Vapaus, August 20, 1957

              Sivu 2 Tiistaina, elokutm 20 p. — Tuesday, Aug, 20,1957
VAPAUS — Sadependent. Ijibor
Olgan <tf FtaiDUb Canadiasi. Es-taUfitad
HbT. e. 1017. AattuKtud
mm MBQood clSM inall hf thc Poit
Offlee Department; OtU#ft. Pdb-
UAcd tlixlee vetitly: TTaesdays,
Thimdaj» and 8atarda3« by Vapaus
FrtbHrtilng Company LtcL. at 100-102
JBm.St, W , Sodbury; Ont, OtmuUt
T^lephones: Bot, Office 06. 4-4aM:
Editozlal Office O a 4-428S. Ifanacer
EL 8uksL Edltor W. Eklund. BCaiUng
addre»: Bo» » , Budbrny. Ontario.
Adirertising rates Upon applleat^
l^anslatlon free df cluuie, .
IILAUSBIllNiinr;
Canadana: 1 vk. 7X0 6 kk. S.75
3 kk. 2.25
JThdTSvalloIna: 1 vk. 8JOO 6 kk. 430
auomasa: i vkL &80 6 kk. «.79
1917 — Juhlavuosi — 40, vuosikerta-—1957
Taas uusi '^väara'*
Eräs suuri päivälehti, tarkemmin sanoen torontolainen
Globe and IVIail ^ i t t i perjantaisessa toimituskirjoituksessaan
varoituksen siitä, että toisin kuin on Suuren Rahan lehdissä
puhuttu, ön olemassa "vaara", että kommunismi saavuttaa
sarjan Uusiai valloituksia' ei raa'aila voimalla, vaan suostut­telemalla"
— eU tavallisella kansan kielolla sahottuna, "kom­munismi
saattaa voittaa vaaliuurnilla".
"^^^^^^^ eräät lokaviemärilehdet, Globe and Mail
katsoo asioita sellaisina kuin ne ovat ja tunnustaa, joskin
hieman kiemurrellen, että tosiasiat ovat tarua kummempia
jä't5ulee siihen lopputulokseen, että: porvarimaiden tulisi vis-sieissä
asioissa ryhtyä tekemään jotakin käytännöllistä kau­niitten
hyvien puheitten katteeksi.
Kuten tiedetään. Suuren Rahan lehdet ja muut propa­gandistit
ovat vakuuttamalla vakuuttaneet, että "kommunis-^
tit;eivät ole päässeet äänestyksen avulla missään valtaan,
eivätkä tule pääsemäänkään, selittää Globe viitaten siihen
tosiasiaan, että sosialismi suoritti historiallisen läpimurtonsa
vallankumouksen kiautta Venäjällä, kansallisen itsenäisyys-
' taistelun puitteissa ja yhteydessä Kiinassa ja hitlerivastaisen
isodan pyörteissä Punaisen armeijan etenemisen vanavedessä
Itä-Euroopassa. Tämän lisäksi — j a hieman tosiasioita tyr-miert,
Glöbe sanoo; että kommunistit ovat Canadassa-ja muis­sa
länsimaissa saaneet huonoimman kannatuksen kuin muut
^puolueet ---vaikka: esimerkiksi Ranskassa on kommunistinen
puolue suurin parlamenttaarinen puolue.
: ' * M u t t a toisin kuin monet itseään ja lukijoitaan pettävät
' katulehdet, Glöbella on riittävästi selkärankaa esittääkseen
ny ti että "äskettäisten vaalien pitäisi kolauttaa tätä omahy­väisyyttä.
Viime kesänä Intiassa pidetyissä vaaleissa Intian,
^kommunistinen puolue saavutti huomattavan voiton eteläises­sä
osavaltiossa, Keralassa, missä kommunistit muodostivat en­simmäisen
vaaleissa valitun hallituksen; kansallisella por­taalla
siitä (Intian kommunistisesta puolueesta)' tuli parla-
^mentin suurin oppositiopuolue. Indonesian kommunistinen
puolue saavutti merkittäviä voittoja alueellisissa vaaleissa
Jaavassa.
"Samanaikaisesti Brittiläisessä Guiartassa . . . punaisten
jöh^ania kansan Edistysmielinen Puolue on voittanut yli toi-
^sen^puolen valittavista paikoista lainlaatijakunnassa . . .
^Kaiickinämä ovat olleet .suhteellisen oikeudenmukaiset vaa-
>ilit; ei ainakaan virkailijoilla ole dllut syytä tehdä vaalikep-tt'osia
punaisten hyväksi.
**Nämä voitot viittaavat siihen, että mitä tahansa epäon-v-
ln^tumia heillä; on? muuallaj kommunistit mvat kehittäneet
'^tnenestyksellisen tekniikan voltta'akseen tavallisten aasialais-
'Un luottamuksen . . ."
Olemme lainanneet Globen toimituskirjoitusta näin pal-ijcÄi
»e'mm'6 "oman käsityskantamme" tueksi, osoitukseksi
?%iitä,' että Suuren Rahan lehdet eivät loppujen lopuksi itse­kään
U9ko tarinoihinsa siitä, - että "sosialismi ei muka voi
nousta'valtaapparlamenttaarisin keinoin"^ Samalla on syytä
f eräiden "äkkijyrkkien"' työväenmiestenkin harkita asennet­taan
ja huomioida,' että niin erilaisissa olosuhteissa ja erilai­sin
keinoin kuin sosialistinen järjestelmä onkin tähän men-
; nessä kehittynyt, sosialismiin siirtyminen parlamenttaarista
'tietä käyttäen on täysin mahdollista niin tällä mantereella
kuin vanhalla mantereella ja Aasiassakin.
• Pinnallisesti asioita katsoen Brittiläisen Guianan vaali-
< tapaus vahvistaa niiden "äkkijyrkkien" asennetta, jotka pitä-.
vät- kiinni. siltä käsityksestä, että vallassaoleva porvaristo
jptt^ä niin tiukasti kiinni, etuoi että ai-,
' 'noastaan aseellisen taistelun avulla yoiäaan siirtyä sosialis­min
olosuhteisiin. Myönnettäköön avoimesti, että heillä on
tässä voimakkaita argumentteja. /He voivat osoittaa, että
' esim. Blrittiläisen Guianan Kansan Edistysmielinen Puolue
'saavutti jo neljä"vuotta sitten voiton tri CheddiB. Jaganin
; johdolla, mutta brittiläinen siirtomaahallinto kukisti aseelli-fsin
voimin hänen hallituksensa osapuilleen samassa hen-vgessä
kuin kukistettiin aikanaan työväenvalta Suomessa 1918;
)N£mä äkkijyrkät työväenmiehet ja -naiset voivat viitata sii-
: h ^ ; että kansanvallan kukistumisen jälkeen oli Brittiläisessä
; Gttlanassa järjestetty niin "oikeudenmukaiset*' vaalit. — ku-vten
Globe huomauttaa r - että vaikka joka ainoa valitsija
1 olisi antanut äänensä Kansan Edistysmieliselle Puolueelle,
, lainlaatijakunnan "enemmistö" jäisi silti Britannian siirto-vmaahallinnon
puolelle, sillä'28 jäsentä käsittävästä lainlaa-
; tijakunnasta valitaan kansan äänestyksellä vain 14 jäsentä
(-«•»•«loppujen paikkojen täyttäminen ja lisäksi puhemiehen ni-
; niittäminen jäädessä brittiläisen kuvernöörin yksinvallaksi. : v
; • Vissit "äkkijyrkät" jatkanevat edelleen, että näitä porva-
< rien toteutetaan muissakin
^porvarillisissa, maissa: : Entisajan demokraattisten sääntö-vjen
mukaan on tavallisesti menetelty niin^ että suuremmalle
'^puolueeUeannetaanensimmäisekSi ja viimeksikin hallituk-
; sen muodostaminen ja kannatustaan vastaava edustus kokoo-
^ musballituksissa, mutta nyt on esim. Ranskassa menetelty
iniin, että suurin parlamenttipuolue on keinotekoisesti ja
kaikkia demokraattisia pelisääntöjä r i k k ^ ^ sivuutettu halli-ttdcs^
siksi, kun valitsijat' ovat Suuren
Rahan mielestä äänestäneet' "väärää puoluetta",
^^v; 'Myöntäen, että äkkijyrkät ovat kaikessa tässä oikeassa^
Inieistä tuntuu kuitenkin siltä, että he eivät osaa a^^
^arvoa; sille suurelle muutol^elle; mikä on' jo maailmassa
tapahtunut sosialismin hyväksi, eivätkä liioin oivalla kanso­jen
yleisen mielipiteen todellista voimaa,
f 'v. Meidän käsittäälcsemme Brittiläisen Guianan^ vaalitulos
;"on uusi kirkas erimerkki siitä^ että kehitys sosäalismiin ^voii
iJa ttile täst^ lähtientapaht aina toivo-t.
VpäaA tietä, demokraattista tietä >ayöten. Brittiläinen Guiana
;ön vain yksi pikkumiaa siinä monen niaan särja^^r jokat tulee
;^oinaa kansallista tietään ja. tajpaansa seuraten avaamaan sd-äialistisen
kehityksen portit.
Mutta.tämä ei,ole käsittääksemme kenellekään mikään
yyaaxA** ^ sillä jos^e todella olenune aita mieltä, että äimis-
'.l^älÄnto enenbrustöllä on oikeus päättää omista asioistaan:ja
S Y N T Y A A Ä -
P Ä I V IÄ
Alex Sciirodeinu, Rocky Mt.
House, : Albertä, täytiSä torstaina,
elokuun 22^^11» 15 vuotta.
Karl TörmälK N a l m Centre, Ont.,
täytti maanantaina lokakuun 19 pnä
70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Miksi N-liitto ei yksin
lopeta
Miksi N.-Iutto yrittSesMai' a i ­kaansaada
M n s a i n v ä l^
atomi- j a vetyaäeiden kokeilujen jto-pettämiseksi
ei itsealoitteisesti j u ­lista,
että 6 ise luopuu kokeiluista
määrätyksi ajaksi?
Tämän • kysymyksen,' joica uiseni
esitetään Canadassa j a muissa län­simaissa,
esitti Japianin johtavah:
päivälehedn toimittaja Tomeria H i -
rooka Neuvostoliiton kommunisti­sen
puolueen sihteerille Nikita
Hruishtsheville äsken p i d e t j^
haastattelutilaisuudessa. '
Osoittaen, että "ihmiset kaikkial­l
a maailmassa ja niiden joukossa
atojo^i- j a vetyaseita omaavien mai­den
äsiiklcäar yhä i tsepiMaisemmin
puhuvat huolestumisestaan koefä-jähdyksien:
saastuttamisvaarasta".
Hän kerfoi elokuun 14 pnä, että Hirooka jatkoi; "Uskon, että maa,
viranomaisten haltuunsa saamista' joka itsealoitteellisesti päättää 16-
asiakirjoista käy edelleen ilmi, että- pettaa kokeilut saa kohdalleen mo^
salaliittolaiset olivat suunnitelleet raalista mainetta; Voimme olettaa.
Salaliitio
Indonesiassa
Djakarta. — Indonesiassa on
paljastetfa laittomasti toiminut
aseetflnen jariesto» Joka on yrittä­nyt
saada aikaan epäjärjestystä
maassa Ja siten vähitellen muutta­maan
kokp maan hallineaoIHsen
rakenteen, ilmbitti armeijan edus
iaja, everstiluutnantf i Prlngadie.
liitto jttUstaa luopuvansa ydinasei- "Olen varma, etta Intia allekir-den
kokeiluista, mutta toiset maa^ joittaisi senluontoisen asiakixjan.
joOia «n ydinaseita, eivät seuraa - Epäilemättä K i i n a n kansantasavalta
esimerkkiä j a jatkavat kokeiluja,! j a kaikki sosialistiset maat allekir-
On luonnollisia, että Neuvostoliitto * joittaisivat sen.
jäi^i jälkeen ja toiset atomivallat "Entiset riippuvaisessa asemassa
tekisivät 'kaikkensa sivuuttaakseen olevat siirtomaat, jotka ovat saa-
Neuvostoliiton. > vuttaneet vapautensa j a j o i l l a e i ole
"Saavuttamatta i^itään me oli­simme
pakoitettlija jatkamaan ko­keiluja
j o n k i n ' a j a n kuluttua. Mikä
siitä o l i s i tulos? Aseistamiskilpailu
kiihtyisi j a saavuttaisi vieläkin laa­jemmat
mittasuhteet.:
Näin ollen Neuvostoliiton yksin
halua eikä mahdollisuuksiakaan r a ­kentaa
j a kokeilla atomi-ya vety-aseilla,
tulisivat epäilemättä,yhty­mään
siihen.
'Tällä tavoin muodostuisi ikään^
kuin yhteinen rintama niistä, mais^
useitten korkeitten sotilas- j a sivii-lihenkilöitten
surmaamista sekä tär­keimpien
sotilaallisten laitosten ra­etta
jos Neuvostoliitto yrittäessään
aikaansaada kansainvälistä sopi­musta
kokeilujen kieltämiseksi sa-jäyttämtstä.
He olivat varastaneet' manaikaisesti julistaisi, että se ai-aseita
sekä räjähdysaineita armei-'
j a n varastoista j a ennättäneet suo­rittaa
j o kaksi aseellista hyökkäystä
eniten toiminnan paijastumista.
Pringadien mukaan järjestö oli
lähinnä keskittynyt pääkaupunkiin
j a Jaavan länsiosiin, joskin sen ta­holta
o l i yritetty; saada yhteyttä
muualla maassa toimiviin laittomiin
järjestöihin.
. Djakartassa j a Bandungissa on p i ­dätetty
useita upseereita j a s i v i i l i -
henkilöitä, joiden nimiä ei kuiten­kaan
toistaiseksi annettu julkisuu­teen.
•
koo luopua kokeista määrätyksi
ajaksi, sillä olisi valtava positiivi­nen
vaikutus. Mitä ajattelette sii­tä?"
Vastatessaan kysymykseen Hru-shtshev
osoitth että "länsivaltojen
kielteisestä suhtautumisesta huoli­matta
me edelleen kahnatamm»
ydinaseiden kokeilujen keskeyttä­mistä".
"Mikäli ehdotuksenne' on kysy­myksessä,
että Neuvostoliitto itse­aloitteisesti
luopuisi kokeista, voin
selostaa seuraavas^:
"Ajatelkaa tilannetta: Neuvostdf
^ „ , ta, j o t ka taistelevat ydinaseiden:kp-k
o k e i l u s t ^ " l i i o p u l S l l a " e i ' S keilujen lopettamiseksi, aseistuskil-pailun
lopettamiseksi j a rauhallisen
rinna^a|selbn puolesta., K u n s e l l a i '
nen^ liikehtiminen leviää kautta
inaailhian, se tiilee jobtamaan- misi-dät
toivottuun tulokseen". ;
10 VUOTTA ITSENÄrSTÄ INTIAA
tOO VUOHA VAPAUSTAISTELUSTA
Elokuun 15. päivä 1947, tasan
kymmenen vuotta sitten, merkitsi
huomattavaa tapahtumaa Aasian
historiassa. Silloin saavutti 300-
^ i l j o o n a i n e h Intian kansa itsenäi­syyden
pitkällisen j a vaiherikkaan
vapaustaistelun jälkeen. Vuosisato­ja
kestänyt englantilaisten herruus
ja maan dominio-asema kumottiin.
Intiasta muodostettiin suvereeni­nen
tasavalta, joka on yhteydessä
entiseen "emämaahan" enää vain
neuvottelusitein Kansainyhteisön jä­senmaana.
,
Tänä vuonna liittyy itsenäisyys­päivään
'myös vuosien 1857--1859
englantilasvastäisen kapinan j a va-pauätaistelun
satavuotisjuhla. Mo­lempien
merkkitapahtumien juh-.
Unta aloitettiin Intiassa president­ti
Rajendra Prasadin esittäessä ra­diossa
tervehdyksen kansakunnalle.
Järjestettiin joukkorukoustilaisuu-det
Rajghätissa, Mahatma Gandhin
polttohautauspaikalla, ja niitä seu­rasi
tavanomainen Itsenäisyyspäi­vän;
j u h l a Delhissä. Kolmipäiväi­seen
juhlaan l i i t t y i vielä urheilu­kilpailuja,
dokumenttinäytöksiä,
lasten karnevaaleja ja ilotulitulcsia.
Itsenäisyytensä ensimäiset aske­leet
joutui Intia ottamaan vaikeiden
taloudellisten. ongelmien keskellä,'
joista suurimpia olivat takapajuisen
maatalouden ja maan omistuksen
järjestäminen miljoonajoukkoja
vuosisatoja vaivanneen nälänhädän
torjumiseksi, kastilaitokseen perus­tuvien
yhteiskuntaolojen hajanai­sen,
ruhtinaskuntiin pirstotun maan
alue- ja hallinto-olojen uudistami­nen,
sekä melkein tyystin suurteol­lisuutta
vailla olevan teknillisesti
takapajuisen maan teollistaminen.
Kaikissa näissä kysymyksissä on­k
i n kuluneiden kymmenen vuoden
aikana tapahtunut: käänteentekeviä
järjestelyjä. Suuri merkitys maan
taloudelle oli ensimmäisellä viisi­vuotissuunnitelmalla
1951-^1956,
jonka aikana teollisuustuotanto ko­hosi
22,1 prosentilla, maataloustuo­tanto
29,8 prosentilla, i sähköener­gian
tuotanto 2,3 m i l j . kilovatista
3,4 miljoonaan kilovattiin, 1,300 k i ­lometriä
kestopäällysteistä maan­tietä
valmistui,: 6,7 miljoonan heh^
taarin peltoalalla järjestettiin kas­telulaitteet,
polkupyörien tuotanto
kohosi 37,2 prosentilla, vain muu­tamia
esimerkkejä mainitaksemme.
Valtio rakennutti lisäksi suiuria
sähkövoimalaitoksia j a lukuisia uu­sia
tuotantolaitoksia: veturitehdas
Tsittarandshaniin Biharin valtioon,
vaunutehdas Peramouriin, laivate-oikeus
myös sosialismiin ja
konmiunismiin siirtymiseksi —
huolimatta lainkaan siitä, mitä
me itse kukin—» tai kansakun­tana
sosialismista ja kommu­nismista
nyt ajattelemme. '
Me uskomme myös, että
Brittiläisessä. Guianassa nyt
suoritetut va^^t tulevat^ vie­mään
maailman sillä kolkalla
harppa-askelin kehitystä eteen­päin
vaikka'"Roomaa ei ra-kennetakäa^
yhdessä päiväs­sä'',
sillä vastoin -kansan, suu­ren
; enemmistön tahtoa nimi­tettävät:
kuvernöörin edustajat
ovat f loppujen: ^lopuksivkenraa-lakka
Visakkhapathamiin, koneteh­taat
Ambarnathiin j a Bangaloreea^
jne.
Tämän jälkeen aloitetun toisen
viisivuotissuunnitelman puitteissa^
kiinnitetään erikoisen suuri huomiO;
valtiollisen raskaan teollisuuden^
kehittämiseen. Niinpä ohjelmaan'
sisältyy mm. jättiläismäisen teräs-,
tehtaan rakentaminen. Neuvostolii:
ton myöntämillä luotoilla j a sosia­lismin
maiden lähettämällä avulla
on merkittävä osuus näiden Intian
teollisuuden rakennussuunnitelmien'
toteuttamisessa. Toisen viisivuotis^
suunnitelman ensimmäisen vuoden
tulokset osoittavat kehityksen suim-taa.
Niinpä terästuotanto kohosi 4
prosentilla ja hiilentuotanto 3 pro­sentilla.
Myös erilaisten hyödykkei­den
tuotanto kohosi jättiläisaskelih,
esimerkiksi ; radiovastaanottimien
86 prosentilla edelliseen vuoteen
verrattuna.
Osavaltioiden enemmistössä suo­ritetaan
parhaillaan radikaalista
maatalouden uudistusreformia, siir­tymällä
puolifeodaalisista maaolois-ta
osuustoiminnan pohjalle j a muo­dostamalla
ns, kyläyhteisöjä. Vuon­na
1956 Intian parlamentti hyväk-syr
lain osavaltioiden rajojen uu
delleenjärjestelyslä, jolla toimenpi­teellä
entisten 27 osavaltion j a kali-den
federaalisen hallintoalueen t i ­lalle
t u l i 14 tasa-arvoista osavaltiota!
j a 6 federaalista hallintoaluetta:
Ruhtinaskunnat, joita ennen vuotta
1947 oli y l i 500, ovat joko yhdistetty
osavaltioihin tai kytketty suoraaii
keskushallinnon alaisuuteen. Kasti­laitoksen
kumoaminen sisältyi jo
maan valtiosääntöön, j a parhaillaan
tapahtuu sen hävittäminen käytän­nössä,
ihmisten välisissä suhteissa,
mikä tosin vaatii tavattomasti tais^l
telua vuosisatojen juurruttamia us­konnollisia
ym^ käsityksiä* j a tapoja
vastaan. Intian muuttuvia kasvoja;
kuvaa pääministeri Nehru osuvasti
sanoessaan:
"Huomattavin ilmiö Intiassa >on<
mielestäni sen sisäinen kehitys, mi­kä
tapahtuu hitaanlaisesti, mutta
itse asiassa ei niinkään hitaasti,
muuttaen kansan ajattelutavan. Se
on omiaan innostamaan minua pal­j
o n enemmän kuin suuren maail^
man tavallisesti tärkeät uutiset, kos­ka
meitä liikuttaa erityisesti se, m i ­kä
tapahtuu Intiassa^ ollessamme
mukana itse tapahtumapaikalla ja
katsellessamme koko ajan tulevai­suuteen.
Ja jos olemme mielikuvi­tuksessamme
luoneet kuvan siitän
mitä haluamme v tapahtuvan,- niin/
tietyn päämäärän toteuttaminen
tuottaa tavatonta tyydytystä. -
Mutta mielestäni Intiassa el t*;
pahdu mitääti tavatonta tai - ihmeel­listä.
E n tällä kertaa tarkoita när
tään'suurta suunnitelmaa, kuten jd^
tain terästehdasta tsA muuta sen' ta^
paista — mikä on sinänsä mielett-kiintoista
' — ' vaan maaseudulla ta-*
pahtuvaa asteettaista j a kuitenkin
ilmeistä muutosta.^Kun Intian maa­seutua,
maanviljelijöineen jav talon-poikineen
pidetään' kalkkein tassK
painoisimpana, staättisimpäna osa­na;'
n i u i on kiehtovaa seurata k y l l^
yhtelsösttUnnitelmien j a kansallisen?
laajentamistyön aiheuttamaa muu­tosta.
Muutos' ei- ole - senlaatuista^^
että se tapahtuisi «kOIisett nilulli»-
tuksen muodossa,' n ^ a hSvittSSsi
perinpobjin kaiken entisen. Se on
jotain., mikä ei hävitä entistä, md^
minkäänlaista positiivista vaikutus­ta.
Päinvastoin, se rohkaisisi hyök­kääjiä".
Hrushtshov huomautti, että Neu­vostoliitossa
äsken vähennettiin ase­voimia
1,800,000 miehellä; mutta
että "meidän läntiset kaveripime e i ­vät
katsoneet mahdojlfseksi seura­ta
esimerkkiämme". Hän oli sitä
mieltä, että'tämä esimerkki osoit­taa
Hirookan väitteiden olleen i l ­man
perustaa mikäli Neuvostoliiton
luopuminen kokeilusta on kysy­myksessä.
"Uskon, että olisi edullisempaa
seurata toista tietä", Hrustshev se­losti.
"Neuvostoliitto on j o antanut ym­märtää,
että se on valmis luopu­maan
kokeiluista..JUeidän tulisi yh­distää
yrityksemme. Esimerkiksi
Neuvostoliitto j a Japani voisivat a l ­lekirjoittaa
asiaa -koskevan sopi­muksen,
johon toiset maat voisivat
yhtyä.
29 "kg. (kullaa <katosi t
lennon aikana
Geneve. —^ Sveitsin p o l i i s i sai
elök. 14 pnä selvUle, ^ttä 29 kiloa'
kultaa sisältänyt-laatikko on kadon­nut
lentolculjetuksen aikana P a r i i ­sin
j a Geneven välillä tiistai-iltana.
Lento suoritettiin ilman välilaskuja.-
Kone lähti Orlyn lentokentältä
Pariisista mukanaan 12 laatikollista
kultaa. 30 sekunnin kuluttua Gener
veen laskeutumisesta tulli oli ko­neessa
j a tarkisti lastin, j o l l o in yh­den
laatikon havaittiin hävinneen.
Koneen kaikista matkalla mukana
olleista : matkustajista tutkitaan
kaikki saatavissa olevat tiedot.
Pitää» Ganadaa lISAn
satdÖittiiiä
tmtoo. — Nenvostoliiton a n r e l -
j a n l e h t i Punatähti k i r j o i t t i suunun-t
a l o # | ^ t f t Canada on joutamassa
s o t a k a l l ! ^ Yhdysvaltain vasaDi-maaksL
pidärtSttti esitU, tämän inieUpi-teen
toimituskirjoitulcsessä jossa k i -
siteltim:^ Canadan j a ^ ^ Y^
yfa^sen ^ jlmapn^lnstaspäällystbn
muodostaanisasiaa.
Mu^ostamalla yhteisen esikun­nan
'ajastettiin ! Pentagonin sy­dän,
mika p y r k i i saamaan Canadan
asevoimat kokonaan kontrolliinsa"
sanoi'majnittu lehti. .Tähän suun-ifitelmaan
sisältyy se, että Canadaan
s i j o i t e j ^ ^ , o h j a t t a v i a raketteja kä-sitt^
eviä^jlöukkoja,' niikä "muodos­taa
itetij^ohtaisen vaaran CanadaUe
j a tekee^ Canadasta sotilaallisesti
Yhdysvaltain vasallimaan". '
Mitä muut sanovaa
E U "PUHDASTA" SONTAA
Kolmesta a'!|ypikiipei-lijästä
ei jäfteäkään
Chan^oBfac. — Tarmokkaista pon­nisteluista:
huolimatta ei eloik. 14
päivänäkään löydetty jälkeäkään
kolmesta alppikiipeilijästa, jotka jo
monta päivää ovat olleet kateissa
Mont Blancilla. Näitä kolmea, jois­ta
yksi on puolalainen j a kaksi ju
goslaavia»: e i ole nähty sen jälkeen
kuri alpeilla viime viikonvaihteessa
raivosi kova lumimyrsky. Tällöin
he olivat matkalla ylöspäin. Sekä
maaf ja<että ilmapartiot ottivat kes-kiviikktfaaf
osaa etsiskelyihin.
Maamme unionistiseh l i i k f c ^ J
noa englannmkiflmen pai^tarti
Labor^s D a i l y sanoo tulleensa «lä
enemmän: vakuutetuksi, että tri
Galluppin koeäSriesiys on eneaonän
«ajatuksen rauolOcaaja kuin ajjhik-sen
t u t k i j a . " "
GaUupin tekemät kysymjiät
ovat tavallisesti sovitetut niih. ^«ji
äänestyksen suorittajien toivomat
tulokset saadaan. ^Tarkoitus onnia-siinoita
haastateltavia sensijaan, ^
ta heissä yritettäisiin herättää jär­kevää
ajattelua^ ,
'Esimeriddnä tästä on äskettSn
toimitettu äänestys ^ikkurilaista. ffi
prosenttia ihmisistä ulkopuolella
työväenliikettä oli kuullut "oikeus
,työhön'Maista ja uskomattomalta
tuntuu, että 63 pros: näistä ihmisis­tä
tulisi äänestämään näiden lakieii
puolesta, jos ne asetettaisiin yleisaä-nestykselle,
niinkuin väitetään Gal­l
u p i n .äänestyksen osoittaneen. 82.
prosenttia niistä union jäsenistä,
joita haastateltiin, olivat kuullet
näistä laeista j a 33 pros. näistä tidt
sivat. äänestämään niiden puolesta.
; " M e kieltäydymme uskomasta; et­tä
nämä numerot osmvat edte to-hannen
mailin päähän oikeasta", sa-'
noo Labor's Daily; "Meidän Mtles-tämme
ne ovat yhtä velhoja kaih
'puhdas' vetypommi." — Työ-'
mies-Eteenpäin.
oi.s:.
25 VUOTTA TYÖVÄENLIIKKEESSÄ
uhlamietelmiä
Kiij. JIM T E S T E R
Anne Hobson (vas.), joka on kotoisin' Richmondr <
ista,Va., joutui usein Moskovassa nuorisofestivaa­lilla
ollessaan neuvostoliittolaisten nuorukaisten-piirittämäksi
ja selostamaan heille elämästään
Amerikassa. Kielivaikeudet eivät olleet -esteenä,
sillä 'aina löytyi »vapaaehtoisia neuvostoliittolaisia
tulkkeja. ^ -
ITÄVALLAN ÖLJY USA:N
ÖLJYMONOPÖLEILLE
Wien. — Jokin a i k a sitten on
paljastunut, että ItävallaiQ halli­tus
on myynyt maan Öljyrikkan-det
amerikkalaisille j a englanti­laisille
öljymonopoleille. Asiaa on
valmistettu salassa vuosikausia ja
se tuli i l m i sattumalta porvarilli­sen
"Die Presse"-Iehden lörpötel-tyä
eräässä kirjoituksessaan Itä-
; vallan "hyvistä suhteista" Yhdys­valtoihin
j a Englantiin.
"Die Presse^Mehden mukaan hal­litus
päätti myydä Shell-Floridsdor-f
i n öljyn raffinoimislaitokset sekä
Vaeuum^Kagranin raakaöljyn * tuo­tantolaitokset
sekä edelleen entiset
natsien aikanaan «hallussapitämät
Gasolin Ag- j a Gasolih' 6.m.b: It-öl-jy-
yhtiöt englantaaiselle Shell- ja
amerikkalaiselle Standard Oil-mono-poleille.
Nämä kaupat suoritettiin
kaksi päivää ennen Itävallan liitto­presidentin
vaaleja.
Itävallan hallituksen j a läntisen
öljymonopolien kauppapuuhat juour
tavat alkunsa j o parisen vuotta sit­ten
tehdyistä kulissien takaisista so­pimuksista;
Toukokuussa 1955 - r -
vähän ennen Itävallan valtiosopi­muksen
solmiamista «liittoutuneiden
kanssa —- haliituksen sekä Englan­n
i n ja U S A n virallisten edustajien
kesken sovittiin siitä, että kaikki
Itävallan öljyrikkaudet luovutetaan
aikanaan englantilaisen Shell Corn
j a amerikkalaisen Soccony-Vacuum
Co:n (Rockefeller) haltuun.
Itävallan hallituksen öljykaupat
ovat täysin laittomia, sillä Itävaltaa
koskevan vuoden 1955 valtionsopi-muksen
mukaan maan öljyrikkaudet
joutuivat jValtiori omaisuudeksi ja
niiden edelleen luovuttaminen ulko­maalaisten
hallintaan on nimeno­maan
kielletty valtiosopimuksen 22
artiklassa.
Lämpimät kädenpuristukset, ilon
huudfi|«^fl^t ja suosionosoitukset
ovat onf 'vuodeksi. Kahden päivän
ajan Alertsln urheilukenttä Locker-byssa.
Sudburyn lähellä, oli keskipis­teenä
Canadan suomalaisten urheilu-,
laulur %Ja^!vanhojen'' tuttavahi tapaa-mlsjuhialle..
He 'tulivat kaikkialta Canadasta Ja'
pitkin '^Yhdysvaltoja kuten yhteiseen
perhejuhlaan. Se oli sydäntä länunit-,
tävä \t^i^uus. Kaikki, nuorimmasta
vanhimpaan,: nauttivat Juhlista .Ja
veivät taljt^isin kotiinsa muistoja tä-inän,'
siiuren Juhlan elinvoimaisuus
d s s t a , . ;
Ikärajoja ,el tuimettu, urheilu- Ja
musiikktobjelmassa kaiken ikäiset ta-r
paslvat entisiä, tuttaviaan. Ja niin
pitääkin olla. kalkUIa.oU tunnelma,
et^' he .'osallistuivSt Juhlallisuuksiin
Ja oliyät osana Juhlista! °
On,seIyä^,.että tällaisia suurjuhlia el
voida. Järjestää liman kommelluksia.
Niitä ^tapahtuu aina, mutta hyvän
Järjestämistaidon avulla ne voidaan
pitää mahdollisimman vähissä. Orga­nisointi,
on avain menestykseen k a i -
Iclssa yhteiskunnallisissa pyrkimyk­sissä.*'"
iTuhannet ongelmat on etukä-teed
.aavistettava j a oikeille ihmisille
anne^v»g;altuudet Ja:keinot niiden
ratkaisemiseksi.
Organiaolnnln lisäksi ovat valmis­telutyöt.
S6'' on nautintorlkasta työ­tä,
koska' J ^ r l valmistelujen tuskis­ta,
kykyjen' muokkaamisesta Ja oh­jaamisesta^
sjmtyy menestyksen par­haimmat-
hedelmät. ' .. \
Pidin, .varsin ajankohtaisena kun
eri pailEi^kjantien Johtajien työ huo-mioItUn...'
kiinnittämällä heidän rin­taansa
kfikltalaite. Se oU oikein teh­ty.
MeblSä "ei. tulisi k o s l a n suhtau»
tua ylimalkaisesti sellaisiin Ihmisiin,
Jotka: saavat aikaan. Hyvin ansaittu
huomtondsöitus on aina palkallaan:
Vanha ystäväni-Paavo Voutilainen
oli kukkien vastaanottajien Joukossa.
Tämä Ilminen urheilija Ja työhevo­nen
ei :.;koskaan lakkaa yrittämästä,
ei koskaan väsy, ei koskaan keskeytä:
työtälöi" Järjestönsä hyväksi
V Tiedän, että' monet Ihmiset ovat
sitä mfieltä; että rata- Ja kenttäur-hellu
on häviämässä. Asia ei ole kul--
tenkaan niin. On olemassa viittoja;
siitä, että' maamme johtavissa plltela-:
6ä on kehittymässä huolestumista:
Canadan nuorison heikosta fyysUll-sestä
tasosta. Mielipiteeni on, että
toimenpiteisiin on > pakko ryhtyä'Ja
sq tapahtuu pian: Ennustan, että kn-^
luvan kymmenen vuoden aikauä td-^
lee olemaan suurta nousua rata- Ja
kenttäurheilussa,:; Kuka Johtaa tätä*
nousua? Kellä on siihen kokemusta?
Ei kellään muilla kuin Paavo Vou-i
tilaisen kaltaisilla I
Ityllä minä tiedän, että monet Ih- *
miset eivät suhtaudu Paavoon niin ^
kuin minä. Minua suuresti vaivaa;'
kun ssUalsella miehellä. Jolla on niin >
suuri Innostus Ja on; uskollinen Jär-1
JestöUeen, ei:ole yhtä suuria kykyjä;
järjestäjänä Ja puhuiäna. Häneltä sei
puuttuu.
Urheilijana! Paavo ön aina oDiiti
erinomafaien. Kärsivällisenä ohjäj^ja-n'a
on vaikea löytää parempaa. Aoii
niattialällaan hän on parhaimpien^
Joukossa Ja osaa Järjestää työnsä j»'
suorittaa sen mestaritaidolla.
Mutta koko ajan kun olen Paavon!
tuntenut, hän on Joutunut vaikeuk-.f
siln eräiden Ihmisten kanssa, kosta
hän el tee tehtäviänsä: "oikealla ta-v?
vaMa".
Monta ^kertaa hän on tullut luA-r
seni viimeisellä minuutilla apua pnr-^'
tämään. Eräänä kertana kello 7 S-<•
lalla hän pyysi minua ohjelman esit^^
täjäksi tilaisuuteen. Joka alkoi Ä
8 samana Iltana. Se on Paavon tapiv
Noin 10 vuotta , sitten Timmlnslssi;
oU urheilujuhla. Paavo oli valmista*'
nut rakkivoimistelua ulkoilmassa csl-*:
tettäväksi. Viime hetkellä eräs'voi-'
mistelijolsta tuli luokseni vallttaei:«v
"Paajo ei muistanut pystyttää rtk-j;
kiä".' ^ ;
Samanaikaisesti Paavo kampP^ii
yksin rekin kanssa Ja yritti hltälsaä::
saada refekiä pysty3m. Vastasin VOJ4
mIsteUJalle:"No; mitä sinä siinä sd*^^
sot? Käsltäthäh mitä on tOOSAf-
Mikset mene Paavoa auttamaan J»;;
vie toiset voimistelijat mukanasi!^
He auttoivat'Japian oli rekki.knn^i:
nossa'Jä salnurie nauttia mahtavasÄv
vohnisteluesltyksestä. . '
"PääHynyf kapina" taitaa jafliua
Manamasta, Bahrelnista viikon lor
piina saapuneessa Reuterin- uutlstie-^
dossa Julistettiin Musoatin sulttaanin
suun kautta, että "Omanin nousu on
lÄättynyr. 1,
Mainitussa uutlstiedossa kerrottiin
sulttaanin kUttäneen brittiläisiä ka^
pinan kukistamisesta Ja'luvanneen,
että kalkkefai huutavampUn epäkoh-tihi
yritetään' tehdll korjauksia " r a ­joitettujen
varallisuuksien mukai=
sesti". ' ' -
Tosiasia^ dnkin; että Omanin Imaani
Joutui luopumaan pääkaupung^taan
Nlznrasta jo viime, sunnuntaina Ja pä-^
kenemaan vuoristoalueen' kätköihin,
BflySs;sanotaan,>:etti vuoristoon paen-neitt
«a joukossa on^toinenkfaithuo^'
mattu kapinajohtaja, imaanlir veli
Talib^BiD AUn.
Se seikka, että imaatd v i i n e e n ' Ja
kannattajbieen' kieltäytyi aiitantu-masta
Ja^ pakeni •^vuotistoalneelle, on
käsittääksemme yhtehäniiakkinäsii-^
tä; että vaikka UittUälsJonkbt voitti­vat
~talsteIoil -1- Sotahan vielä^voit-tahiatta.
TodäsiaSsa.- vaikka'kap&uk^
Jdbto kokonalsuitfressaatk ^lld-antäu-salllnen
vapausp3nkimys olisi kuiten­kin
saanut: ennemmin tai' m y ^ e m -
min uudet Johtajansa ja niin olisi tä­mä-
taistelu Jatkunuf kuitenkin,: Joko
pitpnunäntai lyhemtnan väliajan
Jälkeen.: Mutta kun imaani lählmpjne
seuraajineen pakeni vuoristoon, n i lh
sitä voidaan pitää .merkkinä aissiso-dan
alkamisesta. Jos el välittömästi
heti, nihi. ainakin lähitulevtdsuudessa.
• « •
Tämän kirjoittaja rei luonnollisesti­k
a a n o l e koskaan : käynyt> lömanissa:
eikä ole saanut lukemansakaan kaut­ta
tätä ennen - tutustua sen.-parem­min
Museatin sulttaaniin, kidn
Omanin Imaamiinkaan. '
'Mutta kun mitään Tainukoäran ha-
-jnalstl^ ei-kuitenkaan tarvita aUn&
Jos tämänkin sodan yhteydesäf v o i ­daan:
haistaa- -vollmakaattt- 6I}yn'^^:^^ktSft-^
sä^**; kuten kot^uoIessataTOttU^
nen ^vanhaan sanoa. '* * :
<; Sillä'' mgnUmnT>lyff]kf>Mfl - Ot^f^^TBt-' TU-Jastl
ytateed brittiläiset Ja amerikka­laiset
^ SIjyintresstt amerikkalaisten
pyzUes^ «^perimään" Brii|uinia& i m ­perialismin^
Jo ennen sen' koUfenia»
tukset sUtä, että Omanhx kaphialll-set
ovat saaneet. "ulkopuolista^ apua
Sudanin kaätta — ndslälcäshi ame­rikkalaiset
y 61Jykunink£iat nuoriaan
vetäVät.,
Mnt^'',%kehitä on kuitenkhi tä­mä
::1kj^ös-, sen alueen ihmiset j a k a n ­sat
haililryat olla l i t i n ä omassa
maasss&d.--^ Ja tätä itsemääräämlir
oikeu£^.;'^^toa ei lopeteta ' millään
juIistttkslUa siitä; että "kaphia on "ka^
klst^ttu'*.'Päinvastoin voidaan hlst<K*
rlan tässä -vaiheessa odottaa; että t^?
mä talstdu,^tnl<»:jatkumaan-k^
Jen vapauspyrkimysten /voittoonv ast^'
huoll9P|a,jtta lainkaan: siitä kuinka pai4
ijon on i^iuiä vastuksia Ja^te
- Muuten N sivumennen sanoen,: tässä
'sodaffiavoUvatTvastaUcain! nykyaikai­set
löelHioi^idut, voimat .aina suih­kukoneisiin
saakka yhdellä puolen.
Ja mitä , aikeenjslmmln varustetut
alkuasUkasJoukot _ toisella puölep.
MOttä^jttoniixdsta savimajaa on v a r -
nlaaii'';'|iajoItetttt ) snihknmoottoreilia
vamst^^^stä lentokpneisti^' pudpte-'
toillas£ponune]]Ia.MIUnfA Kev^Tork
linusfn^kfrjeenväbtajav sam^^^
Brewer'.'Jc^oittl vihne keddviiUcol-'
sessa "rhitämatledoitxdcsessaan*' mm,
^ . t &äia liturat orat brittiläisten
mise^i^ lapsissa;:vaikka he-Ouim-f
läisefr .ttpseerity -i jakaantuvat'kolmeexr
eri ryiääfin. Solttaaiilta armeli^'iip>
mutta he ovat sulttaanin palvelaksttrl;
sa Ja hänen palkkaamiaan.
"Truclal Oman Scouts-Joukot o»»v
brittiläisten aktlivliipseerien komfflr-nuksessa;
nämä upseerit saavat V?^4
kansa Britannialta ja heidän komen-;
nettavlttaan: olevat sotilaat vär^ättt;
Truciat-rannlkolta.
"Lopuksi täällä olevien brittfflösfe;
Joukkojen upseerit palvelevat
köjerisä; omissa joukko-osastt*»;
oman'^hallituksensa alaisuudess»t-'i
J a inlxtkälaista oli tämä kokofflltfr;
brittiläisten upseerien Johdolla kOf.
s o d a i ^ y i U i ? -Yllämatoittu kirjeen­vaihtaja
Brevet kfrjoittt: :'• *'
~ ^ mäsaSL .pieni ,<brittiläis-) - J « * ^
«Sasto ?t(ihnii Jo tässä takapa,"
Ja vähän tunnetussa maassa...
•"Nykyaikainen radio pitää O B a * «,
eri osat jatkuvasti yhteyksisÄj»"'
tensa kanssa ifiämajan T ä l i t J *^
Pään. yläpuolella-kiertelevät J ^ * " * ^!
neet tiedoittavat vihollisen IiikehÖ»*|
stistä, välittävät tiedot... Ja a » ^ ;
oleva radio puolestaan voi « ^ j j ?
sityiskohtalset ohjeet hySttli«^
lentokoneille. - \i
Toisinaan «e tuntuu: smnelt». i
liitä m!s& toisella" osaptiöMl»^^;
kalkki'Vältit..." -
, » »la olfr' ifimö, oraitta
kuttua "inittilälää "vdt*op>f
Mutta l^d ottsi, jos tämä
»tkalädkätttaatain j a yleeas& 1
USkiea. i^ltimit maaflman tf»»