Vapaus, March 10, 1953

              r:
^Sivu 2 Tiistaina, jnaalisk. 10 — Tuesday, March 10,1953
t
l i
m
m
te
m
•m
fr
II-:
: i
i i
i
H l
'-
i i i
Vi m
i l3
»M» i»
><UB£ftIir) ^ Indepeadent I^abor
Ongan of Finnlsb Canadians. Es-tdblteljed
Nov. 6. 1917- Authortzfid
'85 fiecond class mail by the Post
iOXfIce Department, Ottawa, Pub-ll0bed
tJirlce «cdsJy: Tuesdays
Tbvff$6ayB and Saturdays by Vapaus
'PUbJlebJng Company Ltd., at 100-102
Eto St, W., Sudbury, Ont., Canada.
Tclephones: Buslnesa Office 4*4264
jBditorlal Office 4-426S. Manager
S. suitti. Bditor W.£Uund.Mamog
adäresii Box 69, Sudbuty, Oatario.
Advertlsing rates Upon applicatlool
Translatlon free of chatne.
TILAUSHINNAT: -
Canadassa: 1 vk. 7JOQ 6 tt. 3.7S
YnaysvzUoim: X vk. SJOD 6 U C 4^
Suomessa 1 vk. 8JS0 6 fck. 4.75
Stalinin kuolema
ik;:;v.: • Xcuvöstoliiton pääministeri, oppi-isämsä ja työtoverinsa Marxin,
ja Leninin rinnalle kohonnut nerokas marxilainen ja aika-v^;
k^ tunnetuin valtiomies, Josef Stalin on kuollut. Stalinille
:Cpoliittisesti vihamielisef sanomak-htimiehetkin ovat kirjoituksissaan
# tunnustaneet,, että Neuvostoliiton miljoonaiset kansanjoukot tunte-f
vat Stalinin kuolieman' niin Jähciäenä mei^tykscnä kuin heiltä olisi
1 kuollut o.ma isä. ' ' ' .
Neuvostoliiton, Kiinan Kansantasavallan, Euroopan Kansan-
I djcmokratiamaiden ja n^, länsimaidenkin miljoonaiset kansanjoukot
^* - <^^^ kuoleman johdosta.
• Stalin oli todella harvinainen suurmies — kansanjohtaja joka
>j nautti ennenkuulumattoman laajojen joukkojen myötätuntoa. Tämä
ii tosiasia näkyy muun ohella siitä, että minkään muun valtiomiehen
4 elämästä ja kuolemasta ei ole kirjoitettu ja puhuttu niin paljon - 7 -
i* joko hyvää tai pahaa — kuin on viimepätvinä kirjoitettu ja puhuttu
Stalixjin kuolemasta,
f Stalinin suuruuden kulma!;ivenä on se, että hän oli vakaumuk-sellinen
ja käytännöllisessä taistelussa kokeiltu rauhan mies, joka us-i
| koi siihen, että kapitalistinen ja sosialmen maailmanosa voivat elää
-f rauhallista rinnakkaiseloa —- ja työskenteli sen hyväksi. Juuri tä-
^ mä selittää sen, miksi Stalinin rauhalliset, kiihkottomat ja vakau-
-'i mukselliset puheet ja kirjoitukset saivat vastakaikua, ei vafai sosia-
^^iliitisessa maailmanosassa, vaan kaikkialla maailmatssa.
Naurettavaa lapsellisuutta oVat jaantumuspropagandislien pu­heet
ja "kannunvalanta siitä, että Stalinin kuolema muka johtaa Neu­vostoliitossa
hurjaan valtataisteluun' Stalinin "manttelm :perimises-tä"
i Tosiasia on, että tällaisten juttujen levittäjät ovat joko jbutu-!
neet oman propagandansa uhreiksi tai puhuvat tarkoituksellisesti pö-'
tyä; , Koko kysymys "manttelinperimisestä" perustuu siihen täysin
perättömään väitökseen, että Stalin oli muka "diktaattori''. Myön-
-tää luonnollisest? täytyy, että jos Stalin olisi ollut "diktaattori";, hä­nen
kuolemansa olisi johtanut sellaiseen valtataisteluun, mistä kirk|
kaalia päivällä nukkuvat taantumuspropagandistit nyt uneksivat.
iMutta historiallinen tosiasia on, että Stalin ei ollut nyt, eikä ole kos­kaan
ollut Neuvostoliiton diktaattori. 'Neuvostoliiton sosialistisen
hallitukscny valtion ja känsän johto on ollut kollektiivista johtoa,
missä Neuvostoliiton kommunistipuolue — eikä mikään yksilö —
on vienyt ratkaisevaa osuutta. Tästä tosiseikasta johtuu, että "vii^j
säitten" politiikkojerame typerät ennustelut Neuvostoliitossa muka; •
kehittyvästä "sisäis^ai^^kajippanfasti^^ij^ääy^^ yhtä hatarilla perus-;
|iM|^ial iltisille kansbille.^^
!^?||iull^5^ia jaha^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
fliln» Bfnise, Toronto, C i t , täyt­tää
70 vuotta ti. 14 pnä
^^SsIomaD PoikUinäkf Beaver Lakel­ta
saavuttaa tänfiän, maalisc. 10 pna
78 tuoden .'än.
Vli4ynune sukulaisten Ja tuttavien
omutteiuJi;n!
Kysymyksiä ja
vastauksia * * *
KARANNEEN VAIMOA
EL2(TTi(MINEN , _
Kysymys: Onko Ontarion maakun­nassa.
mahdolUata. että aviomiehensä
kodista muualle karannut aviovaimo
saat^taa vaatia mieheltään elatusta
vaikka hän asuukin muualla, eikä ko­tokaan?,
— Aviomies.
Vastaus: Kyllä se on mahdollista Ja
useita miehiä on' tuomittukin mak­samaan
vaimolleen elatusta. Asiaa;
koskeva laki on laadittu sellaisten
naisten suojelemiseksi. Jotka ovat
poistuneet kodistaan miestensä huo­non,
kohtelun taida. Vaikka he ovat­kin
karanneet kodistaan käsitetään
'heidät miehensä huonon kohtelun
taida miehensä hylkäämiksi. Väite­tään
olevan useita tapauksia, että
'Jviaitomat" miehetkin ovat Joutuneet
tällaisissa tapauksissa maksamaan
valmolleenelatusta, ,,.
K'rJ. W . EKLUND
.Oheellfnen artikkeli on vähän
fyliennefty tili», Jonks Vapsos
iDlkaftä:7;l?l9 Stalinin 78-vnOlls-pälvän
Johdosta:
"Meidän suuri onnemme. oU,,että
kovina sotavuosina punaista,armei-r
Jaa Ja neuvostokansaa Johti Neuvos-,
toliiton viisas Ja ko.keltlu.jphtaja —
Suuri Stalin. ^Meidän,- arjjj^Jammc
Mitä muut sanovat
•s
«S
teillä kuin oli esin^f:^
vinä, ettei. Neuvostoin
koneiston
oli .suur:
Stalinin r.
oppi
tietön
hän
suun
.—ät 0iHsät "i laajat-:
liden vuoksi!
^.ii^anS^|rääa;,3^^ ja'
M 4
MM
i i
l i ;
i
il
1:
nen viisaan johtonsa avulla saadut;suuVett^^^^ tuottamaa^;
suuria ja kauaskantoisia parannuksia neuvostokansoille. '1
kysymys vain, lukijat
^^f^H^^Uosien varrella tulee lehtemme toimitukselle paljon kysymyk­siä
sekä Vapauden lukijoilta että sellaisiltakin, jotka eivät Vapautta
tilaa. Tämä on kuten pihikin pitää. Toimitus ön puolestaan jiyrki-nut
parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan näihin kysymyksiin,
joko \'apauden kysymyksiä ja vastauksia osastolla^ täi yksityiskir­jeillä,
mikäli se on katsottii tarpeelliseksi, ; »Me luon^^^ toi­vomme,
e^tä tällaiset luottamukselliset s jatkuisivat edelleen
meidän lehtenime Ja täkäläisten maanmiestemme väliliä.
Tällä pohjalla, vaikka sanomalehtien tapana ei olekaan kysy-mylisiä
esittää lukijoilleen, meidän sallittaneen esittää sinulle ja tä­käläisille
maanmiehillemme yleensä pari ajankohtaista kysymystä.
Ensimmäinen kysjmiyksenime'on tämä:, '
Kuinka moni teistä oli tilaisuudessa saamaan "kotikaupunkin-ne"
lehdistä tiedot siitä puheesta, minkä Neuvo^toliitonL lähetystön
johtaja Andrei Vishinsky piti viikko sit^n YK: riY^^
^Me uskomme olevamme oikeassa sanoesMm^me, et taivain aniharvat
teistä, jos kukaan, saivat tätä tärkeätä uutistietoa, jonka Vapaus jul­kaisi
viime lauantaina. Ainakin meidän kohdaltamme on asia siten,
että toimituksen käytettäväksi tulevissa lukuisissa sanomalehdissä ei
ollut- halaistua sanaakaan' siitä, mitä Vishiiisky sanoi, vaikia jotkut
'tosin vihjasivat tai ylimalkaisesti viittasivat, siihen sanomalla, että
Vishinsky esitti "vanhoja propagandäväitöksiä" jne. Ensimmäinen
asiallinen huomautus Vishinskyn puheesta oli CP:n torstataen uutis-tieto,
jossa sanottiin, että Canadan edustajiston johtaja, terveys­ministeri
Martin näki '-rauhan toiveita" Vishinskyn puheessa.
Asioita seuraavat lukijat miiistavat kuinka suurieleisesti ja kir­kuvin
otsikoin julkaistiin muutama päivä aikaisemmin Yhdysvaltain
edustajan Henry Cabot iLodgen YK: n poliittisen komitean istuniios-sa
pitämä puhcj-jonka yhteydessä hän syytti, että "Neuvostoliitto
haluaa jatkaa Korean sotaa", ja esitti samassa yhteydessä "10 kohtaa"
sisältäneen "haasteen", johon vaati yishjnskyn vastausta, v :
Nyt sitten Kaikki päivälehtien lukijat /tiesivät, että "VTidysval-tain
edustaja mr..Lodge. ''sy>'tti'' Neuvostoliittoa Korean sodan jat­kamisesta.
Myös tiedettiin, että. Yhdysvaltain edustaja vaati haas­teen
muodbssa Neuvostoliitolta vastaustakymmerien eri kohtaa kä­sittävään
"syytökseen".
Mutta kun Neuvostoliiton edustaja m r . Vishinsky sai,muutaman
päivän kuluttua puheenvuoron, häneltä vaadittuja x^astauksia ei jul-kabtu
missään lehdessä, eikä liioin sitä, mitä hän Korean sodan lo­pettamisen
suhteen ehdotti!
Tämä ei ole enää tobpuolista ja puolueellista uutispalvejua, vaan
iäyctellistä tosiasiain väärentämistä siten, että puhutaan suuriäänisesti
j(}istakin "syytöksistä", mutta vaietaan kokonaan vastauksista.
,| Mitä Neuvostoli sitten vastasi? Hän
esitti kuudennen peräkkäisen ker-an ehdotuksen, että Koreassa lope­tettaisiin
heti ampuminen, jotta räuhänenirvotteluja voitaisiin jatkaa
Vähemmän jännittyneessä ilmapiirissä. Jä Vishinsky korosti erikoi­sesti,
.että Neuvostoliiton ehdotukseen ei sisälly mitään "ennakkosopi-musten
ehtoja",' vaan ainoastaan se, että kumpikin osapuoli suostuu
;tfliä)llisuuksien hetikohtaiseen lopettamiseen maalla, merellä ja il-
^S^ssay ja että vielä kiistanalaisesta sotavan^
5<i^ytään uttd^ileen neuvottelemaan.
' iMeidkn toinen kysymyksemme on siis tämä: <Kim ylläesitetty on:
HVULET JA HALUT OLISL
MUTTEI OLE VOIMAA
... Mr.iMäl^ov on ilmeisesti vas­taanottanut
Jossakin määrin epävar­man
aseman,,.
Tapahtumat: voivat luonnollisesti
muuttaa tämän arvion Malenkovista;
mutta siihen mennessä näyttää i l ­meiseltä;
että länsivalloilla on sellai­nen
mahdollisuus, mikä tulee vain
kerran sadassa vuodessa, vetää takai­sin
demokraattiseen leiri^jljkapita-lismln
alaisuuteen —Vapa^i^ljEJurpt^-}
pan Ja Aas an maat — Ii ^
Punaiseen Kiinaan asti —\Joi
Joutuneet Ncinvostoliiton
valtaan. ... Lännellä on |
mahdollisuus, mikä puuttuu
Jcstö. — Globe and Mali, xaK{
500 iiiilj. ton^if
Ontarion rautäf
n
V . , \
'iototAo. — Täällä ilmoitettiin tors­taina,
että Yhdysvaltain^ ^uudenneks^
suurin teräksen -tuottaja, : Inland
Steel Co. Chicagosta on ostanut Steep
Rock Iron Mines-ytotiöltä oikeuden
raudan tuottamiseen eräistä yhtiön
lukuisista valtauksista. Inland-yh-.
tlön sanotaan maksavan kahdeksan
miljoonan dollarin, suuruisen "pää-syraalcsun"
näihin nöln 5t)0 miljoonaa
tonnia rautaoorla sisäUayiin valtauk^
sin. Tämä maksu vähennetään myö­hemmin
niistä;palkkioista; Jolta.In­land
maksaaSte^p Rock-yhtiölie Ja
Jotka perustuvat rautaoorln. markki­nahintoihin,
r -r
Inlahd-yhtiön ilmoitetaan sijoitta­van
kaikkiaan nöln 50 miljoonaa dol­laria
kj-symyksessä olevien yaltaustch
kehittämiseen. Vaikka • työt on a l -
könius aloittaa tulevan kesän aikana,
el valtauksia uskota saatavan tuo-tantokimtoon
ennenkuin vuonna 1958.
Vuotuisen rautaoorin tuotannon näil­tä
'Valtauksilta arvellaan myöhem-mUi
kohoavan nota kolmeen miljoo­naan
tonniin vuodessa. Kalvantotöl-tä
tulee harjolttamaah Caland Ore
Company-nlmlhen Inland-yhtiön a-layhtlö.
iRautaoorin lähettämistä varten oh
tarpeellista rakennuttaa noin kol­men
tai neljän mailin :pltulneh haa-rarata-
kaivannolle Ja Port Arthurissa
olevia satamalaitoksia on mybskm
laajennettava.
Stciep Rock-yhtiön ilmoitetaan lä­hettäneen
viime vuoden aikana E r -
rmgtonln avokaivannosta kaikkiaan
1,275.000 tonnia oorla Ja kuluvan vuo­den
lähetysten arvellaan kohoavan
nohi 1,500.000 tonniin. Tflhtlön ta­voitteena'
sanotaan olevan vähintään
'kolme miljoonaa tonnia v. Idö5. .
Inländiyhtiön kamussa 'tehbjn sopi­mus
on voimassa Od-vuöttä. . -
kunniakkaat voitot' Jäävät maamme
Ja koko maailman histO|;jwnv.yiidls.<
tettynä gcnerallaoius Stalinin ni­meen."—
V. M. äiölotov, manparfoi^
6 pnä i^,<^ (^6inehn64<e»J&ftkn-;
kielestä).'' • ;
Tosiasiassa stallnm nimi yhiltstyy
ci va'n sellaisiin maailmanhistorian
suurtapäuksiln kuin ensimmäisen so­sialistisen
maan perustamiseen Ja
uuden ajanjakson, sosialistisen 'ajan­jakson
aloittamiseen ihmiskunnan
historiassa, sekä Juuri päättyneeseen
voitokkaaseen'sotaan fasistista orjuu-tusuhkaa
vastaan, vaan myös kaik­kien
pikkulhmisten toartalpipiin toi­vomuksiin
. maailman rauiian. de­mokraattisen
.edistyksen, sosialismin
Ja oxmellisemman huomisen puoles­t
a . . . , - - ,
Stalin... syntyi Joulukutm 21 pnä
1879 Kaukaasiassa. Stalin on .talon­poikaista
alkuperää vaikka bätlen
Isänsä oli suutari. Jo vuonna 1898
nudri Stälhi liittyi Venäjän sosijsU-demokraattiseen
puolueeseen Ja osal­listumisestaan
-Venäjän työväenluo­kan
vapaustaisteluun tsaristista sor­toa
vastaan hänet tuomittJn v. 1904
maanpakoon Siperiaan. Stalhi pa­keni
Siperiasta, liittyi Soslalidemoi-raatisen
puolueen vallankumoukselil-seen
enemmistöön. Leninin Johtamiin
bOlshevikelhln v, 1905. Sen Jälkeen
Stalin vangittiin useita kertoja Jä
hän Joutui olemaan vv. 1913rrrl916
maanpakolaisena Siperiassa, mutta
tuli takaisin Pietarin heti maalis­kuun
vallankumouksen Jälkeen, Ke-renskm
hallituskaudella.
sialismin aikakausi. Toinen toistaan
seuranneet menestykseUlset vilsivuo-tiasuunnltelmat;
sosialistinen raken­nustyö,
tuotti maan taloudessa niin
suuria muutoksia, että Neuvostojen
ylimääräisessä Istunnossa, Joulukuun
b, pnä 1936,rhyväk6ytiin uusi, staUni-lainen]^<
TustusIaki, Jossa kuvastuu Ja
täyde^istii^ soslaLsmin suuri voitto
Neuvostoliitossa. Puheessaan tämän
.&9S^lIsttee^ perustfislain erikoisuuk-
^slsta,-, perustuslain ^ ^ostä käytiin
ma^nlaajui^.ja pexvsteelilnen kes­kustelu,
Stai;n san^LmaxT»^. 25, pnä
i938 mm. seuraavaa:
• >^iidenpenistnslain luonnoksen
-/erikolMoiS'on idittä; ettäse ei ra­joita
kansalaisten mnodolllsten ol-kenkslen
määrittelemiseen, vaan
. saaUaa r pääpainon kysymykseen
näiden olbenkäen takeista, kyö^-
mykseen näiden oikeuksien toteait-tamisen
keinoista. Se ei pelkästään
. Jnllsta kansalaisten oikeokslen ta-
. sa-arvoa, vaan turvaakin ne var­mentamana
lainsäädännöllisesti
isen.tosiasian, etä riistojärlestelo^
on hävltety, sen toslais^an, että
kansalaiset on vapaotefu kaikcs-
JohdoUa liehuvin lipuin voittajana
maailman suurimmasta hyöKtäysar-meljasta.
'-f ';;'v'-
Mutta voittoisan sodan päätyttyä
työttömyys on poletein. Se el pel- Neuvostoliitto L-iänsl viisaan Stalinin
käsiään Julista demokraattisia va- Johdolla maansa huomion, energian
la riistosta. Se et pelkästääa |a-llst
» oikeatta työhön, että nenvos-toybtelskimnassa
ei ole pulia, vaan
määrittelee een tosiasian, että
paukela, vaan turvaakin ne mää­rätyillä
aineellisilla välineiUä lain-saadannöUIsessä
' järjestyksessä
^Iksi on selvää, että noden perus­tuslain
luonnoksen denuduatla ei
ole tavallisfa' eikä yleisesti tnn-nostettoa'
demokratiaa; vaan.SO­SIALISTISTA
demokrataa.'
Kun natsi-Saksa helppoa voittoa
kuvitellen teki sitten surullisen kuu­luisan
hyökiuyksen kesäkuussa liHl
Neuvostoliittoa vastaan, saloin näh­tiin
mitä Stalinin JohdoUa rakennettu
uusi sosialistinen yhteiskimta neuvos­tokansoille
merkltsL Neuvostoliiton
miljoonat nousivat yhtenä miehenä
saksalaisia hyökkääjiä vastaan ja ko­vien
sotilaallisten, taloudellisten ja
poliittisten taistelujen' karalsema Sta­lin
nimitettiin valtion puolustuslai­toksen
johtajaksi. Kuten-tiedetään,
neuvostokansat kestivät sodan kovat
koettelemukset ja selviytyivät Stalin
Suomen ui koin aan-kaupan
näköalat
Suomen tilkomaankaupan 'mahdollisuudet ovat
pulavapaitten maitten kauppamarlckinoiUa
Autojen korit
kestävamimiksi
Chica«oi — kemistit ovat ilmoit­taneet
iäällä. että mahdollisesti hy­vin
pian tullaan autojen korien val­mistuksessa
kiiyittämään plastillista,
muovautuvaa ainetta. Joka ei ruostu
f eikä jää lommoille. '
<S^-"-—• ' ' — ———
Lokakuun vallankumouksen .* e-dcllä
Ja aikana, sekä sen jälkeen,
'^tallil!tunnetaan tiorjumattomana
tteorlan ja käytännön mleh^,-
. vanl^na mandläiseDa. jok^i^tcb'
i^rili^attanut marxilaista vaaXi-
' I <jviiiikatsomusta paljon erikoisti
\;' '^i^hvien Inokkapnolueen sträte-f
1 iaitaktUkan suhteen ensilupk-'
'ilkäis^tt^rkeissä kanisalUsaus^l ja'
1;' ta^oupblkaisky^ymykslssä. ; v ). \ '
tilstSiiv^sallistui Lentain kaikk^k
{jt^^^pana seuraajana suuMi;
.-J^%£umoustaistelulhln kansan yi-
»|b!Ci)^^4^vastaan, voitokkaan bolsh^r^
4^pl^|en rakentamiseen 'Ja mam-j
.j, Jaia^nk||orian toteuttamiseen po^;
• 8 l 8 j f W i i n ' aatteiden soveltamiseksi; e-
' ' lavaksi todell-suudeksi ensimmäises­sä
sosialistisessa maassa. Leninin'
kuoltua NeuvQstohiton^ työväestito
keskuddesia 'käytiin suuri vältely vä­lien
selvittämiseksi trotskilaisen vas^
tavallankumouksen Ja Stalinin e-dustaman
-marxilals-leninllälsen
suunnan välillä. Tämä perlaateeUi-nen
suuntataistelu paljasti Trotskin
käniiatajineen' kansan viholliseksi Ja
Stalinista tuli l»lshevlklpuoluera
tunnustetu j i ; ähÄöitunut johtaja
mls^ ominaisuudessa häh on toimi­nut
vuodesta 1924. alkaen;-
Vuonna 1926 klrjoltamassaan kir­jassa
• ienlnlsmin perusteet", ^ Stalhy
antoi loistavat Ja samalla., realistiset
suuntaviivat takapajuisen .-ja sodassa
tuhotun Neuvostoliiton teolUsuttami-seksl
Ja eoslallstlsu'yhteiskunnan r a ­kentamiseksi.
Juiiri Stalinin aloitr
teestä ja jdhdollaraketmettiin ne ufi-det
teollisuusalueet, jotka veivät niin
ratkaisevan tärkeätä Osaa Juiuri päät^
ynees^ sodassa, Jolloin suini osa vati^
holsta teollisuusalueista Joutui het­kellisesti
hitl^Uälsten käsiin. <
Menestyksellistä teollistamista seu­rasi
vuohiia 1927 aloitettu maaseudun'
sosialisointi. Stalin piti kiinni Le-'
ninln opetuksesta, että maaseutu "ei
voi preÄtiloJen avulla selviytyä köyr
hyydeistä' ja tällä pohjalla hän ke­hitti
iegrian koUektllvltUoJen järje^
tämlsekst, el väkisin talonpoikia kol­lektivisoiden,
kuten porvarit ovat vää-ristellen
selittänee, vaan nimeno­maan
täysin vapaaehtoinen koUektii-visoinnhi,
missä talonpojat itse salvat
näkemänsä Ja kuulemansa perustee'1-
lä päättää lUttyvätkö he kÖllektiiviU-lolhln
ja milloin Sen tekevät. staU-nln
täriä aikana klrjoltamät artlkkfr.
Iit "VjlJarintamältä",<,v'"Suuren mun--'
toksen vuosi" ja :arIkoIseisti se: mi^ä
)iärt varoitti p\iolöfe^Jestöä pitämään
päät selY^ut^a vaS;^i:ffitamaan kaiken­laista'
pakotiista''talonpoikien koUeki^^
tivisoimisessav löivät "horjuraatomän"
perustan Neuvostoliiton ihaatalouden
sosialisoimiseksi. :t
Ja vuonna 1930, Jblloih- koko iJa^J
tallstinen maailma oli koVan talouk<f
kriista puristuksessa. Stalin julisti
bolshevlkipuolueen kuudennessa konr-gresslssa
sen historiallisen tosiasiani
että Neuvostoliitossa on aDcanut so^
HelstokL — Täkäläinen Työkan­san
Sän<miat kkjolttl äskettäin Suo-i
men ulkomaankaupan näköailoista
seiuraavalla kiinnostavalla tavalla:
Oleellisimmat piirteet Suomen ulko-maankaupasä
v. 1952 veratttma edel­liseen
vuoteen ovat seuraavat: kaup­pavaihdon
supMUth^eh' n. 14 pros.,
vaihtosuhteen, heikkeneminen n. 40
pros. ja ulbjanalsten valuuttojen, en­nen
kaikkea dollari- ja puntavaluut-tojen
'supistuminen n. 15 miljardilla
markalla. Kauppavaihdossa 'tapah-timeet
ixterkittävimmät muutok^t; o-
,V^.,k^upaf^i^4» ;fa?ikädes5ä(rViennlh.
yähepemjnei)! .;iVnglfti>tiin, Jft jinuihini-:
kln, ;^iptiaih}n.,;ja,iljajtpnayaJhdon
> ^bsoViuittiji^..' sekä^ 1 j^ulstpeiJJnea;. 4-
i jsä4i)tymi.nf Pr JSeuvostoUjxm • kanssa.
KapppavaihtO) l^euvostoliitpn, iknnssa
,on jjn^rk^mä^äisestli rMsääptynyfe n.
puolenaicil R,! 31 imiljardiata-markas­ta
:v./ 195L'fn. i58;(miijardliai iv.i,1952.;
^9]j}t9;$|^lt9n) ijatlp^nsaaodemoiiraat-'
utIsteq;;i5«i^d§B(,v<'?«'^^*Pl>?>n"nftikolso-'
nai^jlPR^Yaihdostq,>>on iny^Jiyli:i20'
KiiVuortha >>.1992''alkanut:" -^-BttuntSus
) mkamme>-ulkomaanSEäupäs8af-tulee'il-melstettjatacuitää^
fciduV^häfkiii vuon­na;
:Amfik£ät "kokohais^uppäVaihdon,
Jatkuva supiÄHanbien'^ on*^ Ja nyt nä­köpiirissä.
Vaihtosuhteen-lielkkerie-,
minenrtuskhi-tapahtuu-enään yhtä
jyrkästl^kuin OTJ 1952, mutta valuutta-varojen
väheneminen tulee vannaan
olemaan vähintäin yhtä suvui kuin
nytkin. Odotettavissa on myös kaup­pavaihdon
Jatkuva supistuminen län­teen
ja Jonkihvei*an tapahtuva 11-
sääntjoninen itään.-: y ^ ,t
Nykyinen telbuaelltoen-pi^
samme ei tietenkään johdu yksin­omaan
ulkomäahkäupasta; vaan
mamme kapitalistisesta talousjärjes­telmästä
jon&i sisäisten ristiriitojen
' oa^iliseii, määräajoin tbistuvähia Il­mauksena
piila,On, Mutta' ulkoniaan-'
kaupan vaikeudet, j6tka"oviat Hinauk­sia
osittain oman maamme. jä osit­tain
muiaen, k^pltaiistlmaiden" val-
Kannattaa panna merkllle,;että mi­tään
länsimaita vastaavia. ulkomaan­kaupan
vaikeuksia maallamme ei ole
sosialistisen • talousplirln kanssa.
Maamme kauppavaihto on v. 1952
kaikista porvarlllls-oikelstososdem.
lehdistön päinvastaisista vafcuutte-tulsta
huolimatta tuntuvasti laajentu­nut,
ja laajenee kuluvanakin vuonna.
Maallanime on edelleen kaikki mah-dcillsuudet
laajentaa sitä vastakin.
Sosialistiset maat eivät tuime talous-pulla;
niiden talcudellinen peruslaki
ei ole mieletön monopolikapitalistlen
enimmäisvolttojen tavoittelu, ja siitä
johtuva tuotannon. anarkia:taloaspu-lineen,
vaan Loko yhteiskunnan alati
kasvavien. ,aineelllaten ja. kulttuuri­tarpeiden
maksimaalinen tyydyttämi­nen,,
herkeämättä kasvavan. Ijuötan-ncBj!:
ä korkeainn^an te^Ukan perus­talla.'.
Täiiia' tapahtuu ., scsialistlsen
?^unnit^atal(>uden pmtte^sä.'' ^ U -
syy sosialististen. maiden jatku­vaan
mahdollisuuteen' käydä ^ häiriö-
^löntä kauiSpaa toistensa ja 'vieläpä
ja voimavarat rauhalliseen rakennuS'
työhön, sodan raunioiden uudelleen
rakehtämöeen, 6osiallstls6ii*'tälottä6tf
'-Ujittamiseen ja; sosialismista - kom-muxUstiseenT
yhtelskuntamtiotpon
.siirtymiseen. Samalla' 1 ^ sodan-
Uet»Jja*lkallstcUvat -"salaista" atomi-pommiaan;
sunnnlttellvat sotaliittoja
Ja' "kjjhhän sodan'^ järjestämistä, Sta-
ItaimääritteU neuvostokansojen .rauT
hanoi^en^ päämäärän seuraavasti:
' "MaaOman kansat eivät halua
sotaonnettomunksten . toistumista.
Ne taistelevat sitkeästi rauhan ja
(nrvallisnnden lujittamiseksi. ^
'^Neuvostolitto, mikä vei ratkai­sevaa
osaa fasismin iidvittämisen
hyväksi ja täytti suuren vapaut-tamlstehUivänsä,
marssii,etnrinta-mataistelussa
rauhan ja turvalli­suuden
puolesta ...
"Koko maailma on voinut, va­kuuttautua,
ei v:tin neuvostovaltion
voimasta; vaan myös sen ohjelman
oikeudenmukaisuudesta, mikä pe­rustun
kalkkien kansojen tasa-ar-vplsuuden
tunnustamiseen, Icaik-
. klen kansojen' vapauden ja itse­näisyyden
kunnioittamiseen.
SITÄ
STÄTJ
KET/DEEAKTIO
Tukkukaujjpiaan le-vuotias
sairastui 'tuljrokkoon; ja isä
benklystäväileen Ja -lääkäriUeej^
~ Sano toki, mitä tässä p:tää [,
dä. PojanJolpiUa on tulirokko hl
kertoi vastik^n minulle - '•
sa sIsäkkSämme.
Kaskas, nauroi ttmtohi, i " |
kalsinhaa ne nykyään aloittavat
' — Sinä^et nyt ymmärrä, mistä«
kysymys. -Katsos; mlnäkitftullafcS
delleeksi sitä sisäkköä, J
— sehän on sitten jo monimatj
nen tapaus. Saatte kolmia sa&jj
perheeseen. 1
— Ei kuin neljä. Totta kai n J
sentään olen suudellut valmoan^
— ,ÄIä! sanoi tohtori. _
en sitten minäkin sajrastuisl.
Canadan farmariegl
m Idötfeit- ,
fen$a myynnistä
Ottawa. — Vuonna 1951 toinUteJ
yleisen väenlaskuun tietojen M
kaan oh Canadassa-623,091 asutta
farmia, joista huomottavasti ened
yilaole
kuin h(
neo mi
, män kuhi puolet saivat myymistM
.! farmxtuotteista vähemmän kuia «H
" E i ole syytä, etteikö Neuvosto- - dollaria vuonna 1950, todetaan Canjl
;dan tälastolljsen toimiston jullBta.'
niissä, tiedoissa, illlmoitettujen t^o»
perusteella jaettiin ' farmit kym
neen tuloluöltkään, jonka mnj^
däriä^än'fannarieh tuotteistaa^^
matltuibt vuoniiä -1950 olivat seurii.
vanlaiset: ' -i
Alle $250 . . . . . . . . . . . . . . 87®
Alle* $1,200 . . . . . . . . . . . . . . .i48Äi
Alle $2.500 ..........15ia
Alle $3,750' iiM
Alle $5,000 ., 534fl|
Alle $7,500 . . . . . . . . . . . . . . . . m\
Alle$10,000 . . . . . . . . . . . . . . . . 18^
Alle $15,000 . . 1 2 ^ 1
Alle $20.000 '
Y l i $20.000 : . . . . . . . . . . . . . 4.ö|
' • •Yhteensä: 69^1 farmin tuloista i \
•ollut mitään tietoja. • ' •
lutto tulevaisuudessa seuraa tätä
ohjelmaa — irauhan ja: turvalli­suuden
ohjelmaa, kansojen tasa-arvcisuuden
Ja ystävyyden ohjel­maa."
Stalinin päiväkäsky-tou-kok.
l p . 194S. (Suomennos eng­lanninkielisestä
tekstistä.)
Ylläesitetyt! - ovat Stahnin elämän
joitakin nlita kohokohtia, joiden
vuoksi tämä vankka rauhan ja sosia­lismin
mies on saanut nim. suurta
suosiota.
... Ja me saamme olla vakuuttu­neita
myös siitä, etta Suomenkin kan-
.ta miiistaa häntä hyväntekijänään ja
natsismin orjuudesta pelastajana, mi­kä
Stalin on- j - Kjolm^kymmentävilsl
vuotta .sitten, man-;^l;uun :14 pnk
1917 Helsingissä , Suomen Soslallde-moki^
aattisen Työväenpuolueen e^ius-tajakokouksessa
pitämässään puhees­sa
Stalin sanoi:.. . ,.
•kapitalististen maiden. Suomenkin
kanssa. '"
' ..Maamme -kauppavaihdon lajentu-mlnen
sosialistiseen talouspilriln näis­sä
olosuhteissa on. ainoa ilahduttava
piirre. Sitä .olisi noipeastl ja voimak­kaasti
. edelleen laajennettava.. Vain
litsevasta ja syvenevästä kapitalisti­sesta
tälouspuljasta,.syventävät ja l i ­säävät
Ipiilan aiheuttamia valkeuksia
ja työtötekeväh väestön kärsimyksiä
maassamme.
sen kautta voidaan lievittää kapita­listisen
.talouspulan kansaUemme ai­heuttamia
karshnyksiä. Jo pari viik­koa
sitten ilmoitettiin Neuvostoliiton
kansa solmitun kauppasopimuksen
.v:lle 1953 tuUeen aUekh-joitetuksi. He­rättää
huomiota, että siitä el' ole vie­läkään
saatu minkäänlaista selostusta
sanccnaiiehäisti^ Eivätkö fa*uppa-viranbmalset
ehkä ole tehneet kaik­kea
mitä oUsl pitänyt kaupan laajen­tamiseksi
siime^^ln.' Äskettäin sol-mlttUn
kauppasopimus Unkarm kans­sa
jä tekeillä ovat sopimukset Kiinan
ja ei^deri miUden kaiisandemdkraat-tisten
maiden kansa. On huolehdit­tava
siitä, että täytetään nälh maal­lemme
tarjoutuvia mahdollisuuksia
hyväksi. Tshekkoslovakian maas-1
samme parhaillaan oleva teollisuus-häyttely
on oivana osoituksena tuct-telden
laadusta jä monipuolisuudesta,
jolta vientiämme vastaan näistä
maista voidaan saada.
"Ja jos ieille on tarpeen me^-
dän apumme, nun me autamme
teliä jaojennaii^me teille'vei jelj^
Ilsen Kätemme."' ' ' .'
•Ja'kun'tuU"kysymys Suomen itse-'
• näisyydea j i-.myönt^.^fi^tä^ t mistä'
Tsaari j a (Keren&ki* täfvat* k l e i t ^ yr
neet ja mitä oikeistososialldemokraat-tiset
;johta;jat (Aenshe^i|kl};) va^tu^--
tivat,' hilhvStallii' julisti: ' ' "' '"
"Täydellinen vapaus :oman elä­mänsä
^ järjestämiseen./.Suomen
kansalle samoin kuin muillekin
Venäjän kansoille, 'Suomen kan­san
vapaaehtoinen ja rehellinen
liitto Venäjän kansan kanssa! Ei
minkäänlaista holhousta, ei min­käänlaisia
valvontaa ylfaäähäkä-sin
Suomen kansaan nähden! Sel­laiset
ovat kansankomissaarien
Neuvoston politiikan johtavat pe­riaatteet."
I '
Ja muistaa sopii, että vaikka Suo­men
porvarlUiset hallitsijat lähtivät
sotaan Neuvostoliittoa vastaan, jä
menettivät siinä asiallisesti puhuen
maäns^;;;. itsenäisyyden Saksallei^ja
vaikka; • Neuvostoliitto olisi v. 1944
voittajamaaha voinut vaivata miarslt-.
taa armeijansa Pohjanlahdelle -asti,
niin Neuvostoliittb oii Stalinin joh­dolla
sittenkin
men kansan
misoikeutta ,
kunnioittanut Suo-ehdotonta
itseinäärää-
Olutkapiialisti" on
> ostanut; St.. Louisin
baseball-klubin ,
''' St'Ldals,' Moi-T^ Noin eamiljodimj
-dollarfa ^omistava Anheuser-Bmcij
oliittehdt^syhtymkn''presidentti AB-|
gust A: löusch Jr. on ostanut tämi'l
sen Cardinals' Baseball Clubin pelaa-1
Jtaee^ (.päivineen .3}750.000 doIJwin
hldnastä ^jä^ ilmoittaa tulevansa lur-
Joittamaan tätä' liiketointa. olutteh-äaijfhtyinänsä
osana-^Kauppa pi^k^
' taa "mieliin sen 'tosfaVlän, että aiSai. I
semmin eräs toinen olutkapitaM
omisti- New York Yankes-klubln 'Ji
•kehitti sen mahtavaksi klubiksi am-1
mattiurhellun alalla.
Cardlnals-klubln omisti aikaisem­min
Fred Saigh, joka tuomittiin U-1
kettäin 15 kuukaudeksi vankeutm 1
sen johdosta, että hän oU urheiB*!
.•nyöskjn . tuloveropetosten alalla, j
Säigli osti CardinaJs-kiubin vuoraa
1947 ainoastaan 60,000 dollarin - lai­nalla
jä hänen- Ilmoitetaan jo entuu­destaan.
olleen rikkaan rolehen, J
Britannia lisää
sotämenoja
Lontoo. — Brltaimla sijoittaa huh­tikuussa
alkavana varalnhoitoyuonna |
50,8 miljconaa puntaa enemmän va­roja
armeijaa varten kuin kuluvama
roja armeijaa varten kuin kuluvana
talousvuotena. Lisäys Johtuu sään­nöllisen
armeijan vahvuuden (lisään­tymisestä.
.
Maaliskuun 5 pnä, kolme iiäivää
sen jälkeen kun Moskovasta Ue-doitetiiin
J. V. StaUJDin vakaVasta
sairastumisilta, kirjoitti "Utelias"
Helsingin Vapaa Sanan pakina­palstalla
seuraavaa: <
J . V. Stalinin 70-vuötIsi3ätväksr Hja
Ehrenbttfg sjuJkalsi jkirjöitufcsen. jos­sa
hän kuvasi: maäilfhan' tavallisten
Ihmisten suhdetta ^Staliniini -
Laajalti matköstölut; monenlslisla
f ihmisiä kohdannut -kirjailija' kertoi
:iehdestar>leikatusta 'pienestä' Stalinin
; kuvastavijökä'oh-ainoana 'koristukse-
.na neekerin lautahökkdlssä Mlssls-sippln
puuvlllaplantaashellla. "Tämä
:0n.Stalln!" sanoi neekeri. Samassa
'\'ain yksi tuliansisfä samanlaisista tapauksista, missä suurpääoman
omistaAat ja köntroJloimat lehdet ja uutistoimistot tarkoitulcsellisesti
aritayat vääriä ja virheellisiä tietoja, niin kotimaisista kuin kansain­välisistäkin
kys>Tnyksbtä, eikö silloin toiminta totuuden ja tositieto-jen
levittämiseksi — työväenlehtien levikin lisäämiseksi.— ole tässä
tilanteessa tärkeämpää kuin milloinkaan ennen? Oletko Sinä, hyvä -
lukija, jo tehnyt päätöstä siitä, että tänään alkavan Vapauden levi-r
tysryntäyksen aikana Sinä teet oman osasi Vapauden levittämiseksi!^;,
•Kysymys \-ain, hyvä. Lukija, etkö Sinä voisi auttaa Vapauden ^1^^^^^
tamisessä, että Vapaus voisi paremmin toimia Sinun raki^uhpiesi^
kumppaniesi hyväksi? f
hän syleili vierastaan, valkoista mies­tä.
Nito hän teki ensimmäisen kor­i
an elämässään. Ja tämä tapahtui
XJSAh etelävaltioissa, joissa valkoi­nen
amerikkalainen ei tartu mustan
amerikkalaisen käteen;
••Meiliä on Stalin!" kirjoitti Krei­kan
Ka vallassa luhistuneen pilarin
laitaan leski,; jonka miehen poliisit
Juuri oUyat ampuneet. jahdatessaan
lakkolaisia. ..\ ,
Roomassa Ehrenburgille sanoi nuo­r
i työläinenr "Viritää nyt varmasti
Stalinille terveisiä meiltä muurareil-
.'tal^^Mitun pojan toveri huomautti:
^?'vpIetkos siinä! M
- selläiseila. Hän on y k s i t ^ n meidän
';lmil(kien^ puolesta.^ ,.,;,:
ffäriskäläineh nainen, jonka tyttä-
^ n fasistit ampuivat, lähetti Stali­nille
pienen'myssyn, ainoan, mitä hä­nellä
oli muistona lapsestaan. Puo­lalainen
talonpoika istutti talonsa e-dustalle
omanpulta Stalinin 70-vuo­tispäivän
kunniaksi. Omenapuunkin
pitää kasvaa rauhassa, jotta se kan­taa
hedelmää, ja kuka olisi parempi
rauhan turva kuin Stalin, talonpoika
k y s y i , ; • -, " .
• • • «
, Neuvostoliiton ihmisille Stalin on
sama kuin rauhan työ. Iljä .Ehren-burg
sanoo;
•*Me näemme hänet arkkitehtinä,
joka suunnittelee uusia kaupunkeja.
Näemme hänet Sverdlovskin ja Mag-nitc^
rskin. Murmanskm ja Kara-gandan
rakentajana, insinöörinä ja
kemistinä., Me näemme hänet agro­nomina
» joka Jalostaa vehnää pohjoi­sille
seuduille ja istuttaa metsävyö­hykkeitä
suojelemaan peltojamme
kuolettavan kuivilta tuulilta. . Näem­me
hänet työimtlehenä, jOka imrastaa
aamuvarhaisesta iltamyöhään, ihmi­senä,-
joka tarttuu jokaiseen työhön,
olipa se miten raskasta tahansa. Neu­vostojen
maan kaikkein ensimmäise­nä
rakentajana me näemme hänet/
Kun , neuvostojoukot vapauttivat
Valko-yenäjää, muuan rintamakir-jeenvaihtaja
kertoi väestölle Stalinin
työstä'sotavuQSina. Vanha kolhoosi--
-.4>''.:.v.-.
laisnainen kuunteli tarkkaan, löi yh­teen
kätensä ja huudahti: "Mutta
milloinkas hän nukkuu? Kyllä hä--
nen pltä si levätäkin."
Kirjoitan tätä tiedon tultua Stali­nin
vaikeasta sairastumisesta. Olen
nähnyt surua ja liuolestunelsuutta
monilla suomalaisilla kasvoilla. Rai­tiovaunun
täkäsillalia oil kahden pik­ku
poikansa kanssa nainen. Joka itki
hiljaa. Tohien pblka k y ^ i Jotakin
osoittaen Utalehteä. Nainen näytti
etusivulla olevaa Stalinin kuvaa:
"Hän on hyvä ihminen." ,
"Kunpa hän iparantUisl! Hän on
tehnyt nim paljon Suomen hyväksi";
sanoi puhelimessa opettaja, joka soit­ti
kysyäkseen, onko uusia tietoja. . -
Niin — kunpa hän parantuisi!.
Sitä toivovat'kalkestg sydämestään
miljoonat ja 'miljoonat amilset kaut­ta
maailman. Ihmiset," jotka näkevät
hänet korkealia aikamme kehityksen
kärjessä ja samalla tuntevat hänet
läheiseksi kuiri omaisen.
Kun SN-Seuran enslnunähien kult-tuurivaltuxiskunta
oli Moskovassa
pian södari päätyttyä Ja sai tavata
Stalinin, häneltä kysyttiin, tuntevat­ko
venäläiset erikoista' myötätuntoa
suomala's:a kohtaan sen vuoksi, että
Venäjän vallankumoukselliset ohvat
aikoinaan' yhteistoiminnassa suoma­laisten
kanssa taistelussa tsaarinval­taa
vastaan.
Stalin myönsi, että. yksityisiä ystä-vyyssuhte.
takln on sohnlttu,- ja J a t ­koi:
"Mutta emme suljtaudu Suomeen
ystävällisesu. henkilökohtaisten suh-teideri
vuoksi emmekä yksinomaan e-des
siksi, että suomalaiset Ovat naa-pufeitannne.
Me pidämme Suomen
kansasta. Se on hyvä kansa, Kyvy-j
käs, työteliäs kansa,- Asuttelian, her­ra
ties., missä saakka... Olette raken­taneet
suolle valtakunnan."
Kimpa Jatkuisi vielä suurmielien
elämä. Joka on ollut herkeämätöntä
työtä ja taistelua ihmisen tule;-aisuu-deri
puolesta.
KUNPA HÄN PARANTUISI.
• • . • «
Maailman työtätekevien ihmisten
rakastama ja kunnioittama suuri rau­hanpuolustaja,
sosialistisen raken­nustyön
nerokas ja tarmokas johtaja,
kaikkien sorrettujen ja rJstettyja»
ihmisten lämminhenkinen ystävä,
suuren iNcuvostoUiton satojen 012-
Joohlen ihxnisten Jumaloima J- ^•
Stalin on kuollut.
• Mutta ,.hiänen suurityönsä eläl.
mahtava; *feuvostolUtto , tulee edel- j
l e ä i ^ ; seisomaan järk^mättömäni i
rauhanliririakkeena ja kaikkien riis­tettyjen
ja^rjuutettujen kansojen j»
ihmisten puolustajana, kuten Nea-vostoUlton
halUtus V)n ilmoittanut.
Suuren rauhanmiehen työtoverit j»
oppilaat, suuri Neuvostoliiton kans»
ja kaikici maailman oikeamieliset ja
rauhaa rakastavat Ihmiset tulevat
seuraamaan hänen opetuksiaan, jat'
kamaan päätävästi sitä työtä, Jonk»
hänen kohdaltaan kuoleman «vääjää­mätön
käsi katkaisi.
Lujittamalla tohnlntaamme rauha»
hyväksi^ lujittamalla toimlntaaniJne
työtätekevien ihmisten onnen ja me-nestyksenrjhyväksl.
teemme parhaitea;;
kunniaa edesmenneelle aikakautea^^
sa suurimmalle valtlomi^eIl&teoriaB;/|
ja istrateglan JättiiaisMle Ja rauba^
ysölyäUe.—Kulkuri»
ROU
VEI
?OKJ
South Pon
maaliskuun 1
pohjois-Ontai
pckaalihuhdo
Laken F.chon
hiilidon jaloa
hin osallistu
ja Viestin liiil
telivät poissa
tiin melkoise
väritkin tuie^
na naissa lii
luissa tultiin
Round Laker
pohjoisessa, .j<
korkealla.
Kilpailut .
' joukkuein, k
1 tullen 3 km, j
[ ka oli 18 kin.-
keli kohtalair
Heti alussa ;ol
nuori hiihtäj;
vuttiliJJi .par:
9.56. Toiset E
Souihl
hyvin n
Liikevaihl
oli noin t
South Pore
Operative Res
imosikokous p
South Porcup
tuUut kohtali
oniistajia.
Viime joulul
otetun invents
tiliraportlssa 1
mättävät korj
kettuna, . oU '
hieman yli tu
Tämän raport
taen tulosta 1
sena, kun otta
me antaneet
niokaraiehlä ]
kohtuhinri^lla
rattuna. .
liiikevainto
tuhannella dc
teen verrattur
Sitten oli ke
tä koskevista s
tiin uusi Joht
tällä kertaa
Laila Lammi,
me kassanhoi
roUa. Kokoukf
van, saada m:
kilö, toisten
mukana seura
liikesttämme
sittelyyn, mls
vaisuudessa vo
Iin. Lykkyä
kuin toislUeki
jäsenille, Er
myöskin kaikl
laessaan pitää
oista hyvää 1
maininhan va
että he itsekh
tivät olvaltav:
ymmärryksellä
velusväkeen is»
pyrkimyksille,
lusväkeä parh
sesti toimim
eduksi, mikä <
paru vailoitte
nestykseUiseen
On usein k
ja asiaa tunt
ihmettelevät 1
me pitää ravL
naitavalla pol
koina, pitää 1
dässä ja päivä
vain 70 senttiä
dln hinta vaix
lienee monetkl
mutta tarkka
täytyy kaikkia
Tulee koettaa