Vapaus, February 13, 1965

              Sivu'2t' Lauantaina, helmik. 13 p.—^ Saturday, Feb. 13, 1965
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L IBERT Y » Establishccl Nov. 0,1917
E D I T O R ; w. E K L U N D • • M A N A G E R : E . S U K SI
•• TELEPHONE: O K F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 •.
ö"!^}!'^!?^^ thrice Aveekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
^'ublishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
AUvertising rates upon appiication, translation free of chaige.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and flor paymexit of postagä in cash. ' i
M . n , . . . o u h . CANADIAN LÄNGUAGEPRESS m.
TILAUSHINNAT:
Canadässa:'i vk. $9.00, 6 kk. $4,75 ' USÄ:;Ea I vk. SIO.OO. 6 kk. $5.25
• 3-kk.-2.75 Suome.?sa: 1 vk. 10.50, G kk. 5.75.
Union Minieren
shekki Tsiiombetle
Bryssel. — Suuri belgialainen
kaiyosyhtyniä Union Minicre luo­vutti
sunnuntaina 92 milj. (ran-
.gin shekin Kongon pääministe­rille
Moisc Tshombclle. Yhtymä
maksoi nyt ensimmäisen kerran
osinkoja. suoraan Kongon hallit
tukselle.'
Shekki luovutettiin sen jälkeen
k\in Belgia ja Kongo olivat lau­antaina
. allekirjoittaneet raha-
«sioita koskevan sopimuksen.
M Ä D Ä N N Ä i S Y Y S E T E U - V I £ T N A M I S SA
Toisella puolella mutaista Saigoii-jokea
kumisee tykkien .öinen jyske.
Mutta se tuskin kuuluu icaupungin
yökerhojen jatsiorkesterien melua
van musiikin yli.
Ulkona reunustavat Neon-valot
Rue Catihatia ja marjasilniäiset
kutsutytöt viittoilevat ohikulkijoiJ
le.
Lähellä sijaitsevissa pimennoissa
hukkuu kodittomia lapsia ja hylät
tyjä kerjäläisiä.
Himmeästi valaistussa Internatio
nal-klubissa, jo.s.<;a teräväkatseinen
uloshfiitläjä tarkastaa jokaisen hen
F
Pravda ja yhteistpiminta
Icen, että ne kaivososakkeet, jotka
Tähän saakka Union Minieren
Dsingot on niaksettu: belgialaiselle
_^ -htiölle ' L e Comite spehial de Ka-1 hän vie mennessään ""Kongoon, ta-angalle'
jonka niuitintaoikeus on kaavat entiselle Belgran siirtömaal-
! sopinuik.sen nojalla siirrelty Kon- Ie todcHiscn itsenäisyyden; Osak-
_ : gon hallitukscllo." - keet kuuluivat aikajscmmin Kon-
Eilisessä lehdössämrnejulkaiirtiin lyhyt utitlstieto lÖTi^^^ ' l-e Comite spccial dc Kalan.^alla , aossa toiTiimcillc belgialaisille yh-kjlön
.siltä varalta jos hänellä on
kranaatteja tai ^pmmeja, naiittii
solakka nuori amerikkalainen paah
topaistia ^a viinejä, samalla kun po-vekas
vaaleaverikkö JSairit Louista
esi(,tä,i ,Bv.Qadw<iyn lauluja ja kuis
kailee viimeisimpiä likaisia vitsejä
Rex hotellin kdhdeksannes.sa ker
roksessa, joka on nyt amerikkalais
ten asevoimien käytössä, kaatelevat
nuoret ikävystyneet maa- ja ilma
voimien upseerit itselleen boiirbpn
ja sooda ryyppyjä 25 sentin hinna.s
ta ja toiset syöttävät 10 ja 25,sentin
rahoja.kotimaasta tuotettuihin peli
koneisiin, joita'on rivissä kaikkiaan
17 kappaletta.
Vaatteiden säilytyshuoneessa o»
ilmoitus- "jättäkää a.seenne tänne^
ja hyllyille on pakattu täynnä-pat
ruunoita olevia pistoolivöitä. -——
iiiiiiiiiniiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiiiiDiiiiiniiniiiiiiiiDiiniiiiiiiiB^
llUI|U|IIVIIIIIIIIIIIIIIIilll!lllllll
näistymisen mahdollisuuksia nykytilanteessa. Mainitussa ar­tikkelissa
korostetaan sosialidemokraattisten ja kommunia-tisten
puolueiden lisääntyvää yhteistoimintaa-sekä liistorial-liseen
kehitykseen viitaten sitä, että aika on joko kokonaan
. poistanut tai suuresti lieventänyt useita niitä peruskiistojii,
jotka aikaisemmin pitivät nämä työväenliikkeen eri poliitli-set
osat erossa toisistaan.
Ajan kulkua seuranneet piirit, niin täällä Canadassa kuin
muuallakinv-ovat tietoisia näistä asioista. Esimerkkinä voi­daan.'
mainita, että toisin .kuin aikaisempina aikoina, esimer-
, kiksi .Neuvostoliiton l^ommunistisen puolueen ja länsimaiden,
sosialidemokraattisten puolueiden välillä on viimevuosina
ollut j'hä lähenevää vuorovaikutusta, sillä ovathan ..esimer­kiksi
Englannin, Ranskan ja Skandinavian maiden Johtavat
sosialidemokraatit useaan otteeseen vierailleet Ncuvostoliir
tossa;';neuvotelleet siellä ja kotimaissaan Neuvostoliiton joh­tohenkilöiden
kanssa, sekä keskustelleet annettujen uutistie-tojen
mukaan sosialistisen ja kommunistisen liikkeen yhtei.s-toimiäanan
mahdollisuuksista. •
Muita samanlaisia esimerkkejä näiden puolue;den lähen-^
tymiSGstä toisiinsa voitaisiin esittää eri puolilta maailmaa.
Esimerkiksi voidaan sanoa, että Italiassa valittiin muutama
viikko sitten — kiitos kommunistisen sekä molempien sosiali­demokraattisten
puolueiden yhteistyölle — ensimmäinen työ­väenliikkeeseen
lukeutuva mies presidentiksi. Suomessa on
SKDLn ja siihen, kuuluvan kommunistisen puolueen, sekä
molempien sosialidemokraattisten puolueiden välillä ollut
käytännöllistä yhteystoimintaa eduskunnassa, kunnallishal­linnoissa,,
työmailla jne.
Sosialistisen maailmanosan valtavan kasvun ja voimis-
.tumi,sen johdosta on myös kehittynyt tilanne, missä imperia­lismi
ei voi enää tuhota väkivoimaa käyttäen nuoria työväcn-valtQJii,
kuten tapahtui ensimmäisen maailmansodan jälkeen,
Siit^ johtuu, että kehitys sosialismiin voi nykyään tapahtua
rauhanomaisella tavalla, selittävät kommunistit esimerkiksi
Suomessa,. Canadassa ja monessa muussakin maassa. Tämä
tarkoittaa käytännössä katsoen sitä, että ohjelmakysymyslen
yks| suurin kiistakysymys on miltei kokonaan hävinnyt sosia-lidetnokraattisen
ja kommunistisen maailmanliikkeen väliltä,
vaikka huomioitaisiinkin se tosiasia, ettei virran jakajana olo
tässäkään' yhteydessä ollut se yli-yksinkertaistettu selitys,
että korhmiinistit, kannattivat ai-kaisemrhin ''vain" .väkival­taisaa
sosialismiin .siirtymistä sosialidemokraatit '"vain" rau­hallista
^kehitystä-. Tosiasia -nimittäin on; • että kommunistit
ova| aina sanoneet pyrkivänsä rauhanomaista tietä sosialis-.
miiA asti, nhutta ovat samalla selittäneet; että mikäli kapita-:
lisn^i yrittää estää kansan enemmistön tahdon tote'jttamisen.
silld^in on turvauduttava "enemmistön toimesta pakkokeinoi­hin
^vähemmistön kurissapitämiseksi"'. Toisaalta sosialidemo­kraattiset
puolueet, vaikka ovatkin korostaneet erikoisesti .
rauhallisen kehityksen menettelymuotoja, ovat samalla
omaksuneet monissa maissa "itsepuolustusperiaatteen" siinä
tapauksessa jos ''syrjäytetyksi tuleva valtaluokka tarttuu
aseisiin. Toisin sanoen, ohjelman ero tässäkään asia.ssa ei ole
ollut aivan niin suuri, mitä on kuviteltu. Mutta taktillisesli
katkoen, korostusta on ollut puolin ja toisin eri suuntiin.
Uutia on tilanteessa se, että työväen poliittiset liikkeet ovat
puolelta ja toiselta lähentyneet tässä tärkeässä-asiassa toi-siaah
ja niinmuodoin se on kiistakysymyksenä suuresti pie-.
nenfynyt ellei aivan kokonaan hävinnyt. •.;
-Samanlaista kehitystä on havaittavissa suhtautumisesta •
"mofiipuoluejärjeslelmiin". Venäjällä tehdyn vallankumouk—J
sen perusteella kat.sottiin, että kommunistit ovat tiukasti "ykr
Tsiiobe, joka on käynyt neuvot-eluja
Brys.seli.ssä, sanoi lehtimie­hille
ennen lähtöään Leopoldvil-neslä
Kongosta mutta että tällä
hetkellä maassa on vain vähän ka­pinallisia.
KANSAINVÄLINEN LAKI El TUNNE
LAINKAAN RIKOKSEN VANHENEMISTA
Moskova. — Länsi-Saksan. halli­tuksen
suunnitelma sotarikollis­ten
oikeusjuttujen keskeyttämi­sestä
toukokuun alusta lähtien ri­koksien
"vanhentumisen" vuoksi
sai jyrkän tuomion viikon vaih^
teossa Moskovas.sa järjestetyssä
yhtciskunnallislc» järjestöjen
suuressa tiedotustilaisuudessa.'
Liikkeellä olivat vahvat voimat:
.Neuvostoliiton marsalkka Scmjon
Timoshenko ja Neuvostoliiton
vaKion.syyttäjä ja Nyrnbcrgiii
kansainviili.sen sotarikosoikeuden­käynnin
pääsyyttäjä Roman Ru-dcnko
apulaisineen. Ile osoittivat
lausunnoissaan, . että Länsi Sak­san
pää((is sotarikosten käsittelyn
keskeyttämisestä on laiton ; ja
kansainvälisen oikeuden ja oikeu­denmukaisuuden
vastainen. Sak- |
san viime vuosisadalta peräisin o-
Icva laki, johon Länsi-Saksan hal­litus
toinienpitecss'>än vetoaa, ei |
voi kimiota kansainvälisen oikeu­den
määräyksiä.
Tiedotu.stilaisuuden piihujiit lei ;
inasiviit LlinsiSak.sassa viime aikoi •
i na käydyt oikeudL-nkäynnit farsseik i
: >i. Eriiät näis.sä oikeuilenkäynneis-1
'• sä todistajina olleet entiset keskitys-1
'leiriläiset sanoivat heistä tuntuneen
sassa olevia sotarikollisiksi katsot­tavia
henkilöitä, jotka eivät ole lain
kaan kärsineet rangaistusta.
Länsi-Saksan päätös .solarikosjut
tujen käsittelyn keskeytliimi.sestä |
en pitkän ajan ollut Neuvostoliiton ' •'•^'en joukp.ssa .samanaikaisesti kun
lehdistö.ssä erittäin keskeisenä ky j l.völäi.set täyttävät juok.suhautoja,
symyksenä. Muutama viikko sitten i Jotka kiiiyeltiin kovalla kiireellä vii
jätti Neuvostoliiton hallitus Länsi i syk.synä vallinneen Gulf of Ton
KYPÄRÄT KIILTÄVÄT
Alapuolella olevilla kaduilla hoh
taa, kuunvalo vietnamilaisten soti-
.'äitien kypäristä kun he asteleva*
edestakaisin kivääreineen santasä
.<eillä suojattujen hallitusrakennuk
-iieii i^tustoilla,
.^an^un sarastaessa kadut muuttu
vat äkkiä cläniäntäyteisiksi. Ka
duiila nähdiiän Hong Kongissa, A
inerikassa ja Ranskassa tehtyjä au
toja, polkupyöräjoukkoja, syöksäh­televiä
jalankulkijoita sekä kuorma
au'ojj; jotka kuljettavat jännitty
neitä vietnamilaisia sotilaita.
Leveillä, kolme ajokaistaa käsittä
villä kaduilla, jotka ovat perintö
nä 50 vuotta valla.ssa olleilta rans­kalaisilta,
näkee .paljasjalkaisia lap
sia tai-pomassa boulcvardien kukka •
Jos meifläj] hctkcmnic kf)ittaa, - sil
loin ei .'öle plemassa fnitjgän mitp
vp/sjpjfne tejidä." \ ' '
^nkauijiipki, jossa haisee hä
yipn J<äry ja \i\i?sä ainoastaan am^-
rii^^qlt(]iset spUlaspubujat ovat ppM
misteja ja puhuvat luottamuksella
voitosta, mutta eivät uskalla mennä
kahtakaan mailia kaupungin rajo­jen
ulkopuolelle pelätessään joutu
vansa Viet Congin sissien vangeiksi
tai tulevansa teloteuiksi.
Mekongin suistamon rehevän vih
reillä viijelimillä ja kapealla rannik
kolasangoUa, -Saigonista pohjoiseen
on maan kontrolli TO-prosepttisesti
Viet Congin haamuäfmeijallai
Hallituksen laki oh' voimassa _ai
noastaan kaupTTngei-ssa ja niissäkin
vallitsee huono rauha, jota häirit
see satunnaiset—pommiräjähdykset
oppilaiden mielenpsoituKset, budd
.JÖÄiiaisten lakot ja joukkomellakat.
Seitsemän-vuotta" jatkunut sissi
sota yksinvaltiutta vastaan ja vai
lankaappaukset sekä vastavallan-kaappauksct,
ovat saattaneet tämän
muinaisaikaisen maan sosiaalisen
! ja taloudellisen kehityksen vaaral
I liseen tilaan.
UPPOAMASSA
Kommunismin hiipivä varjo tulee
yhä suuremmaksi huolimatta USAn
Etelä-Vietnamiin 'pumppaamasta
•'verestä" ja' suurista rahavaroista.
Kommunismin etenemisen ehkäi
semincn Kaakkoi.».-Aasiassa on vaa
tinut viimeksi.kuluneen viiden vuo
den aikana USA:lta toiseksi suu-jviimekuukausina A^ijtä muut ftanovalt
IIIIINIIHNItlHIII»'
1
»
I ^ ^ K O L T A SUlJ^iVI?-^!.!^ lIYöKKÄYg
Sosiologia-psastpp professori I|, E. Willmqtt (TJ^j^nt^n yliopistosljj) '
,pp .lixyip huolissaan Viptpamiq tppahtpmien k^j\5^fifi^^^^^ ,
•Hänen mielestään tämä hyökkäys merkitsee sitä.rtfä ne piirit, jptfea,-
haluavat sodan laajentamista Pohjois-Vietnamiin, ovat saaneet ainakiir*
hetkellisesti kontrollin käsiinsä: Niiden piirien mielestä Yhdysvaltan
vetäytyminen pois Vietnamista . . . olisi häviö; Siksi he haluavat laa­jentaa
sotaa,= • ..
"Nämä piirit eivät ole ehkä saaneet pysyvästi Amerikan VietnamilP'^ -
ohjelmaa kontrolliinsa, hän sanoo . . "'"'"^'^
Hyökkäys tapahtui aikana-jolloin kummaltakin puolelta tehtiin tun- ,
nusteluja rauhansopimuksen perusteista siinä vaikeuksien maassa.. Qi-keistpsiipi
on voinut järjestää tämän hyökkäyksen saadakseen hallitulc-,..!.^
sen painostetuksi sodan laajentamiseen . . . . vj, .
Hyökkäyk.sfen aiheena oli se kun Viet Kong tappoi seitsemän amcj/
rikkalaista."Kansalaissodan laajentaminen kansainväUseksi sodaksi er
edusta sellaista kostoa, mihin valtakunta ryhtyy seitsemän-miehen jph-dosta",
sanoo prof; Willmott. "Yhdysvalloissa näyttää olevan pysyyä,;!-"
ajatuskahta, että äsiallinen_kosto yhdestä-amerikkälfHsestr-pnsp, jotta',:'
tapetaan useita värillisiä ihmisiä," _ ; • ; .,.i;v -
Tässä on syy; miksi professori Willmotfe»katsoo, että tämä hyökkäys.
oli ennakolta harkittu ja elta se heijastaa oikeistosiiven hetkellistä kon­trollia:
"Sellaista hyökljäystä ei voida pitää hätäisenä kostonhaluna."
Hyökkäykseen osallistui 49 lentokonetta . . .
—" Alan Bowker, Toronton yliopistoriVarsity-lehdessä.
.iiffliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiniiiiiiiniiiiiiuiiiiiiiiiniiiiiiiiiHiinuniiiiiiiiiiiliiiinmiiiiiUiiiiiiniiiiiilii^
T T
M i a*
-.•li!.'
Saksan hallitukselle asiaa koskevan
nootin, 'jo.^sa se ilmaisi vastaiau
seensa hankkeen joh(lo.sta ja ilnioit
li että Neuvostoliitto tulee toimii
lamaan hallus.saan olevaa rikoksin
koskevaa aiiieistoa Länsi Saks;ille
toukokuun 1 päivän jälkeenkin.
OMALAATUISTA JIJIILI.NTAA
kin kriisin aikana.
TYTÖT KÄVELYLLÄ
Tuhansia koulutyttöjä, joiden jou
rcmman panoksen NATO-liiton jäi
kcen.
USA on lapioinut tähän anarki
.seen maahan yli 5 miljardia dolla­ria'
sotilaallisena ja taloudellisena
'apuna" sekä 2-^,000 parasta soti­lastaan,
joista 350 on tuotu lakaisin
jalat edellä.
•Mutta he ovat menettämässä tä
Poliisien saUkuuntelusta
kuohuntaa Saslcatoonissa
Regina: — Salakijuntelulaitloiden kirjoitus päättyy seuraaviin, huo-,
yhdistäminen puhelinlankoihin on mautuksiin, jotka pyrkivät vakavas-viimckuukausina
ollut uutisten
a i - t i käsittelemään koko kysymyst^.
heena Saskatchcvvanissa. ; puhelujen salakuuntelusta ja kan.sa •
Ila.ileyn täytevaalien yhleydess?. ; laisoikeuksista: •...„.,
liberaalit syyttivät maakunnan en i " . . . Yleisö haluaa tie*.ää josko ,
tistä oikeusministeri Robert VValkc i poliisipäällikkö tarvitsee tai ei..,;..,;,
ria (hän voitti tämän edusiajapai j luvan poliLsikomissionilta ennen
kan CCF-puolueelle) .laittoman .sa j kuin hän_ ottaa kuunteliilaitleita. .
lakuuntelulaitleeii a.settami.sesta j käytäntöön. Kuuntelulaitteiden käy... ,„,,
vastaanottamaan kaikki hänen toi i tön v.iltuuttaminen tarvitsee tutki-
Liittojen'talon .sahin oU kokoon
tunut satoja Neuvostoliiton ja kan
.'^aiiiviilisen lehdistön edustajia. Tie
dotusiilaisuuden avasi Neuvostolii
ton marsalkka Timoshenko. joka sa
maila on Neuvostoliitton sotavete­raanien
komitean puheenjohtaja.'^
— .Neuvostokansa ei: milloinkaan
hyväksy että henkilöt, jotk.-i
ovat .suorittaneet ra.skaita rikoksia BIKINKIIA ^
ihmiskuntaa vastaan pääsevät ran , Miiiitaman kadiinv;ilin
gaistuksetta. Timo.shenko. lausui.. jnitsevassa Cercli
kossa Oli maailman kauniimpia, kä ! män tai.stelun. . Etelä-Vietnam up-velee
käsikädessä, pehmeät muodot [ Po:'!'-
suoj.iiuiina värikkäillä puvuilla ja ! Kaikesta huolimatta vierailija ha
hou .su il la sekä sivusta aukiolevilla j^'''''^*-'^"
puolihr.meilla. jotka näyttävät ole ;-'menkkalaiset ovat optimistisia ja
van vietnamilaisten naisten yleisinä i^'-)^»^''' voittoonsa. Melkein ktikki
univormuina. : sanovit, että .sota voidaan voittaa
Am<.'l•ikkaiai'^et sotilaat viheltel ' — J" ^''t-'' Congin sipsit häviävät
mistoonsa tulevat puhelinsoitot.
Walker .selitti, että kuuntlulaitct-ta
käytettiin ainoastaan lyhyen a
jan suoritettaessa erikois;ietoihin
perustunutta tutkimusta gängstcris
mistä, jolloin katsottiin olevan tar
peellista pitää valvonnanalaisen;:
hänen konttoriinsa tulevia puhelin
.«oittojii mitkä käsittelivät rikollis
vät tytöille. Sotilailhr on päässään ' heille annetar-n tarpeeksi aikaa toimintaa. A-ia jäi silloin .sik
leveälieri.sia viidakkohattuja ja pis
loolivyöt riippuvat hyvin alhaalla
lonkalla aivan TVtssä näytettyjen
villinlännen
malliin.
hurjien pyssyiniesten
paas.>a si
Sportifissa; joss.i
lehdä lämä "työ".
"Koiona, .-Vmerikassa olevat ihmi
set eivät näytä, tietävän tai eivät vä
litn mitä täällä tapahtuu", sanoi
eräs Michiganista Kotoisin oleva ma
juri k.itkeiasti.
"Kotikaupungissani olevat ihmi
.«et ajattelevat: ettii Vietnam on
jonkinJainen "tauti'. Mutta me
Näitä ilimi.-,iä on tuhansittain ja he ,;,-an.skilaiset siirtomaavirkailijat le-; voimme voittaa, jos' emme hellitä
ovat Bonnin
kuin heitä oikeude.s.sa oli.si pidetty s.'avat heiltä apua ja toimeentukalai.set everstit ja
lähes svvtettyinä. Tiedotustilaisuu i ° " lä'keitä; liikemiehet puettuina
dessa lueteltiin joukko Län.si-Sak i Lansi-Sak.san valtiokoneis-' kuihin ja pelaavat te
V • ; Timpshenko nimitti Länsi-Saksan
kaikki, _ etta ydinsota merkit- r hallituksen päätöstä pilanteok.si fa
see ihmiskunnan todennäköistä | sismi.n; "uhrien 'kustannuksella.' Ja
tuhoa: Mutta pelkkä -pelko ei U*''"*' i-t>hdääii samaan aikaan kuin
riitä rauhan takeeksi. Pelkohan i '"'';'*.''"'.'.'.^ valmistautuvat
j.u ur i j-ouhtia a prinntuvireaK-•• :~.Viettamaan--.hi.l„le r,i •lä. isen-• ••fasi.sniin •• •' : ' . 1 Kaatumisen 2(1 vuo.sipaivaa. Lansi
tioihin ja v ä k i v a l t a a n . Jokainen j Saks;in hallitsevat piirit ovat päättä
rintamasotilas tietää tämän : neet omalla t;ivallaan juhlia tätä
viranomaisten suosiosj päilivit aikoinaan, ovat nyt amtrik.
vietnamilaiset)
valkeisiin pu j
tennistä tai seu, j
laavat katseillaan Cresianpylväillä;
varustetussa uima-altaa.s.sa bikineis i
sään . uiskentelevia ranskalaisia tyl I
töjhv-, ..> . ' . -j
• Ja ainei rkkalaislen; upseerikenion '
terassilla lekottelee lyhyeksi t i i kj
kansa leikkauttanut huöririiies pari j
loiden itselleen paahtopaistia aiyanj
.•^amojii kuin kotonaan SaiV Ahtoni-i
ossa.uonakin ,iauhallisena siinnun
tai-iltapäivänä. ^
Se voi viedä 10 vuotta, mutta me
voimme tehdä sen.",
Innostava optimistisuus näyttää
ole.van vaärä.ssä paikassa, sillä aine
rikkalaiset eivät ole. Vietnamissa
päättämä.ssä. .-
SOKEUTTA
merkkipäivää. Timoshenko lisäsi.
Kl TLNNKTA VANHENTUMISTA
Neuvostoliiton valtionsyyttäjä
"Pravdan
tuntevan
Rudenko sanoi, ettei yhdessäkään
kansainvälisen oikeuden asiakir­jassa
puhuta vanhcntumismäärä-ysten
sovvltamismahdoilisuudcsta
natsilaisiin rikoksiin nähden.
Kansainvälinen oikeus ei yleensä­kään
tunne asiain vanhentumisen
periaatetta. Jonkin maan sisäisen
lain määräyksillä ei voida kumota
kansainvälisen oikeuden normeja.:
Länsi-Saksassa on voimassa ri­kosoikeuksia
koskeva laki, joka ^n
hyväksytty vuonna 1871. On sel­vää,
että tätä lakia ei voida sovcl-
Tämä on Saigon — piiritetty
pääkaupunki-maassa, jonka kan­sa
ci ole tuntenut mitään muuta
kuin sotaa viimei.scn kahdenkym­menen
vuoden ajan, se on pelon
ja ilon kaupunki, jossa on maa­lattuja
porttoja viekoittelcvine
hymyincen sekä syöpyncine sic-luineen,
mädännäisyyden ja juo­nittelun
sekä kyynillisyydcn ja
toivottomuuden kaupunki.
liiankin hyvin: Maailmanrauha
bn kokonaan aktiivisen rauhan
tahtomme varassar"
.Näin Pekka Kuusi tulkitsee
:miljoonien .sosialidemokraatti­nen
todellisen Suhtautumiscin
rauhan jä sodan kysymykseen.
• Oikeassa tuntuu siis .oleyan
Suomen laajemmin leviävä
työväen päivälehti, :. Kansan
Uutiset, ;laLisuessaan asiasta:
kir j öittaj a näyttää
lyviri uuden tiJan-tcen.
Länsi-Euroopän työväen­liikkeessä
ja vetäneen siitä oi- ^ ^^^^
sipupluejärjestelmän" kannalla. Käytäntö on kuitenKinosoit- ikcat johtopäätökset;*' Suomen , taa"'hrUcrSsibn'Vkoks^^^^^^ .kennettujen katukahviloiden tilalle
tanijt, että esim.'eräissä kansandemokraattisissa maissa E u - : sosialidemokraattinen puoluei on suoritettu monta vHosik.vm- -,!'ii||fk-*kl«o-'^^^^^
roopassa on vieläkin useita eri puolueita, .samoin kuin niitä pitää Pravdan kirjoitusta "mio- nientä myöhemmin. muVn^^^^
on Kiinassakin. Ohjelmallisesti katsoen ovat myös eri mai- lenkiinloisena"^ jä sanoo. ,eltä lUi-ienko muistutti miehin, että pZmeiIta .suomiseksi''''''''
den.>kommunistiset puolueet — Suomen ja Canadan puolueet "ensivaikutelma siitä ei ole i useideti maiden lakia.säätävät elimet Se on kaupunki, jossa ainerikka-
, kielteinen". Päivän Sanomat j ovat viime ;kuukaui?ien: aikana hy i hiinen yöklubin omistaja voi kohaut-
• arvelee että Pravda.ssa"jul- väksyneet erikoislain, jonka mu-f''ti'l'stisesti olkapäitään ja sa
lkaistut'kannanotot tulevat he- i'^'"'^^"/""henlumispei-i^^^^^^
i .... , . , . i tetta Cl sovelleta sotarikoksiin. Tai- niin mikaan ervoiheita pysäyttää
! rattamaan laajaa huomiota .
Se 011 kaupunki, jossa on Viet i
. Ameiikkalaiset on yksinkcrlaises
tr kyllästetty idealismilla ja sokais
tii optimistisuudella, joka on kovin
ihailtava o.siius amerikkalaisuudes
Isa, mutta se voi olla hyvin harhaan
' johtava.
Tunnettu amerikkalainen histo
rioitsija CJcorge Kennan, joka oli
aikaisemmin Yhdysvaltain suuria;
hettiläänä Moskova.ssa. puhui ker
ran "Amerikkalaisen poliitikon
: kummallisista.pi,irtcistä jotka saavat
|.hänet moittijan valoon ilinaistes
saan jotakin vähempää kuin raja­tonta
toivorikkautta ja menestystä !
hallituksesta, jonka hän on omaksu
I nut ystäväkseen ja suojatiksccn."
i .Amerikkalaiset sotilasvirkailijat i
esittivät mielellään tilastoja siitä:
seen mikäli oli ky.symys suurest.-'
yleisöstä. _ _
Myörienimin sanomalehdistö tie
dötti. että Saskatoonin kaupungin
poliisilaitosta oli syytetty kaikkien
poliisitalolla lähetettävien puhelin
soittojen salakuuntelusta, täten
loukaten yksityiskeskustelun oikcut
ta .syytetyn ja hänen lakimiehensä
välillä.
Saskatoonin kaupungin pormcsta
ri, Saskatoonin poliisikomissionin
puheenjohtaja, Ernie Cole on vas
t:innu;ky.symyksiin joita oli esitetty
Saskatoonin valtuustossa viime
kuussa. . Nämä • vastaukset antoivat
varmuuden, • että Saskatoonin po­liisi
bii salakuunnellut puhelinkes
kusteluja.; . •:'
Vuoden 1962 lopulla oli Saskatoo
nin poliisilaitokselle asennettu " p u
helir. jaek' niminen laite, minkä
I mistä. Ehdotamme, että tämä asia.
!/tuutuu Saskatchewanin hallituksel-
; le ministeritasossa, ja on ilmeistä
että näiden valtuuksien antaminen'.""
kuuluu oikeu.sministerille eikä joi-"--'
lekin Saskatchewan Government,.,.,,
relcphonesin virkailijoille . .
•Yksilövapauden periaate on vaa.. •
ranalainen tässä tilanteessa. Eikä .
ole kysymys ainoastaan puhelimen
käytön hallinnollisesta valtuuttami:.,,;,
• sesta vaan myös salakuuntelumene--
tclmislä. Tämä ky-symys kokonai-
! suudossaan tulisi alistaa lainlaati
i jakunnan seuraavan istunnon kes,:,..,;
ku.steltavaksi ja minkä tuloksena o
Iisi asianmukainen lain laadinta."
Jos ei mitään muuta, niin nämä
tapahtumat todistavat sen, mitä
suui-in osa meistä on epäillyt —
meidä.': puhelinime- ovat salakuunte­lun
kohteena.
Bonn harjoittaa
atomikiristystä ^
Moskova. ]>feuvostoliitöa.'iehtj''^
miespiireissä kiinnitetään huomiota
siihen, että kansleri. Erbard ön, ^
käyttänyt-Churchillin hautajaisiin
tekemäänsä matkaa neuvotteluihin
avulla voitiin kuunnella puhelinsoit > ydinaseiden antamisesta Saksan Iiii'-""" '
toja. Nyt kylläkin väitetään että i totasavallalle. Bonnin hallituspi;->
•laiteen tätydellisesti poistettu". • reissä tuodaan toisaalta julki kiin-,.
Kysymyksiä vieläkin esitetään nostus englantilaista "Atlantin
.suunnitelmaa" kohtaan, mutta toi-saalta
vihjaillaan - mähdollisuuteeir; r**
että Länsj-Säksan hallitus alkaa jäi- - •
lecn harkita kahdenkeskistä, sopi-'
musta VVashingtonin kanissa. Tällä.:
tavoin Bonn harjoittaa atomikirisv ^
tystä Lontoossa. . . ;.
vaikkakin_ liberaalinen oikeusminis­teri
Heald vakuuttaa, että salakuun
telu ei ole rikoslain vastaista. Pu
helimien Saskatchewanissa paikoil­leen
asettamista koskevain säädös
ten mukaan kuuntelulaitteita ei saa
[käyttää ilman puhelinyhtiön lupaa
Conijin
kuinka sotaa voitetaan: Viet Congin
sissejä ja missä kukaan ei. „„,t, 3 „ 2.OOO kuukau.^ittain
voi täydellisti luottaa naapuriinsa.
jossa ranskalaisten.aikakaudella ra-nimeltä
marnitaksemme — ilmaisseet ohjelmalliseksi käsitys-kannak.
seen sen, että niissä maissa voi tapahtua sosialismiin
siirtyminen monipuolunjärjestelmän puitteissa.
ICaikkein suurin ja tärkein ohjelmallinen yhtymäkohta
sosialidemokraattisen ja kommunistisen liikkeen välillä on
tällä kertaa kuitenkin rauhan ja sodan kysymys. Kummassa­kin
leirissä käsitetään, että mitään sosiaalista edistystä ci voi
tapahtua, puhumattakaan sosialismiin siirtymisestä missään
muodossa, ellei sodanvaaraa saada _torjutuksi ja kansainvä­listä
rauhaa turvatuksi. Tämä vetää magneetin tavoinTyö-väen
kufhpaakin poliittista suuntaa tc^isensa yhtey;tfien ja yh­teiseen
taisteluun koko ihmiskilnTian olemassaolon säilyttä-misen-
puojesta. Tässä yhteydessä on syytä tutustuS^Suomen
yhden hyvin tunnetun sosialidemokraattisen .johtohenkilön.
Pekka Kuusen seuraavaan lausuntoon: "
L- Noudatin kutsua rauhanmarssiin saadakseni juliste-
•tuk^, että rauhanasia on minulle kallis sosialidemokraattina,
että rauhan asia on meille kaikille kallis suomalaisina. Nou­datin
kutsua saadakseni julistetuksi: rauhan asia kuuluu koko
kansalle:
•Vallitseehan rauhan kysymyksessä merkillinen ristiriita.
Kaikki me olemme toiveinemme rauhan kannalla. Mutta var­sinainen
toiminta rauhan hyväksi, rauhantyö, se on pirstou­tunutta.
Niinpä tiedän hyvin, että osallistumistani tähän rau-hanj^
uhlaari eräät oudoksuvat. Pyrin kohdaltani kuitenkiii
osoittamaan, että ennakkoluulojen on aika väistyä. Rauhan
asia'«i ole vain yksien,asia, se on nimenomaan meitä kaikkia
yhdistävä asia.
jy^hteiskunnan tutkijana tahdonkin tähdentää sitä, että
maailmanrauhaa emme saavuta sotaa pelkäämällä, vaan rau­taa
tahtomalla rauhan hyväksi toimimalla. Tiedämme loki
1 länsimaissa, sillä sen "artikkeli
on katsottava merkitykselli-i
seksi peiiaatteelliscksi arvioin­niksi
. . . . (minkä yhteydessä)
i voidaan kiistatta puhua koko­naan
uuden a.skeleen otlami-i
sesta" työväenliikkeen yhteis-
! toiminnan tiellä". Ja Suomen
j kokoomuksen Uusi. Suomi sa-
!. n o i: " K r e m 1 i n u i^de 11 a_ j.oTTdo 1Is
on silmä maailman poliittisille
rcaliteeteiitcrr-^on -^jo ehditty
havaita. Tä.s.sä miele.ssä Prav-.jl
dan laajalla artikkelilla on oma
suuri arvonsa . . ."
Kumoamaton tosiasia tieten­kin
onkin, että mitä pikemmin
ja voimakkaammin kehittyy |
tällainen yleishyödyllinen yh-1
tenäistyminen työväenliikkeen
riveis.sä kansallisesti ja kan­sainvälisesti,
sitä hedelmälli­semmäksi
kehittyy t5'öväenliik-keen
toiminta >'leensä työläis­ten,
farmarien ja muiden pik-kueläjäin
sekä siis koko kansa­kuntien
yhteiseksi hyväksi.
lainen laki on hyväksytty mm. DD-R:
ssa ja Ranska.ssa;
he voivat heittää tänne pommin tä
nään,; huomenna tai ylihuomenna
enemmän kuin koskaan ennen. E
telä-Vietnamin armeija ja alueelli
set sekä paikalliset osastot ovat pai­suneet
.")70,000 mieheen, se on kor­keimmillaan.
Amerikkalaiset ja" vietnamilaiset
sotilaslentäjät, jotka kaksi vuotia
sitten suorittivat noin 1.000 sotilas
lentoa kuukaudessa, suorittavat nyt
noin 67,000 sotilaslentoa kuukauden
aikana. Opettajia, terveysvirkaili-joita
ja siviilitoiminnan johtajia
(Jatkuu .seuraavalla sivulla;
i ja silloinkin vain sillä edcUytyksel
tä, että puhelimessa kuuluu 15 ke
kunnin väliajoilla (beep' merkki­ääni
sellaisen laitteen käytön aika
na.
Hiljattain julkaisemassaan toimi
tuskirjoituksessaan toi Saskatoon
Star-Phonix esiin kaikki nämä ky
symykset. yhdessä vakavan, kysy^
mykseii kanssa siitä ilmeisen sala
peräisestä tavasta millä tämä kuun
telulaite oli laitettu paikoilleen
väittäen, että poliisipäällikkö mää­räsi
laitteen paikoilleen asettamisen
ilman, että hän olisi siitä tiedoitta-nut
poliisikomissionille tai kenelle­kään
toisille kaupungin poliisihal­linnon
ulkopuolella.
The . Saskatoon Star-Phocnixin
Tiedemiesvierailu
NLsta Englantiin
Lontoo. — Seitsemän huomatta-'
vaa neuvostoliittolaista tiedemiestä •
vierailee 15 päivää Englannissa ja .
tutustuu maan tutkimuskeskuksiin,
! ilmoitti Royal Society Lontoossa,
viime viikon torstai-iltana.^^ '
Valtuuskunta saapuu Englantiin"
9. helmikuuta ja vierailu kestää hel­mikuun
25:nteen päivään saakka.
Valtuuskuntaa johtavat Neuvosto-
^^Ijiton tiedeakatemian puheenjohta­ja
akateemikko M. V; Keldysh ja
varapuheenjohtaja, akateemikko N.,
N. Semenov.
PÄIVÄN PAKINA
hAMLÄ PALKALLA MURHAMIEHEKSI?
hanesburgin uutislietoa helmi­kuun
9 päiviiltiL-^Siinä sanotaan
näin: ^—
, "Etclä-Alrikasta (missä neeke­reillä
ei olc_ edes toisen luok'äh
Normaalinen sivislyskaullen ih­minen
vastaa otsikos.sa. esitettyyn
ky.symyksecn ehdottoman kieltei­sesti
.
Ihmisten tappaminen un raaka-laisuutta.
Petoeläimiltä, tiikereil­tä,
leijonilta susilta ja muilta
voidaan odottaa, että ne nälkäi­sinä
olles,saan voivat tappaa ihmi­siä.
Mutta ihminen, loisen ihmisen
tappajana, se on luonnotonta.
Tämä ei tietenkään tarkoita si­tä;
» etteikö ihminenkin joudu pa­kosta
joko tappamaan tai tule­maan
itse tapetuksi,
Moniin .sotiin viedyiltä työläis-pojilta
ei ole kysytty, haluavatko
he tappaa naapurimaan työläispoi-kia.
Heidät on yksinkertaisesti
johdettu sellaiseen asemaan että
heidän on täytynyt joko tappaa
tai tulla lauetuksi.
Kun jokujicnkisesti sairas tai
muuten väärään kehittynyt ihmis-hylky-
yrittää viedä tavalliselta ih­miseltä
"sekä rahat että hengen",
niin silloinkin vpjdaan itsep.uolus-tuk.
seksi tappaa päällehyökkääjä
— olkoon hän sitten rosvo, mur­hamies,
raiskaaia tai mikil tahan­sa
rumilus.
Mutta ryhtyä viikko- tai kuukau­sipalkalla
ihmistappajaksi, se on
jotakin sellaista, mitä keskinker­tainen
normaali-ihminen ci voi
sietää tuntematta .kuvotusta sydän­alassaan;
Kaikesta huolimatta on ihmisiä
— yksinäisiä susia ja järjestettyjä
murhakaarteja — -jotka pitävät
"ammattinaon" toisien ihmisien
tappamista.
Emme vaivaudu nyt puhumaan
amerikkalaisen alamaailman po­mojen
gangslerijohtajain palve­luksessa
kuulemma olevista ykiti-tyisistä
susista—joiden sanotaan
suoriltavan kaameita tekojaan jo­tenkin
siihen tupaan kuin edes­menneen
__prcsidenfli Kennedyn
murhasta epäilty miekkonen am-'
multiin Dallasin vankilassa.
Meidän mielessämme on' erikoi­sesti
järjestetty julkisesti toimi­va
ihmistapporyhmä, jonka edes-otlamisista
puhutaan harva se päi­vä
sanomalehtien palstoilla ikään­kuin
heidän "ammattinsa" kuului­si
erottamattomana osana vapaan
maailman yhteiskuntaelämään.
Kysymys on. palkkasotureista -
nimenomaan Moise Tshomben pal­veluksessa
Kongossa olevista palk­kasotureista,
joille maksetaan
melko hyvä palkka nimenomaan
ihmistaposta.
Lainatkaamme tähän vähän The
Tinn^s of Londonin Servicen Jo-kansalaisttMi
oikeuksia — K) vär­vätään
300 valkoihoista palkka­soturia
Kongon (missä kansa
mustaihoista — K) palveluun . .
Yksinäisille miehille maksetaan
aina $600.00 kuukaudessa.^sisäl-tyen
siihen v:iara-raha.. Korvauk­sena
tapetuksi tulevien miesten
omaisille maksetaan .$21,000
Värvättäviä varoitetaan, että hei­dän
nimensä ja osoittcen.sa anne­taan
poliisien tarkasteltavaksi."
New York Times-lehti selitti
puolestaan ierää.ssäjorinassaan tä­tä
asiaa sanomalla, että Tshomben
-vpalkkaamille murhamiehille —
joista suurin osa tulee Timesinkin
selostuksen mukaan juuri Etelä-
Afrikasta, maksetaan työstään
$364 kuukaudessa ja sen lisäksi
$17 päivältä "vaararahan". Sen
lisäksi heidän kohdaltaan ylläpi­detään
,$20,000 honkivakuulusta.
Ihmistappo on siis meidän caria.w
dalaisten standardien mukadn'.^
melko hyväpalkkaista hommaa. i^<>*'
Mutta tämän virallisen-^palkan ^
lisäksLtulee tietysti vielä ns. luon­taisedut
-r- eli oikeus ryöstää ja
roiiyola vallattuja kaupunkeja ja_
on- kyliji-
Toisaalta nähdään kyllä vihjei--
• tä siitä, että palkkasoturien kes­kuudessa
on riitaa ja toraa"sota-saaliin
jaosta", mikä sellaisenaan
ei olekaan ihmeteltävä seikka kun
huomioidaan se-kuinka moneen,
kertaan Kongon kaupungit ja ky­lät
on jo ryöstetty putipuhtaiksi.
Tietysti voidaan ajatella, että
näillä ostetuilla ja maksetuilla
murhamiehillä on,, mahdollisuus
ryhtyä vaikka^ hkkötaisteluun pal­kankorotuksien
kiristämiseksi sil­lä
perusteella, että ryöstösaaliit-^'-^
ten pienentyessä vähentyvät myös
heidän luontaisetupalkkionsa.
Kaikesta huolimatta
siltä, että myös ihmistappajafjj^'^
palkkatulot vaihtelevat plosuhteh
den mukaan. — Känsäkoura. —
I '
näyttäiiM *: