Vapaus, January 5, 1954

              Sivu 2 Tiistaina, tamrnik. 3 p. — Tuesday, Jan. 5. L954;|
ifUBEBIir) v ' -^
Organ of Flmiish Canadlaas. £&•
tabliflbed Nov. 6. 1917. Authorized
u eeoond clas9 mail the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed • • thrice . weekly: r T^iesdays
Tbursdays and Saturdays by. Vapaus.
PublUhing Company Ltd., at.100-102
Elm St; W., Sudbury-.OQfc; Canada.
Tetephones: • Buslnea Office 4>42M
Edltorlal Office 4-4265,, Manager
E;SuJMl. EditörW. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, iOntarlo.
Advertising rates upon ;applJcatlon.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadaaaa; , 1 vk- 7.00 6 kk*. 3.75
3 kk. 2.25
yhdysvalloin»: 1 vk. 8J)0 6 kJc. 420
1 vk. 8.50 6 kk\ 4.75
Ensimmäinen tehtävä v. 1954
Tu-i \ uo->t on ti\k,mu\. M'('it-.-.nimf on iiurici u-hu;',i\ .Moni-rtahMa
Järu-<,{(>t('hta'.i-t;ininif- on < n«;mr(U.'-^-na ja larlcf-impana teh­tävänä
viiimi-iumincn ( anaci^n .-xu,;mhi-u-n nuurpsn toi.-tc-n vuotui­seen
näyUrlmakilpailuun, m:ka pidnaa.i 'Ioronio--a htihtikiain J7 ja
J8 pna.
Kuten rnuiVittiian, lauia ni.orfn kaarliri ncVU-Iniakilpailii .'•ai
vii05i .»itien .SuflljLirv—a o/iol!a:n.ttlorn,:n kaunaluk-.en niin
kilpailuun o-x-jlhViunndt n kuin >lf'j~'/kannati)k.>aikin '•uhtetn. Var­maa
myo- oiK r-ita en-i huhtikuu-^-a '1 oroiito^iVi jjifit-ttävä nästelma-kilpailu
.^aa cnti=ta ^uurcrnpria iiuoniiola ;a kannatii-ta.
.Mutta mcKJan tulee ^opfiia:.jotakin .-.iita. rnika .oli suurimpana
heikkoutena vuo^i -ittcn. ja -e on tama. Kilfiailuihin \ia!mi-.taufiuttiin
ylei.se.sti ja var.smkin eräillä paikkaktinnilla ".a<.?a viime hetkessä.
- • Mt;j ei. ollut, riittävästi aikäa näytelmien harjoitr.
: tami.sta varten, eikä liioin, voilu tehdä kunnolli.se.sti muitakaan val­misteluja.
Toronton nuoret antoisat viime vuonna hyvää e.srmerkkiä.
"lii -j^ ohjeeksi^änäkin vuonna; he aloittivat näytelmiensä har­joitukset
hyvin aikaisin ja niinmuodoin voivut järjestää kiipanäy-
^^^•i t esityksen kotikaupunkin.saylei.söIle ennen kilpailui­hin
lähtöä. Tästä oli monenlaista hyötyä: Kilpailijat saivat kun-
# 1^^^ .ylei.sön kannustamana siten,
tttä voitiin tehdä vielä korjauk.«ia varsinaista kilpaeSitysta varten,
'rf^^^ havaittiin; .samalla hankittiin kivuttomasti sievöir
nen rahamäärä kilpailijain matkakulujen korvaamiseksi,
•• ' Kuten sanottu, tä(ä torontolaisten viimevuotista esimerkkiä pi-
' täisi nyt seurata kaikilla paikkakunnilla mistä kilpailijoita lähetetään.
, Tämä edellyttää kuitenkin sitä. että on ryhdyttävä hetikohtaisesti
etsimään .sopivia ohjaajia, keskustelemaan nuorten kanssa sopivasta
joiltakin paikkakunnilta lähetetään useampia kilpanäytelmiä).
•Viime vuonna '.saadut kokemuk.set o.soittavat, että nuori kaarti
on innostunut tällaiseen näytelmäkilpailuun, ja että suuri yleisö
• : antaa sille jakamattoman kannatuksensa. V i i m e vuonna todettiin
myös se, että nuoren kaartin riveistä Iciytyy hyviä kykyjä ja aivan
riittävästi tarmoa tällaisen näytelmäkilpailun järjestämistä varten.
.'\inoa "apu", mitä nuoret tä.ssä yhteydessä tarvit.sevat, on se, et-
' v r t ä heitä rohkaistaan jaautetaan ensimmäisten askeleiden ottamises.sa.
Tässä mielessä CSJ:n osastot, näylelmäseurat ja jäsenet sekä SCAU-
:;{L:n seurat ja mu hyvää
^^^^:< ö Meillä on useita" paikkakuntia, missä nuori kaarti
i^.: tähän näytelmäkilpailuun osailistumista:^^^^^^^ S
^ 1ä tarvita muuta kuin hyvää tahtoa ja joku rohkaiseva sana siellä
ja tääjlä. Mutta siellä, missä nuoret eivät .syystä tai toisesta ryhdy
^ oma^btteisesti kilpailunäytelmaa valmistamaan, pitäisi "huomaut-
' laa'' asiasta "joiiJekin neitosille ja nuorukaisille, sekä auttaa heitä
j ohjaajapulman ja muiden alkuvaikeuksien ratkaisemisessa — loppu
r tmenee kuin itsestään, sen oh kokemus osoittanut. T" - • >
Kuten satiottu. vuoden ensimmäinen ja tärkein tehtävämme on
* se, että saadaan valmistelut käyntiin 'nuorison näytelmäkilpailun
t osallistumista varten, sillä Torontossa en.si huhtikuussa pidettävästä
~ ta voi tulla — ja tuleekin — eräs huomattava merkkitapaus täkä-
_ Iäisten maanmiestemme riennoissa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kmil Kuohoniemi, Kapuskasir.gisia,:
O.ii., layf.aa 50 vuotta- torstaina
Anna .Sofia Pesola, Kamjn;.stiqu
a.v:a. On',, läytt. tam.nnikuu.': 2 päi­vänä
73 vu-:ta
Y'n&y:nmu sukUiai.sien ja :u:ta',:en
fi.n.l;::e:u:.'iin ja .• onnenioivotuk.si:!!;
Isabella Blum tulisieluinen
taistelija rauhan puolesta
Kysymyksiä ja
vastauksia
= • * *
K\svm>s: OnV.o loua. elta hauta-i
J2i5icu.stännu'<=.el voidaa.T vähentää;
•lulöi.sia^ tuloveroilmoitu-^ila tehdessä "
—- Vapauden tilaaja.
Vastaus:• Tulovero]aLs.sa .ei ole mi­tään
kohtaa mika; edellyttaLsi,: elia
: veronmaksaja olLsi- oikeutettu vahcn-:
tämääntuloi-staan hautajai.skulut;
SY.VTVMATODISTUS
Ky-symys: Olen pntario.ssa synty­nyt
ja haluan tietää mistä vom
.saada synlymätodistuk.sen? — Toron-volainen.
.: Vastaus: SyntymätodLstutaen VOI
säädä kirjoitUmallg.; csoltteella: Re-g:
strar^General,' :.Parliarnent Build-;
ings, Toronto 5, • Ont: Pankaa kir-
••Jeen'mukaan yksi dollari, todLstuksen,
maksuksi.
Kirjeessä on luonnollise.>rtikin 'il-;
moitettava missä ja .milloin, .olette
syntynyt ja millä osoitteella todistus
on lähetettävä.
Mitä muut sanovat
KANA ATKXAAN
m.
Kongressi rauhan puolesta
Kuten lehdessämme tänään julkaistavasta virallisesta kutsusta
' ilmenee, pidetään Torontossa neljän viikon kulirttua, eli tammikuun
- 30 ja 31 pnä maatakäsittavä kongressi neuvotellun rauhan puolesta.
* (Mainitussa kutsukirjeessä alleviivataan sitä tosiseikkaa^ että tähän
\ kongressiin osallistumisen ehtona.ci ole missään tapauksessa se, että
; osallistujat ovat yhteyde.<aä Canadan Rauhankongressin kanjjsa. To-
"isiasiassa- tähän kongressiin on kutsuttu kaikkia rauhanpuolustajia
; heidän järjestö- jä muista yhteyksistään välittämättä ja huolimatta
siitä, minkälaisilla menetelmillä he uskovat voitavan rauhan ^ asiaa
, ; i parhaiteti edistää. Torontossa tammikuun lopus.sa pidettävän kon-
? gressinjärjestäjät ovat omaksuneet toimintaohjeekseen sen, mikä il-
* ^Imaistaan suomalaisessa vanhassa sananparressa, että "puhumalla
'.rasiat paranevat", ja niinmuodoin Kongressiin neuvoteltavan rauhan
' puolesta on kutsuttu kaikkia niitä, jotki ova kiintyneet rauhan
;^ säilyttämiseen.' Tämä kongressi ei sido yhdenkään edustajan käsiä
^ ennen eikä jälkeen kokouksen mihinkään päätöksiin tai suunnitelmiin,
« sillä sen perustarkoituksena on saada mahdollisimman laajat kansan-i
joukot tavalla tai toisella auttamaan sitä, että uhkaavan sodan
* asemesta suurvallat sopisivat kiistakv-symyksistä neuvottelupöytien
- \ ääressä. < . "
- * Tähän kongressiin ja sen suurarvoiseen työhön haluavat myös
* 'täkäläiset maanmiehemme osallistua. Ilolla OH todettava -mm. se
' tosiasia, että CSJ:n tpk on jo kiinnittänyt Järjestömme osastojen huo-
.miota tähän tärkeään asiaan ja kehoittanut niitä lähettämään omia
, * edustajiaan lähemmiltä paikkakunnilta sekä yhteisiä edustajia voi-
, ^ misteluseurojen ja naistenkerhojen sekä muiden yhdistysten ja klu-
• *'bien;kanssa vähän kaukaisemmilta paikkakunnilta.
I *Me toivoisimme, että Torontossa nyt pidettävään Kongressiin
neuvotellun rauhan puolesta. osallistuisivat kaikki täkäläiset maan-
''lmiehemme mielipiteistään ja järjestöyhteyksistään huolimatta sillä
' f'kumoatnaton tosiasia on, että me kaikin täällä Canadassa, sekä mei-
¥ "'I rakkaampamme täällä ja Suomessa, tulevat kohtaamaan pelkkää
5 ' " l ponnettomuutta ja käl^imysta siitä, jos uusi maailmansota pääsee
Iv.-^^V^^^^^^^^^an. - ^
' anotaan'teköpyKästi, ettei tällaiset "suuret asiat" kuulu pk-l
^ j ' " j a mitättömille.. Onpa sanottu niinkin, että hallitukset ''tekevät
Kautta maan tunnettu suurlehti
"St. Louis Post-Dlspatch" on juhlir.
nut 7r.-vuotLspaiväänsä ja on saa­nut
ottaa va,staan runsaasti, onnitte-lusanömia
merkkipäivänsä johdosta.
Ja vaikka me emme voi. hyväksyä
läheskään kaikkea sita. mita tämä
liberaalinen porvarillinen sanomalehr
tl 011 sanonut, me kuitenkin haluam­me
yhtyä sanontaan, että maamme
varmasti olisi parempi ja viisaampi,;
jos senkaltaLsia.päivälehtiä olisi kym-;;
menittäin enemmän ja -vähintäin ykr
si jokaisensa suurkaupungissa.
"St. Louis Post-Dispatchin" ensim­mäinen
kustantaja Joseph Pulitzer,
määritteli lehden itolmltuspolitiikan
seuraavin sanoin:
"Älna on tasteltava edistyksen -ja
reformin puolesta, koskaan el pidä sie­tää
vääryyttä tai mädännäisyyttä,
aina on. taisteltava; kakikien puoluei­den
demagogeja vastaan^ koskaan el
p:dä, kuulua mihinkään puolueeseen,
aina on vastustettava etuoikeutettuja
luokkia ja yleisön ryöstäjiä, koskaan
ei pidä olla .vallia myötätimtoa^ köy­hille,;
aina on pysyttävä:; uskollinen
kansan hy vlnvotnnille, koskaan el p i ­dä
olla tyytyväinen'uutisen pelkkään
julkaisemiseen/ aina on oltava vai­kuttavasti
itsenäinen, koskaan; ei pidä
epäröidä hyökätä vääryyttä' vastaan,
olkoon se sitten ryöstävän plutokra-tian
tai. raatelevan köyhyyden har-
^jolttaiitaa." ^
Kaikkien tässä maassa j a muualla­kin-
maailmassa ilmestyvien sanoma­lehtien
kannattaisi' syventyä tutki­maan-
t ä t ä ohjelmaa . j a tehdä yri­tyksen'
sen toteuttamiseksi yhtä johr
donmuka:sestl kuin "St. Louis Post-
Dispatch", Yhdymme suurlehden on-i:
nittelljolhin. —- Työmles-Eteenpäin.
* * ' *
SAMEASSA VEDESSÄ ELAA
VAIN 'SINISILÄIÄISIÄ"
"'Me olemme menossa kalastamaan":
sanoivat Yhdysvaltain senaattorit
William E.^Jenner (R. Iiid.) Ja Pat
McCarran (D. Nev.) , . . matkusta­essaan
Montrealiin, « e haluava*
kuulustella Igor Gouzenkoa . . . —
Uutistietoitanunlkuun 4: pnä herran
'vuonna 1934.
• * •
NIINKIN VOI KAYDA
CuxhavcD, Saksa. — K u n eräs koi­ra;-
ei täällä löytänyt • sopivaa puuta,
se käytti hj-väkseen muuntajaa.
/'Seuraus::'Koko satama-alue pime­ni
Ja sähköisku iieitti kciran -kuu­dentoista:-
Jalan; e t ä i s y y t e e n . — R e u ­terin
uutistieto.
Kirj. J. Kozlevski
Ta.T-.TiiIcuu iö33 3a'<sas«a pda-va;:
3 ArJ'j]f Hile: .Sak.=an
'; 't UM: i • f a."-, i .v ."n: .'•) •; ' >c a .'•.-ri e a .: - s LI rr, J..
.\:u::a Liri--:.-EUi(":o;j&—e vai morie:
. hu'j.'na*.ul. :nu:vj. ;'.hynd/.oisei poh-t:
kot nahr.cci <'.-^:/.y.'<i eivat ia.tWi-
, .".ei.:, :.£i.oaci) a.-.a -...ardc», jcka pl:l.
. fas-i.Ti ssa r.j'jha.'". a-j.alle Sellai.-i:.i
i iyh^iria-coi"-, .n po!.t,;kkoihn kuuia.
I myo'-t:;n enern.-n-^tc) O^A%.U\'A sien .-o-
. -t.ih' 'en jthiaja, Vairi Vdhainsr. o A
. pu-jlufcen X.ht.':<jJo .«.ta noui^! ^
I Vi.n fa,s!.s.n;<i va-.ta-in Heidän joi:'-'.os- )
.-.aaij o., .-nyo-xm ta.Tan pj-jlueen ja- ;
I iC-n vuodt-M !!>i« loabtrlla Bl...rn.'
Br/..'vE.'iin. Licgen, .Aniverpenin ja
I Cha'lf.TO.n tyoiait-zieva: muistava:
I hanfri kii.n/.eat puhecrjsa ii:okoiik.-is-ia
)a har.eri kjrjo.tu'<.-c.i.--a -sanoma-
•lehd!-'.'.sä- -Han: varoitti : ihmi.siai• että
maailmaa i;.o'-c<ia vaka*, a vaara.
Kuiui joitaiir. vjojia . Saksassa
•,alia-3a vahy..-,iuneet nat.sil yhdes.sa
Mussolinin--fa.^istien' kanssa aloittivat
a.seell;•3^Il hyökkayk.'jen': .Espanjaan.
He päättivät kaataa kumoon.Espan-'
• jan •tä.savallan. Kaikkien maiden e-.;
distysmieliset voimat: nousivat F.spanr
jan kansan puolustukseen.^ Isabella;
Blum taisteli .myöskin sankanllisestr
Espanjan tasavallan puolesta.
Seuraavina vuosina-Tsabella Blum:
voimisti ta:i£telua fasismia; vastaan
kotjmaassaan; Parlamentin puhela^
valta hän paljasti hitlenlaisten- n - ,
koksia. Saksassa ja ulkomailla^ nau­lasi
häpeäpaaluun ne, jotka ralvasi-r
vat tietä.: fasismille Saksas.sa,;- jotka
auttoivat Hitleriä, viidennen kolonnan
kokoonkyhaämises-sä Belgiassa. .:
. ; . Hitlerilämen Sak.sa aloitti toi­sen
maailmansodan. Kansojen anti-fasl-
stisen liiton:isankarillisln:ponnisr
•luksin se tullimurdkatuksuMutta jot-:
kut eivät ottaneet siltä oppia. Ame-r:
kkalainen dollarisade hedelmöittää
jälleen' Ruhrm ; -sotateollvsuutta:..—
Saksan agression asevarastoa Euroo­passa..,
Haaveillen uusista emmmais-voitoista
rauhan viholliset valmista­vat
kolmatta maailmansotaa. ;.:: t
. "Nyt olen enemmän :ku-.n koskaan
ennen", sanoi Isabella Blum,i:*#"va-:
kuuttunut siltä, että taistelu ^au-
Isabella Blum, tulisieluinen belgia­lainen
rauhanpuolustaja ja maansa
parlamentin pitkäaikainen jäsen, jo­ka
sai: yhdessä muiden;,;ansioitunei­den
henkilöiden kanssa joulukuun 21
päivänä jaetun Stalinin:, rauhanpalr:
kinnon.
han puolesta.on tärkein, tehtävä;'' Jai
.talle han antaa organisatoonset- ky-kyn-
a sekä taitavan ;puhelahjansa,'^
sanomalehtimiehen ja poliittisen toi-:
mihenkilon lahjakkuuden.; Belgialai­set
rauhanpuoltajat valitsevat banet
edustajakseen kansainvälisiin rauhan­kokouksiin.
Vuonna' 1950 han . osal­listuu
v . rauhanpuolustuskongressiin
Wärsova£sa. Vuonna 1952:hänen si-i
skltorikas puheensa k^Tahfi kansojen
rauhanpuolustuikongressissa Wenissä.
Hänelle osoiiietaan suosiota Maail­man
Rauhanneuvoston-;. kokouksissa,
jonka .toimikunnan jäseneksi han on
valittu.
"Olisi rikos olla vastustamatta kol­mannen
maailmansodan: sytyttämis­tä
sen jälkeen, kun ihmiset ovat yh-,
den sukupolven aikana karsineet kak-.
si tällaista sotaa.'!;: Nämä sanat Isa­bella
Blum sanoi Maailman Rauhan­neuvoston
ensi-Timäisessä kokoukses­sa.
Berliinissä helmikuussa 1951. Ke-^
sakuussa 1951 Spaakm ja Buysen joh-tama
Belgian :soslal:stisen puolueen
Kongressi neuvotellun
rauhan puolesta tammik.
lopulla Torontossa
Kaikki neuvotellun rauhan ystävät
tervetulleita huolimatta poliittisista
tai uskonnollisista mielipiteistään
tähän kongressiin. Keskinäisen kun^
t johickunta e.^-ottaa L-^abella Blumm
, ta.T.an puolueen jäsehyydesu vrc&in-
1 o.Tiaan ~AV~'i. etta laan c^ail.stuu 'ai-
! Pviippuma:on £osjäli.-^ti Isaoella
\ Blu.m iai.-.,Ielee vieia "äictiivi-jemm.n
ja; • tarmokkaammin, j-auha."!:-puolesta.
Han kehoittaa kot.maalaLsiaan -.a-if
iu.-iamaaM paatta-asn ame.nKkala:—;
ien suu.initelinia La;v-.-3a2-L,an jal-l&
ena^eistamisesta
: .^'Länsi-Saksassa nostaa;-nyi ,paa.--
taan .. "Euroopan pualustu-yhtei-son'
fasi.:mi", kirjo.taa liabella Blum.
"Rauhan puolus.uksek^i' lehden
palstoilla,' "fasismi;: jsta on-, vahven-'
nettu henkiinherkiettavan :y.-ermach-..
t n vomulla" . "Me halyytamme!
Kannat ovat jo kerran lykänneet
Lansi-Saksan jallc-enaseistam!.-,en ja
"Euroopan armeijan.':muodc-stamLsen
määräaikaa. Nvt on tama vaara ^aar:
•nut Vielä :reaaUse.mmat ..piirteet... Sen;
voivat torjua; vain .-kol-co maapallon
kansojen yhteisponnistukset"
• - Isabella 'Blum ; vaatii kansainvälis-;
.ten . riltaky-symysten rauiianomaista
latka seni»:ta. "Kansojen cn csoir
tsttava halltufe-.lle", sane i a.-, "eii
: tä :ne voivat- sopia kesken.ian, voivat
järjestää rauhanomaisen. oiimassar-^
olon kieltäytymällä vihan lietsomi-:
:£esta Ja poistamalla agression.-mah:^:
doll suuden."
Isabella. Blumm "icoko toimintaa- joh­taa
usko asiansa oikeudenmukaisuu­teen,
rauhan ja demokratian voi.mieii
vo'i camattomaan voimaan ja niiden
ylivoimainen taantumuksen ja scdari;
mustista voimista.
"Me tiedämme, etta jokainen re­hellinen
ja Vilpitön - ihminen: haluaa
rauhaa", kirjoittaa "Isabella Blum.
"Me — kansat — olemme valmi.t
tekemään työtä rauhan hyväksi jai
ainoastaan rauhan hyväksi:" -."Ja
me valloitamme: rauhan koko .maa­ilmalle."
- Kansainvälisen: - Stalm-palkinnon
antamista rauhan .: lujittamisesta,
kansojen, keslten aktiiviselle rauhan-:
puoltajalle Isabella Blumille edistysf
mielinen :-ihmiskunta- pitää hänen
suurten ansioittensa ja Belgian kanr.
san • ansioiden ;tunnustuksena;fl3aiste--
lussa kansojen rauhanomaisen elä­män
puolesta.
USA:ssa 3.5 milj.
työtöntä v. 19.>4
Washington. — U.SA.sba tuJee
olemaan kenties 3>i miljoonaa työ­töntä
v. 1954 yksityisen National
Planning Assoliationin etevimmän
talousasiantuntijan Gerhard Col-min
arvion mukaan. :Tar,vitaan noin
10 miljardin dollarin: tuotannonli-
: säys. jotta voitaisiin: pysyttää täys-
. tvollisyjs ensi vuonna, mutta mo-
• nestä seika.sta päätellen laskee teol­lisuustuotannon
arvo 10—15 mii jar-
. d i l l a . : Tämä merkitsisi 5 tai ;6 pror
: senttiä huipputason alapuolella
olevaa työllisyyttä.
Hj'vä suomalainen filmi,
"Pimeän pirtin hävitys*'
esitetään P. Arthurissa
Port .Uthur. — Luomi Filmin
valmistama hyvä elokuva "Pimeän
- Pirtin havi^jys",: esitetään. CSJin
Port; .^rthiirin osaston haalilla
• :£unnunta:na. tammikuun 10 päi-
\anä kello % iltapäivällä.
SITÄ
ÄÄNETÖN VÄITTELY
Vaimc: Sinun e: pida väitellä mii
nun k3n£.sanj! ' '
MH5- Enhän .minä ole sanonut si­nulle
yhtaan ainoa;a sanaa, olen vam
kuunnellut.
Vaimo: Mutta minä en pida si.tä
tava-ta millä sinä kuuntelet minua.
- TOISELLE TAHOLLE
Laaian: Teidän miehenne pitää {
;saada ;;olla rauhassa .:j*a minä-annan
•= tä varten teille unipilereita
;: Aviovaimo: Kuinka.-usein jä koska.'
.m.nun pilaa antaa mita hänelle? j
. Laakan: Hyvä rouva, ne ovat tari
koitetuj teitä -eikä miestänne varten;'
Suomen ja Neuvostoliiton
ystävyyden puolesta
'': Jo.uluktiuh:;'6-liiäiyäriävpäättyi: Suq^
;mes'sa Neuvostöliito^n^
vyyd:eri:^cUukauSirKuuka^
• vlnäv: jbiipin^^neuvbstokaiisä^- juhli: Lö-;
kakiiun isuureri spsialistb^
•mouksen,-;'36-vucti£ip^
;:Neuvöstöliitpn:-
:tä.tä;': ymerkklpäiyäa':: jul^
menet ..::tuhannet Suomen';-työtäte-keyät,
'jDtkä- tunntistavafc sen tosi­asian,
että yksinöma.Hn Venäjän työ­läisten
ja talonpoikain suuren voiton
tulpkseha vubden: 1917 lokakuussa isai,
he:däh.v:isyhnj^n^
riippuinattomuudeii; •;:;•:: Y^^
• kaiiden aikaiiä S^^
piingeisa, käiippalpissa jä; määläisk^
nissä, pidettiin kbkou^
lutilaisuuksia iNeuvostcliitosta-. .
-•.;'Supm^IjreuvostpliittOrseura
paikäniset;;' järjestöt .tekivät
työri tiitiistuttaäkseen' Suomen työtär
tekevien-:,laajoja jjp^
känsän-säaAfiituksiin
tuur iii,'; tieteen; ja., t^
alaliäÄÖn lUöntee;no^
men %cttäteki^^
ta.. htibmibtä^Stipriier^^^ j a v:Neuvp^tdlhr^
tpn:;talpUdelliseh -ja^kuU
käyinisen; tärkie
•kuulla; .jökäise33ä'-:K^^
läiset( julksen,' elämäii edustajat,'ii-vistytrtistöii;
edus
rostivat puheissaan, -että- taloudellis-';
K i i n a n .Kansantasavallan kes- ten ja kuittaiuriyh'teyisien lujitfanii-kuskansanhallituksen
' puheenjob-:: nen ;ja" laa]entam';neni;'NeuVcpt&llit-:
tajari - j a Kiinan kommunistisen toon on- elintärkeätä Suomen talouden
SKP:n tervehdys
Mao Tse-tungiDe '
•kiertävää, .näyttelyä';: Neuvostoliiton
kansojen elämästä. Suomi-Neuvosto-lntto-
seuran':ehdobuksesta: järjestet­t
i in erikoisia radiolähetyksiä suurten
venalästen Ja: neuvostolaisten sävel­tä
j ä in teoksista • sekä neuvostolaisten
näyttelijäin esitystaidosta;
Suun yleisömenestys oli. Suomessa
neuvostoliittolaisten taiteilijain esi­tyksillä.
.Keskuslehdet antoivat: kor­kean
arvion heidän; esitystaidostaan.
Lehcjet totesivat, että-v neuvostoliitto­laisten
;. n ä y t t e l i j ä in esitykset toivat
vielä kerran i l m i Neuvostoliiton suu­ret
saavutukset taiteen- alalla".
ronlebisfel
ta vut^tta.kalkiUe^a
SMoaUsiooi s y y ti
liUtä aihkeria ts&o. iovat avustaneet men
kalkissa:, osästpi
,n työtuntinsa ovat
xiiiden-amlla: karttuu tu
käMtitt' ktilttuuritormintt
': Sunnuntaitia ; tanunikt
öii haalllle järjestetty
mitean, musikaalisen .jae
kerhon ja Yrityksen y
rustelu-. j a ;ohjelmatllaii
pkksy ja tarjoilu;on .vi
•vömme, etta suuri Jouk
saapuu tähän tllalsuutc
ön tilaisuus yhtyä laul
osallistua näyttämö: j a ;
itaintaan. Tanssiakin- oi
jfa;solton pitäisi jokalsel
ialsuus alkaa kello. 4. :
ä u n n u n t a i n a . . tammiki
t ä i Ä keUo.4vlltapäiväUä
kerh.-.n^.: toimesta iso,: Isc
j a m o i a n - ravto
Voitot ovat iir'iä. '
^eet pallona lahjoituksia,
n^eiessä tämä päivä. T.
fielata koko iltapäivän, s
kovin raskaaksi rahapus
Lauantai-iltana tammi
piidetään naistenkerhon
keriio-llta. Impi Tulosen
Ot*Öonnor D r ; O n helppo
i ä , :kunvtTilee samalla
^ i l ä , jolla tiiUaan l:aaU
s ä i y t i P a p e Ave. itään,
kaan juomaan kuppi- k
.\Lontoo. — Monet brll
huolissaan sen- mahdolll
dosta, että.Yhdysvaltbihii
nä J929.alkaneen taloud(
kauden - mittasuhteet on
kMisi. Joka mtindbisi' B
t"e öko kapitalistisen . fvaj
iii
Englannin vienti
yhä laskusuunnassa
Helsinki.'— (VS) Englannin kaup­pa
osoittaa, jatkuvaa supistumista.
Jos Engrlannin vienti vuonna 19S1
merkitään luyulla '100 bllvlenilln.vor
lyymi 1952 95 Ja t ä n ä vuonna tähän
mennessä 94A Pahlmmin^on. kärsi­nyt
Keski-Idän kauppa, joka on pu­donnut
kokonaista 23% eli 146 milj.
dollarlsta,117:milj. dollariin. Samaan
aikaan Saksan vienti vastaaville alu­eille
kohosi kokonaista 44% ell 41
mllj.< dollarista 59 milj. .dollaruh.
• Suotta el .Engla nnln I kauppaministe­ri
lausunut hiljattain: ,—• Olemme
, Toronto; ^ : C a n a d a n : Rauhankon-gressi
Julka;si viime vuonna jokaiselle
;canadalaiselle: j a jokaiselle .eanada-laisten
: järjestölle osoitetun kutsim
osallistua siihen kongressiin neuvotel­lun
-rauhan puolesta; mikä pidetään
Torontossa tammikuun lopulla. Tä-.
man: kirjeen sisältö oli. seuraavanlai­nen:
VuoHen 1953 aikana lopetettiin am-piunmenhuomattavasa
sodassa j a me
kalkki ole.mme. nähneet, että rauhaa
vaarantavat riitarsuudet:voidaan:rat-kalsta
neuvottelujen avulla.
: ; Maailman Rauhanneuvosto 'vaa­tii
kylmän sodan: 1: pe Itämistä; Hal-
1; tusten . edustaj at niin; idästä kuin
lännestäkin, kum myöskin monet.
muut huomattavat henkilöt - vaativat
tänään kummankinpuolisiin myön­nytyksiin
perustuvan konferenssiin
koolle kutsiunistav:ratkaisujen fetsi--
mistä varten.
On jo korkea aika, että me kaikki
puhumme siitä mitä kalkki haluamme
koska :; neuvottelujen ehkäisemisyri-tykslssä
piilee suuri vaara. »Yrityk­sissä-
sotamielialan uudelleen luomi­seksi
Saksassa j a Koreassa piilee vaa­ra.
- s >Chlang-Kai-shekin:väitöksis^.
e t t ä h ä n edustaa'Kiinaa; piilee myös
vaara.
::Vetypommilla el ole;:mitään kuflr
-nioitusta poliittisten mielipiteiden ^ tai
uskonnon suhteen. Se uhraa jokaista
miestä, naista Ja lasta samalla tapaa.-
;• /Rauha ja kaupankäyntr ovat muöi
dostuneet elintärkeiksi työllisyyteen,
vaurauteen, A turvallisuuteen, elämän­tapamme
vapaaseen valintaan j ä It­se
elämäänkin nähden.
Vuosi 1954 on vuösi^., jolloin yleinen
; mielipide saattaa ? t ^ d ä neuvottelujen.
onnistumisen varmaksi. \ '
;^TukeakseenAjokalsta yritystä r i l t a l -,
suuksienratihanomaisella-tavapä rat­kaisemiseksi,
:,on kutsuttu:koolle K o n - ;
gressi; neuvotteluun rauhan puolesta^
mikä pidetään Torontossa tammik.*
30 ja 31 pnä. , . V
" Kongress'ssa käytetään maamme
kumpaakin kieltä. Vaikka sen onkin
kutsunut: kooUei,Gahadan Rauhankbii-'
gressi, keholfetaan teitä osalllstmnaari
ei ainoastaan kongressiin, vaan myös-kin.,
jos -sitä; haluatte,''; sen • Valmiste-^
luim. ' • > u
k a i k k i , jotka haluavat neuvottelu-'
onnistumista, ovat. ter\'etullect
nioituksen ja: sopimuksen perusteella
me voimme yhdistää äänemme: val-kuttaaksemme
tulevhn tapahtumiin.
Rauha tulee voittamaan kön Jokai­nen
tekee parhaansa -omantuntonsa
mukaisesti,
s * o
: Tämän I kutsukirjeen; yhteydessä
huomautetaanerikoisesti; e t t ä tähän
kongressiin osallistuminen ei millään
tavoin merkitse yhteyttä •/Canadan.
Rauhankongressiin:; K a i k k i ^t
annetaan vapaasta osallistumisesta
kaikille. Kongressia koskevat-tiediis-telut
j a • osallisttuniSilmoltukset on
tehtävä osoitteella:: Provisiona! .Gom-mltteei
- 25 Cumberland; St., Toronto
5, Ont.
- puolueen keskuskomitean puheen­johtajan
MAO TSE-TUNGIN
täyttäessä 60 vuotta lähetti S K -
P : n Keskuskomitea hänelle .24.12^
seuraavan sähkeen: \
Puolueemme koko jäsenistön n i ­messä
lausumme sydämelliset- pn-nittelumme
63 - vuotispäivänne
johdosta. Toivomme" Teille tervcr
y t t ä ja pitkää ikää voidaksenne
vielä kauan Jatkaa: toimintaanne
suurenmoista :: . rakennustyötään
suorittavan Kiinan kansan onnek-,
Siv kaikkien - rauhaarakastavien
kansojen : yhteisten : pyrkimysten
toteuttamiseksii; kansojen keski­näisen
ystävyyden ; rauhan j a so­sialismin
puolesta.
SUOMEN KOMMUNIS­TISEN
PUOLUEEN
KESKUSKOMITEA
-. . i . - Ontariossa annettiin maalisk.
loppuun päättyneen -vuoden; aikana
254,500 pyssynkantolupaa pienen riis­tan
pyyntiä varten.
kehityksellCi työttömyyden .poistami­selle,
.'Suomen, kansan» elintason? ko-höttarhiselle
'j'a? koko maailman rau-i
han lujittamiselle. •
Ystävyyskuukauden 'aikana Syp-;
messa kävi: Neuvostoliiton tiede-: ja"
kulttuurityöntekijäin .valtuuskunta,
johon, kuului: oppineita,'arkkitehtejä,-
taitelijoita,: kirjailijoita' j ä näytteli­jöitä-.;
Vierailunsa aikana valtuuskun­nain
Jäsenet kohtasivat' työläisiä Ja
sivistyrieistön edustajia, puhuivat r a ­diossa;
pitivät 12 esitelmää ja mon­ta
keskustelutilaisuutta.
I- Ystävyyskuukauden aikana Suomen
kaikissa suurissa: kaupungeissa i näyr
lettiin • neuvostolaisia elokuvia: 17
taiteellista ja 45: dokumenttifilmiä.
..Suomi-^NeuvostoIiitto-seura valmisti
ystävyyskuukaudeksi erikoisen filmin,
joka kuvastaa ystävällisten suhteiden
kehittymistä Suomen ja: Neuvostoliii-t
o n ' kansojen kesken. Suomen eri
paikkakunnilla'-pidettiin y l i 500. esi­telmää
(Neuvostoliitosta, j o i t a valotet­t
i in varjokuvilla. Järjestettiin 50
Ennakkolaskelmien: mukaan -Suo­messa
,::pidettiin ystävyyskuukauden
: aikana noin 1,500 erilaista tilaisuutta;
jotka oli omistettu Suomen j a Ifeuvosi
toliiton ystävyyden lujittamiselle. ; On
kuvaayaa, :,että tänä vuonna ei selcs-tuksiaja/
vesitelmätilaisuuksia pidetty
_a^ijiQ|staa_n^kaupunklen j a maalais-|^
kuntien.mitassa, vaan eri tuotantolai-toks.
Esakin.; .Esimerkiksi Turussa pi-tiettiin
- ystävyyskuukatfdelle omistet-
'•tuja: kokouksia' 32 tuotäntolaltokses-'
: sa.; VYstävyyskuukauden aiikana: kas-
'r^or.y^inyöskin.. .Submi^^
seuran Jäsenluku.:: Nykyään Suomessa
on- jp yli 800 Suomi-Neuvostöllittö-seuran
periisjärjestöä.
Suomen Ja Neuvostoliiton ystävyyi
den kuukausi osoitti, ; e t t ä Suomen
työtätekevät ; pyrkivät vilpittömästi
lujittamaan : taloudellisia Ja kulttuur
nyhteyksiä Neuvostoliittoon. Ystä­vyydessä
Neuvostoliiton kanssa he nä­kevät
rauhan j a Suomen riippumatto-:
muuden lujittamisen takeen.
V. Sysajer, iHelsingissä joulukuulla.
Urkintaa Albaniassa
Lontoo. — • Albanian hallitus; on i l ­moittanut.
;,että tärkeä: r y h m ä Yhdys­valtain
vakoilujärjestön asiamiehiä
on saatu kiinni j a ' e t t ä useat heistä
ovat saaneet kuolemantuomion;' .
"Vapaasta maailmasta"
; -Kirjoitimme -muutama- viikko sit­ten
yhtä jatoistavtamän meidän "Va-:
paan maailmamme länsimaisesta :de-^
mokratiasta" j a ktm sen jälkeen on
jäänyt yhtä ja toista kertomisen ar­voista:
haravilmme. on -syytä Jatkaa
juttua t ä h ä n tapaan:
.- Viime .vuoden lopulla oli Keniassa
' e r ä s - b r i t t i l ä i s e n : a r m e i j a n kapteeni
syytettynä ikahdenvviattoman '•• alku­asukkaan
murhaamisesta. ; Kapteeni
Gerald Griffith oli ampunut kahta
neekeriä selkään, i Neekerit olivat o l ­leet
kirveillä j a veitsillä varustettuna
matkalla - metsätyömaalle ja: kun Sil--
loin toimitettiin "puhdistusta", n i in
kapteeninkin piti saada "muutama ta­pettu
neekeri tuilleen ennenkuin lie­nen:
joukko-osastonsa ]ähetett'ilnMa-laljille
samallaiseen "rauhoitus-Ja
puhdistustyöhön", mikä on Jo pitkän
aikaa:. ollut .käynnissä ; Keniassa sen
Johdosta, että "valkoiset miehet ovat
ryöstäneet alkuasukkailta^ parhaat
inaät,; joita.neekerit i vaativat nyt-ta­kaisin.
tehostetaan kaikissia maLjsajV
neuvotellun rauhan puolestäj^^-^
me kaikin^ aiittaa parhaiten"^hyt'
Mainittu * kapteeni^' on -tyypillinen-esimerkki
siitä mielialasta-hiikälval-
11 tsee,:tämän''vapaan maallmah•^ s l l r -
'^tomaissa i riehuylen^^^iV
•k^kuudessi :J,' Hänen ^ komppaniansa'
vää{>ell <LleweIlyn 'todiisti' ölkeuäräsa'
kapteeniin 'ji4lstaneen ,alaisUIeen'niie|^
hille:. ."Te .voitte^ ämpua^ kexJenJ t ä |
haiisa>kunltän ;ne :Vaan'pra^^
tilille tavalla tai toisella 50 tapettua
neekeriä: ennen •MalaiJlUe lähtöä -ja
siltä syystä h ä n ampui mainitut kak­si
neekeriä. Vääpeli todisti, että ar­meijan
; eri: jcukko-osastojen keskuu­dessa
vallitsi "hirveä kilpailu" siitä'
mikä joukko-osasto saisi .tililleen
enemmän tapettuja neekereitä. Voitr
taakseen tämän kilpailun oU kaptee­ni
luvannut miehilleen viiden: s h i l l i n ­gin
tapporahan: jokaisesta tapetusta
neekeristä.
Toinen Itapteenin selkään ampti-mlsta
neekeristä kudli. Kapteeni
väitti miesten yrittäneen päästä kar­kuun
ja sotaoikeus vapautti hänet
murhasyytteestä -—kuinkas muuten.;
Sellaista raakalaismaista , terroria
harjoitetaan; -Keniassa^ alkiiasiftkalta;
kohtaan sen jälkeen kun . h e i l t ä on
ryöstetty heidän maansa'.ja karkoi-tettu
viidakkoon.. Sillä se kuuluu t ä ­män
T.*rVapaan; maailman'?; vapauteen
j a demokratiaan..josta neekerit,saa­vat
nauttia ahnö siemauksin-" . ^
,!::;5;Wi--5;S';';:::K;*J--v*i^"iS
, siirtomaiden kansojen , pitäminen
mahdollisimman ikurjissa: olosuhteissa:
on eräs ni!stä edellytyksistä, joiden
turvua tämän, '»Vapaan maailman"'
imperialistit r kahinivat> /, sätiunaisia
liistovoittöja^assaholv
m faja^ohtaisetu^esimtt
stihteesaa - on' \ iNoranda ^^Mines^yhtiö,'
Jqnk«'':työläiset' ovat - pso-haHlakn" l a - '
palkkojensa korottamista. -yNoranda-yhtiö
omistaa; niniittäin kaksi kulta-:
kaivantoa-Nicaraguassa, .Etelä-Amer
rikassa; Jossa alkuasukastyöläiset te­kevät
12 : t u n n ' n pituisia; työpäiviä
saaden- palkakseen :74 senttiä päivän
tyosta.
Miten satumaisia voittoja riämä
kurjasti ; palkatut kaivosmiehet ke-:
räävät Noranda-yhtiöUe käy selville
siitä:tosiasista, e t t ä y h t i ö . o n k u l u n e i -:
,den 12;= vuoden aikana^saanut;näistä
kaivannoistaan i 6,850 prosentin voit-:
toosingot.:-Alkuperäinen "pääoma on
siten poikinut yli ^68-kertaisesti,-ku-;:
ten C C L : n tutkimustyön johtaja Marr
t in Levinson totesi äskettäin. ^ ^ v K^
Noranda-yhtlö haluaisi saada canada-i
laissta'kaivannoistaan edes lähimain
yhtä rimsaat voitot,;; ei se halua suos-:
tua .lakkolaisten;;varsinfkohtuiilllslin
.vaatimuksiin,'.;jotka ovat ,• vielä varsin
kaukana: nikkeliahieen kalvantomles-terupalkoista.
:'Ja; Noranda-yhtlö v ky^;
kenee;rimpuUemaans työläisiä yastaah':
kcska:se saa,niin:ruhtinaallisia vöit^:
toja Nicaraguasta. Mikä todistaa
meille, , e t t ä siirtomaiden työläisten,
aseman'.'parantaminen '.on^.;.m
meidän asiamme tässä maassa. ' Se
todistp:edelIeenl; e t t ä Canada;'on to-/
della "imperialistinen valtio, sanoipa
ulkom-nisteiimme ;mltä>^ tahansa;* kos-v
ka'.Nicaragua ei ole ainoa-sUrtomaaj
tai: siinä ;'asemassa::oleva 1 maa; -josta'
täiiänlmaahan;; virtaa j^rimsaati riista
voitot. • 1, ^ . - i
••'Engknnin''ja Ctenaäan kiiningatta-^^
ren ikimaailman i ympäri :k t ä p^
vieraUuri "Johdosta on sanomalehtiin
ihnestynyt Vksiä ja toista ;'paljastuk-'
s i a " iiitaPvapaan maailmänT komen­nosta
mikä^allitsee brittiläisissä .siir­tomaissa':':^',
« i i n p ä
pdettiln juhlapäivälliset kuningatv-taren
vierailun-johdosta, ei:kutsuttu-jen^
ivieraiden joukossa ollut ainoata­kaan
; neekeriä-vaikica Bermudan 37,-:
000 asukkaasta y l i 60 prosenttia on
"värillistä kahsaa."
: Vaikka Bermudan'saarilla on ollut
omävpärlamenttlnsa jo:vuodesta 1620:
lähtien on se y h ä edelleenkin samal-lainen
:tynkäparlamenttl kuin se: on.
ollut alusta lähtien. Siitä puhuu var­sin
imainlolla.itapaa:; se tosiasia,; että,
vuonna 1S49 «aarilla oli ainoastaan
4,211 äänioikeutettua" asukasta, jois-f
ta 1^20 oli neekereitä. Äänioikeuden
perusteena on maan,:omistaminen Ja,
jospmistat maata jokaisessa yhdek-;
sässä äänestysalueessa voit* äänestät
joka'seS5a, ^ omaten , siten yhdeksän
äanta... •Siitä syystä vaalit kestäyät-J
k i n hselta'päiviä,Vettä maanomistajat^
voisivat . ' k ä y d ä ' äänestämässä. jokai­sessa
aänestysalueessarJossa heillä o o i
maata: "Hdtuuiamla-vuosia sitten ostlj
40 valkoista miestä' eräästä äänestys-J
ahieraka.^yhlielsjBn! m^ «ai"
v a t ' , ^ e n - E h d o s t a ' s i i n ä määrto ääniä,]
e t | ä kykenivät ratkaisemaan Vaalien!
tulöken'mainitussa" äänestysalueessa. |
iflin,' brittiläinen .hnperlallsml onl
oUut välistämässä, Ja' kehittämässäJ
Bermudaan killuneiden'. 300 .vuoden]
^jan, mutta sIftä'huollniatta' välUtseel
saarilla varsin alkeelliset,» keskiaikai-J
set olosuhteet;'^ mikäli väestön'«nem-j
mfstö fon; kys^yksiEssä."''' Parlamen-j
ta|irises5a> demokratiassa I ollaan ybBj
edieUeen ?'wmalla!;;*aiteella;.kuin 300|
vuotta:»'sitten.' ;yarBlnalsctt'' kat
keskimdeiBä;''Telioitta» C köyhyys ;
kurjuiis i&gLikkiaIl{rsiUä.se pn^edelly;^
tyksenä-ivaJlaÄaflliJaln'? ylellistä etad
Ystävyyskuukauden aikana .kävi
Neuvostoliitossa monta - suomalaista
valtuuskuntaa, mm. työväen, t i e d e - t a l o u d e n . -
tyontekijäin,. lääkärien j a taiteilijain
valtuuskunta;: Moskovassa, Xiittojen
talon :Pylvassäl:ssa pidetty Suomen ja;
Neuvostoliiton ; ystävyydian : ilta- sai
Suomessa osakseen 'suurta vastakai­kua:
neuvostokansan vilpittömän. ysr
tävyyden. osoituksena-vSuomsn kansaa
kohtaan. Muisti
Kuus
PAR
Oi
TYI
2 Ibs. kfi
2 1bs.va]
OS
2 ^ oz.;
1 pak. k
. TYI
2 Ibs. ks
3 lbB.,Vfl
1 pa3c k
1 Ib. luu
\% 02. k
TYP
2 Ibs. pi
4 lbs..va
2 Ibs. »o
2 Ibs. la
1 Ib.
HUOM
«tdtädä.
pakette
tUviisiii
paketin
2 kak 2
1 pamia
:4:unssia
Saatikk
2 paria.
ilSf
6^ paui
1 pauna
-7 unsaia
1 parlB
' - 2 pauna
< 2 pauna
'>4 unssia
4 k p L l . 20 kifl.
Ylgolevii
^semmaUi
"Amer
•A J> u,»'-ilt""tf;"S
vtk otettu fl
h-
.tia*'aitt€n I S I m
mm