Vapaus, July 27, 1971

              Sivu 2 Tiistai, (heinäk. 27 p. — Tuesday, July 27, 1971
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FfNNISH CANADIANS
(LIBERTY) EsbabUshed Nov. «, 1917
Bdltor: W. EKLUND Manager: E. SUKSI
TWeiAone:Off}ceaMBdltorial 674-4264
00. lÄted, 100^2 mm » . W«at. Su<8)uiy/0öitaj1^
' MaOlng addreas; Boac 69.
,Ädwrt)aJng ratea upwi a^pUcatUm. tran^tton txfie ot oha^Ai
TILAUSHINNAT:
q8m«49?sa: 1 vk. $10,00, 6 kk. $5.25
^ ^ ^ ^ 3kk. $3i)0
USA:n:
SiiumeeD:
1 vk. $11.00. 6 kk. $6.75
1 vk. $11£0. 6 kk. $6i»
Työmics-Etccnipäin:
Presidentti Nixonin antama tieto, että hän on esittämiensä
t«iypn\ufiten perusteella saanut pääminiateri Chou En-lailta kutsun
saapua seuraavan 10 kuukauden sisällä vierailuUe Kiinaan, ja että
hän on ottanut kutsun vastaan, eji tullut aivan täydelUsenä yllä-tyksensi-
Olihan sitä ennen ollut pyhetta "pöytätennispeli-ciiploma-tiasta"
ja muista poliittisista kuherteluista, kuten esimerkiksi
amerijckalaisten matkustuskiellon lopettaminen Kiinan kohdalta
Tästä huolimatta on kuitenkin syytä todeta, että tämä tieto
tuli jymyuutisena mikä siai suu^rta huomiota osakseen kautta
maailman.
Meidän lehtemme, yapaus lukeutuu niihin canadalaispiireihin,
jotka ovat toimineet, ja toimivat sen hyväksi, että kansainvälinen
jäumtys laiikeaisi-koko maailmaa hyödyttävän rauhan \ akiintu-riiisen
hyväksi. Tässä mielessä tervehdimme lämpimästi sitä kun
C/anada sohni diplomaattisuhteet Kiinan kanssa, kun pääministeri
Pierre Trudeau suoritti virallisen ja onnistuneen vierailumatkan
Neuvostoliittoon Canadan j a Neuvostoliiton naapurisuhteiden pa­rantamiseksi,
kun isiemme synnyinmaa Suomi on sodan jälkeen
kehittänyt uuden ystävyyteen -ja yhteistoimintaan perustuvan idän
ohjehnan. mikä on täydellinen vastakohta aikaisenunalle neulan-pi
»tepölitiikalle, joka vei Suomen kansan suurimpaan onnottomuu-teensa,
sotaan. Tässä mielessä toivomme Kiinan ja muiden mai­den,
mukaanlukien Yhdysvaltain, suhteiden normaalisoitumista,
Kiinan jägenojkeuksien pikaista palauttamista YK:ssa ja Kiinan
liittymistä käynnissäoleviin aseistariisuntakonferensseihin jne.
Jos presidentti Nixonin tuleva Pekingin vierailu auttaa kansainvä­lisen
jännityksen lieventämistä ja kansojenvälisten suhteiden
paranemista, niin sitä tervehditään luonnollisesti tärkeänä edistys­askeleena,
vaikka huomioitaisiinkin, että hänen yhtenä motiivi-aaa*
saattaa olla mr Nixonin valint^. uudelleen USA:n presiden­tiksi
vuoden kuluttua marraskuussa pidettävissä vaaleis.sa. Sivu­mennen
sanoen pidetään itsestään varmana asiana, että Nixonin
poliittiset osaklceet nousevat melkoisesti, jos hän lopettaa likaisen
sodan Indokiinan kansoja vastaan; tuottaa sieltä sekä omat että
"liittolaustensa" asejoukot pois ja normalisoi rauhaa edistävin kei­noin
Yhdysvaltain ja Kiinan väliset suhteet.
Toisaalta olisi tietenkin liiallista sinisilmäisyyttä olettaa, että
Yhdysvaltain imperialismi on nyt tehnyt täyskäännöksen ja siir­tynyt
sotatoimista rauhan työhön. Parhaassakin tapauksessa on
muistettava, että yksi pääskynen ei kesää tee.
Tässä yhteydessä kiintyy huomio myös presidentti Nixonin va­kuutteluun,
että hän ei pyri USA:n ja Kiinan suhteiden normali­soimiseen
"entisten ystäviensä kustannuksella" ja että se toimen­pide
ei.kohdistu liioin mitään muuta maata vastaan.
Merkii}^paptavaa on, että tätä vakuuttelua ei ole otettu aivan-täydestä
läheskään kaikissa piireissä. Chiank Kai-shekin miehet
ovat Formosassa kironneet Nixonin vierailusuunnitelman kadotuk­sen
kuumimpaan kattilaan. He eivät siis ole lainkaan varmoja
"ystävyyssuhteiden" säilymisestä USA :n kanssa. Pohjois-Vietna­min
hallitus selitti — tosin vierailusta mitään puhumatta.— että
pahimman tullessa se on valmiina taistelemaan vaikka yksin Yh­dysvaltain
imperialismin tappioon saattamiseksi. Hanoi; ei siis
oljut aivan yarma siitä, miten tulee Kiina suhtautumaan Vietna-njin
s o t a ^ normalisoituaan suhteensa Yhdysvaltoihin. Neuvosto-,
liiton hallitus on ollut erittäin piidättyväinen. Se ei ole vielä tors-tai-
iltaan mennessä antanut pmaa virallista arviotaan tilanteesta.
Näyttää siltä kuin Moskova ei olisi lainkaan varma siitä, että Pe­king
ja Washington olisivat muka luopuneet neuvostoliittolaisvas-taisesta
asenteestaan.
Bulgarian uutistoimisto julkaisi artikkelin jos.sa syytetään avoi­mesti,
että tavoitteena on yhteinen toiminta Neuvostoliittoa vas-
Sellaiset canadalaislehdet kuin esimerkiksi Toronto Dcily Star
ovat kiinnittäneet huomiota siitä, että "kulttuurivallankumouksen"
jälkeen sotilasjohtb nousi määrääviin asemiin kiinan puolueko­neistossa
ylhäältä alas asti ja että juuri tämä on yksi seikka, miksi
W0shington oh lainminnyt Pekingin kohti.
Paljon voi luonnollisesti vielä tapahtua ja selvitä eiinen Nix­onin
Pekingin vierailun lopullista järjestämistä. Jokiatapauksessa
olisi itsepf^tosta olettaa, että tämä vierailu on "puhtaampaa" ja
"pyyteettöm?Lmpää" k rakkaus, sillä parhaassakin tapauk­sessa
suurpolitiikka, nimenomaan imperialistisen maan suurpoli-tiijt|
jg on veriruskeata syntiä kauniin rakkauden autuuteen ver-rattuna.
Siksi on vaadittava USA:Ita todellista kannan muutosta, Indo­kiinan
verilöylyn jatkamisesta täydellistä luopumista, sekä kan^
sjiipväiispn jännityksep ^pyentajn Vain näin
mpj^^ea voidaan Pekingin vierailusta odottaa ihmiskunnan
e^^eaynigtön toppmaa edigtystä r^uhanasiain vakiinnuttamisen
hyväksi.. , — '
Surkea tilanne
Muiden paljastusten lisäksi r - ja niitä on saatu viimeaikoina
sekä suurep^missa että pienemmissä annoksissa — tiedoitettiin
vijmo viikölla> että Gomivallissa, Ontariossa olevalta RCMP:n
asemalta oli varastettu erinäisiä salaisia asiakirjoja, joista ei
kunpian kukko laula RCMPclle.
Vaikea p^^projcuräattori Jean-Pierre Goyer on yrittänyt eri-n^
i^ii saqakääntpin pienennellä tämän skandaalin siiuruuttai niin
cftRfldpiaispt yleenpä ja mypp monet sanomalehdet, ovat selvä.*5ti
huolissaan tajpahtumaata.
Asiasta julkaistut uutistiedot viittaavat siihen, että sialaisten
asiakirjojen -varastajjenjtäsijn joutui siellä ainehistoa, miltä saat­taa
RCMP: n menettelytavan ja toiminnan hyyin kyseenalaiseen
asemaan. Näiden asiakirjojen joukossa on luettelo RCMP: n pal­veluksessa
olevista urkkijoista ja myös tiedot siitä, kuinka paljon
hoUle maksetai^p sekä paiakirja miten valipistetaan myrkkykaa-
«uja ja räjähdysaineita ja ^Ipj^tus mi^n toimitaan "sabotaasin"
rstämlscki^l teollisuuslaitoksissa, jne. Erikoisen hätkähdyttävänä
tuli UetO; että RCMP on värvännyt urkkljpikseen koululaiaiakin.
(Jatkoa edellisestä noiu^ta)
Perinne näytteli tuon ajan t yo
väenlauluissa suurta osaa. K a i ­k
i l l e olivat tuttuja sellaiset isän-maallispt
j a porvarilliset laulut
k u i n Vala, Ateenalaisten laulu,
Vaasan marssi, Karjalaisten lau­lu,
p o r i l a i s t e n marssi, Sotilaspoi-:
ka j a A r v o n mekin ansaitsemme;
K a i k k i e n näiden melodiat ptet-t
i i n käyttöön, j a sanoja-.mukael-t
i i n enemmän työväenheiikisiksi
tai sitten k i r j o i t e t t i in kokonaan
uudet sanat. Mukaelemistöknii-kasta
antaa erinomaisen näyt­teen
yksi Sotilaspojan monista
vei-sioista, M . S :n tekemä Raata­j
a n poika:
Mun isän' oli raataja, mies
uljas vahvakin: :
Hän takoeli tehtaassa
käsivarsin jäntevin.
j o k a pojikkeaa olennaisesti R u -
nebergMj luomasta ihanteellisesta
saivkarikuvasta:
Tuon tehtaan koneet kauheat
isäni ruumiin ruhjoivat,
kuolleena kotiin kantoivat
toverit isäni.
Lopputapahtumat noudattavat
aluksi Runebergin sotilaspojan
kei-tomiista hiukan terävöitetty-,
nä:
Me lapset huutokaupalla
myytäväks' tarjottiin
Or itku orpor aukoin a,
säälittä kohdeltiin.
Vierahan haltuun.jouduttiin,
kuin elukat, me myytihin.
mutta laulun päätös ulisi, saanut'
Runebergin nousemaan • haiidas-.
taan:
Kun mieheksi ma vajtun^ . .
vaan, kayn samoin takomaan
ja palkan vaadin paremman
kuin isävainajan.
Juurella lipun punaisen
kun urheasti taistelen, .
niin poistuu vallat vääryyden
ja voittaa oikeus.
Amerikansuomalaisien työolu-
.suhtec-t heijastuvat konkrectti.s!-
na. monissa lauluissa, .loicicn a i ­heena
on työym]>;irb;tö.. .Santei-i
M : n kirjoittama Kaivantoiiiieiun
l a u lu kuvailee olosuliteita M i c h i ­ganin
kupankaivaksissa:
Niin musta on, musta on
ikuinen yo .
ja kello lyö kaksitoi>:ta
Torkkuen toverit ir,tuskclee
Hikikarpalot kulmillaan.
Niin musta on. musta on
manalan sy'an . .
josta mä leipäni haen.
Kapitaali mun orjaksccn
ostanut on
Kas'varten ja verenikin.
Minä ikävöin vapautta
ihmiskunnan
Proletaarien sorrettujen —
Minä ikävöin taiiitohon
tuimimpahan
Veriruusuja katsomahan.
Kaivantomiolion l a u l i r on tiinto-mattomia
loita kulkeutunut sit­temmin
Sur)rneci!kin, j a .sen on
Laulunyytty-nimiselle .SNKn le-,
vy 11 e K a i vn.slyt >ni i esi e n. 1 a u l i i n - n i -
melia j a n i u u t r - n k i i V s i i s t i i y in s a ­noin
laulanut .lomia Laaksonen.
A i n a k i n yhtä vaikeaa tuntuu
o l l e e n työ pajoissa j a tehtai.ssa.
M. T - A n k i r j o i t t a m a laulu P a ­jassa.:
.,"
"Lyö lujemmin sä laiskuri ,
jos aiot saada palkkaa!"
Näin huutaa herra mestari,
vihassaan polkee jalkaa.
Mies nuori, hento varreltaan.
lyö lujemmin kuin jaksaisk^an.
Samaa asiaa tehtaassa kuvaa
nimimerklki Humu:
Hän käy ja kiertää yhtenään
kun missään ei sais' rauhaa.
Yhden luota päästyään,
jo toisen luona pauhaa!
ILin joka paikkaan ehtiipi,
ju nuuskii Joka nurkan,
Työmiehet usein sanoopi:
"jos hitto veis tuon hurtan!"
L a u l u tuntuu toimineen riis­tettyjen
työläisten tärkeänä pro-testiaseena
cja samalla jonltinlai-sena
mielialan ylläpitäjänä, k u ­ten
Rafael Engelberg toteaa:
Koneet kopsaa, remmit rapsaa
rattaat kilvan rämäjää.
tehtaan orja f nokinaama,
joskus virren virittää.
Rakkaat työolosuhteet näyttä­vät
samalla aiheuttaneen sen,
että lauluissa hyvin usein kai­p
a i l t i in jonkinlaista vapaata kul­kurielämää.
Köyhä, kulkuri ja
kerjäläinen koetaan kuitenkin
luokkatietoisesti .seuraamukseksi
kapitalistisesta yhteiskuntajär­jestelmästä:
Ne rahalla ostavat rakkauden
ja halaavat kulkurin kultaa,,
vaan kulkuri itse ei
omistaa voi,
edes maan mustaa multaa.
Tämän kaiken tekevät
tyrannit,
jotka lain pyhyyttä noutaa,
jotka toisten veistämää
venhettä
vain lippujen liehussa soutaa,
(N. Kangas)
V a n h a l l a työväenliikkeellä o li
hyvin korkeat eettiset ihanteet.
Äänioikeuden j a kahdeksantunti­sen
työpäivän ohella vaadittiin
myös ikieltolakia: v i i n a j a pää­oman
valta koettiin yhddksi ja
samaksi. Tuntemattoman tekijän
Kävelyretki marssi, . jossa työ­väen
vaatimukset ikiiänkuin ke­säisen
kävelyretken, aikana käy­tyjen
keskustelujen muodossa
esitetään, huipentuu seuraavaan
säkeistöön:
Poi.s poistetaan viinan valta!
Väkijuomat kuin kansamme
onnea syö.
Kovin näyttävi katkeralta.
Kun nuo tunnottomat
orjillensa myrkkyä myö.
S? on kansamme veren hinta.
Mi väkijuomain kautta
kiskotaan.
Sitä aatelit keittää ja porvarit
myy.
Kun juoppous Aa.svaa - .se
SMT:l1a
W^§bington. — Yhdy'va.''3in so-
Eitarvlkolecnlisuus pyiilcii asevaruste
cl/vain vo'!mi!:it?mi:ee.n £l^ra'egisten
.aseiden aCuOLa. Tämä tiotä/si monien
miljardiein tuilpja am£r.k'k;'ai.'5i!l:
monppaleiie.
Yhdysvailitiain varapuolustusminis-
>6ri David Paofcard fcamnatti senaa­tin
asedistarilsunita -valiokuninassia
torijunifcacilijusijärjestelmän kehittä­misen
jatka mi-iia. Hän esitti perus­teluksi,
eitä tämä muka vahvistaisi
Yhdysvaltoji£in asemaa neuvostoliit-tolais-
amerikkalaisisEa strategisiten
aseiden (SALT) rajoittamisneuvot-tcluissa.
Se, että kongressi kielläytyy hy­väksymästä
'lisäaluito t n rakenta­m
i l t a Safeguard-järjesteilmäan, va-hingoiittaa
vakavasti scpimukseen
pääsyn mahdcllisuuksia neuvotte­luissa,
sanoi Packard.
YhdysvuLvain sctila;piirit ovat
käyttäneet ta:ä samaa perusteJua
usein aiemminkin saadakseen kcng-kansan
on syy;
Myös vankilaluolat täyttyy,
Ja vaimot, lapset kuihtuu
kyyneliin.
Kieltolaki me vaan nyt jo
tahdotaan.
kirkikoheTr^ila
Helsinki. — Y^m yäj^ ^dsM'
dos oli enää jiädjiei^ mmHta muii
osa oli Mipynyt vuiösi^ialtxipea kulues*,
sa. •.
Tämän keo^toi (Hibm yHoiHsitoin
oikcuslääketiieteen professori Jorma
Hirvonen tpdenneensia tutkittuaan
alustavasti jokin aika siltteD oteiUu|a
näytteitä Kcirain vanhassa kir]s4i98!3
Oieva.n. kirkkctheira Rungiuksen muu
mionihc:ta. Muumio on peräisin
leoOr-ju.vun alkupuolelta. .
Prof. Hirvonen ei usbomit j a i ^
tuitkimuJksen tuovain miltääo iU90li^
vaan vaiin varmisitavan s&astävta
tutkimuksen tuloksen. TutkLmukses*
sa saadaan kuiteoildn tietof^ jtqu|}«
mioitiimisprosessissa tz^xafatuivista
ihokudoksen muutiojOBistia Q^ISIQIIS^
lääketieteiellistä tutkinuiäba sftnäJlä
pitäen.:
ressin hyväksymään Saf^uaird-chj&
lman joka n:ierkitsee ymn- ja
ohjusaseiden varusteilukiivan' uutia
vaihcCla. KuiOsmkaan tätä ei ole kos­kaan
aiemniin tehty näin sjjflravii-vaiscili
ja sitkeästi, kirjomaa. N&/f
York Times.
Packardin puhe on aiheuttanut
ankaraa kritiikkiä. Senaattori Ed­mund
Muskie totesi, että Yhdyevai-lat
on jatkaxuit Safeguardin ja tai»-
telukärkien kehittämistä neuyotteiu-j-
jn alciCtamisan jäJJceen, mikä mer­kitsee
ennen kaikkea "v?ffustelai-van
yksipuolista laajenitamista."
ro»
KAIKKI TIET J O H T A V A T fsUDBHKYSSA .IA WANIJI'ISSA PIDETTÄVÄÄN SlJlJIUllHLAAN! Yllä on kuvattuna kartta
haalilla cm .sunnuntaina elokuun 1 pnä juhlakon.s;ertti^ Wanup issa, joka sijaitsee no. 69 ja no. 17 maj
no. f),*}? varrella, suoritetaan kaikki urheiliikilpailul jä siellä on myös Suurjuhlan uikoilmaohjelmatilais
laanteideh välissä maantie
Imatilaisuudet. Kartassa ilmenee
ilman.suunnat joidenka perusteella ulkopaikkakuntalaiset voivat valita parhaan reitin tjimän.kesän Suurjuhlan pitopaiJkoiUe.
ja Pohjois^Ontariosta johtaa
Suurjuhlapäikalle no. 111 maantie. Siis kuten kartasta käy sei ville kaikki tiet johtavat tänä kesänä Sudburyssa ja Wänupissa
pidettäviiän CSJ:n jji S C A l ; L : n yhteiseen Suurjuhlaan. (Leikatkaa tämä kartta irti voidaksenne kiiyttää sitä oppaana.)
PÄIVÄN PAKINA
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Niko Piispanen, Beavor Lake, Ont
täyttää; sunnuntaina elckuun 1 päi­vänä
72 vuotta.
Helmi Kolari, Bcavcr Lake, Ont.
täyttää tiistaina elokuun 3 päivänä
78 vuotta.
Senja .lutila, IJoaycr Lake, Ont.
täyttää, tiistaina clokuiui 3 päivänä
76 vuotta. . • '
Lyyli Piirssinen. AVahnapitrip, Ont.
täyttää keskiviikkona elckuun, 4
päivänä 60 vuotta.
Yhdymme !-uku!aislcn ja tullavaln
onncntoivctukslin..
joiden joukossa on eräs 15-vuo-tias,
jonka v;iniunr.mat eivät olo
.saaneet tietoa, miten hoidiin las­taan
turmellaan R C M P : n toi-me.
sta.
Natsi-.. ja. fasistiliallituk.set
käyttivät hyviikaeeri lap.siurkki-j
o i t a — usein heidän omin van-hempiaankin
vastaan. Ketä tämii
eoi'nwalIiIainen l.')-vuoli:i.s urkkii
j a vakoilee, ellei omia vanhem­piaan?
Mc vain kysymme j a ihmette­lemme
muiden canadulai.sten kans
.sa poliittisen poliifiimme kummal­l
i s i a edesottamuksia.
: Hyväuskoiset ihmiact jotka
ovat sinisilmäi.syyde.ssaän ptta-;
noet.täydestä Suuren Hahan ja
niiden apurien j u t u t Vlotnamin
•.sodan keliitykscstä j a olemuk­sesta,
ovat viimeaikoina joutu­neet
Ihmettelemään tämän maa­ilman
pahuutta j a kataluutta.
Pentagonin salaiset paperit
tai oikeammin niiden osittainen
julkfiLsominen on kiistattomasti
osoittanut, että YhdyRvaltain
hallituk.set aloittivat Eisenho-vverin
aikakaudesta lähtien jär­jestelmällisen
sekaantumisen
Vietnamin asioihin j a veivät k y l ­mästi
laskien sekä kongressia
että' kansaa pettiien Vietnamin
sotiian — minkä Washington on
nyt auttamattomasti hävinnyt.
Tässä-- yhtcydessiir on myös
palja.stumassa sc, miten Uipah-t
i i i aikanaan Yhdysvaltain toi­mesta
Saigonin diktaattorksi
nostetun presidentti Ngo D i n h '
Diemin murha.
T i i s t a i n a Saigonista tulleen
uutisticdon mukaan nykyinen
presidentti Nguyen V a n Thicu,
joka osallistui omankin selos­tuksensa
mukaan vallankaap-pauk.
seen minkä yli-eydessä
P i em murhattiin, kieltää henkilö
kohtaisen syylliayytensu Diemin
murhaan.
Yrittääkseen vapautua täKta
murhasta presidentti Thieu v i h -
jaiiee puolestaan, että hänen
yksi pelätyin kilpailijansa tule­vissa
presidenttivaaleissa, ken­raali
DuongA^an Minh on ehkä
osukaa Diemin tuppoon.
Pentagonin salaiset i)apei-it
antavat melkoista lisävaloa täl­lekin
asialle.
Ne osoittavat, kiiten eräs to-rontolainen
päiviilehti suuressa
uutisotsikos.s;ian : totesi, että.
cde.smennyt presidentti John F\
Kennedy j a hänen varapresi-^
denttinsä Lyndon Johnson oli­vat
sekaantuneet tähän asiaan
korviaan myöten. Toronto Daily
Star sanoo kesäkuun 24 päivän
numeronsa y l i s i v un otsikossa:
" J F K ei osalli.stunut kaappauk­seen:
hän ei v a in estiinyt sitä!"
Näin sanoi se entinen pikku­poikani
n kun äiti moitt: häntä
ki.ssan hänniiri vetämisestä: " E n
minä vedä, hän .sanoi. :iiinä p i ­dän
vain hännästä k i i n n i ."
Pentagonin asiakirjat osoitta­vat,
että Diem nostettiin Saigo­nin
presidentin paikalle Yhdy.s-v
a l t a ih asiapojäksi. Hänon teh­tävänään
oli Eisenhovvorin ai-„
kana mitätöidä Geneven sopi­muksen
(lf>54) mukaan järjes­tettävät
vaalit Vietnamin yhdis­tämiseksi,
Hän teki siinii tyÖtii
käskettyä. M u t t a kun Valkoinen
talo halusi Uiliettäu asevoimia
Vietnamiin, niin Diem pelkäsi
kansan tuomiota j a vastusteli
sitä. L o p u l t a hän suostui yhdys-valtalaisjoukkojen
tuottamiseen
— mutta se tapahtui ilmeisesti
l i i an myöhään. Hiinon poliitti­nen
j a f y y s i l l i n en "kuoleman­tuomionsa"
oli asialliacsti pu­huen
s i l l o i n , j o annettu.
Pentagonin a H i a k i r j o j o n mu­kaan
manööveri Diemin ,'jivuut-tamiseksi
a l o i t e t t i in ,(Yhdysval-;
loissa) vuoden 1963 lopulla jol­l
o i n . U S A : n tui-vallisuusneuvo.s-to
päätti lähettää puolustusmi­nisteri
Robert McNamarari ja
kenraali Maxvvell T a y l o r i n Viet­namiin
. . .
., ..... ,. ^] ..'.ifU
seikka, sillä loppukädessä ){^p-pauksen
: suorittaneet tekivät
karkeistyötä, minkä he oliyat
saaneet tehtäväksi merentakai­silta
isänniltä.
Ja se tapahtui, pantakoon
mieleen vielä uudelleen, pä&usi-
VallankaappaustapaHVuimar- assa siksi, kun Diem ei heti
raskuun 1 pnä j a Diem.. joka
nostettiin Y h d y s v a l t a i n toimes­ta
valtaan V. 1954. t u l i murha­tuksi,
s e l i t t i Tpronto Star yllä­mainittuna
päivänä. Kennedy ja
hänen johtavat neuvonantajansa
kiistivät osallistumisensa tähän
veriseen loppuun. M u t t a kahta
kuukautta aikaisemmin. Kauko­idän
asiain apulaissihteeri Ro­ger
Hilsman oli. (Pentagonin
paperien mukaan) ehdottanut
elokuun 30 pnä ulkoministeri
Dean Ruskille antamassaan
muistiossa, että "ehdoton antau­tuminen
pitäisi määritellä Ngo-perheen
kohtalon . . . Dicmiä t u ­l
i s i käsitellä kuten kenraalit
haluavat."
K a p i n a l l i s e t sotilaat ampuivat
Diemin kuoliaaksi kaappauksen
aikana . . . S o t i l a a t komensivat
hänen ( j a veljensä) pois kirkon
turvapaikasta miehiä kuljetta­vaan
panssarivaunuun j a lähti­vät
kohti kaupungin sötilaspää-majaa,
kertoo mainiti u lehti
Pentagonin paperien peusteella.
Ollessaan matkalla siniic. tuli
radioitse komennus amjiua van­g
i t (Diemit) panssarivaunuun.
Sc tehtiin. Kapinalliset tiedoit-tivat
sen jälkeen että he olivat
tehneet it.semurhan.
Tällainen oli. Pentagonin pa­perien
mukaan Diemin kunniut-toman
tien loppu. Kuka antoi
varsinaisen ampuniiakO)Tiennuk-aon
— se on oikeastaan sivu-suostunut
suunnitelinaan, jotta
amerikkalaisia joukkoja lähete­tään
y i e t n a m i i n kuten JPK ja
L B J häneltä painostamalla vaa­t
i v a t . Diem suostui piihenkin
lopulta, kuten hyvän rengin tu­lee,
mutta liiari myöhään, eli
vasta sitten, kun häh oli saanut
"nisköttelijan" maineen.
Merkillepantavaa ön tämä.
Saigonin presidentti 'Ehieu
myönsi nyt julkisesti, että hän
osallistui henkilökohtaisesti
Diem-vastaiseen kaappaussalä-'
liittoon , mikä hänen lausunton­sa
mukaan suoritettiin USA:n
ennakolta antaman siunauksen
mukaisesti.
V a i k k a Thieu väittää nyt jo-kopoliittisesta
tai musita syis­tä,
että hän ei antanut mää­räystä
Diemin murhaamisekBi,
hän ei oman lausuntonsa mu­kaan
tuominnut tätä muihaa ei­kä
yrittänytkään saada ketään
siitä vastuuseen. Thieii sanoi
vain seuraavaa: "Saatuani tie­tää,
että Diem ja (hänen vel­jensä)
Nhu on tapettu, minä
menin panssarivaunun luo, mää
r i i s in sotilaat avaamaan taka­oven,
tein kunniaa kahdelle
edesmenneelle johtajalle, ja
käännyin pois."
V o i s i k o hän n y t tämän enem­pää
sanoa?
Sen pituinen se.