Vapaus, March 26, 1928

              8ira2 Maanantaina, maalisk. 26 p;nä—Moiu, Mardi 26 No. 60 — li
VAPAUS n e M t n t t i » ,
a. & KBU
^ T O I M I T T A J A T X
T. X. CABLSOS. B. A. TmHUKEH. B. PEBKOREX.
Ottsv». u ••cood elaw
TYÖPAIKOILTA
V A P A D S (UbMtr)
Tk« «eir « (m «r TtimUh Voffacs i> CM«U. F*1>1
. Va4awd«r, Iteaday «a n4>7.
A*i 1» S«A«7, Oat, «vBy Utmimj,
OUOTDSmNKAT V A P A U D E S S A:
SIJN M U . « A 9 kattaa. — AiieJätU
SDc katu. «1.00 $ kertaa. — SratTadilMocakaM Utu. «MO » k«K»«. —
«M« kaitt. «S.M fcakii kotM. — Kihoan—tiiliat H i » karta. — Kjiahwannm»»lr.
kMtt. ««e. Balacka» kHtMiaaaaaba tai «slatovfanltS. — Hahtt««iitta<fc* {• oartril^nnHrt
« I JM M M kaitaa. ~ Tik»U«flaom{laa Ja OaataMccattntiaB oa. »ii<Itmw. Uhatatti»»
— TOartaU. joH» ai aacaa fiha. ai talU tBunimtU, •afamtawaa. jaOIa
TILAOSaiKIUT:
1 «k. ««JO. « UL. taSK» kk. «1.7S > 1 kk. O J O . — ThJjivabaaia )a
I 1 vk. «OjOg^ t kk. «SJKI. S U T S Z ^ Ja 1 Hu «1.00.
taktaaa ai«M CaMtabat pSOi olla fcoattoriM kalla 12 OaMatraia^vI» «dalUaMl «Uyitoial.
Vitaaiaa toiiaitaai lAarty BcOiUac. O Loraa Soaat. Pakalla S3«W.
kaMuai» Ukartr BaiUiag. » Locaa St. Pabalia 10». Paatlaaaui Boa », Uthmtjt Oat.
ai« teg («taa Tie. par col. iack.
l i md hm »inttaiat Mdioa aaoag tka Piaaläk
MUdHaa darga foc aia|la-iaaartla« 7Se. Tka Ti
k PÄ^r» 1i a Caaadh
to au* aaoola takaaaa aaa tafiaaiu aailaiHaata klij aai. kfa)otiakaa aaaaltoaa lUkkaaak^taJa»
mainaaniMnt al»al8i 1. V. KATOMSTO. lUkkaaakohaja.
y Kominternm touneenpaiKTaD komitean
%a4stiiiito
Äsken työnsä päättänyt KonunU'
nistisen kansainvälisen toimeenpane'
van komitean plenuni (tays^istunto)
käsitteli monia internatsionalen ja
sen sektsikin (jaostojen) edessä ole*
via tadkeimpia kysymyksiä, lausu­taan
Leningradissa ilmestyvän'^Va*
pau8"-lehden päädrjotuksessa, ja
jatketaan;
Kasittelyidensa tuloksena tp. k.
laati kustakiii kysymyksestä päätök­sensä,
jotka ovat kukin alallansa
selvinä poiminnan ohjeina.
Toimeenpaneva komitea tarkisti
seka lännen että idän kommunistis­ten
puolueitten toimintaa.
Englannin kommunistinen puolue
siirtyy' . itsenäiSjpmmälle kannalle
maaiisa.. työväenliikkeessä. Puolue
kärjistä^ taisteluaan työväenliikkeen
opportunistista jostosddua vastaan
ja' asettaa vaaleissa omia ehdokkai­taan.
Samoin Ranskan, ^komfnunisti-nen
piuolue laventain, rintamaansa,
asettaa vaaleissa omiavdhtdokkaiti^
mobilisoiden kaikki voimansa ja
paljastaa sosialistisi puolueen :^a-semixustosiiven-
johtajien toiminnan'
lurmiollisuuden.' < ,
Niin iiyvin-EngIannin< kuin Rans­kankin
komhiunistipuoiueiden joka­päiväinen
toiminta ja. luokkataiste­luni
asema;0V9t johtaneet näitä puo­lueita
käänteeseen, jodca suultaan
Komintern on jo kauan sitten kiui-nittm^:
englantilainen ja ranska­laisten
kommunistien:Uuomiota. Por­varien
'^ja niiden apulaisten' hyok-kaskiin
on kommunistien vastatta­va
tarmokkfmia Vastahyökkäyksillä.
Niiden luokkasoviimon propagan­daan
«n^ vastattava selvillä ^ luokka-vaatimiiks^
Ua ja päattätasff taistel­tava
niidei^ toteuttamiseksi^ Itsenäi­sen
teistelusUunnan ottaminen tie-tenkin.
tuo mukanaan suuria vaike­uksia
myös sekä Englannin että
Ranskan kommunistisille puolueille
ja vaikeuksien voittamimen kysyy
niiden kykyä - ja taitoa, kun tulee
taistella ja samalla lisätä puolueen
vaikutusäi työväen joukkoihin.
Näiden kysymysten yhteydessä i l ­meni
trotskilaisen oppositsionin an­kara
tuomitseminen eri maiden kom­munististen
puolueiden taholta. Kä
sittely osotti miten syvälle ^oppo-sitsioni
oli vajonnut alentuessaan
sosialidemokratian ^Vasemmistoin-johtajien
tasolle ja asettuen konfunu-nististen
puolueitten esteeksi niiden
vallottaessa joukkojen luottamusta.
Toimeenpaneva komitea hyväksyi
päätöksen, joka merkitsee sitä, että
kommunistiset puolueet eivät voi
taistella menestyksellisesti sosialide­mokraatteja
vastaan, jos sallivat ri
veihinsä kuulua viimemainittujen
asian ajajia. Tp. komitea kokonai­suudessaan
hyväksyi Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen toimenpi
teet trotskilaisten vastakumoukselli-sen^
toiminnan johdosta ja katsoi
oppositsioniin kuulumisen ja myötä-tuntoisuuden
sitä kohtaan olevan
Kominternin vastaisen. '
Toimeenpaneva komitea antoi oh­jeita
monissa tärkeissä' kysymyksis­sä,
joita on kommunististen puolu­eitten
edessä laveain laldcoliikkeit-ten
yhteydessä ja reformistien am
edellytyksiä. Uuttera toiminta työ­paikoilla
joukkojen keskuudessa^
asemien valottaminen ammattiliit
tojen paikallisissa osastoissa, työ­väestön
saattaminen käytännön kaut
ta vakuutetuksi, että kommunistit
voivat menestyksellä puolustaa sen
jokapäiväisiä etuja, huolellinen asi­ain
tilan huomioon ottaminen kai­kissa
tapauksissa, kaildd nämä ovat
tärkeimpiä edellytyksiä reformistien
vaikuttdcsen vastaiselle menestyksel­liselle
taistelulle ammattiliitoissa.
Kiinan kysymyksessä toimeenpa­neva
komitea osotti vääräksi käsi­tyksen,
että vallankumous Kiinassa
on Jo kehittynyt sosialistisdcsi val­lankumoukseksi
ja samoin vääräksi
päätelmän, että vallankumouksella
Kiinassa on jonkinlainen. !!'perma-taentti*^-
(pysyväinen) lUonne. Kam­pikin
katsantokanta on sekä väärä
että voisi johtaa suuriin käytännöl
lisiin erehdyksiin Kiinan kommunis­tisen
puolueen politiilussa. Kiinan
Kirje metsäkämpiltä
otan tässä' kynän käteeni j a piir­r
ä n muutaman rivin. En ole mi­inaan
eräcoinen kynämies, vaan tuu­masin,
e t t ä jos tuossa piirtäisin muu­taman
rivin kun kerran olen nyt
tääHä Canadan metsissä, siellä pe­rukalla,
jossa niitä metsätöitä teh­dään.
Kun olen silmäillyt niiden
oloja, jotka täällä metsissä ty9n-tää,
niin .olen saanut kokolailla huo­non
käsityksen näistä metsämiesten
oloista. Sillä t ä ä l l ä 'ovat palkat ta-vattofman
huonot. Mutta hnolimatr^
ta palldcojen huonoudesta, työntävät
metsämiehet della pitkän talven ja
«dtten kun tulevat -kaupunkeihin,
mennään suoraapäätä ikoiratorppiin
n u t ä hiellä Ja vaivalla hankittuja
pennosia juomaan. Sattnupa, että
mnutamill» on sellaisia kavereita,
jotjca eivät ole .vielä viinaa ennen
maistaneet, niin toinen kaveri sanoo
näille, e t t ä otahan nyt ykri ryyppy
j a niin- se siitä alkaa. Ollaan sit­ten
kaupunerissa niin kauan, k u in j a -
haa riittää ja sitten täytyy vält­tämättömyyden
pakosta lähteä taas
kiireenkaup^la uusia työmaita kat­selemaan.
Ja lösrtyyhän niitä, mut­ta
niissä tarjotaan vain 25—30 dol­laria
Icuukaudelta j a siihen on tyy­dyttävä,
koska "matti on kukScaros-sa".
Muristaan kyllä palkan pie­nuutta,
mutta siihenpä se rajoittuu-kin.
Metsämiehet! Onkohan tällainen
menettely oikein? Kyllä meidän pi­täisi
kertakaikkiaan päättää, että
viinaa emme ota tippaakaan. Niin
kauan kun emme voi itseämme hil­l
i t ä mokoman aineen nanttimbesta,
nauraa -porvaristo meidän heikkouk­sillemme'ja
käyttää meitä entistä
enemmän itselleen rildcauksien luo­jina.
Meidän tulee vakavasti jät­t
ä ä tuolhiinen elämä j a alkaa toden­teolla
katsoa omaa etuamme -eikä
porvariston. Me saamme olomme
korjattua, kunhan vain kaikki yksi­mielisesti
alanvme toimimaan omieni
etujemme ajamiseksL iParhatn kei­no
siihen on^ e t t ä jätämme enaiksi-adn
väkijuomapaheen pois j a käym­me
yhteistyöhön toisten toveriemme
kanssa, nUdten, jotka järjestöjen
voimalla ajavat työläisten asiaa. Ei
saa t u l l a mieleen se tavallinen lau­se,
että enhän minä yksin mitään
hvoi. — M ^ H . ' '
Neljis' tttks
LuttotoimikaBta.
Imen kohta: liitfotoimikuntaan
joka toteuttaa seurojen edustaj«dco-konlcsien
päät^cset j a hoitaa liiton
asioita kuuluu 5 vakinaista ja
varajäsentä jotka valitsee edustaja­kokous
paikkakunnalta missä sijait­see
l i i t o n kotipaikka.
Snnas kohta: Kokouskutsut ovat
l ä h e t e t t ä v ä kirjallisesti vähintäin 8
päivää ennen kokousta.
6men kohdan loppuosa näin knn-lovakri:
. . . j a on liittotoimikunnan
valittava hänen tilailee järjestyk­sessä
oleva varajäsen. ^
.ViidM Inka Idlimnat.
7nuäs ja 8:sas kohta poistetaan.
Knodes Ivka
. Maatoo- Ja Koiehdcrtnlaia.
Otsikko näin kuuluvaksi: Kilpa-kelpoisuus,
j a edustussäännöt K ä ­k
i i n liitossa toimeenpantariin Idlpai-vastakumoiidcaellineä
yhtymä > ei si'
säiseltä '.olemukseltaan' ole lähes­kään
yhtenäinen^ joskin se hyökkää
yhtenäisenä työväen ja talonpoikien
liikettä vastaan. Viimemainittu on
kärsinyt raskaita häviöitä, mutta se
on saanut paljon valtankumouksel
lista taistelukokemusta ja jo Kiinan
kommiiteistisen po^Iueen johdolla
käy eteenpäin agraarisen (talonpoi­kaisen)
vallankumouksen tunnuslau
mattiliitoissa hyökätessä kommunis­tisia
puolueita vastaan. Kommunis­tien
on reformistien yleispolitiikkaa
paljastaessaan saatettava lakot re-formistivastaisen
taist^un areenak­si,
otettava lakkojen johto käsiinsä
ja kaikinpäin tuettava menestymisen
seilla ja neuvostolipun merkeissä.
Tällä hetkellä Kiinassa ei ole mah
tavaa vallankumousliikkeen aaltoa,
mutta kaikki merkit osottavat^ että
sen nousu ei ole kaiduma.
Toimeenpanevan komitean päätös­lauselma
osottaa,' että Kiinan kom­munistisen
puolueen on valmistutta­va
uutta kumousliikkeen nousua var­ten,
joka asettaa päiväjärjestykseen
joukkojen aseellisen nousun järjes­tämisen.
Toimeenpaneva komitea
osottaa vaaran, joka uhkaa Kiinan
komäiunistista puoluetta; ellei se kä­sitä
nyt tehtävänään olevan suurten
joukkojen valtaamisen, niiden Jär­jestämisen
ja kehittämisen.
Kiinan kumousliikkeen kärsimät
väliaikaiset häviöt ovat herättäneet
likvidaattorisia harrastuksia eräissä
Kominternin ja kommunistisen puo^
lueen tuomitsemissa opportunistisis­sa
ryhmissä.' Nämä ryhmät koetta­vat
nyt muodostaa uutta puoluetta,
tietenkin ^Hodella kommunistista*',
tietenkin **todella työläistalonpoi
kaista** puoluetta. Kiinalaisten kom
munistien on säälimättä taisteltava
tällaista likvidaattorisuutta vastaan.
Tp. k. kiinnitti suurta huomiota
myös fCantonin tapauksiin^ Kanto­nin
työväen sankarillisella taistelul­la
on ollut ja edelleen on suuri mer­kitys
Kiinan vallankumonksen kehi­tykselle.
Taistelun valmistamisessa
ja johdossa on kuitenkin tehty mo­nia
virheitä, joita kuinouksellisen
proletariaatin vastaisuudessa tulee
välttää.
Kaikkien maiden kommunistiset
puolueet ovat tärkeiden historiallis­ten
tapausten edessä. Kommunistis­ten
puolueitten tehtävänä näin ollen
kaikkialla on käydä koko voimal­laan
ja yksimielisyydellään toteut­tamaan
käytännössä Kominternin
toimeenpanevan komitean yhddcsän-nen
täys'istunnon päätöksiä. Vai­keuksista
huolimatta ovat taistelun
edellytykset kommunisteille edulli­set
TTOVXEN URHEILU
Liiftokokoiiksen asiat
Mmrtoo. Ja lioSdidotnkoIa C. S.
TULm aiSnkSihlB.
Toiaea Inka. Lisäys 7 äcsi koh-dsikd:
Seura.' joka laiminlyö vero­merkkien
käyttämisen yhden vuoden
ajalta katsotaan liitosta eronneeksL
Kolmas loka •••
Settrojaa • cdnst«J*kokoa« .
Imen kohta: Seurojen edustaja­kokous
pidetään kerran vuodessa
edellisen liittokokouksen määrää­mässä
paikassa j a liittotoimikunnan
määräämänä aikana.
c) määrää liiton kotipaikan ;
d) valitsee liiton puheenjohtajan;
e) valitsee liiton sihteerin;
f) valitsee liittotoimikuntaan pu­heenjohtajan
• j a sihteerin lisäksi 3
j ä s e n t ä ja 3 varajäsentä;
g) määrää kilpailumaksujen suu­ruuden;
h) päättää itnlevan. toiminnan
suunnittelemisesta.
i) määrää sihteerin palkan.
luihin voivat ottaa osaa liittoon kuu­luvien
seurpjen jäsenet, joiden jäse-kortti
ei ole rästissä e n e m j ^ kuin
kolme (8) kuukautta.
Toinen kohta muutettavaksi: Ur­heilijan
olkoon sallittu muuttaa seu­rasta
toiseen ja edustaa sitä sen
jälkeen kun uuden seuraif ^ taholta
liittotoimikunnalle on esitetty todis­tus!,
jossa entinen seura tunnustaa;
e t t ä muuttaja on esteetön muuttoon
j a tästä ilmoituksesta on kulunut
yksi (1) kuukausi
Smeksi kohdaksi: Urheilijan pyy­täessä
seuraltansa'' mnuttotodistusta,
on todistus, ellei e s t e t t ä muuttoon
ole, heti: annettava.
4m€3cBi kohdaksi: -Mainitun mää­r
ä a j a n kuluessa saa muuttaja kil­paa
.ainoastaan n.s. villinä, 8.0.
edustaäiatta mitään seuraa^ mutta
kuitenkiiL vain uuden seuransa' väli-t
y k s ^ kilpailuihin ilmoitettuna;
ViUin kUpaOupukn (rata- j a kenttäT
urheilussa) olkoon koko valkea, i l ­man
mitään merkkiä. -
... • SeitoeouU inka.
Idcsi kohdaksi: Liitto tunnustaa
amatööriksi henkilön, joka kilpailee
ftinostaai^ urliieilnharrastuiiCBen vuok­si
; kilpailemfnen rahan tai muun ai­neellisen
korvauksen vuoksi tekee
urheilijan kilpakelvottomaksi. :
2 : k 8 i kohdaksi: Jos amatööri 3dl-pailee
ammattilaisen kanssa, vaiUca
h ä n / e i västaanottaisikaan rahapal­kintoa
.tai aineellista korvausta kfl-pailemisestaan;
on hänet julistetta­va
. kilpakelvottomaksi (määrätyksi
ajaksi).
: aikjsi ^ohds3csi: AanatöörioSceu-tensa:
menettää urheilija. Joka;
a) ansiokseen antaa julkisia: näytän­t
ö j ä ; h) panttaa tai vaihtaa palkin­toja;
e)- lyö vetoa rahasta tai'.vn
osallisena vedossa Jonka ratkaisu riip^
puu kilpailpsta johon hän itse ottaa
osaa; d) ^ vastaanottaa korvausta sii­tä,
e t t ä kuuluu tai liittyy jäseneksi
Johonkin urheiluseuraan.
4mek8i kohdaksi: Amatöörimää-räyksien
rikkojan julistakoon liitto-toimikunta
ainaiseksi menettäneekr
si amatöörioikeutensa, jos ^^^ytteessä
oleva > on. teh^iyt tekonsa . t ä y s in tie­toisena
sen . laadusta Ja seurauk­sista.
Jos; amatöörisääntöjen .rik­komus
on .satunnainen. Johtunut joko
ajattelemättomnudlesta tai Jos on
olemaksi määrääjäksi, väldntään
yhdeksi vuodeksi.
5:ksi kohdaksi: Amatöörisääntö-
Jen toistamiseen rikSconut Julistetta­koon
ainaise](si amatöörioikeutensa
inenettäneeksi..
,v €:ksi kohdaksi: Ammattilaiseksi
julistettaassa määrättäköön samalla,
saako ammattiläisekri; julistettu
edelleenkin ottaa osaa järjestötoi­mintaan
liitossa. •
Kahdeksaaaelui^ lavaksf
KilpakeiTottoamuooaäaaot.
. l ^ k s i " (kohdaksi: Kilpakelvotto­maksi
julistettakoon liiton alaisen
seuran jäsen; joka; 1) ikäyttäytyy
urheilim arvoa alentavasti; 2) pal-kintotaomarina
t a i muuna toimitri-jana
avustaa amatöörien Ja azömat-tOaisten
tai VMU ammattiläiBten vä­lisissä
kilpailuissa; 3) ottaa osaa
kilpaOnihin, jotka eivät tapahdu l i i ­ton
luvalla, mHloin sellaista vaadi­taan
tai kSpailnihin, joihin hän l i i ­ton
tekemien päätöksien Ja sääntö-'
jen makaan ei ole oikeutettu osaa-ottamaan,
tai ulkomailla ilman lut-totoimikunnan
i t ä m a a lupakirjaa;
4) H m a n pätevää syytä Jää pois k i l ­pailusta,
johon hän on ehdottomast
ihnoittautunut osanottajaksi tai lur
pautunut paHdntotuomsoiksi; 5) »pn
jäsenmaksujen laiminlyönnin vuok­si
seurasta eroitettu, tai joutunut
velkaan Joko liitolle t a i sen alaiselle
Järjestölle, kuitenkin vain siinä ta­pauksessa.
Jos asianomaiset v ^ ^ -
vaC 7 " ^ ^ » , Ja vain siihen saakka
kunnes se on suoritettu; 6) koettaa
kuulustelusta tai todistamasta kiel­täytymällä
-vaikeuttaa toimihenki.
löiden työtä täi valheellisin keinoin
tai muuten heitä p e t t ä ä Ja Johdat­taa
harhaan; 7) houkuttelee, yllyt­tää,
^pakoittaa tai mifuten johtaa
toista henkilöä tekoon, joka tuottaa
Ulpakelvottomunden; 8) kuulUu' jä^
senenä seuraan, joka on Julistettu
kilpakelvottomaksL
2seiksi kohdaksi: Kilpakelvotto­maksi
t a i kilpaBujärJestämisoikeuten-sa
menettäneeksi Julistettakoon l i i ­ton
alainen seura, joka 1) järjestää
Kommiiiiistiseii liilikeen periaatteet ja
menettelytavat
(Jatkoa edelliseen numeroon)
PORVARISTON KUKISTAMINEN
JA TAISTELU KOMMUNIS-
. M I N PUOLESTA
Ylimeaolcaadea « t k a — Köyhälistön
-diktatanria kansi
Kapitalistisen ja kommunistisen
järjestelmän välillä on pitkä prole­tariaatin
taistelujen ajanjakso voit-toipeen
ja^ tappioineen, kapitalistis­ten
suhteiden rappeutumista, ikansal-lissotaa,
siirtomaiden kapinaliikkei­t
ä , aseellista ja rauhallista kapita­lististen
valtojen sotaa sosialistisia
nouseria valtoja vastaan — ajanjak­so,
jonka kuluessa tehdään väliai­kaisia
sopimuksia vastakkaisten yh-tei^
unnalHs-taloudellisten järjestel­mien
kesken, jotka taistelevat elä­män
ja kuoleman taistelua kete­nään.
Lopuksi täydellinen köyhä­listön
voitto, ja voimien keskittämi­nen
joka on saavutettava ankaral­la
taistelulla Ja kärdmyksillä, jota
seuraa p i ^ i n e n kehityksen edisty­minen.
Tämä on mitä monivaihei­sin
tilanne, mutta ennen kuin tä­män
ylimenokauden historialliset
tehtävät ovat ohi, ei kommunistinen
järjestelmä voi olla vallitsevana.
Köyhälistön diktatuuri on välttä­mätön
kehto kommunismin taiste­lussa.
Se on alku-askel Jota i l ­man
jatkuva kehitys on mahdoton,
j a sellaisenaan vallankumouksellinen
kapitalistisen valtion ktddstaminen
j a vallan valtaaminen köyhälistölle,
joka on ottanut t e h t ä v ^ e e n armot-t
a kcddstaa vihollisensa Ja luodak­seen
uuden hallituksen.
(Köyhälistön diktatuuri on siis yh-tei^
cunnallisen vallankumouksen en­si
askel.
Vallan valtaaminen köyhälistölle
ei ole mitään muuta kuin kapitalis­tisen
vidtion koneiston pirstoaminen
proletariaatin taistelevien orgaanien
kautta, jotka järjestävät proletari-*
aatin luoldcavallankoneiston.
Köyhälistön vallan muotona yleen­s
ä voidaan pitää neuvostovaltiota
parhaiden sopivana. Tämä on to­detta
Vepäjän Ja Unkarin vallanku-motritsella,
jotka suuresti avartivat
Pariisin kommunin kokemuksia. _ Se
on juuri tämän muoto,-Joka nousee
heti suurten joukkojen liikkeenä ja
sulkee mitä laajimman joukkoliikeh-timisen,
sekä toiselta puolen maail­man
laajuisena se vastaa tarkoituk­sensa,
siis näin oUen sisält»^ par-luvatta
sellaisia kilpailuja Joihin vaa­ditaan
liittotoimikunnan lupa; 2)
tietoisesti VsaUii järjestämiinsä k i l -
paluhin ottaa osaa kilpakelvottoman
urheilijan, tai käyttää, edustajanaan
urheilijaa. Joka ei ole oikeutettu
seuraa edustamaan; 3)' todistetta­vasti
boikoteeraa toisen seuran Jär­jestämiä
kflpanuja; 4) ei määrä­aikana
ole/ suorittanut liitolle mää­r
ä t t y j ä maksuja; ö) on rikkonut l ii
ton sääntöjä tai asianomaisten anta­mia,
määräyksiä.
3m«tksi: kohdaksi: liittotolmikun-t
a : k ä y t t ä ä Jäsenkelvottomaksi julis­tamista
joko määrätyksi a j a k s i - ^i
ainaisdcsi«
Kahdeksas luku' yhdeksänifäksi
J.n.e.
: Y l i m ä a r i i a e a -verotoi
Sääntöehdotusten ulkopuolella .eh-ilotamme
edustajakokouksen hyväk­syttäväksi
25 sentin veroa^ p e i j ^ -
vaksi jokaiselta liiton maksavalta jä^
seneltä kurssitoiminnan järjestämi­seksi
tulevan kesän aikana. • '
KttriapitoreinsteriB kiytilatoon
•-:-..ottamiBoai.
•Koska useassa -liittomme< ^seurassa
on käytännössä^ kurinpidolliset toi­menpiteet
jäsenistöönsä nähden, eh­dotamme
edustajakokoukselle alus­tuksena
jcysymystä Jcoskevan' asian
seuravasti:''' ' ^
Koska voi sattua/ tapauksia, etta
seui^an' ' J ä s i n , tultuaan seurassaan'
rangaistuksi teikeniiehsä rikkomuk­sien
.takia, > muuttaa' paikkakuntaa
seka ilmoittautuu jäseneksi Johonldn
toiseen seuraan sekä myöskiir^osan*
ottajaksi kilpailuihin siitä ImoHmatr-ta,
ettei hänellä ole kilpailuoikeutta
hänelle tuomitun rangaistuksen ta­kia,
on jokaisen seuran tehtävä i l ­moitus
4iittotoimi!knnna11ö ^iiiistft "hen-kilöistäi
Joita on-rangaistu.' *tliriöi'-
tuksessa on> mainittava' rangaistus^
ajan pituus j a rikoksen laatu.- Tätä
menetelmää käyttämällä on * liittotoi-imiknnnalla
mahdollisuus - tarkastaa
jäsentensä kurinpidollista' puolta.
Liittotoimikunnan valitsema sääntö^
komitea:
J . Seppälä. ., : P . Jansson. ,
Kilpailukutsu
Ainoastaan t ä t e n kutsumme kaik­kia
Canadan suomalaisen TUL:n
alaisia työväen v.- Jk u.-seuroja jä­sentensä
kautta psaaottamaaö
painimestamnskilpailniliin,
\ . , . - • :
jotka asianomaisella luvalla järjes-1
tämme Sudburj^a, Liberty-haalilla
13 j a 14 pmä. ensi huhtOc, afloten
perjantaina huhtik. 13 p. kto'^8.30
i l l a l l a . Aina valmiit, vastavierallni-hin,
j a toivoen runsasta osanottoa,
merkitsemme
V. ja a.-«««ra Kisa.
J . S e p p ä l ä , Aune Bitari,
puheenj. > sihL
Määräyksiä: Voinmssaolevia sään­t
ö j ä noudatetaan. Kilpailut toimite­taan
• viidessä sarjassa, ollei^ painor
rajoina aUe 130, 140, 15ö« 170 Ja
y l i 170 paunaa. Punnitus aletaan
2 tuntia ennen kilpailujen alkua.
Palkintoja jaetaan kolme kussakitt
sarjassa j a lisäksi kunniakirjat mes­taruudesta.
Umottautuneille vieras­paikkakuntien
painijoille varataan
vapaa asunto. Ilmotukset osanoto»*
t a tehtävä 8 p .-vään huhtik. osotteel-l
a : A. Ritari, Box 69; Sudbury,
Ont.
JEHUN HIIHTOKILPAILUT
Talven viimeiset Jehun Jäsentenvä­liset
hiihtokilpailut suoritettiin sun­nuntaina,
tÖEi.- 18 päivänä,' hie­man
kehnonlaisen ^elin vallitessa.
Kilpailujen aikana lämpömittarin
osottaessa lämpöasteita, muodostui
hiihto etenkin murtomaamatkalla,
rasittavaksi^. Tulokset:
Miesten-15 Imi;: 1> N . Piispanen
1.15.38, 2) yii Salminen 1.19.38,
3) A. Aalto 1.20.19, 4) K. Honka
1.29.11 Ja 6) A. Wirta 1.32.36.
Kolme viimeksimainSftua ollen ikä­miehiä.
Pojat valle, 18 V.. 10 km.: 1) N .
MyUynen 65.49, 2). V , Tuomi 67.31,
3) T. Ristimäki 67.59. . ^
A . Passin . t ä y t y i suksen katkea­misen
vuoksi keskeyttää-'PuoU mat­kaa
hiidettyään.
Tytöt sSie Vä V. 2 km.: 1) Tuu­l
i k k i Luoma 9.02, 2) Vieno Sahni-nen
^ . 0 8 , 3) Aulikki Luoma 10.32.
.Pojat, alle 14 .V. 3 km.:- 1) T.
Kolari 16.16,-2> H . Herranen 17.02^
3) L. Heam 17.57, 4) Svan
19.10, 5). S. Rossi 19.81.
Pojat aUe 10 v. 2 km.: 1) G.
Bönkä 12.36.6, 2) A. Luoma 13.-
10.5, 3) E . .Mäki 18.17.
Nuoret hiihtajätl Nyt kun talven
vilkas hiihtokausi on lopussa, tei se
merkitse sitä, että heittäännytään
toimettomuuteen, ei ensinkään. He^
t i ktm maat senverran kuivahtaa,
on alettava:, kävelyharjoitnkset Ja
aina edelleen juokaqtun mm^maalle
j a .kentäUe. -
. Olkoon 'tuleva..kesätoiminta. yht&
vilkasta kuin talvitoimintakin. Sään­nöllisen
elämän ja kunnollisen val­mentautumisen,
kautta kulkee tei­dän
tienne korkeimpiinkin saavutuk­s
i i n . Siispä: elä säännöllisiesti —^8e
on kultanen' menestymuien ohje.
T^emu.'
VAATETUSALAN VASEMMISTO-TYÖLÄISTEN
TAISTELUSSA
haat mahdollisuudet lopulliselle voi­tolle...
,
- Neuvostomuoto sellaisenaan avaa
juuri (tien suurien joukkofen liikkeel­le
riistäjäin kukistami^dcsi Inoldca-na,
sekä luo kansanvallan todellisen
kehityksen perustan. Neuvostj^val-tio
«eroaa porvarillisesta kansanval­lasta
siinä e t t ä se avoimesti paljas­taa
luokkaluonteensa ja ayoimesti
asettaa, tehtäväkseen riistäjäin ku­kistamisen
äärettömän ikansanenem-mistön
etujen mukaisestL
Porvarillinen d ^ o k r a t i a ei koske
kapitalistiluokan monopolun tuotan-,
non välinejnin-ja muihin-tSrkeästä
merkityksestä oleviin aineellisin ar­voihin
nähden, j a näin ollen supistaa
se työläisten muodollisetkin oikeudet
olemattopuin. Neuvostovaltio ensik­si,
luo näitten oikeuksien- perusteet
suorastaan taaten työväen sanomia^
lehdistön, järjestötoiminnan yite.
mahdollisuudet.
£ n s i kerran ihmiskunnan Msto-riassa
proletariaatin a^sanvalta
poistaa t ä t e n sukupuoli-, väri-, rotu-,
kansallisuus- ja. uskonnolliset eroa­vaisuudet
Ja takaa yhdenvertaisuu­den
mitä ei koskaan ollut kapitalisti,
sessa valtiossa.
Proletariaatin diktatuuri Ja sen
orgaanit; mitkä käsittävät laajim­man
lEansanvaltaisuuden työläisten
k e s k ^ , ovat vertaamattomasti lä-h/
empänä työtätekeviä joukkoja ja
sallivat niiden osanoton hallinnossa.
Uusien edustajain valintaoäeusj nii­den
takaisin kutsuminen, ^ainMadin-nallisen
ja toimeenpanevan vallan
yhtyminen, valinta-pSiriieii sovitta­minen
— ei alue, mutta tuotanto-perusteen
mukaisesti tehtaitten.
työnantajia -ja taantumukselliria
.union johtajia vastaan rosoittautui
o union Johdon toipinta mennton
n i i n i pitkälle, että vasemmistolainen
puhuja: Ben "Gold estettiin tule-
; ttasta>puhujaksi Torontoon, Stan-ard
teatterissa pidettävään Joukko-kokouilbeen
viime sunnuntai-iltapäi-väUä.
• Joukkokokous kuitenkin pi­dettiin
j a paikalliset puhujat, kuten
äpector y j n . t ä y t t i v ä t paikan. ^ T i -
aisuudessa hyväksyttiin ponnet,
vaatien Tip Top itf, Hobberlin liik-ceistä
eroitettujen miesten' (vasem­mistolaisten)
takaisin työhön otta­mista
j a koottiin lakkolaisten avus­tamiseksi
<$1,300.00.
Kuinka: kauan . sallivat kaivos- Ja
m e t e ä t y ö l ä i s e t ^ e s ^^
si-Ontariossa etta h e i ^ tilaaafi
pukuja «^aJmistetaan amma^
tornina l a k n r e i l l at
TYÖVÄEN URHEILUUltjö
. PERUSTETTU ^
^ Toronton työväen' urheiluseBr.
fceskBricomitean toimesta oFfe^
tetty alustava konferensrf viiaJ^
nuntaina, >tajkoitttlBella luodTrt
maallinen yhdysside eri kielffli^
mmen wheau#6c*roien t oS
edistämiseHe. Kokouksessa oB^
tettuna nelj^ paaallista kie£2
<engjlann!?T>kieMneni soomS
juutalainen, ukrainalainen
scout Labor puolueen urheilaJ»,
kenkätyöläisten »heilu-osasto^
]!*S^.jry5l5sten Urheflda
mttotonnikunnasta 2 edustaiaT
veljesednstajia Canadan TysS.
puolueen Ontarion maakuntaijiM!
tp. /komiteasta, Ukrainian u
Temple-Järjestön tp. komiteartii
Suomalaisen J ä r j e s t ö n tp. kon&J
ta. Kaikkiaan seitsemäntoista^
tajaa. ^
Vahnistsva komitea esitti iiri,;
lisiä tietoja Montrealista. ^
Glace B a ^ s t ^ N . . S „ WinnipeS
Marui- iDrumhoUerista, Alta,
converista, B . C- y.m., joissa b
kissa painostettiin urheilutoimimrf
le -keskttksen välttämättSmsyä
S. T. U , L . edustajat lausuivat (
t e i v ä t Jie ole vielä oikeutettaja n
kaisevasU toimimaan, mutta olh
vakuutettuja e t t ä liittoon kudun
osastojen edustajakokouksessa-Q
huhtik. 16 p. tullaan ilolla ter«
timään tätä yliteistoiminnan aloH
t a koko m a a t a k ä s j j t ä y ä s s ä mit^
vassa; Ja yhtymägi»„.Järjestönä n
kaan. •
- T ä m ä n ' j ä l k e e n luettim alustan
komitean: laatimat perussäännöt
tehtiin muutoksia ' i(ekä korjaoh
Nimeksi ; t u l i ^Canadan TySvi,
Urhefluliiito»', Ja tarkoitusta nj
rittelevissä pykälissä viitataan nykj
-sen teollisuus- : J a ' mjteftalouselänä
Ja 'työskentelyn' rappeuttavaan
kutukseen',: Josta Jojituvana on TS
t ä m ä t ö n t ä ruumiillisen ja höil
sen kulttuurin' keMttaminenTyre
teiftoiminnassa taistelevan työv"
liildEeen edistämisen kanssa.
L i i t ^ .mu94^tuii.l3^öyäen uiheil
seoroista, iyöyäen kielijärjestöji
urheiluseuroista;'' Ibyöväen unioitl
tnd^nuseuroista. Jotka hyväki
l i i t on säännöt. Ja suorittavat v
' Liittoon voivat yhtyä yksit.
työV^^n. k;opttä- Ja palloseurat,
p i t t o A r urheiluseurat .<y.m., suoriiJ
ma)la;|6.00 xVuotuisen- veron,
laisilla yhtymillä <ei" ole otkenäfj
tuotantolaitoksien y.m. pohjalla,
osoittavat selvän eroavaisuuden por­varillisen
parlamenttaarisen tasa­vallan
ja proletariaatiii diktotuurin
välillä. Edellinen vain porvariston
eduksi j a jälkimäinen työtätekevien
miljoonain eduksL
(Proletariaatti, kaikkien muitten
työtätekeväin ryhmien ja köyhälis^
tötalonpoikain johtejana Ja eturin­tamana,
saavuttaa johtavan aseman­sa
K i l l i s i l l ä luokkatei^elun käymi­sen
/"etuoikeidcsilla, mikä on kier-tämätöintä
- vallankumot^sellisen
mättömättöntä vallankumouksellisen
taistelun Ja rakentamisen kehityk­sen
ensi asteilla. Näitten etuoikeuk"
^ien tulee h ä v i t ä vähitellen suhteelli­sesti
laajojen työtätekevien Jouk­kojen
valistuksen edistymisen muka­na,
uusien suhteitten vallitessa:
Tärkein tehtävä proleteriaatilla
työväenluokan valtaan nousussa on
porvarillisen aseellisen- monopolin
hävittäminen Ja köyhälistön aseista­minen.
Koko taistelun kestäessä
pyrkimyksenä tulee olla porvariston
aseista riisuminen Ja köyhälistön a-seistaminen,
jonka täytyy perustua'
tiukalle valulankumoukselliselle ku­r
i l l e . Ja tulee sen taistelun itses­t
ä ä n sisältää proletariaatin dikta-tutmn
perusten Ja^ teollisuusprole­tariaatin
johto-oikeuksien jieriaat-teen,
joka voi hävitä vaste kasvatuk­sellisen
' prosessin seurauksena nu-sien
kommunistisen suhteiden poh­jalla.
Paldcolnovnttajain päklcohnnrntta-nibiea
ja porvaristoa moeopolia
hainttämiaea tnotaa- '
aoavaliaelsiia'
Voittoisa köyMiistö k ä y t t ä ä ' v 6 i -
kaupunMen: kedraskomiteossa ääni
tykseen muulloin kuin heidän alas
sa koskevan urheilun käsittelyn
teydessä.
Myötätuntoisina voivat työväenni
oitien,- poliittisten puoluetten, vt
j e s j ä r j e s t ö j t o y.ni. Jcansalliset,
kunnalliset ja paSkalliset keskmb
miteat liittyä, suorittamalla %U
vuohisen liitt^piisveron.
Sitten säännöstellään jäsenyytee
hyväksyminen Ja j ä s e n o i k e u d e t ;^
rojen johtokun'han ^ muodostamiiu
j a t e h t ä v ä t ; - j ä s e n t e n yleisten IB
kousten t e h t ä v ä t ; .kaupunkien ka
kusneuvostojen :muodosteminen j
tehtävät; sisäähkirjoitusvero 2i
s e n t t i ä ' j ä j S s e n m ^ r k k e j ä myy ku
sallistoimikunte 6 sentillä seorol
Ja kielitoimikunnille 3 sentillä, joil
k a r saavat periä' harkintansa m t ^
sen veron seuroiltaau; seurat säanf
myös itse p ä ä t t ä ä ' m i t ä p e r i v ä t ji
seniltään; työttömyyden t a i saim
den sattuessa voidaan - myöntää n
saus verpis£a erikoisella päätökseifi
Vuotuinen edustajakokousvero oi
25 senttiä. Tilien terkastus saos
tettava kahdeksi vuodessa j a vnos
neljänneksittäin l ä h e t e ^ v ä tili- ji
toimintaselostukset kansallis-neaTOS
tolle;
Työväen Urheiluliiton ylin dä
-on konventeioni ja sen väliajoiQi
kansallisneuvosto, sekä e r i kielilli
toimivat kielijaoston toimistot, jot
ka voidaan muodostea, j o s on TO
maansa, ensiksi, murskatakseea ^
hollisen vastustuksen - j a puolustaair
seen jatkuvaa valtaansa; toiseksi a
k ä y t t ä ä keskitlyneen voimansa pat|
koluovuttajien paldcoluovuttamise^l
j a vallankumouksellisen teloudelIi}|
ten ja yhteiskuimallisten suhteida|
muutoksille. Tämä pakkoIaoTiitii>|
tarkoittaa tuotannon välineiden
kavarikoimiste ^ilman korvausta j»
niiden luovuttamiste proletaariaatii
valtion kontrolliin,
Sieuraavat tehtävät tässä on eb
dottoman välttämättömät:
1^ Suurten teollisnuslaitosten, ^
kenteen ja slSikövOiniain takavari
koiminen.
2. Suurten maatilojen kansallistat
teminen proletariaatin valtion hoo;
lenpidonalaisekri, ..osa maasta vS^
on torppaviljelyksöllä siirrettäköSJ
torppareille.
Viljelys alojen suuruuden luodit
tuksen määrittelee talo.udellisin te
hityksen nopeistuttamisen j a yhteis
kunnallis-poliitiUisen tilanteen vaila
missä väestö on.' '
3. K u l t a v a r ^ j t e n , t a l l e t u k ä ta
y.m. otteminen proletariaatin val­tion
käsiin; Pankkien keskittänö-nen,
alistamalla kaikki' pieneminäJ
pankkilaitokset tasavallan keskuspan­kin
alaiseksL
4. Kansallistuttaa J a yhteiskunnal-listuttaa
tukkukaupjialiike.
5. Valtion velkojen mitättömältä
Julistaminen.
6. Valtion monopolin Julistamin©
ulkoinaakauppaan. ' ' 6 ,
* 7. TäriceiÄpäin'.»painoliikkeittö!
valtion monopooliäiaiisteminen ]i
samoin sanomalehdistön. ,
8. Pieniin'omaisuuksien ei kan»;
listttttamiiftar sS*