Vapaus, July 5, 1952

              I
o (Of JPlxmlab CaoaiUaiu/ Eftr
Kitw; <V 1917.: Autlu)rized
^ ffleeoDd das» niaU tbe post
fia^ t h z i M ^ X ^ ; Tueadaya.
T e l e p b ö o e s r B t t s I h e e s Office
E d i t o r i a ! omce 4-42e5.u:^Manager
e. SukfX E d i t o r EUtmd. Maiims
tMildreäs B o x 69,' Siidbtiiry, <3titaiia
A d vertL^ihg rates: u p o n applicatlon.
T r a i j s l i i l i o n Iree c f charge.
Canadaeea:; AivlLimetiii 2fti
T b d y s v a l l ä l a s a : Ivk. BM 6 kk, 420
Suomesöa: l VK. aÄ> a kk. 4,75
imiul
Faäsfilitilmdintia vastaan
mutta mistä id; ole kasittääl
ii^iä'johtppäätÖksfä^^tt^^^
puteissa yleensä.
liäali vuokrattu n
fpaikalliseb;aluekomitean järjestämää kokousta varten, missä}puhui
1 työväenpuolueen järjestösihteeri Stanley Ryerson.
lah fcokbukseetit oli' saapunut myus pahäniaitieisen kommunis-iaen
sUitiin s;ihte^r^ ja inyrskyjöiik^
^ritävat itsensä mustien alimaailnian miesten käy^;
UOiiAV^
l i i t t c t o a U i t u f f c ^ "Ti^aalisuus'
t a j a j i t i J a a m e r i B i c a l a ^^
t e a ; i a i m i n j^
htunae^i £ 1 ^ ^
aR^ f a a ' ' a i f k » msiliiseen:
Wai'hington Post" nimisen lehden
juUsaltiJaCta FlilUc) h. GrahamUtai
jbuta piti äsJcettäin p t i i e s n Harvan^
tlialsui«lessa;v:y:--^:;
GjrSiiam
lisausäiiäife^«2ä'V^^^^ riäri fiänol fiaa-"
tettJavan; . t 2 r { 2 n t i i i iLoxan, e t t ä m i -
t&ih l^iia tai t r a d i t l o j a otettaisilr(
hxu>mioon "UseiKiaan
ei ble/picnlotfe^ siitä;
m i s t ä -l^ntr Grä-haaÄ;
H ä n l i r i - i i : ^ -
• ' . ' K u n l£ : : r a ; e - i £ u n t a vaikenee perr
s o ö n a i J i s t e n vajauksien Jsuristamis-aslassa,
n i i n te el ole onitäfin p u o -
lueeltomuutta . . . J a m i n ä uskon ole-t
a va
voittelevien
visl33a'
muuttaa mainitut maat ^byöikäy-xu-
Icikolidaksi Neuvostoliittoa. ' vastaan
j a n ä i d e n maiden i a n ^ t tyktrmiOak'-
2i «;c±ii-.a. j o t a iie. valmistavat.-; ' •
PcsijolJ;-Atlant:n agresailvisenii'^'»
f)laaxCizexi perusteella. dmäcjtCxaV^l^ei
vij-perialii^Mt Jatkavat Isiamii». J i
G r ö n l a n n i n m i e K i i r ^ i i i s t ä /'
y a t ' s p t a i u i k i a s ^ ^
kaoja j ä ' pälncefcivat • llucliisin^^iölli-'
ti.s''a iaadakseen sen y h t y m ^ Ö J a ' s o -
p ä ä t Ä c j e n j y j r j a l a i i t e a sotajouikojen
läii»ittä.cnl£.^tä Koreaan". - K e i ä k u un
alussa.; f Köc»|)'£aiiamina£3a; pidettiin
kbrfiferenssi' ntic-riscn ~ olkeuiksleri .«-ub-
J e l e m i i e n pubjeita. "Meidän; nuori-son",
sanoi T a n a k a n nuori^joii nimes-'
isä, työmies Hever. *'bn vaistuSiettava
sUn s i t ä vastaan." Kohlerens^i aset­t
i v a ä t i m i C e e n , e t t ä liallitus lopet4
t a i s i nuorison k ä y t t ä m i s e n tykinruo­kana.
', ' l .
Suurmenestys on" Pohjoismaissa
o l l u t ' erKcbisilla r a u h a n p u o l u s t u s p ä i -
villä. ' R u o t s i s s a nuorc tv: ä k t i i v i s t it
ta^uunnitehniinsa. He vaativat; yoi-mavai.
aisesti ase^istauturoisen ; y o i -
inisti-.'ijista näissä maissa.:, Norjan
t ä a i i u n n a n , valtionvarainyalickun^
van 'kt/l')tuu|ll'5ta sanoa, e t t ä muuta- | n a n p J i e e n j o h t a j a n MeisdaUba^enin j c,(,at, h e r ä n n e e t r a u h a n p u o l u s t m p ä i -
mlä harvoja poikkeuksia lukuunotta-; i tanoje,! mukaan Norja o n Ccäyi^tänyt j v i e n aikaiia, tuhansia allekirjoitiiksia
m a t t a ItCiinlc i u n t a ei ole antanut j v l i a i e sodan p ä ä t t y m i s e n J ä l k e e n - so- keCaoitukseen r a u h a n l i i t o n sohnimi-i
n i t ä ä r t varcltusta n i i s t ä monista va-J tllaaUIsiin t a r k o i t u k s i i n noin 2;5 m i i - sesta.
k a v l s t i persoonallisten -vapauksien Jardia ikrunnua. Aivan h i l j ä t t am
k u r l s t ä m l i i o l m e n p l t e i s t ä . Joita o n t a - No.-Jan h a l l i t u s teiki useita u u s i a - p ä ä -
pahtunut viime vuostoa." — T>'ömies- vcXcuä sotamenojen. iisäämLsestä,; K u -
r e a s ä ä . Oslon j a L i l l t h a m m e r i n k o ­kouksissa
puhuivat t ä m ä n t o i m i k i a i -
n a n i s t u i i t o b n ' ' b r ä l l i s t u n e e t • e d u s i a -
j a t i Jotka kiertbivat M a a l i m a n R a u -
hannsuvo:;toti toimikunnan työ3tä.
Oslon riuoriscri kokouksen p ä ä t ö n l a u -
sel-nassa koko Norjan kansaa kehoi-tetaan
t u t k i m a a n M a a i l m a n Rauhan-h&
uvostonitolmikunnan asiakirjat Ja
Julistamaan j y r k ä n protestinsa e p ä -
ir.fiitoii]lisen bakteeriaseen k ä y t t ä m i s -
t ä vastaan.
Pohjoismaiden kanio-ssa kaavaa
Valtava palkkaliike '
on; parhaillaan nouse- '
inassa Britanniansa
Lontoo. — K e s ä k o t m lopulla
esitti • l ä h e s 3 iailJ<K>iiaa . tebdas-
' j a k a i v o s t y ö l ä i s t ä {talkaiikbroias-vaaUmaksen..
S e boäkee^ sonfeni-p
ä a t y ö l ä l s m a ä r ä a m i t ä B r i t a m i i -
assa o i i m i k ä ä n s a m a l l a kertaa' e s i .
-* tctty vaatimus koskaan koskenut.
S u u r i n t a korotusta vaatii vers-t
a s t j u l ä i s t e n 33 l i i t t o » , J o i h i n kuu­l
u u 2;J25;CC0 t y ö l ä i s t ä . N ä m ä Uitot
/ vaativat; v i i k k o p a l k a n korottamls-
• ta y h d e l l ä p u n n a l l a . N y k y i n e n k e s -
k l m ä ä r ä i n s n . p a l k k a . . o n 8}^ p u n ­t
a a > vi>kasha. K a i v o s t y ö l ä i s t e n l i l t -
; to i f a a t l j flOJ.O^IO j ä s e n e l l e e n pna-l
e n t o i s t a : p n n n a u iialkankorotnk-
: -sen,- E d e l l i s t e n ^ l i s ä k s i lai va v e i s t ä -
; A t c ö t y ö l ä i s e t - v a a t i v a t - s a m a n l a i s ta
- k o r o t u s t a k u l l i versta-styöiälsiEt.
EteeEipäin,
N Ö i T A M H T l K U U L V i S T E L U S S A / ,:
IVashlngton., — NoKajahtla har­rastava
e p ä a m e r i k k a l a i s e n toimbinan
komitea o h t ä l l ä kertaa Jättänyt
u n i o n i s t i t j a Hollyrgiroodin rauhaan
m u s t ä m a a i a t a k s e e n Joitiaia vapaa-m
l e l i s i ä (liberaalia) l e h t i ä . .
Ä s k e t t ä i n oli iNew York Ccnnpas
lehden toimittaja Toin Ö"OoiuK«rhi
vuöffö. Edustaija VeCide ( e p ä a e r i l & a -
lalsehikomlteari j ä s e n ) kysyi h ä n e l t ä:
Vetde: "Oletteko te : i c m i h u n l s t i -
. ^ o i l i e e h j ä s e n i « r t ?"
Q ' C o i m o r : '*En, h e r r a ."
yi^Idfe: "Olitteko .vucKi sitten?"
0 ' C S n n o r : " K n , herra." ;: ' /- .
V e i i i e i " ö i i t t e k b k^onmenen' vuotta
sitteii?:v:v;^:;V •
Ö ' C o n n b r : " E n , h e r r a " . .,
Velde: "Heniilökoihtaisesti minä
vöiii v e t ä ä vain yhden joihtopäätök-seh,
e t t ä te ette ole v a i n kommu­nistipuolueen
e n t i n e n Jäsen, vaan e t ­t
ä te, olette edelleen kommunistipuo­lueen
J ä s e n e n ä , , j a e t t ä te olette
New Y o r k i n suuren sanomalehden
t o i m i t t a j a n a suurena vaarana anaal-
•le.",-rT U B iNews, Toronto.
l a v a n a varainhoitovuonna N o r j i a i -
Vappuna o l i n ä i s s ä maissa t y ö t ä -
tekevieri s u u r i a mielenosoituksia, j o i ­den
tuxinussanoina o l i v a t : " R a u h a n l il
ton,; puolesta", ' ' M e y a a d i m o i e eroa-koo
k ä y t t ä ä sotatarkoituksUn noin m i s t ä A t l a n t i n l i i t o s t a " jne.. Nämä
m i l j a r d i touunua. Tani/kan sotame- mlelenasoitukset osoittivat, e t t ä xau-;
not 'kaivavat kuluvalla* varainhoito- harivoiroat ka3va%'at Pchjoisraaissa
vuonna.puolitoistakertai^esti j a nou- j o i a p ä i v ä . . N o i n p u o l i t o i s t a miljoo-sevat
m i l j a r d i i n kruunuun, m i k ä on . n a a P o h j o I a T i a l d ^ tavallista i h m i s tä
l ä h e s puolet m a a n ' k a i k i s t a menoista. .| o „ i p ä n n u t n i m e n s ä M a a i l m a n R a u -
o^, nyt herikilökolitaisesti seuraamassa fasistinuorukaisten hulinoi-'
'f, imsta^ .Tästä myös seuraa, että vaiklta tämä ensimmäinen hulinointi
^. järjestettiin <tPP:n kokouksen hajolttamiseksi, niin päätavoitteena
!|f cn nyt kuten <nnen sotaakin, Incon työläisten turva ja tukh Mine-
MiU unio. TTää!s sä asiassa ei ole rahtuakaan epäilyn varaa ja siitä
syy^tä^ön .työläisillä kaksinkertainen syy vaatia viranoniaisiltay että
lasistihiiiikäriisnii ja siihen kiihoittaminen on lopetettava. On valvot­tava
siitä,.että työväenkokouksia eivät fasistihuUkaamt saa mirikäan-laisten
tekosyiden varjossa häiritä. Muu.ssa tapauksessa tilanne ke-
. nittVV sellaiseksi, että hii1inn!m!(:<>n
m
lm
mm 1
mä
Ijy sellaiseksi, että hulinoimisen onnistumisesta rohkaistuneet hiili-
I i ,j£^tMiritsevät työväen kaikkia kokoisia, niin suuria kuin pieniä-i
: — ja valmistuvat "läjtsyn opettamiseen" lakkovahtilinjallakin, jos
-Sudburyn työläiset siihen pakoitetaan ulkomaalaisen suurpääoman
; "'tofinesta.
Sellaiset "myrskyjoukkolaiset" ja kommiinistivastaiset liitot,
"1 jölka ovat yiimeaikoiha Sudburyn asukkaiden hyvää mainetta lian-i
• ;.. ?fee^, saavat luonnollisesti rohkaisua ja innostusta niistä työväehvas-taisista
toimenpiteistä, mihin Ottaivvan hallitus on viimeaikoina syyl-
Mstynyt. Tosiasiassa fasistihulikanisointi on sen samäri hiitälin toi-
'•.»feÄ'puoli kiin Ottawah pplitiikot pyrkivät lainlaädihnan avulla kont-
'^'J^i^??^ mukaan ihmisten ajatuksia. Tutus-
«iitanmme _asian tähänkin puoleen. Tällä kertaa on Canadassa vä-
75,000 lakkolaista, jotka vaativat palkankorotuksia ja miiita
?ll Sy^|n,i^U(^^ palkkojensa korottamiseksi 30 sentin pal-
'.A . kankorotusta tunnilta. Yli kaksikymmentätuhatta liäivosm vaatii
oikeuteti^ti palkankorotuksia M ine^M ill uriion johdolla. Kaiken kaik­kiaan
on neljännesmiljoonaa työläistä sanonut päättävän kantansa
'-i' \\ "' siitä, että kohonneiden elinkustannuslen vuoksi palkkoja ON
^;;KOROTETTAVA. •' '•
1 < Toisella puolen rajaa, nimittäin työnantajain puolella, on kaup-pakaxoarin
ja Financial Post-lehden suulla ilmaistu työnantajain
että historiansa suuremmista voitoista huolimat-eivät
sovinnolla korotai palkkoja.' Tämä työnan-asenne
työväestöä vastaan ön johtanut siihen,
. on noin 75,000 työläistä suorastaan pakoitettu lak-
Tilanne on siis hyyin kärjistynyt työmarkkinoilla. Tässä; suh­teessa
jjalautuu mieleen ensimmäistä maailmansotaa seurannut lak-jonka
murskaamiseksi torypuolueen hallitus höyryjytäsi ri-paheellisen
98:nnen lakipykälän, joka kansanjoukkojen
vaatimuksen johdosta, oli lakikirjoista poistettava noin 15
sitten. Mutta samöm kuin toryhallitus ensimmäisen maailman­sodan
jälkeen, "kaukonäköinen" liberaalipuolueen hallitus haistaa
tilanteen kärjistjmiisen ja valmistuu toryjen lailla työnantajain puo-käsitel-käikkia
VOI
:n OIS-P
a r i i s i . (Marsalkka J u i i i l l l t t o u -
Cjiheitten keskf-Eurbdpassa . olevien
joukkbjen {j^ällikkö. s a i k e s ä k . 25 p n ä
äiikäah R a n s k a n p o l i i t t i s i s s a p i i r e i s sä
ehsllubkkalseii s e n s ä t i o n selittäitnäJlä
e t t ä R a n s k a ei c ^ l e J ä t t ä ä U S A : t a.
joS U S A e l osoita y m m ä r t ä v ä n sä
R a n s k a n asemaa Pbhjoia-Afrtkässa.
P ä ä m i n i s t e r i IMnay kutsui i l t a p ä i ­v
ä l l ä liiokseeh a n a r s a l k ä n Jä sano-t
a ä t i , e t t ä ihallitus p i t i h ä n e n lausun,
toaan ä ä r i m m ä i s e n hankalana. P i -
n ä y pyysi heti « n l n l s t e r e i t ä ä r i ole­m
a a n e s i t t ä m ä t t ä asian Johdosta v i ­r
a l l i s i a lausuntoja. ; J i i i n o l i p ä ä m i ­n
i s t e r i n luona kyminneeh minuuttia
Ja t u l i u l o s tojymylUen, muttia; k i e l t ä y ­t
y i a i i t ä m a s t a m i t ä ä n lausuntoa. P ä ä ­m
i n i s t e r i « h a y selitti s a h b m ä l e h d i l l e,
e t t ä marsalkka o l i saanut vääriä
t i e l o j ä , ijdka tapauksessa h ä h ipuhul
yksityisellS lounaalla j a i l m o i t t i myös
e t t ä h ä i i tpulhui y k s i t y i s e n ä he^hkilönä.
Tapaus ei o l l u t m i k ä ä n vaiarallinen
rvälikohtaus, lausui Pinay j a se on
j o k a tapaiuiksessa n y t selvitetty.
Marsalldca lausui myskin iouhaal-la,
e t t ä amerikkalaiset olivat p i t ä n e et
I n d o k i i n a n sotaa k a u a n aikaa siirto-,
maasotana. kocreassa. Jossa h e t ä l s -
N ä l n laaja sotaan valmistautumi
n e n on Jo a i k o j a s i t t e n saattanut v a ­r
u i l l e e n Skandinavian maiden kan­sanjoukot.
SptapoUtiiikka s y n n y t t ää
n ä i d e n maiden laajoissa kansanker­roksissa
.yhä suurempaa levottomuut­t
a J ä suuCtumusta. Kansat alkavat
y h ä paremmin j i r i i h ä r t ä ä , e t t ä tais­t
e l u a r a u h a n puolesta ei v o i d a «roit-t
a a taistelusta kansaillisen riippumat­tomuuden
puolesta eikä taistelusta
Pohjoismaiden alistamista vastaan
amerikkalaisten Ja englantilaisten
i i n p e r i a l i s t i e n a r m o i l l e . ' • : \r
P ö h j o i s o n a i d e n } rauhanpuoltajain
Tukhohnaii icohgressi vihne vuoden
Joulukuussa oli täPkeä tapahtuma
r ä u h a n p u o l u s t u s l i i k k e e s s ä . Kongres­sissa
o l i n o i n 700 edustajaa Norjan,
TansCtan. R u o t s i n . Suomen j a M ä n ­n
i n rauhanpuolustus- Ja mooista
muista j ä r j e s t ö i s t ä . Kongressin .tun-"
nuksena o l i : *'Köko maalhnan rauha
oh Pohjolan xaiiha!"
Kongressi yksimielisesti vaati r a u -
hanlUton solmimista viiden suurval­l
a n väUllä. aseistuksen supistamista,
a t ö o m i a s e e n k i e l t ä m i s t ä , rauhan, p i ­k
a i s t a palauttamista Koreassa j a y l ^ -
t e n ä i s e n demokraattisen' Saksan- läcf
mista. • K o n g r e s s i tuomitsi jyr«äst;i
sotapropagandan harjoittamisen Poti
Jolsmaissa. 'v^: ~ , / > ^ - - _
R a u h a n i i u b l t a i a i h kongi-essissa o l ­leiden
edustajani selostuksia k ä s l t e l -
tiiai t y ö t ä t e k e v i e n lukuisissa kokouk-jsissa,
joissa ne saivat k a l k l t i a l l a y k ­simielisen
kannatuksen, kokouksiin
bsailistUiieet lupasivat moninkertais­t
a a ponnistelujaan taistelussa rauhan
puolesta.
K a i k i s s a Pohjoismaissa o n alkanut
t y ö t ä t e k e v i e n laaja liike Norjan;. Ja
T a n s k a n agxessilviseen Pohjois-At-l
a n t i n l i i t t o o n osallistmnista vastaan;
MaalisJoiun alussa p i d e t t i i n Kööpen­haminassa
Tanakan rauhanpuolta­j
a i n toinen konferenssi, johdon osal­l
i s t u i paikallisten rauharipublustus-komiteahi
ijäseniä, ammattiyhdistys­t
e n s e k ä tieteen J ä talteen edustajia.
Konferenssi kehoitti 'kaikkia tanska­l
a i s i a taisteluun sen puolesta, ettei
T a n s k a n 'hallitus voisi t ä y t t ä ä JPoh-j
o i s - A t l a n t i n liiton Lissabonin k o ­kouksen
p ä ä t ö k s i ä . ....
K e s ä k u u n t( p ä i v ä n ä p i d e t t i h i r a i i -
h a n p u o l u ä b u s k o n f e r e n s s i Oslossa. S i i ­hen
osallistui 138 edustajaa ammat-tiylidiistyksistä
s e k ä k u l t t u u r i - , nuo­r
i s o - ; j a n a l a j ä r j e s t ö l s t ä ; Päätöslau­selmassaan
kbnferenssi vaatii viiden
suiirvallart rauhanliiton p i k a i s t a s b l -
mimlsta -ja tuoonitseee j y r k ä s t i Ijak-t
e e r l ä s e e i i käyttämisen Koreassa
hanneuvoston julistukseen rauhanllip
ton solmimisesta. ; ''.',]^ ,
T ä m ä n vuoden maaliskuun lopus-;
sa Ja i h u h t i k u im alussa Osiossa p i - .
detty Maailman Rauhanneuvoston
toimikunnan istunto edisti ° r a u h a n -
l ä i s e ^ "tyäläiset • oppineet ; h e n k i -
lskchl.aL-.teh • ko'cemu3ten • k a u t ta
suuttumus amerikkalaisia sodaniiet-' n:';;.kit;ej: '.läJien cVktfituui-i-s
o j i a kbhtaan. ' OSlbn. Köc-perihami- •Pol;t:l:kar.:;a 'ja >;uiullisen kuului-n
a n . Tukholman ja- H e l s i n g i n t y ö t ä - sa munalUkkolakinsa. . . . C • . i^v
t ö i s v ä t nrotestoivat R i d g » - a y n F . u - ' •=la2.-/ilal-et;. Ueltualai^et, unkaari-rooppaan
saapumista- vastaan. K e - laiset j a suomalaiset t y l ä i s e t j a h e i -
-i-MKA BI:ALISTIST.%-
Nuoreri ranskalaisen kinan . •
fcert M o r e i i n ' - l a S e V f ^ ^ • " •^
H e - o n Ä k a t o S ^ ^ -
tyn ivallisuuden l u e t t e l i "Sf
kaanto ä ä n e n k a n n a t t a j a Ohsprr
Romano i t o d i t t a a syyksi. etS^bf
lija on kuvannut J u m a l i a äitiä
plmattomalla r e a l i s m i l l a e i k ä oi» rf
t ^ ^ h u o m i o o n aiheen ymuonx«.i£
• H i l j a t t a i n asetettiin, italalaäen ».
berto Moravian koko tuotanto ki.i^*
t y n kh-jallisuuden Joukkbon.
; SUKCPUOLIKESKUSTELUA
•^y ,;;;.;• PARLAME.\TISSA
Kuudesta pelikaanista, jotlca Jnuu I
t a m i a .kuukausia sitten saacuirJ
Lontooseen Ja sijoitettiin Saint j !
mesin puistoon, keskustellaan täiä
vUkolla alahuoneessa. Alahuoneen
v a n h o i l l i n e n Jäsen Pitzroy MacLean
aikoo tiedustella, oliko etukäteen otet-tvr
s e l v ä siitä, kuuluuko ryhmään a. 1
Sakuun 11 p ä i v ä n ä o l i K ö c p e n h a m i - d ä n k u l t t u u r i - ja h u b l t o j ä r j e s t ö n s ä naaraspuol.sia yk£i.|
nassa s u u r i protestdkokbiis " r i i t t o k e n - ovat johtuneet h e i d ä n haaleilleen I Eräs kaupungin puistoviranomsi
r a a l i n " saapmhi^ta vastaan. "Tans- j teihtyjeii h y ö k k ä y s t e n kohteeksi Ja s e l i t t ä ä kuitenkin, e t t ä pelikaäS^
k a n kansa"..kirjoittaa L a n d og foDc h e i t ä o n h e n k i i k o h t a i s e s t i k i n vamot- k u p u o l i o n todettavissa vainSf*
t u j a u h k a i l t u , . , v a s t a miten se käyttäytyy toverpfl*
K a i i o k i n ä m ä f a s i s t i m | . i ^ t teot on kohtaan, "eikä t ä h ä n m e S^
r j o r i t e t t u j-ksinomaan s a n a mielessä, egiijj^y^yj ijj^yj^jj^^.. . '^•^
e t t ä t y ö l ä i s i ä sorretaan j a -poljetaan, , . r / y . ; ' • >:^- :y
l e h t i , "Joka on taistellut saksalaisten
h o r r a u t t a vastaan, e i a io a l i s t u a m i n -'
k ä u h muunicaan ulkovallan herruu­teen."
. !';;:;':'';,;'-••'•:•:, -;.;••:;•;•,.';
Y h d e s s ä kailokien r a u h a n p u o l t ä j i en
kani;sa Pohjois-EMroopan maiäen.
demokraattiset j a edistykselliset voi­mat
vastustavat y h ä j y r k e m m i n aine-riiklkalalsten
. p o l i t i i k k a a . Jonka. t a r -
koltuksena o n agressilvisen sodan sy­t
y t t ä m i n e n , j a taistelevat kaikkien
kansojen y s t ä v y y d e n ' j a r a u h a n l u j i t ­tamisen
puolesta,
Port Arthur
to tower Bc
«ould appear
• niy articles.
vrorking- c
getting ready
couldn"t have
nowif it h a dn
inöst öf the;-]
for Sudbury t
gave me s ö r t
yedcend.
Some weeks
about our a th
apparently g(
Arthur and Si
Edltors decide
to publish. S
opinion h a s (
can't reveal v<
«Beat Toronto
one prediction
great day app]
Isku will take
Öur female A:
with first piac
•televrt YK:n puolesta, h e k i ä h o n ameriMcaJaisten Imperialistien tahol-usein
onnistimut saattaa YK h y m y i ­l
y t t ä v ä ä n , asemaan.
Edustajahuone vaatii
T-H lain sovelltitta-mista
käytäntöön
vVasiitiigtoh," D . C . ; - i - Selsoalleen!
nousten ä ä n e s t i : e d t i s t a j ä a i u b n e 190*
ä ä n e l l ä Ji33 vastaan p ä ä t ö k s e n puo­lesta.
Jossa y h d y t ä ä n senaatin h y ­v
ä k s y m ä ä n "vaätiainukseeh", mihkk
mukaan ^ ipresldehtin t i i l l s f k ä y t t ää
Talt-^Haitley lain m y ö n t ä m ä ä este-tuomiota
rilckomaan Jb kolme viikkoa
k ä y n n i s s ä olevaa t ^ r ä s t y ö l ä i s t e h ']ak4
koa. Tämä p ä ä t ö s t e h t i i n sen J ä l ­keen
k u n o l i ä ä n e s t e t t y n u r i n esitys!
m i n k ä mukaan presidentti " m ä ä r ä ­t
ä ä n " k ä y t t ä m ä ä n T - H l a k i a .
:nnen
muiitbsehdotus
vastaan.
mitä isot edellä/ sitä pienet parkuenpe-tiikkojen
työväenvastaiset lakiehdotukset
luonnollisesti aiheiittaneet tilanteen, missä
sanomalehdet lietsovat päivästä toiseen "kom- ^
Intia qh pyytänyt
avustusta Canadasta
Toronto. — Viime v i i k o l l a pyysi
I n t i a C a h a d a ä l ä h e t t ä m ä ä n suurem­man
n i ä ä r ä n viljaa I n t i a a n hetikoh-taisesti.
N ä l ä n h ä t ä vaUitsee M a d r a ­sissa
j a m u i s s a k i n I n t i a n maakunnis­sa.
Huhtikuun 1 p n ä Canadassa oU
varastoitua v i l j a a 402 miljoonaa bus-h
e l i a Ja viime vlikoUä; ilmoitetuin
Saskatchewanista. e t t ä siellä on 26Ö
ta.
T a i s t e l u u n uuden ; m a a l l m a n s b ä a n
valmlstamliJta vastaan ovat yhtyneet
k ä t s a h t b k a n h o i l t a a n j ä vakaumuksil­t
a a n erilaiset nimiset.
"Eni ole kbinohunisti", sanoi Oslon
kokouksessa professori Krelberg,
"mutta p i d ä n velvollisuutenani tiikea
n i i t ä voimia, -jotka vaativat, e t t ä u l -
kbpolitiikkamme ip^velfei rauhan-,
asiaa. A t l a n t h i l i i t t o o n osa agries-sbrien
provoikatoorlslsta suimhitelnils-ta.
Agressorit valmistavat sotaa
Neuvostoliittoa vastaan. Noirjan
kansan etuja (kavalletaan.. veremme
aiotaan k a n t a a Yhdysvaltojen etujen
u h r i a l t t a r i l l e , omitta me emme s a l li
sitä.*V-v •:/•••^-M;''•
pblh^Jois^hai(den nuoriso taistelee a^^^^
t i i v i s e s t i r a u h a n «puolesta. Tanskassa
j a I^brjassa b h mennyt m y t t j ^ n y r i ­tys
v ä r v ä t ä vapaaehtoisia sotilaallis-t
e t t U i l i i n j ä r j e s t ö i h i n j a n i i n s a n o t t u i ­h
i n "sivillipuolxistusjoukkoihin". Köö­penhaminan
koiiceakoulujen oppilaat
ovat l ä h e t t ä n e e t : hallitukselle kirjea-m
ä n . Joisa vaativat, e t t ä haUitus k u ­moaisi
. p ä ä t ö k s e n sotapalvelusajan p i ­d
e n t ä m i s e s t ä . ' ' Y h ä e n e m m ä n alkaa
o l l a sellaisia sapauksia. e t t ä nuoriso
k i e l t ä y t y y sotapalveluksen suoritta­misesta.
Skandinaviassa on ollut
elevaattoria t ä y n n ä viljaa,. I
p a l j o n protestikbkbuksia norjalaisten
j a tanskalaisten sotajbukkojen K o r e -
m
ueDeciri
- Kirj. S. Dobrowolski
M o n t r e a l . — K e s k i v i i i k k o h a . h e i n ä k.
is p n ä p i d e t t ä v i s s ä Quebecin m a a -
ikuntavaaleigSa o n m m . n e l j ä L P P :n
ehdokasta, Joiden tunnutaeaia
Duplessis pois h a l l i t u l c s ä t a ! ;/•
;.- i L P P : n maakuntajohtaja . G u i C a -
ron; jcCca o n •> ehdokkaana M o n t r e ä l -
St. Lbulsin y a l i t s i j a p i i r i s s ä , ilmaisi
k a n s a n ; keskuudessa kasvavan m i e l i ­piteen
sanqessaan :.'*^Vaalblssä bn t y ö -
v ä b s t l l ä • j a ; k a i k i l l a patrioottisilla
k a n s a l a i s i l l a kultainen tilaisuus v a ­p
a u t t a a Quebecin maakunta, t a a n t u ­muksellisen
. D u p l e s s i s i n diktatuuris-
G. Carön, L P P : h elidokas Montrealin
S t . . . L o u i s i n v a a l i p i i r i s s ä . ; . • v
issa 1^ pnä
t a . " Muut IiPP: n n i m i t t ä m ä t ehdok­kaat
ovat Jeannette Brunelle Mont-r
e a l i — St.; Jacques yaiitBljapiirlssä,
Norman Nerenberg Montreal—Out-remontissa
Ja Casnile Dionne Mont-
!real-St. Mariessa. '•V./.T^ • ' V ; •;,--v
K a k s i " D i i p l e s s i s i n vastaista työVä^
eneihdbkasta 'oh m y a k i n nimitetty. H e
ovat B i l l ' B e t c h l y Verdimissa j ä Ge-:
r a r d F a r t l h Qiiebec-JSt. Saiiveu^issa.
Hb e s i i n t y v ä t i t s e n ä i s i n ä työväeneii-;
dolukalna: ' ">
E n s i m m ä i s e n ' ' k e r r a n ; Quöbeciri
maakunnan historiassa o n n y t v a a ­leissa
rjCunä t y ö v ä e n ehdokkaita, j ö i -
iden: valitsemisen k a u t t a voidaan s a a -
idä todellinen «työväen v edustus ' - m a a -
k i i n a n l a i n l a ä t i j a k u n t ä a n.
Tulevissa vaaleissa on t o d e l l a ole­massa
. mahdollisuus taantumuksen
{kukistamiseen v p u p l e s s i s i n ' hallituke
sen tkulustamisen kautta. Sitten vuo--,
den 1948; ipiaakuntavaalien brt; Jtop--
ieSslsin U n i o n ' N a t i o n a l e - h a l l l t u s pal­j
a s t e t tu Quebecin k a n s a l l e / taantu-^
m u k s e l l i s e k s i ^ h a ä i t i i k s e k S i , jalka k a n ­n
a t t a a St., L a u r e n t i n s o t a o h j e l m aä
l u o v u t t a e s s a a n ' t ä i ä i k u i m a n luonnon­rikkaudet
5th'dysWltalaislile trusteille.
Diiplessls on t e r r o r i n avulla taistel­lut
u n i o i t a vastaan, o l l e n h ä n e n t a r -
koitiiiksenaah •. t y ö v ä e n l u o k a n j ä r j e s ­t
ö j e n ^ murskaaminen. pitääkseen
QuebishT, t y l ä i s t e n palkat alhaisella
tasoSIa. Mpntreaiissa j a lukuisissa
maaJkunan kauppaloissa o n o l l u t p a l ­j
o n laikkoja, j o t k a Duplessisin poliisi
on y r i t t ä n y t murskata, kohtuuttomien
voittojen "takaamiseksi r i k k a i l l e ; m o -
nopoolsille.
Duplessisin nelivuotisen v a l t a k ä u -
• d e n a i k a n a - o v a t Canadan ranska-e
t t ä helid'än elintasonsa v o i t a i s i i n p i
t ä ä mahdollisimman ^ a l h a i s e n a . Ja
samohi myö-lkin h e i d ä n t e r v e y t e e n sä
j a s i v i s t y k s e e n s ä n ä h d e n . :;.
: Duplessisin h a l l i t u k s e n kukistami­nen,
o l i s i suuri voitto Quebecin k a n ­salle.
Sen toteuttaminen o n Jokai­s
e n Quel>ecin m a a k i i n a n edistysmie­l
i s e n j a d e m o k r a a i t t i ä e n ; fcansalaisen
velvollisuus. T a a n t u m i n e n kt^Ista-
.miseen o i i hyt- m a l i d o l l l s u u d e t j os
j o k a i n e n edistysmielinen nainen ja
mies o t t a a sen asiakseen j a avustaa
t ä s s ä , raaUtaistelussa. EnsinnäMn.
o l k a a v ä r i n ä t , e t t ä nimenne on ä ä ­nestysluetteloissa
Ja t k . 16 -pnä men­k
ä ä ä ä n e s t ä m ä ä n «Duplessisin vastai­s
i a ehddkkaita. .Toiseksi: puhukaa
naapureillenne * «jä työtovereillenne
m i s t ä «kaikesta on kysymys näissä
•vaaleissa.
liaviiaxi asia saisi suuren voiton
Duplessisin 'hallituksen -kukistumisen
johdosta ija kUh v a l i t t a i s i i n r y h m ä t o ­d
e l l i s i a t y i i v ä e h e h d b k k a i t a l a l n l a a t i -
j a i k u n t a a n . s e l l a i s i a , jotka ovat
«taistelussa koeteltua v ä k e ä.
•^QuHajecin' t ä ä n t u m u l t s e l l i s e t •; saat-;,
tavat y r i t t ä ä y a ä l l g e t b s t a siten e t tä
tuhansia^ h i m i ä .^jätetäänt|)oiS; ääniBs-t
y s l u e t t e l o i s t ä , ' , ; e r i k b l s ^ i ä k ^ ; islaavi^^
Iaiate3;i,y:;ii4tt
u n k a r i l a i s t i n ja s u o m ä l a i s t e h . He
Heihäsirkkapäryi
iihkaa tarkoittaa
käiiippalaii väestön
Reno, Nev. — Suuri heiiiäslrkka.
p a r v i . . j o k a etenee noin 25 mallin
l e v y i s e l l ä rintamalla.^ hävittäen kai-k
e n kasvullisuuden, lihkaa ajaa Aus.
t i n l h kauppalan väestön pois, koska
ne voivat m y r k y t t ä ä kauppalan vesi­varastot.
Viime viikon puolivSlissä
olivat sirkat vain neljän maiUn pääs­s
ä kauppalasta.
M y r k y l l ä Ja imuilla keinoilla ovat
kauppalan asukkaat taistelleet jo kak­s
i viikkoa sirkkoja vastaan.
t i
vastustajia vangittu ^
Wien. ---.; Amerikkalaiset-ja itäYS].'
"taialset vangitsivat täällä kesäk. 21
p ä i v ä n vastaisena yönä 22--*'kominii-
. p i s t l a " , , koska nämä maalasivat Ac-iiesori^
iyastalsia tunnuksia katuihin ja j
s e i n i i n . Edellisenä iltana vangittiin |
j o 12 ' h e n k i l ö ä samasta syystä.
M r s . Jeannette. B r n n e t i e ; tyiöyäeneh-dokas
. M o n t r e a l i n StI J a c q u e s i n v a a l i ­p
i i r i i s i .
Toronton poliiseille
$6,20 palkankorotus
T o r o n t o . T ä m ä n kaupungin po­l
i i s e i l l e o n m y ö n n e t t y 311 dollarista
325 d o l l a r i i n vuodessa vaihtelevat pai.
kankorotukset. Jotka ovat keskimää­r
i n , 6.20 dollaria viikkoa kohdea Epl-mannen
lubkan konstaapelin paikka
on nyt 3.175 dollaria ja poliisipää
k ö n apulaisen palkka 8,249 dolläiia
vuodessa.
lÄHJ
RAUHAN,
kuin ne tu
puolilla VI
tarvittavan
maan sitä.
vänään siti
semme Va
rauhan Hik
lähettää läi
NIMI
i OSOITE
SUM.\IA. $\
Lähettäkää
VAPAUS Pu
y r i t t ä i v ä t :peloiteUa äänestäjiä. #
h e e i v ä t ; , m e n i s i äänestämään. Val­p
a s - i ä h s a . joka- on p ä ä t t ä n y t toimia
Duplessisin kukistamiseksi, kjtokj
e h k ä i s e m ä ä n moiset yritjfeet Ja
suunnitelmat. •,-.. . ,"'
' K e s k i v i i k k o n a tk. 16 päivä saattaa
muodostua_ .historialliseksi pääksi:
Quebecin kansalle. Samassa tartol-tufcsena;
y h t e n ä i s i n ä toimien he voi­vat
kukistaa Duplessisin hamtuksen
j ä d i k t a t u u r i n j a valitsemalla r^iaSa
todeailsia työväen ehdokkaita, he lu­j
i t t a v a t taistelua siviilivapauksien ja|
unio-oikeuksien puolesta j ä vapautta­vat
maamme' yhdysvaltalaisten her­ruudesta
j a l u j i t t a v a t rauhan politiik­kaa.
••'••'^;; .
: • • • alla
Ö t i ; ä w a s t a i l m b i t e t t i i h vilhie ' kuu-"
kauden l o p p i i a i k o i n ä . e t t ä halUtiis o n
k a i k k i e n puolueiden j o h t a j i e n siibstur^
mukseh perusteella ehdottanut, e t tä
parlamentin; alahuoneen j ä s e n i l l e r u
v e t t a i s i i n maksamaan e l ä k k e i t ä , j o i - ;
den kustannuksista h a l l i t u s suorittaisi;
kolme n e l j ä s o s a a j a p a r l a m e n t i n j ä ­senet
yhden n e l j ä n n e k s e n . Ainoas­t
a a n yhden alahuoneen j ä s e h e h ; i l -
mbitetaah vastustaneen t ä t ä eläke-'
suunnitelmaa, Jonka sanotaan olleen-v
i r e i l l ä j o y l i kahden vuoden ajan.
M e i l l ä ei ole kerrassaan m i t ä än
e l ä k k e i d e n maksamista vastaan sillä
olemmehan v ä n h u u d e n e l ä k k e i d e n p a -
rantamisbn kannalla. Jokainen tie-,'
t ä ä , e t t ä 40 d o l l a r i a o n l i i a n v ä h ä i n ea
e l ä k e 70 v u o t t a t ä y t t ä n e e l l e työläl-:
munistivastaista" mielialaa selvästi yhteistoiminnassa niiden kommu­nistivastaisten
liittojen ja fasistihulikaanien kanssa, jotka natsien
^ myrskyjoukkolaisten lailla rähisevät ja hulinoitsevat työläisten tilai­suuksissa.
•, . • .•
Tällaisesta kehityksestä ei kunnian.kukko maallemme laula ja
siksi on sen eteen rakennettava: työväen murtumaton este.
selle. j o l l a e i o le m i t ä ä n muuta tuloja;
T ö r k e ä t ä t ä s s ä alahuoneen j ä s e n t en
e l ä k e h o m m a s s a o n se. e t t ä he ovat
suunnitelleet maksaa itselleen vähin-;
t ä ä n 1.800 d o l l a r i n j a e n i n t ä ä n S^OOd
d o l l a r i n . vuotuisen. e l ä k k e e n , siis y l i
k u u s i k e r t a a enenbmän k u i n makse-i
t a a n v a n h u u d e n e l ä k e l ä i s i l l e . m i k ä pu-.
h u u varsin kouraantiintuvaUa tavalla
t a v a l l i s t en ; v a n h u u d e n l ä k k e i d e n . r i i t ­t
ä m ä t t ö m y y d e s t ä .
Ottawasta isaapuneissa tiedoissa
vihjataan, e t t ä h a l l i t u s o n toiminut
t ä s s ä e l ä k e a s i a s s a v a r s i n h a r k i t e n Ja
varoen. S i t ä todistaa sekin, e t t ä ensin
s a a t e t t i in k ä y t ä n t ö ö n uusi vanhuu-
^ d e n e l ä k e l a k i j a . v a s t a sen J ä l k e e n esi­t
e t t i i n alahuoneelle s e n J ä s e n t e n e l ä k ­k
e i t ä kpskeva ehdotus. M i k ä muka t o ­distaa,
e t t ä parlamentilla' o n s y d ä ­m
e l l ä ä n e n s i k ä d e s s ä k a n s a n Uimisten käisee
asiat j a hsrvinvointi j a vasta toisella
t i l a l l a ovat h e i d ä n omat asiansa. J o s
asiat olisi tbdella siten, olisivat . a l a ­huoneen
jäsenJBt tyytyneet s i i h e n 40
d o l l a r i n kuukautiseen v a n h u u d e r i e l ä k -
keeseen m i k ä maksetaan k a r v a a n k a t ­somatta
k a i k i l l e , s i i s m y ö s k i n alahuo­neen
j ä s e n i l l e . N i i n ; ei kuitenkaan
tapalitunuti: sillä, alahuoneen j ä s e n t en
oma suu o n l ä h e m p ä n ä k u i n vanhuu-d
e n e l ä k e l ä l s t e n s u u .
N ä i t ä alahuoneen j ä s e n t e n eläkkei­t
ä koskeva lakiehdotus e d e l l y t t ä ä , e t tä
n i i t ä maksetaan sen j ä l k e e n k u n j ä r
sen on j ä ä n y t eroon alahuoneesta seh
t a k i a e t t ä kansa ei ole h ä n t ä v a l i n n ut
uudelleen t a i s e n t a k i a , e t t ä entinen
J ä s e n ei o le r y h t y n y t e n ä ä ehdokkaak­s
i uudelleen valitsemista varten. E l ä k ­keeseen
ovat. oikeutettuja ne entiset
alahuoneen j ä s e n e t , j o t k a o n v a l i t tu
p a r l a m e n t t i i n kolme kertaa ja', ovat
palvelleet v i U i l n t ä ä n 17 istuntokauden
ajan. Kysymyksessä ei o le s i i s l a i n ­kaan,
a l a h u q n e e ^ J ä s e n e n i k ä e i k ä v a ­rallisuussuhteet.;
. Sen m u k a a n voi
v a l t i o n I; e l ä k e v a a r i k s i : p ä ä s t ä vaikka
a l l e ,40 yuodeq-, i k ä i n e n mies. mikäli
h ä n o n r y h t y n y t nuorena m i e h e n ä po­l
i t i i k k a a n ja..saanut i t s e n s ä valituksi,
v a i k k a p a I. v a a n v i l p i n Ja petbksen
a v u l l a , alahuoneen J ä s e n e k s i . ^
P ä ä m i n i s t e r i . s a n o i alahuoneelle
e s i t t ä m ä i i s ä p ä ä t ö s l a u s e l m a n joiidos-t
a . e t t ä alahuoneen j ä s e n t e n " e l ä k e -
suunnitelma , o n , y l e i s t e n . e t u j e n m u ­k
a i n e n jos ^ n a v u l l a Jossakin m ä ä r in
poistetaan se k ä s i t y s , e t t ä p i t k ä a i k a i ­n
e n .alahuoneessa palveleminen p h -
m o n e t ' j ä s e n e t varaamasta
m y ö h e m p i e n vuosien varalle, varsin­k
i n koska on .ollut s i l m ä ä n p i t ä i v i ä t a ­pauksia,
e t t ä e n t i i e t j ä s e h e t ovat j o u ­tuneet
s u u r i i n vaikeuksiin." Meistä
t u n t u u s i i t ä , e t t ä koska parlamentin
j ä s e n e t saavat n y k y ä ä n kuusituhatta
d o l l a r i a vuodessa, e t t ä h e i d ä n pitäisi
e l ä ä n i i n s ä ä d y l l i s e s t i , että" s ä ä s t ä i s i ­v
ä t s i i t ä j a sivutuloistaan vanhojen
p ä i v i e n varalle Ja m i k ä l i eivät sitä
tee, saisivat t s ^ t y ä siihen yleiseen
v a n h u u d e n e l ä k k e e s e e n m i k ä makse­t
a a n m u l l l e k i h kansalaisille. Siten
o l i s i paremmat mahdollisuudet saada
t ä m ä riittämätön 40 d o l l a r h i " e l ä ke
korotetuksi, k u n e l i k ä Joku entinen
p a r l a m e n t i n j ä s e n . t u l i s i vakuutetuksi
sen r i i t t ä m ä t t ö m y y d e s t ä Joutuessaan
" e l ä m ä ä n " ainoastaan sen t u r v i n.
; M i t e n r u n s a s k ä t l s i ä ollaan valtion
l i h a p a d a l l a heiluessa, s i i t ä saa v a r s in
s e l v ä n kuvan s i i t ä e r ä ä n , r a p o r t t e r in
tiedosta, e t t ä . n y k y i s e s s ä parlamen­tissa
o n k j m i m e n i t t ä i n sellaisia j ä s e ­n
i ä . Jotka voivat j ä ä d ä t ä m ä n p ä r i a -
m e n t i n j ä l k e e n .pois alahubheesta. J o ­ko
vapaaehtoisesti • t a i muuten, ja
saada elinkautisen. 3,000 d o l l a r i n . e l ä k ­keen
k u n maksavat t ä h ä n e l ä k e r a ­hastoon
n e l j ä t u h a t t a dollaria. ; i .
A j a t e l k a a h a n , e t t ä Joku voi ostaa
4,000 d o l l a r i l l a kolmen"luhannen dol­l
a r i n vuotuisen , e l ä k k e e n ..vuosikym­menien
ajaksi — k o k o e l ä m ä n s ä lop­pua
jaltsi. Sitä voi t o d e l l a sanoa v a l ­t
i on , l i h a p a d a l l a mellastamiseksi Ja
Julkeaksi valtiopetokseksi . k u n sitä
verrataan s i i h e n 480 d o l l a r i n vubtui-seen
e l ä k k e e s e e n . Jonka kustaimlikset
p e r i t ä ä n veronmaksajilta. ; ; . ;;
S e l l a i s t a se p o r v a r i l l i n e n demokra­t
i a j a tasa^-arvoisuus o n ?
K o s k a lehtemme l u k i j o i s s a o n h u o ­mattava
; m ä ä r ä v ä n h u u d e n e l ä k e l ä i s iä
n i i n ' a n n a n heUle t ä s s ä e r ä ä n : h e i d än
etujaan kodievan tehtävän. Sillä he
v a r s i n h y v i n t i e t ä v ä t , e t t ä 40 d o l l a r in
k u u k a u t i n e n eläke on riittämätön
k a i k i l l e n i i l l e , j o l l i a ei ole muita tuloja
t a i varoja — j a sellaisia eläkeläisiä on
valitettavasti valtava enemmistö. Hei­d
ä n olisi nUn ollen kirjoitettava ai­n
a k i n kerran vuodessa alueensa edus­t
a j a l l e liittovaltion parlamentissa>
puhuttava tässä kirjeessä eläkkeen
r U t t ä m ä t t ö m y y d e s t ä j a esitettävä toi­vomus
e l ä k k e i d e n korottamisesta. Sa­manlaisen
kh-Jeen voisi myöskin lä­h
e t t ä ä maan pääministerille ja buol-tomlnisterllle.
Ottakaa siis selyiK
m i k ä o n alueenne parlamentin jäse­n
e n n i m i j a bsoite. Parlamentin k o j
la ollessa voidaan kirje lähettää osoit­t
e e l l a : House of Commons, Otta«-
S i i l o i n ei tarvitse panna edes iposn-m
e r k k i ä kU-jeeseen koska siinä ta­pauksessa
kirje kulkee ihnan posti­maksua.
••;•;•• • • , ^5
T ä l l a i s e s s a kh-jeiden lähettamises
ei ole kerrassaan m i t ä ä n sopimaton»-
P ä i n v a s t o i n se osoittaa, että kirjein
k i r j o i t t a j a t seuraavat heitä k(»«w
asioita - j a haluavat ilmaista n a^
m i e l i p i t e e n s ä edustajalleen parlame-tissa.
. K i r j o i t t a k a a asioista omtw
tavallanne, mutta tietenkin engös-n
i n k i e l e l i ä . llrh
; T ä m ä n l a a t u i s i a kirjeitä lähetetä^
p a r l a m e n t i n jäseniUe valtavat m a ^
e r i l a i s t en eturyhmien puolesta, _
s i n k i n liikemiesten toimesta. He w -
tustavat h e i t ä koskevien verojen, » j ;
I l en yms. korottamista Ja va^J"^
nUden alentamista. Vanhuudeneu*^
I ä i s t e n o n siis tehtävä samom- ^
e n e m m ä n n ä i t ä kirjeitä lahetet»-
v a n h u u d e n e l ä k k e i s U n nähden,
e n e i n m ä n o n tbiveita niiden W
misesta. Muistakaa myöskin »
vuodessa e s i t t ä ä t ä m ä asia mf^^.^
J e s t ö j e n kokouksissa. Joihin
sesti kuulutte.
V a n h u u d e h e l ä k e l ä l s t e n on
taisteltava etujensa puolesta.
. ;• ' _ Kalle Te».
Vili
Näitä i
määrä.
4034 OI;
. K c
4037 PU
. V l i
T-8031 On
; T i i
T-8036 E n
Hy
1-8037 Lei
Ty
T-8Ö09 J ä i
Jm
T.8007 Ho
;,•/:,; K u
T-4009 S i i
Po:
B-6m Läi
L e i
6014 Täi
Sui
5130 O n
Älä
5151 Hei
Hu
SD.5I39 R
N
LÄHI
POST
100 Elm