Vapaus, December 12, 1967

              Hyvää, rauhallista ja piristävää joulua länsi-canadalaisille!
Ilmestyy liistaixuu torstaina ja lauantaina
Perusteltu 1917
Canadan suomalaisten itsenäinen
työväenlehti
No. 143 — Voi. LI vuosikerta Sudbuiy, Ont. Tiistai/louluik. 12 p. --^ Tuesday, Dee. 12, 1967
Liittohallitus ehdottaa kaupunkien asuntopulman
tutkimusta - poliittista kinastelua rahakysymyksestä
Ottawa. — Pääministeri Lester
B. Pearson esititi maanantaina eh-dl>
tn)ksen ikansaiMisen neuvoston pe-rustamiseiksi
siinä mielessä, että voi­daan
selvittää asuntopubna ja kau­punkien
!ke!hitysongelma.
Tämä elidotus esitettiin Ottavas­sa
koQcoontuneelle iliitto- ja maaikun-tahallitusten
asuntoikysymyiksiä kä­sittelevälle
Srpäiväiselle konferens­sille.
Samalla kertaa mr. Pearson täh­densi
kuitenkin, että liittöhailitus e i
voi raihoittaa tämän ongelman: rat­kaisua.
Ny ehdotetulla Asuntojen j a kau­punkien
keihitysneuvoston (Gouncil
on Housing and Urban Develop­ment))
tehtävänä olisi liitto- ja
maakuntahallitusten valtuuksilla
tufkia "Canastan kaupunkisuunni­telmaa",
selitti imr. Pearson. Tämän
neuvoston tehtävänä olisi julkaista
pei-u;3tee'ilisia j a objektiivisia tieto­ja
asuntckysymyksen j a kaupunki­kehityksen
tarpeista ja keinoista nii­den
toteuttamiseiksi.
Tämän orgaanin palvelukseen lur
Iisi asiantuntijoista koostuva täydel­lä
palkalla toinuva henkilökunta,
sekä kansallinen ja ehkä myös alu­eelliset
virastot.
Televisioikamerain edessä esittä­mänsä
lausuntonsa yhteydessä mr.
Pearson . tähd^si, että canadalais-elämän
määräävänä suuntana on nyt
kaupuinikilaistuminen. Hän sanoi,
että kaiklkien haillitusipoi-taiden tuli­si
yhdistää kätensä tämän kehityk­sen
aiheuttaiman ongelman ratkaise-miseksi.
Hän lupasi liittohallituksen yhteis
toimintaa ja esitti: nelijä kohtaa kä­sittävän
pitkän tähtäyksen ohjel­man,
mutta ei lisää liittohallituk­sen
raihallista avustusta ja tukea
a5u:ntO!pulman ratkaisemiseksi. Sen
sijaan hän korosti että myös
•'alemmilla ballitusportailla on tär­keä
finanssivastuu" asuntokysymyk­sessä..'
•. .
Pääministeri Peaa-son esitti seu­raavat
neljä 'kohtaa (käsittävän pit­kän
tähtäyksen ohjelman mitä liit-tohallituis
nyt ha nkitsee.
— Osallistumista kaikkikäsittä-vään
kaupunkisuunnitelmaan sekä
maan ostoon, liikenne j a ajanviete-pulman
ratikaisemiseksi;
— Antaa tukensa maan kehitys-chjelmilla
esikaupungeissa;
— Hallituksen tuiki köyhyysvas-taisille
toimenoiteille hitaasti kehit­tyvillä
alueilla;.
— AvustuJtsen antaminen keskin­kertaisen
(moderate) tulon oma^a-ville
asunnon ostamiseksi ja vuok­raamiseksi.
Ontarion pääministei-i John Ro-barts
tähdensi puolestaan, että het­ken
tärkeämpänä kysymyksenä on
se, miten saadaan suuressa mitassa
liittovaltion varoja asuntojen raken
tamisen j a kaupunkien ikehittämisen
nopeistuttamiseksi.
Mr. Robairts ei puhunut välittö-mäsiti
pääministeri Pearsonin ehdot­tamasta
asuntojen rakentamisen ja
ikaupunikien kehittämisen hyväksi
suunnitellusta kansadlisesta neuvos­tosta,
mutta neljä muuta niaakun-nallista
pääministeriä suhtautui vii­leästi
tähän ehdotukseen.
Pääminiseri Robarts sanoi, . että
Ontario yksinään tarvitsisi $400 mil­joonaa
Central Mortgage and Hous­ing
Corporationin lainoja vuodelle
1968.
TiirvaUisuuisviikon
aikana kuoli 81
Canadan vuotuisen tui-vallisuus-viikon
aikana kuoli liikenneonnetto-muuiksLssa
enemmän ihmisiä kuin
'koskaan ennen mainitun viikon ai­kana;
.
Tilaistot näft^tlävät, että 81 on
kuollut, joista eniten, eli 25 Onta­riossa.
Prince Ekiward Island on ai­noa
maakunta m ssä ei ollut yhtään
kuolemaan johta lutta onnettomuut­ta
viikon aikana
Vuonna 1965 . :uoli 'tm-vallisuus-viikon"
aikana 7 > henkeä ja viime
vuonna 77 seitst ipäiväisen tui-val-lisuusviikon
aikafia.
Viikko on järjestetty tarkoituk­sella
snada liikenneonnettomuudet
vähennemään. i
JUHLAVUODEN KOLME SYMBOOLIA
1 9 1 7 — 1 9 6 7
Itsenäinen
SUOMI
C a n a d a n lUO-vuötispäivän, V a p a u d e n k u l t a v u o d e n j a S u o m e n itsenäistymisen 50-vuotispäivän k u n n i a k si
Kekkonen puhui itsenäisyyden
valtakunnallisessa pääjuhlassa
"Emme saa rakennustyössä unohtaa^ että onnen tulee
yltää matalimpaankin majaan", sanoi Suomen presidentti
auttavat sodan uhreja
PAVIAANI-APINOISTA
IHMISELINTEN PANKKI
Wshington. ^ Yhdysvaltain lai­vaston
tutkimusosastolta tiedeitet­t
i i n viikon lopulla, että siellä on
saatu lupaavia tuloksia siitä kun on
käytetty tullkimusmielessä paviaani-apinoita
(baboon) "varastona ihmis­ten
munuaisten j a muiden orgaa­nien
elävänä säilyttämiseksi kunnes
niitä tarvitaan.
Tavoitteena on, selitti laivaston
lääketieteellisen tutkimusinstituutin
edustaja tri Kenneth Sell, että näitä
ihmiskehon elimiä eli orgaaneja oli­si
valmiina' saatavissa siirtoa var­ten
silloin k u n niitä tarvitaan. Tämä
poistaisi sopivien orgaanien odotta­misen
hemkilöiltä jotka kuolevat ta­paturmissa
tai muuten.
Viikko sitten sunnuntaina käy­tettiin
Etelä-Afrikan 'historiallisessa
sydänsiirrossa — se oli ensimmäi­nen
ihmissydämen siirto koko maa­ilmassa
— ta'patunnassa kuolleen
naisen sydäntä mikä,siirrettiin mie­helle,
jonka sydän oli niin pahoin
vioittunut, että hän olisi kuollut
muutaman päivän kuluessa.
Ne lääkärit jotka suorittivat sa-mantaipaisen,
mutta epäonnistuneen
sydänsiin-on New Yoikissa viime
keskiviikkona, ovat selittäneet, että
ihe joutuivat etsimään kautta maan
katksi viikkoa 'henkilöä, joka oli val­miina
lahjoittamaan sydämen lapsi-potilaaiUe,
jolle sydänsiirto. tehtiin.
Laiva(ston lääkintäinstituutissa
lehdyt "pankkikokeet" rajoittuvat
tähän mennessä munuaisen siirtoon
rhesus-apinoista paviaaneihin, selit­ti
tri Sell. Kuluneen- kuuden kuu­kauden
aikana on^^tehty kahdeksan
tällaista siirtoa, tarkoituksena ollen
se, että siirrettyä orgaania pidetään
elossa mahdollisimman kauan.
Merkittävä seikka tässä yhteydesr
sä on se, että vaikka 'nämä molem­mat
apinalajit ovat primaatteja
(ylintä imettäväislahkoa), ne ovat
kuitenkin eri lajia (species) — k u ­ten
paviaanit ja ihmiset ovat eri,
•lajia..- ^•
Rhesusista-paviaaniin siirron tar-
(Jatkuu sivulla 4)
Toronto.—^ , Canadan kirkko­neuvosto
tiedoitti perjantaina,
että se on antanut Maailman
kirkkoneuvoston kautta $40,000—
$50,000 pohjoisvietnamilaisten
avustamiseksi.
Reginald Bennett, Canadan neu­voston
vt. yleissihteeri sanoi, että
varat oli saatu etupäässä kolmelta
Canadan kirkolta: The Anglican
Church of Canada, The Presby-terian
Church of Canada ja Uniit-.
ed Church of Canada.
Hän sanoi, että koko summa o l i
Itihetetfcy kuluneen 15 kuukauden
aikana " j a olen varma ^ttä,_yhtä
paljon, jos c i enempi; on mennyt
Etelä-Vietinamiin."
Kun hän t o i lätriän ilmi, ryhmä
Toronton ympäristön unitareja i l ­moitti
pemstavansa u«den komi­tean
hankkimaan lääkeavu.itusta
molemmille, pohjois- ja etelä-viet-namiJaisille.
Pastori Arnold Thaw, Unitarian
"Medical .^id to Vietnam" "Unita-
VIIME TIEDOT
Ottawa. — Finanssiministeri Mitchell Sharpin minibudjetin joh­dosta
hallitukselle esitetty konservatiivipuolueen epäluottatmuslause-ehdotus
hyljättiin eilen i l l a l la alahuoneen istunnossa äänin 111—92.
"Huonosta raha-asioiden käsittelystä" esitetty epäluottamuslause-ehdo­tus
sai konservatiivien, Social creditin ja NDP:n kolmen edustajan
kannatuksen. Liberaalien vähemmistöhallitus selvisi tästä epäluotta­muslause-
ehdotuksesta pääasiassa NDP:n edustajain avulla.
Toronto. — Ontarion llydron apulaisliikkccnjohtaja II. J . Sis-sons
varoitti maanantaina, että Ontariossa voi tänä talvena tulla säh-kövojmapula,
jos sääsuhtcet ovat huonot, tai Jos tulee joitakin muita
vaikeuksia. Ontariolaisten käytettävissä on riittävästi sähköä, jos kaik­ki
menee hyvin. Suurimpana huolena on tällä kertaa joulunpyhien
aiheuttama sähkön lisäkäyttö. Hydro uskoo kuitenkin selviävänsä tal­ven
vaikeuksista, Ja jos voimapula tulee, se saadaan ratkaistuksi pa-rin-
kolmen päivän kuluessa.
Bombay. Löunais-Intian vuoristoalueella maanantaina tapahtu­nut
maanjäristys tuhosi erään kauppalan, surmasi 62 ihmistä, aiheutti
vammoja yli 500 ihmiselle ja Jätti kodittomaksi yli 5,000, tiedoittivat
Maharashtran osavaltion virkailijat maanantai-iltana. Maanjäristyksen
aiheuttamien tuhojen kohteeksi Joutunut kauppala on Ghats vuori.s-tossa,
noin 50 mailla Bombaysta koilliseen sijaitseva Koynnanagar.
Intian uutistoimiston tiedonannon mukaan kauppalan asunnot ja ra­kennukset
tuhoutuivat 80-prosenttisesti.
P a r i i s i .— Ranskassa voi puhjeta huomenna (keskiviikkona) vuo­rokauden
kestävä sanomalehtimiesten lakko, mihin voivat yhtyä myös
luonnonkaasun-ja sähköalan.työläiset.
rien lääkeapu Vietnamiin) puheen­johtaja,
sanoi ,että hänen ryhmän­sä
hankkii varat erikoisesti 1,100
Unitarian Universalist-kiikoilta
Pobjois-Amerikassa.
Unitarian avustusohjelma tulee
olemaan samansuuntainen kuin
mikä on käytännössä Canadan
kveekkaricn komitealla (Canadian
Friends Service Committee —
Quukei-s) mikä jakaa- lääkeapulähe-tyksensä
Vietnamiin kolmeen yhtä
suureen osaan: Kolmasosa menee
Saigonin hallituksen kontrolloimal­le
alueelle; ko]m<>sosa Hanoihin ja
kolmasosa sille alueelle joka on
Kansallisen vapautusrintaman alai­suudessa.
Kveekkarit järjestön eräs , puhe­mies
sanoi, että $70,000 lahjoituk­set,
molemmista, Amerika-sta ja Ca-nadasta,
on käytetty lääkelai-pciden
astimiista varten sitten viime syy.s-k
i m n .
Mr. Thaw sanoi että alustaviin
suunnitelmiin kuuluu tai-vikkeidcn
lähetys Hanoihin j a N L F (KVR)
Neuvo-stoliiton Punaisen - Ristin
kautta ja Saigoniin Canadan Pu­naisen
Ri.stin kautta;
Hän sanoi Unitaricn yrityksensä
olevan molemmat viattomia sodan
uhrien auttaminen ja keino protes­toida
itse sotaa vastaan.
Friends Service komitean erä.s
puhemies sanoi, että heidän lähe­tyksensä
sisältävät pääiisijussa antir
bioottisia , ja imalariavastaisia lääk­keitä:
Mr. Bcnncl sanoi, että maailm.m
neuvosto (World Council) jonka
päämaja on Genevessä, lähettää
avus^tusta Pohjois-Vietnamiin Puo­lan
kirkkoneuvoston kautta; Mo­lemmat
tiet, tämä ja se 'mitä kveek­karit
käyttävät ovat osoilUiutunect
luotettaviksi.
HELSINKI -^Suomen itsenäi­syyden
50-vuotisjuhlien aattopäi­vän
juhlinta huipentui tiistaina
ulkomaalaisten vieraitten onnitte­lujen,
virallisten seppelten laskun
Ja eduskunnan juhlaistunnon jäl­keen
valtakunnalliseen pääjuh­laan
Helsingin jäähallissa.
Eläintarhan puiston alueella
roihusivat kymmenet tervapadat,
sotilaiden rivistöt ohjasivat vie
raita juhlapaikalle. Jäähallin yllä
muodostivat mahtavat valonheittä­jät
valolinnan taivaalle ja 50 kun­nialaukausta
juhlisti jäähallin
juhlan alkua.
Valtakunnalliseen pääjuhlaan
oli saapunut 6,000 kutsuvierasta
kaikkialla maasta, kunnista, kan­salaisjärjestöistä
ja erilaisista jul-,
kisen elämän piireistä. Tasavallan
presidentin aitiossa nähtiin juh­lien
ulkomaisista vieraista Neu-'
vostoliiton presidentti Nikolai
Fodgornyi sekä Ruotsin edustaja­na
prinssi Bertil. Juhlassa puhui
tasavallan presidentti Urho Kek­konen
ja koko Suomen kansa saat­toi
osallistua juhlaan radion jate^
levision välityksellä.
Valtioneuvoston ja eduskunnan
jäsenten ILsäksi osallistui juhUian
mm. diplomaattikunnan, maan yli­opistojen
ja korkeakoulujen sekä
puolustuslaitoksen edu.stajia/ Edel­leen
oli mukana eri kirkkokuntien,
kuntien, teollisuuden, kaupan ja
kaavalai.sjärjestöjt-n elusUijia. Juh­lassa'
nähtiin myös Suomen nimeä
tunnetuksi tehneitä olympiavoitta­jia
ja taiteilijoita. Juhlan ohjelmas­sa
esiintvi useita suuria ryhmiä, jot­ka
edustivat nimenomaan laajojen
kansalaispiirien harraslclijataidelta.
Helsingin Jäähallin itsenäisyys­juhlan
avasi Uudenmaan läänin
maaherra Kaarlo Pitsinki, joka sel­vitteli
juhlavuoden muita suuria
merkkitapaihtumia sekä valtakun­nallisen
pääjuhlan puitteita. Hän
tervehti erityisesti juhlassa läsnä
olevia ulkomaalaisia vieraita koros­taen
tässä yhteydessä Neuvostoliit­toa
Suomen itsenäisyyden ensim­mäisenä
luraiustajana.
Puheensa päätteeksi maaherra
Pitsinki totesi sen muutoksen, joka
on Suomen itsenäisyydessä tapahtu­nut
sen jälkeen kun se alkuvuosi­naan
eli kansallisuuskiihkon kaut­ta.
" P A K O L L E R A K E N T U V A YKSI­MIELISYYS
EI O L E VOIMAA"
Tasavallan, presidentti Urho
Kekkonen laUsui Suomen itsenäi-syysjuhlavuoden
pääjuhlassa Hel­singin'Jäähallissa
mm.:
Suomi, joka tänään viettää itse­näisyytensä
puolivuosisataisjuhlaa,
on ikäänsä vanhempi. Emme voi
edes osapuilleen määritellä, milloin
omaleimainen suomalainen yhteis­kunta
on katsottava syntyneeksi. ,
Ruotsin vallan aikana oli Suomessa
vakiintunut kansan osanottoon pe­rustuva
paikallisihallihto, tehokkaas­ti
toimiva oikeudenhoito, järjestetty
kirkollinen elämä Ja korkein alue­hallinto,
minkä lisäksi sivistyselämä
oli kehittynyt oman yliopiston suo­jassa,
Venäjän viillän aikana autonomia
turvasi maan väestölle .sen vanhas­ta
an na u tlimat oikeudet sekä säilyt-ti
valtiolliset ja yhteisikunnalliset
laitokset.
Suurlakon aikana kansamme oli
mm. heräävän työväenliikkeen; an­siosta
jo k y l l in valveutunut saa­vuttaakseen
pian yleisen äänioi­keuden
sekä yksikamarisen edus­kunnan.
Voidaankin todeta, että
tästä pitäen Suomella oli sisäiset
edellytykset valtiolliseen itsenäi­syyteen.
Tsaarivallan kukistumi­nen
ja suotuisat olosuhteet loka­kuun
vallankumouksen seurauk­sena
loivat ulkonaiset edellytyk­set
itsenäisyyden julistamiselle ja
ulkovaltojen tunnustuksen saami­selle.
• •
ITSENÄISYYDEN SAAiVUTUKSlA
Viiden vuosikymmenen jälkeen
voimme tarkastella miten olemme
voineet rakentaa maatamme omiin
kansallisiin voimiimme nojaten.
Tänkdn saavutuksemme on tie­tenkin
valtiollisen itsenäisyytemme
säilyttäminen. Aika on ollut anka­ra,
vuodet ovat olleet vaativia. Uh­rit
ovat olleet kalliit. JEi ole miele­kästä
pohtia, olisimmeko voineet
selviytyä vähemmin kärsimyksin,
sillä siihen kysymykseen emme var­maa
vastausta saa.
Kansakunnan saavutuksia mitat­taessa
on kansainvälisissä kehitys-vertailuissa
yleisesti käytetty k.vy-näräkeppinä
taloudellista vaurautta.
Suomi ei ole taloudellisen kehityk­sen
kilvassa suinkaan 'menestynyt
huonosti. Elintasomme kaksinkerT
taistumiseen meni ensimmäisellä
kerralla yli 30 vuotta, toisella kes-salla
siihen ei tairvittu kuin vajaat
20 vuotta. Edellistä ajanjaksoa tie­tenkin
rasittivat kolme sotaa. Täs-säikin
pätee van^ha,suomalainen sa­nanlasku
"rasvainen oh rauhan kat­t
i l a ".
Taloudellisen nousun ohella on
myös koulutuksessa ja sivistyselä­mässä
tapahtunut huomattavaa ket-hitystä.
Sekä oppikoulua , käyvien
että ylioppilaiden lukumäärä on it­senäisyyden
aikana kymmenker-
(Jatkuu siv. 2)
NAAPURIMAAT ONNITTELEVAT
SO-VUOTISTA ITSENÄISTÄ SUOMEA
Spitaalitauti-tapaus
Torontossa
Toronto. — 38^vuotias rakennus­työläinen
oteltiin Scarboro General
sairaalaan lähes kaksi viikkoa sitten
spitaalitautisena.
Viimeinen uusi tjvpiius josta oli
tiedotettu, oli vuonna 1965 Canad.in
vira'Misen (DBS) mukaan. Kuiten­kin
u.=vkotaan Suur-Toronton alueel­la
asuvan 17 pysäytettyä- tautita­pausta.
.
UUSNATSISMI ENNAKOI UUTTA SOTAA - NL
Moskova. — Neuvosoliitto esit­ti
viime perjantaina poikkeuk­sellisen
tcräväsanaisen ^«({oltq^
Länsi-Saksassa jatkuvasti mili­tarismista
j a erikoisesti natsilai-suuden
elpymisestä.
"Natsismi tankoittäa sotaa. Se
tarkoittaa veristä terroria J a jouk­komittaista
rikollisuutta", sanotaan
Neuvostoliiton nootissa. "Maail-niassa
ei ole tilaa natsismiUe; eikä
saakaan olla."
Noin 3,000 sanaa käsittävässä
nootissa Neuvostoliitto syyttää
LärnsivSaksan hallitusta fasismin
nousun suojelemisesta sekä Pots­damin
sopimuksen ri'kkomisesta
uudelleen a^eistumisen muodossa
j a esittämällä vaaitimuksia"mene-itetlyjen
alueitten takaisin palaut-tamiseksi".
Tämä protestinootti annettiin
Län3i-Sak.saih asiainhoitajajlle sekä
Britannian, Yhdysvailtain ja R a m -
ikan suurlälhettiläiHe, jotka kutsut­tiin
Neuvostoliiton ulkoministeri­öön.
• •
Neuvostoliitto vaatii "revanshi-ihengen
ia militarismin lopettamis-mi.
sta mitkä Neuvostoliiton selitys­ten
mukaan saavat yhä huiijenc-vatmittasuhteet
Länsi-Ssuksiassa.
Protestinootissa huomioidaah
uii^snatsilaisuuden nopea nousu
Langi-Stiksassa ja kehoitetaait
Bonnin hallitusta "lopettamaan
'heidän (uusnatsion) toimintansa!"
. "Euroopan kansat ovat huomioi­neet
Saiksan fasismin seuraajien
iröyhkeät mielenosoitukset Hano-verissa",
sanotaan nootissa.
" N i i n sanotun 'Kansallisen <le-mokraaltipuolueen'
kongressin l i ­pun
alla kokoontuivat eri vivah-teiset
uusnatsit yhteen, yrittäen oi-keuttiia
Hitlerisimin rikokset ja k o - ,
«•ottaakseen ääneasä hitlerismin
hyökkäyspyrkimysten puolcsUi.
"Kuten menneisyyden Mynchcn",
sanotaan Neuvo.stoIiiton nooti.ssa,
"Hanoverista voi tulla valta-ase-imiin
matelovien natsien symboli."
Lopuksi nootissa esitetään va-
'roitus, että mitä talhansii Lä.nsi-
Satean ihyökkäystä tulee seuraa-imaan
"mursikanv-t ikosto".
HELSINKI — (KU) Kristalli­kruunujen
.sädehtiessä, salamava­lojen
välähdellessä ja televisio-sckä
elokuvakameroiden suristes­sa
otti .5fl-vuo(ias itsenäinen Suo-
—nii—ijistaina vastaan naapurimai­den
onnittelut valtioneuvoston
juhlahuoncislossa.
Onnittelujen vastaanottajina oli
vat presidentti Urho Kekkonen
Kckä pääministeri Paa-sio ja minis­terit
Ahti Karjalainen, Reino Oit­tinen,
Aarre Simonen ja Leo
Suonpää.
Ensimmäisenä saapui onnittele­maan
Neuvostoliiton valtuuskun­ta
presidentti Nikolai Podgornyin
johdolla. Mukana oli runsaasti
myös Neuvostoliiton , Helsingin
suurlähetystön henkilökuntaa. '~
JMcsidcntli Podgornyi esitti läm­pimät
onniltehin.^ia .sekä välitti puo­luesihteeri
Leonid Brezhnevin ja
pääministeri Aleksei Kosj^jjiin hen-kilckchtaiset
onnittelut presidentti
Kekko.sulle. Sen jälkeen hän l u ki
Neuvo.stoIiiton koikeimman neuvo.Sr
ton puhemiehistön ja N L :n hallituk­sen
onnitleHi;ulresi.'iin. Prosidcntli
Podgornyin puhe .sekä adressin si-
.sältö kokonaisuudes.saan toisaalla
lehdessämme.
Presidentti Kekkonen toivotti va.s-tauspuhecssaan
presidentti Podgor­nyin
.sydämellisesti tervetulleeksi
maamme itsenäJ.siyyden juhlallisuuk­siin.
Puheessaan hän tähdensi vielä
.sitä arvonantoa ja ystävyyttä jota
Suomi ja Neuvostoliitto tuntevat
loisiaain kohtaan; Ilari totesi myös,
että yhteistyötä molempien maiden
välillä olisi entisestään vahvistetta­va.
' •;,
NeuvosloliiLoniahja Suomelle oli
kuvanveistäjä Juri Tshernovin veis­tämä
kalastajaa cisittävä patsiis. Pat­saassa
olevassa hopealaatiissa luki:
"Suomen kansalle Neirvastoliiton
kansoilta Suomen itsenäisyyden 50-
vuotispäivänä."
Vieraiden kilisteltyä shamppan-jalaseja
o!i vuorossa Ruotsi. Kunin­kaan
henkilökohtaisen onnittelun
toi prinssi Bertil Uuisuen mm.:
"Hänen Majesteettinsa Ruotsin
kuningas, isäni, on antanut minul­le
tehtäväksi esittää Teille, Herra
Presidentti, ja "Teidän kauttanne
myös Suomen hallitukselle ja kan­salle,
hänen lämpimimmät terveh-dyk.
sensä ja onnentoivotuksensa
tänä päivänä, joka on omistettu
itsenäisen Suomen tasavallan syn­tymisen
50-vuotismuistolle. Ter-
-vchdykscmme lisäksi toivotamme
veljeskansallemme Suomessa on
nellista tulevaisuutta rauhassa ja
vauraudessa."
Prinssi Bertil ojensi lahjana y l i
k.iik.sisataa vuotta vanhan hopejnmal-jan,_
j.cika on suomalaista taidekäsi­työtä.
•
Pääministeri Tage Erlander tote­si
onnittelupuheessaan, että Ruot­sin
ja Suomen oltua lähes seitsemän
vuosisadan ajan yhdistyneinä on
luonnolli.sla, että Ruotsille Suomen
itsenäisyysjulistus 6. 12. 1917 on
eräs Pohjolan historian meikittä-vinimislä
tapahtumista. Pohjois­maista
yhtciiJtyötä käsiteltyään pää­ministeri
Erlander sanoi:
"Laajemmalla kansainyäliseliä ta-solla
— Yhdistyneissä Kansiukunnis-isa
sekä sen erityisjärjestöissä olem­me
voineet iloita yhä suurohimasta
yksiluunuiisuudesta, 'mikä Suomen
ja Ruotsin välillä tietenkin on voi­nut
lähteä puolue'cttomuusarvioin-neisjta,
Suomen formuloitua puolu-cettomuuspolittiikkansu
toisen maar
ilmanscdan jä'!keen, saavutti se pian
kansainvälistä luottamuäta. Tällöin
laskettiin perusta sille kunnioitusta
herättävälle ulkopolitiikalle, jota
maa on noudattanut viimeisimmän
kahden vuosikymmenen aikana.
Vaikeasta ja monimutkaisesta:
lähtökohdasta se on johtanut va­kiintuneisiin
j a hyviin suhteisiin
sekä itään että länteen, joihin l i i t ­tyvät
laajat toniintamahdollisuu-det
maan etujen mukaisesti. Kai­k
i l la tasoilla ovat Suomen ja
Ruotsin väliset^suhteet olleet avoi­met
Ja luottamukselliset. Pohjan­lahden
kummallakin puolella on,
elävää tahtoa näiden kehittämi­seen
eikä vähiten kulttuurin alal­la."
Vihi;eänkantise.ssa kirjassa päämi-nisleri
Erlander ojensi sitten presi­dentti
Kekkoselle 500.000 Ruotsin
kruunun addressin käytettäväksi
s u u : i n i t e l l u n ^ ruotEalais-suomalai-
?en kulttuurikeskuksen toimintaan,
lähinnä kirjojen ja taiteen hankki­miseen.
Islannin onnitteluvaltuuskuntaa
johti pääministeri Bjarne Bene-diktsson.
Lahjana Islannin valtuus-;
kunta toi maalauksen. ,.
Norjan lahja oli seinävaate.
Naapurimaiden onnittelijoista oli
viimeisenä Tans^kan valtuuskunta
ulkominjsteii Hans Taborin johUi-m
aiha. Tanskan lahj a oii täjydellinen
jäljennös yilikinkiäjaltai peräisin
oloVasta arkeologisesta löydöksestä,
aurinkovaunusta.
Onnitteluijen jälkeen o l i ohjelmaa
sa tasavallan presidentin, lounas ^-äf
tuuskunniile VJvHipneuvoston juhla-ihuoneistossa.
Lounaalla olivat mu­kana
myös edusikunnan puhemiehis­tö,
hallitus sekä eräät, muut kut­sutut.;
•'.'''•'••''•'/'> " *•'•-:-.•'••'-: ••••'(T