Vapaus, June 20, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, kesäk 20 p. — Saturday, June 20, 1953
iKtifeBBnr). — JCodependea» Lobt»^
CmCa of VixmUb Canadian», Es-tttbiäSied
Mnr. 6. UI7. Authorlzed
«0 nnood clatt snaU tj tte Post
OttUet Dqjajtment, Ottawa- Pub-
BtiMO ttulee treekl;: 'nsesdays
Tbui8ds]« aad Saturdays for Vapatu
JOznm W , eodlntfy, Qot, Canada,
Telepbones: Businees Of iHee 4-1264
Bc^torJal Office 4-4265. f VMaiager
EL eoJoL Editor W. OltuuL laäi^sg
address: Box 69. Budbaxy, Oataxto,
AdrenisiiJg rates upon anplieatton.
Trandatlon iree ot tAiafge. •
tlLAUSimJNAT: ^
Canadassa: ' 1 vk, 7JIW Ick. 3.75
Ybd7S7allo!28a: 1 vt. 8J00 6 iOc. 4.30
Suomessa 1 vk. 850 G'fcki 4.7S
Ratkaisun hetkellä
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Mn. Iisi FattU Sodborysta saavut­taa
tk. 24 pnä 70 vuoden iän.
John Kfetnl Watex8 towxtäbip!sta
täyttää tk. 25 pnä 72 vuotta.
Tbdymme onnittduihtzi 'näiden
merkkijläivien Johdosta!
it^tä kirjoittaessa, on Ethel ja Julius Rosenbergin, kahden syyttö-inän^
amerikkalaisen — kahden pikkupojan äidin ja isän henki vaaka­lautaa.
(Kärvenneläänkö nämä sotahysterian avuttomat uhrit sillä yä-liUa;;
buo nämä rK'it tulevat ladotuksi ja julkaistaan huomenna (per-jäuitaina)
iL3Msty%^sä lehdessä? Myöntää täytyy, että me emmcf liiexiä
vastoista — emme vielä. Me tiedämme kuitenkin, että Rosenbergien
hengen pelastamiseen on vieläkin mahdollisuus tänä yhdentenätoista
h^tlcfplij silla ihmiskunnan yleisen mielipiteen painostus vaatii huuta-mal]^'^
RosenbergeiUe oikeutta —.kuolemantuomion täytäntöönpanon
.'.cstate^^tä.'
, ;Mutta me tiedämme myös, että tappakaa Rosenbergit susilau-malla^
Qn vielä etumatkaa — ja että nämä syyttömät ihmiset voidaan
: täoHtaa, ellei protestiliike heidän piiolestaan nouse entistäkin voi-makhaamroaksi
näiden viimeisten tuntien aikana.
•irSna ratkaisun hetkenä — Rosenberg-pariskunnan 14:sta hää-
I^jvänä, josta voi muodostua heidän teloituksensa ja Amerikan hä-
; peaÄp^^ me haluamme kiinnittää huomiota tämän historiallisen
;, ^Tavallista rutimimenetelraää" seuraten, kuten hän selitti, Yh-dysv^
tam korkeimman, oikeuden tuomari Douglas lykkäsi eilen (kes-
ItiviOckoJDa) Rosenbergien kuolemantuomion täytäntöönpanon' epä-
V tulevaisuuteen sillä perusteella, että on kyseenalaista,
in^ttelikö tuomari Kauffman lain mukaisesti tuomitessaan tämän
! nuojaen avioparin jluolemaan. Tässä yhteydessä hän Viittasi siihen,
ettäjJv. 1946-laadittu laki säätää tällaisissa tapauksissa, jotta kuole-
;: ntantuomio voidaan langettaa vain silloin jos valamiehistö sitä suo-sfttdesc
Rosenbergien oikeuskuulustelussa ei valamiehistö esittänyt
efadQtusta kuolemantuomion antamiseksi.
: !! "Normaalioloissa" Yhdysvaltain Korkeimman oikeuden piti ko-
: koo0tua vasta ensi syksynä ja niinmuodoin — jos olisi normaalista
seurattu — Rosenbergien asia olisi tullut korkeimman oi-
• Jieuden käsiteltäväksi vasta syksyllä. ; '
Mutta Rosenbergien asiaa ei ole alunpcrinkäin käsitelty "nor-madisis^"
olosuhteissa — eikä vielä*nytkään, "Tappakaa Rosen-ber^
t''sotahysterian lietsojilla on kiire — polttavan kova kiir^ saada
iRosenbergit tapetuksi, ennenkuin paljastuu täydellisesti heidän syyt-tömyytäisä!
: .N jouduttiin jälleen uuden "epänormaalisen".tapauk­sen
lödistäjiksi. Yhdysvaltain hallituksen öikeusdepartmentti^määräsi,
cttäi korkeimman oikeuden tulee kokoontua heti ^ r y i n a i ^ n hätä-t
i l a i ^ n t o on ja vihjasi samalla, että jos korkein oikeus efhyv^
'iaomari Douglasui perustelua Rosenbergien kuolemantuomion^ täyr
täntoonpapoit lykkäämiseksi — teloitus suoritetaan "suunnitelmien
^ tänä iltana kello yhdeltätoista. :^Ie saamme olla myös va­kuuttuneita
siitä, että ''tappakaa Rosenbergit" susilauma tiäee'"kbh-disi^
inaan hirveän painostuksen näitä korkeimman oikeuden tuoiha--
ivita ivastaan, jotta heidät saataisiin suostumaan Rosenbergien te-
Ibitl^lseen. Käytännöllisenä todistuksena voidaan tästä pitää sitä,
l i i o l Yhdysvaltain edustajahuoneen eräässä valiokunnassa esitettiin
jo tanaan päätöslauselmaehdotus, jonka pierusteella tuomari Douglas
erotettaisiin vuastaan Rosenbergien asian johdosta.
^^^^ :J^^ Rosenbergit eivät liioin ole yksinään: Kuinka Valtavat
snittasiibteet on heidän puolustuskampanjansa saanut, näkyy osittain
seuraavasta:
. iPäayi Pius X I I on nimenomaan katoliseen kirkkoon kpuluyien
ibm^ten pyynnöstä lähettänyt YhdysValtain hallitukselle kolme ve-toortusta
"Rosenbergien armahtamisen puolesta.
^Yhdysvaltain' Ranskan lähettiläs lähetti tällä viikolla Eisen-hovMfai
hallitukselle varoituksen, että Rosenbergien teloittaminen an­taa
vakavan kolauksen Yhdysvaltain arvovallalle Ranskassa ja muual-la'£
un)opassa.
iVhdysvaltain johtava atomitiedemies, tri Harold Urey on yrit­iänsä
miltei epätoivon vimmalla päästä presidentti £isenhowerin
piiheBle, jotta hän voisi suusanallisesti esittää hänelle selostuksen
s i i t ^ «miksi Rosenbergit ovat syyttömiä atomisalaisuuksien varasta-
.miseeoi.; •.
»{'^iimeksimainitun tapauksen yhteydessä lienee syytä palauttaa
mieO^ntne seuraavaa:
-:1'ri Urey on Yhdysvaltain johtava atomitiedemies ja Nobel-pal-kinndb
voittaja. Tutkittuaan perinjiohjin Rosenbergien asiaa hän ju­listi
^nuutama viikko sitten, että Rosenbergien syyttömyystbdistuk-set
ovat uskottavampia kuin heidän ilmiantajansa Greenglassin to-dbtu(
set. Kuten muistetaan, tämä arvovaltaisen tiedemiehen-suuri-merk^
ykseljinen lausunto vaikutti aikanaan salaman lailla maailman
yleisÄn mielipiteeseen.
>Mutta nyt tri Urey on mennyt askeleen pitemmälle. Roscn-berpen
puolustusasiamiehct ovat ilmoittaneet, että tri Urey lähetti
viipuuperjantaina presidentti Eisenhowerille sähkeen, missä selitetään,
että^ (|R.ösenbergit tuomittiin kuolemaan vääränvalan {xirusteblla ja
pj^yd&tään, että hän |tri Urey) saisi tilaisuuden henkilökohtaisesti
keskustella tästä asiasta presidentin kanssa. Tätä kirjoittaessamme
tri Urey ei ole vielä päässyt kosketuksiin presidentti £isenhowerin
• kanssa» , .• , . :'\'s:=-,:.'.:: •
Havaittuaan, ettei hän ehkä pääsekään presidentin puheille, tri
Urey, julkaisi toisen ja entistä sensatiomaisemman lausunnon,. Jossa
hän sanoo suoraan ja kaunistelematta, että Rosenbergien ilmiantaja,
David <Jreenglass "ei kykene mitenkään välittämään atomipommisa-laisuukaia"
sen parenmiin Rosenbergeille kuin kenellekään muille­kaan.
Tässä ovat tri Ureyn omat sanat:
"Juttil Rosenbergeja vastaan bukkaa logiikkaa ja oikeutta. $en
perustana on Greenglassin ja hänen vaimonsa todistukset, jotka ovat
molemmat, tunnu^neet, että he o\'at vakoilijoita ja joiden väitetään
oUeeii Rpsenbergien rikoskumppaneita. * Greenglassin oletetaan an­taneen
venäläisille atomipommisalaisuuden.
"Vaikka oletetusti annetut tiedot olisivat voineet olla tärkeitä,
Oreen^assin kyvyillä (capacity) varustettu mies ei kykene miten-iään
välittämään atomipommin fysiikan, kemian ja matematiikan
tietoja kenelldkään . . .
Tällaisessa vaiheessa on Rosenbergien asia tänään, torstaina, ke-
»k|iun,I8 päivänä, jolloin heidän pitäisi viattomina ihmisinä saada
bäiritsemättä olla lastensa parissa ja viettää onnellisen pariskunnan
favöitt neljättätoista hääpäiväänsä.
. Ybdtessä miljoonien muiden oikeutta ja ihmisy>'ttä puolustavien
-ihmisten Icanssa me torvomme Rosenbergien ja heidän lastensa 'v-uöksi,
sdea ^samalla Yhdysvaltam ja koko ihmiskunnan kunnian vuoJksi, että
pteadenftti-Eisenhovrer an RosenJ9ergit j a jättäisi siten ovet
•indd «äeiiden tmnnaaliselle.kehit}^
Jos historia osoittaa, että Rosenbergit olivat ^j^yttömiä-— kuten
'&e otot vakuuttaneet ja nLur^aionet ihmiset uskovat - r ed^yastuu
New irofk. — f PP) — Yhdysvaltain
• • • • • • • a a
rr •rr
~Vain vainajilla on Bai^nahvapatis.
Vain vainajille on totuuden puhu­minen
sallittua. 'Amerikassa kuten
kaikkialla muuallakin on sananva­paus
olemassa vainajia varten.",.
Nämä sanat kuuluvat Mark Twai-niUe.
Tämä kuuluisa amerikkalai­nen
kirjailija el osannut arvata, että
puolen vuosisadan kiiluttua siitä ktu»
hän nämä sanat lausui, senaattori
MacCarthy tekisi t S ^ n surulliseen
aforismiin oleelljficn korjauksen riis­tämällä
sananvapauden Twain-vai-riajaltakin.
•
Sen kampanjan tuloksena. Jota Y h ­dysvalloissa
on käyty 'vaarallisia aja­tuksia'
vastaan, poistetaan eräitä
iyfar:.'Twain.'n teoksia^ joukossa mm.
kuuluisa romaani "Jenkki kuningas
•Arthurin hovissa", koulujen klrjaBtOs-ta.
Nyt on syntynyt uusi pulma:
voidaanko Twainin kirjoja pitää A-merikan
ulJcomallla olevien edustus-elinten
kirjastoissa?
•Aikaisemmin on jo kerrottu, buinka
MacCarthy, Joka johtaa v^cinaista
tutkimusvaliokuntaa, lähetti äsket­täin
kalcsi tarlcastajaa tutkimaan A-nieriian
Bonnissa ja Wienissä toimi­vien
edustuseltnten kirjastoja. Mitä
nämä ankarat tarkastajat löysivät,
ei ole tarlÄaan tiedossa. Tämä toi­menpide
säikähdytti kuitenkin suun­nattomasti
kirjastojen täydentämi­sestä
huolehtivaa ulkoministeriön
kansainvälisen tiedoitusaslain hallin­toa.
•
Peläten syytöksiä edistyksellisten
tai kommunististen kirJaiUJahi teos­ten
levittämisestä hallinto kääntyi
ulkoministerin sijaisen apulaisen
MacCloudin puc^een saadakseen se-lityisen
kysymyL«jeen: oliko Mark
Twain ."punainen"? MacCloud kiel­täytyi
ratkaJsemasta tätä valkeata
pulmaa. Jos kansainvälisten tiedoi-tusaslaln
hallinto ^^käy taistelua kom­munismia
vastaan,Hiin sen täytyy
kyetä pääsemään selville, kuka on
kommUnistihai klrJäiUJa", hän ielit-
Hallinto; on nyt vaipunut^ synkkiin
mietteisiin jä odottaa vavisten senaat-t^
rori MacCarthyn uutta; hyöiaäystä,
ja kysymys Mark Twainista on tois­taiseksi
jäähyt avoimeksi.
Vahmko vam, ettei koko tähän
touhuun syyllinen itse voi lausua kä­sitystään
jutusta.
ylioikeudCT tuomari William 0.|Doug<^
las varoitti viime viikon keskhriikki
na täällä U6A:ta politiikasta,
voi johtaa "Itqmksi yksinäiseen eril­lisyyteen."
Puhuessaan yli 200 edustajalle
Tjmted Hatters Cap & 'Milllnegy
Worker8 IntL>önion(APL:ään kuu­luvan
hattutyöläisten union) kon-ventsionissa.
tuomari Douglas'saos­ti,
että poliittisen voiman talanartle-pää
Aasiassa, jossa on enemmistö
maailman ii^estdstä ja rikkaudesta;
'Jos Aasian kansat", sanoi tuoma­ri,
"valitsevat kommunistien cpintai
jos he tulevat toivottomiksi dehuft-raattisten
menetelmien . sUbteen Ja
sallivat kommunististen voiinien voit­tavan
laimin lyönnin seurauksraa,
silloin muodostuu sellainen sjrväUinen
poliittinen liittoutuma maailmassa.
mästä lapsilleen, ideoita vapautumi­seen
katfiaxie^ iOmiia. kaiken
muotoisen kansaa orjnuttavan^an-niuden-
välttämiKMcsI
Hän seksti, että Yhdysvaltain tek­nillisen
avustuksen ohjelmat "cvat
•voimakas tekijä ^ jos- jä idiloin kun
ne yhdistetään yhteiskunnallisiin. Ja
poliittisiin reformiohjelmiin." Ja sii­hen
hän lisäsi, että Venäjä ''nykyisin
on vakava kilpailija. Venäjä myös
voi varata pommeja, ^kkejä ja^lehto-koneita.
Minä kuvittelen, että Venä­jä
voi myös varata äkojen rokotusai­netta,
hoitomenetelmiä kanataudels-sa
ja malariakontrollin ohjelmia, y e -
näjä on edistynyt iuq)easti viime su­kupolven
aikana teollisessa kehityk­sessä."
Johto ideoiden varaamisessa on
siirtynyt kommunisteille, vakuutti
Douglas. "Ei ole, mitään; syytä", lian
sanoi, "miksi meidän Thomas Pai­ne,
meidän Thomas Jefferson. meid^
.että Amerikka lopuksi joutuu yksi­näiseen
erillisyyteen. Meidät jäte­tään
atomipommememme ja traagil-1 A b r ^ m Uncolri eivät olisi voineet
clia yapautamlsen: ja jvapauden voi-jnakkaimpixia
symbooleina, miitä' Aa­sia
on milloinkaan tuntenut. Mutta
•he eivät sitä ole."
Amerikka ''ei'voi milloinkaan an­taa
ohjausta Ja hmosttista maailman
vallankmhouksille niin kauan kun
me harjoitamme suvaitsemattomuut­ta
Ja saaraäamme Vihaa kotona. Me
emme; kykene milloinkaan kilpaile­maan
ihmisten ^dänlistä jä sieluis­ta
ennenkuin uiidelleeh pyhitänune
Itsemme "Oikeuksienliaille (Bill of
Bigihte)."
Toisen maailmattsodan päättymi-
,6en jälkeen "me olesome todenneet
suuren läskiin Oikeuksien liain arvos­tamisessa."
lausui Dcuglas. Or
lemme nähneet snvaitsemattomtnuten
kasvavan. Me olemme oudäleen he­rättäneet
Jotkut ; sarkeankuuhiisteh
noita juttujen muodot. Me olqnme
käyttäneet vaarallisia <rikoteita tOdis-
. taaksemme ihmlriä "subversiiviaksi".
vaikka meidän olisi pitänyt noudattaa
lain vaatimia menetelmiä.
"Me olemme lyöneet kommunismin
ja jokaisen oikeaoppisuudesta poik­keavan
ajatuksen yhteen läjään ja
leimanneet "subversiivisaBi" tiseim-mat
ajatukset,^ joilla on lit>eraalmen
tai radikaalinen sävy. Meidän kou­lumme,
meidän kokkomme, meidän
lisme muistomemme menetetyistä
vuosista, jolloin me emme avustaneet
Aasiaa kokoontumaan vapauden a-sian
pnolesta."
Douglas ei maininnut Koreaa tai
Kiinan tunnustamista Yhdysvaltain
taholta. Sen sijaan hän puhui maan
yleisestä suhtautumisesta Aasiaan,
lausuen: 'Me lännestä menemme
Aasiaan atomipommien kanssa ja so­tilaallisella
mahdilla. Aasia ei halua
niitä. Sitävastoin Aasia haluaa~~va-
. rauden ideoita, ideoita uudesta elä-kokoushuoneemme.
meidän koululai­toksemme
ovat saaneet kokea pelkc».
mistä ne dvät koäiaan ennen ole
tienneet. Kielet on jäykistetty pelol­la,
että vallalla Oleva hysteria voi ai­heuttaa
työpatkäii mTenetyksen tai
karkoittamisen."
Tuomari' Douglas, joka sai imio-nisteilta
voimakkaan suosionosoituk­sen,
korosti että maanmie työväellä
on "tärk^ tehtävä" suoritettavana
taistelussa "ihmisten sydämistä ja
mielipiteistä." Meidän täytyy aloit­taa
kotoa, hän sanoi, "ja saada lop­pumaan
suvaitsemattomuus ja pyhi­tettävä
itsemme uudelleien 'oikeult-sien
Lain periaatteille ja filosofialle."
Brittiläi^l k e ^ -
ieUvat Kiinan feanssa
XoDtoo. ^ isällä ilmoitettiin viime
vjikoSa. että yU 20 toUtlläistä teolli-esos-
j|a liikemiestä on lähtenyt
kh^izi keskostellalcseeD sieOä kaupan
(Fdlfstäiniseictä Britarmian ja Kiinan
kedtEien. Cräs icanii^iamiliisteridn edus­ta
ja on todennut, että hallitus on tie­toinen
matkasta, ffatjraäti lähtenei­den
joukossa ilmoitetaan olevan mm
konerakenhustepllisuudeti. sähkölaite-ja
autoteollisuuden edustajia.
.Xstettäin splmittim Rans­kan
kesken kauppasopimus mikä kä­sittää
noin; 56 miljoonan dollarin ar­vosta
erilaatuisia tavaroita.
— Vuoden 1951 lapulla oli Cana-dassa
pUhelinsysteemiä, joista
78 pros^tttiaöU osuuskuntia omis­tamia^
'laäa-siassa maaseudulla'.. ^
asevoimien pä«e^'<p"irt";»Ti mää­räyksenä
käynyt Häsihgissä, tä^
mä kauttakuljetus laajennettiin.
SITÄ
TSLASTEES MCKAISESTI
"Te aina muutatte kalan koioa,
kertcessanae siitä eri henkilöille."
•^Se on totta. Minä en kcskaan
kerro enempää kuin minv^ luulen
henkilön xiskovan."
• • •
i VABOVAISVUS TABPEEN
Kauppias: "Anteeksi rouva, tautta
teidän sylikoiranne nuolee tiskillä
olevia omenita."
feouva tPrincille) "Lopeta heti. Na.
tä e^ todennäköisesti ole pesty."
• • . • ' • • • * , ' * • • , • • • •
PCKLITJIKKO
Jos pohtiikto ei voi nähdä kysy.
mykseh kumpaakin puolta, niin häa
kiertää sen!
Kirj. Mauri Ryömä
MOTTO: "Jcs vapaussotaa katsellaan
niidien kahden sodan muo­dostamaa
taustaa vasten,
jotka Suomi joutui käy­mään
viime maailmanpa­lon
yhteydessä, el kukaan
voi olla näkemättä vuoden
1918 taistelua oikeassa va­lossaan:
kolmen sotamme
päämäärä on ollut sama!"
J^nnerhelmln "Muistel­mat",
I osa. s. 336.
Terä
voitti sentin
Pittsburgh. — Viime viikon lo­pulla
alleklrjöitettim täällä uusi työ-ehtosc^
pimus Yhdysvaltain suurim­man
teräksen tuottajan, United Sta­tes
Steel Cctporatlomn ja umted
Steel Workers of American kesken:
Maiiden tera^htiöiden odotetaan
seuraavan terästrust in esimerkkiä ja
suostuvan samanlaisim myönnytyk­siin
pikaisessa järjestyksessä.»
Uudessa sopimuk*3essa määritel­lään
palkat korotettavaksi 8.5 sen­tillä
tuntia kohden. Jonka lisäksi
muut myönnytykset ovat arvoltaan
nom puoli senttiä tuntia kohden.
Alokkaan palkka VS. Steel Corp.
töissä oh tämän Jälkeen $1.52 tunnil­ta
Ja muiden työäisten alin paUcka on,
5.5 senttiä korkeampi. F.rikoista am-"
mattltäitoa vaativien miesten kor­kein
palkka on $3.22.5 tunnilta, mutta
keskimääräiseksi tuntipalkaksi ilmoi­tetaan
$2.18 tunnilta.
Palkkain -korotus astui voimaan
heti eikä vasta heinäk. 1 pnä. jolloin
entinen sopimus olisi päättynyt.
Johtavien terästehtaiden odote­taan
korottavan terälsen hmtaa näi­den
palkankorotiisten johdosta nom
neljällä dollarilla tonnia kohden. Te­räksen
nykyinen keskimääräinen hin.
ta on nykyään nom $115 tonnilta.
Terästyöläisten palkkojen korotta­minen
Yhdysvalloissa vaikutaa luon­nollisestikin
myös saman alan palk-bjjen
korottamiseen Canadassa, jos­sa
Steel Company of Canadan Ja Al-goma
Steel Corp. sekä miion väliset
.neuvottelut ovat olleet keskeytyksissä
kun on odotettu neuvottelujen rat­keamista
Yhdysvalloissa. Terästyö-imion
odotetaan vaativan Canadassa
samaa palkankorotusta kuin on voi­tettu
sen alan työläisille Yhdysval­loissa:
,
Chiang ön saanut
uusia lentokoneita
-TaJpdbL — -Ensimmäinen lähetys
Thunderjet-konelta saapui Chiangm
sotavobnille. J a o n k o lent<*onelta
oli el ole ilmoitettti, mutta; Chiang
sancö tarvitsevansa niitä 150 Törmo-sati
puölQstusta varten"^ il
Jos noudatetaan Mannerheimin
toivomusta ja katsellaan hänen kaik­kia
sotiaan"vilme maailmanpalon"
eli toisen maailmansodan taustaa
vasten, niin on luonnollisesti ensim­mäiseksi
todettava, että totoen maa-
''llmansota sai perusluonteensa Hitle-lin
sekä hänen hittolaistensa ja käs-kyläistensä
raakalaissodasta yhdis­tyneitä
kansakuntia vastaan. - Hitle­rin
sodanpäämSärät i>aljastettim riit­tävällä
selvy5'dellä Nymbergin sota-rlkolllsoikeusdahkäyimlssä.
jonka täy­dellisten
pöytäkirjojen englanninkie­liseen
laitokseen tulemme seiuaavas-sa
nojaamaan.
HITLERIN RINNALLA
Koska Mannerheim taisteli toisessa
maailmansodassa Hitlerin rinnalla,
mm tulee hän muistelmissaan tim-nustaneeksi
omaksuneensa jrnjifi^fa
sodissaan samat hitleriläiset päämää­rät,
jotka Nj-mbergissä paljastettUn.
Tämä tosiasia ori Suomessa saanut
lato voiman rauhansopimuksessa,
jonka Johdannossa sanotaan, "että
Suomi tultuaan Hitlerm Saksan liit­tolaiseksi
Ja osallistuttuaan sen rin­nalla
sotaan Sosialististen Neuvosto­tasavaltojen
Liittoa, Yhdistynyttä
Kuningaskuntaa ja muita Yhdisty­neitä
Kansakuntia vastaan, on osal­taan
vastuussa tästä sodasta".
Mainittujen hitleriläis-mannerhei-miläisten
päämäärien rikollisuus to-detthn
myös sotasyyllisoikeuden-käynnissä
Ja eräitä Johtavia sotapo­litiikkoja
saatettiin rangaistukseen.
Luonnollisesti on voitu asettaa kysy­mys,
miksi ei Mannerheim ollut syy-tettyjen
ja tuomittujen joukossa,
vaikka hän esitti varsm johtavaa o-saa
hyökkäystoimissa Neuvostoliittoa,
Englantia ja muita Yhdistyneitä
Kansakuntia vastaan ja vieläpä en­nen
eduskunnan suostumusta antoi
määräyksiä vieraiden alueiden anas­tamisesta.
Osittaisena vastauksena
tähän kysymykseen lienee pidettävä
sitä, että Suomen sotasyyllisoikeuden-käynti
päättyi. jo helmikuussa v.
1946. kun sitävastom Mannerheimm
salaiset sopimukset Hitler-Saksan
kanssa yksityiskohtaisesti paljastui-v&
t Nyrnbergissä vasta saman vuoden
lokakuuhtm mennessä.
NjTnt>ergin oikeudenkäynnin pöy-täiUrJat
osoittavat, että Mannerhei-
MAUEI BYOMX
tava hetlja lopetettava 15:^. 41 men­nessä.
(Ratkaiseva paino pn kuiten­kin
pantava siihen, että hyökkäyksen
aikomus ei paljastu" (Pöytäkirjojen
nidos XXVI, s. 48).
MANNEBHEIM JA BABBABOSSA-SUUNNITELMA
Hitlerin allekirjoittama Barbaros­sa-
suunnitelma, jossa Suomella oli
tarkasti määritelty osuutensa, oli lo­pullisessa
muodossaan päivätty 18. 12.
40. Mutta Nyml)erglssä kävi saksa­laisen
kenraaU MyUerin todistuksesta
ilmi. että hyökkäyksen valmistelut
Neuvostoliittoa vastaan olivat käyn-,
nissä Jo heinäkuussa v. 1940 (Pöytä­kirjat,
nidos VH. s. 266). Saksalamen
kenraali Warllmont todistaa kmil-leensa
Barbarossa-suunnitelmasta Jo
29. 7; 40 (nidos VH. s. 249). Saksan
sotilasvakollun johtaja kenraali von
Behtlvegni todistaa kiiulleensa hyök­käyksen
valmisteluista Neuvostoliit­toa
vastaan elokuussa 1940 (nidos
vn. s. 163). Kenraali !Paulus puolies-täan
kertoo päässeensä hyökkäys-sumuiitelmasta
perille syyskuim alus­sa
1940 (nidos vn. s. 254). Ja (Man­nerheimin
osuutta valaisevat varsm-km
Saksan entisen sotilasasiamiehen,
herra Kitchmann'm ja kenraali Bus^
chenhagenin todistukset.
Näistä edellinen todistaa:
" J o kauan ennen kesäkuun 22
päivää v. 1941 Saksan haUitus Ja
Saksan asevoimien pääesikunta
- kävivät salaisia neuvotteluja Suo-
' men hallituksen Ja -Suomen armei­jan
pääesikunnan kanssa valmis­tellen
hyökkäj^^ Neuvostoliittca
vastaan. Jo syyskuussa 1940 ken­raalimajuri
Rössing oU Hitlerin Ja
Saksan, pääesikunnan määräyk­sestä
Jäxjestähyt marsalkka ^San-nerheimih
täysivaltaisen edusta­jan,
kenraalimajuri Talvelan,
käynnin Johtajan päämajassa
Berlimissä. Tämän käynnin aika­na
päästim Saksan ja Suomen
pääesikuntien välillä sopimukseen
yhteisistä hyökkäyksen ja sodan
valmisteluista Neuvostoliittoa vas­taan"
(nidos VH. s. 327—328). '
Ja kenraali Buschenhagen puoles­taan
lausuu oikeuden edessä:
«Syksystä 1940 alkali (slnce
the f ali of i9W) oh olemassa so­tilaallinen
yhteistyö Saksan ja
Suomen välillä, ja Saksan ilmavoi­mat
olivat yhdessä Suomen t>ää-esikimhan
kanssa valmistelleet
kauttakuljetuksen pohjois-Ncrjas-ta
Suoinen satamiin miehistön Ja
materiaalin kuljetusta -varten. Nii­den
neuvottelujen tuloksena. Joita
t^veHa >. 1940 Saksan sotavoimien
yleisdEsi kauttakuljetukseksi poh-jois-
Norjasta Suomen mmsata-miin"
(nidcs V H , s. 310).
"Helmikuun 18 pnä 1941 saavuin
~ Helsinkiih'ja kahtena seuraavana
päivänä neuvottelin Suomen pää­esikunnan
päällikön kenraali
Heinrichsm, hänen sijaisensa ken­raali
Airon ja operatiivisen osas­ton
päällikön eversti Tapolan
kanssa. Näissä neuvotteluissa
keskusteltiin mahdollisista opera-tioista
keski- ja pohjois-Suomesta
käsin. I^unä neuvottelut johtivat
yksimielisyyteen" (nidos VII, s.
311).
' Neuvotteluissa, JoiMn jälleen
ottivat osaa kenraali Heinrichs,
kenraali Halder ja eversti Tapola,
määrlteitim yhteistyön sellaiset
yksityiskohdat kuiif aikataulu ' ja
toimenpiteet Suomen liikekannal­lepanon
salaamiseksi... Suomen
pääjoukkojen tuli sotamarsalkka
Maniierheimm jchdoUa operoida
yhdessä Saksan armeijan pohjoi­sen
ryhmän kanssa..." (nidos
VII, s. 312).
Mitä "tulee lopuksi valmistelujen
luonteeseen, niin kem-aali Buschen­hagen
todistaa:
' Kaikkien Saksan ja Suomen
pääesikuntien välisten sopimusten
yksinomaisena tarkoituksena oli
Suomen armeijan ja Suomessa ole­vien
saksalaisten joukkojen osal-listummen
hyökkäjrssotaan Neu­vostoliittoa
vastaan. Siitä ei ol­lut
mitään epäilyä... Kukaan ei
koskaan ajatellutkaan Venäjän
hyökkäyksen mahdollisuutta Suo­mea'vastaan"
(nidos VH, s. 313).
Nämä kaikki yhderunukaiset todis­ta
jalaustmnot tekevät epä'ämättö-mäksl
Mannerheimin tietoisen osal­listumisen
rikollisen hyökkäyssodan
valmisteluihin. ^£ikä tällainen osal­listuminen
Mannerheimin taholta
suinkaan ollut yllättävää tai satun­naista.
Hän on kyllin julkea kuulut-taakseen
omissa Muistelmissaan va­rauksettoman
myötätuntonsa sekä
fasistiselle lapuanlilkkeelle (I osa. s.
464—467) että Hitlerin natsidikta-tuurille
Jo ainakin vuoden 1936 alus­ta
alkaen (H osa, s. €3).
Tämän järjestelmällisen rikollisen
toiminnan kanssa täysin yhdenmu­kaista
oh, että Mannerheim vielä vä-lirauhansopimuksen
solmimisen Jäl­keenkin
jatkoi • maanpetoksellista
vehkeilyään hltlerismln hyväksi, ku­ten
Stella Polaris-salalllton asiakir­joista
tiedetään ja kuten saksalainen
kemaali Erfurth tecÄsessaan "Suomi
sodan myrskyssä" (s. 272) vjuhvistaa.
Jatkuu
f(olme kuukautta
Maakimnan maiden ja metsien mi­nisteriön
riistavirano-maiset ovat i l -,
moitlaneet, että muusien pyyntiaika
alkaa Ontariossa loka^. 1 pnä ja
päättyy vasta jouluk. 24pnä.
Muusien pyynti on luvallinen lo-kak.
1 ja 15 p. välisenä aikana siliä
alueella iniiu sijaitsee sen I^trician
piirin takamaa-alueen eteläpuolella.
Jossa kulkeminen on ollut kielletty.
Tällä seudulla on pyynti rajoitettu '
urcseläimiln. joita saa pyytää niin
maakunnan asukkaat kuin muutkin.
Muualla CNIl:n pohjoisimman rau- '
tätien pohjoispuolella alkaa py>'nti
marrasi, 26 pnä jä kestää jouluk. 24
p. saakka. Ainoastaan maakunnan
asukkaat saavat osallistua^ pyyntiin
tällä alueella, eikä mitään rajoituk­sia
eläinten sukupuoleen nähden ole.
Siinä osassa' Kenoran piiriä, mikä
sijaitsee CNR:n pohjoisimman rau­tatien
eteläpuolella ovat pyyntiaika
ja rajoituJise: samat kuin edelläciai-nitulla
alueella.
Pyynti on luvallinen marrask. 26
p. ja jouluk.' 24 p. välisenä aikana
:Sillä' alueella mikä sijaitsee itään
Algoman ja C^chranen piirien vä­lillä
jä länteen Thunder Bayn pii­ristä.
Ainoastaan uroseläimiä saa
ampua ja pyynti on rajoitettu, maa-lunnan
asukkaisiin.
Siinä osassa Thunder Bayn piiriä
mika sijaitsee CNB:n pohjoisimman
rautatien ereiäpuoielia ja lukuimotta
matta sitä osaa Thunder Bayn pii­ristä,
mikä sijaitsee länteen CNR:n
Port Williamin ja Superior Jimctio-nin
välisestä rautatiestä, on pjrynti
luvallineii marrask. 20 ja jouluk". .15
p. vätsenä aikana. Ainoastaan uros­eläimiä
saa ampua ja pyynti on ra­joitettu
maakunnan asukkaisim.
MuualIa\maäktmnassa"on muusien >
pyynti kielletty. >
USA:n lentotukikohtien
rakennushommat haisevat
Washington. — Mamen republikaa­ninen
senaattori M. C. Smith ilmoitti
saaneensa tietää, että Ranskan Ma-
Tokköon rakennetun Sidi Slimanen
suuren lentokentän kiitoradat ja las­keutumisradat
on rakennettu virheel­lisesti'ja
kelvcttoniasti, josta syystä
ne on rakennettava uudelleen. Smith
vaati puolustusasioiden sihteeri Wil-sonia
antamaan täyden selostuksen
"lentotukikohtien xakennuttamisessa
tapahtuneesta häpeästä".
Paperipuiden tekijäin paikat
min Muistelmiensa U osassa sivuilla
275—317 antamille selityksille enem­pää
kum hänen herjaaville sorytöksil-leen
Neuvcstoliittoa vastaan ei voida
antaa enempää arvoa kum yl^nsä-kään
itse teossa tavatun rikollisen va­kuutuksille
omasta syyttömyydestään.
Mannerheimin selitykset yksinkertai­sesti
noudattavat Bart>arossa-8Uun-nitelman
aiikaisemmin, suomeksi jul­kaisemattomaan
osaan sisältyvää oh­jetta:
"Hyökkäysmääräyksen Neu­vosto-
Venäjää vastaan tulen minä
< Adolf Hitler) antamaan kahdeksan
viikkoa ennen aiottujen sstatoimlen
alkamista. Valmistdut... on aloltet-
Ontarion paperipuiden tekijäm työ­ehtosopimuksen
uusimisaika on muis­taaksemme
syyskuun alussa. Se joh­tui
mieleenmie äskettäm kun luim­me
selostuksen siitä puheesta miiskä
Canadian' Pulp aird Paper Associa­tionin
presidentti B. M. Powler piti
äsL'jttäm Canadan arvop^rikaup-
.plaiden yhdistyksen vuotuisessa ko­kouksessa,
joka pidettiin Bigwin In-nlssä.
Quebecissa tk. 11 pnä.
Mr. Fowler sanoi tämän teollisuu­denalan
toimivan edelleenkm vausm
korkealla tasolla ^vaikka soi kirjoissa
ei olekaan enää täyttämättömiä ti­lauksia
siinä määrin kuin oli asian­laita
muutama vuosi sitten, josta
Johtoii. että teollisuus el toimi enää
täydellä tuotantokyvyllään kuten ta­pahtui'-
sota-aikana Ja vielä sen jäl­keenkin.
Tämä paperi, ja puunuissa-
. beiciän tehMttamisestaan on liian ^uuri sellaisen suOTmaankm, kuui'
.Yhdysvaltain^ AraltapiirienkaimettavaksL
herra ralitti sen johdosta, että teh­taiden
voitot olivat viime vuonna
"huomattavasti alhaisemmat" kum
edellisenä vuonna, jolloin Jotkut yh­tiöt
saavuttivat kerrassaan ennätys­mäisiä
voittoja. JMr. FQwler väitti,
että nyt kulumassa olevan vuoden
voitot tulevat olemaan vieläkin al­haisemmat
kuin vhme vuonna. Näi­den
pidttiden Jälkeen hän siirtyikin
sitten käsittelemään syitä, jotka ovat
johtaneet paperi- ja puumassatehtai-den
voittojen vähentymiseen
Bjoska' paperipuiden tekijäin työ-ehtosoplmtilsen
nudistamisaika on
Janeen käsillä niin'on aivan loonnol-
^•llsta»'«ttä'syy oh korkeissa tuotanto-ibistanntdtsissa.
toisin sanoen-pftlkoter»'
'iaL-'''Mt/'-Fawltx' sanoikin «en job-dcsta.
että "jos voittojen mielitään
saavuttavan kohtuullisen tason, on
kustannuksia vähennettävä' — giikä
merkitsee selvemmällä suomenkielellä
sanottuna, että palkkoja on alennet­tava.
Siinä on se sanoma millä mr.
Fowler tervehtii Ontarion paperipuun
tebljöltä. Se oU luonnollisesti myös­kin
tarkoitettu Cooperin ja muiden
Lumber and Sa.wmill Workers Union
pomomiesten korville, että tietäisivät
olla vaatimatta mitään palkankoro­tuksia
tai multa paraimuksia työs­kentelysuhteisiin
koska ne kaikki
merkitsevät "bostannusten" lisäänty­mistä
eikä vähentymistä.
lämän ejiistolan a ja o on se. että
voitot ei saa vähent]^, jonka takia
patekoja, olisi alennettava — että
voitot pysyisivät .entisellä tasollaan,
vieläpä lisääntyisivätkin.
Mr. Fowler sanoi, että itä-Cana-dassa
ovat metsätyöläisten palkat
äikä maailman korkeimmat" ja etr
tä niiden korottamiseksi on olemassa
kova painostus: Me emme tiedä sen
painostuksen suhteen sanoa minita
L^oin sen, että metsätyöläisten rivi-miesten
keskuudessa se painostus on
aiäcara, mutta mikäli meteätyöläisten
union pomomiehet ovat kysymyfcses-
^ . ovat he valmiit myymään paperi­puiden
teki^Lln asian ja edut aivan
samaan tapaan.kxdn vuosi takaperiii.
jellom suurkapitalistien lehdet tiedoit-tivat
innö^nksen- tallassa, että sil­loin
nman fni«I«T^ ^ntnrnnfrnryrtnlnrifl
raisittu j^öehtosopimns oli enshnmäl.
^nen laatuaan nd)aUl: suuret .^unlot
ovat ky;^rmyksessä.
Meistä näyttää nyt siltä, että jäl­leen
on tekeillä samanlaatutoen pe­tos
ja rikos paperipuiden tekijöitä
kohtaan kuin tehtiin viime syyskuus­sa.
Siitä syystä on p^>eripuiden
tekijähi pidettävä kokouksia kaikilla
työpaOfoillaan ja on vaadittava palk­kojen
korottamista ja muiden työ­suhteiden
parantamista ja saatetta­va
nämä vaatimukset unionsa pomo­miesten
tietoon hyvm varmalla ja
selvällä tavalla. Vaikka yhtiöiden
herrat saavat asioista tiedon enem­män
tai vähemmän selvällä tavalla
niin siitä huolimatta olisi paperipui­den
tekijäm päätöksistä tehtävä vi­rallinen
ilmoitus myöskin yhtiöiden
Johtomiehille. IJnmekä me tarkoita
tässä mitään nappiherroja vaan Fow-lerin
tapaisia pomomiehiä. jotka ovat
asioissa lopullisia määrääjiä. On
saatava aikaan nito voimakas pai­nostus,
etiä niin Cooperin sakki iraln
yhtiöiden presidentitkin.: käsittävät,
että : palkkojen alentaminen ei saa­ta
tulla ky^ymyks^ taah että^palk-^
'köja: ja tyoskentelysuhteiu on pa-raionettava.:
Paperipuiden tödjät ei­vät
-luonnollisestikaan halua jäädä
ilman 'niitä palkankOrotuteia. jolta,
työläiset ovat kuluneiden kahden
vuoden aikana saaneet kaikilla muil­la
teollisuusaloilla.
Sen jälkeen kun Cooperin sakki
käytti noin 150,000 dollaria Lum­ber
and Savmill Workers umon joh­tomiesten
eroittamiseen ja union o-sastojen
uudelleen järjestämiseen, on
tämän metsätyöläisten union toiifen-xtassa
ollut iamanTiTmff)fn»nj minkä
toikkein oleellisfanpana merkkinä on
oUut»palkkojen korottamisen ja työs­kentelysuhteiden
parantamisen päät­tyminen,
mikä.<m luonnollinen eeu->
raus siitä yhteistoiminnasta mitä
Cooperin sakki on harjoltumnt yhti­öiden
^anssa.£ta&nä sen semaokse-' iiitussa puheessaan. — Kalle Terä.
na on myöskin ollut työläisten toi-mmnan
vähentyminen työmailla sil­lä
Ctooperin sakin "järjestäjät" pel­käävät
työläisten cma-alotteista toi­mintaa,
jopa siinä määrin, että vii­mevuotisiin
työsopimusneuvotteluihin
lähetettiin työläisten edustajia yh­teistoiminnassa
työnantajain kanssa.
-Kun sellaisia soppaluita lähetettiin
työläisten asialle ei ole kummakaan,
että siitä ei ollut seurauksena mitään
palkankorotuksia. ,
Paperipuiden tekijäin on tänä
vuonna huolehdittava siitä, että mah­dollisimman
monta työmaakokouk­sissa
valittua työläistä lietetään
tuleviin * työsopimusneuvotteluihin
työläisten vaatimusten puolustajksi.
Näiden asioiden johdosta pitäisi ryh­tyä
mahdollisimman pikaiseen toi­mintaan
kaikilla union (yömäillä ja
ensimmäisenä ehtona on kokouksien
pitäminen jokaisella tämpällä. Työ-lälsjen
ääni «ja vaatimukset on teh­tävä
timnetuiksi ei '^inoasUan yhtiöi­den
ja union pomomiöiille vaan
myöskm muiden kämppien työläi­sille.^
Kun metsätyöläisten union
johto cn halukas yhteistoimintaan
työnantajain kanssa, on siinä tilan­teessa
ainoana edellytyksenä joukko-toimmta
työmailla. Elleivät union
pomomiehet esitä työnantajille työ­läisten
oikeutettuja vaatimuksia, ku­ten
on syytä uskoa, on sHtä varalu
välttämätöntä, esittää työläisten vaa-timul.'
jet yhtiöille väUttcmästi, il
man moisten johtajien välitystä.
Kehoitanmie siis kaikkia paperi­puiden
tekijöitä kaikilla työmailla
pikaiseen ^toimintaan ja antarnaan
^mr.:Powleiiile rakauk^^ palk­koja
on korotettava, eikä alennet-tava
kuten Fowler uumoili edeHämal- '