Vapaus, March 27, 1969

              S M ! 2 ' . Torstai, ihaalisk, 27 p. — Thursday,^ Mar. 27, 1969
V A P A U S V U B E R T Y )
I N D E P E N D E N T U K B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed Nov. 6. 1917
EDITORI W. EKLUND MANAOBR» k. SUKSI
• Tn.EPWoN8: OPFICB AND EDVTORIÄL 6 7 4 - 4 2 04
PubUdied tturlce weeUy: Tue^ays,^ 1^ Vapaua
Pidrilflhlng Co. Uxnlted. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Äditttlslng rates upon appiicatlon, translaUon free of charge.
Authoorlzed as teeontf clads mall by the Post .Office Department, Ottewi^
and for payctent of postage U)i cash.
TILAUSHINNAT:
Oanadaraa: I Vk: $10.00. 6 kk. $5.25 USA:n: iTic.»ii;oo,euLi6.76
ivk. UJO, eiKk. 0.25
Näytelmä juhla pääsiäisenä
Kansalaisiteimme^seirainäytelniiätoilmin^
kaiisallisltein Mttuuriperiniteidearane vaalimiädtsi pidetään
pääsiäispyhinä Sudburyn Finnish haalUla näytelmäjuhla, mis­sä
e s i t e t ä ikohne, eri paiikbäkuainiata 'tulevaa 1-näyltöksistä
näytehnää.
Virallisesta ilmoituksesta ja nKuiäta tJedonaninioista äime-nee,
mitä;ja ininkäiaisia näytelmiä nyt esitetään. Entisten ko^
kiamusten perusteella voidaan kuitenikin sanoay että odotetta­vissa
on miellyttäviä iiäytelmäesityksiä katsomolle !ja samalla
näytttelijöflle' ja ohjaajille tervetullut tilaisuus oppia toinen
toistensa esityksistä ja tulkinnoista.
. Näytelmäjuhlilla onkin fcal^puolinen merkitys. Tai^koitus
OH saada näyttämötaiteen harrastajille ja kannattajille mäh-dollisimimairi
miellyttäviä ja hyvin harjoitettuja näytelmäesi-tyksiä.
Toisaalta voivat tällaisissa tilaisuuksissa eri paikika-kuntien
(näytelmien ohjaajat, näyttehjät ja muut asianomai­set
tutustua siihen, miften ja minkälaisin keinoin pyritään
mahdoUisimiman parhaisiin tuloiksiin.
Me puolestamme toivotamme pääsiäispyhänä täällä Sud-bmyssa
pidettävälle näytelmäjuhlalle hyvää onnea ja menes­tystä.
Toivomuksemme on, että jidila saisi mahdollisimman
hyvän kannatuksen, ja että näyttelijät onnistuisivat odotus-taankin
paremmin esityksissään.
Jokatapauksessauskomme, että vieraspaikkaiset näytteli­jät
ja heidän ystävänsä tulevat saamaan täällä Sudburyssa hy-'
vin lämpimän vastaanoton täkäläisiltä kansalaisiltamme. Siis
tervetuloa vieraspaikkakuntalaiset ja hyvä menestystä, näytel­mäjuhlalle!
PÄÄSIÄISMIETTEITÄ
tava määrä eröcoisiapääsiäosillmoituksia ja tervehdyksiä. Me .
tava mä rääeriboisia pääsiäisilmoituksia -ja tervehdyksiä. Me
iislfccönme myÖs, • että Vapauden lukijat tulevat muistamaan
iiäitä liikkeitä ja laitoksia kevätostdksia tehdessään.
Toisaalta on syytä, korostaa, että vuoron vieraissa käy­dään.
.Työväenlehdet, kuten Vapauskin, tarvitsevat ilmoitta­jien
tuloja-toimintansa rahoittamiseksi. Tässä mielessä julkai­semme
iloimelin ilmoituksia liikkeiltä, jotka haluavat olla
liiketuttavuudessa ja kaupallisessa kanssakäymisessä kiamsa-ladstemime
'kanssa. Toisaalta pienet ja keskivaiakkaat liikkeet,
jotka pääasiassa työväenlehdissä julkaisevat ilmoituksiaan,
joutuvat nykyään päivä päivältä, entistä tiukempaan talous­asemaan.
Suuret ketjuliifcbeöt ja muut monopolit ovat raivan­neet
tuhansia ja tuhansia canadalaisia pikkuliikkeitä pois tiel­tään.
Entinen n.s. kansanomainen kulmakauppa on t u l l u t Ca-nadassa
jo, miltei tuntemattomaksi käsjtteeiksi.
Tässä tilanteessa on työväestön ja pikkuliikemiesten yh-teistoirninta
hyödyksi molemmin puolin. '
Pääsiäisihnoitusten joukossa on myös täkäläisten kansa-lailstemme
muodostamien liikkeiden ja laitoksieoi ilmoituksia.
Elrame öle^ kansallisen eristäytymisen l^annattajia. Mutfta mikä
olisikaan. sen luonnollisempaa kuin se, että kansalaistemme
kesikuudessa toimivien pikkuyrittäjien ja kuluttajaväestön
kesikeiset välit muodostuisivat mahdollisimman läheisiksi ja
luottamuksellisiksi
* « *
Pääsiäinen on alunperin kristillinen juhla Jeesuksen ylös­nousemisen
muistoksi. Sen yhteydessä on myös kärsimisen
muistojuhla, pitkäperjantai. Pääsiäinen on kenties vanhin k r i s -
tUlinien juhla sUlä sitä on vietetty jo ajanlaskiumme ensim­mäisellä
vuosisadalla.
Todellisuudessa pääsiäistä on vietetty jo sitäkin ennen sillä
se oli juutalaisten suuri juhla Israelin kansan Egyptistä läh­dön
muistoksi.
Nykyisessä yhä enemmän "maallistuvassa" aikalkaudessa,
pääsiäinen on luonnollisesti saanut paljon ns. "maallisen juh­linnan"
piirteitä. Nykyaikaisiin pääsiäisjuhlien viettoon kuu­luu
teristillisten.tapojen rinnalla hsääntyvässä määrässä kau-pumkiseiltujen
"muotiparaatit"missä neitosiUa, naisilla ja mie­hilläkin
on tilaisuus pidkeutua iltapäiväkävelylle puistoon tai
kaduille lähtiessään uuteen tai ainakin uudistettuun kevät-asuun
jne.
Mutta huolimatta siirtä, miten kansalaisemme pääsiäispy­hiä
viettävät, me puolestamme toivomme, etrtä siitä tulisi itse
kulleikin mahdollisimman antoisa ja piristävä juhla-, vapaa-ja
lepohötkd pitkän talvikauden va^flituessa kevääseen.
NAPAPIIRIN J Ä N N I T T Ä V Ä TIEDE
Kuolan niemimaan ne vuoret,
joiden uumenista nyt kaivetaan
esiin rikkauksia, ovat maailman
vanhinta kallioperää, j a vettt-vftt
tietysti puoleensa geologe­ja.
Tätä taustaa vasten ei ole­kaan
ihnie, että 120 kilometriä
napapiirin takaa löytyy geolo­gian
tutkimuslaitos runsaine
tieteellisen koulutuksen saanei-ne
Äenkiiökuntiheen.
Ensi alkuun hämmästytti n i ­mittäin
jopa suomalaista, kun
sanottiin, että ohjelrtiassa on
käynti NL:n tiedeakatemian
haaraosastossa. Neuvostoliiton
tiedeakatemiahan tietiiä kan­sainvälisestikin
ottaen korkea­ta
tiaeelllstä tasoai jota har­voin
tulee yhdistäneeksi nupa-piffih
takaisiin alueisiin.
Fosforilannoitteen. raaka-ai­neen,
apatiitin, synnyttämässä
kahdeksan vuotta vanhassa Apa-titin
kaupungissa, keskuspuistoa
varressa nelikerroksisessa talos­sa
asustaa todellakin tuo laitos,
jossa työskentelee 300 tiedemies­tä
ja 900 tekniseen henkilökun-.
vaan kuuluvaa. Laitos, joka tun­netaan
lyhyesti nimityksellä " F i ­liaali";
koostuu kolmesta osastos­ta
: geologinen laitos, jonka taus-,
tana öli jo akateemikko Fersma-nin
aikoinaan vuonna 1930 perus­tama
Hibinän vuoriasema, ka.svi-tieteellincn
puutarha, jonka alu­eelle;
"mahtuu kaikki Kuolan nie­mimaan
kasvillisuusvyöhykkeet
merenrantaa lukuun ottamatta,
ja Polar-instituutti, j o ka selvitte­lee
revontulia ja muita ilmakehän
ilmiöitä.
Omalla alallaan varsin merkit­tävä
on myös läänin neljäs tieteel
Unen tutkimuslaitos, Murmanskin
kaupungissa toimiva merentutki­muslaitos.
JOSPA SUOMESSAKIN
Geologisen laitoksen aurinkoi­sessa
kokoushuoneessa piti pon­nistaa:
voimat melkein äärimmil­leen,
jotta tuli kuunnelluksi kyl­lin
tarkkaavaisesti, mitä isännät
omalla .spcsiaalikielellään sanoi­vat;
Silmät tahtoivat nimittäin
ihan väki.sin kääntyä peräseinäl­le,
jossa riippui geologisia kart­toja
vieri vieressä. Kartat tietys­ti
karttoina, mutta kun näissä oli
puolet Suomen Lappia, suuri osa
Kainuuta ja ohut. kaista Rajakar-jalaa
värjätty ihan samalla iki­vanhan
kallioperän ruskealla vä­rillä
kuin ne seudut, jo.ssa juuri
istuimme, lähti mielikuvitus ihan
pakosta liikkeelle.
Ilmeisesti jotain samanlaista
liikkui pohjoissuomalaisten kan­sandemokraattien
mielissä heidän
kirjoittaessaan Pohjois-Suomen
teollistamisohjelmaan vaatimuk­sen,
että Suomen kallioperä on
kunnolla tutkittava tuolla alueel­la
joka on' kiilan tavoin Kuolan
niemimaan ja Pohjois-Ruotsin
rikkauksien välillä.
..Ta miksi ei kokonaistutkimusta
todellakin annettaisi Kuolan kal­liota
koputteleville geologeille.
He ainakin ovat tottuneet pohjo­lan
oloihin, heillä on valmiit tut­kimuslaitokset
muutaman sadan
kilometrin pääs.sä eli lähempänä
kuin Helsinki, ja run.saasti koke­musta
omista vuoristaan; Ja jos
Suomesta ei. sitten löytyisi mi­tään
todellisia rikkauksia; voitai­siin
ajatus haudata hyvällä omal-iatunnolla
ja yhteiskuntasuun-nittelijat
saisivat kiireen vilkkaa
alkaa harkita muita elinkeinorat-kaisuja
Pohjois-Suomen tarpei­siin.
Tietää joka tapauksessa pi­täisi,
minkä päällä turistit Poh-joi.
q-Suome3.sa ajelevat.
50 l J U l T A METALLIA
Kuten jo aikaisemmin totesin
kuuluu kunnia Kuolan niemimaan
maaperätutkimusten aloittami­sesta
kiistatta akateemikko Fers-manillc.
Hän lienee ollut taitavan
geologin lisäksi myös kyvykäs or­ganisaattori,
sillä tu.skinpa edes
Joku puhuu palturia
Näitä__rive!jä kirjoittaessa (tiistaina) ei,, ole vielä tietoa
mihin loi^puitidoksiin on Washingtonissa tultu presidentti Nix­onin
ja pääministeri Trudeaun välisissä keskusteluissa Yhdys­valtain
uudesta torjtmtaohjuäjärjestelmästä, mikä on aiheutta­nut
suurta huolestuneisuutU tällä puolen ra jiku, „
Mutta huolimatta siitä mistä on Washingtonissa sovittu tai
sopilmattta jätetty (sitäpaitsi Washingon ei ole se paikka missä
päätetään Canadan asenteista pudleenitai toiseen näin tärkeässä
asiassa) selvää on kuitedkin, että tästä torjuntaohjusjärjestel-mästa
on puhulttu paksua palturia meille canadalaisille.
Kulten on uuitistiedoissa kerrottu, yleisten töiden ministeri
Arthur Laing "ihmetteli ääneensä" New Westminsterissä Yh-dysvaitain
puolustusministeri Melvin Ladrdisn vääJtöstä, että Ca-nadaa
on informoitu täydellisesti USAn torjunitasahjusyärjestel-inän
köhltyksestä. Mr. Lainghi kerrotaan sanoneen, että Yhdys­valtain
sotapäämalja, Pentagon ei ole vain jättänyt suumiitel-mla
laatiessaan huorhlolonottaimatta' Canadaa. vaan myös Yh-dysvalltaln-
halHtiiksen informoimisen, talrkolttaen^^t sel­västi
sitä, €rt;tei mr. Laird ollut Lamgln mulkaän titetoinen mis­tä
hän puihuu.
Canadan aMnioneen istunnossa asian johdosta käydyn
keäkfiistelun perusteella voidaan oikeutetusti vetää sellainen
johtopäätös/ että el edös pääminisltieri Pierre Trudeaiu tietänyt
mistä on kysymys, sillä Wash­ington
oli ilmeisesti teihnyt
päätöksensä' torjuintadhjusjär-jestelmänsä
sijoittamisesta Ca­nadan
' rajalle ilmoittamatta
asiasta mitään Ottawalle, puhu­mattakaan
nyt siitä etJtä-kysy-myksestä
olisi neuvotelitu Otta­wan
ja Washiinigtcinin kesken
niin, että Ganadalla olisi todella
ollut tilaisuus vaikuttaa, asian
ratkaisuun. Itse pääministeri
Trudeau myönsi alahuoneen is­tunnossa,
että sellaista neuvon­pitoa,
misBä Canadalla olisi ol­lut
tilaisuus vaikuttaa iitse rat­kaisuun,
ei ole Otibawan ja
Washingtonin välillä olflul
Kaikesta buoliimatita Yhdys­valtain
puioilustAisminästeri Mel-vin
Laird vältti, että Yhdysval­loilla
j£\ Canadalla on "työso­pimus"
siitä, että USAn tloirjun-taohjukset
sijoitetaan Canadan
rajalle!
Ei ole lainkaan kumma vaik­ka
mr. Laing ihmettelikin mr.
Lairdin väitöksiä ja meriöeli-tyksiä.
sosialistisen valtion harrastus na­papiirin
takaisia erämaita koh­taan
olisi herännyt niinkin var­hain
kuiri se Kuolan niemimaan
tutkimtiksbn osalta tapahtui.
Fersihan löysi kuolan niemi-^
maan länsiosan kehänmuotoisen
vuoriston iiurnenista arvokkaan
apatiitin. Sen kaivaukset ja ja-loikihliifen
aloitettiin pian suur-löydön
vahvistuttua.
.Sitten Fersmanin päivifeh on
tutkimuksia jatkettu ja laajen­nettu.
Hibinän vuorien ~ 3.5 mrd
vuotta vanhan kallioperän entl^
nen tulivuori jonka uumenet ovat
aikoinaan kohonneet maan pin­taan
— on todettu pitävän- kät­köissään
niin runsaasti apatlit-tia,
ettei sen loppumisesta kan­neta
huolta.
Jo 1930-luvulla löydettiin Mur-mannin-
radan "vaiheilta edelleen-nikkeliesiintymiä
ja rautamalmia.
1950-luku merkitsi rautatehtai­den
rakentamista ja kun luette­loon
vielä lisätään vaikkapa Kan­talahden
alumiinitehdas, onkin
koossa kuva, joka yllättänee
useimman kävijän.
Mutta jos vaivautuu poikkea­maan
mielenkiintoiseen museoon
KIrovskin Tekniikan talossa, pal­jastuu
vieläkin jännittävämpiä
asioita. Geologit ovat nimittäin
vuosien mittaan löytäneet samai­sesta
Hibinän vuoriryhmästä 50
mineraalia, joita ei aikaisemmin
ollut tunnettu. Niinpä niille on
keksi tty^myös Kuolan niemimaal­la
ominaisia nimiä. Eikä kukaan
ole sanonut, että kaikki löytämi­sen
arvoinen olisi jo löydetty.
A L P P I E N KUNINGATAR
POHJOLAN TALVESSA
Kirovskissa—Apatiltlsfea (1930
-luvulla ja 1960-hiVulla apatiitin
ympärille syntynyt kaksoiskau-punki)
puhuttiin erityisellä ko­rostuksella
kasvitieteellisestä puu
tarhasta, joka kuten sanottu on
osa tiedeakatemian laitoksia. To­sin
ensimmäinen selitys, ."laitos
tutkii paikallista kasvillisuutta j a
''aukni.sten kasvien totuttamista
Pohjolan oloihin" ei antanut mi­tään
alkukuvaa siitä mistä oli
kysymys, mutta parinkymmenen
kilometrin automatka halki lumi­sen
maiseman yhä korkeammalle
kohoavien vuorien keskelle oli ko­kemus
sinänsä ja puutarha puo­lestaan
ihan oma maailmansa.
Tämäkin laitos on peräisin
akateemikko Fersmanin ajoilta,
perustettu v. J931. Puutarhan
tutkimustyön keikus on sijoitettu
vanhaan puurakennukseen ja sen
seinässä oleva muistolaatta kertoi
Fersmanin asuneen rakennuksen
ullakkohuoneissa vuonna 1941.
Puutarhan tasankopaikat si­jaitsevat
350 metrin korkeudessa
merenpinnasta ja kun puutarhan
korkeimmat paikat kipuavat yli
1000 metriin, on ymmärrettävää
että alueelle todellakin mahtuu
kaikki Kuollan niemimaan kasvil­lisuusvyöhykkeet.
Vuoret näyttä­vät
ympäröivän puutarhan joka
puolelta, mutta tie pohjoiseen ja
pohjoistuulille on vapaa, joten
vuoret eivät sittenkään suojaa
sitä poikkeuksellisen Buotuisaan
asemaan muuhun Kuolan aluee­seen
verrattuna.
Helmikuun lopulla ei kävijä
voinut nähdä mitään erikoista
muuten kuin . kasvishuoneissa,
mutta kun pikakierroksen jälkeen
päästiin rakennuksen suojiin kuu­lemaan
työn tuloksista, saattoi
puutarhan edustaja näyttää mm.
kuivatun vaatimattoman näköi­sen
Alppien kuningattaren i e l l a i -
senä kuin se kasvaa omassa ym-pärifltöasään
ja toisella arkilla
Pohjolan 56 vuorokautta jatku­neessa
yöttömässä RgSääsä kasva­neen
kaksoissisaren, joka oli hup-mattaväötl
suurempi ja reiievätn-pi.
1.200 kÖTitjTUNUt
Puiitarhaäsa on kokeiltu tähän
ihenhessä 4500 eri puolilta maa­ilmaa
tuotua kasvia j a niistä on
kotiutunut 1200. Parhaimmat tu^
lokset on saatu eteläisten vuoris-tokasvien
kohdalla, mutta run­saasti
muitakin erikoisuukisa on
saatu kasvamaan. ~
Kasvitieteilijät istuttavat poh­jolan
kesään ^aikuisia" kasveja
ja jos ne L,tekevät siemeniä, kas­vatetaan
niistä uudelleen uusia.
Vaikka: nuoret taimet sopeutuvat­kin
helpommin uusiin oloihin ovat
ne toisaalta arempia joten täällä
on katsottu viisaammaksi kasVat-,
taa uusia tulokkaita aluksi kasvi­huoneessa
j a istuttaa vasta myö­hemmin
ulos, selitettiin.
Puutarhan työ ei suinkaan py­sähdy
vain' käytännön puuhailuun
kasvihuoneissa ja niityillä vaan
siihen sisältyy laajaa sisätyötä,
kirjallista tieteellistä toimintaa.
Niinpä laitos onkin julkaissut
ru n.saasti tieteellisiä teoksia sa­moin
kuin laajemmallekin lukija­kunnalle
tarkoitettuja kirjoja
Kuolan kasvillisuudesta. Laitok­sen
kansainvälinen yhteistyö ulot
tuu 45 maahan ja mikäli ymmär­sin
oikein, on vaihtoa myös Hel­singin
yliopiston kasvitieteellisen
puutarhan kanssa.
T I E D E K A L A S T A J A N APUNA
Kalastusta on toki harjoitettu
niin kauan kuin ihminen on asu­nut
Kuolan; niemimaan pohjois­rannikoin,
mutta vasta meidän
vuosisatamme on todella! merkin­nyt
kalastuksen kuten yleensäkin
kaikkien elinkeinojen "tieteelUs-tämistä".
Tiede palvelee yhä use­ammin
ja yhä tehokkaammin
käytännön talouselämää. Tästä
saattaa Kuolan niemimaan osal­ta
vakuuttua käydessään Mur­manskin
merentutkimus- ja ka-lastustutkimuslaitoksessa.
Barentsin meren tutkimuksen
aloitti venäläisistä N. M. Knipo-vitsh
eikä häntä suinkaan ole
Murmanskissa unohdettu. Laa­jempana
tutkimus pääsi • käyntiin
kuitenkin vasta neuvostovallan
aikana javuonna 1921 Murmans­kiin
perustettiin merentutkimus-asema.
Sen tarpeellisuus j a hyö­dyllisyys
tuli nopeasti korostetus­ti
näkyviin j a vuonna 1928 laitos
laajennettiin Leningradin tutki­musinstituutin
osastoksi. Vuosi­luku
1934 merkitsi sitten Mur­manskin
instituutin alkua itse­näisenä
yrityksenä.
Laitoksessa on tätä nykyä y l i
600 työntekijää (50 tiedemiestä)
ja 15 tutkimusalusta, jotka sei­laavat
lähimerellä sekä kaukana
suurilla valtamerillä. Sen lisäksi
instituutin työntekijät voivat
käyttää hyväkseen 35 muuta
alusta etsiessään tietoja kalapar­vien
liikkeistä tai muista tarpeel­lisista
seikoista.
Prognoosien laatiminen kalas­tajien
tarpeisiin mainittiinkin
ensimmäisenä, kun. tuli puhe lai-
(Jatkuu sivulla 7)
00 nienossi
asiat hyvään suuntaan
Tämän vuoden tafhbikiiun en­simmäisenä:
päivänil tuli kulu­neeksi
10 vuotta siltä kun koural­linen
parrakkaita miehiä marssi
Havannaan. Kuuban toisella rän­nällä
iiliisfiittl isäiiiählainen jouk­ko
Santiago de (jiilian. Mainitusta
t>äivä8tä lähtien alkoi muokkau­tua
saria "cästrolaisuus". Kapina
päättyi riemiivoittoon ja synnyt­ti
Kuuban vallankumouksen.
Fidel Castro on kuubalaisille
nimi, josta he ovat ylpeitä. "Fidel
on rakastettu. Fidel on ihannoitu.
Fidelin sanoista ei väitellä. Fidel
on opettaja."
-Miten vallankumous on-näinä
vuosina edistänyt kansalaistensa
etuja?
Kuuban väkiluku on tällä^het-.
kellä noin seitsemän miljoonaa,
loista runsas kolmannes opiskelee
Yliopistoissa opiskelee valtion
apurahojen turvin 250,000 yliop­pilasta;
jotka valtio myöskin .ma­joittaa,
ruokkii j a vaatettaa. Ope­tus
tehdään lähiaikoina pakolli­seksi
18. ikävuoteen asti, ja se on:
jo nyt maksutonta. Asevelvolli­suus
on opintoihin sLsältyneenä;
Täydellisen maareformin ansi­osta
kansantulo jakaantuu nyt
yhä useammille. Pienviljelijöitä
autetaan avustuksin valtion ta­holta,
joka myös lunastaa tuot­teet
kiinteään hintaan;
Sokeriruo'on tuotanto on nous­sut
aikaisemmista ennätysluke­mista
lähes kaksinkertaiseksi. Tä­mä
pääasiassa perustetun kaste­lujärjestelmän
ja informaation
ansiosta.
Materiaalisia kiihokkeita käy­tetään
tuskin ollenkaan. Jos ei
täytä asetettuja normeja, on huo-
NL:ssa istutetaan
metsää 15
miljoonaa ha.
Moskova. — Neuivostoliitossa IS-tilitetään
tänä vuonna metsää puoli
-'olÄta miljoonaa ha, ilmoitettiirii
Neuvoätoliiton Metsätalouskomite-asta.
• •.
Maas.?a omistetaan suurta huomio­ta
melsärikkaulksien lisäämiselle.
Vuosittain Jcasvatetiaan n. 8 miljar­dia
puuntainta. Neuvostoliiton alu­eella
on kolmannes maapallon m^^t-ssvaa-
oista. Tavanomaisten •männyn,
kuu?e.n, Siperian kuusen (Pihta) ja
Siperian sembramäjinyn (Kedr)
ohella tavataan Neuvostoliitossa
myös harvinaisuuksia, ifcutensatean-pähkinäpuu,
Mantshurian pähkinä­puu
ja pistaasipuu.
Viime vuonna tuotettiin noin 400
miljoonaa kuutiometriä puutavaraa.
Metsävarat ovat. jakautuneet epä­tasaisesti
maan alueelle. Pääosa si­jaitsee
itäisillä alueilla, jonne myös
rakennetaan valtaosa jalostusteh-taista.
.
Me<tsähoitotyössä on 125,000 hen­keä.
On olemassa erityinen metsän-suojelupalvelu,
joiiflta käytössä on
lentokoneita ja helikopl;ereita. Met­säpalon
syttyessä lentokoneesta an-netsmi
hälytysmerkki radiolla ja
palopaikalle pudotetaan laskuvar­joilla
ryhmä palomiehiä, joilla on
kemialliset tulensammutusvälineet.
no kansalainen. . VaJtioh VtiloiUä
rangaistaan sellaisesta. jöSkus -r^
kieltämällä työnteko muutamaksi
päiväksi! Normien ylittäniii(en on
suhteellisen yleistä eikä'siltä? pal­kita.
, -'-'.Ä/VM
Vallankumouksen r alkuaikoina
valtaosa lääkäreistä pakeni Batis-tan
perään, mutta nyt )Ktiubassa
on — tasaisesti jakaarituiieetta —
taas 7,000 lääkäriä i ^ u i ^ ^ f i l OO
lääkärinapulaista sekä sairaan­hoitajaa.
Hoito j a lääkkeJit,,bvat
ilmaiset. . • ': ' '
Kuuban ulkopolitiikka'? M^uuta-mia
haja-ammuntoja teiidessään
huomaa, että Castro toteuttaa"
omalaatuista kommunismia. Tä­mä
asettaa määrätyt rajoitukset
ulkopolitiikkaan, etenkin USArri
kohdistuviin intresseihin! - ' ' '
Nuoruutta uhkuva väliäriku-mous
toivoo herattaväiisä^vallaii-kumouksen
myös muissa latina­laisen
Amerikan Valtioissa, joihin
USA;n tekemät investoinnit jau­havat
jatkuvaa kurjuutta j a kuo­lemaa.
Tästä syystä se tukee kai­kenlaisia
sissiliikkeitä, jotka vain
ouinkin pystyvät aiheuttamaan
vahinkoa amerikkalaisille. Ulko^
politiikkaan tuhlatut varat ovat­kin
aiheuttaneet vaikeuksia Kuu­ban
sisäisiin järjestelyihin. On
jouduttu viemään maasta oman
väestön toimeentulolle välttämät­tömiä
hyödykkeitä j a kieltämään
eräiden tavallisten kulutustava­roiden
tuonti.
Vienti suuntautuu lähinnä Neu­vostoliittoon,
johon Kuuballa on
läheiset suhteet. Tosin viime vuo­den
alussa Kuuballa oli kireä
konflikti Neuvostoliiton kanssa, •
mutta jo kesään mennessä välit
paranivat Kuuban syrjäyttäessä
latinalaisen Amerikan solidaari-järjestön
ja aseellisen taisteiun.
Nyt on Neuvostoliitto halukas
lisäämään taloudellista apuaan j a
antamaan Kuuballe ulkomaankau
pan lisäämiseen suuremman va­pauden,
lähinnä kapitalistiseen
yhteiskuntaan nähden.
. Yhdysvallat voivat syyttää
vain itseään Kuuban politiikasta
heitä kohtaan. Kun Castro val­taan
päästyään matkusti suurin
toivein Washingtoniin, lähti sil­loinen
presidentti Eisenhower pe­laamaan
golfia! Osaksi tästä är­tyneenä
Castro kansallisti lähes
korvauksetta maassa olleet uiko-,
maiset yritykset.
Yhdysvaltain ehtona sosialisti­sen
Kuuban hyväksymiselle on,
että se luopuu vallankumouksel­lisen
propagandan viennistä lati­nalaiseen
Amerikkaan; aiheuttai-sihan
se huomattavan loven US-A
:n talousarvioon. Castro ei: ole
kuitenkaan luopunut haaveestaan
nähdä Etelä-Amerikassa todelli­sen
vallankumousliikkeen.
Kuuban kansalaiset eivät juuri
valita,- vaikka hammastahna on
kortilla, vaikka dollarihymyä ei
tuoda maahan ja vaikka perus­tuslakia
ei ole. Ovathan he oppi­neet
ainakin tavaamaan. Vuonna
1953 lukutaidottomia oli lähes koi
mannes.
Kumouksella on ollut tietenkin
hintansa: kaupankäynti kapitalis­tisiin
maihin on pidättyvää j a on
riippuvainen Neuvostoliitosta, jo­ka
kuitenkin on kiitettävällä ta­valla
auttanut kansannousua ja
-tukea.—Veikko Viemerö.
PÄIVÄN PAKINA
HIITEEN OBJEKTIIVISUUS
Tässä yhteydessä tekisi mieli
jutella vähän radion, television
ja erikoisesti sanomalehtien ob­jektiivisuudesta
j a nimenomaan
niiden uutispalvelun objektiivi­suudesta.
Mutta mitä hittoa sillä vieras-peruisella
"objektiivisuus" - sa­nalla
oikein tarkoitetaan voi jo­ku
kysyä?
Toisin kuin "subjektiivisuu­della",
sillä tarkoitetaan ainakin
totuuden etsintää.
Objektiivisella uutisten käsit-te^
jrllä tarkoitetaan, että kirjoit­taja,
lehti täi televisio tiedoittaa
asiat totuudenmukaisesti eli sel­laisina
kuin ne todellisuudessa
ovat omasta henkilökohtaisesta
asennoitumisesta riippumatta,
siis asiallisesti ja puolueetto­masti.
Tässä maassa annettiin aikair
scmpina vuosina suuri kunnia ja
arvo "objektiiviselle uutisten"
käsittelylle, mikä tapahtui niin,
että "toinenkin osapuoli" sai
äänensä kuuluville. KäytärinöUi-sesti
katsoen se tapahtui ja ta­pahtuu
vieläkin siten, että esi­merkiksi
lakoista puhuen ealte-täUn
sekä työnantajain että työ­läisten
kanta kilBtakyaymyk- -
sistä. ^: •
' Useimmiten on tietenkin asla
niin, että työnantajapuoli saa
palstakaupalla lehtitilaa ja lak­kolaisten
puoli vain tuuman tai
kaksi. Mutt^ jonkinlaista "tasa­puolisuutta"
ja "puolueettomuut
ta" se kuitenkin ön. '
Viimeaikoina, erikoisesti " k y l ­män
sodan" olosuhteissa on tälle
objektiivisuudelle kuitenkin vii­tattu
kintaalla niin valtalehdis-sä
kuin radiossa ja televisiossa­kin.
Tunnettu torontolainen televi-slokuuluttaja
ja -kommentaatto­ri.
Charles Templeton esitti vä­hän
toista viikkoa sitten erään
televisio-ohjelman yhteydessä
kaunistelematta miten huonossa
kurssissa objektiivisuus nyky­ään
on.
Asian selvittäminen vaatii
luopumaan' objektiivisuudesta,
hän vältti. Kun esim. Varsovan
liiton sotilaat menivät Tshekko­slovakiaan,
minä selostin sitä ta-^
pausta" meidän näkökantamme
perusteella, enkä yrittänytkään
antaa tilaa Neuvostoliiton seli­tyksille
j a kannanmäärittelyille.
Toisinsanoen . mr .Templeton,^
sanoi, että kaikki se niitä hän on •
Tshekkoslovakian asioista puhu­nut
j a kirjoittanut, on sävytetty
ja väritetty "meidän omalla"
katsantokannalla, mikä hänen
kohdaltaan on sama tässä asias­sa
kuiri Yhdysvaltain virallinen
kanta.-
Meillä on sanomalehtialalla
toisenlaistakin objektiivisuutta
tai oikeammin sen irvikuva.
Kun Canadan parlamentaarik­kojen
30-henklnen ryhmä vie­raili
viime viikolla erinäisissä
Euroopan maisea NATO-asioita
tutkimassa (se kotiutui viime
lauantaina) niin uutistoimistot
antoivat canadalaisille sellaisen
käsityksen, että koko läntinen
Eurooppa on ihastuksesta hur­maantunut
NATO-liittoon.
Lontoossa kerrottiin parlamen-taai^
kkojemme saaneen vakava­henkisiä
neuvoja, että Canadan
tulee pysyä edelleen NATOissa.
Brysselissä varoitettiin Canadaa
niistä suurista virheistä j a vaa­roista,
mitä tehdään silloin, jos
eroamme NATO:sta.
Ruotsistakin saimme kuulla,
että "puolueettomuus tulee kan­salaisille
kalliimmaksi" kuin
NATO-mallisessa sotaliitossa
oleminen.
Tänne saapuneiden uutistieto-jen
mukaan Britanniassa, Bel­giassa,
Länsi-Saksassa j a Ruot­sissa
ei siis ole yhtään ainoata
sielua, joka olisi sitä mieltä; että
Canada tekisi viisaasti jo&_se
jäisi pois NATOrsta! NATO-vastaisuutta
ei kuulemma löyty­nyt
edes Ruotsista, vaikka
Ruotsi on painostuksesta j a viet
tely-yrityksistä huolimatta kiel­täytynyt
liittjrmästä Yhdysval­tain
sotavankkurien vetäjäksi.
Minkälaista !objektiivisuutta'
eli totuuden etsintää j a piiolu-eettömien
tietojen välitystä on
täntiä?;.; V•
J a asia pahenee vielä kun huo
mipidään myöä se, mitä tapahtui
Ranskassa.. E n s i n mainituista
niaista oli suhteeliiaen helppo
löytää sellaisia "haukkoja" eli
sotaohjelmän kannattajia, jotka
ilmaisivat toivomuksia, että Ca­nada
pysyisi NATOissa. Suh-teellisen
helppoa oli myös vält­tää
niitä, jotka olisivat esittä­neet
toivomuksen NATOista
eroamisen puolesta.
Mutta Ranskassa oli asia toi­nen.
Ranskalaiset ovat hallitus­ta
myöten melko yksimielisiä
siitä, että NATO:sta ei ole muu­ta
kuin pelkkää vahinkoa. Siksi
Ranska erosi NATOista.
Mutta konstit ovat monet niil«
lä jotka eivät perusta tuon tai­vaallista
sen paremmin objektii­visuudesta
kuin säädyllisyydes­täkään;
Canadan parlamentaarikot oli­vat
Euroopassa nimenomaan ha­kemassa
tietoja .N^^TOista.
Näin meille kerrottiin. Mutta
Pariisissa ei puhuttu mitään
NATO ista! Uutistietojen . mu­kaan
canadalaisparlamentaari-kot
väittelivät siellä Canadan s i ­säisistä
kansallisuuskysymyk­sistä
ja yrittivät taivutella Rahs
kan hallitusta pois nykyiseltä
Quebecia suosivalta linjaltaan?
Näin puolueellista j a toissil-mäistä
on valtalehtien, radion j a
television uutispalvelu niiden
toiriiitusohjelmista puhumatta-kaan."
•;'••.,./^^•^•:^
Juuri sen vuoksi tarvitaan
nyt työväenlehtiä, että saadaan
selville j a päivänvaloon niyöis se
minkä valtapiirit haluavat pi­mittää,
salata tai väärentää.
Tässä ori yksi syy miksi pian
alkavan levityskampänjan aika­na
kaupataan Vapautta tilatta­vaksi
maanmiehillemme.
Tieto on valtaa j a ilman työ­väenlehtiä
jäävät tiedot nykyai­kana
hyvin plntapuollBlksi, et­temme
sanoisi harhauttavan yk­sipuolisiksi.
— Känsäkoura.