Vapaus, August 3, 1967

              Sivu 2 Torstai, elok. 3 p. — Thursday, Aug. 3, 1967
1
VAPAUS rNDEPENDENT L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) \ EstabUshed Nov. 6. 1917
EDITOR: W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Published thrlce weekly: Tuesdays; Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Hmlted. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adtisrtlslng mtes upon application/translatlon.free of charge.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Departmeftt, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
CANADIAN liANGUÄGE-RRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kk. $6.75
Ivk. 11.50. 6 kk. 6.25
Voitta Jankin" )o8uus laiha
Yleisesti tiedetään, että Israelin ja airabisnaiden välinen
sota aiheutti .katastrofimaisia menetyksiä airabimaille, -var-sirnkiin
Egyptille ja Jordanialle.
Mutta entäs voittaja? Miten selviytyi Isirael siitä sodas­ta?
Rahassa laskien sodan kerrotaan maksaneen Israelille
noin 600 miljoonaa dollaria. Juutalaiset eri puolilta maail­maa
ja varsiinkin Yhdys valloilta, ovat lahjoituksillaan maksa­neet
miltei kaiklri sodan kustannulkset. Varmoja tietoja ei
ole lahjoitusten määrästä annettu; muitta yleisesti usktotaan
niiden yhteissumman nousevan viidensadan miljoonan dol­larin
paremmalle puolelle. :
;, Taloudelliselta kannalta katsoen tämä Israelin hyökkäys­sota
näyttää siis hyvin paljon "mukiin men.evältä" — sota
on käyty ja siitä koituneet laskut on saatu maksetuksi. Sen
lisäksi Israel valtasi hedelmällisemmät maait Jordanilta, sai
haltuunsa tärkeitä öljykaivoja ja muita rikkauiksien lähteitä
Egyptiltä jne.
Mutta siitä: huolimatta täimä sota ei parantanut, kuten
ilmeisesti visseissä israelilaispiireissä toivottiin, maan ta­louspulmia.
Israelin työministeri Yigal Allon on myöntänyt,
että tyttömien määrä on taas— vaikka asevoimista ei ole
vielä vapautettu kaikkia reservejä — noin 10% 'koko työvoi­mamäärästä.
Maan tuotantomäärä on vuodessa noussut vain
1.2%. Kaiken hsäksi Saksasta ei 'tule enää $70 miljoonaista
vuotuista jäUeenasuttamisavustusta ja juutalaiset yleensä
ovat suhtautuneet kylmäkiskoisesti Israeliin menoon nähden
lopettaen siten työkuntoisen siirtolaisaineksen tulon ja siitä
saadut varat.
Lyhyesti sanoen, kahdeksan viiikon kuluttua sodan alka­misen
jälkeen Israelin talouselämä cn samassa epävarmassa
asemassa missä se oh ennen sodan aloittamistakin. Pari viik­koa
sitten julkaistujen tietojen mukaan Israelissa oli 35,000
työtöntä eli juuri sama määrä mitä työttömiä oli sodan edel­lä,
toukobuussa.
Uutistiedot kertovat että jotkut tuotantolaitokset ovat
saaneet tuulta purjeisiinsa hallituksen sotatarvetilauksista,
käytettyjen SOtatarvevarastojen täyttämiseksi. Mutta uusia
rakennustöitä ei suoriteta juuri nimeksikään.
Kuten Lontoossa ilmestyvä Financial Times totesi, Is­raelin
suunnittelijat eivät osanneet tehdä etukäteen mitään
suunnitelmia sodanjälkeistä olotilaa silmälläpitäen. Lehti sa­noo,
että vihollisuuksien päättymisen jälkeen tehdyt tilanne­arviot
ovat osoittautuneet täysin virheellisiksi. Niin hall;ttus-;
virkailijat kuin yksityisetkin taloustiedemiehet olivat sitä:
mieltä, että sotaa seuraa ncpea talouscdistys ja siihen liit­tyvä
inflatiovaara, jonka torjumiseen hallitus oli kiinnittä­nyt
erikoishuomiota vuoden päivät ennen vihollisuuksien
aloittamista.
Tällaisen arvion perusteella hallitus lisäsi veroperustaa
10-prosenttisesti ja jakoi puolustuslainoja, mitkä veivät toi­sen
puolen koko ihuukauden ansiosta. Sen lisäksi ylityöpal-kat
jotka normaalisesti muodostavat tuntuvan osan väestön
tuloista, poistettiin hätätilanteen ajaksi tarkoittaen tämä sitä,
että työläisten kotiin vietävä pateka on paljon normaalia
pienempi kesäkuun ajalta vaikuttaen se luonnollisesti hai­tallisesti
kuluttaja väestön ostokykyyn.
Tätä"mitum" eli talouskasvin pidätlämisohielmaa on
puolusteltu sillä, että maan liian nlopea talouskehitys 15 vuo­den
ajalta on aiheuttanut epänormaalisia tilanteita.
Mutta tällainen talouskasvun vastustaminen kehittää ja
pahentaa työttömyystilannetta; Kaiken lisäksi kysymys ei
ole.nykytilanteessa vain Israelin työttömistä vaan. myös niis­tä
arabeista, jotka asuvat arabimailta vallatuilta alueilla mitä
Israel yrittää maailman yleisen mielipiteen painostuksesta
huolimatta: pitää hallussaan.
Perusongelmana on talouskasvun seisahdus eli pysähty-mistilanne
erikfoisesti rakennusalalla. Israel yrittää päästä
Euroopan yhteismarkkinaliitoh jäsenyyteen ja saada sitä
tietä laajennetuksi vientiään.
Selvää myös on, että Israelin" talouspulmat liittyvät sau­mattomasti
poliittisiin kysymyksiin ja erikoisesti: siihen, mi­ten
se saa suhteensa järjestetyksi arabimaiden kanssa.
Melko varmaa on, että vaikka arabimaiden menetykset
olivat taloudellisesti laskien suunnattoman suuria ^ niin
suuria, että ne tulevat parhaassakin tapauksessa hidastutta­maan
joksikin ajaksi arabimaiden talouskehitystä, Israel ei
kuitenkaan voittanut vastaavanlaisia etuja tästä sodasta.'On
kerrÄ jälleen osoittautunut, että sodassa häviävät loppujen
lopuksi kaikki. Ja tämä häviö voi tulla Israelin kohdalle ar-vaamaittoman
suureksi jos se yrittää kaikesta huolimatta ryh­tyä
toteuttamaan nykyistä "valloittajan" ja "voittajan" roolia.
7 Tosiasia nimittäin on, että niin kauan kuin Israel pitää
hallussaan arabimailta valtaamiaan alueita,- se ei voi kehit­tää
normaalisia suhteita .sen paremmin sosialististen maiden
k(ui'n arabimaailmankaan kanssa. Kun,tässä yhteydessä huo­mioidaan
että sosialistiset maat muodostavat yhden kolman­neksen
koko ihmiskunnasta, ja että nopeasti kehittyvien so­sialistimaiden
markkinat laajenevat jatkuvasti, niin silloin
voidaan olettaa, että Israelin talousvaikeudet tulevat lähi-tulevaisuudessa
mieluimminkin pahenemaan kuin parane­maan..;..
.
Israelin omat edut, niin taloudelliset kuin poliittisetkin
edut vaativat kunnioittamaan maailman yleistä mielipidettä
ja vetäytymään viivyttelemättä pois miehitetyiltä alueilta.
Vain siten menetelen se voi odottaa saavansa varsimikin pilc-fcumaille
niin tärkeätä hyvää tahtoa eli good-willia esimer­kiksi
Euroopan, mailta^ joiden good will on ratkaisevan
tärkeä tekijä Israelille lähitulevien vuosien aikana.
Pitemmän tähtäyksen ohjelman kannalta katsoen Israe­lin
nykyinen ohjelma tuntuu suorasitaan älyttömältä. Selvää
pn, että pienen Israelin sotilaaHinen "suuruus" ja "voitok-kuus"
on väliaikaista laatua. Ennemmin tai myöhemmin tulee
aika, jolloin Lsraolilla oi ole tällaista sotilaallista mahtiaso-
VOITTr, MUTTA VASTARINTA KIIHTYY
Wilscnin hallitus sai menneen viikon
Icpussa selvän voiton konservatiiveis­ta
äänin 333—240, joten enemmistö oli
vakuuttava 93 ääntä. Oli luonnollista
että konservatiivit tekivät vastalau­seen
Wilsonin harjoittaman talouspoli­tiikan
johdosta; Yhtä selvää kuitenkin
oli. että työväenpuolueen oppositiosta
ei yksikään asettunut konservatiivien
epäluottamuslauseen taakse. Parlar
mentin: istunnosta poissa olleiden ja
äänestyksestä pidättäytyneiden työvä­enpuolueen
vasemimistosiiven edusta­jien
kanta näkyi kuitenkin selvästi,
vaikka se ei millään tavalla vaaranr
tanut Wilsanin enemmistöä. Kuiten­kin
tätä Wilsonin voittoa voidaan pi­tää
Pyrrhoksen voittona. Hän on saar
nut monta kertaa aikaisemmin tällai­sia
voittoja, mutte ne eivät ole suin­kaan
merkinneet, että hallituksen po-
Länsfmaat eiVät ole
enää merten herra
Moskova, - r - Neuvostoliitto il­moitti
sunnuntaina, että sen lai-vosta
pystyy nyt ohjustensa avulla
suorittamaan hyökkäysluonteisia
tehtäviä kaukaisiUakln merillä.
Neuvostoliiton laivaston vara­komentaja
amiraali Kasatonov
kirjoittaa laivaston päivän kun>
nlaksi julkaisemassaan Punalipun
artikkelissa: "Laivastomme on en­simmäisen
kerran historiassa
muuttunut hyökkäysluonteiseksi
pitkänmatkan puolustuselimeksi."
Kasatonov muistelee, kuinka Neu
vostoliiton kommunistipuolueen
keskuskomitea antoi käskyn ra­kentaa
"nykyaikainen ydinohjuk­sin
varustettu : valtamerilaivasto,
joka pystyy suorittamaan hyök-käysluontrisia
strategisia tehtä­viä",
ja cntaa ymmärtää, että
käsky on nyt toteutettu. Amiraali
kertoo, etti Neuvostoliiton laivas­to
käyttää hyväkseen tieteen ja
tekniikan uusimpia saavutuksia. ,
Nr^uvostoliiton laivasto pystyy
näiden teknisten uudistusten takia
i;uontt;;maaii uude:.-!tyyppisiä tehtä­viä,
kankaisilla morilla, jotka olivat
onnen jmpenalis*.i:n maiden laivas­tojen
vallassa, kertoo Kasatonov.
Neuvostoliiton l:iiv;iston komenta­ja
amu:'ali Sei-Rei Goi-shkov sanoi
Pravda£:M, etteivät länsimaat ole
enää mcrte.n herrana.
Neiivo.stoiiiton tclevi.siossa näytet­tiin
äskettäin- laivaston päivän
vietloa Vladivosto!:issa 'lyynen me­ren
ranmkolla. Sevastopolissa Mus­talla
merellä Ja Leningradissa Suo­menlahden
rannalla. Kuvissa näy­tettiin
mm. Nevaa pitkin kulkevia
sukoilusveneilä. Suurin laiva oli ri.Sr
teilijä. Muut olivat hävittäjiä, mii-nalaivoja
j:i nopo^ikulkui-sia partio-veneitä.
Ndiivosloliitto on kokonaan
hylännyt lentokoneiden tukialukset
jotka muodostavat Yhdysvaltain lai­vaston
päävoiman. Sillä ci ole myös­kään
yhtää:. taistcliilaivaa.
Neuvostoliiton laivastoon kuuluu
uusimpien arvioiden mukaan 22 ris>
tcilijää, noin 150 hävittäjää, noin 35
ydinkäyttöistä sukcllusvenctlä:. ja
suuri määrä pienempiä aluksia.
litiiicka olisi muuttunut. oikeaan suun­taan
tai että olisi saavutettu joitakin
vakuuttavia tuloksia.
Wilson oli pannut rahaminisferinsä
ministeri James Callaghanin puoluste-leimaan
hallituksen talous- ja finanssi­politiikkaa.
Ministeri Callaghanin puo­lustelun
ydin oli siinä, että puntaa
ei devalvoida eikä hallitus aio liioin
siirtyä liikkuviin, yaihtokursseihtn.
Koko muu osa Callaghanin jpuolus-tuspuheesta
oli pelkkää demägo^aa.
On harhauttavaa tehdä tämäiv vuo­den
muutaman kuukauden kauppar ja
maksutaseen epäedullisesta kehityk­sestä
synkkiä johtopäätöksiä, mainitsi
Callaghän. Mutta Wilsonin hallitus on
ollut vallassa vuodesta 1964 lähtien ja
tämä olisi pitänyt olla ministerin läh­tökohta.
Jos hän olisi menetellyt
niin häneii olisi pitänyt osoittaa, että
nykyhetken tilanne on yhtä synkkä
kuin vuoden 19G4 lokakuussa. Oikeas­taan
tilanne on vielä pahempi.
Kun \yil.son tuli valtaan 1964. niini
hän kaksinkertaisti yksipuolisesti
tuontitullinsa vastoin Englannin alle­kirjoittamaa
kansainvälistä sopimusta.
Ulkonainen uhka pakoUi poistamaan
kuitenkin tullien korotuksen. Nyt Cal­laghän
vakuutti, ettei Englanti aio
myöskään ottaa käyttöönsä n.s. tuon-tikiintiöjärjestelmää
kauppa- ja mak:
sutaseensa tasapainottamisek.si. Tähän
Englannilla olisi kyllä oikeus GattV
säädösten puitteissa. Kysyä kuitenkin
voidaan, kuinka vakavasti voidaan ot­taa
Callaghanin vakuutus kiintiöjär­jestelmän
käytäntöön ottamisen 'hyl­käämisestä,
kun sama mies oli kak­sinkertaistamassa
maansa tulleja pu­humatta
siitä etukäteen edes lähim­mille
EFTA kumppaneilleen mitään.
Kiristyspolitiikkaa aiotaan kuitenkin
edelleen jatkaa, mutta, kuinka kauan
ja millä menestyksellä, sen seikan
Callaghän sivuutti kokonaan.
Ministeri Callaghanin demagoginen
puhe ei jäänyt kuitenkaan ilman no­peaa
vaikutusta, sillä Wilsbnin halli­tuksen
sosiaalinilnisteri Margaret: Hcr
binson pyysi heti eroa hallituksesta,
kun sai todeta, että tärkeät sosiaali­poliittiset
uudistukset on pyyhitty ko­konaan
pois. Ministeri Herbihsön piti,
hallituksen politiikkaa sosiaalajatteliin
vi n o suuntauksena. Suhtautuminen;
juuri sosiaalimenojen~su{Jistämiseen
on ollut eräs tärkeimmistä vedenjaka­jista
.työväenpuolueessa. Herbinson on
jo kolmas iministeri. joka ön eronnut
Wilscnin hallituksesta sen harjoitta­man
politiikan johdosta. Kansainyh
teisöministerin kerrotaan myös olevan
erohankkeissa.
On väitetty, että,oppositio työväen­puolueessa
ajaisi muka yksinomaan
punnan devalvointia. Näin ei suinkaan
ole asianlaita, vaan oppositio on ko­rostanut,
euä Wilsonin politiikka vie
FRANCON HINTA USAn
TUKIKOHDISTA NOUSEE
IVtakariokscn virkal-kaiutta
pidennettiin
Nikosia. — Kyproksen parlamen­tin
aIa'huone pidensi yksimielisesti
pi-esidentti Makariaksen virkakaut­ta
vuodella. Alahuone on kahdesti
aiemminkin pidentänyt hänen pre­sidenttikauttaan
vuodella.
Kyproksen turkkilaiset eivät ole
osallistuneet parlamentin työhön
vuoden 1963 jälkeen.
USArn Espanjassa olevia tuki-kohtia
koskeva sopimus menee
umpeen ensi vuonna. Francolla
ei ole mitään halua olla uudista­matta
sitä, mutta espanjalaiset
ajattelevat, että tällä hetkellä
USA voisi olla halukas maksa­maan
sopimuksesta entistä enem­män.
. Lähi-idän sodan :vuoksi
amerikkalaisten suuri tukikohta
Libyassa on määrätty hävitettä­väksi
.'jli espanjalaiset laskevat
omieir*v alueidensa arvon nous­seen
tästä huomattavasti.
Nc\v York Herald Tribuncssa
kirjoittaa Flora Lewis, että se.
panjalaisille . ei riitä enää soti­laallinen
apu, vaan Franco tulee
vaatimaan USA:Ua apua Espan­jan
kansallissodan jälkeisen
kansainvälisen karanteenin rip­peidenkin
poistamiseksi. Erityi­sesti
Espanja vaati tukea EEC-jäscnyydellecn
ja Gibraltarin
saamiseksi Englannilta.
Kirjoittaja on sitä mieltä, ettei
USA:n pitäisi maksaa tukikohdas-ta;
in niin kallista hintaa kuin fran-colaisen
; haliituk.sen. tukeminen
Francon jälkeenkin. Lewisin mie­lestä
USA: n olisi parasta olla puut­tumatta
lainkaan E.spanjan politiik­kaan
tällä hetkellä. Tätä hän ei pidä
kuitenkaan malidolli.sena, vaan vaa­lii
vain varovai.suutta uuden so-pimuk;
en teossa.
E.spanjan talou.sclämä on suu­rissa
vaikeuksi.ssa tällä hetkellä Ja
ainoana toivona pidetään pääsyä
EEC:hen.
Hintojen nousu-s.sa maa johtaa
Euroopan tilastoa. Tulot viennistä
ja turismista ova^t py.sähtyneet en-ti.
selle tasolleen ja ulkomaiJla työ.s-kentelevät
lähettävät entistä vä­hemmän
rahaa maahan. Valuutta­varanto
on ensimmäistä kertaa kuu­teen
vuoteen miljardin dollarin ala­puolella
ja .sen odotetaan la.skevan
700 mjljoonaan dollai-iin vuoden
loppuun mennessä.
EEG:hen pääsemiseen ei uskaller
ta luottaa. Täysi Jäsenyys on poissa
•laskuista ja assosioituminenkin hy-:
vin vaikeata. Maataloustuo,Majat
pelkäävät Espanjan alipalkatun
maatalouden kilpailua ja vastus
Francon diktatuuria kohtaan painaa
sekin Jonkin verran.
Kohuttu Eroanjan libcralisoilu-minen
osoittautui vain nykyisen
hallinnon jatkumisen varmistami­seksi
ja Espanjan sisäpolitiikka on
yhtä masentava kuin .sen taloudel­linen
tilannekin: Sananvapaus on
yhtä olematon kuin ennenkin Ja pi­dätyksiä
tapahtuu varsin kummalli
sisla ':yi.stä.. Eräski^n sosialidemok­raatti
jonka oli sallittu palat::
maahan Etanskasla tapaamaan per­hettään,
tuomittiin kahden vuoden
vankeuteen, koska hänellä oli Guy
Mollefii, Willy Brandtin ja Harold
Wilsonin kirjoituksia mukanaan.
Es'panjahsa odotetaan Francon
kuolemaa ja toivotaan sen Jälkeen
parempaa. Oikeistolaisetkaan eivät
V T i k o pystyvänsä pitämään valtaa
käsissään hänen jälkeeasä. Yk.si
mahdollisuus on, että USA pela.staa
Francon elämäntyön ja pitää espan­jalaiset
"rauhallisina". Sekä vasem.
misfolaisi-sa että katolisis-sa pii-lei.
esä puhutaan kuitenkin entistä
enemmän väkiv<'rlla.sla keinona saa­da
joitakin myönnytyksiä hallituk­sella
ja herättää kansainvälisiä huo­miota.
Oman lisän.sä tuovat. Espan­jan
polritliseen tulevaisuuteen ulko­mailla
olleet työläiset. Jotka joutu­vat
palaamaan lifkai.sin maahan .seu­rauksena
Länsi-Sak.sassa ja Rans-ka.
ssa tapahtuneesta taloudellisesta
la.skusta. Nämä työläiset ovat ol­leet
kosketuksessa ammattiyhdis­tyksiin,
eivätkä ole halukkaita alis­tumaan
P^rancon rautaiseen järjes-
Iclmääii.
väistämättä punnan devailvointiin el­lei
talouspolitiikan perusteita muuteta
Nyt punnan iarvon säilyttämiseksi on
uhrattu .talouden kasvuvauhti, sosiaa­liset
uudistukset ja tuloksena on en­nätystyöttömyys.
Taistelu ijatkuu, sillä edessä on työ­väenpuolueen
vuosikokous Scarbo-roughissa.
Tuskin AVilson oli selviyty­nyt
"voittajana" parlamentissa kiris-tysohjelmarisa
kiristämisestä, kun 60
työväenpuolueen parlalmentti jäsentä
jätti Wilsoniniruolustusmenöja koske^
vaan Valkoiseen kirjaan muutosehdo­tuksen,
jonka 'muksun varustelumeno­ja
ori supistettava nopeasti Ija Jyrkästi
'•• ^-'.Libra.-^- •
Tuh^sia muJkana ^> }
Albert Luthulin
hautajaisissa V
' Groutville, Etelä-Af rikka. — Tu­hansia
ihmisiä osallistui Albert
Luthulin hautajaisiin pienessä kir­jossa
Stangerin lähellä JEtelä-Af-riikassa.
Kaikilla roduilla oli poik-keuriellisesti
vapaa pääsy tälle muu­ten
eristetyMe alueelle.
Heimopäällikkö, opettaja.afrikka-laistert
oikeuiksien puoLuistaja ja
Nobelin rauhanpalkinnon saaja
Albert .Luthulin jäi 21. heinäkuuta
tavara junan alle ei'äällä Stangerin
lähellä olevalla sillalla ja sai niin
pahoja vammoja että kuoli sairaa-
.•lassa.
Nigeiiassa roihuaa kansalaisso­dan
liekki, Hällituiksen joulcot käy­vät
kiivaita taisteluja liittovaltiosta
irtautuneen itäisen maaikunnan ase­voimia
vastaan.
Mikä on syynä tähän kriisiin, jo­ka
järisyttää Afrikan väkirikkainta
valtiota? Vastaus on etsittävissä
siitä .sijrtomaaperinnöslä, jonka
nuori valtio sai itsenäisyytensä saa­vutettuaan.
Vuosisadan ajan oli
Nigeria Englannin siirtomaana ja
koko tuon ajan siiitortiaaviranomai-set
lietsoivat innokkaasti ja johdon­mukaisesti
heimoriitoja. Kun kan­san
vapaustaistelun tuloksena siir-tomaavaltiaiden
oli pakko lähteä,
he tekivät kaikkensa säilyttääkseen
itselleen mahdollisuuden sekaantua
nuoren valtion a.sioihin. Lontoo
laati sen perustuslain. Jonka Nige­ria
sai vuonna 1960. Liittovaltion
perustuslaki itseasiassa vain tuki
separatismia ja ehkäisi toimeliaan
ja tehokkaan keskusjohdon muodos-tumisen.
Jopa poliittiset puolueet­kin
syntyivät heimopohjalle. Ni­gerian
jako maakuntiin suoritet­tiin,
siten, että niiden epätasainen
lalouciellinen asema vahvistui.
Nuoret hallitukset eivät ole ky­enneet
irrottautumaan entisten siir-tomaavaitiaiden
asettelemista ver-;
koista ja ratkaisemaan maan kansal-lisu;
u?kysymystä. Seurauksena on
ollut, että viime kolmena vuotena
maan eri osissa on lakkaamatta
esiintynyt kiivaita ja väliin traagi-
.sen luonteen saaneita heimojen vä­lisiä
yhteenottoja. Viime vuoden
kesällä muuan täkäläinen selkkaus
maan pohjoii-osassa vaati parikym­mentä
tuhatta ihmisuhria Ja miljoo­naisen
pakolaisaallon.
Viime vuoden heinäkuun veriset
tapahtuimat, joiden aikana joutui­vat
kärsimään erityisesti itäisen
maakunnan asukkaat, aiheuttivat sy­vän
repeämän koko liittovaltiora-kennelmassa.
Viime .syksynä itäi­nen
maakunta tosiasia.ssa erosi
liittovaltiosta ja 'kuluvan vuoden
toiiikokuu'n 30. päivänä tämän maa-kunnan
pääkaupungin Enugun hal­litusrakennusten
ylle huimahtivat
riippumattoman Biafran tasavallan
punainusta-vihreät liput. Tämä toi­menpide
asetu kyseenalaiseksi liit­tovaltion
jatkuvan olemassaolon.
.38 päivä kuluttua Briafran ta­savallan
julistuksesta keskushalli­tusta
Johtavan kenraali Jakubu
Govvonin joukot aloittivat sotatoi-mct.
Tätä edelsi yritys pakottaa
taloudellisella saarrolla Enugun
johtajat luopumaan päätöksestään.
Näkyviä tuloksia siitä ei kuitenkaan
ollut.
Nykyi.stä tilannetta mutkistaa .öl­jyn
ympärillä käyty taistelu. Nige­ria
on eräs Afrikaih suurimpia öljyii
tuottajia; Viime vuonna maasta por
rattiin öljyä 20,5 miljoonaa ton­nia,
ja noin 60 prosenttia tästä mää-,
rästä tuli itäisestä maakunnasta/
Kiinnostus Nigerian öljyyn on kas­vanut
voimakkaasti juuri viime ai­koina.
Lontoolainen Times kirjoit­ti
äskettäin: "Olosuhteissa Jolloin
Suezin kanava on suljettu, pääasi­assa
Biafraan keskittynyt Nigerian
öljy saa elintärkeän merkityksen".
Englannin neitemäisen polttoaineen
taseesta Nigerian öljy on tätä ny­kyä
kymmenkunta prosenttia.
Itämainen maakunta on viime
vuosina ollut paikka, jossa syvälle
juuituiiiut englantilainen pääoma
(inves*.oinnit .n.nu':evat pelkästään
Shellin osalta yli 200 miiljoonaan
puntaan) ja amerikkalainen Busi­ness,
kilpailevat keskenään,. Pohjoi­sen
feodaaliemiirili joilla on suuri
vaikutus keskurhallituksen päätök­seen
aloittaa .sotatoimet Mäniaakun-taa
vastaan, ovat Englannin vanho­ja
y5'äviä. Kenties juuri heidän
kätensä kautta Lontoo, Joka on v i -
rallise^U omaksunut selkkauksessa
puolueettoman kannan, nyt yrittää
lujittaa englantilaisten öljymonopo-lien
asemia?
Nigerian kriisi ulottuu Jlmeisesti.
laajemmallekin. Se on raskas ko­ettelemus
koko Afrikalle, Jonka val­tioiden
väestö koostuu erilaisista
kansallisista . ryhmistä. Ei kansalli­nen
kilpailu, joka edistää vain 'ha­jota
Ja hallitse"-periaatteella toi­mivaa
siirtomaapolitiikkaa, vaan
kaikkien edistyksellisten Ja länsi-maallisten
voimien yhtenäisyys on
se avain, jolla Afrikan monimutkai­set
ongelmat ratjkaistaan, nykyinen
Nigerian kriisi mukaanluettuna.
DIMITRI GUDKOV.
Amerikkalaisten
mielenosoitus
Punaisella torilla
Moskova. ^ Noin 30 amerikka­laista
turistia osoitti mieltään so­taa
vastaan launataina Moskovan
Punaisella torilla. Hämmästynei­den
moskovalaisten si'mien edes­sä
amerikkalaiset marssivat Le­ninin
mausoleumin luona kan­taen
julisteita, joissa voitiin lu­kea:
Ihmisyyden on tehtävä lop­pu
sodasta, muuten sota tekee lo­pun
ihmisyydestä.
Mielenosoittajat olivat Ohiosta,
llli:ioisista ja New Yorkista ko­toisin
olevia ylioppilaita. Mielen­osoitus
sujui rauhallisesti kenen­kään
yrittämättä keskeyttää sitä.
PÄIVÄN PAKINA
y SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
t^.-._..?lf ti^-^-^h t>^.»._..'*»
John Nissilä, St. Gatharincs, täyt­tää
lauantaina, elokuun 5 pnä 70
vuotta.
EUI Saari, Vancouver, B. G.
täyttää sunnuntaina, elokuun 6 pnä
81 vuotta. .
Yhdymme sukuilaisten ja tulla-vain
onnentoivotuksiin.
maa ja silloin tulee tiljnteon
-päivät siitä, miten Israel me­nettelee
nyt — -sotilaallisen^
voittonsa hurmassa. Jokainen
Israelin olemassaoloa puolusta­va
henkilö ja laitos — ja mei­dän
lehtemme luikeuituu niihin
— toivoo.ja vaatii, että Israel
luopuisi ykisityisosta ohjelmas­taan,
vetäytyisi vuoden 1949
rajojen taakse ja ryhtyisi silitä
pohjalta selvititämään rauhan­tahtoisessa
mielessä suhteitaan
läheisempien naapuirinriaittensa
kainijsa, joiden rinnalla sen tu­lee'
kuitenkin v elää ja toimia
vielä sitteinkin kun voimasuh­teet
ttilevat yaihtumaah — ja
no.vaihtuvat vnirmnsti.
" R A U H A L L I S U U D E N " ESIMERKKI
Ilmaisien omat syvälliset rotu-ennakkoluuloiiiia,
Toronton Vapaa
Sanan kesäloinultaja "Kiviperän
Pekka" kirjoilli tiistaina noin ni-meen.'-
ä:
— Ja huolestuminen ilmeisesti
canadalaislen keskuudessa kasvaa,
kun kuulemme eteläisen rajamme
takaa neukorijohtajien kiihoitus:
huutoja . . . iMulta .samalla joudum­me
myös ihailemaan Yhdysvaltain
valkoisen väestön rauhallisuutta
ja kärsivälli.syytlä . . . Canadan
hallituksen ja parlamentin pitäi­si
kieltää kokonaan neekerisiirto-laisuus
sieltä. Canadassa .eivät olo­suhteet
ole yhtään parempia nee­kereille
kuin Yhdysvalloissiikaan,
joten niiden aineksien päästämi­nen
t ä n n e o l i s i rikos tätä maa­ta
ja kansaa vastaan."
"Jokainen uskollaan autuaaksi
tulkoon," kulon sanotaan, Ja jos
moinen rotuennakkoluuloon pe­rustuva
"usko" vie. "Pekan" tai­vasten
valtakuntaan, niin. me em­me
ainakaan siitä pahoittele.
Yhdysvaltalaisten valkoihoisten
"rauhallisuus ja kärsivälli.syys"
on tietenkin jotakin erikoista —
he ovat valmiina tekemään miltei
mitä tahansa, iiiutta eivät suostu
hellltlämäLn yhteiskunnallistessai
mielessä neekereistä ottamaansa
kurkkuotelta, eivätkä poistu nee­kerien
niskan päältä;
Myönnämme kernaasti, vaikka
se ei suinkaitn ole ilon aihe, eittä
canadidainenkin yhteiskuntaelämä
syrjii vähemmistöryhmiä, miikaiin-luklennookeroilä,
kulon "Pekka"
: sanoo.
Tällaisen taudin ja paheen
"lääkkeeksi" ei kuitenkaan kel­paa
rotu.syrjinnän tehostaminen,
mitä neekereitä vastaan Toron­tosta
nyt suositeltu porttikielto tar­koitta;',
viian se että toimitaan
kaikerilaisen rotusyrjinnän '\ope\-
tamiscksi ja hävittämiseksi, tästä
maast:;.
Pidämme kuitenkin ylianimun-tana
s-inonlaa, että " Ca nadassa ei-
. vät olosuhteet ole ylitään"sen pa­rempia
neekereille kuin Yhdys­valloissakaan
. . ."
Emme ole kuulleet, että täällä
olisi lynkattu neekereiltä sen pa­remmin
laillisesti kuin laittojmas-tikaan,
kuten tapahtuu jatkuvasti
Yhdysvalloissa kenenkään joutu­matta
niistä teko.sista vastuuseen.
Jos täällä Ganadassa el ole .sen
kummtmpaa kuin Yhdysvalloissa­kaan
silloin pitäisi Jostakin To­rontosta,
Vancouverista,. Winnipe-gista
lai Montrealista lähettää seu­raavanlaisia
(sanatarkkoja lainauk.
sia PA:n Detroitin uutisesta elok.
1 p!) uutistietoja:
— Kaksi nuorta neekeriä esitti
maanantaiina syytöksen, että 'he
ovat Kauhistunena katselleet kun
ratsian suorittaneiden virkapu­kuisten
upseerien haulikonpanok-silla
tapettiin kaksi aseetonta
neekeiinuorukaista . . . Detroitin .
kahakoiden huippukauden aikana.
Ainakin kolme muuta henkilöä
on sanonut lehtikirjeenvaihtajille
nähneensä pyssyn perillä muki-
(loinlia ja iusvouk.sla joko polii­sien
tai kansalliskaartilaisten toi­mesta
.
Näiden väitösten johdosta aloi­tetaan
laajakantoinen tutkimustyö
laiiiitoimeenpanovoimien toimin­nasta
koskien se FBI :ta, oikeus­ministeriötä
ja ,Deti"oitin poliisi­laitosta.
Kaksi miestä sanoo nähneensä,
että eräs .leckerinuorukainen am­muttiin
siksi kun hän kieltäytyi
ottamasta veistä, minkä upseeri
oli hciiltänyt hänen jalkojensa
juureen. He sanovat myös kuul­leensa
laukauksia huoneesta min­ne
he näkivät yhden jipseerin vie­vän
e» ään neekerinuoren.
, Nänfiä uhrit ovat: 19-vuotias
Aubrey Pollard,- 17-vuotias Carl
Cooper j j 18-wuotias Fred Temp-le,
joiden ruumiit löydettiin kaup­palan
keskuksessa olevan motel­lin
The Algierein päälattialta.
Saatujen tietojen mukaan viran­omaiset
eivät löytäneet (ratsian
yhteydessä) mitään aseita motel­lin
huoneista. . '
"Meillä on syytä uskoa, että
törkeä rikos on tehty" sanoi Deit-roitin
countyn syyttäjä William
L. Cdiialan.
"Kaikki, jotka he ahipuivat,
ammuttiin ilm.;in mitään syytä,"
sanoi 20-vuotias rock'riii"dll lau­laja
D. Davis... Kiroillevat ja
häullkonperiä heiluititaneet upsee­rit
kckosivat 2 valkoihoista tyt­töä
JJV 3 lal 4 neekerinitestä ja
komciciv.it "kahdeksan tai yhdek-
.siin meistä seisom^nfln seinää vas­ten",
i,elilli mr; Davis, oileii sei­nän.
viereen komennettujen jou­kossa
kaksi. ystävää Davisin huo-
' neesta. 19-vuoUas Cleveland Reed
Ja Temple. .
Sitten, sanoo Davis, yksi upsee­ri,
jot:' hän sanoo detroitilaiseksi
. upseeriksi, piti toisessa kädessä
haulikkoa "veti veitsen taskus­taan
j? pudotti sen lattialle.
"Hap sanoi pojalle (nimeämät­tä
jää-Meelle neekcrinuorukaiselle)
että häne": tulee se ottaa," selitti
Davis. "Neekeripoika sanoi ettei
hän ota veistä. Upseeri sanoi, jos
et ota. me tapamme sinut. "Niin
poika kui-otti hiljaa alas, otti veit­sen
ja poliisi käski pistämään sil­lä
hä'.!tä (poliisiui>seera).
"Poika rupesi itkemään ja sa­noi
en' ja pudotti veitsen.
"Ja tässä vaiheessa toinen up­seeri:
löi minua päähän käskien
pitää kasvojani alaspam seinää
kohti ja seuraavan sekunnin ai­kana
kuulin paukauksen," sanoi
Davis. "Kuulin jonkun kaatuvan
lättiaKe."
Detroit News julkaisi 26-vuo-tiaan
Robert L. Greenen valalli-
Sesti vahvistetun lausunnon, jossa
ma'niitu henkilö sanoo: "Minä
näin erään kansalliskjiartin up­seerin
tappavan kaksi poikaa." Sa­malla
Greene sanoo voivansa tun­tea
i en kansolliskaartiupseerin
josla mainita';m veitsi-tapauksen .
yhteydessä.
Täll:iista on se Yhdysvaltain
valkoihoisten rötukiihkoilijain
"rauhallisuus" Ja "kärsivällisyys"!
Jä kutflu sanottu, me epäilem­me
että mitään tällaistii ei. ole '
Ganadassa tapahtunut ital ei voi-kaiMi
tapahtua. JokaU»pauk.^essä
on toivottavaa että asia .niin on.
-r- KHn.säkoura.
•mi
M
'Mi
^ ^ ^