, joka 50
vuotta sitten muodosti äänioikeus-taistelun
runngon ja joka tänä päi­vänä
on palkkataistelun Ja kaikkien
työtätekevien etujen mukaisten pa­rannusten
perusehto. Eino Kilven
vaaliliitto rakentaa kaupunkien ja
maaseudun työtätekevien yhteistoi­mintaa,
sitä liittoa, Jonka avulla torp­parien
vapautus muuttui todellisuu­deksi
Ja Joka yksin pystyy ratkaise­maan
maaseudun väliävaraisten ker­rosten
nyiyisetkln kipeät ongehnat.
Eino Kilven vaaliliitto vetoaa kalk­kiin
kansamme itsenäisyyttä, riippu­mattomuutta
ja rauhaa kannatta­viin
kansalaisIUi, joiden tahtoon so­dan
jälkeinen suuntauksemme perus­tuu
ja Joiden valveutuneisuudesta
kansamme menestys, sen lasten ja
kotien turvattu tulevaisuus riippuu.
Tehkäämme siis kaikkemme
Eino Kilven vaaliliiton voiton \
puolesta. Tulkoon sen valltsUa-ryhmä
suurimmaksi ja Suomen
työkansan puolustaja, rauhan
mies Eino KUpI Suomen presiden­tiksi.
Washington. — - Yhdysvaltain koil­lisosan
valtioissa elokuussa sattuneis­sa
tulvissa kuoli 179 henkilöä, louk­kaantui
6,992, 813 asuntorakennusta
tuhoutui ja omaisuusvahingot nouse­vat
$457,674,044, sanotaan hallituksen
tiedonannossa lauantaina. Tulvista
kärsivät pahimmin Pennsylvania ja
Connecticut. Edellisessä valtiossa
sai tulvissa siurmansa 88 j a jttlkhn-mälsessä
77 henkilöä.
Tiistaina. marras% 1 p, -^Tuesäay, Nov. 1, J9SJ5 StviiS
Suomalaisia
SQsiaalivirhai-lijoita
NL:ssa •
Moskova. ~ Neuvostoliitossa vie­railee
parhaillaan suomalaisten 6o-slanlihuoltovirkailijain
ii^ltuuskunta
Bcslaallmlnistsri O. Peltosen johdolla.
Valtuuskunnan jäsenet tutustuvat
maan scslaallhuoltoan. Venäjän S-PNTrn
soslaalfanlnisteri N. Muravjeva
vas::aanotti suomalaiset vieraat Jotka
ovat tutustuneet jo moniin alan lai-tc'£
siln.
i Valtuurkunnnn vierailun johdosta
järjesti Suomen Moskovan suurlähet-tilä'
3 E. A. Vuori vastaanoton.
Lokakuun 25 päivänä valtuuskun-jjalvaiia^
eime SI*
Lamemm kamvaSM
ComvstL — Ontarion Bt lAVno-cen
kanavan yl|.in8Jn«Jrt A . ».I>uker
iiedolttl viikon lopim, tm^e^'
taibin mennessä «U kuluvan pui^eti-duskahden
aikona kulkenut kanavan
läpi 7,871^ tonnia tavaraa, 387,
898 tonnia enemmljln kuin viime par»
jehduskaudella.
Hän sanoi, että tonnimfifirSn IMfin-tymlnen
johtui pääasiassa siitä, että
Labradorista on alettu kuljettaa ;rau-'
tamalmla.
nan jäsenet vierailivat Vladimir^ H -
jitsh-nlmisellä koUektUvltilalla < Oor-kln
kylässä. Illalla Venäjän SNFT.-n
soslaalhninlsterl N. iMuravjeva ,iJär--
jestl päivällisen. vaituusCcunnatti^ kun­niaksi.
• , ,
K I I T O S >.
'Haluamme lausua sydämelliset, kiitokset lapsillemme, sukulaisillemme
ja y.<stävillemme, kun saavuitte niin suurilukuisUia kanssamme viettämääni
meidän 70-vuotissyntymäpäiväämme, jonka Järjestimme /Pohjolan haalilla
lokakuun 8 p:nä.
Kiitos suuri P. Vuotilaiselle esltyspoheesta; sekä pikku tytöille kukista;
: Kiitos kalkille siltä suuresta rahalahjasta jonka tilaisuudessa saimme vas­taanottaa
sekä yksityisistä,lahjoista.
Kiitos Illan emännille, jotka niimabkeraan tarjoilivat koko. Illan. Kiitos
kalKllIe; jotka antoivat apua tavalla taikka toisella: Kiitos'R. Takalalle
soitosta. Kunnian osoituksenne säilytämme kauniina muistona eläm^nme:
Iltaan saakka. - . , " , / ~
MRS. FRANK WUORtNEXMltS.'JEIWY.SILCN MB. AN1H>N^^^^I^
R. R, No. 2 Kamlnlstlaula; Ontario
KAUSTAJIEN vuotuisd TANSSIT
C L I N T O N - H A A L I L L A
260$ East Pender St. Vancouver, C.
Perjantaina, marraskuun 12 p:nä klo 9 — 1 yöllä.
SOITTAA ALP. OARDSONIN ORKESTERT * „
Rivintolallppu $1.00. Tervetuloa läheltä Ja kaukaa! '
KALASTAJIEN UNION OSASTO.
joululahja
OMAISILLENNE JA YSTÄVILLENNE
SUOMESSA ON HYVÄ
LAHJAPAKETTI
Joululahjapakettien lähetysaika on atkanuf!
• Valittavananne on nyt 16 eri pakettivaliota.
• Kaikissa allamainituissa paketeissa on laatutavaraa mm.
MAXWELL HOUSE KAHVIA.
^Nämä paketit pakataan ja lähetetään Tanskasta,
• Nopea perille saapuminen' taataan.,
Kaikki allamainitut paketit ovat tulIivapaHa Suomessa.
V a l i t k a a • • u r « a v i « t B p a k « i o l » t f ti
"MAXWELL" — Hinta $4.80
2 Ibs. Maxwcll House kahvia
"OULU" — Hinta $7.65
2 Ibs. Maxwell House kahvia
2 Ibs. riisiä
2 Ibs. luumuja
1 Ib. rusinoita '
TYPE FL. 1— Hinta 39.85
2 Ibs. Maxwell House kahvi»
3 Ibs. valkoista riisiä
6T-5^ OZ. tankoa makeata Buklsala
2—4 oz. pakettia teetft •
1 pak. kuivattuja bedelmli
TYPE FL. 2 — HInia $9.20
2 Ibs, Maxwell House kahvia
4 Ibs. valkokte lUalft
1 tt). luumuja
i—5%oz. tankoa makeata «uklaata
hi Ib. Kaakaota
TYPE FL. 3 — Hinta $7.50
2 Ibe. Maxwell House kahvia
5 Ibs. valkoista rllfll&
1 pak. kuivattuja bedekntt
1 Ib. luumiuja IH VL. kanelia
TYPE FL. 4 — Hinta $7.90
I tt). Maxwell House kahvia (kannusM)
1 H), puhdasta kaakaota
1 Ib. valkoista riisiä
1 Ib. kuivattuja sekaliedelmll
VA oz: kardemummaa
1 poil / ^ y s e r" Nylon tukkia
"LAHTI" — Hinta $8.75
2 Ibs. Maxweli House kahvia
4 ibs. riisiä
"TAMPERE" — Hinta 11.00
2 Ibs. Maxwell House kahvia
4 Ibs. riisiä
3 Ibs. luumuja
2 Ibs. rusinoita
1 Ib. aprikoosia
"HEIKKI" — Hinta $8.45
2 kannua Mäxwell House kahvia (2 Ib.)
1 kannu CallX, sekahedelmiä (2 Ib.)
I kannu Calif. persikoita (2 Ib.)
1 pauna kuivattuja luumuja
1 pauna sokcrta
5 pak. savukkeita (USA^ssa valmlst.)
TYPE "OSLO" — Hinta $11.15
2 Ibs. Maxwell House kahvia
4 ibs. valkoista riialA
2 Ibs. sokeria
2 Ibs, lajitelma suklaata
1 Ib. sekabedämJI
"AINO" — Hinta $9.15
2 Ibs. Maxwell House kahvia
2 paunaa kaakaota
4 unssia teetä
4 kpl. Lux saippuaa
20 kpl. paketti OlUette parranajo­koneen
teriä
TlULmainlttulhln paketteihin voidaan sisällyttää pari tai kaksi "Kayser». Nylon sukkia
$1.60 lisämaksulla paria kohden.
TlUtenalnlttujen lahJapaketUen tllatdcset Uhetetaän lentopostissa Tanskaan ja kun tllatlt
oo otettu sielut vastaan, toimitetaan paketti kahdessa vUkossa va«taaiu>ttojalle Suomena.
lÖKAINBN TKSITTINEN BUOKALAJI NXISSX PAKEXKISBA TAATAAN -
LÄHETTÄKÄÄ PAKETTITILAUKSENNE OSOrTTBELLA:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. O. Box 69, Sudbiiry, Ontario