Vapaus, June 11, 1953

              J 1
f:;
imBk2 ' '^Torstaina, kesäk. 11 p. — Thursday, Jime 11,1953
. iaiSibcd « 0 7 - 6. 1817. Authorlzed
«Mr , tmtfti(ccma €3am maU tae Pott
jOijBQce P^nnzsent, ottava. PotH
> ^ fnaaKslilnar Oampany JUtcL, s t 100*102
TOephonea: Business Office «««ZM
EOitoxm Office «-«ies, Manager
agdrea: Bo» 6g, gadteary, Ofltayio;
Aövetti^ag rates tipsa ftppJiJCftl^OTl
Traoslatloo free of ehar^e.
TILAUSBXNTfAT:
Caoadam: 1 vlb 7 .^ e tOf, 8.16
3 Vt» 225
nidfsvaColssa: 1 vlLJjOO «icic 420
suomessa 1 v k . ' 8 ^ 0 kk. 4.79
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
;...;**Ko8totoimeiipitcet*^ eivät iriitä
iJ.'
•IS
•.as
• W' m.
?
?
J
I
•ii:':
m-:
Mi;
tMit,
Ollairasta tulleessa CP:n eräässä tärkeässä uutfstfedossa (kp-fiälL:
8 p.)tiedoitetaan, että Canada voi peruuttaa joitakin \''hdysvä]'
lonie annettuja etuisuuksia jos tajun eteläpuolella tiukennetaan vis'
seja tiionttra^ituksia.
^l>^IainUun uu^^ canadalaiset kauppa viranomaiset
Sff^itJ^^^I&tiuU^f^ Yhdysvaltain haltiHis a l H ^ otiiaa
M^^j^luiun alust^^^^^a^^ ^ytäntöcin entistä tiukemhaan kontrollin
'tOi^eti' ja muihin maatalousti^otteisiin nähden. Canadalaiset kaup-paviränomatset
viittaavat siihen tosiasiaan, että YhdysvaJlat on jo
älkaisei^ ym. maataloustavai^fo^Vpntia ja
se ön aiheuttanut suurta vaikeutta Canadalle, mutta nyt suunnitellut
! rajoitukset pahentaisivat tilannetta edelleen.
^^^^^^^^ .»^^ tiedetään^ Canadan hallitus on virallisestikin protestoinut
1^ vastaan. Myös muistetaan, että Ottawan amerik-l
e a l ^ ^ politiikot ovat luvanneet, jotta nämä ostorajoitukset
välfeiikaisia, sillä käsittäen sen, Äa"**vaipaiden
j^Blälfeft*'. täytyy ka^ keskenään, Itlidysvailat' tulee alen-imSSmsm
muita tuontirajoituksiaan. Canadan aikai-semi^
kuitenkaan ollut mitään apua ja kuten on
jo.käytannössä todettu, Yhdysvallat käyttää väkevämmän oikeutta
ja lafdcaa ostamasta canadalaisia tuotteita heti kun se tulee sille edulli-
. A ; ' t:On luonnollisesti hyvä, että meidän viranomaisemme näkevät
menossa, ja esittävät protesteja tällaista kauppapoli»
^ ; emme olekaan 'kostotoimenpiteiden"
^^01^^ välisissä suhteissa, mihin yllämaini-
: tossäOttatfranutttistiedossa viitataan, niin mikään itsenäinen kansa
eiif^i loppumattomasti sietää sellaista olotilaa, missä toinen osapuoli
n^fSä yksipuolisesti mitä ja milloin se kansakunta meiltä kulloin-
%&! ostaa. Jos^^^^ tehtyjä sopimuksia, kuten on ta-p
^ niin voi Ca-n
a d a k i n kieltäytyä myymästä esimerkiksi sellaista tavaraa kuin ura-niufflia
ja rautamalmia, mita nyt lähetetään täältä pilkkahinnasta ra­jan
eteläpuolelle. ' ' * •
r ' - Me emme kuitenkaan usko, että yksinään tällainen kielteinen oh­jaina
tuottaisi toivoituja* tuloksia. Tämä sitäkin suuremmitlia syyllä
V. jos-muistetaan, jotta ainoastaan mielipuolet toivovat, että Canadan
jäfYhdysvaltain välille kehittyisi vihamieliset suhteet. Ainoastaan
edesvastuuttomat ihmiset voivat ajatella, ettei Canadan ja Yhdysval-taitt
tarvitse olla poliittisesti ja taloudellisesti läheisessä vuo)-ovaiku-tuksessa^^
kebääh. , 7 '
V i<Sitajw että nykyisestä valitettavasta tilan­teesta
eivät ole yksinään vastuussa Washingtonin polltiikot ja \Vall
Streetin pankkiirit. Canadan johtavat politiikot ja -talousmiehet ovat
aiit^in yhtä paljon syyllisiä siihen, että he ovat "menneet virran"
mukana ja lasMmoineet (väärin), että maailman herruuteen pyrki-
: van^Vhdysvaltain^^^^^^ kulkien putoilee leivänmuruja suurten
<'*^^ydältä myös Canadälie*
; Juuri omai^jt&ansallisen vastuunalaisuutemme tuntien meidän ca^
nadalaisten fäytj-V uiko- ja kauppapoli-tl0{^
aan; ' Yhdysvalloille protestoimisen lisäksi Canadan täytyy sa-;
nimtua Irti Yhdysvaltain taloudellisesta ja poliittisesta,'holHbuksesta,
; etlävVOimrne kansakuntana järjestää kauppayhteydet kaikkien niiden
i^inalden kanssa, jotka haluavat tasa-arvoisuuden perustalla olla kaup-
K^iiE^vaiHdossa kanssamme. ' ;
Kansalliset etumme vaativat, että järjestetään mahdollbimman
laaja Icaupankäsmtt Britannian Commonwealthin jäsenvaltojen kans­sa
siten, että sisardominiot voivat tarpeen tullen maksaa ostoksensa
pulkilla. Canadalla on suoria kauppamahdollisuuksia esimerkiksi
siten, että tehdään kolmikantasopimus Intian, Britannian ja Cana­dan
välillä, vaihtaen sellaisia tavaroita ja tuotteita keskenään, mitä
kttssakln maassa tarvitaan ja on tarjolla. '
^^^^^^^^^^ M on totta, että tällaisesta rauhanomaisesta ja rau­hanajan,
kaupankäynnistä ei ole odotettavissa niin pikaista rikastu­mista,
mitä sotatarvetehtailijat ovat toivoneet Yhdysvaltain kanssa
käydystä kaupankäynnistä — ja osittain saaneetkin. 'Mutta kansa­nkuntana
rauhanomainen kaupankäynti Britannian CommonweaIthin
jäseiunaiden ja muiden maiden kesken olisi erittäin tuottavaa: Se
jrllapitaisi täystyöllisyyttä, lisäisi kansakunnan varallisuutta ja aut-lajsl
kotimaisen teollisuuden kehittämistä, mitkä kaikki yhteenlaskien
merkitsevät sitä, että Canadasta kehittyisi omavarainen, vauras ja
vaikutusvaltainen maa, joka tunnustettaisiin kansainvälisellä aree­nalla
vapaaksi, itsenäiseksi kansakunnaksi toisten vapaiden kansa­kuntien
keskuudessa.
Tällaiseen myönteiseen ohjelmaan on meidän kansakuntana py­örittävä^—
ja siihen suuntaan voidaan parhaiten vaikuttaa siten, että
osallistumme aktiivisesti pian alkavaan vaalitoimintaan. ja annamme
si^n oman panoksemme Canadan nykyisen uiko- ja kauppapolitiikan
muuttamisen ja parantamisen h>»väksi.
Salat tulevat julki
raanr FbOarit Fort Atfoar. OnU
täyttää 71 vuotta ti. 12 pnä.
Besfsa FbOztl, Port Artbur. Ont.,
t^7ttiä '79 vuotta t k. 13 pähränä.
Yädyxnme sukolafsten ja! tuttavten
onnento^votuketo!
Mitä muut «anovat
rOTVVS LASTEN M
ISfEViUSTEN SUUSTA
SeooL — Etelä-Korean kansallisko­kouksen
varapuheenjohtaja <Yoon
Thai Yun«> tsanoi tänään: noe tulem­ina
julistamaan sodan Intiaa vastaan.
Jos se lähettää sotajoukkoja ilman
meidän lupaamme" vartioimaan vii­den
vallan huoltokomissionin haltuun
annettuja sotavankeja; jotka eivät ha­lua
palata kotiin. ' ^
Yoon Thai Yung sanoi, c t td Etelä-
Korea anna milloinkaan Intian var­tioida
näitä sotavankeja . , Me
tulemme taistelemaan heitä vastaan.
Me emme vain taistele intialaisia so­tajoukkoja
vastaan, vaan me tulemme
julistamaan sodan Intiaa vastaan, jos
se lähettää sotajoukkojaan liman
meidän suostumustamme . . .
Yoon sanoi, että Etelä^Korean tasa­vallan
"pitäisi unhoittaa Y K :n ja oUa
kosketuksissa ainoastaan Yhdysval­tain
kanssa" . . . Yoon julisti, että
Koreassa olevien brittiläisten jouk­kojen
pitäisi pakata tavaransa ja läh­teä
kotiin" sillä Britannia on ihnei-sesti
painostanut Yhdysvaltoja hyväk­symään
toukokuun 25 pnä tehdyt eh-lotukset.
— AP: n uutistieto kesäk. 7 p.
Tri Endieottin lausunto
Korean tilanteeni johdosta
totmio. Canadan R a u h a i j k o n g - !
ressjn puheenjohtaja; t r i Jame» C |'
E n d i c o t t j u l k a i s i täällä viikon'alöisa 1
K o r e a n tilanteen Johdosta seuraavan i
lausunnon; ' ^ 1'
Y l i kolme vuotta kestäneen, k o k o i .
K o r e a n kansan sanoinkuvaamaf^-;- '
man suurien. kärsimysten j a ' m'Ijbo- '
o l e n Ihmisten kuoleman; jälkeen, r
maailman yleisen mielipiteen painos- '
t u s pakoittaan neuvottelemaan- r a u -
- oasta. Tämän taistelun alusta. läh­t
i e n Canadan Bauhankongressf' Uit'
t y i maailman r a o h a n v o i m a i n - v a a t i ­mukseen,
että ^unisten tappaminen
o n lopetettava Ja erimielisyyksistä .on
ryhdyttävä keskusteluun k c n f e r e n s s i -
pöydän ääressä: (Meidän i l o a m m e - s i i'
tä. että välirauha on j o ; näkyvissä,
himmentää jossakin määrin ajatus
niistä c a n a d a l a i s ^ ta pojista. J o t k a e i ­vät
koskaan p a l a a k o t i i n omaistensa
luo j a niistä lukemattomista muista
j o t k a makaavat k o r e a l a i s i s s a ' h a u ­doissa.
-
M a a i l m a n yleissii m!el:pitcen v o i ­ma
on todettu. K o s k a a n aikaiseiämin
e i kansojen m felipide ole pakoittahut
taisteluun osallistuvia a r m e i j o i t a l o ­pettamaan
tappamista Ja ryhtymään
b i U i n ehdotuksen puolesta v i i m e k s i -
n u l n i t u } ! toimiessa korkeamman per*
t a a n neuvottelujen h p ä k s i .
P a l a t t u a a n t a k a i s i n Euroopasta xur.
S t . l a u r e a t löytää työpöydältääa
K a n s o j e n Rauhankcngressin ninuttä-mäa
21-iienkisen komlssionin p y y n -
T r i J . G . E N D I C O TT
neuvotteluun. Tämän rauhantahdon
täytyy edelleen voimistua j a talla
äänekkäämmäksi, Jctta ämpumihen,
voidaan nyt lopettaa Koreassa, että
muut käynnissä olevat sodat -voidaan
s c p i a samalla t a v a l l a . Ja että m a a i l ­man
rauhaa u h k a a v a t kansainväliset
e r i m i e l syydet saataisiin sovituksi
neuvottelujen a r u l l a ennen k u i n ne
•johtavat aseelliseen yhtecatörmäyk-seen.
K o r e a n aselepo o n ensimmäinen a s -
k r f . - T ä t ä : tappamisen Irpettamista
täytyy seurata k a i k k i e n muiden s o -
iUf|^3n>ettaminen j a se, e t ^ a n n e -
I t^nS&ilnaUe sen ^'oikeutettu i i a i k ka
^ a n s o j e n keskuudessa, sekä järjeste-v
j ^ n f y ^ i d e n s u u r v a l l a n kokous siinä
• ^ l i i i e l ^ V että voidaan ylläpitää n e u ­vottelumenetelmiä
v o i m a l ^ i n o j e n a -
semesta. .•• , ''•.:;•
Canadan Rauhanftongressi terveh­t
i i ' pääministeri S t . ^Laurentin omak­sumaa
kantaa sir win3tcn C r u h c -
nön. että Canada käyttäi5iyaikutust
valtaansa ' v i i d e n rsiCurJalian «^onjfei
r e n s s i n järjesrämisEn - hy^^ksi-.Hä­nen
huoneensa ikiJiixitetään' myös
Toronton Glotie a n d Mäil-^ielidea' ä s -
kettä jseen totmitus$irjoitukseen;miss^
ehdotetaan, Ä t ä C a n a d a itöimisi s e l ­l
a i s en kokouksen isäntämaana. K a i k ­k
i rauhaa; h a l u a v a t fcanadalaiset^ter-vehtivät
h a l l i t u k s e n a k t i . v i s t a t o i m i n ­taa
sellaisen kokouksen järjestäaaisen
hyväksi j a t ; i v O v a t , että meidän edus­tajamme
ilmaisevat Y K : n Ylsisko&o-uksen
tulevassa istunnoäa C a n a d a -
lajsten kannatuksen Viiden Suuräfi'
konferenssin järjestämiselle-ja rau-r
hansopimuksen a l l e k i r j o i t t am s;lla.
YhdyBvaHUun diunpmla
aiheuitaa työttömyyttä
Canadan teollisuudessa
- \.MootrcaL "Halva» ala-arvoi-
Bct amerikkalaiset tuotteet^ ö y t -
titit canadalaiset joarfcfcioat".
isanci Beojamin A. Mjebaatt,
Bfontrealla MHUneiy Slannfac-t
o m s yhdlstylsseri poheeöjobtaja
-äskettäin SXennt Boyal Hotellissa
pidetyillä FäiväUisIllä.
Häa sanoi, etJä U S A : n dnmpjn-fci
OD herättänyt vakava» bnomio-ta
niin työläisten koin tehtaili joi­denkin
kcsknodessa kautta Cana-
^ .t^gin. '-I^rijuusesti f naisten hatta-tcioUisimdCEsa
on se synnyttänyt
r ^ E H T I P U U - S E L L U i p O S A -
T E B D A S P A N T U KÄYNTIIN -
Bdläbki.Suomen easjnmäinen
leht:puure'Ju!oo£atehda' mniilx* ' ' r ' -
i e r o l s i s s a käyntiin kesäkuun ensim­mäisellä
v j i o l l a . '/uu_!LJ c n t.j^j-myksessä
kokeilu.
- Canadassa valmistettiin viime
vuonna 3^453,091 paria n a l i k a j a l k i -
n2 t a e l i 14 f t o s e n t t i a enemmän kuäi
1951. ... •
JOT.VDi BEaStUSESTlKc;
^ l a i t a sirä, näin'meidän k ^ j
puhuen, voit sanoa tuesta u u i ^
kyläm.-ne k a u p p ^ s t a ?
Nön, a^i.-a, m i a t t i han on
h e l l jeliä tavalla hankkinut ;ls=n
:<n reumatismL
• * • • * ,
M:e3 haastettiin o-Iieuteea 35 ,
l a r i n velai-ta. Hän i i a n k k i tuon rtm
m a n s c a t i n r a h o j a , löi säkin oikei
huoneen pöydälle j a s a n o i :
— Senteillä meillä piene*.
maksetaan!
vei
• • •: - - y S E L O N T E K O A •
— K u 2 a o l i se nainen, jcta it
vehd:t äsken kadulla?
— Älä v a i v a a sillä päätäsi, tip
seni.: ^ M i n u n o n paljon vaikeaa
selittää tänä yönä hänelle, imka sii
o l e t . . . •
Kenian kansan
va
'Kuten niin monet aikaansa seuraavat ihmiset ovat alusta pitäen
«päiOeet; propagandakampanja ns. Mau Mau järjestöä vastaan Ke-ilyassa
osoittautui tällä viikolla verukkeeksi, jonka suojissa yritetään
murskata ien
^^^^ - . J ^ ^ Ronald Batchelor tiedoilti viime maar
nantaina; ^Vajrobista, että Kenyassa on julistettu laittomaksi 100,000
jasSitä,käsittävä jKenyan .^(rican Unioni, mikä edustaa kenyalaisten
d^okraattista tahtoa maansa itsemääräämisoikeuksien puolesta.
.A^laUisesti puhuen t ^ tar-fcoitlaa
sitä, että kcn>-alaisiUa kiellettiin heidän ainoat demokraatti­set
mahdollisuutensa yleisen mielipiteensä tulkitsemiseksi.^ ^
^Merkillepahtavaa myös on, että tämä Kenyan kansallista vapaus-'
liikettä' johtava suuri joukkojärjestö lakkautettiin sellaisen hataran
• t^fö)syyri Varjosia, että Kenyan .\frican 'Unionia on muka käytetty
(M'äl(ivMau kultin suojelemisen hyväksi. Toisin sanoen^ yaitett>-ä Mau
(MjiU lerrorismia käytettiinkin aseena koko Kenyan kansaa ja sen va­pausliikettä
vastaan. Tässäkin tapauksessa osoittautui, että jos yh-teiskunnan
yksi osa julistetaan lainsuojattomaksi, silloin ovat kaik-luen
lumsalabten oikeudet vaarassa.
Tässä yhteydessä tulee muistaa, että Kenyan Afr^can Unioni
on tuoQUimut ja kieltänyt kaikenlaisen ykstlöterrorin. Xyt lakkau­tettu
Kienyan African Unioni on moneen kertaan kieltänyt, ettei sillä
^leioltaän tekemistä yksii^^^ kanssa. Mutta kun kerran
laltdetaän ajatusten kontrollin tielle, kuten on tapahtunut Kenyassa, «
smoin maalataan jostakin väestöosasta pahobisen kuva seinälle ja
S i t ä soyielletaan sitten kaikkiin niihin ihmisiin, joiden ajatuksista ja
' aatteista eMt hetkellisesti hallituksessa olevat satu pitämään.
vJokatapailksessa-ICenyan African Unionin lakkauttaminen pai-
I
i
I
I
i ; .
.•;•:?:••••».;
;n:-'.,; ^V
^r;•:V:••|
I t
I
Kiri. IVOR MONTAGU
Lontoo. — s:r Winston C h u r c h i ll
menee tässä k u u ^ Bermudaan pre­sidentti
Dwight Eisenhowerin p u ­heille.
Hän cn lausunut toivomuk­senaan,,
että. tämä kokous, j o h t a i si
"Johonkin tärkeämpään". . ^
Honhuudalidus o l i s i ennenaikainen.
•Mahdollisesti se pohjautuisi k<Ä6-
naan toJvcmukseen.
Y l l ^ l e v a n . l a u s u m i n e n e i ; vähennä
l a ' j j k a a n sitä vastaLulkUa minkä
pääministeri C h u r c h i l l i n lausunto
(hän sanoi.toukokuun 11 p n ä : "Minä-uskon
että Johtavfen maiden kor^
k e i n m a n portaan konferenssi olisi
pldfttävä Ilman pidempää vlhrytys-tä")
Ja l a b o r i s t i en j o h t a j a n Clement
A t t l e e n lausunto saivat.
T a i ; minkälaisen vastauksen salvat
Ranskan Kansalliskokouksen ulkopor,
liittisen valiokunnan päätöslauselma
I n t i a n pääministeri Nehrun .-<bi
S k a n d i n a v i a n maiden ulkoministe­r
i en y h t e h i c n lausimto.
Se ei vähennä sitä merkitystä mitä
on B r i t a n n i a n l e h t i e n myötämielisyy,
delld tätä ehdotusta k o h t a a n j a s e ­naattori
M c C a r t h y n vihamielisyy­dellä.
Se ei l i i o i n tarkoita ahdasmielistä
tai epäilevää suhtautumista Chur-c
h l l l U n .
6L'hen sisältyy vain tosiasiat.
K u i a kutsui Bermudan kokouksen?
E i C h u r c h i l l , vaan Eisenhower . ..
Joka ei ole rohjennut puolustaa v i r ­k
a i l i j o i t a a n senaattori McCarthya
vastaan j a tuomita Icirousta, j o n k a se
kersl.'ari kohdisti brittiläfsihi l a i v o i ­h
i n .
Eisenhower, Jonka puhemiehet —
v a l l a n päinvastoin k u i n C h u r c h i l l —
korostavat, että kolmen suuren k o ­kousta
c i e a a pitää merkkinä neljän
suuren kokouksen hyväksymisestä.
'Bermudan tavoite o n peittelemätön.
K u t e n Lontoon Timesin Washingto-n
i n kirjeenvaihtaja sanoi perjantai­n
a :
' "Täällä myönnetään taktilllscsti,
etta Bermudan L>3kouksen päätavoit­teena
o n v-apaan m a a i l m a n crlmie-i
i s y y k s i c n sovittelu, v a r s i n k i n K a u k o ­idän
kysymyksien suhteen."
Y h d y s v a l t a i n ohjelman Julkcu-s ja
aänekk5TS c n kyllästyttänyt niitä
mlljoanla, j o t k a ovat tähän asU h y -
l väksyncet täi sietäneet b u l l e s i n Ja
• Pentagonin cdesottamisia. '
I Kuunnellen tätä Joukkojen pelty-n^
stä, tähän asti napiseihatta Y h ­dysvaltoja
seuranneiden maiden Joh­tajat
ilmaisevat jo avoimesti c r i -
mieiisyyteasä. Nämä kapinoitsijat
on saatava l i n j a l l e - '
Tässä o n Y h d y s v a l t a i n ohjelma:
K o r e a n suhteen s i r " W i n s t o n on
raahattava Ja vaimennettava ^.ten-r
a a l l H a r r i s o n i n t u e t s l;
K l i i i a n kanssa kaupankäyntiä h a ­luavien'
maiden vastalauseet kaup­pasaarron
suhteen o n -vaimennetta-va:
;• .
B r f t a n n i a n ehdotus K i i n a n K a n -
rantasavallaa tunnustamiseksi on
hyljättävä . ..
Ranska on ajettava itsemurhaan
hyväksyttämällä Salcsan uudeUeen
aselstumlnen.
J a ennen muuta o n saatava v a l -
tlcmiehet suostumaan siihen, ettei
mitään keskustelua voida käydä Neu­vostoliiton
kanssa i l m a n ellei se täytä | Ranska ja K i i na
etukäteen seilaisi^ ehtoja, mitkä t ie
detään sellaisiksi, ettei se V-skaan
niitä hyväksy. r^;;,;^;.
•Sz (Bermudan) konferenssi, ;jp.t3
n i i n monet tervehtivät todellisena-tfts-keleena
rauhaa k c h t i , saa v a l l a n t o i ­senlaisen
vastaanoton ' N e w York
Timesiltä: •
" I n n o i t t a v a uutinen.-^ rViisas ja4)i-keaan
a i k a a n tehty siirto, ise vie
•pelin vcnälä!steri^kästStä.'V
»Miettikäämme-edelleen näitä Lon­toon
T i m e s i n s a n o j a : . / ^.
" V a i k k a Y h d y s v a l t a i n viranomaiset
jättävät - sen julkisuudessa huomioon
ottamatta, e i mitään epäilyä, että
ehkä tarkoittamatta pre^dentin e h ­dotus
Bermudan L * j n f e r e n s ^ pziä-miseksi,
missä keskusteliaan länsi­valtojen
. e r i m i e l i ^ r y k s i e n selvittämli-sestä
n i i n . että vapaat maat voivat
esittää yhteisen rintaman ' Venäjän
suhteen, lisää sitä liikkeellepanevaa
vohnaa Joka s i r •, W i n s t o n C h u r c h i l l in
puheesta alkaen on jatkuvasti j o h ­tanut
kansakuntia konferenssipöytää'
k o h t i . " ^
Tämä liikkeellepaneva voima oh
maailman toivo.
, Tämä toivo on herätetty myös
AmeriLun kansan sydämissä, j a siltä
Johtuu, miksi McCarthylaiset niin
epätoivoisesti manööverailevat.
Manchesterin rauhanpuoli:stajaln
suuren kongressin lausimto o l i ajän-k
c h täinen. >
Tervehtien C h u r c h i l l i n ja AttlPerf
aloitteentekoa rauhan hyväksi, k e -
hoittaen niitä menemään toiminnas­s
a a n pidemmälle j a luvaten heille
tukea sellaisessa toiminnassa, v a ­roittaen
meitä siitä, että väkivoima-k
c i n o j a suosivat ovat toimeliaita, ja
että toimintaa t a r v i t a a n heidän p y -
säyttämisekseen, yllämainittu kon­gressi
teki seuraavan johtopäätöksen:
" M e vetoamme k a i k l j a n miehiin i a '
naisirn heidän poliittisista j a uskon-^
nolllslsta vakaumulcsisUan -väLttä-mättä.
että he paincstatsivät v a a t i ­musta
Korean sodan hetikohtaisen
lopettamisen hyväksi j a rauhano­maisten
neuvottelujen puolesta, että
painostaisivat unioissaan, osuusliik­keissään
Ja polUttisissa puolueis­saan,
kirkoissaan ja,seurakunnissaan,
tehtaissaan, virastoissaan j a kaivOk-s
s s a a n , katuL-almaiiksissa, kylissä j a
kaupungeissa nim, että hallitus" jä
sum^n maamme k a i k k i j o h t a j a t ' U i ­sivat
tietää, jotta tämä o n kansan
tahto, j a että kaikissa rehellisissä
toimenpiteissään rauhan hyväksi.
alleldrjoittaneet
kauppasopimuksen
'Tofdo: — Pddnsin radio tie-doittf
viikon "vaihteessa, että
R a n s k a n K i i n a n ^Kansantasa­vallan
(kostajat ovat äileklrjoitta-neetr
Pekingissä vaihtiDon perustu­van
kauppasöpimnksen.
Sopiiaus.eddllyttää kauppavaih­toa
10 ndlJonaWpor^
COO). arvosta." ; -.: -
viemään'KimaaD
teräsinotfätai! koneistoa mooitbri-'
knlk^Unfdtä; lääketarpdtä, the-reapaniii^^
tarpeita, - Ihsttmnent-teja;
taatca-aineita' kemikaalista
teoläsantta varten, sanoi radio.
' Kiina vie Ranskaan silkkiä, v i -
hannesöl^^, slanliarjalcäa. sao-
''liä; höyheniä Ja sekalaisia toot-feita.
• T a a n t n i " " * ' * ^ " ' " * vntlstoimls-tat
lähettävät Keniasta melkein
joka päfvä kanhnjoUnja. joissa
pnhntaan Maa-Man-miesfen väl­tetystä
terroritoiminnasta. N . s.
Mau-Mau-lUke on Iraitenkin brit­tiläisten
siirtomaaherrojen keksi­mä
käsite, joUa yritetään saattaa
heidän oma terroriinsa fcaoniin-paan
valoon maailman silmissä
ix saattaa' huonoon valoon moni-
Tuotiset perinteet omaava K e ­nian
kansan vapaostaistela.
Tässä vapausliikeessä on maan
s u u r i n heimo, K i L ' j j u - k a t i s a , näytel-l
y ; merkittävää osaa. Vuonna, 1921
perusti eräs tämän heimon ^ jäsen,
H a r r y Thuku, Itäafrikkalaisen l i i ­don:
organisoimaan planta.ishityö-
"äisten taistelua suunniteltuja pal­kanalennuksia
vastaan. S u u r t i l a l l i ­set
tahtoivat alentaa päiväpalkan
neljästä iähiUmgIstä kahteen j a puo­leen
s h l i i i h k a n . T h u k u v a n g i t t i i n v.
Ii922. Toimenpiteen vastalauseeksi
j u l i s t i v a t Nairobin työläiset K e n i an
h i s t o r i a n ehsiinflnäisen lakon. Seu­rauksena
biivät poliisijoukkojen t o i -
3ieen»anjsnat- > tiirrit?|ä^^
murhat, -kymmenlittäfii miehiä ja
n a i s i a ammuttiin, eräiden; tiecfijeh
m u i a a n ' y l i kaksisataa,; H s ^ ^ T h u -
Icli j a useita m u i t a johtömiehiä k a r -
k o i t e t t l i n maasta.
Nämä ' vainot eiväV k u i t e i & a ah
K E N I A N K A N S A N ENEMMISTÖ
B I V K A N A VAPAUSLIIKKEESSÄ
Brittiläisen h a l l i n n o n väitteet, e t ­tä
sen tounenpileet suuntutuvat
y''inom33n lökuju-heimoa vastaan
että A f r i k k a l a i n e n lutfco valkut-
: a a vain K i k u j u - k a n s a n keskuudes­sa,
paljastuvat valheiksi jo h r i t t i -
läisten joukkojen suorittamista , t o i ­menpiteistä.
K e n j a n Afrikkalaisen
l i i t o n sihteeri Richard . Achieng
Oneko, joka on tuomitVu 7 vouden
pakkotyöhön, on .Xuo-heönon jä­sen.
Panuel Odede, K e n f a t t a n seu­r
a a j a Afrikkalaisen l i i t o n puheen­johtajana,
j a joka sittemmin van­g
i t t i i n , kuuluu myös Luo-heimoon..
Samoin hänen seuraajansa puheen­johtajana,
Wycliffe Awori. Kuudes­t
a tuomitusta K e n i a n Afrikkalaisen-l
i i t o n johtajasta kuuluu Paul
Ngei Wakamto-heimoon, j a S P r e d K u r
b a i ei puhu kikuju-kieltä, vaan
swahilia. Mäaliksnun lopulla polii­sit,
vangitsivat suuren joukon E r i i -
b u - j a L a r i - h e i m o j e n jäseniä. J a
O b s e r v e r - l e h d e n . tjj:jeenvai'r.ta-j
a S : l i h Leguiä m o n m a i n i n n u t K e ­n
i a n hallituksen olevan hucii&saan
Yhdysyait(|laiset
eivät ole enää
*erveful(eifa
Vanconver. ;— L y l e Wicks, kes
k u u n 9 päivän vaalien edellinen
C : n työministeri, sanoi viime v:
k e i l a , että yhdysyaltaiaisst eivät
enää tervetulleita Canadaan. Bcomassa 100,0
Tämän lausuntoma'hän antoi sÄtBsa voitti Unka
jäiseen l - ' i n u n i o t ovat voimakkai ö Italian joukL".
pr:;testeeranneet ' yhdysva]tala;sli
työläiiten tuomista vastaan ja kiaajaii
L P P : n liittovaaliehdckkaat ovat te!
n e e t , tunnetuksi "Canada ensii-ohjelmaansa.
'
Wick3 pyrkii lainlaatijakunta;
uudelleen samassa piirissä, raisää ;
F P : n . ehdokas Prancei Gilste^d M
voittanut v a l i t s i j a i n suuren luott
muksen ohjelmallaan.- Wiks sar.
puheessaan: " M e tulemme tekemäi
k a i k l . ' ^ h i n e estääksemme ameriki
laiset täyttämästä työpaikko.ia ni
k a u a n k u i n canadalaista työyoimi
o n saatavissa." ,
Hoin 10
oiiorta o:
iiuorisofe
Helsinki. — «I
^ Sncmen nuo:
«c3U::n kautta
j3 ylioppilaiden 1
rrJvyvden iesti
jääa Buiarestjss.
fcjun 2-16 Päiv
Neuvostoliiton
jniiea ilmoitti H
pestivialikeskuks
BoisrestiJn raat
5jaöur-ta voi n
^ jleuvostolii
j.jliee Moskovan
jj5aca järjestett
pieniin kiertoki
jjatiar- varrella
puolan, Tshekl
ijrin vastaavien
^ sovittu si:tä. '
Sbtevistiivoi mi
den maiden kaut
urheilu
aät, joita on luk
LtoimliiJisi^^ a:
nztkustavat kuil
Neuyostcliiion ka
tä. •
Mya? niaailmar
£ila c£all:sluva S
U _ noin. 23 1
jy Bul<are£tii.i i
11.
Unkari—Ital
UnkarilaL^et hai
_ Canadalajsel
leä^iimäärin 128J2
ta'jin asukasta ko
tesliniäärä oli 13
JjPP on nimittänyt jo
ainaMn 78 ehdokasta
: Ottawa Sen jälkeen k u n J w c p h
•WilfrBä J o l i n n i m i t e t t i i n viime tou­kokuun
24 pnä L P P : n liittovaaUeh-
"dckkaaksi Quebec Cityssä, o n k a i k -
'l?:aän 78 L P P : n liittovaaUehdokasta
h l h i i t e t t y .
: Hyväksyessään nimityksen Jolin
jsanpi: "Quebecin työläiset j a f a r m a -
;_nt .,ovat, saaneet .tan>eekseen v a n -
rhoista puolueista, jotka ottavat vas­t
a a n , määräyksiä u l k o m a i l t a j a n i i l -
i ä . J o t k a ovat myyneet meidän m a a -
.tamme amerikkalaisille trusteille. L -
jPR,tuJ[ee puolustamaan C a n a d a n r i i p -
r.pumattomuutta, j o k a tulee turvaa­m
a a n r a u h a n j a edistyksen."
kansakunta on heidän tukenaan."
' ; • • .v«,v-
Raamatussa on kertomus miten
:Mo-rsek«rn. oltua vanhana mieheöä
Slhiaissa. siellä käytiin U i s t e i u a m a -
lekitesien kanssa. K u n hän h e i k ­keni,
antaen kätensä laskea alas,
kansa jcutui tappiolle, niutta toin
hänen kätensä pysyi ylhäällä, kaijsa
o l i voitolla. ^'
Nyt on kansan tehtävänä pjtää'
ylhäällä nLden puhemicsten" käsiä,
jotka toimivat r a u h a n hyväksi.
— Canadassa o l i v . 1951 väenlaskiUJ.
mukaan 282,010 Yhdysvalloissa sjTity-nyttä
asukasta e l i 10 pros, rähemm^.
k u i n 1941 väenlaskussa.
7r- S e <m hupsu k a l a mikä tarttuu
samaan syöttiin kaksi kertaa. —
S^Ecliere.
voineet lamäiittaa kansanli^että. Se
löysi itselleen uiiden toimiintamou-don
K i k i i j u n keskusliitossa, j o k a Jat­k
o i l ' j i s a n järjestämistä siihen
saalcka, kunnes h a l l i t u s sen l a k k a u t tL
A F R I K K i J , L A I N E N m r r O
M U O D O S T E T A A N
K i k u j a - k e s k u s l i l t o n lakkautuksen
jälkeen perustettiin K e n i a n - A f r i k i i a -
l a i n e n liitto. Siitä muodostui n o ­peasti
L ' i l i k i a aikaisempia voimak­kaampi
K e n i a n kansan l i i k e . V . 1952
siinä o h 100,000 jäsentä, j o t k a mak­soivat
. 5 s h i l l i n g i n jäsenmaksun
vuodes^, j a liitto oU hankkinut
430,000 allekirjotusta m a a n o t ^ t u s -
kysymystä koskevaan vastalause j u ­listukseen.
L i i t o n Jonaokokouksiin
osallistui kymimeniä tuhansia i h m i ­siä.
M a r r a s k u u n 15 pnä t l e d o i t t i T i -
mes-lehden erikoiskirjeenvaihtaja
N a i r o b i s t a : "Kt^oxisten laatu j a l a a -
jiius, n i i d e n osanottajamäärän nous­tessa
30,000:een, tuotti viranomai­sille
järkytyksen". J u u r i se luon­nollisesti
antoi heille aUieen yrittää \
murskata A f r i k k a l a i s t e n liitto.
siitä, että kansanliike on leviämäs­sä
I B a l i l u j a . j a K i p s i g i - h e h n o j e n kes­kuuteen.'
TaistelUEsa c n ' s i i s : n y t jb
mukana K e n i a n kansan enemmistö.
K A N S A L L I S L I J A D E M O K K A A T -
T I S L% V A A T I M U K S IA
•Ei ole epäilystäkään siitä, ettei­kö
K e n i a n AfrÄkalainen l i i t t o olisi
K e n i a n kansan kolmikymmenvuoti­sen
taistelun j a t k u j a . Sellaiisena e n ­nen
kaikkea se o n -saanut v a s t r a n -
o t t a a imUituksen tekemät hyökkäyk­set.
A f r i k k a l a i s e n l i i t o n vaatin.'.ik-set
o v a t : . ' "^'^'
1) K a i k k i e n afrikLulaisten po-h
i t t i s e n , anunatillisen j a sivistys-l
i i k k e e n johtajien, samoin kuin
muiden sellaisten henkilöiden,
j o i d en tilillä ei ole k r i m i n a a l i r i -
k c k s i a , vapauttaminen.
2) Kokoontumis- j a painovapau­d
e n palauttaminen.
3) A f r i k k a l a i s t e n koulujen avaa-
' m i n e n .
4) MinlmipalSfealain säätäminen.
5) K a i k e n rotusyrjinnän läeltä-minen
l a i n a v u l l a.
6) l i c n o k r a a t t i s e n vaalijärjestel­män
välitön toteuttaminen.
7) Y l & i e n pakkolllnen kouluope­tus
k a i k k i i n r o t u i h i n kuuluville.
• 8.» Vuonna 1938 säädetyn, k r u u ­n
u n j a kantaväestön maanjako-suhteita
kosLovan l a i n kumoami­n
e n . ' .
Y K : n amerikkalaisten
ajatusmaailma tulee
nyt tutkittavaksi
Washington, D . C . — Viime vilk
. t!ed<;tM presidentti Eisenhower, ett
e r i k c i i i e n kcmissio saa tehtäväise
t u t k i a n i i d e n amerikkalaisten "lojai
1 s u u - t a " , jotka ovat Y K : n tai mu
sellaisten l.uhsainvälisien järje
töjea palveluksessa, j o i i s a US.^
jäsenenä. '
P r e s i d e n t i n julldsuussihteerin Hi
g e r t h y ' n mukaan merkitsee tämä
tä, että.äskettpiinJ;aloitettu federaal
h a l l i t u k s e n palveluksessa olevi
amerikkala^^stca 'Idjaalisuustutkimu
ulotetaan myöskin Y K : n palvelui
sessa oleviin.
Y K : n p a l v e l u k s e s i on 3,400 iami
r i k k a l a i s t a j a n e joutuvat Luikki ts
män T r u i n a n i n Jteksimäh inkvisit^c
alaisuuteei», jonka ESsehhov^^ h
väksyy. Myöskin j o u t u u tähän aj
tusmaailman tutkimukseen jokaine
j o k a p y r k i i Y K : n palvelukseen.
Nyt on
P
L
ALBUMIN
HINTA
$6.oa
T I L A T K A A O
• VAP
Box 69
•Näissä vaatimuksissa ej ole m
tään "äärimmäissyyksiin" vietj
k i i h k o i l u a . Ne eivät ole mitään joi
l ' I n "M*au-Mau-liikkeen" terrorist
s i a vaatimuksia. K u k a p a muuten
k u u l l u t puhuttavan terroristei
j o t k a ' vaativat yleistä oppivelvoi
suutta Icaikkiin r o t u i h i n kuulu'
tai j o t k a pyrkivät turvaamaan
mattiyhdistysten toiinintaoikeiidi
j a j o t k a vaativat yleisiä vaaeja?
EV. Nuo vaatimukset ovat juu
sellaisia, joita mikä tahansa
s a l l i n e n j a demokraattinen järjes
esittää, j a sellaisina niille antav
ttikensa demokratian kannattaja'-
i m p e r i a l i s m i n vastustajat kaik!£
maissa.
idioiiiiiiiiiiinuiiiiiiiiniiiiiiiiii
l^ratkaamine hyvin kasvimaita
jastllopullisesti sen, että vihan propaganda^lau Mau terroristej*a
vastaan on ollut suuresti liioiteltua ja tarkoitu^lista yleisen mieli­piteen
s>n'ämuokkausta siihen, että kenj^alaisilta kielletään oikeus
toimia'kansalKsfcn vapauden ja itsemääräämisoikeuden hyväksi.
Me puutarhatöitä harrastuksenam­me
pitävät 'perheitten päämiehet"
— Jä,meitä on misusten määräyk­sestä'
legiona. — olemme saaneet u u -
deUesh b j k e a , että rikkaruohot kas­vavat
p a l j o n nopeammin j a h e l p o m ­m
i n k u i n ne hennot kasvikset joita
:jnadct. kuivuus J a k a i k e n l a i s e t muut
vaarat vainoavat;
Nämä s a t e i ^ t ilmat, ovat vähfen-
, täneet fcasteluprobleemia, — Ja k y l -
.mäii kevään johdosta voinime h y ­vällä
omalla timnolla siirtää csah
istutuksesta kesäkuun alkupäiviin —
a h i a k i n täällä pohjolassa — niutta
k u t e n s m o t t u , mitä moninaisemmat
ril'lEaruohot ovat nyt menestyneet
t a v a l l i s t a enemmän.
,. i l e _ puutarhatöitä harrastuksenam-
,nie-;pltävät miehet — j a naiset —
Olemme keko kevään .haravoineet,
kttöputtaneet j a vieläpä "ravtnneet-
^'kih'^'|pieniä nutmlkkojamme, mutta
kolamme ikäväksemme todeta, e t ­tä
j o k a toinen päivä k o t i i n t u l t u a m ­me
Joudumme turvautumaan rpo^
bonleikkuukaneeseen. jos mielimme
py^yä h a r r a s t a j a p u u h a r h u r i n k u j o i s -
ede3'kotönSu - - " ' * '
Meitä harrastajapuutarhureita ei
suuremmin huolestuta syksyllä v a i k ­k
a sato jäisikin odotettua pienein-mäksL
Mutta v a r s i n k i n näin kevät­kesällä,
j o l l o i n toiveet ovat suiuria ja
"innostus' korkealla, ine tutkimme
kahteen ja. k o l m e e n k i n ; L v r t a a n , rai-
Icä t a i m i s t a harvennetaan pois j a m i ­kä
jätetään kasvamaan.. Meistä t t m -
t u u t o i s i n a a n , että o n suoraltaan
s y n t i hävitkää n i i n k a u n i i t a j a e l i n -
vpimaiselte näyttäviäT taimia, mutta
k u n , m i s u s muistuttaa, että josicus
vihreässä nuoruudessamme o n jää­n
y t "sat>" saamatta sen tatcia k u n
tarpeellinen liarvennus jäi tekemät­tä,
n i i n e i a u t a m u u k u i n käydä a r ­m
o t t a t a i m i e n " t u k l a a n " k i i n n i ja
•klEkca n e pois. Taivaalle kiitos siitä,
etteivät keltajuuret; lantut, kurlcut
j a muut ole "kaljupäitä" — että niissä
o n edes varret, joista kiskoen voi­d
a a n harvennus tehdä.
P e n m a n viljelys c n harrasteUja-p
u u t a r h u r i l l e kaikkein helpointa;
NUtä e l tarvitse Istutuksen jälkeen
harventaa j a miia paras, tällaiset
huohcnäköiseUcin miehet voivat m e l ­k
o helposti erottaa" nuoremmankin
t a , tcirvitsematta "alentua" misiik-selta
kysymään, että mikähän tuos-tatcin
noin kauniista alusta tulisi,
jos antaisimme s e n vähän aiJcaa I ^ -
vaa- j a varttua. - -
T o i s i n a a n tuntuultin, ottaen h u o -
m i c o n r i k l - ' i r u o h o j e n kasyim j a - k e ­h
i t y k s e n hyvän .menestyksen, ett^ p i ­täisi
jättää yksi csa kasvimaasta
v a l l a n iUckanxohoja varten j a r y h ­tyä
niitä hoitamaan j a kehittämään.
Se o l i s i helpompaa a i n a k i n sikäli,
-^ttei rikkaruohojen kasvun tieltä t a r_
v i t s i s i nyppiä pois tomaatin, borkun
t a i minkään muunkaan 'ias\'iksen
t a i m i a . J a k u k a tietää mitä kaikkea
hyötyä ilimiskunnalle siitä k o i t u i s i ­kaan,
j c s me miljoonat h a r r a s t a j a -
puutarhurit rupeaisimme täten k e ­hittämään
uusia kasvilajeja r i k L u -
ruohoista?
Tässä o l i s i vielä s e k i n hyvä puoli,
että. perattavaksi j a hoidettaviksi
jäävä kasvimaan o s a ' tulisi entistä
pleneaunäksi — siis helpommhi kxm-ncssaplitiettäväksi.
j a kotihällituksel-l
a ei c l i s i siitä mitään sanomisen a i ­hetta,
kcska kerran tapana olisi r i k -
I n h u c h o j a k h i kasvattaa, että näh­täisiin,
mitä k a i k k e a niistä syntyy j a
kehittyy.
S y k s y y n o n vielä pitkä a i k a . sillä
eihän kesä ole vielä kunnollisesti a l ­k
a n u t k a a n täällä pohjoisessa, valkica
eräs maaliman menoa h y v i n seuraa­va
Vapauden l u k i j a huomautti eilen
i l l a l l a , että päivät alkavat pian l y ­hentyä
— m U u sellaisenaan palaut-perunan
tahnen j i k k a r u o h o j e n atnis* | t a a -mieleen. e t G - k a l k k i l i i k k u u -ja •
muuttuu. Kaikesta huolimatta n
harrastajapuutarhurit odotamme to
Vorikkaalle.mielellä syksyä, ja oler
me vakuuttuneita siitä, että kesä
aherruksemme tuottaa toivotut ti
lokset, jos e i dollareissa laskien, ni
a i n a k i n s i l u U , ett^ olemme saane
jnelko runsaasti l i i ^ t a a ja raitis
i l m a a , j o k a i s t a s i p u l i a , tomaattia
k u r k k u a k c h t i . . J a k u n hyvin ss
•tmi, syksyn tullen saamme ainai
yhtä p a l j o n perunoita, mitä kevä5l
•istutimme — jos'i^mitläln satumn
muistamaan. rnUiin n s perunansi
mensmme keväällä niin huolcl
i ä t s l m e . •
_ S i i h e n mennessä ral''iaat osatoT
rit, käykämme kaksin käsin k-in
kasvimaidemme parkaus, muilitu;
k a s t e l u - j a m u i h i n kunnossapiti:^
h i n . Jos siitä e i ole m u u t a 'materia
h s t a " hyötyä, n i h i selnveran ainak
cpimme, että osaamme antaa sii
kuuluvan arvon j a k u n i a n farni
r e i t t e n työlle. M e e m A e tarkoita
l a i s i a herrasmies farmareita, j
vaalien edellä valoluvauttavat itse:
sä s o n n i n sarvien juuressa tai lanti
kuorman vieressä, mutta viefuiv.
aikansa Toronton B a y kadul:a
O t t a v a s s a — vaan niitä fannarei;
jotka- tiUrastavat f r m i l l a a n äamti'^
haasta iltamyöhään asti' ja saa
siitä useimmissa tapauksissa aiv^
l i i a n pienet tulot ^ mitkä rahaffl
n i s t e r i Abbott j a u h a n e n apulaiseff
vievät k a i k e n l a i s t e n s a i a t t u j e a ja s;
laamattomien veromenetehnien av
Ia. — Känsäkoura.'
AIOTT
VIERAI
I
Suunnittelu]
LAISTEN £
pulla vuonn
Ei ole enää
vuotta varte
juuri silloin-
Käyttäkää {
sanne:
•
: VAPAUJ
: P. o. Bo
: Sudbury,
• *
i Olka;
• laivapaik
• - , •
: Menomat
•
: Takaisin
: Nimi ...
i Osoite
; Minkä m<
»m • •
Vielä on t
heinä- ja elo]
PALVEI
VAPA
P. o. Box 69