Vapaus, September 18, 1952

              Sivu 2 Torstaina, syyskuun 18 p. — Thursday, Sept-18,1952
mmm
iftSBSBTVI — mdependeni lebor
Cb?an <tf Ftamlab Canadlana. £0-
«aUlaHed Ifov, e« 1917. Atitboitzed
«B eecond class xnaU tqr tbe Post
: Oeparto^ Ottawa. Pub-tsi^
l päice «eelcly: lteeday«,
nuintday» and 8attirda]«^t^ V ^ t t s
~ ' Usblas company I M . , ftt 100-l(tt
BL Wv Suäbury« Oatv ca&ada.
EditoTlal Offtee 4 - 4 : ^ , ,tSaxä$ex
address Box.-£9, BatUmf, Osataito.
Advertislog rates upon applieatloa,
Translatton free cbatige.
TIIiAtlSBINIIAT; ^
Canadassa: l trlc 7X» O 8.79
, 9 Ictb jUt8
YbdsnmUotBsa; 1 Tk. 8X0 0 klc
Suomessa: 1 vk. 8A) 6 kk. 4.79
Suomeh sotakorvaukset
r • Huomenna,'syyskuun 19 pnä dn Suomessa kaksinkertainen merk-kipäivä:
Silloin tulee sotakorvausmenot loppuunsuofitetuksi ja samal- fjJh^^i-Kr^ ! S] J^rtaa vietetään kahdeksatta vuosipäivää välirauhasopimuksen al-
''VT^ftÄ^fr —lekirjojttamisesta,^joka vapautti lijuomeh kansan sille vihamielisestä
! sodasta ja sinetöi Suomen koko fasistimielisen hallituskomennoh sota-
);''n,^'3^'':'>J'f% r politiikan epäonnistumisen.
Sotakbrvausmenojen loppuunsuoritus on jo aiheuttanut suurien
krokodiiliiikyynelten vuodattamLsen niiden taholta, jotka eivät välitä
thaksamaan >'suuria" sotakorvauksia.
Venäjän pahuutta'' ammatikseen itkevät propagandistit
tietystikokonaan sen tosiasian, että iSfannerheim^^^^^^^R^^
ktfm^pariit, olivat sodassa myös Britanniaa ja Canädää vas-ja
etta rauhanehdoista sovittiin Parisissa elokuussa 1946 p i ­detyssä
rauhankonferenssissa, missä liittolaiset hahmoittelivat Suo­men
rauhansopimiiksen mikä pian sen jälkeen sai New Yorkissa pide-
Tiheuvoston kokouksessa lopullisen-hyväksymisensä;
seurannut rauhansopimus tultväit luoiiiiiöllis^ti
kumpt>anit iruikuttav^^^
sotakorvaukset/niiri heiltä
valrtistettHn '-läii-
•Varoittivatko ja
kielsivätkö he silldin "pientä Suomea" lähtem*ästä sodan tielle, mistä
suuri kahsalliheh hferättäjämme J . W. Snellman Suomen kansaa va­roitti?
. Vai yllyttlVätkö he '^sisukasta" suomalaista porvaria helpon
m ystävät alusta alkaen vastustivat.
: n on, että yllämainittu mriSalzer^ kuten
triiHjutk]hk^'likisertsa,itkefe nyt, että .Suomi on rakentanut metalli- ja
; ^ niuufa teollisuuttaan häiden sotakorvaussuoritustensa yhteydessä —
;:v'jä kohonnut teollisuusmaaksi. Mutta nyti kun sotakorvaukset tule-
\ . y a t loppuuiisuoritetuksi,^ sanoo mr. ^alzeV, "työttömyys uhkaa tu-
''hailslä tyÖlSIslävellei metalli^'jaläivanrakennusteollisuuksiä
-ttlinr:.........v.ö i L j - , , - - Tuleva-uudestijafjestymisaika vaatii .har^
jon kuuluisaa)'sisua' . i . Tulevassa icöette-
Suomen kansan puolella on läntiseri maailman
mmi
M l » m m
i
•mi
lopuksi sotakorvausmaksujen loppuminen äiheuitaa-koettelemuksen"
missä taas tarvitaan "länsimi^e^^
Tosiasia luonnollisesti on vallan päinvastainen. Metalli- ja mui­den
.teollisuuksien kehittäminen voi muodostua siunaukseksi Suomen
kansalla, jos nämä laitokset:pannaan palvelemaan entistä suureni-maiisaihäärässä
koko kansan tarpeita.
. , välirauhaan ja sitä seuranneeseen rauhansopimukseen
tulee, niin"^Mannerheimin, Rytin ja Tannerin häviö sodassa oli loppu­jenlopuksi
Suomen kansan ja valtion voitto. Luonnollisesti sotakor­vausmenot
olivat suuret ja raskaat. «Mutta jos akselivällat olisivat
voittaneet, niin Suomi olisi menettänyt kaikkensa, lukeutuen tähän
kahsalliseri olemuksensa ja joutunut Hi^^^ alusmaaksi.
Mannerheim, Ryti ja Tanner hävisivät sotansa nimenomaan sen
vuoksi kun Hitlerin Saksa hävisi, ja hävityn sodan kaikista rasituksis­ta
huolimatta Suomen kohdalle tuli 'pienempi paha", sillä Hitlerin
Saksan voitto olisi merkinnyt Suomen täydellistä tuhoa;
V Tämä sellaisenaan osoittaa myös sen typeryyden ja edesvastuut­tomuuden
mihin Suomen sotaiset hallituspiirit syyllistyivät toisen
maailmansodan edellä ja sen aikana, suunnatessaan Suomen ulkopo­litiikkaa
"Suur-Suomen" tielle. Tämä palauttaa- mieleemme Suomen
presidentti Paasikiven rauhansopimusjuhlassa antaman lausunnon: ;
,*'Me olemme käyneet kovaa koulua ja meidän on käytettävä hyväksi
kokemuksemme löytääksemme tulevaisuudessa oikeat ratkaisut.. ."
Me myös uskomme vakaasti, että äuomen kansa löytää nyt ja
tulevaisuudessa nämä presidentti Paasikiven viitoittamat "oikeat rat-
SUomen kansaa ei koskaan enää saada Hitlerin saappaan-seuraavien
voimien "rengiksi'' j a sotavänkkurien vetäjäksi sen
naapuria vastaan. Suomen kansa on presidentti Paasi-mainitsemassa"
kovassa koulussa" tullut tuntemaan suiireii itäi-voiman
ja myös sen rauhanomaisen suhtautumisen
Suomen kansa on älykästä, kansaa, jota ei voida
huiputtaa meluavien sotarumpujen avulla;
Viimeksikuluneet vuodet ovat saaneet Suomen kansan kaikki
ajattelevat ihmiset, heidän puoUieyhteyksiinsä katsomatta, vakuut­tuneeksi
siitä, että Neuvostoliittoa ei voida kukistaa sen paremmin ta­loudellisen
Saarron kuin sotilaallisen hyökkäyksenkään avulla. Tä­män
vuoksi Suomen kansan suuri enemmistö vastustaa kaikkia sel­laisia
seikkailuja, jotka saattaisivat sen viedä uuteen ja varmasti epä­onnistuvaan
sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Toisaalta Suomen kansa
on nähnyt, että puheet ''perivihollisesta", nnikä ensimmäisen sopivan
tilaisuuden vallitessa kaappaa Suomen maakamaran ja lähettää suo-nialaiset
Siperiaan, onkin ollut valhetta ja petosta alusta loppuun as-fL
On tultu huomaamaan, että Neuvostoliitto, joka toisin kuin mi­kään
edeltäjänsä, antoi vapaaehtoisesti Suomelle kansallisen itsenäi­syyden,
pelasti vastoin MannerheiminjRytiuy Tannerin ja kumppa^
nien tahtoa. Suomen joutumasta hitleriläisen Saksan vasalliksi. ,
Kaikkien näiden kokemusten perusteella Suomen kansa tulee
kulkemaan ystävyyden ja yhteisymmärryksen tietä suuren itäisen
naapurimaansa kanssa, huolimatta lainkaan siitä, mitä jotkut ammat-mielettömät
sotavouhottelijat sanovat.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Jä^ pantld Lodkextqrsta täyttää
ibuamenna 60 vuotta.
YäidyxD^e omaisten Ja ystävien on-nitteluihlnr
o
Miia muut msmBk
Y 8 K A Y U U A B B E T A AN
Tiedot siltä, että Yhdysvallat t a ­voittelee
lupaa lentotuUasemien käy-
' töstä; JugoJsJaviassa, eivät 5iämm|iaty-tä
ketääh, sillä nämä kaksi maata o-vat
siirtyneet Jatkuvasti, vaikka v a ­rovaisesti,
sotilaallista yhteistoimin­taa
kohti. Vailtka virallista liittoa ei
bie tehiy, eikä toäehnlltöisesti tehdä-kllSh
iKhituJevafsuUdeiäa, Jokin aika
oh Jo taktilllsestl käsitetty molennnU-la
puolin, että sodan sattuessa Ju^,
gbslavia Jää lännen puolelle kommuT
nist.blokia vastaaii...
Joidenkin viimelcsikuluneiiien vuo-s.
en aikana Yhdysvallat Ja Britannia
ovat antaneet Jugoslavialle talousa­pua.
Jonka oaittaistarkoltuksena on
ollut Jugoslavian aseteollisuuden laa-r
Jehtärainen Ja Jugoslavian ;S0tavpi-mleh
aseistaminen.,. -Jugoslavia on
tullut tnlliel riippuva&si Yhdysvallois­ta
aseiden Ja sotavälineiden suhteen
«
"Luonnollisesti lännen Ja 'Jugosla­vian
vKullä allekirjoitettavassa asia­kirjassa
olisi kalcsi ilmeistä pulmaky-
«yinystä. Yksi niistä on Trieste, t o i ­nen,
aatteellinen kysymys.,. Enem­män
liiiiksia halkova pulma on se, et­tä
vaikkei Tito olekaan enää Stalinin
ystävä, hän on vielä kommunisti,
suhteissaan länteen, hänen täytyy
kävellä varovaisesti, ettei näyttäisi
siltä; että hän pettää vallankumouk­sen
kommunismin arkkiviholliselle...
•~ Glöbe and M a i l , tolmitusk., syysk-
24 päivältä.
Järjestön uudet pemssäätmöt j i d b ^ i ^n
Idrjaseiia—lasifeli ioiminta^littoijiioidaaii
jestettäisUn joka vuosi yhteisillä voi-
Salainen sopimus
kiliittiäii suhteen
Osio, — Fohjois^-Atlantin Uiton
asevobnien POhJois-(^^u>öo|pan esikun­t
a a läheUä olevista piireistä on saatu
tietää; että Norjan pääesikunta v a l ­mistelee
hallituksen salaisesta mää-räyCcsestä
norjalaisten (Bardufossin.
Budln^ Vemäsin Ja Erlandetin lento­kenttien
luovuttamista amerikkalais­ten:
soiilasiknavoisnien (haltuun.,: .
r^;:uTäimänv vuoden-.':äiehiä&^
vieraili näiim lentokentUlä Yhdys­valtain
sotUasibnavoimlen vastaanot-tdvalioktmta
. ^ everstien/ Wilsonin,
EWen Ja Oustävsönin Johdolla. .Valio­kunta
.ilmoitti olevansa tyytyväinen
lentokenttien tuäan J a allekirjoitti
Norjan pääesikunnan edustajien
kanssa asiakirjan. Jossa arvioidaan
lentokenttään kuuluvan omaisuuden
sdkä. niiden. lentokenttään rajoittu­vien
omaisuusesineiden arvo,. Jotka
Joudutaan myöskin luovuttamaan
anierlldkalalsUle. I<entokenttIen luo­vutun
am'erikkalalsille ilmavoimien
osastoille 'tapahtuu käytännössä t u ­levien
sotaharjoitusten aikana. Tässä
mäaxdajassa ovat Norjan vallanpitä­jät
sltoutimeet saattamaan yäätök-seensä
muutamien mainittujen lento­kenttien
tienoolla sijaitsevien laittei­den
rakennustyön.
Sisäpoliittisten hankaluuksien vält­tämiseksi
pidetään neljän norjalai­sen
lentokentän luovutusta amerik­kalaisille,
koskevaa päätöstä toistai­seksi
salassa. Sitten, jkun amerikka­laisten
sijoltt^unisesta näille lento­kentille
on tullut täyttä totta, Uedoi-tetäan
väestÖUe tästä ihuka tilapäi­senä
toimenpiteenä, Joi^a olisivat
aiheuttaneet Atlantlnliiton asevoi­mien
sotaharjoitukset. .
Toronto. — Viime lauantaina jä:
sunnuntaina täällä pidetyssä C S J :n
ti»k:n 'täysistunnossa käytiin laaja Jä
rakentava keskustelu rauhanasia 1/
puolustamisesta Ja käydyn keskuste­lun
pinxsteella tehtiin ykslnilelineri
päätdi että C S J o n valmis liitty­mään
toisiin täkäläisten maanmies­temme
Järjestöailrt Ja seuroihin y i i -
teisen edustajan^lähettämiseksi ensi
Jöulukutissa VTlenissä pidettävääih
rauhaiqiuolustajain maailmankon­gressiin.
K o k ^ 011 sitä mieltä, että Cana­dan
suomalalstea rauhantyötä edis-r
täisi se; Jos voitaisiin sopia yhteisestä
ehdokkaait£i /ja lähettää hänöt y h -
telsvolihin' maiijlttimn kokoi&seen.
Juuri enzial kokouksen päättymisr
tä tj>S:n täsrsisttmto h y v ^ s y i yksir;
mielisesti TofontoE^a toukokuun 5
pnä ifee laaditun "Canadan rauhan-lupauksen",
omalla päätettiin te­hostaa
tämän raulianlupäuksen^ t u n ­netuksi
'te&etalstä kaikkien hyvää:
tarkoittavien maanmiestemme - kes-i
kuudessa.
Laulukuorolaisten ylelsäänestyksen
perusteella, misÄ oB, enemmistö ään
nestärtyt Joka toinen vuosi pldeitä-|
vien laulujuhlien puolesta, päätettiin
'UoistälseksI", että laulujuhlat pide­tään
Joka toinen vuosi samalla k un
'Välivuosina" kehitetään alueellisia
suurjuhlia kuorojen toimlnnalUsuu-den
ylläpltämlseiksl. Sanjassa yhtey­dessä
velvoitettiin tpk aloittamaan
neuvottelut SCAULrn lUtJtotoimlkun-nan
kanssa shta, että vallitsevasta
anarkiasta päästäisiin mahdollisim-:
man pikaisesti Ja molempia, asiapuo-lia
lopuksi hyödyttävään ratkaisuun
siltä, että laulö- Ua liittojuhlat pidet­täisiin
yhteisen sopimuksen perus­teella
Joko (vuorovuosina tai, että Jäx-milla
yhdet suurjuhlat, missä asian­mukaisia
Järjestelyjä töhden voital-, .yhteydessä korostettiin tdJdyssäUsä-siin
suorittaa n i i n urheilullinen k u U
musikaalinenkin ohjelma.''
-: hyv^E£yi yScsImielisesti ö l -
keuänlnisterl ' Garsohille osoitetun
protestikirjelmän H-8 nimellä tunne­tun-
'Canadan rikoslabik muutosehdo-tt&
sen .visseistä'; en^tdemo&aattis^ta
kohdista,: JoUca saaätovat vaiikllattu»-
mfon taialla tyrehdyttää^kaiken ;iilr-kopoUltitJsen
arvosteluja Ja täyttyä
vankilat laitfkolaLsilla. Jotkkv muka
vaarantavat sitä - t a i tätä turvaliir^
suutta, t^yj^täen» eitä ilkoslatoim^^^
siminen on taiteellinen toimei^äe,
"^tpk:n. täysisktntoroli suoritetim tut­kimuksen.
p e r u s t a l l a kuiteiäE^ i l i i -
kasti sitä mieltä, eitä fco. iÖ-Ö muu­tosehdotuksessa
oh eräitä laajalti
tunnettuja; Ja h y v in vaarallisia k o h ­tia;'
Jotka uhkaavat kalkkien kansa­laisten
pmisvapaUksIä. Nämä epä­demokraattiset
plivteet itulM tästä
lakiehdotuksesta korjata Ja sen to­teuttamisen
hyväksi pitäisi; kaikkien
demokraaittlsten kansalaisten Ja h e i -
^dän JätJeStÖJensä rftieästi toimia.
• ^ •Päätöslauselmäkomltean ehdotiäc-sen'
miikaan hyväksyttiin^, että G.
Sundqvistin kokotäcselle esittämä ^ r a -
^porttl hyväksytään tämän täysistun­non
viralliseksi "lausunnoiksi. Järjes­tössä
vallitsevasta tilanteesta Ja .teh­tävistä".
Laajan Ja seikkaperäisen keskuste­lun
perusteella tähän asiakirjaan h y -
' V ^ y t t i i n demokraattisella tavalla
useita lisäyksiä Jä täydennyksiä.
Esrni: Wienin konferenssiin osalllstu-mlsehdotuksen
yhteydessä korostet-tim,
että C S J e l yksinään lähetä
sinne edustajaa, mutta on, kuten-on
sanottu, V ivatanls yhfeistolmtntaan
toisten suomalalätär järjestöjen Ja
fieutojin.ianssätäiEäh ajatuksen td-tenttamtseksL
Kulttuuritoiminnan täiostamlsen
ehdotuksessa kahta erlttähi läikeätä
seikkaa: Kulttuurttoiminnan sisältö .. 44 • - -
on pyrittävä saamaan ajan henkeä {.SlJOltetiaiSUU
Ja tarpeita vastaavaksi ts., rajiiAan-asiaa
piioliastavaksl. X ^ k k l tHalsuu-terome.
mutta erikoisesti ohjelmatl-läisuutenune,
on saatava värikkääm-ndksi.
Lasten toiminnasta päätettiin, että
sen johto annetaan O S J : n naisten-u
r h o j e n tehtäväksi Tämä ei k u l -
tei&aan tailkoita sitä, että tehtäisiin
muutoksia: siellä missä lasten toi­minta
oh käynnissä osastojen Ja voi­misteluseurojen
yhteisillä voimilla.
^£kä tämä päätöe tarkoita sltä^ että
järjest* Ja ös^a^t;."pesevät käteni"
lasten toiminnasta'.' Päinvastoin ko-:
kous korosti, etti: yhteistoimintaa
voimisteluseurojen kanssa jatketaan,
Ja että lasten jäitfestöioiminta on ja
täytyy olla koko Järjestömme yhtei­nen
asia.
Iiisäys ehdotuksena hyväksyttiin
myöiS' se, että maaseutuosastojen olisi
kaikin mail^ollisin keinoin pidettänrä
toimintansa. hyvässä käynnissä, sillä
tnonessa tapauksessa CSJ : n osastot
ovat: ainoita ijärjestöorgaaneja näillä
paikkakunnilla. Järjestömme kult­tuurityön
lisäksi maaseutuosastojen
Vallankaappaus-bubuja
Iranista
V ^ i e n a . TeOieranissä Jimesiyvä
Semile * A y a n d e h - l ^ t l l^ertqi viime
vIläwiaiki«»uolella.-että satoinen pbr
liisi on paljastanut k m e l j a n sala-liitcm,
jonka tarkoituksena o l i eyös^
iibssadeghln haUltus vallasta. Leh­den
kertoman mukaan oUvat eng-lantiialsei.
amerikkalaiset Ja korkeat
iranilaiset piirit isuunnitelman takar
na.
M0iin ratsastajapatsas
HeldnkL --^ (SS) — Suomen mar­salkan
ratsastajapatsaan •• siJoituskyT
symys oli syyskuun 11 p:nä esillä
Helsingin kaupungin^. fiaUituksessa.
Vaikka asia olisi ollut sen ratkaista--
vissa; päätti se alistaa sen kaupungin
valtuuston päätettäväksi.
J T Ä TÄ
KAKASI SELITYSTÄ
, -Miksi te hastte avioeroa?'
"Vaimoni sanoi minui Idiootiksi •
"Se ei ole rLltävä syy avoeroa
saantiin."
-Katsokaapas, herra tuoman, asia
on nain... K u n saaymn kotiin. % s ia
Faimoni taxajurin sylistä, josta sj^stä
sanon: 'Mitä tämä merkitsee?- Val
moni vastasi: "Etkö nae. senkm l i '
ootti'.»
• • •
ITSEABVOSTELUA
-T- On ole.Tiassa koiria, jotka ovat
älykkäämpiä kuin niiden omistajat,
-4- Se on totta, minullakin on sel­lainen
koira.
:n protestikirjeimä
otusta vastaan
tulisi entistä aktiivisemmin osallistua
toimintaan fairmarien taloudellisten
Ja sosiaalisten olosuhteiden paranta-ifalseksi.
, .
H i l j a n laaditut C S J :n_uudet porus-säännöt
.päätettiin painattaa endan-nlnklellsessä
asussa jäsenkirjoihin —
Jäsen llsäiksi j u l k i s t a a n pieniä k i r ­jasia,
missä nämä säännöt on painet­tuna
sekä suomen- että englannin­kielisinä.
Vapauden ja Liekih tOausiulotlisäantyneet,
sämöiii öVat tehneet ilthöitus- ja mtlut tulot
I i i i
m
^Sajkäassa avattu
faldidasema
BerlUnJ. — Itä-Saksassa avattiin
sunnuntaina usl radioasema. T&mä
radioasema on 300 kllovatin asema
Ja yksi-kaikkein voimakkaimpia E u ­roopassa.
Sikaari- ja piippu­tupakka
Quebecista
MontreaL — Quebecin maakunnas­sa
tuotetaan käytännöllisesti katsoen
kaikki Canadan sikaari- j a piipputu­pakka,
selostetaan virallisissa raiMff-teissa.
Kakdeksäh miljooiiaa
on Bohiiin ferillis-sopiiiiusiä
västäaii ?
Berlliuf. — Tietotoimisto A D N U-moitti
elok. Iqpulla Dysseldorfista.
että siihen m^inessä on 8.234.031
länsi-Saksanj mukaan lukien myös
Saarin alueen, kansalaista kansanky-selyn
yhteydessä vaatbiut koko Sak­san
rauhansopimuOcsen solmimista Ja
Bonnin erUlissopimuksesta kieltäyty­mistä.
Liike Saksan yhtenäisyyden puo­lesta
saa yhä enemmän ^ kannatusta
länsl-Sakoassa. Useissa kaupungeis­sa
on - pidetty ifftiig(>ifi<fiTofrouVBin.
Joissa an vaadittu Bonnin erillissopi­musten
kumoamista ija Saksan (rau­hansopimuksen
Ja. maan yihdistäml-sen
aikaansaamista. Esim. Ralen-burg^
sa pidettiin sosialidemokraatti­sen
puolueen jäsenten avoin kokous,
jossa asetuttiin kannattaanaan rau­hansopimusta
Ja Bonnin anlUtarlsti-slsta_
sopiniuksista kieltäytymistä,
Schornsheimissä piditty eri puoluei­den
Ja iiskonnbllisten y<hdlstysten ko­kous
vastusti Jyrkästi länslsaksalals-ten-
revanshimiesten ajamaa Saksan
pirstoamisen politiikkaa. Kokous
vaati Bonnin parlflinentin jäseniä es­tämään
- sotasopimUkäen ratifioimi­sen.
JYIedricahavenissa naiset levit­tivät
moottoritehtaan työläisten kes­kuuteen
julisteita, joissa ankarasti
tuomittiin Bonnin «otasopimus.
Toronto. — viitaten edellisen yh-:
ti&kcäoiiksen suunnitelmiin ja, pää-;
töksiin, VaI}a^lden liikkeenhoitaja
.Bdwin Suksi sanoi Uikkeemime. yhtiö-;
kokoukselle viime lauantaina esittä-'
mänsä yäsityjskohtaisen Ja selvän'
tllannfekatsauksen .yhteydessä, että
"yhtiökokouksen asettamat tehtävät
on siiuriimnalta osalta suoritettu on­nistuneesti.
Ja saavutettu ne tavoit­teet.-
joika asetimme kuluneen vuo­den
toiminnan päämääräksi." -
Kuluneen vuoden myynnit olivat
$95.&16.02. myytyjen tavarain j a pai­notöihin
käytettyjen tarpeiden osto­hinta
pois vähennettynä, sanoi Suksi
j a esitti seuraavan vertailun: Ver­tailemalla
niitä . edellisen vuoden
myyntien kanssa. Jotka olivat $92,-
painotöltä j a k u n tästä vähennetään
^ytettyjen .tarpeiden hinta |5,'705.^.;
. j p , tUaiisp^^ilotöiden hinnak^ ^15,-'
'tulolähd^' V a p a u d e l l e i u ä liUckeel-lämme
on n y i liyvät koneet' j a ani-mättitaitoinen
työvoimit, n i i n lehden
lukijat 'ja h e k l ^ järjestönsä vOivai
nyt luottamuksella kääntyä' Vapau­den
puoleen; pienempienkin paino-töittensä
teettämisessä, sanoi äuksi
Iselittäen; että Vapaus pystyy hinto-
'jen j a työn laadun, sekä palvelun
nopeudessakin kilpailemaan yksityis­ten
oinlstamien liikkeiden t i l a u ^ a i -
liptöiden valmistamisessa.-'
K i r j a - ja" paperikauppatavaran
^myynnit ovat huomattavasti vlisään-
,tyneet. l l h ä n iiikealaäiT ::Äokitel-
312.25, sisältyen siihen myös haaste- laan monenlaista tavaraa: k i r j a l l l -
^^suutta, koulukirjoja Ja-tärpelta; ääni
levyjä, ^ritikamaajä ylejäpL, pf^^eri^
kauOTätayaraa... Kuluneen iiilkaludeh
aikana tämän alan tavaroita itipfytiih
kaislaan $12,850.94 arvosta Ja kun
siitä vähennetä^ myjiiyjäd t^^^
ostohinta pois, 'jää nettomyyiiriifc^
$5,<y?2.8Ö.vj[(Aa o s o i ^ $lj211,7i l i ­säystä
-eMeiliseh viic^^
teihin verraten. Mikä parasta, suu-^^
r i n t a osuutta tämäiaäl^ 'zdyjrrmissä
edustaa • suomälaiseri IdrjällistiUdai
myynti; ftoisKiksl äänilevyt j a kölirhan-neksi
koulukirjat. j a -tarpeet. •
• LiSkkeellemme on taas;tulossa a r ­vokasta
kirjaillsmitta siuimfestä.
^''Kustannustoiminta öh ollut myös
hyvin nienestykselUjStä,' sillä kulu-
— r Pohjols-Siperlassa on ainoastaan
n. kaksi kuukautta kesää vuosittain
ja anakarampla talvia kuin mis^än
muualla myyUrnRBsa.
tuloja $7,647.20. osoittavat (nyt päät­tyneen
yuoden> varsinaiset liikkeem­me
nettomyynnit 11.73 .prosentin eli
$9,925.97 lisäystä . . . " ~
Mutta hintojen jatkuvasta kohoa­misesta
oli liikkeelle karttunut suu­remmat
menot ja niinmuodoin t i l i ­kauden
voitto oli vain $371.89. Suurin
menojen^ääntymlnen tapahtui pal­koissa,
asiamiespalkkioLssa Ja sano­malehtipaperissa.
Sanomalehtipaperia oli liikkeeseen
ostettu 10-12 rullan erissä Ja silta
Jouduttu maksamaan Jopa $142.00
tonnista. Nyt onnlstuttim kuiten­kin
saamaan koko vaununlasti, eli
30 tonnia paperia, mihUi liike Jou­tui
: sijoittamaan $4.053.55. Vapau­della
on nyt paperia helmikuuhun
asti. sanoi Suksi.
Palkkamenojen kasvuun, vaikutti
liikkeen henkilökunnalle viime vuon­na
annettu 10% palkankorotus; Asia-mlespalkkiot
lisääntjrivät luonnolli­sesti
sen tuloksena kun myynnit l i ­sääntyivät
asiamiesten liikevaihdon
kautta. •.•„ •
k O R J A U K S I A JA
UUDI5TUKSL1
Kuluneen vuoden aikana suoritti
liltokeenime konttori- J a toimitushuo-nelstossa
maalaukset. Jotka tulivat
maksaan $368.43, tiedolttl Suksi Ja
Jatkoi:
Kuluneen 'toimintakauden alkanai
ostettiin lUkkeellemme pieni kirjan-pitokone,
joka maksoi $815.00 ja
konttorlhuoneiston yhteyteen raJcen-nettlin
erikoinen matkailutoimisto
kalustoineen sekä laitettlm uudet Ja
n}-kyaikaiset myj-ntipöydat liikkeem­me
_ kirjakauppaan, jotka tulivat s i ­teensä
maksamaan $1,999.31.
Vapauden j a Liekin tilaustulot ovat
ikääntyneet edellisen vuoden tilaus­tuloihin
verraten: Vapauden kohdal­ta
oli etukäteen maksettujen llsäan-
.^'«neiden tilausten rahastoa lisättävä
$1.300 j a tämän velortuksen jälkeen
tilaustulot osoittivat $105i26 lisäystä.
Liekin tilaustulot olivat $479.83 suu-remniat
kuin edellisenä vuonna.
Suksen esittämästä raportista i l ­meni
lehtemme ilmoitustulot olivat
$30.008.44 eli yU $5.000 suuremmat
kuin etnisenä vuonna: Vapauden
liike on kuluneen tilivuoden aikana
valmistanut $21^244.44 arvosta tilaus-neen
.toimikauden aikana liikkeemme
toimesta kustannettiin kaksi kirjaa,
"Iloisia Juttuja^jk "Aurhdcolsia p i i r ­teitä
pienestä-^kauppalasta", joilla
inolemmUla oli hyvä inenekkl. Näi-^
den kirjojen lisäksi on kustannettu
f kevät", "TasfcukaJentferl" Jä f Joulu".
Tuloja -tästä kustannustoiminnasta
sän Jälkeen kun niihin käytettyjen
tarpeiden hinta ' ön vähexmetty, on
$4,708J4I. ^ Tulojen' lisäys oli tältä
kohdapta tUMj^^ ' '
"yfera^M^ten." lehtien myyhhis--
tä, miäjn,et^ääl4^i(.uueislehtieh II-säkä
siS^llkyy^ li£&äMJe^ vähemmän
a r v Ä k ^ a tä&dttään kyseen­alaistat
"päämii^' myynit el- ole
a n t ^ n ^ .rii^vk iuiojä itämän alan
yJmii&Sdsäe^ i a ^ niiden käyt^
t ä s i ^ Mätiaondeä tilaakin fäfvi-taaiit
<muQi&' iär^j^tuisiin, elidöttl
j o h i o ^ t ä : , iälMci p y y n t i Va­paudessa
lö^päb^ai^
vWaäden iry.'äcaUu£oäiiIsito'o
nut kolim^^n VDtäen aikana e n ^ ä
suuieättnan: ' ^cannaitlksen - Qamadan
suoirmlaisilta. laivalippu;
jen m3iryn£ifätä it ^as. fahjapakeftiän
v ä l i t y k s ^ oii IHkkeellenime tuloja
$ 3 , l ^ i 8 , asoUiäea se lähes tuhan­nen^
doUärin ll$ä3/stä edelliseen vuo-teeri
verraten.
samassa y]^t^dessä kuultiin, että
"olyii^iälenCömät^". JoSeä on saanut
k i i t o a moäeit{t\''osanottajaltaan,
tuotti lit^feeltraäfte UMM. Me
UAv&tmte. iti& T^a^siuAe hikijat j a
kannattajat : Jotka. - tulevaisuudessa
Toronto; Täällä viikon vaih^
teessä pidetty GSJ:n fpk:n iäysis-^
r tnnto päätti - lähettää senaatin
: pankki- ' ja kauppakomitean pa-^,
heenjoiitajalle Hon. Salter A . Hay-denille
ja • oikeusministeri v Hon.
- Stnart S. GarsoniUe protestiklrjel-man
H-8 nimellä tunnettavan C a ­nadan
rikoslain muotosehdotoksen
niiden kohtien johdosta, jotka u h ­kaavat
- tyrehdyttää vapaan kesr
kastelun . IiaUituksen ulkopoliitti­sista
ohjelmista j a ankarilla van-
. kilatuomioUa jopa lakkolaisiakin.
. Mainitussa . protestikirjelmässä' s a -
ndtaan:,. • •. •
"Me olfemme tutkineet BUl H - a ni.-
tnellä tnnnettavan-Ganadan rikoslain
faiiiutösehdotuksen eräitä osia ja l i a -
lualsimme esittää meidän mielipi­teemme
siitä. >^
" M e olemme pääasiassa kiintyneet
siihen, että esitetyssä muutosehdo­tuksessa
on eräitä pykäliä, jotka asi­allisesti
kuristavat henkilökohtaisia
vapauksia ja erikoisesti uniolilkkepn
toimintaa. Monet sen pykälistä on
myös kirjoitettu h i i n kaikkislsältäväl-lä
tavalla, että o n valkea päästä sel­ville
niiden täydestä r&erkityksestä.
."Vaikka Unloihih eiltehdä välitön­tä
mainintaa, sittenkin näyttää, että
osä 49 kieltää asiallisesti sellaiset l a ­kotkin,
jolta nyt pidetään laillisina,
määritellen 10 vuoden vankeusran­gaistuksen
. rikkoumuksen tekijälle.
Nykyisillään ollen osa 365 säätää, että
tranportti- j a yleishyödyllisessä pal­veluksessa
olevien' työläisten lakko t u ­lee
laittomaksi. Osa - 372' määrittelee
lakkolaisten lakkovahdinnan laitto.^
inaksi.^ .Meidän kaäitti^enlmo näin
sortavia. lakeja on hyvin vähän^is-,
sään, puhiimattakaan nyt demokraat­tisista
mafsta.
"Osaan 46 sisältyy n i i n kauaskan­toisia
rajoituksia.että ne saattavat Ih­misen
tuntemaan kauhtuiväristystä.
Ainoaan . lopputulokseen mihin me
voimme tulla sen tutkimisesta, on se,
että se uhkaa vakavasti ajatus- Ja
puhevapautta, sekä oikeutta arvostel­la
hallituksen ohjelmia, sen laajen­taessa
maanpetoslain määrittelyä ja
tehden siitä rauhankin aikana rikok­sen
mistä voidaan antaa"kuoleman­rangaistus;
'•Meistä tuntuu.: ettei riköäakl'h
tehtävien minkään muutoksen pitäl-si
sisältää minkäänlaisia sortotoimen,
piteita, jotka ovat vieraita Canadan
deihokrat.an traditioille: Toisella
puolen m&stä tuntuU paljon tarke-ämmältä
se, että siihen liitettäisiin
osa mikä turvaa' henkilökohtaiset oi­keudet
ja vapaudet yhdenmukaisesti
Yhdistyneiden Kansojen Ihmisoi-keukslen
Julistuksen kanssa."
Knuinoittaen
G. Sunqvist."
matikustavat joko Suomeen tai muu­alle,
ostaisivat matkalippunsa omalta
matkallutoimistoltanime. Meidän
pahrejuksemme ulottuu rannasta r a n ­taan,,
selitti Suksi.
Selittäen, että liikkeen johdon.ja
henkilökunnan välillä on vallinnut
hyvä yhteisymmärrys j a että liik­keemme
henkilöGcunta on osoittanut
erikoista ^yritteliäisyyttä työssään,
Suksi kiitti myös Johtokunnan jäse­niä
heidän tekemäataän työstä, sekä
erikoisesti liikkeemme ahkeria j a t o i ­meliaita
asiamiehiä j a : muita työn'
tekijöitä. Vain yhtenäisesti j a uut­terasti
toimien on päästy edellä se­lostettuihin
tuloksiin, seUtti suksi.
Keskiköiiliisivistys
Neuvostoliitossa
kail(ille lapsille
Moskova. Neuvostoliitossa 6n.
otettu vast£ian uusi oppivuosi ajkeis-jä
keskikouluissa. (Neuvostovaltio te­kee
kaiken voitavansa antaakseen
kaikille lapsille mahdollisuuden opis­kella.
Tänä vuonna on päfipiirteta
suoritettu siirtsrminen alkeiskoulusta
pabcoUiseen • seitsenvuotiseen oppiai-kaan
sekä kaupungeissa että maa­seudulla.
Nyt tulee vuorostaan uusi
tehtävä, nonittäln siirtyminen seit­senvuotisesta
koulusta yleiseen keskl-koulusivlstyfkseen
(kymmenvuotiseen
kouluun) maan suurissa kaupungeis­sa
vuoteen; .119^ mennessä. -Silta
syystä kaikissa tasavalloissa: laajen-i
netaan seitsenvuotisten Ja kymmen­vuotisten
koulujen verkostoa.
Neuvbsto-Venäjan tasavallassa ava-
' taan tänä v u p t ^ 460 uutta seitsen-
'vuotista^ja. yli' tuhat kymmenvuotista
koulua.
Liittotasavaltaan kuuluu kaksitois­ta
autonoomista 'tasavaltaa.. Esim.
Baäkliriassa,-joka aikoinaan oli maan
takapajulsimpla alueita, aloitti syys­kuun
ensimmäisenä pnä opintonsa
575 tuhatta koululaista. Keskikoulu­jen
j a seitsenvuotisten koulujen lu­kumäärään
tulee tässä. tasavallassa
116 lisäys.
Ukrainassa avataan keskikouluja
viime vhoteen verrattuna 640 euera-man.
Tänä syksynä aloittaa noin
seitsemäntoista tuhatta nuorta opet­tajaa
ensi kerran opetustoimensa.
Huomattavaa menestystä kansansi­vistyksen
alalla on saavutettu myös
Itämeren maissa. Liettuassa esim.
on nyt seitsenvuotisia kouluja 25 ker­taa
enemmän kuin oli porvarillisen
järjestelmän aikana. H^ös keskikou-lujen
lukumäärä on moninkertais­tunut.
Leivän hinta nousee
piakkoin Ruotsissa
Jönköpihg. — "Jönköping-Postenin"
mukaan tulee jauhojen hinta nouse-
^ a a o n syyskniun lopulla ja sen seu­rauksena
luonnollisesti myöskin lei-vänhlnta.
Leivän hintaa nosteltiin
viimoiksi toukokuussa.
Miksi ette käytä mahdollisuuksia?
. • '*Cänada on muuttunut mahdolli­suuksien
maaksi uusille canadalai-sille.
Joilla on ollut taipeeksi roh­keutta
yrittää uusia keinoja - . ' . .",
näin juhlallisesti alkaa sotaisuudes­taan
kimlulsan Toronton Vapaa S a ­nan
johtava artikkeli syyskuun 9 pn
numerossa. .
- Ollaksemme oikeuden Ja kohtuu-;
den vaatimusten mukainen myön­nämme,
että tämä ihana artikkeli ei
ple Vapaa Sanan "omasta päästä"
vaan on se lähtöisin niistä '1}arem-mistä
piirelAä", joiden jalkamaa " v a l -
tioapua" lehti nyky&än naUttli.
Se On C . S : n . (Canadian Scene
Canadan näköala),;' canadalalsten
työnautäjapiirien rahoittaman "tieto­toimiston",
värkkäämä tekele, tar­koituksena
osoittaa ulkomailta tul­leille
Canadan asukkaille kuinka i h ­meen
helpolla täällä voi rikastua. •
Kaiken selvyyden viioksi jä, teh­däksemme
oikeutta, sekä antaaksem­me
kunnian slUe jolle i u n n l a kuuluu,
pyydämme vaatimattomasti. esittää,
että tämän Canadan näköala-tieto-tolmistotn
takana ovat erikolsekl C a ­nadan
puutavara- ja Icaivoskapitälis-''
ttt; jotka "valtioavullaan" ovat osta-^
neet erinäisiä lehtiä, joiden kautta
voivat vaikuttaa ulkomailta tulleisiin
työlälsUn .
K u n nyt näin "olemme esitelleet
sen, mistä pain edellämainitussa-ar­tikkelissa
tuuli käy^ että se ei puhalla
ahtaista ja IHcaislsta työläiskortte­leista,
vaan: rikkaiden, metsäpäroo-nien
j a kaivospcÄiatdlden palatseista,
ryhdymme hlukain tarkastamaan ar­tikkelin
muuta sisältöä.
iNäin Canädassa rikastutaan:
"Vnadimir: Bietfbky, ukrainalainen
£<dmontonlsta; t u l i ' Canadaan neljä
vuotta'sitten. Hän oli pennitön tän­ne
saapuessaan. Hän omistaa nyt
Puritän kahvilan, Uiaksettuaan l a l -
naamansa Varat. joiden kokonais­summa
nousi 9isi,000."
<JOs el teillä vitiiäi ole^kahvilaa, tai
418^000, min lahiatkaa heti $18.000.
Jaa että mistäkö! ,A116kIrj61ttanut el
tiedä Jhlstä pennitön ja taloton saa
$18.000 lainaksi!' mutta Vapaa Sana
j a C S varmaan tietävät.
K u n sen teette, olette 4 vuoden k u ­luttua
r&as j a ävesJäs. Ellette sitä
t^e. ette ole ollut' taipeeksi "rohkea
yriftSäksierine uusia keinoja".
Vieläkin paremmin kuulostaa teh­neen
eestiläinen Torokvel Torontos­sa.
C S kertoo:
. . t o i mukanaan Canadaan 2.000
dollarin lilkepääoman. Hän omistaa
nyt ^0,000 arvoisen tehtaan, jonka
liikevaihto on $10.000 kuukaudessa."
: ^^os. teillä sattuisi olemaan $2,000
dollaria, niin . älkää» yUvEtelkö teh­taan
rakentaihiisässa,-silläTvarsinkin
nyt kun metsä- ym. työt ovat lamassa,
k im "isäntä" ef osta Ja'toisille ei pas­saa
myydä, olisi tehtaan isännöimi-seen
mainiosti alkaa,
$50,000 tehtaan pystyttäminen $2,-
000:11a on tietenkin maailman helpoin
j a yksinkertaisin asia^' k im vain on
rohkeutta yrittää . , ; Eikö olekin! r-
Attikkelissa .= on useita muita s a ­manlaisia
"esimeikkejä" ihmeen h e l ­posta
rikastumisesta 2-4 vuoden a i ­kana,'
joten jos ette niistä ota oppia
Jä rikastu parissa kolmessa vuodessa,
olette "rohkeutta valla" oleva nah­jus.
Mutta mksi Canädassa sitten on
n i i n paljon niitä, joilla el Ole teh­dasta
eikä ravintolaa, eivätkä muu­tenkaan
ole rikastuneet vaikka ovat
olleet täällä monet 30-40 vuotta eikä
vain 4 vuotta? • •
iEdellämainitun C S : n "innostavan""
artiakelin mukaan se johtuu ^«roh­keuden
puutteesta". Jos vain olisi
rohkeutta riittänyt, n im Canädassa
el nyt olisi muita kuin tehtaiden, tai,
vähtotäln kahvilan omistajia . . .
Mutta kukahan niissä kahviloissa: j a
tehtaissa työt tekisi? v
Vannaankin Juuri siitä syystä, k im
Canädassa on-'niin kultaiset mahdol­lisuudet
rikastumiseen, mikäli "Roh­keutta"
riittää, aUeklrJoitettUn unio-poiho
mr. Cooperin Ja CS-tietotoimls-ton
takana olevien metsäteollisuus-pohattojen
toimesta sodan Jälkeisen
ajan kurjin työsopimus Canädassa.
Kyllä nyt luulisi niin vastatulleiden
kuin kauemminkin tässä maassa ol­leiden
metsätyöläisten älyävän ryhtyä
käsiksi "bisnekseen".
Kuten arvoisat työläislukijat ovat
ylläolevasta havainneet, tuollaista on
se hälynpöly Ja roska, mitä canada-laiset
työnantajapiirit maksettujen
lähtien väUtyksellä yrittävät työläisil­le
syöttää, pitääkseen heUat tyytyväi­sinä
sihiä huräkaassa toivossa, ettei
sitä tiedä vaikka miljoneerlna kup­lisi.
...
Jokainen jäikevä ihminen kuiten-k
m tietää ettei missään yhteiskun­nassa
voi olla vain tehtaUiloita Ja
kahviloiden pitäjiär sillä tehtaat eivät
käy eikä kahvit kiehu ellei ole käyt­täjiä
j a keittäjiä.
T^ntekijät ovat yhteiskunnan pys-tyssäpltäjät
j a mitään muita siinä «a
tarvitakaan. Toiset tietenkin teM-vät
työtä aivoillaan ja toiset käsil­lään.
Tehtaiden, l ^ v i l o l d e n ym-tyisamistajat
ovat loppujen lopu^
aivan yleUl^stävaraa. f^^^
eläin- Ja kasvikunnassakin Ja s »
parempi ihmiskunnalle mitä p l ^
min se niistä vapautuu ja voi ottaa
kaikeii yhteiseen omistukseensa-
Vapaa sanan ja C S : n loruille ei tfö
Iäisten kannata tehdä muuta » » »
pyllistää pimeän puolensa.
^ jöilknri.