1951-11-27-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Asebtautpmisen näköala; Asetuotannon itn«=ta"tiffirf;At nocsevat'ja dtntaso laskee..
Irkanselin metsäteollK^
scasUoj
tuum kaiussi i
«iotaaJaUe.
taan d l a ej
u sen Uoiscsj.
päästää uioö/^
äoä.
>än koBgressiaj
sesti historiaa
Q kotona ja t
^^alttapakärq
»aveUevat tava
' I T I K KA
ei puutu a£ia
)ahtuu verran
siinä onpreäd
im JoistaUn
tai Bulgariaj
Ja halUtukse
3llsi lyhtyä (
m-.
iivistyksen ja
min edut vaj
a ja e s i i n t^
maan..
l a ^ t e Ä l metsä^llisuusppisto
DenKtiiO»v^ o t e t t i i n vuonna 1929. Sen teh-perustuslaklmli^
j annettiin kouluttaa metsa-
{eomsuusinsinöörejä; jcrtka
Uyttäimään täydellisesti Uutta t ^ -
jiiliaa metSäteollisuiuiessa, johtä-jnaan
tuotantoa j a muuttamaan miet-jäteoHisuuden
kansantalouden suu-rtisi
koneistetuksi työal^i,
Ölemas^olonsa aiicaria qn
jnnittunut suureksi tekniUiseacsi ja
jnitttuurikeskukseäcsl. Se on koulut-
(anut 849 puunjalostusteo}lisuuden;iri-sineöriä.
418 puukemialliseii tej>Hlsuu-ien
insinööriä. 34S metsäteollisuusin-jinööriä
ja mekanikkoa. 243 inetsätä-
Ijosinsinööriä, 228 insinööriekonraiis-tia
ym.. ythteensä yli 2,8i0O spesialistia.
Opiston päättäneitä spesialisteja
«pidaan nyt tavaita ei vain Neuvosto-
BUm pohjoisosassa, vaan neuvosto-;
niaari monilla muillaikin puolilla. H e i tä
on välittömästi tuotannossa, heitä
on tieteellisissä tutiklmuslaitokslssa
_ J ^ l Itiä tuotantolaitosten Johtajina ja UUCSIu liMnööreinä.
Opistossa on paljon hj-viä opettajia
SUOMEE^js Uedetyöntekijöitä. • Opiston ,104-
vakinaisesta tiedetyöntekijästä: • 34
•asta ja vstäH ÖröntekijäUä on oppiarvo, 'Mainitta-a
"GRIPS toon heistä, esimeiJkiksi, professorit I.
STOCKHOI
Kirj. abat. V. Vipogiadov
K^sj-royfi «rauhasta J a sea cJUI^tä»
misen j a lujitt^xnlsen keinoista e i ole
vielä' koskaan BskaxmttanutlJut)!^
kuiuian n i i n suuren J a henkisesti yft»
distj-neen ^maantieteellisestä > liAJe-naisuudesta
buoliinatta) osan ajatuksia
eikä ole oUut n i i n 6Uurcn,huolen
i a huolenpidon aUieena kuin meidin
aikanamme. Taisteluun rauhan puo*
Iestä keihoUtavlen tunnusten ympä»
rille on >1bteenliittynyt miljoonia i h misiä
riippumatta siitä, että:he k u u luvat
sellaisten maiden kansalaisiin.
joiden yhteiskuntamuoto on kokmaaan
erilainen, riippumatta siitä, että i^e
kuuluvat eri jfRT>sniHg\?!?iffiSl>n) ammat^
tialoihln j a että heidän yhtelskuii-^
nallinen. asemansa, sekä.: poliittiset
haan takaa
•ta) lyödä toli
lUloin, missä
katsoo..;
s s a m m e on
n t a p a i s ta
ä m ä k e r t a a "
k o k o i
! J o k a i n en
e s t a s e n t in
i a j o s s a k in
l a s s a mai<
s t y y j a
t a tyyppiä!
c u u 5. s i v u i li
kaa
seuraama
m-Yorkhh
in:
'ammUc 1
'ammilc:
Helmik.
EielmiL
)4aal!sk.
i^aalisk.
•,a s e u r . pni
Huhtik.
Huhtik.
' Ä rahassa
kka..-.$2
$1
l ä n t e e n ma
e a v a t kesi
: a , t ä m ä n i
x i s s a , Cm
lahja
i m halittavana
J.S. rafaas-
0.50,niihbi
iltns nää'
E L L D O
Yhdistyneen veljeslehden
Työmies-Eteenpäin
TILAUSHINNAT
" Caha^aarf^tilaif una ""bvaf^
seuraavat:
(Canadan rahassa)
1 vuosikerta .'.?8.50
7nBä kurssin ero .42»
. 58.92
(brakantta . . . . . . . 4ii0
Tnoä kurssin ero . . . . . .22
$4.72.
S kuukautta -..$2.50
7imä kurssin ero . . . . . .13
$2.63
Välitämme tilauksia
yhdistyneelle veljeslehdelle
, "Työmies-Eteenpäin".
Lähettäkää tilaukset osoitteella:
Vapaus Publishing
Co, Ltd.
Box 69, Sudbury, Ontario
s. Melehov ja V . M . Nikitin. dosentit
P. I. Lapin, P. M . Trofimov, K , I.
Voronitsyn j a B . L". Bogomolov, vanhimmat
opettajat M . P . Kuzaietsov.
P. I. Voitshel. V. I. Kalinin. S. A.
Jesipov ym. ' ^:
Opiston asph-antteja on työssä opistossa
sekä maamme monissa muissak
i n metsätdknillisissä j a tieteellisissä
tutkimuslaitoksissa mellco. paljon.
Heistä mainittakoon väitöskirjansa
puolustaneet dosentit A. V. Smirnov,
O. I. Lapin, V. P . Pokatllo. V. V.
Eihtshelkunov, K . I. Voronitsyn ym.
Opiston kollektiivilla on sangen
huomattavia saavutuksia opetus- ja
tieteellisessä tutkimustyössä. Tlede-työiatekijät
ovat kirjoittaneet ja j u l kaisseet
yli 540 tieteellistä teosta. Heidän
tieteellisiä tutkimuksiaan, kirjo-
Jaan j a muita julkaisuja on ilmestynyt
painosta 165.
Opiston tiedetyöntökijät tekevät'
uudistuksia metsäteolljsuustekniik-'
kaan j a työn j-ärjestelyyn, keksivät
uusia koneita j a teknillisiä välineitä.
Metsätöissä Ja sahoilla on otettu käytäntöön
paljon Arkangelin opiston
työnteTiijäln arvokkaita ehdotuksia.
Esimerkiksi nietsäteollisuusinsindö-rien
osasto osallistuu aiitiivisesti metsätöiden
teknologisten kysymysten
ratkaisuun ja uusien koneiden keksimiseen
metsäteollisuutta" varten.
Jo vuorma 1947 opiston tiedetyön-tekijät
rakensivat dosentti K . I. V o -
ronitsyiUn johdolla 8 kilon painoisen
taajajaiksoisen sähkösahan ALTI-1.
Nyt tätä sähikösahaa käytetään laajalti
miltei kaikilla Neuvostoliiton
metsätyöenailla.
Uusimallisten sähkosahojen keksimisestä
on opiston tiedetyöntekijöUle
N. P. HarlamovUle, I. Voronitsy-nille
Ja P. P . Patsioralle annettu S t a lin-
palkinto.
Useita uusia tieteellisiä tutkimuksia
ovat opiston työntekijät tehneet metsätöiden
teknologisen prosessin p a rantamiseksi,
stahanovilaisen liuku-työmenetelmän
käytäntöönottamisek-s
i selkä puiden traktorijuontauksen
j a puutaivaran autoajon parantamiseksi.
Huomattavia tutkimustöitä on
tehty metsänkasvatuksen Ja -viljelyksen
alalla.
Tiedetyöritekijäin tieteellinen toiminta
liittyy kiinteästi tuotantoon;
he ovat alituisessa yhteydessä metsäteollisuuden
insinöörien, täcnikkojen
j a työläisten kanssa, käyvät usein
asiamiebrhiu
5H
LINI
>, Monin
nlp«s,
jgary, AK
gina,
S T E P H E N LEÄGOCK:
metsätyömailla;' j a sahoilla, jossa a u t tavat
teknologisen prosessin parantamista
Ja uusien työtapojen käytän-töönottamista.
Opisto Järjestää säännöllisesti tie-teellis-
teknillisiä konferensseja teollisuuden
työntekijäin, osanotolla. iJiis-sä
se tekee selkoa Öeteellisen tutki-:
mustyönsä tuloksista jä^-selittää tulevan
työnsä tehtäviä: : Näihin konr
ferensseihin osallistuu tubtantolaitos-ten
Johtavia työntekijöitä söEä myösk
i n parhaimpia stahanovilaisia —
uuden uran uurtajia; v^Joku aika sit-'
ten paiiiainmmjan - Uukutyöryhmän
vanhin Uljanovski teki^ tällaisessa tie-teellis-
teknilllsessä konferenssissa selostuksen
työmenetelmistään.
Vuosi vuodelta paranee mi>'dskin
opiston aineellinen pOhja, .laajennetaan
sen laboratorioita:fja.opiskelu-huoneita.
Viimeksi kuluneen kahden
vuoden aikana opisto; on saanut kou-lukalustoonsa
höyryvetiirin,'raivaaja-auran,
kaivukoneen, tiehöylän. Juon-totrakitoreita,
uusimallisia autoja,
siirrettäviä sähköasemia, j a paljon
muita teknillisiä välineitä.:i Opiston
puutaimitaihassa: on ^kasvamassa y li
200 erilaista puulajia j a pensasta.
Kaikki tämä auttaa apunattitaitols-ten
insinöörien kouluttamista.:
Arkangelin metsäteknillinen opisto
on nuorison-suuressa suosiossa ei vahi
pohjolassa, vaan'myöskin koko Neu-vostolUtossa.!
Siellä opiskelee työläisten,
koUektiivitalonpoikain Ja v i r kailijain
lapsia Moskovasta, Leningradista,
SvervUovskistä.JiStalingradlsta,
Ukrainasta, Bielo-VenöJältä. Etelästä
j a Kauko-Idästä; ^Aemon venäläisiä,'
ukrahuiiaisia, armenialaisia, gruusialaisia
ym. kansallisuuksiin kuuluvia.
Oppilaiden lulku lisääntyy joka
vuosi. Nykyään on opistossa yhteensä
yli 1,200 oppilasta. .
Oppilaille on luotu kaikki opiskelu-mahdoUlsuudet.
Heidän käytettävänään
ovat hyvät verstaat. Ja lahora-todot
sekä tilavat J a . valoisat luokkahuoneet
Ja salit. Opiskelunsa ohella
he suorittavat suurta tieteellistä
työtä. Opistossa on ylioppilaiden tieteellinen
seura, Jdhon kuulini 20 tie-teellis-
teknillistä kerhoa.
Opiston kirjastossa on toista sataa
tuhatta nidettä polUttistä, tieteellistä
Ja kaunokirjallisuutta sekä tilava
lukusaU.
Arkangelin metsätäknillisen opiston
oppilaat elävät kulttuurisesti: asunnot
ovat puhtaita Ja kodikkaita: k a i -
kaissa huoneissa on radio; oppilaita
varten on Järjestetty m o k a l a sekä
avattu kauppoja, j a tarjoilupailckoja;
kaksi kertaa viikossa näytetään elokuvia.
. •
Opistossa on monenlaisia ylioppilaiden
taidekerhoja näytebnäikerho,
kuoro, tanssiryOmiä ym. Urheilutoiminta
on järjestetty aikä hyvin: opis-katsantokantansa
ym. ovat aivan ,eri'>
laiset.
On kuvaavaa, että rauhanpuolUstar;
jäin rivit, kasvavat lakkaamatta,iett6
kansojen inahtava liike rauhan'pn(^
Iestä saa yhä suuremmat mittasuh-;
teet. . Rauhaan j a sotaan suhtautu-:
minen vetää jyrkän Ja selväns:raiän
kahden leirin välille, joihin^ aniaaU^
ma on nyt jakautunut — petomair>
sen imperialismin sekä sen johtajien
Ja apurien leirin j a rauhan j a 'demo->^
kratian leirin — uhrautuvien räu-hanpuoltajien
leirin välille. •,
Rauhaan > j a sotaan suhtautumisessa
tulee khrkkaasti ilmi kansojen j a -
riistäjäluokkien etujen vastakk^uus.
"^uuri nämä riistäjäluokat antavat s i sällön
j a suunnan sellaisten; maiden
kuin - Yhdysvaltojen. Engiarmiu,
Ranskan j a niiden satelliittimaiden
adessiiviselle .politiikalle. Näjden
maiden imperialistiset piirit, näkevät
sodassa, siihen valmistautumisessa'ja
vieläpä sillä epäinhimillisessä keinot-teleaiisessäkin
rikastumisensa keinon,
yliyoittojensa ja tulojensa kohottamisen
- keinon, riutuneen; olemassaolonsa
Jatkamisen j a ylläpitämisen keinon,
kiertämättömän tuhonsa lykkäämisen
keinon. Näiden maiden'imperialistiset
piirit muistuttavat oliota,- Joka
tarrautuu kiinni elämään kaikin mahdollisin
keinoin Ja viimeisin voimin.
Mutta siinäkin realinen todellisuus
rikkoo toisinaan kaikki seikkailuihin
saattavat toiveet Ja hourehäaveet.
Kuvaavana esimerkkinä siitä on ame-f&
kalfliste^ Agresaonen |i^lf^l»m& ja
UctBoaaaa taänois» j a fetfrnlolUnfn foai-voussota
Roneassa. Hoitean kansan
Bflnlm?11I(nen vastarinta itUnfiJais*
ten rapaaehtodsten Jiipu sUle « o r i k k o nut
kaikki oQieriläs^lalstCQ ,»gres&o-rten
suunnitelmat j a osoittanut sei-
«rästi leoko manilroallft; mftallman icai-kiUe
kansoille kansan vapaudenrak-fcauden
ja päijfioottisuuden jOrkkST'
mättomän voiman. Jota e i ole Aroinut
mtittaa. eikft. voi murtaa julminkaan
j a petomaisinkaan sota,:
taan j a rai^haän. jp aaosankin por-varilUsen
Vmnuff^^nfmyf, Iteskuudessa
osoittaa. ett& «ieUäkään ole eilÄ voikaan
olla "kulttuuriybtelsyyttä".
.!tEi voida: vakavasti pubua kansa-:
kunnan rkulttuurlyhteifiyairdestä".: kun
sainan kansakunnan isännät j a t y d -
laiset lakkaavat ynunärtämästä; toi^
nen toistansa", opettaa' J , V . Stalto.
"Mi^tä "kulttuuriyhteUyydestä" voi
oUa: puhetta, kim porvaristo i Janoaa
sotaa, mutta proletariaatti Julistaa
••soöan BodaUe"?'»- . J
V j . V , Stalin sanoi nämä sanat vuonna
ldi3. .Mutta kuinka selvästi ja
.satfuyasti ne .kuvaavat sen.-kuilun,
mikä on rauhanomaista luovaa r a kennustyötä
janoavien työtätekevien
joukkojen pyrkimysten j a miUtarlsöi-tvijen
rosvojen sota«eikkallulialun.
viattomien uhrien veren - j a rahan
janon välillä.
<; K u i n k a voimakkaasti kajahtavatkaan
nämä sanat tänään! ^
l\äysin sopusointulsasti niiden
kanssa kajahtivat joku aika sitten J .
V. Stalinin sanat, koko nuiallman
kaUsoiUe Ja ImikUle nUlle. jotka ovat
rehellisesti j a vilpittömästi .astuneet;
taikka iustovat kiiiuiaQ}otflskojen etu»
teii>:Mlifttiiist.«mlK«>n »Ji»tl«t» : <Wlftf.« voi
tuUa ftJertJimttttfitiUiksi. jos «etfanilet-sojain
onnistuu kietoa kansanjoukot
valheen pauIoilUn, p^ttSft ne J a vetää
ne «uteen ni&ailmansotaan.
Sen vuoksi o n , njrt enUslJainen
Hierkltys laajalla kamppanjalia r a u -
i)sn sSUyttSaaisen puolesta sodaollet-sjpjien
rikollisten salajuonien paljas-
Uuni^seo keinona.*'
|;Wieuvo3tokansan^ Joka yaijeiee valp^
I^Asti Ja uupumatta yleistft rauhaa,
onnälista Ja oikeudenmukaista elä-v^^
oBk mahdoton eroittaa sen r a u -
(lnahpinaisesta rakennustyöstä^ huo»,
If^njC^htosta . r a k k a a i i synnyinmaansa
kukpia^jtoestä, konunimis
n1)styan,^jsu^rten telitäiien täyttäml-i^^
it^^JoiMli^ toteutiäaO^ neuvosto^
kansa; tn'.antanut Ja aqtea'kaiken
tarmonsa'sekäSienkisen Ja ityysilllsen
v o h n a n s a . S i k s i neuvostokansa tervehtii
j a tukee kaikkea sitä. mikä
edistää i a auttaa ratdieui säilyttämistä
J a lujittamista kansojen kesken,
Siksi neuvostomaassa on saanut koko
kansan aktiivisen kannatuksen M a a -
ilmaW, ,ittauhanneuvoston kehoittis'
rauhanliiton , sblmUnisesta viiden
suurvallan välUlä. «
Rauhanpuolustajain'Jalon, veljeyden
lipun alle astuu yhä uusia miljoonia
rehellisiä .ihmisiä maaibnan kaikilla
äärUUU idlläÄe tietävät, että taistelu
rauhan puolesta on taistelua elämästä.
va{tetudestaVtriippums^ttomuudesta.
kulttuurista ja'tieteestä. "
Mitkään ;sodanUetsoJlen; vehkeilyt
Ja kiristyskelinot ifauhat^puoltajla kohtaan
eivät voi murtaa kansanjoukkojen
tahtoa, jotka ovat' päättäneet
sulkea tien uudelta maailmansodalta.
Tiistaina, marraslaum 27 p.—Tuesäay, Kov. 27,195X
R i l i i i i ^ i i i i i i i i
i i i l i i i i i i l i i •m:
min asukkaat seurasivat synkkinä 60-
tikutparaatia. jonka vastaanotti A t lantin
paktimaidenylipäällidb kenraali
Eisenbower, tuli^lielhin yhtäkkiä
eloa. k im rai^ianlentolehtiä alkoi s a -
taa Elsenhowerln Ja paraatia seuranneen
joukon ylle.
Poliisit luulivat ensin; että' lento-lehdet
oli tarkoitettu kenraali Elsen-howerin
kunniaksi, mutta havaitsivat
pian. että''ne olivat rauhan puolesta
sotaa vastaan.
Yksi rakennustyöläinen vangittiin
tapahtuman yhteydessä, mutta lulcul-sat
katselijat onnistuivat saamaan'
lentolehtisiä j a vosoittivat- kannatta,
vansa sitä mitä lentolehdlssä sanottiin.
Lentolehdissä kehoitettiht tukemaan
viiden vallan soplmusvaatlmusta Ja.
rauhaa haluavan Saksan yhdistämistä.
Niissä vastustettiin Saksan uudelleen
asettamista Ja ulkomaisten joukkojen
tuomista (Hollantihi sekä U S A :n
sekaantumista Hollaimin asioihin, v
Virallisesti. o l i .paraati Järjestetty
1.000 canadalalsen sotilaan saapumisen
,j<yhdosta (Hollantiin.: ollessaan matkalla
Länsi-Saksaan, missä he tulevat
kuulumaan q.s; ^lännen puolustusvoimiin".
.Lentolehdissä oli canadalalsilr
le osoitettu englanninkielinen, tervoh-^
dys jossa sanottiin:
"Vnonna 1951 teidän saapaml-senne
Rotterdamiin on yhteydessä
vkolmannen maailmansodan wilmls-teUdiOn.
•mmm»
, iliiiii..
Ustä lUttoITaelisttäa n«nnei f NcieiliMtv»bl settotluif itb»
trastaan Ja pakoitettu ybte
^. f • iim^ji»;iotia^)oiä
, Poliisit vangitsivat uscitai " " '
min raubankofn^ean
u>y*vät:iauju^^ .
rellai^ v K ^ i v^ya^
pungin iiraltUuiÄb^
:;;'-r.'VilmeI«fn
kuiutua:kakänk^taisti^^
RUOTSIN AMERJDKAN
äist kapinbivait
Yhdysvaltain . . .
(Jatkoa «. Sivulta) . ^
tuu, apina, ihan yksinään! ' <Hän on
liian ylpeä osallistuakseen meicfön demokraattisiin
ilonpitoihimme, i. M e n nään
Ja aimetaan sille turpiin!
J a antavat myöskn . . . Siinä teille
amerikkalainen elämäntapa! Kiellettyjä
otteita ei ole, kaikki kehiot Ovat
kelvollisia.
UUSI B A J X H D y S A I NE
— Tiedättekö mister Duley minkälaista
se uusi räjähdysaine oikeiaon?
— Djynamiittl on siihen vmattuna
räkää! Kun (ämä uutuus räjähtää
niin maapallo lentää u s e i t a " maileja
pois paikoiltaan, aurinko miiuttuu
raidalliseksi kuin Yhdysvaltain lippu,
linnut putoilevat kuolleUia, puhumat,
takaan enää Ihmisistä... Loistava
keksintö!
— No mutta miksi sitten, vaikka on
olemassa tällainen keksintö.; meillä
diplomaattisella rintamalla ovat asiat
niin huonosti?
— Siksi, että meillä USA :ssa yhä
vähemmän luotetaan ihmisiin ja yhä
enemmän uuteen räjähdysaineeseen
. . . Voimakkainkin räjähdysaine i l man
ihmisiä — on vain tyhjä ääni...
Kirj;^ George Harris ;
Satamatyöl^tehiiakiui (NSm: Y
kissa, Brooklynissa ja ^udsonjoensa-l
tamissä ei 'ollut tavalUnen lakko.:
Se oli täysmittaUien kapina järjestyneen
työväestön riveissä olevaa mä-dännäisyyttä
ja kängsterismiä vastaan
j a erikoisesti International liongshore-men's
Association: johtoa vastaan,
mlJ^kä etumlehenä on Joseph Ryan;
ton urheilukerhoihin kuuluu y l i 400
ylioppilasta. Joista monta kymmentä
on päässyt eri, urheiluluokkaan.
Ylioppilaiden elämä on monipuolista
Ja mielenkiintoista. Opisto on
vain yksi niistä sadoista -oppilaitoksista.
Joissa koulutetaan nuoria spesialisteja
Neuvostoliiton metsäteollisuutta
j a -taloutta varten. '
KMIPMlASn
W. EKLUND Kansikuva: JACK HYMANDER
HINTA $1 >2i^
juuri Ilmestynyt Vapauden kostannaksella
flaukkaalla, iloisella > huumorilla höystetty, mestarillisen
«eno kuvaus "Mariposan"; pienen mutta silti "suui^n" kaup-:
palan elämästä. • . v ^
Kirja on esikoinen alallaan. Se on ensimmäinen canada-
^aisen kirjailijan Canadässa suomennettu ja kustannettu
kaunokirjallinen teos.
Hankkikaa itsellenne tama Caiiadan kuuluialm-n
»ui humoristinmestarillinen kuvaus sivistyksea
rajamaille rakennetun kauppalan ihmisien elä-^
män vaiheista.
»na Vapauden asiamiehiltä tai suoraan pääliikkeestä.
Vapaus Publishing Company Limited
^^89 S0DBURY,ONT.
K A I K K I SYYTÖKSET MRÖ. DIOKNEA VASTAAN^ PeBUVTETTAVA!
Congrexs of Canadian Woineit-iärJei«d on UUtettäayt pääminMerf 8L
Laurentille retoomnluen, jossa fedlioHetaan vapaottomaan Sfme.
Danielle Dlonne kaikista syytdksbtiktMonlrealln poUisln raakamaisesti
vaivltsenuu^mme; Dionnca fyytefäiä.^rsohan faäMtMmlseetit". oikeus-kunlnstela
on s l l n M l y mirnukiuui t S päivään. Mnei. IMoime <4I nm-kana
100 naisen Ja b r U i n la4i(ens»,lllietyirt<Mttä fcaopanclntaloila pro-tcsteeraamas
» kotkeUa iilntoja va^aso.
joka tunnetaan kimingasJoena mahdottoman
valtiutensa vuoksi. tähän
asti.
' Mutta kuningas Joen hallitU8kau<^
si näyttää olevan menossa äkkikeskey-^
t y s ^ kohti Ja sen yhteydessä päättyy
y k s i . kalkkein skandaalimaishi e s i .
merkki jsUtä kun kängsterit toimivat
union-johtajina Ja säilyttävät valta-laaeoansa
työnantajain; kanssa tehty-jen>
kauppojen perusteella,' joiden a -
vulla he voivat kontrolloida työläisten
työmahdollisuudet.
Tämän juuri päättyneen lakon a i heutti
sopimus, jossa jätettiin huomioimatta
työläisten edut j a jonka
kuningas Joe teki työläisten mielipidettä
kysymättä.
Enemmistö tmloista toimii demokraattisten
menettelymuotojen pmis-teella;
sellaisissa unloUsa k u i n sähkö-työläisten
uniossa.MlneJMiU,, Autoja
Turkistyölälsten uniossa unlode-mokrätla
alkaa pohjalta työmaaste-warttien
kautta paikallisiin johtokuntiin
j a jäsenistön kokouksiin.
Demokraattisissa unlolssa valitaan
edustajat paikaUlsIhi j a kansallisiin
konventlonelbln. missä <he valitsevat
johtajat j a päättävät kalkista union
Jäsenten hyvinvointia koskevista a -
sioista.
Mutta on myös joltakin uniolta, l i i ankin
monta sellaista, missä yksinkertaisesti
sanoen ci ole jäsenistön demokraattista
kontrollia. International
Longshoremen's Association kuuluu
AFI^rään, mutta tällainen räke-teerausunlonlsml
ei suinkaan rajoitu:
vain AfSiZään. Sitä ilmenee C I O : n .
k i n riveissä j a pomojen rakastaman
t U E : n (taantumuksellinen sähkötyö-
Iäisten unio) jc^to on yksi niistä.
"VALITTU-ELINIÄKSI
New Yoi«£in satamatyöläiset eivät
kapinoineet ainoastaan etujensa
myynnin j(riulosta. He tatsteUvat myös
demokratian palauttamiseksi Untossaan.
•••
Heidän ensimmäisenä tehtävänään
on sivuuttaa kuningas Joe. Tämä ei
ole helppoa, sillä vuoden 1943 International
Longshoremeh's Assoclatio-n
i n "konventionissa'^, mikä oli miehitetty
maksetuilla asiamiehillä, Joe
Ryan "valitutti" Itsensä union elinikäiseksi
presidentiksi.
Siinä konventlonissa eräs canada-lalnen
edustaja katsoi, että presidentin''
valitseminen elinkaudeksi on demokraattisten
katsantokantojen tve-'
nyttämlStä Ulan pitkälle. - (Hän/«U
kyllin rohkea noustakseen ylös ja? Isa.
noakseen vastalauseensa;
Kaikesta huolimatta kuningas ^oe
"vaUttlin" elinkaudeksi ja istunnon
päätyttyä tämän canadalalsen edustajan
luona vieraili Ryanin joitakin
ystäviä selittäen, että Canada on ^
nen terveydelleen paremmin sopivja
palkka. Tämä edustaja ei n ä y t t ä ^ -
nyt enää konventtonln muissa Istunnoissa..-''
• ^'A!
Samoin tapahtui,vuoden 1939 kori-ventioniisa,
jossa eräs canadalatoiäi
edustaja vastusti sitä. että Joe R y a n in
palkka korotetaan $20fi00 vupdeqte,
minkä lisäksi tulee tiifiOO korvbtis
"kulungeista". Näyttää slHä. että tämäkin
edustaja päätti hopeasti palata
terveyssyistä takaisin Canadaan. u'^
• '• •[ •• • ,;:7^'^::; % '•:^;: ••:'i-':?'>i;>;;i^'i*^^ •
P Y S S Y N J A P A T U K A N VALTAA
Brooklynilainen työläinen, Pete
•Panto nimeltään. jOhU jokin aika s i t ten
riviJäsenlstönkaplnaaByanla vastaan.
Pian sen jälkeen Pete Panto
murhattiin.
Nyt olleessa lakodsa Ryan johti hen<>
kilökohtalseesU rikkurelta omien j ä sentensä
lakkovahtleti läpi. Hänet Ja
hänen rikkurinsa ajettiin pois sata.
mlsta. / y
Sitten Ryan palkkasi New Yorkin
pahamaineisen kängsterin, Anthony
Anastasian,- joka vei rikkuri joukkueita
satamiin. Työläiset ajoivat kängs-terit
pakoon.
Anthony Anastasian veljelle Alber
-tlUe maksettiin $1.000 päivässä
Phelps^-Dodge Companyn toimesta
.U'E:n lakon murtamisesta V. 1946.
UE: n (Sähkötyöläisten union) työläl-nen
Mario.• Russo.> muiihattlln siinä
'taistelussa. •
.: Onnea «vain satamatyöläisille taistelussaan
kontrollin takaisin saamiseksi
uniossaan poliittiselta kängsteriltä,
kuningas Joe Ryanilta.
61vumex\nen sanoen kuningas Joe on
yksi tunnetuimmista punakauhun llet-sojlsta.
Kuten kalkilla punakauhim
lietsojllla, hänelläkin on paljon pel-teitävää
j a j j y t näyttää sUtä. ettäri.
kolllnen voi välttää rangaistuksensa
yksUikertalsesti huutamalla: "Minä
olen anti-kommunisti 1"
Mutta me epäilemme, ettei edes p u nakauhun
lietsonta voi pitkää aikaa
enää pitää kunii«as Joeta valtaistuimellaan;
Satamatyöläisten lakko t a r -
koittaa, että työläiset Uikehtlvät.
100 amerikkalaista
sotilasta sairastui
ruokamyrkytyksen
Lontoo. >— Noin icio amerikkalaista
Ilmavoimiin kuuluvaa sotilasta sairastui
ruokamyrkytykseen kun: he söivät
kUtospälvänä^^ tarjoiltua päiväUlstä
'Bushy Parkissa, Joka on lähellä amerikkalaisten
lentoicenttää.
Lääkärit sanovat, että myrkytys on
lievää laatua.
Metsät3röläinen|
sai surmansa r
Fort France». Tänne saapui sunnuntaina
-tieto, että metsätyöläincn
Folke Caistaf«on on saanut surmansa
metfiäkämpäliiäMSapctressa, Joka on
100 mailla itään täältä.
Oustafson epäilemättä on saanut
surmansa kun hän joutui kaatuvan
puun alle.
Räjähdys tappoi
veturin kuljettajan
Sherbrooke, |lue. — Viime perjantaina
sai surmansa veturin kuljettaja
A. Qrigg kun C P R : n veturi suistui
pois kiskoilta Ja höyrypannu räjähti;
Onnettomuus tapahtui noin 20 m a i lia
itään täältä..
K i k s i henkilöä loukkaantui.
Rautatievh-kailijat eivät ole a n t a neet
tarkempia tietoja onnettomuudesta.
'
/ ^ : ^ ^ : & • v:-.;:> na?:jm^Ä «
Laivassa w a t ? joulukuuset ja 1
muut::^kbrIst«^'AriehättämässäiMi^iSi|M
määr:Jöuluhräiheiset?;:äjattvIettotl^l^^
ohjehnat^ vlikUjtävät änIeltä;j%;ateii?S#«
rloilla herkutellaan
JouluruojDla.
m^xmmmm
Hongkong pyrkii
kaupantekoon
Kiinan kanssa
Hongkong. — Täältä matkusti. 150
henkilöä käsittävä kauppavaltuuskunta
Kantoniin tarkoituksella saada a i kaan
kauppasopimuksen K i i n a n K a n santasavallan
kanssa. : :
Ontariossa kuollut
776 henkilöä
auto-onnettomuudessa
Toronto. — Sitten viime tammikuun
on Ontariossa kuollut auto-on-ncttomuukslssa
766 henkilöä, cli 110
enemmän kuin viime vuoden vastaavalla
ajalla, Ilmoittaa maantiedepart-
''mcnttL
Viime lokakuussa kuoli auto-onnet-tomuukslssa
106 henkilöä.
EailillllMlllili!SBmgB»M'i^^ i\\
HALIPAXISTA. ;i
JÖULUktyUN 9 P:M» '
kUÄ pääsee latvaan Canada-ta
satamasta. • ' \ ,;'>»2
beporlsta' jatkuU:!i5tiomalaiSte^^
Erinomaiheh tilaisuus '-^
sille Joulumatkustajille
kaah. k u n laivaan
laisesta
Oöteporlsta . ,
maAka: rautateitse vrufcholmaan^ja^äso^^
•siitälatvallafi^omeeh
Viettäkää 1 joulunne, suktilalsten; dZf^
j a y;8tävien keskuudesiia Suomessa \'
Tilatkaa hyttlpaikkanrie nirff' \- "i^M
Box 69
COCK O* THE NORTH
REHUSEOKSET JA REHUT
SAANEET MAIDONTUOTtAJAIN
SUOSION
, ^SudburYV:W--..v^;-^»*.*
W; 0-i mi
Kaikki rehuseoksemme ja rehumme valmistetaan huolella hy- ^ j
kyaikaisessa myllyssämme nykyaikaisilla koneilla ja meidän |]''^
ammattitaitoinen kokemuksemme takaa teille tyyds^täviä ja K:
luotettavia alaamme kuuluvia tuotteita. Lisäksi mielihyvällä
annamme teille neuvoja nykyaikaisen maitotalouden^ hoitama i | |
seen nähden.
M E L A S M MAITOKARJANSEOS
16% MELA8SISE08
24% MELASSISEdS
100 P. 4.00
.. 100 P. 4.70
100 p.
VASIKAN JAUHOJA - 5.25
Bran 3.50 - Shorfs 3.65 - Middlings 3.70
SUOMALAINEN
PALVELUS EDWARD
66 E L M ST. W.
i i
i i i i i i l
isin
I
p i i
1,
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 27, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-11-27 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus511127 |
Description
| Title | 1951-11-27-05 |
| OCR text |
Asebtautpmisen näköala; Asetuotannon itn«=ta"tiffirf;At nocsevat'ja dtntaso laskee..
Irkanselin metsäteollK^
scasUoj
tuum kaiussi i
«iotaaJaUe.
taan d l a ej
u sen Uoiscsj.
päästää uioö/^
äoä.
>än koBgressiaj
sesti historiaa
Q kotona ja t
^^alttapakärq
»aveUevat tava
' I T I K KA
ei puutu a£ia
)ahtuu verran
siinä onpreäd
im JoistaUn
tai Bulgariaj
Ja halUtukse
3llsi lyhtyä (
m-.
iivistyksen ja
min edut vaj
a ja e s i i n t^
maan..
l a ^ t e Ä l metsä^llisuusppisto
DenKtiiO»v^ o t e t t i i n vuonna 1929. Sen teh-perustuslaklmli^
j annettiin kouluttaa metsa-
{eomsuusinsinöörejä; jcrtka
Uyttäimään täydellisesti Uutta t ^ -
jiiliaa metSäteollisuiuiessa, johtä-jnaan
tuotantoa j a muuttamaan miet-jäteoHisuuden
kansantalouden suu-rtisi
koneistetuksi työal^i,
Ölemas^olonsa aiicaria qn
jnnittunut suureksi tekniUiseacsi ja
jnitttuurikeskukseäcsl. Se on koulut-
(anut 849 puunjalostusteo}lisuuden;iri-sineöriä.
418 puukemialliseii tej>Hlsuu-ien
insinööriä. 34S metsäteollisuusin-jinööriä
ja mekanikkoa. 243 inetsätä-
Ijosinsinööriä, 228 insinööriekonraiis-tia
ym.. ythteensä yli 2,8i0O spesialistia.
Opiston päättäneitä spesialisteja
«pidaan nyt tavaita ei vain Neuvosto-
BUm pohjoisosassa, vaan neuvosto-;
niaari monilla muillaikin puolilla. H e i tä
on välittömästi tuotannossa, heitä
on tieteellisissä tutiklmuslaitokslssa
_ J ^ l Itiä tuotantolaitosten Johtajina ja UUCSIu liMnööreinä.
Opistossa on paljon hj-viä opettajia
SUOMEE^js Uedetyöntekijöitä. • Opiston ,104-
vakinaisesta tiedetyöntekijästä: • 34
•asta ja vstäH ÖröntekijäUä on oppiarvo, 'Mainitta-a
"GRIPS toon heistä, esimeiJkiksi, professorit I.
STOCKHOI
Kirj. abat. V. Vipogiadov
K^sj-royfi «rauhasta J a sea cJUI^tä»
misen j a lujitt^xnlsen keinoista e i ole
vielä' koskaan BskaxmttanutlJut)!^
kuiuian n i i n suuren J a henkisesti yft»
distj-neen ^maantieteellisestä > liAJe-naisuudesta
buoliinatta) osan ajatuksia
eikä ole oUut n i i n 6Uurcn,huolen
i a huolenpidon aUieena kuin meidin
aikanamme. Taisteluun rauhan puo*
Iestä keihoUtavlen tunnusten ympä»
rille on >1bteenliittynyt miljoonia i h misiä
riippumatta siitä, että:he k u u luvat
sellaisten maiden kansalaisiin.
joiden yhteiskuntamuoto on kokmaaan
erilainen, riippumatta siitä, että i^e
kuuluvat eri jfRT>sniHg\?!?iffiSl>n) ammat^
tialoihln j a että heidän yhtelskuii-^
nallinen. asemansa, sekä.: poliittiset
haan takaa
•ta) lyödä toli
lUloin, missä
katsoo..;
s s a m m e on
n t a p a i s ta
ä m ä k e r t a a "
k o k o i
! J o k a i n en
e s t a s e n t in
i a j o s s a k in
l a s s a mai<
s t y y j a
t a tyyppiä!
c u u 5. s i v u i li
kaa
seuraama
m-Yorkhh
in:
'ammUc 1
'ammilc:
Helmik.
EielmiL
)4aal!sk.
i^aalisk.
•,a s e u r . pni
Huhtik.
Huhtik.
' Ä rahassa
kka..-.$2
$1
l ä n t e e n ma
e a v a t kesi
: a , t ä m ä n i
x i s s a , Cm
lahja
i m halittavana
J.S. rafaas-
0.50,niihbi
iltns nää'
E L L D O
Yhdistyneen veljeslehden
Työmies-Eteenpäin
TILAUSHINNAT
" Caha^aarf^tilaif una ""bvaf^
seuraavat:
(Canadan rahassa)
1 vuosikerta .'.?8.50
7nBä kurssin ero .42»
. 58.92
(brakantta . . . . . . . 4ii0
Tnoä kurssin ero . . . . . .22
$4.72.
S kuukautta -..$2.50
7imä kurssin ero . . . . . .13
$2.63
Välitämme tilauksia
yhdistyneelle veljeslehdelle
, "Työmies-Eteenpäin".
Lähettäkää tilaukset osoitteella:
Vapaus Publishing
Co, Ltd.
Box 69, Sudbury, Ontario
s. Melehov ja V . M . Nikitin. dosentit
P. I. Lapin, P. M . Trofimov, K , I.
Voronitsyn j a B . L". Bogomolov, vanhimmat
opettajat M . P . Kuzaietsov.
P. I. Voitshel. V. I. Kalinin. S. A.
Jesipov ym. ' ^:
Opiston asph-antteja on työssä opistossa
sekä maamme monissa muissak
i n metsätdknillisissä j a tieteellisissä
tutkimuslaitoksissa mellco. paljon.
Heistä mainittakoon väitöskirjansa
puolustaneet dosentit A. V. Smirnov,
O. I. Lapin, V. P . Pokatllo. V. V.
Eihtshelkunov, K . I. Voronitsyn ym.
Opiston kollektiivilla on sangen
huomattavia saavutuksia opetus- ja
tieteellisessä tutkimustyössä. Tlede-työiatekijät
ovat kirjoittaneet ja j u l kaisseet
yli 540 tieteellistä teosta. Heidän
tieteellisiä tutkimuksiaan, kirjo-
Jaan j a muita julkaisuja on ilmestynyt
painosta 165.
Opiston tiedetyöntökijät tekevät'
uudistuksia metsäteolljsuustekniik-'
kaan j a työn j-ärjestelyyn, keksivät
uusia koneita j a teknillisiä välineitä.
Metsätöissä Ja sahoilla on otettu käytäntöön
paljon Arkangelin opiston
työnteTiijäln arvokkaita ehdotuksia.
Esimerkiksi nietsäteollisuusinsindö-rien
osasto osallistuu aiitiivisesti metsätöiden
teknologisten kysymysten
ratkaisuun ja uusien koneiden keksimiseen
metsäteollisuutta" varten.
Jo vuorma 1947 opiston tiedetyön-tekijät
rakensivat dosentti K . I. V o -
ronitsyiUn johdolla 8 kilon painoisen
taajajaiksoisen sähkösahan ALTI-1.
Nyt tätä sähikösahaa käytetään laajalti
miltei kaikilla Neuvostoliiton
metsätyöenailla.
Uusimallisten sähkosahojen keksimisestä
on opiston tiedetyöntekijöUle
N. P. HarlamovUle, I. Voronitsy-nille
Ja P. P . Patsioralle annettu S t a lin-
palkinto.
Useita uusia tieteellisiä tutkimuksia
ovat opiston työntekijät tehneet metsätöiden
teknologisen prosessin p a rantamiseksi,
stahanovilaisen liuku-työmenetelmän
käytäntöönottamisek-s
i selkä puiden traktorijuontauksen
j a puutaivaran autoajon parantamiseksi.
Huomattavia tutkimustöitä on
tehty metsänkasvatuksen Ja -viljelyksen
alalla.
Tiedetyöritekijäin tieteellinen toiminta
liittyy kiinteästi tuotantoon;
he ovat alituisessa yhteydessä metsäteollisuuden
insinöörien, täcnikkojen
j a työläisten kanssa, käyvät usein
asiamiebrhiu
5H
LINI
>, Monin
nlp«s,
jgary, AK
gina,
S T E P H E N LEÄGOCK:
metsätyömailla;' j a sahoilla, jossa a u t tavat
teknologisen prosessin parantamista
Ja uusien työtapojen käytän-töönottamista.
Opisto Järjestää säännöllisesti tie-teellis-
teknillisiä konferensseja teollisuuden
työntekijäin, osanotolla. iJiis-sä
se tekee selkoa Öeteellisen tutki-:
mustyönsä tuloksista jä^-selittää tulevan
työnsä tehtäviä: : Näihin konr
ferensseihin osallistuu tubtantolaitos-ten
Johtavia työntekijöitä söEä myösk
i n parhaimpia stahanovilaisia —
uuden uran uurtajia; v^Joku aika sit-'
ten paiiiainmmjan - Uukutyöryhmän
vanhin Uljanovski teki^ tällaisessa tie-teellis-
teknilllsessä konferenssissa selostuksen
työmenetelmistään.
Vuosi vuodelta paranee mi>'dskin
opiston aineellinen pOhja, .laajennetaan
sen laboratorioita:fja.opiskelu-huoneita.
Viimeksi kuluneen kahden
vuoden aikana opisto; on saanut kou-lukalustoonsa
höyryvetiirin,'raivaaja-auran,
kaivukoneen, tiehöylän. Juon-totrakitoreita,
uusimallisia autoja,
siirrettäviä sähköasemia, j a paljon
muita teknillisiä välineitä.:i Opiston
puutaimitaihassa: on ^kasvamassa y li
200 erilaista puulajia j a pensasta.
Kaikki tämä auttaa apunattitaitols-ten
insinöörien kouluttamista.:
Arkangelin metsäteknillinen opisto
on nuorison-suuressa suosiossa ei vahi
pohjolassa, vaan'myöskin koko Neu-vostolUtossa.!
Siellä opiskelee työläisten,
koUektiivitalonpoikain Ja v i r kailijain
lapsia Moskovasta, Leningradista,
SvervUovskistä.JiStalingradlsta,
Ukrainasta, Bielo-VenöJältä. Etelästä
j a Kauko-Idästä; ^Aemon venäläisiä,'
ukrahuiiaisia, armenialaisia, gruusialaisia
ym. kansallisuuksiin kuuluvia.
Oppilaiden lulku lisääntyy joka
vuosi. Nykyään on opistossa yhteensä
yli 1,200 oppilasta. .
Oppilaille on luotu kaikki opiskelu-mahdoUlsuudet.
Heidän käytettävänään
ovat hyvät verstaat. Ja lahora-todot
sekä tilavat J a . valoisat luokkahuoneet
Ja salit. Opiskelunsa ohella
he suorittavat suurta tieteellistä
työtä. Opistossa on ylioppilaiden tieteellinen
seura, Jdhon kuulini 20 tie-teellis-
teknillistä kerhoa.
Opiston kirjastossa on toista sataa
tuhatta nidettä polUttistä, tieteellistä
Ja kaunokirjallisuutta sekä tilava
lukusaU.
Arkangelin metsätäknillisen opiston
oppilaat elävät kulttuurisesti: asunnot
ovat puhtaita Ja kodikkaita: k a i -
kaissa huoneissa on radio; oppilaita
varten on Järjestetty m o k a l a sekä
avattu kauppoja, j a tarjoilupailckoja;
kaksi kertaa viikossa näytetään elokuvia.
. •
Opistossa on monenlaisia ylioppilaiden
taidekerhoja näytebnäikerho,
kuoro, tanssiryOmiä ym. Urheilutoiminta
on järjestetty aikä hyvin: opis-katsantokantansa
ym. ovat aivan ,eri'>
laiset.
On kuvaavaa, että rauhanpuolUstar;
jäin rivit, kasvavat lakkaamatta,iett6
kansojen inahtava liike rauhan'pn(^
Iestä saa yhä suuremmat mittasuh-;
teet. . Rauhaan j a sotaan suhtautu-:
minen vetää jyrkän Ja selväns:raiän
kahden leirin välille, joihin^ aniaaU^
ma on nyt jakautunut — petomair>
sen imperialismin sekä sen johtajien
Ja apurien leirin j a rauhan j a 'demo->^
kratian leirin — uhrautuvien räu-hanpuoltajien
leirin välille. •,
Rauhaan > j a sotaan suhtautumisessa
tulee khrkkaasti ilmi kansojen j a -
riistäjäluokkien etujen vastakk^uus.
"^uuri nämä riistäjäluokat antavat s i sällön
j a suunnan sellaisten; maiden
kuin - Yhdysvaltojen. Engiarmiu,
Ranskan j a niiden satelliittimaiden
adessiiviselle .politiikalle. Näjden
maiden imperialistiset piirit, näkevät
sodassa, siihen valmistautumisessa'ja
vieläpä sillä epäinhimillisessä keinot-teleaiisessäkin
rikastumisensa keinon,
yliyoittojensa ja tulojensa kohottamisen
- keinon, riutuneen; olemassaolonsa
Jatkamisen j a ylläpitämisen keinon,
kiertämättömän tuhonsa lykkäämisen
keinon. Näiden maiden'imperialistiset
piirit muistuttavat oliota,- Joka
tarrautuu kiinni elämään kaikin mahdollisin
keinoin Ja viimeisin voimin.
Mutta siinäkin realinen todellisuus
rikkoo toisinaan kaikki seikkailuihin
saattavat toiveet Ja hourehäaveet.
Kuvaavana esimerkkinä siitä on ame-f&
kalfliste^ Agresaonen |i^lf^l»m& ja
UctBoaaaa taänois» j a fetfrnlolUnfn foai-voussota
Roneassa. Hoitean kansan
Bflnlm?11I(nen vastarinta itUnfiJais*
ten rapaaehtodsten Jiipu sUle « o r i k k o nut
kaikki oQieriläs^lalstCQ ,»gres&o-rten
suunnitelmat j a osoittanut sei-
«rästi leoko manilroallft; mftallman icai-kiUe
kansoille kansan vapaudenrak-fcauden
ja päijfioottisuuden jOrkkST'
mättomän voiman. Jota e i ole Aroinut
mtittaa. eikft. voi murtaa julminkaan
j a petomaisinkaan sota,:
taan j a rai^haän. jp aaosankin por-varilUsen
Vmnuff^^nfmyf, Iteskuudessa
osoittaa. ett& «ieUäkään ole eilÄ voikaan
olla "kulttuuriybtelsyyttä".
.!tEi voida: vakavasti pubua kansa-:
kunnan rkulttuurlyhteifiyairdestä".: kun
sainan kansakunnan isännät j a t y d -
laiset lakkaavat ynunärtämästä; toi^
nen toistansa", opettaa' J , V . Stalto.
"Mi^tä "kulttuuriyhteUyydestä" voi
oUa: puhetta, kim porvaristo i Janoaa
sotaa, mutta proletariaatti Julistaa
••soöan BodaUe"?'»- . J
V j . V , Stalin sanoi nämä sanat vuonna
ldi3. .Mutta kuinka selvästi ja
.satfuyasti ne .kuvaavat sen.-kuilun,
mikä on rauhanomaista luovaa r a kennustyötä
janoavien työtätekevien
joukkojen pyrkimysten j a miUtarlsöi-tvijen
rosvojen sota«eikkallulialun.
viattomien uhrien veren - j a rahan
janon välillä.
<; K u i n k a voimakkaasti kajahtavatkaan
nämä sanat tänään! ^
l\äysin sopusointulsasti niiden
kanssa kajahtivat joku aika sitten J .
V. Stalinin sanat, koko nuiallman
kaUsoiUe Ja ImikUle nUlle. jotka ovat
rehellisesti j a vilpittömästi .astuneet;
taikka iustovat kiiiuiaQ}otflskojen etu»
teii>:Mlifttiiist.«mlK«>n »Ji»tl«t» : |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-11-27-05
