Vapaus, September 4, 1956

              Tiistaina, syy^axun 4 p. ^ Tuesday, Sept. 4,19S6
VAPAUS
ftUDHESTfl — Jaäepeoäeat hab»
1%}c|)bane«: Sw. Office OS,
Edttortal Of/ke OS. «-«Sfö. Manager
B-StiksL EiitmrV.EkJmä^ MalUn^
a<bfra»: BE>Z^, Sodbuiy, Ontario,
l i U f M m7. Antboiited
M «mnd am mail Igr tbe F »t
OtOee Oepastmeot, Ottova. Pob-
IMMA JOulee meeityi Ttuadsj»,
aad S»tuRta]r»])ir Vapsitt
PnUttbiitc Canpsoy LtcL, a» lOO-KB
t bD SL W., Sndiniiy, Oot, Canada,
Itandation ftee of tbsxge.
TXLAUSUUQVAT:
Kanadana: 1 vk, 7JOO 6 kk 3,7$
3 kk, 325
TbdmBlIoiKa: l vk, 3 i » 0 kk, 430
suomcffa; i vk, 6 ^ « kk, «.75
Hyvä tilaisiiiis meni hukkaan
, Toiveet Kyprosin tilanteen rauhanomaisen ratkaisun suh­teen
menivät^viime viikolla hukkaan — ainakin toistaiseksi.
Qn todella valitettavaa, että Britannian hallitus el käyttänyt
ftille avattua otollista ti^ jätti tarttu-ntattsi
sille ojennettuun rauhan käteen. Melkoisen varmana
voidaan nimittäin pitää sitä, että taistelut tulevat riehumaan
. Utista räikelmmissä muodoissa koko Kyprosin saarella —
«ikä Britamiiallä Icuitenkaan ole mitään'muuta mahdoUisuut-ia
kuin kumartaa historiallisen välttämättömyyden'edessä:
kyprosin asukkaille on ennemmin tai myöhemmin myönnet­tävä
heille kuuluva itsemääräämisoikeus,
Palauttakaamme^ mieleemme, mitä on* Kyprosin saarella
vUmepäivinä tapahtunut.
< Tai£t«>lut alkoivat siitä kun Britannian toryhallitus kar­toitti
arkkipiispa Makariosin ja Kyrenian piispan sekä ryhtyi
sotilaallisiin voimatomenpiteisiin siinä ilmeisessä harhauskosi ^, että EOKA-järjestön johtama liike Kyprosin itsemäärää­misoikeuden
puolesta saadaan muitta mutkitta "likvidoidt^*
sV*. Tämä tapahtui joulun tienoissa viime vuonna,
\, ^ Sen jälkeen on paljon vuodatettu viatonta verta. Kypros­laisia
on brittiläisten toimesta syytetty "terroristisesta" toi-mihnasta)
mutta samalla on mukavasti unhoitettu kaksi perus­tavaa
laatua olevaa seikkaa: Brittiläiset miehitysvirnomaiset
qvatlcieltäneet Kyprosin asukkailta kaikki'lailliset toiminta-
/njäfidoUisuudet aatteidensaja tavoitteidensa toteuttamiseksi.
(Jfe^emme puolusta kenenkään terroristisia tekoja, mutta mi-käD
kyproäih vapaustaistelijat ovat pommituksiin, väijytyk-asiih
ja muihin tuomittaviin tekoihin syyliin heillä ei ole
'ölittt ihuuta mahdollisuutta; heidät on pakoitettu turvautu-n^
än maanalaiseen toimintaan, mikä porvarillisten isänmaan-
> ystävien johdon alaisena voi kehittyä myös terroristiseksi toi­minnaksi,
kuten Suomenkin historia meille opettaa. Toiseksi
on muistettava» että "terroristiset" teot eivät suinkaan ole
rajoittuneet vain Kyprosin asukkaiden synneiksi. Yhtä pal­jon
on terrorismia se, kun vieraan maan miehiiysjoukX)t suo­rittavat
"joukkoränkaisuja" kylien puolustuskyvyttömiä
a^ukkaiia^ vastaan tai hirtättävät nuorukaisia vain sen vuoksi
kitn he Isänmaallisessa innostuksessaan ovat olosuhtdden pa­kosta
ehkä syyllistyneet sellaisiin tekoihin, mitä he normaali-öfolssa
kai)itaisivat kuin ruttoa.
! Tässä tilanteessa venyi ja pitkittyi se voimapolitiikkaan
pfrustuva toiminta, jonka tarkoituksena oli kerta kaikkiaan,
ja lyhyessä ajassa murskata itsemääräämisoikeutta vaativa
^rproäläi&ten kansanliike. Täten tuli selväksi, että Kyprosin
vapausliike on voittamaton. Ja iMeisesti oman voimansa
tunnossa, seka maansa ja myös Britannian hyvää tarkoittaen,
MBanalaislna. toimivat, parjatut ja vainotut EOKA-j|u^estön
Jclhtajat esittlvätfrauhantarjouksen ja esityksensä vakuudeksi
julistivat välirauhan neuvotteluja varten.
^ 'X'' Täten kehittyi^todella otollinen hetki Kyprosin tilanteen
selvfiiämiseksi. Ja tätä tilaisuutta tervehdittiin lämpimästi
y}[^pä brittiläisten sotilaiden kes^kuudessa. Uutistiedöissa
< kertdttlin^ miten brittiläiset, sotilaat vaimoineen ja lapsineen
1^^ suomasta turvallisuustunteesta kaymäl-.
lä, kaupoissa ostoksilla, uimarannoilla auringonkylpyä iotta-öii^
a, jnei Mutta^^
brittiläinen Kyprosin kenraalikuvernööri sir John Harding
torjui EÖKA-järjestönneuvott^luehdotuksen.ja vaati sensi-jitan.
lcyproslaisilta ehdoitta antautumista, vaikka hän ei ollut
voinut sotilaallisesti heidän vapausliikettään murtaa? Sen
8ijäan,,että Britannian edustaja, Harding olisi tuonut maan-
. psdcolai^ ajetun Makariosin takaisin Kjrprosin saarelle
ija ruvennut neuvottelemaan hänen kanssaan Kyprosin itse­näistymisestä
— minkä sivumennen sanoen Britannia on
anoneen kertaan luvannut Harding vaati EOKA<^ärjestön
johtoa luovuttamaan aseensa sillä kaupalla, että ne kypros-
: laiset, jotka eivät tykkää Britannian yliherruude
lähteä takaisin Kreikkaan, mikä on verrattavissa siihen, jos
Suomessa sanottaisiin, että ne "jotka eivät tykkää Suomen
nykyisestä komennosta voivat lähteä takaisin Uralien taakse,
mistä ovat alunperiin Suomeen tulleet."
; M että itsemääräämisoikeuden ja kansallisen va-
;pautensa puolesta taistelevat Kyprosin asukkaat eivät voineet
tällaista ehtoja hyväksyä. Yhtä selvää on sekin, ettei sir
t John Harding edes odottanut^' että hänen ehtonsa tulisivat
' hyväksytyksi. Hän esitti epäilemättä tarkoituksellisesti täl­laiset
ehdot juuri sen vuoksi^ että voisi jatkaa nykyistä tilan­netta.
, * • *
Viimeksitulleissa uutistiedöissa kerrotaan, että Britan­nia
on luovuttanut Kyprosin alueelta sotatukiaseman niille
ranskalaisille sotajoukoille, jotka on sinne tuotettu ilmeisesti
siinä mielessä, että voitaisiin peloittelun avulla taivuttaa
Egyptin hallitus myönnytyksiin Suezin kanavakiistassa.
Toisaalta tiedoitettiin, että brittiläiset viranomaiset ovat
määränneet ainoan Kyprosin saarella vielä olevan piispan
kotiarestiin siinä mielessä^ ettei hän muka voi avustaa EOKA-järjestön
taistelua Kyprosin itsemääräämisoikeuden puolesta.
*' Nämä molemmat tapahtumat ovat kuvaavia siitä, kuinka
epäoikeutetusti brittiläiset miehitysjoukot Kyprosin saarella
toimivat; Olettakaamme, että sotilaallista "bluffia" pelatessa'
njienisl jotakin väärin siinä määrin, että Ranskan ja Egyptin
%^lille syttyisi sota, mistä meitä varjeltakoon. Sen välittömä­nä
seurauksena olisi se, että Kyprosin saari ja asukkaat tuli­sivat
välittömästi sota-alueeksi, sillä juuri Kyprosin sotatuki-asemasta
olisi ranskalaisten hyökkäys suoritettava Egyptiä
vastaan. Täten joutxiisivat Kyprosin asukkaat vastoin omaa
tahtoaan ja kokonaan vieraitten voimien toimesta soda'n jal-i^
ihin.
»: Toisaalta puheet siitä, että arkkipiispa Makarios ja muut
kirkolliset johtajat ovat "terroristeja", kuten brittiläiset mie-
Hitysjoiricot ovat nyt väittäneet, on siksi paljon yliammuttua
A^amielistä propagandaa, että sille ^'nauravat naurismaan
aidatkin". Tällaista yliammuttua propagandaa käytetään
siinä mielessä, että voitaisiin maailman yleisen mielipiteen
edessä jotenkin "oikeuttaa" Kyprosin asukkaiden sorto ja
kyprosin alueiden sotilaallinen väärinkäyttö, mutta se. ei
ilmeisestikään onnistu enää herran vuonna 1956.
* Me yhdymme niihin; jotka pahoittelevat sen johdosta kun
Britannia ei käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja ryhtynyt väli­rauhan
suomassa olosuhteessa neuvottelemaan EOKA-järjes-
^n johdon kanssa. Toivottavaa kuitenkin olisi, että pian
Sfäataisiin Uusi neuvottelumahdollisuus; Ehkä Britannia voi
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Vapautfen agtanaine»* JUIg» Vtn*'
om, KtrVana Lakelta, t&yttiä syys­kuun
5 pnä 66 vuotta.
Ybdyinme sokuJalsten ^ tutiavain
onoentofvotufcBlin,
"LBJiltakaitDne naHlMBiiie iSnUS ysfivyrt^"
Suomen äskdsesta vierafltistaan Neuvostoliitossa
Elokutm 4 päivänä s>3ätti kierto-! jotka kertoivat sutä, että
fn3tk?ffKa Neuvostoliitossa j a mat-' kaupunki on rakennetta jälleen mil-kBuussUu
«kooutnimMadaiuhiaiHn»» kaksi Suomen' ^ kokönain, meiUe kävi srfväksi, » M S » ouviueu jjuinija suuren työn-ovat neuvosto-
Mitä muut sanovat
'VITMPUIEN YOHTU"
Venäjän -presidentti" VorostjJlov
kuuluu viime viikolla.vierailleen Suo­messa^
. .
Mutta se Voro-£aillovln missään
ptrheessa , . . el ollut pienintäkään
viittausta tuohon toivottuun suuntaan
.;.:; Nykyiset Kremlin valtiaat - , ;
vaalivat suurella auttludella ja hel­lyydellä
Stalinin p ^ t ö j ä , kuten
Karjalaa: ynnä multa työstettyjä alu­eita,
ominaan ja toteavat: A sfica
oU Jooseppi ffllehdcseeii, emäkonna
Ja suomalaiset.: jotka ovat sydän
kurkussa vuosisatoja heidän aaapu-relnaan
eläneet, tuntevat hänet läpl-kohtaisesti.
olipa heidän nimensä ja
suininsa, kruuntmsa Ja aatteensa
mikä tiyvänsä (siis venäläiset sosiali-demokraatit
ja uskovaiset mukaan
lukien? — Vapaus).
Siksi onkin jäänyt heille rtatlcolt-taa
suomalaisia) perinnöksi edellisen
lisäksi esivanhemmiltaan sanontaa
"Kuollut ryssä on'.paras ryssä.''- ,
— Klvlperän Pdtka, Vapaa Sana
Toronto.
• • •
SUOMEN JOHTAVAN
KOKOOMUSLEHDEN VASTAUS
"Samalla itävöin kuin suomalaisten
valtiomiesten vierailu-Moskovassa
viime V syksynä, neuvostoliittolaisten
vieraiden käynti nyt Suomessa loi
pohjaa naapurimaiden jatkuvalle
ystävälliselle kanssakäymiselle . Ja
osaltaan: vähensi keskinäisten väärlur
käsitysten mahdollisuuksia. Tässä
mielessä oli Suomen sanomalehdistön
kannalta erittäin < mieluisaa kuulla
presidentti Voroshilovin lähtöpuhees^
saan antavan: erityisen tunnustuksen
lehdistöllemme, joka on hsrvässä
hengessä selostanut presidenttivierai­lua
ja tehnyt" suurta työtä hyvien
naapuruussuhteiden lujittamiseksi.'^
— Uusi Suomi.
. • • • '
JA AAMULEHTI JATKAA
"Toivomme Neuvostoliiton valtion­päämiehen
Ja hänen seuralaistensa
vierailunsa aikana henkilökohtaisesti
havainneen ja tunteneen, että sen
yhteydessä esitetyt ystävälliset sanat
eivät ole vain sanoja, vaan että koko
Suomen kansa on yksimielisenä vi­rallisen
ulkopolitiikkamme kannalla
Ja' että se vUpittÖinästl'pyrkii pitä­mään
yllä h«ylä6Uhteita ja rauhaa
edistävää yhteistyöiä niin itään kiiin
länteenkin päin.»
Näin kokoomuslehdet, myös kan­sanpuoluetta
lähellä oleva Etelä-
Suomen Sanomat on tyytyväinen:
"On ilman muuta selvää, että tämä
valtlonpäämiesvlerailu oli omansa
edelleen lujittamaan Suomen ja
Neuvostoliiton välisiä ystävällisiä
naapurisuhteita."
i l i m i s e t f a i l m e e t j ä kuinka-suuria
vaikeuksia lie joutuivat voittamaan
lyiikennetydläisten valtuuskuntaa.
Toiseen niistä kuului Suomen rau­tatieläisten
liiton edustajia ia tai- oii mleliiista nähdä, kuinka suurel-nen
valtuuskunta edusti rautateiden i la patrioottisella tunnolla ja innos»
Pasilan konepajan ' työntekijöitä- j tuksclla kertoivat kaikki — tuotan-
Valtuuskunnat kävivät Neuvostolii­tossa
Rautatieläisten j u h l a ^ ja sit­ten
tutustuivat Neuvostoliittoon ja
neuvostoihmisten elämään, työeh­toihin
ja kesälepoon. Kirjeenvaih­tajamme
pyysi Suomen rautatieläi­siä
kertomaan matkavaikutelmis-iaan.
Suomen rautatieläisten liiton val­tuuskunnan
johtaja Ragnar Tuöri
ilmaisi ihastuksensa niihin teolli­suuslaitoksiin,
joissa . valtuuskunta
kävi. Valtuuskunnalle- tarjoutui' ti­laisuus
nähdä, käinka paljon Neu^
vioistoliitossa tehdään ihmisen ^ ön
helpottamiseksi. Kuinka helposti
nopeasti tapahtuu esimeikiksi
vaunujen pesu Moskovan metron
Izmailovskin: vaunuvarikolla. Liba-tsheville
nimetyssä autotehtaassa,
rautateiden konepajoissa ja 'kaikki­alla,
missä valtuuskunta kävi; saat­toi
nähdä painojen kuljetusta yksin­omaan
nostureilla taikka säbkövau-nuilla.
Työläisten käden ulottuvil­la
oli kaikkea, mitä he työssään tar­vitsivat
Suurella lämmöllä Ragnar Tuori
kertoi neuvostoihmisten työstä so­dan
aiheuttamien hävitysten poista­miseksi.
fZaporozhjessa käydessäm­me'*;
hän sanoij "ja keskustellessam
me kaupungin asukkaiden kanssa
Politikoiminen
kysyy lantteja
Neur York. — Ilmoitusalan ää­nenkannattaja
"Printers Ink" esit­tää
arvioinnin, että tänä vuonna
tullaan käyttämään 75 miljoonaa
dollaria tässä maassa poliittiseen
ilmoittamiseen. Tämä summa tul­laan
käyttämään yksistään - sellais­ten
komiteoiden taholta jotka on
perustettu vissejä ehdokkaita - kan­nattamaan.
Yllä mainitun summan lisäksi 25
miljoonaa dollaria tullaan käj^tä-mään
yksityisten : ilmoittajien .ta­holta
konventloniejti ja vaalipäivä-illan
televisio- ja radiolaajalluksiin.
Sitäpaitsi monet suuret korp.o-ratsionit
ostavat ilmoitustilaa joit
tavissa julkaisuissa niin kutsuttuja
' oman laitoksen" mainostamisia
varten, joissa esitetään näiden kmr:
poratsionien päämiesten kanta kah-sallisiin
kysymyksiin nähden. Vaik­ka
ne ovat oletetusti "ei-poliittisia!',
ne kuitenkin on tarkoitettu vaikut­tamaan
äänestäjiin. Ja koska i i -
<moittaniista pidetään liikemenoiia
verojen kerääjien taholta, niin iso
osa siitä mikä käytetään tällaiseen
poliittiseen ilmoittamiseen olisi Iii-kevoittia
joka lankeaisi muuten ve-
'rotuksen alaiseksi..
CANADAN ATOMIVOIMASUUNNITELMA
LAHJANA YHDYSVALTALAISILLE
Ottawa. — Canadan hallitus on
antanut seuraavan kymmenen vuo­den
ajaksi yhdysvaltalaisille mono-polistcille
yksinoikeuden atomivoi­man
kehitykseen Canadassa^ ilmoi­teltiin
täällä viime viikolla.
Vaivaisella 2 miljoonan dollarin
hinnalla J. P. Morganin trustin alai­nen
ja yhdysvaltalaisten omistama
Canadian General Electric sai yk­sinoikeuden
atomireaktorien val­mistukseen.
Chalk Kiverin tiedcr
miesten .sanotaaan olevan "vihois­saan
ja pettyneitä'' sopimuksen
johdosta.
Viime viikolla saimme tietoomme
kaupan yksityiskohdat heti sen jäl­keen
kun AVashingtonista oli an­nettu
tietoja, jotka- toteavat, että
yhdysvaltalaiset suurrahamiehet o-vat
edelleen lujittaneet otettaan
Canadan resursseihin. Yhdessä Ca­nadan
liittovaltion julkaisemien ti­lastojen
kanssa nämä tiedot osoit­tavat:
Yhdysvaltain lähetystö ilmoitti
elokuun 20 p. että viime kymme­nen
vuoden kuluessa noin 300,000
canadalaista on siirtynyt asumaan
Yhdysvaltoihin. Maasta pois virtaa­minen
on lisääntynyt jatkuvasti sit­ten
toisen maailmansodan ja on ny­kyään
keskimäärin 35,000 henkilöä
vuodessa.
Tämän vuoden kuluessa yhdys­valtalaiset
saivat hituunsa yhä suu
remman osan Canadan öljytuotan-tolaitoksista
nousten 80% v. 1953
peräti 95% tänä vuonna. Kaivoksien
omistus on yhdysvaltalaisten käsis­sä
nykyään 75 prosenttisesti aikai­semman
70% asemesta ja tehdas­tuotanto
57 prosenttisesti aikaisem^
man luvun ollen 55%.
Yhdysvaltalaisten yhtiöiden ulko­maille
tehdystä $19 miljardin sijoi­tuksesta
on Canadan osalle tullut
$6.5 miljardia, eli kaikkein suurin
osuus, enempi kuin latinalaiseen
Amerikkaankin, joka on seuraavak­si
tärkein sijoitusalue yhdysvalta
labten kapitalistien tähtäimissä.
Canadan Chalk RiveriUä olevien
tiedemiesten kerrotaan olleen rai-
\t>stuneita General Eleetricin kans­sa
tehdyn kaupan johdosta. Yhdelle­kään
canadalaiselle yhtiölle ei an­nettu
tilaisuutta sopimuksen tekoon.
Tuo $2 miljoonaa on General Elee­tricin
sijoitusosuus ydinreaktorin
rakentamiseksi kokeilumitassa liit­tohallitukselle
j a Ontarion HydroUe.
Koko juttu esitettiin CCF:n ja
torypuolueen edustajille parlamen;
: tin alahuoneessa, v.kertoi Toronto
Star-lehden kirjeenvaihtaja Robert
Taylor. Ei yksikään heistä ottanut
asiasta kiinni^ kertoi Taylor. "He
sivuuttivat mainion tilaisuuden he­rättää
koko maa tajuamaan vaka­van
tilanteen."
GE sai myös tilaisuuden valita
Chalk Kiverin. .ammattitaitoisista
työläisistä 50, jotka on koulutettu
toimiinsa hallituksen kustannuk­sella.
Chalk Kiverin työläisien sanotaan/
olevan "vihoissaan ja pettyneitä",
sillä he uskovat, että kun reakto^
rien kauppaamiseen avautui maail­man
markkinat, niitä tullaan val­mistamaan
Yhdysvalloissa Schcnec
tadyssa sijaitsevassa GE:n pääma­jassa
eikä Peterborossa, jossa si­jaitsee
tämän yhdysvaltalaisen yh­tiön
alayhtiö.
Tarkoitukseen tullaan käyttä­mään
Chalk Kiverillä saatuja tie^
loja ja niin Canadassa menetetään
tjehdyn työn arvo. Samaset canada-laiset
työläiset olisivat voineet aut­taa
suuren teollisuusvoimalaitoksen
rakentamisessa-Canadassa.
tolaitosten johtajista alkaen rivi-työläsiiin
asti —-siitä, mitä on pan­tu
kuntoon j a r a k ^ e t t u uutta".
"Kaikkialla, missä me kävimme",
jatkoi Ragnar Tuori, "me saimme
nähdä^^öntekijäiii huolellista ja
sangen vakavaa suhtautumista tyiK
hönsä.>: Erikoisen mieluista on pan­na
inerkiUe.viettä kaikkialla' naiset
tekivät yhdenvertaisinaffyötä mies­ten
rinnalla."'Tulimme ymmärtä­mään,
että 'Neuvostoliiton voima on
ihmisten rakkaudessa työhönsä. Jos
koko maassa ihmiset suhtautuvat
työhönsä'sillä tavalla kuin Zapo
rozlijessa, hiin. Neuvostoliitto on to­siaankin
suuri voima".
Suomen rautatieläisten liiton val­tuuskunnan'
jäsen Eino Salman ko­rosti
neuvostoihmisten ;;pyrkimystä
rauhaan ja ystävyyteen muiden kan­sojen
kanssa. Hän korosti myös
neuvostoihmisten tfetoista suhtautu­mista
työhön. '^Niissä tuotantolai­toksissa,
joissa me kävimme", hän
sanoi, " o l i näytetauluja, joihin oli
kirjoitettu koko tuotantolaitoksen
ja kunkin työosaston - tehtävät: kuu­dennella
v- viisiviiotiskaudellai sekä
myöskin ne: tavoitteet; joihin oli py­rittävä
täUä hetkellä. Kaikki tämä
kuvastaa sitäi että neuvostoihmiset
ymmärtävät tekevänsä työtä omaksi
hyVakseen, koko känsän hyväksi".
Rautatien vahtimestari Valtavuo-ri
lausui mielipiteeijsä Neuvostolii­ton
rautateiden, työstä;,f Minun mie­lestäni".
|hgn sanoi. ."Neuvostoliiton,
rautatiet ovat sangen hyvänsä kun­nossa!"
Kaikkialla,' 'missä me kä­vimme,
kiiimitin V tahtpmattanikin
huomiota rautateiden mainioon ti­laan".
'
Piasiian konepajojen työläisten
valtuuskunnan -johtaja puuseppä
Aleksähteri Oman sanoi, että niissä
rautateiden konepajoissa, joissa me
kävimme", öli työ järjestetty hyvin.
Työpaikat olivat puhtaita ja järjes­tys
oli hyvä.
"Meitä miellytUvät kovin tuotan-tolaitostenne
työläisten j a johtajien
keskinäiset suhteet" — sanoi putki-aföitaja
Tauno Einari Koistinen.
Hän esitti «simetfein. joka osoittaa
sitä,et{^t Neuvostoliiton työläiset
tunne jbniistä äentavaa pelkoa
"päällystön" edessä eivätkä yritä
p e t ^ ä johtajiaan*.
"Minuun teki suuren vaikutuksen
käynti pioneerijeirillä ja lastenhoi-tolantoksissa"
— sanoi sähköhitsaa^
ja:Evert Savolainen. '"Tulin tunte­illaan,
kuinka suurta huolta valtio;
pitää nuoresta sukupolvesta; sen JO-petuksestä
ja kasvatuksesta. Oli
mieluista nähdä^ kuinka huolehdi­taan
lapsista aivan pienestä pitäen
keskikoulun yläluokalle asti. Siel­lä,
missä lapsiet saavat näin perus­teellisen
j a hyvän hoidon^ he kasva­vat
terveinä j a reippaina. Tämä pn
oikea kasvatustapa j a sillä on suu­ri
merkitys,^sillä nuoriso on maan
tulevaisuus". -
' Evert Savolainen lausui mielipi­teensä
myös lääkintäpalveluksen ti­lasta
Neuvostoliitossa. Hän antoi
sille korkean arvostuksen.
Valtuuskunnat sanoivat olevansa
sangen tyytyväiset Etelämnatkaan-sa
jä kprcBtivat työtätekevien levon
snaUikelpoista järjestystä.
Keslnistelun lopussa rautatieläiS'
ten liiton valtuuskunnan johtaja
BajgnarTiiori kajosi Neuvostoliiton
jä^uomen ystävällisten yfat^ksien,
mm. molempien maiden rautatle-läisten^^
ystävälUsten yhteyksien lu;
jittamisen suureen merkitykseen.
Mainiten; että Neuvostoliitossa he
saivat osakseen sangen vieraanva­raisen
vastaanoton, Tuori sanoi:
"On hyvin tärkeätä, että sellainen
pieni 'maa kiihii Suomi olisi hyvässä
y s t ä v y y d e s ^ , naapurinsa ^ kanssa.
BlieleStänfj^uomcnn rautatieläiset te-:
kivat kotimaalleen hyvän palvelukr
sen solmimalla lujan^ ystävyyden
Neuvos|oIiitCT rautatieläisten-sa.
llujitettakoon' näitä ystävyyssi-teitä
edelleenkin. Olen varma: ä i -
tä, että kukin meistä tekee kaiken
voitavansa hi jittaakseen vielä enem­män
maittemme välistä ystävyy^
t ä - : . '
SITA
TÄTÄ
VSEO» FUCTE
Pastori 011 kutnmnt ^settrn^
koolle mkoflemaan asteeu'puolesta.
Saaniatttplistaan IMin^^^ to seuti.
kuntalaisia pet^mein kiesein:
"Joidenkin teidän ttSko on vama
valitettaran']wutiov^ ke.
rääntyneet tänne riidtoflemaan sadeta
ta, mutta j4ideiläkään teillä el ole sa-teenvarjoa
mukanaan.".
Sairautta paljon,
myös iloisempia
Pres. Voroshiloviit puhe
Suomeen saapuessaan
Öljyä 70 metrin
korkeuteen ilmaan
Teheran. — Quimissa, .noin 180
km etelään Teheranista, on tavat­tu
öljyesiintymä ja Persian kansain­välisen
öljy-yhtymän mukaan on hy­viä
toiveita, että kysymyksessä on
suuri öljykenttä.
Uuden^ lähteen: öljy suihkuaa 70
metrin korkeudelle ilmaan peittäen
alleen ympäröivän erämaan. Paine
on voimakas.
Persian valtion Öljy-yhtiö löysi
nyt ensimmäisen kerran 1951 .'ta­pahtuneen
kansallistamisen jälkeen<
huomattavimman öljylähteen. ^ ^
Äskettäin kalkkarokäärmeen
puremaan kuoli mrs. Helen
Hay, Torontosta ja siitä syystä
juttu herättikin suurta huomio­ta.
'Nyttemmin saimme tietää,
että torontolaista, 11-vuotiasta
Brian Rolphia, (yllä) myös puri
kalkkarokäärme Point-Au-Ba-rilissa,
mutta että hän oli kui­tenkin
toipunut saatuaan pi­kaista
Jääkäri]^ apua. Mrs.
Hayn tapauksessa lääkärin
apuun turvautuminen^iipyi lii­an
pitkään. " ] ,
Suuresti kunnioitettu Herra Presi­dentti,
Kunnioitettavat naiset ja
herrat. Hyvät ystävät.
Ensinnäkin haluan koko sydä­mestäni
kiittää Teitä, Herra Presi­dentti,
sydämellisestä tervehdykses­tä,
jonka esititte meiUe juuri pide^
tyssä puheessanne. Teidän puheen­ne
täällä ja meidän valtuuskuntam­me
lämmin vastaanotto maassanne
eivät ainoastaan syvästi liikuta
meitä, vaan myöskin vakuuttavat
siitä, että Suomen kansa samassa
määrin kuin Neuvostoliiton kansa
vilpittömästi pyrkii luottamuksen ja
ystävyyden keskinäiseen lujittumi­seen.
Neuvostoliiton ja Suomen väliset
suhteet sodan jälkeisinä vuosina ra­kentuvat
lujalle pohjalle. Niiden
pohjana on sopimus ystävyydestä,
yhteistyöstä ja keskinäisestä avun­annosta.
Mitenkä oikein Te sanoit­tekaan
— tämä on hyvä sopimus.
Se luo varmat edellytykset yhteis­ymmärrykselle
kahden riippumatto­man
maan välillä. Se takaa ram
han, sovun sekä keskinäisen luotta­muksen.
Molemmat valtiomme kehittävät
keskinäisiä suhteita tarkasti noudat­taen
.osapuolten tasavertaisuuden
periaatetta; toisen : puolen sisäisiin
asioihin puuttumattomuuden peri­aatetta,
riippumattomuuden ja su­vereenisuuden,
keskinäisen kunnioi­tuksen
periaatetta, taloudellisten
suhteiden molemminpuolisten etu­jen
periaatetta. Nämä suhteet saa­vat
yhä laajenevan luonteen.' On
hauskaa myös panna merkille, että
meidän maidemme välillä kehittyy
tieteellis-taloudellinen y h.t e i s työ,
kulttuurisuhteet laajenevat, tieteen
sekä urheilujärjestöjen edustajain
valutuskuntien vaihto vilkastuu. -
Viime vuonna Moskovassa pidetyt
Neuvostoliiton ja Suomen -väliset
neuvottelut kuvastivat maidemme
keskinäistä pyrkimystä ystävällisen
yhteistyön edelleen kehittämiseen.
Näiden yhteisten neuvottelujen
tuloksena: allekirjoitettu sopimus
yhteisen ystävyys; yhteistyön ja
avunantosopimuksen jatkamisesta
sekä sopimus Neuvostoliiton ennen­aikaisesta
luopumisesta oikeuksis­taan
käyttää Porkkalan aluetta soti­las-
ja laivastotukikohtana täydelli­sesti
vastaavat molempien maiden
käsitystä molempien kansallisista
eduista j a että^ ne ovat omiaan pa­rantamaan
kansainvälisiä . suhteita
yleensä ja etenkin Pohjois-Euroo-passa.
' ^ *
On kulunut jo vuosi siitän kun
korkeasti kunnioitettu suomalainen
valtuuskunta vieraili Neuvostolii­tossa.
Tämän vuoden kuluessa ys­tävälliset'
suhteemme - ovat menesr
tyksellisesti kehittyneet ja todista­vat
vielä ^kerran meidän maidemme
noudattaman politiikan oikeutuk­sen.
. .
Rakennettaessa ja vahvistettaessa
hyviä naapuruussuhteita Neuvösto-liiton^
jä-Suomen .välille suurta; osaa
esittävät suiiri Suomen valtiomies.
Herra Pfiesidentti Paasikivi j a Suo^
men tasavallan Presidentti Herra
Kekkonen.' Meidän maassamme an­netaan
suuri arvo heidän osuudel­leen
meidän molempien välisen kes­kinäisen
luottamukseh vahvistami­sen
jalossa työssä.
Minuil^ tuottaa mielihy\'ää puhua
tästä ollessani ystävällisen Suomeh
presidentin.,vieraana. Ilolla muis­telen
.yhdessäoloamme Moskovassa
viime vuonna Suomen valtiomies-
•»n. herroipn PagsikJvpn. KekV/^r^r
Skogin -ja; Syenton kanssa. - TämS
viciuii,a jatti uiiOiii.umctti.uiiiat .jaijci
niiden neuvostoliittolaisten johta­jien
sydämiin, - jotka ottivat vastaan
rakkaat 1 suomalaiset vieraat
Meidän valtuuskuntamme kuun- •••'Jristevk«pssä menetti ajuri jos
teU nffipljhxyin tänään Suomen va- i a k i n syystä autonsa kontrollin ,j
: StrrCatharini»^: ; Parhaimmat
terveiset'^ : täällä hedehnäalueelti
Täällä on ollut tavallista kylmempi
j a sateisempi ^^kesä. Nytkin on sa­tanut'vettä
useita kertoja päiväsi
' On' pitkä aika Siitä kun viimeksi
kurjoitin. Olen vähän odotellut, et­tä
ehkä toiset ottavat suorittaakseen
kirjeenvaihtajan tehtävät ja suorit­tavat
sen paremmin kuin minä.
Nyt 'on jo kulunut seitsemän viik'
koa siitä k im Irja ja Paavo Kivinei
joutuivat'auto-onnettomuuden takia
sairaslistalle. Irja on kuitenkin jo
kotona tehtävissään, mutta^ Paävc
on vieläkin vuoteessa j alkakipsiei
t a k i a ;Se on heille kummallekii
varmaan hyvin raskasta aikaa.
Roy Tuisku loukkaantui myös au
totapaturmassa melko vakavasti
Paikallisen lehtitiedon mukaan hä
heitä meni leiikäluut rikki, hampai
ta pois, nenä j a kitalaki rikki. Hän
myös on; jo kotona, vaikka kayis
vielä Idpsissä. Toivona
pikaista toipumista. Kaikki sairaä
det ovat vaikeita, mutta vielä kiu
sallisempia; ovat -; - pääviat, jotki
muuia ohella' vaikeuttavat syöntiä
kin.
Myös Hilda Laari joutui tapatur
man uhriksi; Onnettomuus tapah
tui kotona. Kivillä kuormatut kär
ryt kaatuivat - takaapäin oikean ja
Jan; polven ; taakse sillä seurauk
sella, että hän kaatui'ja oikea kasi
varsiluu katkesi vähän7kyynärpääi
alapuolelta.: Käsi on nyt kipsath
olkapäästä alaspäin niin että vati
vähän sormia näkyy. Polvessa, e
ollut- onneksi 'mitään luuvikai
mutta iho hiertyi pahasti ja se .01
aiheuttanut' paljon kärsimystä. -
Nyt: lauantal-iltana oli taas tapa
turma. Nuoria oli ajelulla Niagars
Fallsilla., r N i i n sanotussa "apilaleb
kavasta aikomuksesta kulkea edel­leenkin
meidän maidemme .välisten
ystävällisten suhteiden ja rauhan
tiellä.: Puolestamme pyrimme vah­vistamaan
sitä,.että maidemme väli­set
keskinäiset suhteet olisivat yhä
ystävällisemmät ja sydämelliset
jotta' mitkään harmit eivät pääsisi
synkentämään näitä suhteita. -
Hyvät ystävät. Haluan vielä ja
vielä kerraii korostaa tänään, että
Neuvostoliiton: ulkopolitiikan kul­makivenä
on ollut ja on oleva rau­hanomaisessa
rinnakkaiselossa pysy­minen
erilaisten sosiaalis-taloudel-listen
järjestelmien kanssa. Neu­vostoliiton
kommunistisen puolueen
20. puoluekokous on vahvistanut
sellaisen ulkopoliittisen piiolueoh-:
jelman,* jota kannattavat ja noudat­tavat
miljoonat ja taas miljoonat
ihmiset kaikissa sellaisissa maissa,
jotka ajavat rauhan j a ystävyyden
asiaa. ' '""
Oman maamme rauhanomainen
ulkopolitiikka kuvastuu joka päivä
konkreettisissa asioissa. Neuvosto­valtio
on, kuten tunnettua, täydeili-sesti
lopettanut rajojensa ulkopuo­lella
"\ olevat sotilastukikohtansa.
Neuvostohallitus ja Neuvostokansa
ovat lujastivvakuuttuneet siitä; että
tällaisten tukikohtien olemassaolo
Jatkuu 4. sivulla
iiiiji iSKi auton* takaosa' pylvääseeo
Lähempänä sillä sivulla - istui suo
malamen tyttö, Eura Kastus (Wuol
let). Hän loukkaantui vakavasti
Vasen käsi murtui neljästä kohdat
ta ja joutunee käsi olemaan ki;
sissä melko kauan^ Myös on hänei
oikea jalkansa kipsissä polveen ast
Lisäksi on mustelmia ja muita pU
kuvammoja. Toiset mukana ollee
pääsivät onnettomuudesta pikkt
vammoilla.
Näiden tapaturmien lisäksi mr. j
mrs. Hamuksen yksitoistavuotia
tyttö kaatui tällä vukoUäpolkupyi
rällään ja kuulemani mukaan hi
neltäkin murtui käsivarsiluu.
On tässä tapaturmia yhden pail
kakunnan suomalaisten osalle! .
Sairasluettelossa on vielä muit
kin: Jälmär Johnson on sairaalasa
sydänvian takia ja Ester Aho p
myös sairaalas.sa. - Toivon heille p
'Kaista parantumista ja samall
myös toipumista Jtselleni.
Oh tääUä silti iloisempialdn t
pahtumia kerrottavana.: Helii
(Mäki) Glauton on puolisonsa kan
sa saanut/vieraakseen haikara
joka ibi heiUe lahjaksi pikkutyto
Terveyttä j a menestystä'uudelle t
lokkaalle ja vanhemmille myo
Kaikkia tuttaviapa lukijoita te
vehtien, Hilda.
PÄIVÄN PAKINA
Nafejeviäa ja muisfal(in käärmeistä
• • Orilian. • lähettyvillä^j Ontariossa,
äskettäin;; tapahtuneen kuolemanta­pauksen.
johdosta%ide(ty' kuoleman-syyntutklmus.
totesi, että 46-vuotias
mrs. Helen Hay,Torontosta/;;kuoli
käärmeenpuremasta saamaansa myr­kytykseen,
eikä ^veritulppaan, kuten
aikaisemmin luultiin';'/'
Tutkimustensa perusteella tri Fred­erick
Ja£fe suosittelee tämän kuole­mantapauksen
Johdosta; että Onta­rion
kaikki myrkylliset käärmeet olisi
tehtävä tunnetuksi, ja että niille
paikkakunnille, missä tiedetään myr­kyllisiä
käärmeitä olevan, varattaisiin
asianmukaista vastamyrkkyä.
. Kuten muistettaneen mrs. Hay oli
Six-Mile Järvellä kesämökkhtsä laitu­rilla,
missä hän .näki käärmeen ui­massa.
Hän otti sen ylös järvestä, jol­loin
käänne;'-^«^khäinen kalkkarokäär­me,
puri faäntä. - -
Vaikka sillä alueella tiedetään ole.
van kalkkarokääimeitä; 4 tarpeellista
vastamyrkkyä ei- ollut saatavissa.;Tä­hän
on tietenkin osaltaan vaikuttanut
se yleinen kSsiiys;; että Ontariossa
löytyvät kalkkarokäärmeet, vaikka ne
voivat aiheuttaa kuoleman pikkulap;.
selle, eivät kuitenkaan ole niin myr­kyllisiä,
että ne oUsivatrvaarallisia air
kulsille, jotka paremmin voivat Jou­tua
kosketuksiin käärmeiden - kanssa.
Nyt saadun - kohtalokkaan opetukr-sen
. perusteeUa ; tri ^ Jaff e s u o s i t t ä ee
sellaista katsantokantaa, että kaikkia
käänneenpuremia on pidettävä vaa-r
rallisina siihen asti kunnes toisin
todetaan: .'kaikkein; tärkein idka on
kaksi enshnmäistä tuntia"; sanoi hän
selittäen, että käärmeenpureman ylä­puolelle
pitäisi vppna kierre^
pureman kohdalle" tefatä^ suurempi
haava niin, että myrkky saadaan siitä
pois.
Suositellessaan/ käärmeenpureman
vastamyrkyn hankintaa paikkakun-nine,
'missä sitä voidaan tarvita;; tri
Jaffe selitti samalla, että vastamyi^-
kyä tulee antaa vasto .'Sitten kun on
saatu: täysi varmuus ; -minkälainen
käänne on henkilöä purrut.
-Mielestämme:hyviä; ja varteenotet-tovia
esityksiä joihin -kaikkien - erän­kävijäin
Ja maaseutaasukkalden kan.
voimme havaita; taas kasvattaneem­me
käärmeitä povessamme. '
i^Meidan inleless^me on 'Canadan
puolustusm'ihist^ ; Campneyn Länsi-
Saksassa muutama 2^vä sitten an-taona
lausunto, että liittohallituksem­me
harkitsee saksalaisten; lentäjäin
kouluttamista/ Canadassa. *
, - Tämä- tavallisia kadun miehiä ja
naisia hätkähdyttänyt nutistieto he­rätti
ensinnäldn mieleen; kysymyksen,
että niiksi-tällaisesta/asiasta piti en-simmäisäEsiv
antaa Julkinen tiedoitus
nattaa; kiinnittää huomiota seUaisil'-
Ia paikoilla .missä tiedetään myrkyl­lisiä
käärmeitä olevan. -
Toisaalta näyttää kuitenkin siltä,
että me / olomne / imw!e»Hfctintnpff
ajautumassa: siihen -asmiaah;; että
maamane' rajojen i ulkc^uolella? - Miksi
ei puolustusministeri Campney esittä-^
njrt tätä'ajatusta ensin canadaiaisten
harkittavaksi^
'Toiseksi- tuli mieleen epämieluiset
muistot menneisyydestä. -
Toisen-maailmansodan edellä osal­listui
'Canädaklit omalta osaltaan
Saksan, militarismin rakentamiseen
siinä mielensä, että Saksasta olisi saa:
tu "kommunismivastainen etulinna-ke",
kuten sUloin selitettiin.
Me tiedämme liiankin hyvin mihin
sillohien seikkalu JohtL
Mutta"katkerista;/;; kokemuksista;
huolimatta on taas ryhdytty; toimen­piteisiin
Saksan imperialismin aseis-temisetei
— ja taaskin saman kcsn-munismivastaisen
verukkeen perus­teella.
.TmUä kertaa meHIe selitetään,
että; Länsi-Saksan imperialismia' tar­vitaan
r- NATO :n jäsenyydessä -idän
kommunismia vastustamaan! •
Meillä (ä luonnollisestikaan ole m i ­tään
takeita Isiltä, etteikö Canadassa'
nyt/ehk&:;k^
Saksan imperialismin' palveluksfe
tulevia lentäjiä tulla taas käytt
mään - Cänadaa vastaan, kuten ki
tettlin' toisessa riiaaflmansodas
kaikkea;', sitä "apua", mitä Hltla
Saksa meiltä sai. - '
J a ' siinäkin tapauksessa, vaik
olettaisimme, että maailman rauha
vohnät Voivat nykytilanteessa hurte
tia sUtä, ettei Saksan miUtaris
pääse enää kolmatta verilöylyä!
miskUnnalle-järjestämään. tnsiA
kannettavaksemme tulisi puolusti
m i n l s ^ Campneyn suunnitelm
toteuttamisesta sievoiset menot.
Meille on kemottu, että Canadan
mavDimiän käyttöön otetaan noin-miUo<
Hiää' dollaria -maksavia ; Icnl
kondte.. Niiden, pitäisi olla viimei
huutoa alanaan, — Ja puohistusl
toksenune tarvitsee luonnolliscsU i
kyaikaisia välineitä kotipuolnsta
varten. Mutta käytetäänkö t&
kalliita laitoksia Saksan milltarl*
henkiinherättämiseksi; saksalaisi
juiikk^liMiklen/koulnttamise&si. ..t
mitä varten? Ja; Odottaako puolu*
ministeri Cänymey. että liikaverott
sen alaisena olevat canadalalset«
tautuvat tähän kysymykseen mldO
väUä? .
Meistö tuntuu, kuten sanottu, el
jos lör. Camjmeyn «uunniteknaa >
Vetaan toteuttamaan, siitä voi k*
ty^ i - omaan - kansalliseen po*****
paljon myzfcyllisempl käärme kato
ndnkä johdosta tri Jef te suositte
tehokkaita-vastatoimet^lteita.