Vapaus, January 19, 1954

              r
Sivu 2
V A P A U S
(LIKEItrY) — Indepfena«ns Lal>or
Organ oi FinnijEn Cn.nadjana. Es-tablishPd
Nov 6. 1317, Authonzcd
aa -iecor.d ciass ;r.a.J by ihe
Office DfcpaHmeri;, 0*.;3'Aa. Pu.o-
6
i Jid; irsr:^^6?< ic^:; ^4 -4265:-Mshäg
i:;-Sy >£i •;:-^^£di;or;:w;;; Ki!:iurid;:MaJ J/ng
a,ddr^Aj^^::-£i<ix-^^
'•/Ad.vcr'-'isi ri.g ; irai^rs: pojr)- _;apph<;attozl,';
liahed ir.T.cr- -/.Qci:-/: TTjecda'.» Canada.y!a: l vi:. 7.00 6 k;i. 3 75
Taursdays a.nd ^amrdays by V<ipa.jfi ! 3 kk. 2i!5
Pub)ish;:iS Compa.r.y LVJ . a: V/J-im ^ YhdysvalloUaa: 1 vt. 8 00 C k::. 4 30
Eto s:. VA, Sudbtiry, O H I . , Can.ad'ji, | öuwnfts.5a 1 vk 8 50 6 tc. 4.75
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V IÄ "Pikku-Eurooppa tulisi"
Ranskan suuruuden luille
Kolmasosa Canadan s «TA ^
teollisuuksista on
amerikkalaisilla
Kaasuputkilinjan rakentamisesta
C-tt«i r /,.cuv,i-\ uin rii.'i.i-.r;7,!J, jn ) ,i i-t;(<(.'l!' il;^j,< \!Ltrl,i-ut 'JoroiUo(j;i
\A .\fonir(-a1;:ti.' 'I tiihrm MinDi! !,irl--<sn.i M vo:'ia r.'lit';r;t, i.ifi ilkiri.oi-
('.1 irj- nMJi-'(.lft<rij (!t,i x.i:<'i <'.(J-'an MI/frt.Tj luor,.-'nK,{<i^ujI'
inai-et mjrkkinai M r.-iilj '.fr!<'ii cr>r:?\;ii'i Ii.i f .ir!afi'i--,i t'-')!]'i-i;u-
'lanrjd lo-u'!-,1 fi rf-tji'l i Lij ).,i,iri snui \,s,',A',i viirrifjif.oin.i on
anknra-.li arvo-!fIt!.i -jt,. -.(in tarh-sn '-..ii.-afli-fn ka.i-upu!(•.liiiijan r-i
kcntanimcn on paat*-!!} ani.:,i :;ri;.-.-.TJI;;;) li-tr-n r.inarnie-U n t.onlroi-loimallc
y h t i ö l l e.
K>ilfn miii-tf taan \ a , ) ; i ; - oi. ta-^a a-ia--a ,ili;-la pMatn ollut
<-ita n-.:t'lta. ( t t a L.iir.r fin avu': "Viji, ralr. ij-u on .-c jo-, t a n i ä kaa-u-jjiJtkilinj.
i rakcnneiaan -.ait.ori toirnc-ta ja valtion oir.ai-uiificloi
U*n, ctiu ^aarJaan mahfiöiii-rninan h !i()aa fjolttoainr-tia ilrnan -mlt^Lin
valtka'-ia. 'I <vll<ii^<-fi kannan ornaÄ.-,iii ;a--t a-;a-'-.i alii-l.t', jjiiäen
myu^ LI']', joka rnkoiiid .kanjp.injri.i larnan kan-alIi-< n kaasU-
•putkiifnjan • rakfinlami^^fn hyniksi. ja niydhejnniin. niyii.s. CM-I' jfHika •
.suorittamat tutk;nHii-:-f t o - o i t t a . i l \al-unllava-vti. fH;i valtion toi-mt*-
la rakennc'tlijna ta"nian kaa-ii|)Hli-ihnjan' a\n!].i -aataI^lin kaik-
•kein halviniafuonnonkaasua rta>(. a/)a<'lan leolIi.siJu.slailoksillc ja y k s i -
tyi<<ill(' kan.-alaj-^illf. jo -e -'•ik}a, (tla Uionnonkaai-iijnitkilinjan ra-kcntaniisurakoil.
sijat:ha\ittL-!t;vat sijortiik.silUren.l4 prosentin: voilloja-, •
on varoituksena -n'ia miia tdleman |)itaa.
\'aikka <('I'.n Ontarion jaoston johtaja Donald (*. .MaclJonaki
csUti t a - l ä kv-vank^e^ta mielf-taninie liian kielteinen.kaiitv-kannan
li,ui;* (.•> ••
• V r a vrni
OM.-tSTA T.IKA.\ -
Canadan ieoliLrJUsiiiiKr.uks. la^ on i jc'-:-> on t.cc.-.nu. laman o> \ •
Kysymyksiä ja
vastauksia
/ Ky :ymy.s:; O,
i i - p^ a i - - - / " ' > 'R^n--. - nen pftkutu,, kujn %aitte«-(, etu Rans- assa iJman rajoituksia Onko olemas-
Lj.-oop;,r, t>-'^'ii."V-.-!SpuIrna" joa- kan ja haksan kanv.jen talisiin sopi- .a-ainuttakaan ran.skal.u.sta. joka voisi
.n 10 VrM 'ii'r.'A\m mm. mukMin ja -.uhteidcn järjestämiseen rauhallisesti suhtautua täilaibiin pers-
L..r--o; aij;ia p.i.T-ja V..ir.- voitaisiin paasta ainoastaan muodos- pektijvejhjn'.'"
' t j r J - \ <ri<, .u-f-,'!/.urff! - tamalla UitPjnen armtij i ja uuden PILRRE -.NDRE Rarsl-U.r. Kansal-nfn
p'i}rnt Lt.iooprt.i t'j.-:'allisuOs-a- sodan valmistelun titla." L-sko^xjuk-ien edustaja.
•kirIst£o;;;:.Y?älus&am^^
li; s.,in:,.^ .suurv?'i*ojer. a.%cnteesta ta- n'-n to;rn:hr-n-iilo , i "Huolimatta tekemistään m.vönny-hiui
/•:',::yinjksecn ja vars;.'-.!'.in Ran,s- • < » t>ksisla, tehdyistä vlrheistii on Rans­ka;:
o.HUU.^.snna. ko.sv.a R(ip.skan vahi- \ '•Kaikkien ranskalaisten, riippumat-; ka sittenkin vielä tilanteen herra, sii-t(-;!
f.n tapahtuva taloudeilmen ja ui- ^^ heidän poliittisista kasltjksi.stkkn, na, mita tulee sen riippumattomuuteen hm uvutehtaiaiin ta: -lukke.snn.
,:opol:.tt!ncn vakautuminen rnuodos- on vhdLstjtta%'a, jotta voitaisiin e.stäa ja rauhaan. , ^Ii' Hondcrich sanoo, ctta nussaan
raa ;,hd'jn tarkPirnmi-.ta muutoksista, tamk mielettomyvs — .Sak.san uudel- ".Jos Ranska haluaa voi se estaa' mau-^ca mascsa ei oe n: u paljan
Toign^o D''i]y
os?,s"cn to.rnittaja BcLmd Hor.d.ix-h^
viime lauanta nj alo!'t'-i"na'ri.->a anik- j
kfiisarjan crL'^i,;-n.'na;i,e-£a osa.=.-a. Y l i -
nuÄ dollaria, josta yh'4,r;00 ir,:!ju.onaa ,
on s:j3te-tlu Canadaan peiii-cettu.-
o>kot''ttu rrtäu-i •^y:r'r-'r:'-r^"''i':'"^'r^r"^"'~'''^ liima, m i e i e i i u m y v s . — ; . - 7 a , n . - > a j i : u u u c i - j u p iiansn»» n a i u u a voi • se- estaa
J''>.ta vjdanjalkeLS.na vuo.sma on ta- aseistaminen, huolimatta siitä. Sak-an uudelleen aseistumisen."
. ' "V" . - - i v " ä " ' t ' o > ' - ' ^ i ^ - -ir). [ Pf^htunut kan.sainvulisc-.s^a tilanteessa, vaikka se toteutettaiMinkin n.s. 'T.u- HErTOY B O U R Y : .Kan.=äiliskököuk'-
.s ••'(' '' a"V.an^o ;naärä'Vorna'-u'u'e- i ^^^^^^^ :<än:,a on uudelleen csoitta- ^oopan armeijan" varjolla . . ."
"''."VrtV ia-'.-3n rruka.1^: Pitaa^o m . - ' '""^^ suurempie.nkin vaikeuks.tn P A U L - B O N C O U R Ranskan enti-i^
uma. . r . M " do'-1' ^ ' ^ ' " ^ ^ ' » ^ omma-Cla tarmolla p.am n st^n
sen edu.staja:-
tyotcl;a;.';yydel!a,-:. synnyinmai&nsä
vapauteri.^ja/- rakkaudella-: py.styy'
I voittamaan, kalkkir sen:;tielle tulevat.;
vaikeudet Kaikk» tämä eiheufaa-
Ranskan merkityksen lisääntymiseen'.-
eurooppalaisena ja maailman suurvalr^
i tana.-:-Nykyisin Ran.skalla on painava :
, :s£ma'Eiirböpan ja;.mäO;iImanRöiitiikka^^
asioissa '
•-iiiti^v.'-i,vjte3k::.^^
Vastaus; Joka ne.i henkilö voi teh- '
d<i •,e.-/.:..'.icn:.n <-';;i,..s';. a';.pau :,-xs-i
.•sa-UÄydellt-en •tahtoma'mul5aäsesti..-.A.J-.T:
-iciiiji/iri-äap^^
jiKUUksiäi-nrm^
i,e.-..-ia. ctta he ovat jo<o hcnk se.->*.i tai
fyy,iliLse-,ti kyktnernat^orn.a huclta-
" maa n ' -i t-iefiUia n, jok o '-ns i tt ai n: ta i k o-,
könaänv:;;t'Ellä.^ ijJHlSTAIviINEX^',y^:S::V^
va.ten fjle varausta tc-tamrnt s..a j Kuitenkaan eraissa US.4. n pohitti-voidaaa
sellainen testamentti ."hakea (.gi^sa piireis-sa ei. kaikesta päätellen '
nkki-'-.hiiolleltafvlcn avustamista:•ko.s-,.tata- .-haluta ottaa...-huomioon; Viela
[.kevan-lain perusteella. •surullisina .sotavuo.sina määrätyt piirit'-
'; ^\Jos Eurooppa^^
tavoin, niin .se tulee nojautumaan
".Jos sopimukset, allekirjoitetaan, niin Ranskan luihin". • r
.Saksa \oi perustaa uudelleen Cesta- Kanomalehti LE MONDEN artikke-pon
ja kenttäsantarmijoukot itse asi- lissa marraskuun 19 pna 1953. v. . .• -
Tshekkoslovakian
hallitus avustaa
maanviljelijöitä
•^fTillekkosl^^ ;a;jaiy;iiuot-
;i-':tc:däa::kulniök:
-mi/ u t /o • ? j u' ;S£'-;'ä-^n - r ]^ Cl a r,i,iS'..T iakaa Ta-tä
ci.'.:ct ki-cini..
YLI.ATV.S
•.: •—vblciftaikonut^^va^^
;mlfih^iLen:\''vii'ä-ti'k5e^
VpU-ka';'n<ajyra^
•• — Jata jonakin.,pa.iv;-.na -ter:
paat pois suusiatJ
;-Lilkomääiaisce;n;sijöi* i a;' :kiiin ^Caiia-;, j
• das-iivV-rLilttovaltibh-^
meistcn:-' .saata-v-iE.ia: olevien- f.etojen:]
m..ukaan omistivat -ulkoniaaraiset--40;.!;
•-.prosentf.a;.Canadan-tahtaista• 4" pro-.'[
• sefittia/kaivanto
-;tä ";ja:\42-; praäentti{i/;;ra'Utate:stä^
.'y'ÄIui'ts--:;kti
^tä^n^alaryhmiin•|n^
et-ta e.^inaisilla aloilla pi-osentr-imaarä,
on :paljon korkeampi ja etta- Gmistar-j.
na- ova!;'.-miltei-;yksinomaan yhdys-\
valtaiaiiCt. NLnpa es merkiksi au-to.
mob.ilien ja - - sahkolaitv^iden .tuo- ,
-tanto on täydelleen yhdysvaltalaisten
kasiS'=ä Yli puolet öljytuota.incsta { na, cns.mma.scn keiran \'ii k
^ cn jankkien omistamaa ja he:-' neen \uotcen
f;dän-> :hallU3;aäh;; ön-; •Ney.is'p2-;nt:^.^:^A,^
1 puolet :Sa?iojnaieh:
IjY^^^BJ^-^^^^^^^^^ ::J-Lä;^nyt/'tUG,tetaait.;TiU
h: -ivrir.-. • .Honderich
nomalehlipapi
pyyfteeo sanotai
nyt plflyneen
Montreal.- Asiantuntijat-vä:-
maail.manlaajuisen snilani
papefiptiiän^^päärtynesiv
toteaa ;^:•^samalIaj^leht:ipap•ria•::^^^^
k i i i t c u k i i i oikci-^-a -ikal; ctta kv-t-i-en kaa-ii[)Ulkilinjan takcntami^en
hyv;ik-i rnuo'lu-t( ttti }hdi-((,'tiy s h t i ö ' antaa lilia\i't tuloja yjidy--
valtal-iiiillc j)aiikLilaili/':sill(
'\I''J..n Torftiilon p i i r i i u iivosto c-iUi tammikuun 7 pna pilamä,—
saan knkouk.se.s.-sa .(:Iid{>t,l(Hiva.sti.i:)ikea^n iau.siinifilla. e i tä
jos lama• 2.240-mailia p i i k a kaa.siipiitkilinja rakennetaan vallKjn toi­mesta
\ htef-ikiinnalli-teluksi laiU knek-i f kuten on fsimerkik-i On-tarion
Hydro ja ( . \ ' R } niin '•iita -aatainiin v a c - t ö l l c ^0 - A ^ pio^i-n-tin
.sa.iiK/L tark(»itta<'n '•f ^ A A , etla siten m< nelellen saataisiin O i i -
K I R J E I T Ä
Yhden:.dol!ar.n..rnaai-aarninen.testa-i-!anne.ssa olisivat olleet valmiit jo hau--
menti.ssa joillekm;t'maisille.tai'.henr.j laamaan. Ranskan, suurvaltana: j a ja- , ,. .. .
kilöl!e%:':Gi(';'milJi^^ l;iinyel-:1.l:amään'.-sen- k^
livsak^iai^iilä-^NJ^^
•' "täirjÄemsta^:!^^
• ni-, mtirtOT:Js:^^
^ keeh^amerikkaläiset:vhalli-teevat:vpUrU tuötanto^bii^it-ÖitJ
riyrkiessään...rat!calstfmäri^kaBsäinvSli-^-!'mn.. maarJvdl.jeiijonie:,-:-av.u5tusta>mp-. j .-kettu.•-.Kol-mestfi-..- pr.csentista..:'puoleen-.
f fsiä •\suhtciU-', •;'koske'^^^^
•-• käyttäniaUäymääräJ^
va.t' käyttää, talpudellisja]:^^
muita -etuisuuksia alistaakseen Rans:^ i maan.."-'.. -; • - - . -: :• • ".[•hein^-kuun ensirn
-,.5auHi;..'>l<?..;'Marlff:S.5a-:viikk«.v-."s-iitwi--- [!i.tarivassaa_fi;,|):ulu;e.s.sa. niin han.-.oli^^;^^^^^^^ Tällaisia suunnitelmia ,oU
^•|'ett;ji:::ä^ia:ip^ ^^cJte^j-militansteiHa;-jä;-nriy^^ ^ O ; v - •^-aany/iljeiysosuuskuiin?^^
f! •unöhdeäU'teätärnenU
f'-'--^"-'^"'"''^'*^' •'^^^•^«"'""^ EnMksl^i^;korko^luotoiie^'-öifc^
"merkkeinä käk^i'yhUö
ai .N.ckel.n ja-Bell- Telephone. Com­panyn
joiTtaa!'^jt'!'mahiloms^^^^^^^ J'"' 5:ieme;itcn cslam .<-ta vaiten;,'ja .suurene-.ai sikah kun osuuskunta
Tähän' osastoon lähetettyjä kirjeitä I i"oopan a.'-mcijair,' sopimuksella 'T.u-. ta. korvaamaan maan iljelyskcneiden | paasee jaloilleen ja kykeneväksi mak-
15
el palauteta. • • •
sro!>ini:Li;i;
IIUTO^I.N KIKäAA
•' ••; '^/cik i n aHyr h i l im ••nai n Sii u irfjn- K i l -
vale;u.u..-a kt.a)l;ii(C;->ia la..elt.ia to'-
v.r: nu k-s i a' -i ;i in: • ;tVvtt tl: li e"--' :.\iä n rie r ii e 1 •-...
mm ^pats-isrinrm-oalli.'. ...Kun /.nsiiins
roopan armeijan perustamisen paatar- i ja -ti-aktcr;a.semien palveluksen; • tai i-sa.maan.: lUseissa tapauksissa maksut
[ koituksena on sak.salaisen Wphnnach-; eläinten ostami.seen lihottamista-\ar-i si.rretaan -vucdesta yhdeksään vuo-
' t.n henkiinheiattamincn Adenaucnn ^en ja rehun osiami-ecn. Talle luo-. teen ja tältä vapautusajalta Ci tar-
'hallltAP^at piirit USA-n taintumuk- -jj;., (>,., v.,den piosentm korko. . v t<p maksaa kDi-.-:oa.
sallisten piinen kannattamina VHlm.s-,. •) Pu<aaika.£*a luottoa maapeian I Kolmanneksi — Suoranaisia Jahjo^
televat jo laman armeijan uudellc-n p';:a,ntain.£:a \aiten. kesannolla ole-j tuks a tehdään rajamaiden kyntämi-v-
icn .maiden: kunnostamiseksi.- aiitos^| sestä;: kolineenkym
karjan -:o3i;amiEoksi,.-:-ja; f.-.rmiraken-.l;asti,selläi.sten.rakenniiksien rakehta^
ijuivsieu paraniaiviLseksi.--Tkllc: luotolle•,:ri7-l.sek'si.-:.;j
perUiStamista. :
: Kuitenkin Ranskan "Euroopan yh.r:i
teisoon" -Futtamissuunnitelmicn ' to--:
nyt i Ranskan kanKitinvali.ieen arvovallnan
inaiiiittille I .—..«iJlä ei -tulisi oleniann eniyi-rtmaa
elami\:ii tih !v.M:n-.ai/.o:lv;n inyo.:. la,--j j.cutlnininen ei .voi. olla vaikuttamattal
-hrlUi:. .noita : ky-:-:yia.\><:s.a- - .esitin
piiG Icsbii iii;, v.i fJ) vpiii uk sc 11
pat^ai,xoin:t.'aLL ja t,i!»>ia (\<;.Mn! aimoijaa ja.se inmcttaisi hisloiinlli-J
vaiih.iu. ko.-coi.a.in U I . . K ) - J . I j.ianrcn a- j sen suurvalta-asemansa. Ne, joilla on j
tällaisia.: suunnitelmia, .toivovat,: etta 1
Riuiskan.; suhrva llaii:, ascme.sta" kän? r-jGko:-
kolmeks; tai .-•neijaksi..- vuodeksi,
cn-neljan prosentin r korko/ . -
-.::.3.-:Y..<.sityi3efc maanviljchiat,-.;.jotka
m yo 3 1: u u lu va t: m a a nvilj slysosu usku n-karja.
a: -.salaan prosenttiin- asti- kei-nokast-
eluprcjckteja .rvarten; : viiteen
kymmeneen .j-roscnttiln^asti sellaisten
maiden 'kyiitamisestä jotka eivät- ole j paisumisen ohella.
Sian-. VivUrannköso:-.-:euksien lainopilh-
|-seiv puolen.
fkian:palVolenaaaVi--öink Yksi^iisilfe^rnäänviljc^ 'yiiäet-;:-yastara]kaneet
" ty>ky ttääksceii-silfö
.Tässä-losastossa- julkaistaan.-.ylci.sfln j.-suunnitelmansa.-::Nama-purit pyrkivät :.:meSHa--niucd: ssa--:' .::•:' da -luottoa- silla-perusteella, elia: ta-tarion
v ä e s t ö n kayU Uavak-i kolmitta o.-aa halvempaa kaasua, mitä on ; kirjeitä ja ne siis edustavat kirjoitta- tjontamaan Ran.=kaa tuhon tielle si- i Lvivta: lalsn luottoa lannokkei- kaismmaksut r-vat oienemmat alu-ssa
nykyisten suunniielniien^periiSieeHa-tuHj.ssa.:.
Ontarirm maakunnan lamlaalijaknnnan M'J';n ja.-en I. B. SaK-berj;
e r i t t i .tä>sa a-.ia^-a aivo-lcliin lisj'.--.! in\(i-> ka> laniioiliien keinon-sanomalla
Onlation pcMmini-tcii rin~ulle J ä h c l t . i i n a i - . i a n ihkec^->a: .
Kehoilan Tvit.i .mtamuan kansallisia johlo.i .sijta. etta tämä >6
tmimaa läpimitaltaan oles.i-l.-ia-^upulkilinja rakpnnctlaiMiii \alti()n;
toimc>ta. eit.i muodu.iK tiaisdn ( i i k o i n i n komi-sioni (kuten Ilulro;.
• komissioni Oniariossa---- \''apan;s> joka jakai:-,i: t ä t ä -:liionnonkaasn;i-
.Aeolli.siig.slaitoksille- ja: Yk>it yisiHii n.vahdolli.simman.alliaisel hi hinnalla.-:
• Jos -()Ua-wa.-kuilcn.kin-. As-i^tu.^itaa ;.yhleiskininalli.sc.'^li (lini.sir-lun-kiiiLsiir
•putkilinjaii:--rakentamisia,silloin ehdot amme 'J eillc.- elUi tällainen
.-luonnonkaa.siikonii.-.sioni - j i c r i i s ! et taksiin., ainakin : Ont.irion .-m.-iakMn-
'^liassa.' Jumi talk-inen ol)j< ktii-, iiu n \aatmiiis >aa kansanjoukkojen
ann.ilu.sta-ja .samalla rii.siaa p u l i t u k ( i i L t a . n i a h d o l l i s i i u ( I e n p i i l n i t t a u U i ä'
K^-fomen toisien.^a sekin •.taak;se, /kuten-min tijjeii!- lapalilim •maakuntien
ja liittovaltion»v;»li.sist:i >iriitej--a.
. ^\Ie -k(>rusUiiniiTe e(lellecr>kiiu elia -limuin kaa.supulkiliiij.in: raken-r'
'taminen yksilyi-yhtiJinkm toimella edustaa suurta ^•<ii•^ly^askelt;l ver--
ratUma riihen, jos .Mbeil.ui k.uiMi oli-i \iety ^ hd\s\.dioihin ja Yh--
dy.s-valltMsla taa^ tuotettu kaapua 'i'oioutoon. \ iiiiK ksiniainittu ral-
.•kai.sii. olisi: ."^aait an iil tanian-- tarkerin polttoaineen .'kiiytöu kokonaan
-Yhdysvaltain rahainie.-^lejv: arnioille...- \\'all -Mreelinmiehet: olisivat
:hionnollisesli .niaksaneel ;nah<iolii>jmman, huonon -hinnan..Albertan.,
• luonnönkaa.su>-la:.-..ja kiskiirioet nuMllä^k
.siitä kaa'>irsta mita biisi tuolellu Torontoon ja It.i-C.inadan teolli--'
.suii.^ke.skuksiin ylceiT^.i. Ja mika jiahmUi. \ \ ' a l l .Streetin miehet oli-;,
.«-ivat .^iien voineet jarrutta i Canadan teollismiden kehitvst.i kielta-tnäilä
nuelijohleidensa peru'-tt.eiU ].ai-un laluntami>en. kuten ta-;
pahtiii esimerkiksi toi'ien miiaihnan »-oflan aikana Xiäuaran niemi­maan
teolh^uusiaiui,sten ja kotien kohdalta
Mutta niin .suuri edisty>sj"koi kuin '-e onkin, että täm.i kaasu-!
•:])utkilinja rakennetaan .suoraan :\lbe.rla.sta. 1 tjii:(-"an;idaan.- sitlenkin:'
l ä y t y y kysyä' .Mik.si lama s u u r u ö .annetaan \ksityiselle yhiiolle ja:
•kaiken liVaksi \iela yhd>svalta1ai«;ten rih.imuMtn kontrolloimalle:
-.laitbk-sclle?: ,: .^Iik5i:^ei vtata-;kaa.supiitkil-injaa :rakenneta .valtion toi-inesla
-maan ja- kan/^i^m etujen: miikai.-^ella l a v a l l a - X a i k k a sanotaan-.
•kiri. etta -'"puoli, feipaaon: parempi kiijn oi hnnka;in". niin .sittenkin
olisi-suotavaa.- e t t ä (»tettaisiin koko leqta:-koska .«e. n>-t on.tarjolla. •:
vaha :e.r-Ti kii n kysyn'.a, mut
^me. yupdenv a,ii:ai5a,:kuri-/-\u(Jtai
iaa.n:yi 235,000 tonnilla oL k
.!;ai\jorinän/ •'-•vsrtäinen^^
---^ Canarian.: sanomalel-jtvpaperin ^'iqi/"'-maäilmait:'txictän
tuotanto saavutti -.uonna 1952 seitse- 10 877,000 tonnia eh 2,733.000
-mannen.- :-perak-kaiseiV: kerran-- uuden
ennät-yksen.-T^5,7J7-,e30-tonnia;.-Tuo-^
tant,>-xli viisi -kertaa::suurempi-kuin
vuonna 1922.
ennen olleet-tuctannoHa; ja-SO pro­senttiin
-asti kuluista:'otka aiheutuvat
t.itien ja pol.-:ujen lailtam.iscsta \uo-
•ristdalueilfe-^'.--••:-'^^^^^^
.••Tämä -luotto-ohjelma s ä ä d e t t i i n hei­näkuun.,
neljäs : paiva, . 1953;:- jolloin
•mi-.ös...säädettiin.:"korkeimmat. ,h;nnat
maanviljelystuotteillG • ja'-. ,al-3mmnt
h nnat siemenille. 'Naista rcforaie.s-ta.
johtuu,- etta työläisten seka-maan-..
viljelijäin .ehntaso on lähtenyt no­peasti
-;:»nousemaan .luoI.ta'vai£UUdcn
!-;-.l n k\ -.Miiyks-ii m eltplle. joka on ' sainvali.sclle aioenallc tuli.si 'Tikku- |
nykj.uui Luc.mcn" pailiaimria" i.cki-, Evuooppa" jolla ci oli.si mitaan omia j
nuehia ja •K:.i.:,myk.seiu koski .scuiaa-, Paamaana Ja jota lohtaisi revanshis- j.^
v.ia as aa .Mc.a jiuoKki-.ar^kej.i imen Lan.si-Sak.<.a jOria puolestaan on ,
, . i - o t r . 111 ia- . i i n . u i t», iOta Minroa:^'! sid t'u USA n cijtrts-MUi ,
:;V;enii:Jii;i:-^fä:i
'ra!;tb:ista,-:\lifö^
ja ftuomci jk^iiMbiUe -.aliiois.llo '.o-! Rj^^skaa -1'euioopanouolei.sta suur-t
lOiUe ja pa: ilt.ijana'Oli Blappi. Joka , maailmanvaltaa uhkaa va- i,.:
•.anti m f t a pur-kkej i ' |ka\a\i,Ma Taman \ ^aran on aiheut-
Sacr.e.=?,a cn ilnie.-.;.\uM kirja, jos.sa ' ^^^^^^ ^g^^ „ hallit.sevien panen nou-
, kasitella.tn poLilfs'a oikeusjutui.a cjj^ttaina saksalaisen militarismin el- ,
:vyttanii.spolil-iikka.-.:;-Tyrkyttaen-Rans-:j;
kaji^; »suriilli'scifkuulu'i^^
f VV lol8—-50 Tama kuja on diku-
,j:"nieiitaaljiic-n • jä::• ös^itetaäiv-- siiiiä mi--'
:-|:'ten ':;yascn-inii5toiaisiä;:;pn^ rin /'^pe-
4: riiEtei^-i; • . ' t i ^ m t iu
:-| Huksiin;;-::-ens;n: j : ^ ^
I j . i sitten samalla lailla ta\altis.ssa oi-ke-
u.sl.n itöksissä
I on olin si\ua ja. maksaa se Suomess.-t
[ n.doltuna 650 mk. ja sidottuna 750
mk. Kiija 011- suhteellisen hal;:a ja
'>oi son ostaa Heh.ng.sta .-\katcemi-
"Efuroopan armeijan" muodostarruses- i
-t.T.• amerikkalaiset -hallitsevat-; purit r
yiittavat sanella Ranskan kansalle j
paatoksen,.joka: olisi tuhoisa.sen kan-.:!
Mahvilus3afi::kirjri.ss^
;:K'uitenfciri:^Eähskassa'.on'hubn:iättä-:
^ j ^ . ifl- ..•^j.0c!t.-uttrcn'M3-7.-j
Via voimia, jotka kasitta;at, mik.i '
vaara - uhkaa :-heidan: maatansa-: - ' E u - i -
roopan armeijan',' lipun suojassa. uu-
'Clen iloinen siitai ettei meillä ole mitään yhteyttä tuon miehen kanssa katsohan
joitakin hänen jälkeläisiään."
:,pnemmäiy-kuin:-Eödäa^
. .E.en . -ieikimaaramsn • tuotanto,.
.':'';:Cänatl-air:'saiiön^
non maara oh vi-imc^ vuonna 5,'
.l^iicnma:^ -ellv-Jiiuk^ft^^^
.:edDlIi.senä;v:UKnnaf :^^T
t a n tbky ki^': ar v^äi tiiiv^: vuoden - .1
.5 919,£17.-.;l-onn:ks:, :mi/.-a...oscittfi
nadan ui tannon olleen varsin 1
taia koi-.-ce.nta ra,aa.
•.-Viim o-vuonna - lah et e t-t :in.-. t el
s. noiiialcht.TJper.a 5 732.504 1
en-cneii^mäii kujii^cli- \niöden i i
to. Tatta ir.;ui.<;-ia meni
l e n i i a Yln!vs\allo.:i n ja Can:
käytettiin pin:!:-sli'in 393 277 t
YI-dy?,'alli.ssa ar.-nitnn, etta n
,pro.^crit-;..a :ma.Tn .sHncnialehUp
:tarpofeta^saätiiii''Orilta
:. Viimc. - vuonna .: laiietcttiin-:
maaf.la,-. sangnialeliupajjeria: m:
•Läri^i-TiiHniv^iaan
rikan maihin, Britann aan, 1
.A.merikxaan, - Ilivniaillc. A-ustra
; A-f rikkkLin;;'-'yälimpreni^
Ica.in, In: aan ja Ke_ki-Itaaii.
$1,000 hiinialasakko
Cobourg, Onl. — Poli situomE
B:.. Ba-xter-• tuomrsV :täal-lä- viime
jantania 34-\uoti.''an Moiley Si
•sili:'-i;iU!aiincn--;C}ällarin::.^
maksamaan myös .?250 kulut j
liiu-kscnJQrid;i'tavA:;;Eilei"ftiaii.Jr
sakkea.-Von:!'väihio^
:k e iis. S a: o vvs;; ö li > t i is 1 ä;';nä
.tett-yna juopum-dkse-Hta'--ja: :pyy=
;;i: sil uc m a rifc: va pa-u t i: ä m aäti :ha n
lä---cdeHviiyk5'enä,Vett^
• t:i§ti. --.Sainänhp^iyaii / i l l a n a v JK
jupyuk'sis$a,Vuucleliee7i:r^
;tuna.:'seiiräukse'lla.;'':--;!v;vv;-" •:--y:'^^
seli.i K.riakaupal;a, Keskuskatu 2 1 delleen elpyvän reyanshistisen.\Vehr-i
Ulkoministerien tuleva konferenssi
Kuten on lehtemn.e iiulisi-s ist,illa k e i i o i i u nelj.m suurvallan,
liritanni.in, Kansk.ui, ^'lKi_\ svall.iiu iu \ e u \ n s U i l i i i o n ulkuministei it
-:.kokoonLiival -(niikali alusi a v!.~.sineu\'oiteinissä-sovitaan-) u
25 pnä Herliini^-.sa ke.skusielem.ian maailman jänntt\.siilaiilecn huo-jentamisCs-
ta ja a-^eistumiskilpctilun lopc ita'iii~e'ta.
Kuvaavaa miuiten on, ttt.i s,_-ll;iJ>ei. neuvottetuMuhan v-.i.stu^l.i-jat.
kuin e.simerkik.si ' l o i o n t o s s a ilme-ty. a \'ap.i.i s^na. joka on hi-koilhil
Wall .^treeiiii i-odänlitl.-oj.dn ii\\ak. s i i.illaisten neuvoilelujen
<.'I)käi>emi.seksi. puhui tajian-.i nnik.ian t.'ysin edosvasiuuitom i.sti
t ä s t ä tapahlumit,s{a i,'i \ i i H ^ oman juiiMiihen i i a \ i o i i s ä p e i t t ä m i s e k si
" s e l i t t l i ä " . etta ''iiirh.ri iorin.ia -e \u\vv olemaan . . .'" Se oli epä­toivoinen
it;epett>s\rity.s tsjti.i.i u-nat toivomukset to.sia-^ioina.
.Me emme iunniiolliso«:i lifdä mit^^n Herlimin konferenssi uilee
onnistumaan tai epäniinistum.iarj. .Mutta huolim.itta lainkaan' IkT-liinin
konfcreiiss-n iMppuuilnk-asia. kieiiamaton losjasia on. etla
t ä n i ä n kont'erenssin j.iijest.imint.n echistaa suuria \oittoa rauhan­voimille.
On-kerr.in j.illeen osoitt.iutunul. etta yleinen mielipide voi
pakoiuaa Hi>enho\serinkin h.i!liiu'^^en ediisirtjrfi-Heiivotteluiiiöydan
ä ä r e e n , - J;t niui kauan kain su-^nvaljat r.euvoUc!e\,il keskenään, on
nlyö.s. toivoa siiia, e i l a iiii~a-a,s;at >aadaan ratkaistuk.si tieuvolieUi-pöydsin
äarcssa ih.ii.skuin.ia uhkaavan sod.m a.scmesta.
iai::;.tckijiil't:ä';csbittcc^
iien,:Käpylaiitic 4:E.. Helsinki. . K i n a '
cn m.nun mielestäni pi"»nkas ja us­kon.,
etta. nykyisen" kurssin mukaan
.sen \;,«i saada neljällä dc-lhu.lla —
:.r'i.t:an.
Mitä muut sanovat
KKA.'^; .•\i.\.\Krri:i..M.\
rnaehtin muodossa.- vihmiset. -jotka r
kuuluvat, mita. enlaisimiJiin-v,ie.s;oker-., j
roksiin, erilaisten yhtcisriunnaUisten 1
piinen: edustajat - torjuvat: amprikka--|
lai.set suunnitelmat Ranskan:liitrami-i
scsta •'Euroopan: puoUistusyhtci.soon'', -!
i-mika. johtaisi siihen, etta Ranska me- •
jaiettaisi histönallisesti^muodostuneen."
j suui valta-asemansa
' .•Mcmpana esitetään lainauk.s.a en
!. ranskalaisten' pohittisten :::ja:::yhteis--:•,
i.:kunnallistc'n. toimihenkilöiden .-lausun--:.:
PÄIVÄN PAKINA
Voiko Natsaretista tulla mitään hyvää
•> annaan aikaan sita mieltä, etta
Xat.siie ista, j öM pidetMin publikaa-
• Alita laikoitetaan h;.okkaam'iSella? ^-^Q,^^'-^ j^^tka on julkaistu rans'!ialai-! -'^ J^'"*"'^"^'- •'^^"P^"^^^"-'^-ei ^oi-
II.%okkai.sta oh se m.:a me valko.set' ^g,^^ '^^ Monde-lehdessa ja ai<akaus- ' ^"''-'i aitaan hyvaa. Siksipä sil-anieiKk.-
iia.50t kohri.stimme Ameri- ic-hdessa Les Democ.ratiques Nöi.velles, ' ''^''^^ natsaretiiaisen kirves-
••s;eka:^tteita Ranskan kalisäirisk^
::hei
,kQhd'
:,- kun- inUaaiiPihin.-- -Me sodimme :;heita
vasta-, n temmo p.v. .a .=;0p.!uuksla ^ g^,.^ edustajain pun^envuoroKta "Eu- , i^eitetti.n kvsvrn/s- ' Vo . o Natsaie-
S)p.nu.<-sei keiia to«ei. s i jaUeen . sen "^asittclvn vhtevdessa A.van san.aan tapaan ova' .<ap.-
^|:/Bi4ttilaisl:iv:-ei:i:kiÖ^ :Sv:v-'y;:iJtälist:se^
He tvontvivat biime '.a<.valt.usest. ".loka huolellisesti lukee Bonnin ja ^ i"'"''^''^'-' henvt j i heidän haika.le-
, Uan.sk,>l.i;st.'t ja •no:i.'nti'n.set typi'ity.-. rariisin sipimuksct. huomaa, etta n ä i - ' "kattamat prcpagandan kkarinsa, se-v,
it sarnai:.-' t-ipai i'.ai!ia,llo ja pyytä- jen sopimu.sten jokaiseen pvkälaän • ^''^'aneet v.iinek.si kuluneen 36 vuö-vat
nvt aicidaii apuamme — vtrta ja - si^sältvv sodan vaara". d^- aj.-.a, etta .=osia:ijti;e'';ta Ncuvas-laiiau
— p f . i lieii.i ei potkiltais; siol-t.
i ,JOIS . ("ta me i'.ino»iiaisiinnie olo-
H:;-yiiinir||0'iv:dtik^
( da.-i po.kiemme-verta jokaisessa kan-
^.•^.il .."-s^das^a ja j^-ikaisess.i rajarur.i:-
, .siuuios«^i - . lvn;.csti sanoen, etia mc
olisimme valm.it liikaamaan ja ja:i-
:;|^^^iala;^et.:::-;:lf^
..tettäya-'ulkomailta::' ••'';•] ViVj;.--::; •'^'•''•[•i:-!:
., Talla-,-on .ollut: ..tarkoituksena-.tc-
:yetä,-;kiuhka:'oikeut^
: cimaLiien.^---'-v-alläiipii^
jotta Neuvostoliiton työtätekevän
kar-san l-.alliti:.s on kaadettava ja
,,seiy,-:Ua.ile;;Lst:ute;tt)i
äikaisEiiVsplmu
pa'n:?n ihravatsaisten •.kapitalistien
.palkkarenkien -komennuskunta.•• -:..:.;
• Mikali muuilaisia tietoja m-i lähe-
:tj^stöjen-'vjä.-vöi-ila:ätesn^
: t yskä n avieri-;; _Muti.a 3pri; -ysa^ :"ne:
.i;iyr;;tfy;:täydeJ&eki-'huktitta^
'-.::,Kok02päly-'/h6V^:l^^^
silta a:kqma..i-i Suomes.':a mui
^•oliiEeil'2viokula:us^
.tos, c-ta- seila,.set iskulauseet-on
.messa.jo. ;typerina'rcmtiutettu;:-
•:;'y}:^i.-;submaa'neii^^i^
:;ryJsää^:V;';•:-;'VV-^•'V;-;V :""-:
'A-'Sc-'.:fit:taVetivpstclhito :,bii;
;"lyöiiyu-;• itseiisä-; läpi'^;^myöskih:;
dpiS:äV;-klitbif ,-SGr(v:u^
' Ui^heHiin Jälpi-ila/^tehi^^
• on::kau-iiC;puiiein^l-r;p
:ka Vspä:aUstineri-:/työk3ni;aii^^
•inia:; rnSa:;cn-csa.nnut:-cikeäiia^^
;SUntajitu^;jiuc^i3CDri>^
- :i-^*am;^än^,$eh--.k-uhi6isuu^ :.'sii2iä
EDOUARD D.-\LADIER Entinen, o-i-ccsta ei,voi tulla mitaan hyvaa. ',han 'e: .nv.täan hyvaa Natserati.sta'
Ranskan mmisteimeuvoston paheen-1 JutfUja, jo- minkälaisia on sepitetty , juttujen tulvaan
AMan nykvisellian ollessa vi MI< kannata \.darl kanmija siit.i mita
•-tuleo:vJk>rliini's.sa- tapahufiiuaii.: .">en sij-aan.on/kaikkien lauhanpuolus-
•tajain veivollLsuUs ii.seaan j^i koko ihmi.skuntaa k.ohlaan jatkaa pai-
::nostusta edelUHMi .se.n;hyväk,si, e t t ä n i i i t a k c .s
Uan.sainvaliset kiistaky.sv mv kspt raik listaan neuvottelujen avullu '
Ei ole cpäilv.stakaan viita, e t t e i k ö Berliinin konferenssi \ o i edo- i Rautaa Saskatche\vanissa
:::iiuttaa-kansainval!seiv rauhan-•a,svaa.-:io.<::ylci-scMV:m
on ' r i i t t ä v ä n ' s u u r i . 'I'oi;aaha ^en ei)äonnis[uminen on
epäonni.stumis-ta. mihin ylt;ili.syyti.'cn meillä ei -tudentoy
„ S i s k i 'on tehofiettava loimintaamjjic neuvi
hankkimalla mahdollisimman paljon -ycs
muksen tueksi ja simalla valmistauiiimall
pulla p i d f t t i i v ä ä n konferenssiin\nouvotcllun
.:,:''BbniM
fioiminen merkitsee sotaa.'
• Naiden .sopimusten ratifioiminen ci.- sutirivat
dV"a.;iia;Sniku:sixsiapjoiksi.ivykyiset'!-muodostu ainoastaan vakavien.rlstirii- [•»aski.intyr.eua::
Oiosuhtcct;-i-'.sellamcn lupaiLs merkit- ;:tojen alkulähteeksi kansainvälisessä ' helcian : .paik'r::aren.-\einaän
.. .. .-.:•-.,- •..-.-'-•,:,.. -i-•:-.,-:.....:-., • - .fc . ' '-..'.-rf:^ v*. , . v t i - . * , . i - » \ , . . 4 i -„^,t,i.4iiiiiicv.-.i(,vii • :-JJ
^^?*^^M^I^-^^'^^i-y^'^.,;¥03k^^^ '?;häri-^niäideii;rirtn^iie::::'^^^
i n ja.takavuo-ma koko maailman Hehin-in ölvmpiälaiset, viirn
|sä;£%Ois|l Jäyj'fi-i tai^V^
Vyp;iiis;e'SSä:;';K--elä
t;>iV>an;jim,t:aiia ja jotakin "katta pitempää". Jopa jo-tpiiiiiyia
I.T.akir.: sellaistakin,: jotä:milIäänmu'ul-
.sisi itsenime tuhoamista. — Yhdvsv ai- ; mittakaavAs.sa, vaan sc johtaa''siihen,' sydamettom.a p.iskUrSita. , ' Ia sotia käyvällä vallalla ei v.ela sil­tani
ci-tmen konsrcssimies: Biuce eCtd j^Kanika kahlitaan Sakean 50 ' ^I^^^ee" --^^rtaan on 36 '.ubden--ai-: l?in ollu: ja myös, että he pv-styivkt
Burton > vuoden ajaksi . ..." ^ .<a:u end.tty tapp.ia suui.r. o.^a Ve- rappsiemaan
.j... 1.E GOR.GIE.:Ranskalaine.i:,.--.enraaU! t;ajan.:.ihm:si5.tiv' i-al^aan ja-kurjuu-••i; :- Sen 'jaUeen on aina Sillo:n talloin
t . • c . ; ^een. moneen/kertaan on stellA pa-; ollut ;V^^^^^^^
•'.Olen-tayaniuen: joka:(Pixym.uskovai;e ihmiset hirtetty tai • Jjropagänd^n^uSkö^
^niään-;|; iäk; jbille;sena)sia
:en par- | seen asti uIot':u'vasta, kurjuus- orjä-
J'"'- .sekasortojuttujen läjästä
,on- kehitr
::en5inimä!sen:
on;:t^hty';
:'?t4unniteUtisW
1 • ' i "Olen tavallinen ranskalainen, joka • pit ym. uskovaiset ilimiset hir:
en painostu- ^ Regina. — Maa's:ui-.nan mineiaali-• en koskaan ole haluijnut liittja mihin-' pol ettu ja jafrtuvaKl koko
rauhana.sian . r.kkauksien ministeri J. H. Brockel- ,kkan puolueeseen, ja sanon "ei" niiden ' kcmento on ollut "pyllahtamii-a
ole varaa. [ l^:»»;< c:^ llmoittanpt. etta Spear La- * kajkfiien'poUittisten, moraalisten, tek-; taalla" '.vo-tarkoituksesaa.
:.:-Tarkoituksena on- cllut-saada-ihmi-
:set- alistumaan-;ana vam: raskaan-paan
verotukseen sotavaru-stelun hy-:
vaksi.-- koska-- muka' '^ Neuvcstf-jliitoii
suunnaton - voima uhkaa •.nieHa koko
;mä^ilmail;";-:;v.:;'.'^^^ ::; •:•:;' '\:.: ;••:••"::•;'
- > -Sit.en kun vkasi-on.'.tyon^^ m-
;:misten;tpkuun::jb;v^
. vptäanvrieidän^-^eti
'is eiiv^toliitpnl:-TO^
sesta kehitykie.sta ja'.';ikai -yrkyte-
J;aäh;;::;ka;nsalie-;;;u
kurjuudesta-,- orjatyöstä,- kapinaUi.suu-'.
suude.-ta ym.
^^':'v.^^s^a-;.vä:3ke5tä'rt
i'f'^;'**^^^^'^t:ku
:,:iiii3teiijafc:::vcittivat M
:-J''
•.lui?5
ka neuvcitctytöt Sve.ts .ssa
yiiköna- kprjasivaV^^
samvki&ssa- 10 km.' hiihdoissa _ ja . iMt^s(ii^,^kfii>äBmmm^
.:^^.-n^^.:Neiiyostpmtori!:^
••^^''?^'i:^'^SRt?Cv/^^^
Suo.mcn ja ko'-:o maailman uime i t^^^sa maissa
vuotisen hiihtckun nkaan Hakulisen , o tMänVc^es-rh;-^-S3Sh5i
j a suuihiihtaja Salon 30 km. mat- • Unkann kansa
^-alla. , V"«^oin' i.A--oiiVw.
^-;:f'Edeilf ct^'2^ UiS: a
,va5.-;a ..uut-i5e.?sa-: sanotaan-; että •
vostölnton lylynlykkaäjat nappas.vat; la-o.-^sa se nousi '>nde,csiurl
8 sijaa ensimmäisestä 10 saasta ja J ci^u^mla-^.sl, va'u atta»ak,' '^olrr
suomen kolmas parhain, K o l e h m a i ^ o \ n ja NeavoUoUiton ja
nen. täytyi tyytyä 11.' sijaan. K a i k - j j a H ä p i l l o s i a koko maailman e
k.aan oli- suomalaisia mu}:ana talla 1 maiS£.-:si
matkalla yhdeksän. j Kysymme, pystyvätkö kap.v..
Vaikka ei nyt otettaisikaan huo- | maaii.-nan';aR.iileirien ja kuria
m'oon Neuvostoliiton inheilijam koi-ttel.en asukkaat talla-s.in s
sutina: •kunnostautuniista:^:-Hel.sinsin { tu/siin'»
olvmpiala:s.s-a ja monissa muissa [ u*kom.me etta ei, sillä urheil
aikaisemmissa kansainvalisLs.sä' kil- 'vutukset vaativat nyvakuntoi^ta
pailuissa, min antavat jo mainitut ^ m sta ja huolista vanaa-a ela
hiihtosaavutuksöt ankaran .kolauksen J haluista mieltä.
Neuvostoliiton elämän parjaukselle ja Nama edellytykset navttaa i
kertomuksille siellä vallitsevasta kur-juucle.
sta. '
iistinen-maailma nucrisöllsen VI
I neen. — Kulkuri.