Vapaus, November 4, 1954

              Sivu 2 Torstaina, marraskuun 4 p. ~ Tbursday, Nov. 4,1954
V A P A U S
O l l i a of Vltaildi oanadlsnif B K
taUttbed 1107, 6, 1917. ÄOtbQgbeA
M Moood cla» mail by tbe Poet
Office xyepartment. Ottava. Pub»
l U ^ tbrlce week]y: itesdays
IbnndayB aml Satardan br V^JMUS
VtiUUbiDg Company Z.tiU at 100-103
mm-Bt. W^ Baäbtuy, Oot» Caoada.
Telepbones: Suo. Office OS. 4-426*
BOltoTisa Office OS. 4.4265. Manager
asukoL Sdltor^.£klaiid.MaUiiig
addiess; JBox «9« fiodbioy* Ontario.
iidvertialijf upoo appue§kiim*
Traoslatioa ttt» tfi duisei
TZLAPBBINNAT:
CanatfMM: 1 VIE. 7JOO 0 Ick. 1.75
T]itfm«noiMa: fk. «M 6 kk. 43a
6iMoie|ia ' 1 fk. « M 6 kk. «,7».
Qfliadan-N-liitpn ystävyyskuukaiUHi
Kuluvaa marraskuuta vieletä&n täällä Canadan->feuvostoljitqn
YstäyyysseurEn.johdpIla erikoisena ystävyyskuukatitena; p
on..itarkoitus parantaa näiden kahden naapurimaan välisiä suhteita.
' Tätaän ystävyyskuukauden "ohjelmaan" kuuluu Neuvostoliiton'tbdel-'
liselfelämän tunnetuksi tekeminen kokouksissa, juhlissa ja n^tös-tiläZiiiuksissa.
. . "
^•j^^^^aapurimaiden välinen sopu ja yhteisymmärrys on aina tärkeä
tekijä, mutta tässä tapauksessa on ystävyyskuukauden vietto entistä
larkeämpi jos huomioidaan meidän oman maamme, Canadan edut.
1 Kaikki vastuunalaiset talousmiehet myöntävät, että Canadan
^ nyijrinen lamakausi on kehittymässä pulakautta kohti. Yleisesti ar-vio$|
gn, että työttömien määrä tijlee.ensi talvena
t a n ^ n 750,000 rajan. Ja jos työttömyys kehittyy näin laajakan­toiseni^
niin se tarkoittaa, että kansanjoukkojen ostokyky .supistuu
cntHiestään, ja työttömyys pahenee edelleen. Tässä yhteydessä meillä
on varoittava esimerkki maatalouden alalta. Kun farmarit eivät saa
:;'kaiij>aksi hyvää vehnääns
' GenJpaiemmin uusia maatalouskoneita kuin muitakaan välineitä. Se^
aih^t4aa työttömyyttä! Näin on maamme joutumassa noidan ke-hääk,
missa^ talouskriisin taimet versoavat ja kasvavat. Tilannetta
< pahentaa vielä se, että Yhdysvaltain toimesta supistetaan jatkuvasti
Cai^da^ markkinamahdollisuuksia länsimaailmaa markkinoilla.
<CanadalIa olisi kuitenkin sutiret mahdollisuudet myydä konei­taan,
autojaan, traktoreitaan ja maataloustuotteitaan Neuvostoliittoon,
jos suhteemme-tänmn suuren s()sialistisen niaan kanssa olisiy^t ä^llai-set,
kuin niiden pitäisi olla naapurimaiden välillä. ' / -
•Vaikka onkin totta, että suhteiden parantamisesta hyötyisivät
mokmmat naapurimaat, Neuvostoliitto ja Canada, niin sittenkin on'
ckol-ostettava, että Canada h enefnmän.
T ^ ä siksi, että ystävällisten jiaapurisuhieiden perusteel^^p^da
s safsimoniHe tuotteilleen suuria markkinoita
saiidemokraattisissa maissa. Ja jos saisimme tuotteemme kaapaksi,
- njm siitä seuraisi kaksi seikkaa: Monet työttömät työläiset saisivat
työtä ja nyt toimintansa lopettaneet tai osa-ajalla toimivat teollisuus-ia^
okset voisivat taas antaa voittoa omistajilleen. Todellisuudessa
tä|iä kehiiys johtaisi pitemmällekin, sillä työhön pääsevät työläiset
ktOuttavat paljon enemmän kuin työttömät ja niinmuodoin heidän
ilispntyvä kulutuksensa antaisi lisää työtä toisille työläisille, farma­reille
ja liikemiehille. , /
r Tältä pphjalta katsoen <)n ilolla tervehdittävä sitä k,un nyt vietet-,
tä^än ystävyyskuukauden perusvaatimuksena on se, että Canadasta
lähetettäisiin virallinen kauppaedustajisto Neuvostoliittoon. Tätä
Canadan kansalle ja;.valtiolIa edullista ^vaatimustp olisi kaikin mahdolr
lisjn keinoin tuettava. ' > < . . . .
i iMeillä .Canadan' suomalaisilla on erikoineh syy osallistua' tämän
ysJäyyyi-ki^ttliaqdea ;«iettöoh, -sillä nykyisen<SHunnan;jätlipessa vJ9utu^-
v a tuhannet maanmiehemme työttömien armeijaan ensi 'talvena. •
viidaksemme auttaa kanssaihmisiämme työpajkkojen saaHnissa, on
mlidän-liityttävä toikin canadalaisiin siinä vaatintqksessa, että Ca-an^
da lähettää viivytte
j ^ o i s t a a k w k k i ne enemmän |a» vähemmän keinotekoiset esteet,
tätä hyödyllistä kaupankäyntiä jarruttavat. ' ' ' - • , > '
Canadin suomalaiset ovat myös siinä onnellisessa asemassa, että
::-::::lai voivat henkilökohtaisesti viitata Suom^nja Neuvostoliiton väliseen
lu upankäyntiin ja osoittaa, että isiemme maa on'aloittanut hyödylli-
;sefikaupanldiynninJvfeuvostoliiton kanssa —
itafaiattomana esteenä näiden maiden erilaiset yhteiskuntamuodot, ku-te|
i on aikaisemmin selitetty. Suomen kokemus osoittaa,' että, pieni
: 'k^italistinen maa voi käydä hyödyllistä kauppaa suuren sosialistisen
mhan -kanssa.. Ja jos asia on.inäin Suomen kohdalta, mitä ei e
f^(jida kieltää, n i in totta kaimeidän täytyy sanoa, että Canada ei ole
Sjiomea huonompi, vaan voi järjestää yhtä edulliset kauppasuhteet
{Neuvostoliiton kansse^ kqin on Suomellakin. '
I
: • Canadan vakituisina asukkaina ja kansalaisina c i ole ollut ta­pamme
puuttua siihen, mitä Suomen hallituksen diplomaattiset edus-iJjat
täällä tekevät tai tekemättä jättävät. '
f Mutt^ tässä yhteydessä kiintyy pakostakin huomio Su6m^ -eräit-
44» diplomaattisten edustajain Janus-kasvoihin -— he edustyvat vlral-
>]i{esti maata, joka on allekirjoittanut Neuvostoliiton kanssa Ysilävyys-,
yl^teistyö- ja keskinäisen avun sopimuksen, mutta esiintyvät'täällä
jokapäiväisessä elämässä ikäänkuin tällaista sopimusta ei olisi koskaan
aliekirjoitettukaan! "Me emme v o i uskoa sitä, että he ;ovat saaneet
•Siomen hallituksen; ulkoministeriöstä näitä kaksinaamaisia ohjeita,
noitta vaikea on käsittää se, miksi he näin esiintyvät? ^ ^; •
I Omalta kohdaltamme me haluaisimme t i e t i ^ , miksi Suomen
vialliset diplomaatlieduslajat esim, pysyttelevät ikäänkuin tietoisesti
-käsivarren ulottuman päästä niiden demokraattisten maanmiestemme:
kilttuuririenrtoista, jotka kannattavat. Suomen hallituksen virallista
ystävyysohjelmaa naapurimaitaan kohtaan, ja. toisaalta antavat mo-.
r^^i^sen ja jopa aineellisenkin siunauksensa Canadan^ s
njUe oikeistoryhmille^ jotka eivät ole mitään oppineet eivätkä mitään
iufthoittäneet, vaan pitävät toimintansa ohjeena ''pain inhaa itää"
tunnuslausetta.
I kysymys on siis ''ollako vai eikö o l l a " , kuten Shakespeare aikoi*
nian sen esitti.
/ I -H siitä, miten Suomen täkäläinen virallinen edustajisto
J^nUs-kasvonsa selittää, Canadan suomalaisten velvollisuus -jtseäänj^
kanssaihmisiään ja Canadaa kohtaan vaatii sitä, että he liittyvät
tiiviisti muihin canadalaisiin tämän ystävyyskuukauden vietossa. Osal-liltukaamme
ystävyyskuukauden hengessä^ pidettäviin kokouksiin,
; ji|hliin ja muihin tilaisuuksiin. Menetelkäämme näin siinä mielessä ja
t<(ivossa; että saataisiin liittohallitus lähettämään virallinen kauppa-v^
tuuskuhtaNeuvostoliittopn, jotta saisimme.yarastoissa makaa
hjvät tuotteemme kaupaksi sekä työtä tuhansille työttömille ja liike-viittoja
liikemiehille.
T3|öläiset saaneet
aipoastaan 5 pros.
a7liva-a'simnoista
; — y^^^**" varojen turvin
ral^nnetuinta ns. Arava-asunnoLsta
ovat työläiset saaneet täällä ainoas-taali
vain -viisi prosenttia silla -val-miauneet
huoneistot on jaettu paa-yksitylsyiittäijille,
johtajille
;^«n|varaUlsuutta omaa-^Ie henRn<iilIe
todetaan tilastotoimiaton;; antamien
t^etjUen perMsteella. Koska työläiset
Ja/'iDPtiut;ipalknnnautt^at; maksavat
Teki itsemurhan hyppää
mällä junan eteen
' Franz. —. MaakuntapoUisl Umoittl
viime perjantaina, että Simcoesta kor
tolii n oleva 44-vuotias Colin Blayany
teki itsemurhan lähellä. White Biveria
liyppäkmällä C P R : n matkustajaju­nan
eteen.
Mf». I.ydi» Penttinen, R, R. 1.. W0rT
thington, Ont;, täytU 77 vuotta mar^
raslcuun 2 pnä.
Mrs. Olca lievopen/MatajchevraD,
Ont., täytti eilen inaaraakuun 3 pnä
71/vuotta. ' ^
ilztU SIäfcl (Voorennuki),. ^earst,
Ont., täyttöä. p^rj!aj:^ln^,^nmras-
.kuun 9 pnä 75-vtf^ta.^ V?' ^
.Aaffoffl Saari, .^ipperCUff, Ont.,
täyttäättoimunta^i; marrasScuun^ll
pnä 70 vuotta. IJ^ty - . ,; , ''
Yhdyi^ine etdsol^lsten j a t u t t a v i^
onnentöfy)>tuksIlJ^|;j^, ^/f''f^.;
inen painovapaus
Mita inuut sanoyat
yU 70 p j ^ veroista on fimp^rreduA-tajat
kaupunglnvaltaastOssk^ttäneet
kaupunginhallituikiselle : .väiuörsymj^-
sen, Josaa vaaditaan toimenpiteitä tä­män
tilanteen korjaamlseksL, "
Kunnianpalautus
Irene ja Frederic
JoiMurielle
(VS) — Lokakaan 21 päfvänä
pidettiin Sorbonnen jylioplstossa
saori johlatijaisvas. Jossa maa-'
fbnanJoinlals (ledemleliJäi pro­fessoreja'
Irene Ja Frederlc J o -
llot-Carietä JohUUiin alBamme^
saurimpina ranskalaisina tntU-Jolna
Ja heille myönnettiin hno-matnimmat
ranskalaiset, t i e t e e l j l -.
set konniamerfclt — Lavoiser*!!
knltamltall Ja Ranskan lääketie-teellis€
n -akatemian >kunniapa!- . -
: kinto.-: Hanskan:; tiedeakatemian':
pysyvä sihteeri, herttaa de BrogT :
l|:e, JIa Ranskan läaketlefteelll-
' sen akatemian pysyvä sihteeri
prof. Afphonsev; Beandoin Juon-nehtlvat
heidät paheissaan tatki-
Jolksi, Jotka keinotekoisen radlo-
' • aktiivisuuden keksimisen» oUvät
'avanneet aadeft Ja ratlcal&evan
taipaleen aikamme fysiikassa.
Sorbonne yliopiston Rlchellea-sali
oli tungokseen asti täynnä
akateemikkoja, professoreja Ja
.ylioppilaita. Juhlatilalsandessa
oU läsr^i kaksi halUtqksen Jäsentä
ministerit Berthoin Ja Lonif-cliämbon
Joista edellinen piti
prq^essoripar^Ue, ylistäväii t a n -
husfuspahe^n. Ilmeisesti hallitus
' On i i a in tahtonut hyvittää sitä
Vääiy^ttä,* mikä tapahtui ^prof.
t^redeticJoiloi-CnrieU^ kan hä-het
Lanlelln häUitnksen toimesta
eiVitefiiIn tieteellisen tutkimaksen
_ kansaUi^en kiduksen-Ja' atoml-energian
v^Ukotaiissarlaatln Joh- .
tajan virasta.''
Motorsin
wltöt ovat
hyvin korkeat
New Yorlc — Tämän vuoden y h -
dekriin ensimmäisen kuukauden ajal-.
ta olivat General Motorsin liikevoitot
toiseksi suudnnnat.llikkeen hlstorlas:!
sa, vaikka myynnit olJvat 9 prbs. pie­nemmät
kuin viime vuonna, jolloin
GM. saanrutti myyntiensä eimätyksen.-
Sen liikevoitot olivat 29.2: prosenttia:
koi'keam>mat <kuin vastaavalta ajalta
V. 1953, .nnutta 16.8 prosenttia pienem­mät
kuin 1950, joka täsrii suhteessa
on G M : n ennätysvuosi.
General Motorsin liScevoitot vuo­den
1934 yhdeksäitä «nsimmälseltä
kuukaudelta olivat sen jälkeen kun
verot olivat maksetut syyskuun 30
päivään mennessä $4849 miljoonaa
verrattuna edellisen vuoden $452.7
miljconaan, enslmmäl£»3n yhdeksän
kuukauden ajalta. Aiiikavolttojenve?
roitu^en poistamien pienensi Gene­ral
Motorsin verolaskua Yhdysval­loissa
ja ulkomailla $1,000 miljoonas­ta
$613.6 miljconaan tänä vuonna.
Yhtiön kaikkien tuotteiden myynti
oli taaian yhdeksän kuukauden aika­na
$7,200 miljoonaa, mitä viime vuon­na
samalta aijalta vastasi $7,900 mil­joonaa.
Slviilltuotteiden myynti las­ki
6 proa ija puolustustuotteiden
myynti 24 prosenttia. '
Gm:n korkeimpien virkailijoiden
arvion mukaan tulevat koko vuoden
myynnit, olemaan iiyvln lähellä vuo­den
1953 myyntejä, kun vuoden 1955
automallit lasketaan niarkklnoiUe. :
Kolmannen vuosineljänneksen lii­kevoitot
olivat myöskin toiseksi kor­keimmat
siltä ajalta liikkeen histori­ana
eli $159.6 miljoonaa kobnen kuu­kauden
ajalta. Samalta ajalta vuosi
sitten oli O M : n .'nettolllkevoittojen
simuna $139.9 mllj.
Kantantaiteen tuotteita
äänilevyllä
'PetroskoL — Neirvostolllton tiede­akatemian
' karjalals-sucmalalseasa
jaostoäa on monta tuhatta aunUe}'<vä,
joaie on levytetty karjalaisia, suor
malalsU j a vepsäläisiä lauluja, kerr
tomuksia, kansansatuja -ja ballaadeja
seka runonlaulajaln ^ertOmuksi. join-ta
monet o-.'at aivan ainutlaatuisia.
AänilcvyUle on valmistettu mm. kuu­luisten
venalaLsten runonlaulajien P.
RJablnin-Andrejevln. E. Konashkcvln
•ja M . Korjuijevin seka karjalals-suor
malaisten runonlaulajien J . Hämäläi­sen.
T.-Perttusen, A. Nikiforovan yni.
runoUa.^; on otettu
myöskin Petrovskin. Seesjärven, A u -
nukamaa Soutjanen kansankuorojen
esityksiä. ' /
immmmmmMmmm
KirJ. Geprge I^Iarioii^
Tämän arttkkelhi itit^tUUTt^
entinen; sanotnatehtiinlM^f^]^^
teokset, 4BaefB of Etapin, '*Tb»^
Commnliist Trial U AU Qalet i n '
the Kienilln^ oVat asidynUaSoe^i
laajan leviUiu .Tämä ^lUkkt^fjiti^i
hänen klrjasUan^Sfoi»' the Vff^^
Jonk» on k a s ^ u ^ i t t JP^lt^ajrr:-
Pabllshen, tSSHtpa^vky,' äUe^
,Yoi*. N : y . '.' " ' i ' -f
/ E d d i e Cantorvs^^
tärkeämpiä asioita k u i n raiha 'mtit-ta-
ne; kaikki 'malcsavat:paljon:'rahaa.
ITeanor Roosevelt>]a anonei mutd^'Joi­den:
olen kuullut ^ puhuvan .korkealla
moraalisella paatokseUa':^uotnaleh-
.dlstön vapaudesta, eivät'näytä "sitä
käsittävän. Minä • olen kuluttanut
moniainhoittavia' tunteja kustanta­jien
kokouksissa j a Yhdyskansojen
alakomitean istunnoissa, .joiden Imor
lena on tiedotuksen vapaus, kummel­ien
siirappimaisia puheita; joissa kyr
symykset ron pantu liukumaan piicak?
ka-taivaassa-korkexiksiin.jav^{ j o l l^
oUsi ollut pyhyydenpilkkaa riostaä?ky.^
symys": "Paljonko se maksaa?"
Mrs. Rooseveltin kanta tuli ilmaiSr
tuksl suorasti -ja yksinkertaisesti kUn
kysyin ihäneftä. että miten minulla
voitaisiin uskoa 'Olevan painovapaus
ellei kustantajat julkaise minunvkirr
joituksianl. . ,
" H a ! " hän räjähti: se ei ollut naqi
'rua vaan suuttumuksen korsku^ta|t.
•Ha! Heidän ei ole pakko niitä j u l^
kaista!" ' '
Kuten olen edellä maininnut, liipn-nollisestikaan
ihelllä el ole paiskoa jä
tietystikään he eivät sitä tee. Mutta
hänen (mrs. Rooseveltin) huomautus
paljastaa varsin paljon hänen kan­taansa,
että hän pitää painovapauden
itsestään selvänä asiana. Hänelle: se
ilmeisestikään ei merkitse muuta kufn
vapautta painaa, s.o., -koska ei ole ral-'
tääp laillista estettä painamiseen. Hä-?
nenolettajnuksensa, että vapjiusi pai-*
namlseen 'on sama kuin sananvapaus,
el ole mikään persoonallinen oikku;
on eräs kaikkien rpalnovapaudesta'*
hoilaavien perusväitteltä. ''" '
'Mr. Brooks Atkinson on edustanut
tässä'kysymyksessä kantaa* joka,
hyr/in samanlahxen Imin riut» Roose-'-
veltln. Hänen ajatuksensa kysymyk-'
sestä Ilmeni o"m'ltuisessa tiedotuksessa!
jonka *än lähetti Moskovasta jiiiirf
vähää ennen poistutiiistaati 'sieltä ioff ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ j
mestaan ja palatessaan entiseen työ-i ''^ -
(hönsa New YorK Tinaesm • djraamaJ
osaston pöydän ääreen:
"Neuvostoliitossa Jatketaan k y l - |
mästi marxilaisen taran, kertaa­mista
Amerikasta — ettei meiUä .
ole painovapautta, että meidän^ ^ ^
demokratiamme, on;touodotasta^ K!
eikä todetusta. Yain Joku päivä
sitten Moskovan Bolshevikrlpbtl!^^
sanoi:' 'Porvarillisen demokratian'*
oloissa työläisillä ei ole materiaa^
lisiä minimiedsllytyksiä Julistettu-
Jen oikeuksiensa todelliseen käyt­töön.
Heidän käytettävänään ei '
ole painokoneita eikä paperia. Sa- c
, nomalehdet, klubit Ja teatterit —
kaikki ne ovat yicsilöiden tai r y h - '
mien omaisuutta'."
Mr. Atkinsonin tiedotuksessa cl olr
lut mitään selitystä silta, miksi; hän
kutsui tätä"marxilalseksi taruksi".;
Tietääkö hän yhtään amoata työläls,-t
tä tai työläisten ryhmaa, joka omlsj
taisi yleisen levikin omaavan palva-'
lehden? Varmastikaan han el epallQ;
että Yhdysvalloissa "painokoneet ja
paperi" todellakin ovat 'yksityjsteni
yksilöjen ja ryhmien omaisuutta.'^
Nähtävästlkin hän ajatteli olevaft
lilan vuigaarista puhua 'materiaali­sista
edellytyicsistä''. , aineellisesta
omaisuudesta, jota tarvitaan pajnova-,
pauden hyväksikäytössä, sanalla s a ­n
o e n— rahasta. No nim, Mooseksen
Sinaln vuorella saamien taulujen sa-r
notaan olleen Jumalan sormella kir­joitettuja.
Mutta mr. Atkinsonin
palkkashekin on allekirjoittanut. a i ­noastaan
. vähäpätöinen työläinen;
Arthur Heys Sulzberger.'''vapaan leh­distön"
yliprofeetta, New York Time­sin
kustantaja. ^
Ehkäpä meidän todella tulisi alkaa
matkamme noin kaksituhatta mallia
luoteeseen New Yorkista, cänadalai-sesta
kuusimetsästä, joka on ainai^
sessa marssissa puutonta Times
Squaria kohden. Siellä Ontarion maa
kuntahallitus luovutti viidentuhannen'
neliömallln a l u e e n — suuremman
alueen kuin Connecticutin valtion —
Spruce Palls Power and' Paper Com-.
panylle. toisella nimellä. New YöijB
Timesille.TuQSsa erämaan sydämessä
nousi neljätttuhanjpten asukkaan kylä;
Sen olemassaolon yksinomaisena tar­koituksena
on muuttaa neitseellinen
metsä suuriksi sanomalehtipaperlruK'
liksl, joista kulein painaa kolmenel-jännes
tonnia; Timesin painokoneiden
syöttämistä varten. - ,r
Jokainen ilta 250 suurta rullaa ^
190 tonnia paperia — vj-öryy painoko^;
neiden läpi, imien kolme tonnia pai<^
nomustetta matkallaan. -Jotta lehti
voisi Ilmestyä yhden Vuoden täytyy<
mainitun metsäalueen lähettää 'noin
lUftctta* —
n l i k ^ ko^'
lI4:jättynä^.7U\allJopn» kappaletta
Timesiä, Joka^pahiefaan Joka sunnun4
tailcsi — 1.500 tonnia sanomalebU-papieria;
rjoka on imenyt itseensä y l i
kahdeksantoista: tonnUI ' m i
muodostaa paperivnoren,
hoaisi 7a^ji^ :^alkaa
kuhi Evei^;m?aiftiwntk< i ^ i n ; y | i o f:
renhuippu! ^
Sanonialehtipaperia^^^^i^^
merofjantavatiäitt' vihjauksen' kus-jtanhust<
riminnan'f lasillisesta laajuu­desta.^
(KuTtenkin se tiittää antamaan
käsityk^^iitämitö kenen tahansa
työmiehen t a i työläisten ryhmän edes­sä
jon'^fitäessääh läAiteä kllpaUe-maan
olemassaolevan lehdistön kans^
sa Amerikan yleise|stä. Ottakaapa
huonoon! k i i s t a i i n u k s e t . C a n a c ^ l a l -
set i^perltehtaat korottivat sanoma-lehtipajpeiin^
hh^
128 .doUiulbitotinlUe kesäkuun 15 p.
1952.' £^pä'nykyisinä hinnoilla pa-per^
l y i ^ e n ybt mak-
Jeen kun hän sanoi; että kuka tahan?
sa, Jolla on eteenpäinpyrkimystä,
luonteen eheyttä -^iaraib^sk $10,009-
000 — voisi alkaa päivälehden.. Tai
^iman luonteen eheyttäkin; lisäsi 'eräs
tadiosatiirlkko, \Edeanennyt Oswäld
i^arrison yillard^ oli täysin vaka vis-
'Säfin kun hän sanoi, ettei kenenkään
pitäisi ruveta ajattelemaan lehden at-lEamisesta
eUel hänellä oU'vähintäin­k
i n /kymmenen tai viisitoista miljoo­naa
pankissa. Minä en ibalua. väittää
mahdollisen korkeamman summan
puolesta: / tosiseikaksi Jää: ette. saa
lehteä, joka edustaisi- sitä inistä p u ­humme,
hieman painovapautta;^ -vä­hemmällä
-kuin kahdeksan numeron
summalla. Ja .tämä, = ottakaa - huo­mioon,
ei salli teidän asettua suuTr
kaupunkiin; se edellyttää, sanokaam­me,
Hackensackin,; N J . tasoa;:.vTuol-;
laisen hinnan on' todellakin antanut
tuon yhdyskunnan varsin menestyk-
'sellinen kustantaja. Puhuessaan
. , . . ^ . gäcgsterimälseen tapaan,-joka'on vä-
Mr; AräjurJHays Sulzberger ei r e - • paalle yritteliäisyydelle ominaista sen
hennellytJ, S ^ n puhui vain liikeasi- omaUa takapihalla', ibän sanoi:
/oista vkus^ntojakumiipaniensa kans­sa
kun.:hän mainitsi esittämistämme
numeroista.' Timesin valmistamiseksi
tarvitaan.3,750 henkilöä sanoi hän
puhuessaan'toimittajien j a kustanta­jien-
kokouksessa: huhtikuun ,5 p:nä
^ ^ • ^ ' j a siksrhänen täytyy kyetä
viikottain mak^^^oman *yU $275,000''
pälka^. I, J a tuskinpa hän puhui p a l^
turia, kuh liän myönsi olevan todel­lista
syytä ihuolehtumiseen kasvavaan
monopoliin .nähden. ja myönsi i että
: sanotnalehtiliike .on muodostunut
sduzlUkkeeksi.
Joku voi sanoa: '."^Lehteä ei tarvitse
julkaist{i:Timesin' kokoisena." Se on
t o t t a ^ mutta siinä sivuutetaan ydin­kysymys.
^i-Tottabn, että voitte saada
aivan'; yhtä. ijaljon' paperia ,—
aivan yhtä paljon kilpailumahdolli­suutta
.ja^slkdi aivan yhtä paljon sa-navapantja
j - ^ kuin kykenette maksa-mfian.-.'>
yja «te ette:saa sitä lainkaan
ellette.kykene jEitä ostamaan aika a n ­noit
»: tejAVOitte asettaa sille' oman
minlminnef,>
, Me." olemme puhimeet ainoastaan
rahasta*san(>inaiehden ktistantamista
varten. - Mutta < paljonko i.ensinnä^n
sanomalehti maksaf ? Joko ostamme
ennen perustetun lelia^>' ialj :j>er)is-*
tamme uuden. Mitä iar^^täeimne'sil-nä
tapauksessa rafenfiliks^iQ. ja, ko-
Morganin oletettiin .vitsällT
"Jos joku haluaa ajaa minut ulos
kaupungista täytyy häneUä olla kym­menen
miljoonaa dollaria ja sitten^
k i n se: ottaa kymmenen vuotta."
Siinä sitten onkin mupdollisen pai­novapautemme
todellinen sisältö. Pa^
periin, jolle .perustuslaki on painettu
täytyy saada tukea paperista, jolle
raha on painettu ennenkuin oikeu­tenne
painovapauteen voi tulla todel­liseksi
painovapaudeksi. Perustuslaä
sanoo, että te olette tasararvoisia.
Timesin kustantajan Sulzbergerin ja
Newsin kustantajan Pattersonin kans­sa,
mutta se ei määrittele miten.
Laki antaa, vallan 'jokaiselle kansa­laiselle
yhtäläisesti sanomalehden
kustantamiseen: mutta se yksinker­taisesti:
jättää käsittelemättä kysy­myksen"
aineellisista edellytyksistä".
Iiakl sanoo, että jos pidätte pokkape-listä,
n i l h teillä on yhtä suuri oikeus
kuin Sulzbergerillä ja Pettersonilla
istua pelissä; se ei kuitenkaan sano
että iheidän on alennettava i:eli tei­dän
tasoonne. Laki et väiltä siltä jos
sanomalehdistön pokkapelln kehityk--
sessä panos onkorotettu kahteenkym-meneenvliteeri,
miljoonaan 'dollariin.
L a i n 'huolena''ei ole se; mistä saatte
painokoneet, paperin tai rahan vas-tatäksenne
palkkojen< maksamisesta; 1
jNlinpä. tapahtuukin, että oikeuden
sen .'käyttämisen :.korkean hinnan
välille' aukeaa kuilu ja nielee uselmr
mat meistä. SJär. Atijinson voi; sanoa,
että meJtä puuttuu "perusiäsitys",
kun me täten teemme eroituksen t o ­dellisen
j a muodollisen painovapau­den
välillä, mutta suuri ero on 4UJa-paistln
ja pelkän oikeuden välillä sen
syömiseen.'' Ketään työläistä tai työ­läisten
ryhmää el istu kustantajain
pelissä. E l ole niinkään £a,timnaista;
että kai^ipelaäjat ovat niUJonääreJä;
Kaikki-jialnovapaus on heidän. To-l
.
175,000 rullaa sanomalehtipaperia;
josta muodostiUsi enemmän ktiia 2 500^
rahthaunua pitkä Juna! v
Timesin vasaUikaupunU saa aUcaaa
ihmeitä: se muuttaa metsän vuoriksi;
dellinen' painojvapaus.
Useimat; sapomalehtlmiehet; henki­löt,
jotka aiodeUa ^tekevät lehden v a i :
miiksl". eivät petä Itseään; he tietä­vät,
^että„ äie' yksinkertaisesti täyttä-,
vät määräyksiä. Mutta palkkalainen,
jonka nimt esiintyy lehdessä; rakastaa
ajatella, että hän kirjoittaa siten
fculn it^;haluaa. Oimän nimensä soj:;
kaisemshja'han unohtaa vuodet, jotka
hän kulutti ammatin oppimiseen, opr
piessään kirjoittamaan sitä "mitä
lehti haluaa'?, t s. mitä hänen omista­jansa
haluaa. Mr. A t i n s o n on onr
nellisempi 'Uskoessaan olevansa k u ­ningas
: pienessä nurkassaan ja että
hän muka yksin ratkaisee,mitä me­nee
painettavaksi draamaoskstoon. Se
saattaa ihänet tuntemaan iteensäosal^
Itseksi peliin.: Jos hän myöntäisi, että
kun kustantajat pelaavat korttejaani
etteivät.-he neuvottele draamararvos£
telijan kanssa, niin hän joutuisi h a ­vaitsemaan
pelaamansa nöyryyttävän
osan: hän on vain juoksupoikana, j o ­ka
ostaa pelaajille pulloa olutta,
•samoin kuin •Timesillä, on sanoma­lehtiketjuilla:
ja muilla suurUla pape-rinkuluttajllla
omat metsät ja :.ne
komroUöivat lukuisten paperitehtai-^
den tuotannon. Työläisen tai työläis­ten
ryhmän, joka ehkä suunmttelisi.
laajamittaista kustannusliikettä, täy­tyisi
lähettää tutkijaryhmiä etsimään
koskemattomia paperipuumetsiä, sel­laisia
kuin Timesin imperiumi kont^
roUöi. Ja- jos hän löytäisi haluamansa
metsäalueen, n i in hän ehkä saisi ko­kea,
että Canadan ja Yhdysvaltain
hallitukset ohsivat haluttomia myön^
tämään hänelle etuoikeuksia, Jolta
voitaisiin verrata New .York Timesille
myönnettyihin etubikeuksiln.
Todellinen 'sanomalehti on tehdas-,
laitos. J^kettäin Minneapolisin lehti
otti kokonaisen sivun New York
Timesissä julkaistakseen kuvan^ uur
desta, upeasta, monikerroksisesta r a ­kennuksesta,;
johon lehti on nyt sijoi-tet.
u; Tassa mail:ostuk:essaan; ilmoit­tajille
tämä sanomalehti esitti itsensä
"nykyaikaisena sanomalehtitehtaana";
Ja se käsittää uutisten kokoaminen
yhta .hyvin k u in sanomalehden paina­tuksen.
"
New York Timesin ja toisen fan­tastisesti
rikkaan lehden, joltakin k a r
dunvälejä ataän: 42 :nnella kadulla s i ­jaitsevan
Daily Newsin uutishuoneet
ovat mlelenkimtoisia maalLkolle . ja
ehkäpä vieläkin enemmän vieraile­valle
sanomalehtimlehelle.
Kuvien saanti on yhta hyvä alka­miskohta
kum uutisten saanti. Yhteen
SITÄ
ii innii aSSEBLUSTJi
Lönii-gateacsa; Vartija mtarikoll
UsvangUle: — Saatte valmistautua
/iime:seen aterJaÄnne täällä.
' ~ Mitä. lihtstäänkq minut? .
— E i . vaan vapautetaan.
LISXTODISTUS
, Abraham: Lincoln sanoi aikanaan,
että "Jumala on rakastanut tavaliis-ta
kansaa; koska hän l o i sitä niin
paljon."
' Nyt^^ tähän lausuntoon on saatu l i ­sää
vabvlstiista, qUlä eräs psykiafei
sanoi äftcettäin, että suurin osa
tonsasta^el ^iedä vaurautta. Jumalan
<ia pltänsrt:f.kä£ittää se, koska vain
n i i n liarvöjen tarvitree sitä sietää.'
ainoaan kuvitettuun uutiseen Madison
Square Gardenissa tapahtuneeseen
raskaansarjan mestaruusnyrkkeilyyn,
News valmistautui seuraavasti:: G a r -
deniin lälietettan kuvatoimittaja ja
yksitoista valokuvaajaa paivia ennen
nyrkkeilyä suunnittelemaan työnsä.
Ottdmitana heidän palveluksessaan
oli kclme . poikaa - avustajina kuvien
otossa j a niiden kuljettamisessa kol­melle
moct^onpyora.l.jä;lo,: jotka k i i ­ruhtivat
kuvat Newsin labcratcriol-hin,
että aina olisi uudet j a viimei­simmät
kuvat jokaisessa painoisessa.
Kun 82- Iaskuvar:od-iVisiooiia i o t l u -
tm. New3 lähetti kaksikym.Ticntä va­lokuvaajaa
palkalle. Lehti käytti käk-sikymmenfekolme
kuvaa, muttasi-lä
oli 450-'nappausta'',.jOista se.voi va­lita.
- Sen lisäksi etta News saa maanlaa-.
julsen kuvapalvelun johtavilta kuva-palvelutoimistoUta,
joiden kanssa sil^:
la on yksmoikeussopimukset, lehdellä
on neljäkymmentä omaa valokuvaa­jaa
!: Luonnollisestikin kokonainen
patteri kuvatoimittajia, taidetoimit-yö-:
PÄIVÄN PÄKIHÄ
rltanadalaiset eivät sitä halua
Jien vuoksi melkolseasa määrässä Y h r
dysvialtaih' r'demdkratlasta"- ja Eisefa-how^
rih;^puheista' missä; ihän: vannoi
jHteVeribiir homehtuneen: parran. kaut­ta]
'että'"hyva aika: on (taas) kulman
täkänä", - lienee > luvälUsta ; ratsastaa
vähän asiantuntljänvvasikalla.:: •
sanottakoon heti aluksi, että Brooks
Atkdniäil,' Jonkä kirjeen olemme- suo-menttiheet'
N.- Y.Times-lehdestä,! on
malnltmi - ^ suurlehden huomattu .|a
tunntistettu taidearvostelija. :.
Soäan^a Atkinson oli jonkin
älkäänaiätoitun lehden kirjeenvatota-
JaiiikiEiinassa j a Neuvostoliitossa.
New York TUnesin toImittaJaUe
osoitetussa 'lähetettyjen" kirjeessä
^ 'flMfe^vpim^e äänestää tässä maassa.
Tätpi öa' kieltämättä 'vapautemme
ilJilRSJÄfte:. ?Hl»fV»I>*«« op kansani-
Silla, Jotka ovat valmiijoa vastaamaan
seurauksista.
Monessa suhteessa, n i i n hallinnolll-seUa
kuUi lakiaiaativailakhi haiiitus-osastolla;
on kuitenkin havaitta-vissa
'pyrkimystä totalitääriseen ajatteluun
Ja käytäntöön. "
Hallitus kieltää passin kansalaisil­ta,
joista se ei tykkää. ^
Se estää vapaan ajatusten vaihdon
kieltämällä matkustusluvan kuulul-silttf
eurooppalaisilta tiedemlehiltä ja
kirjallljpUta, Jotka on' k u k u t t u Ame­r
i k an kansalaisten toimesta- osallistu-maxm
heidän -alansa konferensseihin
täällä. -
, S e on Julistanut kelpaamattomaksi
tledemi^en, aäjca Johti maaihnaa
atcsnipcmmin keksimisessä, J a se aOt£^
k im tämä tiedemies e i olestandarisol-tu
Ihminen.
•Se ylläpitää tutkijain järjestöä, m i ­kä
kerää muiden tietojen ohella tie­toja
siitä mitä sanomalehti kansalai­set
lukevat ja minkälaista postia he
saavat.
Se pitää palkkalistallaan poliittisia
ihniantajia.
Se pakottaa mustalistauksen avulla
kansalaisia tekemään ilmiantoja toi­nen
toisistaan.
Se haaskaa kansalaisia hallituksen
konilteain: eteen vastaamaan heidän
henkllökoMaisista aatteistaan, v y h ­teyksistään,
ystävistään j a sukulai­sistaan.
Hallituksen komiteoilla" oletetaan
olevan valtuus synninpäästön antami­seen
kansalaisille, jotka tunnustavat
poliittiset syntinsä, ja lupaavat; että
he eivät vastaisuudessa riko kom*!-
tean .poliittista Itojaa.
Hallltus"on antanut erään senaatto­rin
tehdä itsestään yleisen syyttäjän.
. Se efottaa tai karkoittaa lUkpäsialrj
viraston vhkallijat, jotka eivät uiko--
mailla ..huuda papujcaijan tavoin ko­toisen
puoluelinjan puolesta»
Se yrittää vakiinnuttaa hallitusase-mansa
-julistamalla edellisen hallituk­sen
maanpetturiksi.
Minua ihmetyttää, haluavatko ame­rikkalaiset
todella tätä. — Brqok;? A t ­kinson."
' . ' *
- Meitä ihmetyttää myös Ja epäily^
tää. e t « r yhdysvaltalaiset eivät rnois^
tajla,: viimelsteUjöltä ja kihmostavat
laitteet ;fcOTienvlehte
varten; K a i k k i ne-ovat touhussa alku-peräisen
joukon lisäksi.
•Lehti ei pidä yllä tätä kallista ko­neistoa
^turhan-rtakia.; vähemmällä se
ei kykenisi pitämään puoliaan kilpai-^
Ujoltaan vastaan Ja: säilyttämään ase­maansa
päivälehtenä, jolla on suurin
.levikki:. Yhdysvalloissa.: Se kuluttaa
miljoonia • voittaakseen ihmisten sil-mienhuomion;
mutta nim tehdessään
se voittaa;;myöskin ihmisten korvat.
Kenen tahansa, joka'haluak saada s a -;
nan sivulta päin — taistelussamme
painovapauden :;päämäaran puolesta
— täytyy kyetä maksamaan siitä suh­teellinen
hinta.
Tabloid-Iehden vahtsema väline on
kuva; Timesm välineenä ovat— sa­nat.
Miljoonia sanoja vurtaa sen uuti­siin,
iKäukokirjoituslai tteet (teletype)!
nakuttavat alituisesti ei aipoastäadt
, A P : n j a U P : n uutisia vaan sen iisäksl-vv
vielä 17 muun uutistoimiston tietoja^:;,
Muita tiedoituksia virtaa kaapeIl8anö-~T^
mina: maailman- pääkaupungeista —
Timesin oman ulkomaanosaston pal­veluksessa
on y l i sata henkilöä. Tomen
sanojen meri-virtaa sahkepöydalleko-:
toisista lähteistä, Timesin toimistois­ta
maan johtavista kaupungeista kuin
i»yösfcin> kirjeenvaihtajilta, joita on.
400:ssa Amerikan kaupungissa. Wash-,
ingtonlssa yksistään on lelfdella kalc-sikymmentä-
reportteriä. '
>: Kaupunkiasiain:: osastolla on 150
reportteria lisää kokoamassa juttuja.
Tusinalla: erikoisosastolla on omat
henikil&iuntanisa.. Ja^unnuntai-Tunes
i l l a o n oma täydellisesti erilUnenJärr/;
jesto, jossa o n työssä yhdeksän hen-
'kJlöa yksistään viikkokatsauksen osas­tolla;
O n armeija toimittajia tarkas-tamassa
• säihkeiden- sisältöä, valitse-;
massa niistä osan j a hylKäamässä toi- ;
set; uudelleenkhrjoittajia <yhdlstainäs-sä
j a : laittamassa niitä asianmukai­seen
muotoon; erikoistaiturit huoleh­tivat
tyylistä ja kirjoittavat otsak^
keet; •suunnittelijat, jotka muodoste­levat
sivujen kokoonpanoa ja supista­vat
miljoonat sanat noin kahdeksisa-däksituhanneksl
sanaksi, jonka lehti
keskimäärin pälvisfln sisältää.
Jos haluatte lukijakuntaa sanoma-lehdellenne,'
teidän täytyy kyela' kil­pailemaan
olemassa olevan lehdistön
kanssa-ja te ette voi sitä tehdä, eUei
teillä ole niille vertoja vetava sanojan
j a kuvien /määrä ynnä välttämätön
minimi raaka-ainetta. Sitten teiflä
pitää olla tarvittava järjestö — pal­kattu
työkunta - — seulomassa tätä
raaka-ainetta jä laittamassa sitä val-mjlksi
tuotteeksi, jota voidaan ver­rata
s'ihen tuotteeseen, minkä lukija
voi ostaa muualta (es.m. News tai
T.mes). Te^— t a i oletettu työläisten
ryhmä — joka haluaa ryhtja julkaise­maan
sanomalehteä, on ta:mn asU
tutkinut ainoastaan ensimmäisen pro­sessin
^ r a a k a - a i n e e n valmistuksen.
Sanomalehtiketjun rakentaja Ja
-kustantaja Edward 'W. Scr.pps ei
koskaan saUmut Itselleen harhakuvi-teUma,
joita hänen lakeijansa j r i ' -
tavät suojella. Hän san ci:
"Kynäilijöillä, jotka ovat sano­malehden
omistajien tyolä-iiä. on
eittämättä katsomuksia, J»**
eriävät heidän työnantajansa
katsomuks-Jita. Sano malehdea
omistaja työnantaja, vaatU tttt
hänen työläisensä kirjoittaa sito»
(Jatkuu 3. sivulla)
ta fasistista hapatusta ihalua. f
Vika on vain sihiä, etta kun to»
republikaanlpuolueen 'puolueltoj»»
rummutetaan jatkuvasti politiikkojen,
sanomalehtien, radion ja vieläpä Ico»'
lujen j a kirkkojenkin toimesta - J
t a in kunnioitettavia poikkeuksia I -
kuunouaiiiatta - niin monet yh^J
valtalatset on saatu vällaikato^
omaksumaan tämän "Suureen v ^
seen" — Neuvostoliiton hyottajs»»-
kaan perustuvan - '
' Vannaa on kuitenkin, että nUttP
kemmm,nämä harhautetut V^^^
talalset avaavat sihnänsä, « ' ^ P * ^
pi sV on' heille itselleenkin
vaikL^ e ^ e r k i k s l - H i t l e r in JobUff»;
natsit olhrat p ä ä s y yM niinin
dii*,^tä Salirä teki Ihnilstamta?^-
taan toisen maailmansodan
sen j a käymisen yhteydessä, t » ^
kuftenkto on, että saksalaiset y l ^
ovat; vin5i>Sä määrin -vastuussa^
että Hitler sai kumppaneineen
rikoksia tetodä Saksan kansan
ilikäil on puhe CanadasU j a ^ ;
nadälalslsta. nihi me emme a i » ^
haluii olla missään tekenUsiss»
valtato nyk^sten hallitsijaln
inlfellscn '"puolueUnjan" kanssx
Käpsäkoura. " < •