Vapaus, June 11, 1953

              1 fecstoaJcÄs ei clel
ajoittaa toJ\'<naÄsa[
iToiyaBsajärjestääl
AUTO BOr
rjataaa.
bJxiauspalveln
A n.. 4187
E B L 4.65(59
Tonmto^ Oatl
1? ?: iti'^:'^
^ ^ ^ ^ ^ ^
laohanliitoii
KALUJA
H>din J a konttoria
a- j a shköhelloja.
a j a pyykkikonel-j
a muita varus*
» Furniture
331. 8-6812
Toronto, OnL
M O M , ' L . M . C . C
PUOLTTAUTIEN
LÄÄKÄRI
ff A RO AD
kulmassa) >
ro, ONT.
4o ttumit:
a 6-7 ip.
•IMET:
- kotiin K L 8015
llllllllllillliillllliiift
IvTiTostoliiUjn lehdistö tansain
• välisistä kysymyksistä)
maailman yleisen «lämän
i:esi:ionä • o n kysymys r a u -
•Izvestija" kirjoittaa, että
niaailman miljoonat tavalliset
; seuraavat suurella h u o l e l l a j a
aUa kansainvälisten tapahtu-kehitystä
tervehtien jokaista
lujittamiseen suunnattua a s -
"ja tuomiten n i i d e n h a l l i t u s t en
. j3»ia eivät h a l u a kansainvälisen
jon jännityksen' laiikeamlsta.
lipsumisessa rauhankysymykseen
'at tarkastavat h a l l i t u s t e n j a m a i -
,poliUiktsa.
fctein merkitys rauhanasialle on
jtojen kiistakysymysten.- r a u -
•lla ratkaisemisella. Kenel­lä
olisi selvää, että jos suurvallat
isevät sovintoon keskenään j a . a l k a -
[ raubanomaisen yhteistoiminnan,
3 koko maailman r a u h a tulee t u r -
\l Sen vuoksi o n kansojen
dessa saanut n i i n l a a j a n k a n -
viiden s u u r v a l l a n — N e u -
iiton, Kiinan kansantasavallan,
A m e r i k a n Yhdysvaltojen. I s o - B r i t a n ­n
i a n i a R a n s k a n B a u b a n l i i t o n s o l m i ­misen
aate".
M a a i l m a n Rauhanneuvoston T o i m i ­k
u n t a totesi Istunnossaan Tukholmas­s
a toukokuun 5 - 6 päivänä, että k a i k ­k
i e n maiden yleinen elämä o n yhty­nyt
yksimiellsesu kansojen rauhan-kongressin
julistukseen neuvottelujen
alkamisesta viiden suurvallan välillä
R a u h a n l i i t o n solmimiseksi. " P r a v d a"
k i r j o i t t a a , että "julkaistussa tiedon­annossa
toimikunta 'tervehUi kan­sainvälisen
valiokunnan otetta, .joka
o n lähettänyt k a i k k i e n maiden haUI-Mongolian
kansantasavallan h a l l i t u k ­set.
" K i i n a n kansantasavaUan h a l l i t u s ",
sanotaan vastauksessa kongressin v a ­l
i o k u n n a n kirjeeseen, " o n v a r m a sUtä.
että jos t o s i a a n k i n o n olemassa v i l p i ­tön
pyrkimys r a u h a a n . n i i n k a i k ki
riitakysymykset e r i m a i d e n välillä v o i ­daan
Ja o n ratkaistava rauhanomais­ten
neuvottelujen avulla. Siinä s u h ­teessa
K i i n a n kansantasavallan h a l l i ­tus
o n j o tuonut i l m i vilpittömän
pyrkimyksensä j a se noudattaa sitä
j a l o a jperiaatetta. että kansainväliset
r i i d a t o n ratkaistava keskinäisen kä­tuks
i l l e kansoj en r auh a h puo lus tus - , s i t t e l yn j a neuvot t e luj en a v u l l a ; Y h -
kongressin julistuksen, jossa kehoite- [ dessä koko m a a i l m a n k a l k k i e n r a u ­t
a a n aloittamaan viiden suurvallan hantahtoisten kansojen kanssa K i i -
Bakers
J a kahvileipää.
Ivä- Ja hääkaak.
Tjaa. leipomoalan
E M 3 - 7 6 76
Toronto^ Ont
X B T O
iiiHiiiiiiiiiiiiiliiif
[.EANEBS
D TAILORS
puhdistusUlke
edustava Ja herät-l
Teemme huolellai
>aläan kuuluvat!
etaan. E^aupungini
PoheUn GE. 714s|
Puhelin GE. 294l|
myös Illalla)
1 säilytys.
Ontario!
slaakan
LDINQ
into, Ontario
PAKETIN
:ÄJILLE!
lähetätte paketteja Suomeeh,
•ttäkää sellainen paketti jossa
tävsi sallittu määrä : k a h v i 4;
änyt on 1 k i l o (2i4 Ibs). Sei
kaikissa meidän uusissa,^Tans-paketeissamme.
SAULIA" — 1 k i l o parasta p a a h ­tama
tonta kahvia, h i n t a $3,75.
•OLYMPIA" — 1 k i l o parasta
paahtamatonta k a h v i a ; k i ­loa
riisiä. 1 kUo r u s i n o i t a ,
hinta $6.45,
jflA" — 1 k i l o parast9r'paah-dsttua
kahvia, 2 k i l o a riisiä; 1
kilo rusinoita, h i n t a $6.80..
9"— 1 kilo parasta paahdettua
kahvia, 1 kilo riisiä, h i n t a $4.90
paketit pakataan Ja lähe-edelleenktn
T a n s k ^ t a , ovat
Ilivapaita, vaktiutettuja ' j a me-ät
perille 2—3 v i i k o n sisällä
kun tilaus saapuu meille.
FäDhin paketinlähetjrsllike. Y l i 7
, kiitetty palvelu takeena. K i r -
_ akaa nimet j a osoitteet selväs-
, mieluimmin tekstaamalla^
JNORDMAN (Regist'd)
fsnite 338—Dominion Square B l d g .
M O N T R E A L , QPE.
neuvottelut rauhanliiton solmimisek­si*,
j a suurella tyydytykseUä toteaa,
että 'tämä toimenpide on saanut koko
maailmassa laajaa kannattista'. T o i ­m
i k u n t a kehoittaa kaikkien maiden
yleistä elämää tukemaan tätä j u l i s ­tusta
j a uudelleen korostaa, että k y ­symysten
r a t k a i s e m i e n neuvottelujen
a v u l l a on pääsevä voitolle kysymys­t
e n ratkaisemisesta voiman avulla".
M a a i l m a n yleinen elämä on suuren
tyydytyksen tunnolla ottanut vastaan
Neuvostoliiton hallituksen vastauksen,
jossa se yhtyy kansojen rauhanpuo-lustuskongressln
valiokimnan vetoo­mukseen,
jossa viittä suurvaltaa ke-hoitetaan
alkamaan neuvottelut R a u ­h
a n l i i t o n solmimisesta. "Izvestija"
k i r j o i t t a a , että"uskollisena rauhan
lujittamisen j a kansojen yhteistolmlnr
n a n kehittämisen politiikalle j a o l l en
sitä mieltä, ettei ole sellaista r i i t a - t a i
ratkaisematonta kysymystä, jota ei
voitaisi ratkaista asiastaklinnostunei-l
e n maiden keskinäisen sopimuksen
pohjalla, neuvostohallitus kannattaa
täydellisesti kansojen rauhanpuolus-tuskongressin
julistusta. Tämä Neu­vostoliiton
rauhanpyrkimyksen, uusi
i l m a i s u l u j i t t a a k a i k k i e n maiden l a a ­joissa
yhteiskuntapiireissä uskoa s i i ­hen,
että ovat olemassa laajat mah­dollisuudet
kansainvälisen tilanteen
vakavalle parantamiselle j a nykyisen
jäjinlttjmelsyyden l a u k a i s e miselle
kansainvälisessä tilanteessa".
R i n n a n Neuvostoliiton hallituksen
kanssa ovat yhtyneet täydellisesti
kansojen rauhanpuolustuskongresdn
julistukseen K i i n a n k a n ^ n t a s a v a l l a n.
Puolan kansantasavallan, Tshekkoslo­v
a k i a n tasavallan. Romanian kansan­tasavallan,
Bulgarian kansantasaval­l
a n ; U n k a r i n kansantasavallan. K o ­rean
kansandemokraattisen tasaval­l
a n , Saksan demokraattisen tasaval­l
a n , Albanian kansantasavallan ja
«YYNTIÄ
tissa.
&AT.
l i k k a a Ja n o in
I n e n palvelus,
ilä. Soittakaa
DR. ROMAN PNIEWSKI
Monivuotinen praktiikka Euroopan haomatnimmlssa sairaaloissa
r&ikoisälana sisustaudit, najsten, lasten ja veneriset taudit. Nielurisat
leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti i l m a n veren vuctpa.
^ Vastaanottotnnnit: Kello ip.
1333J PARK AVE. Puh^ HArbonr 7623 MONTBEAI., QUE.
Ä Ä N I L E V Y J E N KUN!
NTARIO
'din jäsen.
/ e l u k s e n ,
opean
palvelus
r. SALO
MI. 6554
ISITTE?
kokivut voivat 1
reumaattista
ae, oikealla tai
k a t k e ^ ma­j
a huimausta,
a a l i s t a vatsan
T R E A T M E N T
mimmiltä va-
[.ensimmäinen
ainoastaan $6
OASSA
E
kään, sanovat
ivelreumaatti-rottaviln
har­i
t a a n , ajettu-i
i k k o i h i n , l a n -
1, t a i t u n t u u n,
a l l a . selkäkl-l
o a M I Z A R H -
. J a käyttämä.
Unoastaan $5
mne miT^ffl""-
TED
t ONTABIO
"Tarkoin valittu ohjelmisto j a paras t e k n i l l i n en taso ovat ne p e r i ­aatteet,
jotka määräävät LEIJONA-levytykset. Jokainen ^ v e l l ys
ja sovitus samoin k u i n orkesterien kokoonpano t u t k i t a a n tarkoinj, j a
laulajat sekä instrumenttisolistlt kuuluvat Suomen tämän^hetten
Talioluokkaan. Äänitys, m a t r i s o l n t i Ja levyjen Pu^s^js «XMA^^TJI
rasti tarkkaUun a l a i s i n a . Tämän t a k i a soivatkin L E U O N A - l e v yt
jauneimmin j a k a u i m m i n . " - - R i s - K o O Y .
UUDET LEIJONA-LEVYT
OVAT SAAPUNEET
Nyt ilmoitamin;e Ganadaii suomalaisille äänilevy-jen
ystäville, että liildjeemine on saanut suiuren
lähetyksen LEIJÖNA-levyjä.
T-509 Kadon a u r i n k o i s e l l a pI^lella, fox-trot, laul, E e r o j ä re
, . Kuutamoilta Aulangolla, valssi, lanl. Teppo E a l k ko
T.5035 KeväUempeä. valssi, U i J o n a M * e « * « ^ • .
Sen laineeCe iaulari, tango. Leijona orkesteri
T-5052 Ilämärtyvä kaupunki/sIow-fox, Eero vara
Kuutamona kahden, «low-fox, Metro-^tot
T-508 Aurlngonransnja. valssi. Eero Väre 1» Meteo-tytöt
Suzy, pieni neekerityttö, fox-ttot, Melxo-tytöt
T-5025 Sun lempeesi luotin, valsid, SlnlkkaJT^
Pienet tähdet loistaa, 8low-fox,Slnlkk» T o n t n ri
T-5054 HaaVellna, 8low-fox. Eero Vära__
HUJaa kulkee kun, v a l s s i , E«ro Vara
L Ä H E T Ä M M E L E V Y J Ä K A I K K I A L L E C A N A D A S SA
H I N T A $1.25 K P L .
(Ostajan maksettava lä^tyskulat)
P o s t i t i l a u s t en tulee käsittää vähintäin kolme levyä.
' ^ T K A A OSOrrrEELLA:
vAPÄiliiBHiNG ca
^00 Elm St. We8t— P. O. Box 69 — Sndbury» Omarfo
n a n kansa tulee taistelemaan lopputto
asti sotaa vastaan, r a u h a n säilyttämi­sen
puolesta j a kansainvälisten r i i t a -
ky65Tn>'sten rauhanomaisen ratkaisun
puolesta."
" P r a v d a " kh-joittaa, että "useiden
demokraattisten maiden - h a l l i t u s t en
tällainen k a h t a vastaa k a i k k i e n m a i ­den
kansojen toivomuksia. Jotka yhä
valtavoimaisemmin vaativat kestävän
rauhan turvaamista Ja k a i k k i e n k a n ­sainvälisten
kiistakysymysten' r a t k a i ­semista
keskinäisten neuvottelujen
avulla. Sitä osoittavat Vappukokouk-set
j a mielenosoitukset, joiden pää-tunnuksena
o l i taistelu r a u h a n säUyt-tämisen
j a lujittamisen puolesta".
Nykyään maailman kaikissa osissa
kehittyy voimakas yhteiskunnallinen
l i i k e kansainvälisten kiistakysymysten
rauhanomaisen ratkaisun puolesta
neuvottelujen avulla. "Viime tapah­tumien
tuloksena neuvotteluaate on
saanut miljoonia uusia puoltajia. Nä­mä
tapahtumat osoittavat kansoille,
että ne voivat toimenpiteillään saada
aikaan kansaihvälisen jännittyneisyy­den
laukeamisen yhteiseksi hyväkseen
j a kukoistuksensa kasvuksi" — tällä
tavalla luonnehtii M a a i l m a n Rauhjan-neuvoston
toimikunta nykyisen k a n ­sainvälisen
tilanteen tunriusomaisim-mat
piirteet j a kansainvälisen r a u -
hanpuolustusllikkeeh nykyhetken t e h -
•tävät.; •
" L i t e r a t u r n a j a gazeta^* kirjoittaa,
että "kansainvälisen yhteistoimiiman
lujittamisen j a k a l k k i e n maiden l l l k e -
yhteyksien lujittamisen aate valtaa
yhä laajempia yhteiskuntakerroksla.
T a v a l l i s i a Ihmisiä pääsee yhä enem­män
varmuuteen siitä, ettei kansain­välisessä
politiikassa ole sehaisia k i i s ­t
a - tai ratkaisemattomia kysymyksiä,
j o i t a ei voitaisi ratkaista rauhan­omaista
tietä. Tästä, vakaumuksesta
eivät v o i Olia väUttämättä h i i d e n por-varlTHstenkaah
p i i r i e n edustajat. Jotka
kykenevät arvioimaan asioita järke-väsU".
r
V i i m e a i k o i n a pidettyjen rauhan-puoltajain
kongressien j a konferens­sien
tunnuksena o n o l l u t t a i s t e lu r a u - j
iiiionialaisit
Brasiliassa
Etelä-Korean tappeluhalnln^n presi­dentti
Syngman Bhee. Joka uhkur
jatkaa taistelua Korean kansaa^ K i i ­naa
ja vieläpä Intiaakin vastaan,
Jos aselepo solmitaan Koreassa^;nyt
sovituilU ehdoilla.
h a n vihollisten salajuonia vastaan;
kansainvälisten riitakysymysten r a u ­hanomaisen
ratkaisemisen Ja k a n s a i n ­välisen
yhtelstohninnan kehlttämlseh
puolesta. "Izvestija" kh^JoIttaa,: että
"tärkeä merkitys rauhanpuolustus-l
i i k k e e n kehittämiselle Amerikan
mantereella o l i L a t i n a l a i s e n A m e r i k an
Julkaisemme tacsä Snoml-Sen
ran lehden "Submen SiUan" tä­män
vuoden ensimmäisessä nu
; nerossa oUeen kstsauiseD Brad-
.Uan suomalaisten olasobtelsUn Ja
mahdollisuuksUn.
v a l t a o s a Suomesta y l i k a k s i k y m ­mentä
vuotta sitten BJfJuslUaan saa-»
nrihCsta 6Urtolals2sta o l i ' m a a t a v l l -
Jelevää väestöä. Asuinpaikakseen he
.Mvui valinneet Rio. d e ; J a n e i r o s ta
h q i n 150 k m : n pkässä olevan Pene-
4 o n . Joka sijaitsee kauniissa Itätala-vu^
riston laaksossa lähellä Resenden
kaupunkia. Aluksi o l i tarkoitus h o i ­t
a a tätä s u u r t a Fazenda Penedoa y h .
Jfeisvoimln, mutta vähitellen on pää­dytty
siihen,, että kuL-ji suomalais­perhe
on saanut oman maa-alansa
Jafsaavat toimeentulonsa siitä hedel-mänvlljelyksellä,
taimistoista saata-villä
t u l o i l l a t a i , mikä Viime aikoina
on kehittynyt huomattavasti, täysl-h
o l t o l a n pidolla. Ne, j o t k a vuosikym­menien
työn tuloksena ovat saaneet
talonsa j a t-alcutensa hyvään k u n ­toon,
saavatkin nyt n a u t t i a työnsä
S u u r i on M a a i l m a n ammattiyhdis­tysten
l i i t on a p u taistelulle rauhan Ja
maiden kulttuurityöntekijähx kongres- biansainvällsen yhteistoiminnan puo-s
l l l a . I n t i a n monissa valtioissa pide-t
y t kokoukset Ja' mleltoosoitukset
rauhan'puolesta ovat osoittaneet, että
mainitussa maassa a l k a a rauhanpuo-lustusliike
saada yleiskansallisen
luonteen. Suomessa vietettiin touko­k
u u n 10 päivästä 17 päivään r a u h a n -
vllkkoa'%
Naisten kansainvälinen demokraät-;
t l n e n l i i t t o käy uupumatonta taistelua
R a u h a n l i i t i n j a kansainvälisen yhteis­t
o i m i n n a n puolesta. "Novoje vremja"
kh-jolttaa, että ^'tähän Uittoon k u i i l u -
vat kansalliset naisjärjestöt toimivat
aktUvisestl r a u h a n Ja kansojen , t u r4
v a i l i s u u l en hyväksi. Suuria ovat I t a ­l
i a n naislUton j a R a n s k a n n a l ^ l t on
ansiot taistelussa häiden maiden m i l i ­tarisoimista
vastaan. Länsi-Saksassa
o n demokr a a t t i s en n a i s l i i t o n a l o l t -
teestä perustettu - äitien taistelukoml-teolta,
joiden tarkoituksena o n t a i s ­t
e l la nuorukaisten "Euroopan armei­j
a a n " Uthettämlstä vastaan. Belgian
n a i s l i i t t o on a l k a n u t kampanjan B o n ­n
i n j a P a r i i s i n sotasoplmuksla vas­taan.
Bräslliah, C h i l e n , I r a n i n , Ipdö-neeslan
ja: monien muiden maiden
naisjärjestöt taisteleyat aktiivisesti
r a u h a n puolesta . . . Japanin naisjär­jestöt
taistelevat iflirautuvaistr laiaa
m i l i t a r i s o i m i s t a Ja fasistista lainsää-tuloksista
ylOk miiirernjplen yietötlU
määrien suunnatessa nutinansa i »
B i b n kesäiieit€lstä yll^^4^^^
i e u d e l l a sUalUieyaan Penettoon;^ ;
U s e i l i a B r a s i l i a a n ^saapuvilla euö-m
a l a i s i l l a o h seilainen' t&tfltysi; (c^tift
»mahylljelys täUlä^^^ 1^
j a ettSi;{tyfir j ä , tbbhe^^
k i n «h; iielppbäl}:^^^
, t u u ryhdyt
hyönteisiä ^ ;jal tuhfdutsy^
Osaks: näisrt^&irth 8^^^
eivät:; hanraj^«|ii?yWan^^
on. sllrry^^r;; kas^^^^
p u i t a , banaaneja, pitämään^ i b i h ^^
tarpeeksi karjaa, kanoja ym. .Tuot­teistaan
maanvlljeijä e l s a a -kovin­kaan
hyvläfhintoj» *m
JetuskU|tahhut«:et o v a t ' korkeat J a
tävaraiyiillBaht^Isvaar^ s u i i r l.
BrasUiaah o n . vuosien VarrtUa; s a a ­punut
j a saapuu edelleenkin lisää
suomalaisia siirtolaisia. ^- M e l k e in
poikkeUketta k a i k i l l a o h erittein V a ­loisat
luLsitykset tulie vaata m9^
sestäähBrasUiaäsa j ä i l t ä paitoi^^^l^^
usko omaan kestävyyteenä. Luja
(Ahto vie läpi h a r m a a n kIVien, sano­taan.
J a miksipä se e l pitäibi paiki^
kaansa täälläkin. Valitettavasti o n
v a i n todettava, että • k i e l i valkeudet,
e r i l a i n en ilmasto, vieras ympäristö ja
lesta. "Työtätekevien Ja kansojen vieraat tavat lopulta johtavat h y v in
vöhna". s a n o t a a n M a a i l m a n ammfitti- ^^'^c'^ osalta kotimatkaan. Uselm-yhdlstysten
Uiton Julistuksessa A m ' '
mattiyhdlstysten I I I maailmankoh-rrr.
däntöä va'staah, r a u h a n puolesta K o ­reassa
Ja koko maailmassa".'
gressin kooUekutfiumlsesta Wiehissä
tv. lokakuussa, " o n p a l j o n i^urempi
n i i d e n vihollisten voimaa. riVötäte-kevlen
yhteistoiminta on h y v i n v o i n ­n
i n , vapauden j a rauhan tärkeUi
e h t o ! " "Novoje yremja" kU-joIttfia.
että " M a a i l m a n ammattjiyhdlstyöt^n
l i i t o l l a on s u u r i osansa kansojen r a u -
hanpuolustusliikkeen kehittämisessä
koko maaihhassa. Suuri merkitys on
sen osallistundsella Euroopan niaiden
työläisten ^ yhtelstoimhinäh 'järjestä­miseen
Länsi-Saksan r e m l l i t a r l s p i m l s -
t a Vastaan. M a a i l m a n ammattiyhdis­tysten
Uitto j a sen.eUmet y a a t l y a t v a l -
täVbimaisesti sodan lopettamista K o ­reassa
sekä MalaljUia Ja I n d o - K U -
haijlk". ;•
itäikkl k i i s t a - tai ratkaisemattomat
kansainväliset' kysyttiykset Voidaan
rattcaista aisiastakiinnostuneiden m a i -
deh kesken. Jos k u m m a l t a k i n puolen
on'hjrvää tahtoa näiden kysymysten
ratkaisemiseen. "Izvestija" k i r j o i t t a a,
ett^ "Järkähtämättömässä tahdossaan
saaiää r a u h a säilytetyksi neuvostokah-
'isi^ftäimkttaa''ykd
väl&tä rauhahpuolustuslUkettä Ja e h -
dotustovUdeh suurvallan r a u h a n l i i t on
solmimisesta".
miesa tapauksissa u u s i l l a s i i r t o l a i s i l la
on melkein olemattomat tiedot siltä,
mikä heitä uudessa kotimaassaan
odottaa. Kotoa sUtä, mikä- heitä
uudessa kotimaassaan odottaa. K o ­toa
lähdettäessä myydään maat ja
taot. Muutaman k t i i i k a u d c h olcstos-l
u n Jälkeen uudessa maassa tuskin
vn jäljeliä rahoja iialuumatkaa var­ten
j a Suomessa o n taas aloitettava
{Justa. Tästä o h olemassa lukuisia
esimerkkejä. Ilmaston sopivaisuu­desta
suomalaisille monet täällä vuo­s
i k a u s i a olleet ''tierVaskannot'' selit­tävät,
että kyllä suoinalainen sen
kestää, mutta useitA kuukausia kes­tävä
kuuma Ja rtini^ssateinen kesä
korkeine . ko8t«v«prösehtt€lneen oh
monelle osoittäuiimut yitybimaiseksi.
Paremmassa asemassa tässä s u h'
teessä ovat R i b a korkeammille &eu<
duiUe asumaan asettiihect. Niiiläkln
seuduilla o n kesääikaah päivällä kUu<
maa, yöllä lämpötiia laskee huomat­tavasti.
' v
RioÄsa sekä muutamissa mUissa
Ocaupungeissa suomalaisia to
valpicuyaajliia,'kontiivi^äa^^
p e l i j c i n a , kielten opettajina, auto-monttööreinä
J a h y v i n monet ansalt-cpvat
[ toimeentulonsa hleirojiiui, M u i s .
n o i n SOO. l i t ^ u m ^ k sitä p a i t s i valh'-
i^telee huome(tt|va^ vuosi vuödeita.,
\i LiikealaUai '^i.:p,\f. m c n t a k o a n .suo­malaista,
silliä, ,^lilif;nrylityvältä vA^-
ffUtaan erlkoistJE».«9peutumIsky^a tä-käläfslhi
oloihii^Jlji siUk pati^rp9rt]U-,
jcralliikielen l^y^h^UltJi^minan o n i ^ ^^
simmälnen ^ t o , \ ^ ' ) n ^ täjr^ämfhcn
puolestaan yaj[\l,M;ViSc^n vuojijen^ples-r:
k e l u n tässä h j p ^ v ^ .(Muu^tmftt^Sra'!
siUaan saapudfift, s u o m a l i l M t ovat
h e * l tänne t u l i u a a n yrittänet Itsenäi­sesti
Ulkealalla, mtitta.useimmat ovat
cpäonnlstuiij^ip.oyatpa Jopa menet-;
täneet m u l t a n a a n tuodun^ pääomah'
kokonnan. Na[ipi|rimastamme Ruot­s
i s t a tänne M a p u v a t l U b i m l e h e t ovat
s u o m a l a i s i a : «dulilsemmaesa asemas­s
a sikdltkin, '«tt^' ruotsalQlsUla « r .
Brasiliassa^ u s e i t a ' * h y v i n k i n suuria
yrityksiä, JöJssiv ;yastatulleet voivat
saada toimen J ^ s i t en rauhassa tar­k
a s t e l l a mitä mahdollisuuksia iicIUä
tässä maassa o n . '
Huomioikaa nämä
KUORMA-AUTO
TARJOUKSET
M c L E O D I L L Ä
: : . > : . „ : . . , •
Torstaina,teak. n p. — Thurs<iay^Jujric,4I,,1953 j . . . $iyu^»§mf$w4
—::V-vXr'•:!^'Oi'i'.'i -^'^"4.-l-'-':MMl':ki'' ' ' '
t a e r i p u o l i l l a B r a s i l i a a o l e v i s t a suo­m
a l a i s i s t a T n a l n i t t a k o o n Klabii^-^yh-tlött
palvclHluiessa Parooa-valtlos/a
p a p e r i - j a IselluICJEatentaalla tyris-
: kentelcvät. J o l t a s l b l l a o n m o n t a per­hekuntaa.
€amat»n o u kolme suo­m
a l a i s t a Insinööriä j a y k s i geoloogi
työ;ketmclly|; ,BrasUlas&a Jo uBcan
vuoden ajan'. S^ilpmalalsten koko l u -
kumfiärb&cä Brnsp^aesa e l I l m o i t t a u -
tumispakon ö,^^^*'"^'^''''* l ^ ^ i i^
: t a r k k a a tietca;^m\itta lähetystön l i e n -
,kilö:.nTtlstoh rau^hi'li«nfec heitä
-f.
ARVO WALLIN:
• § • •• ItuusKunnan
ana -liitossa
KAUKANA KESKI-AASIASSA
PIENI HUOBIA1JTUS
Ennen kuin Jatkan varsinaisen
matkakertomukseni kirjoittamista,
p3rydän tehdä l u k i j o i l l e pienen huo­mautuksen.
Tämä johtuu sUtä. että
minuUe eräs matkakertomustani l u k e ­nut
toveri huomautti, että miksi en
k i r j o l t a niistä puutteeUisuuksista, J o i ­t
a NeuvostoUitossakin vielä yaiinasti
näkee. Näin saattaa mielessään aja­t
e l la ehkä Joku tohienkki l u k i j a , joteii
kysymys o n näin k i r j a l l i s e s t i k in a i n a ­k
i n lyhyen'-vastaamisen arvoinen.
Sanoisin, o n Itsestään selvää, että
ei Neuvostoliitossakaan voi vielä k a i k ­k
i o l l a aivan valmista. Tästä ovat
pitäneet huolen erikoisesti k a p i t a l i s ­tisten
maiden lähettämät armeijat,
jotka useaan otteeseer^ ovat lähteneet
kukistamaan ensimmäistä työläisten
valtiota. Aina heidän o n t o s in käy­nyt
yhtä huonosti, mutta arvaama­tonta
tuhoa j a häiriötä he ovat N e u ­vostokansan
rauhanomaiselle työs­kentelylle'
aiheuttaneet;
O n myös syytä-muistaa, m i t e n V e ­näjän
työläiset ottaessaan v a l l a n kä­siinsä,
saivat.rakentaakseen tsarismin
kahleissa erittähi takai>ajulseksl jäär
neen. ensimmäisen maailmansodan ja
vallankumouksen .tuhoaman maan.
K u n sitten rauhanomainen työsken­tely
pU saatu alulle, aloittivat, E n g ­l
a n n i n . Ranskan, J a p a n i n , A m e r i k an
Puolan Jne i m p e r i a l i s t i t sotilaallisen
hyökkäyksen nuorta Neuvostomaata
vastaan. Salaa, varkaiden tavoin lä­hestyivät
nämä "sivistyneet" rosvot ja
laskiyat sotajoukkojaan Venäjän a l u ­eelle.
Tulos tästä oU k u i t e n k i n selkä-saima,
Joidca saamista he ehkä vielä­k
i n ihmettelevät. Vielä tämänkään
Jälkeen ei rauhanomainen työskentely
NeuvostoUltossa saanut J a t k u a k a u a n ,
sillä k a p i t a l i s t i t Järjestivät uuden r i s ­tiretken,.
— seurasi toinen m a a i l m a n ­sota,
jonka aiheuttamat valtavat t u ­hot
Neuvostomaalle, ovat meidän
kaikkien tiedossamme. v
Onko ik»ik«a tämän jälkeen l a i n ­kaan
ihme, v a i k k a työ Neuvostolii­tossa
Jossakin suhteessa o n kesken?
"Ei varmaankaan! Olisi väärin IShi^
summz&n. että NeuvostoUltossa on
IcaikU valmista, koska asia e i s i t en
ole. mutta mielestäni ne eivät o le
mainitsenlisen arvoisia n i i d e n jätti­läismäisten
saavutusten r l h n a l l a , J o ­h
o n m a t k a i l i j a Neuvostoliitossa vle-raiUessaan
joutuu tutustumaan. S a ­moin,
j o u t u u havaitsemaan sen, että
m i t e n siellä j a t k u v a s t i tehdään työtä
vUmeistenkin puutteiden poistamisek­s
i , n^tä havaintoa el v o i tehdä yhdes­säkään
kapitalistisessa maassa, vaan
päinvastoin Järjestelmä Jatieuvastl
synnyttää seUaisIa puutteita. Jotka jo
a i k o j a s i t t en NeuvostoUltossa o n I k u i ­s
i k s i ajoUcsI hävitetty. -
misML osoittautuu tarpeelUseksl,
v o i n tähän kysymykseen puuttua v i e ­lä
yksityiskohtaisemminkin.
KAVNTI TASHKENTILAISESSA
PUUVIIXATEHTAA8SA
J o edellisessä numerossa t u l i m a i ­n
i t t u a tämän tehtaan valtavasti m i t ­tasuhteista.
Joten tällä kertaa voin
kertoa v a i n näkymiä työskentelystä
tuossa tehtaassa Ja s en työläisten
elämästä.
' T Ä t ä a n 20,000; työläistä b^ö?kente-levät
3 vubjiossa sitoa, että aamu- j a
Iltavuorossa työskennellään 8 t i m t ia
Ja^yöyuorossa 7 t u h t i a , mutta: makse­t
a a n 8 t i m i i i s t a palkica 12% :11a kOT^^^
tettuna. Jokaisessa • vtunrossa. o h 20
m i n u u t i n ruoka-ajan lisäksi 10 m i ­n
u u t i n tauko täydellä paUcallaTyöl
Iäisistä 99 % työskentelee u r a k a l l a . Ja
o n heistä 75%. n a i s i a , sekä työläisten
keskl-ikä o n 25 vuotta. '
K a i k k i t e h t i a n k m e e t ovat neuvos-tolUttolaista
vkmlstetta J a huomatto-va
osa tashkentilaisen konerakeimus-tehtaan
tuotetta. Etoneiden pitkälle
k e h i t e t t y automatisointi teki mahdol-lisekä
sen, ,^ttä m e l k e i n k a l k i l l a työ­osastoilla
oU suhteellisen vähän työn­tekijöitä,
i i m ä pitkälle k e h i t e t t y a u ­tomatisointi
J a Jatkuvasti sama r a a ­k
a - a i n e tekivät mahdolliseksi. m m .
sen, etiä kutomossa/oll J o i l l a k i n käyt­täjillä
hoidettavanaan Jopa 48 kbne(r
t a , j o t k a "löivät" 200—220 iskua m i ­nuutissa.
JMm. nämä kutomakoneet
oUvat t a s h k e n t i l a i s t a valmistetta. Tä­mä
havaintoofune s a i n i i n k u t o j a A n ja
Ikosen k u i n a l l e k l i j o i t t a h c e n l t n tie­dustelemaan
ko. työntekijöiltä, että —
oUko tuollaisen konemäärän " p a i m e n ­tamisessa"
kiirettä. Vastauksena k u u -
l i m n i e i ettäkUi-että ei o l e l a i s i n k a a n ,
koska koneet käyvät l i y v i n r j a l ä n i än
havainnon voimme itsekin tehdä seu­ratessamme
heidän työtään.
Jouduimme näin siis tässäkin totea­maan,
että työn tuottavaisuutta Neu­vostoliitossa
kohotetaan korkeäUeke-hltetjnn
t e k n i i k a n avulla, eUcä n U n k u i n
esini. meillä SUomessa. puristamalla
työläisestä i r t i viimeinenkin " v e r i p i s a ­r
a " yksinomaan kapitalistien hyödyk­s
i . NeuvostolUtossa sen s i j a a n hyötyy
työn tubttavaisuuden kohottamisesta
koko kaihsa. Joka omistaa tehtaat ym.
tuotantoyäUneet. Samoin tästä työn
tuottavalsuuden kohottamisesta, hyö-tyy/
myöskin a i n a työläinen. Joka toi­mii
työn- J a tuotannon' uudistajana,
koska häneUe maksetaan, kuten l u i l -
kUlep NeuvostokansalalsUle, paUcka
sudrttetun työh mukaan. Tästä saa
seUtyksensä mm. se, että tässä teh­taassa
työläisten paUtat vaihtelivat
640 r u p l a s t a yU 2,000 r u p l a a n kuukau­dessa.
Yhteenvetona kiertokäynnistämme
.tamän tehtaan eri osastoilla sanoisin,
että n i i n työturvallisuus- k u i n muut­k
i n työolosuhteet olivat mitä par­haimmat.
J a Jatkuvasti tehdään työ-tä
nUden vieläkin paremmaksi saami­sen
ptMlesta. Tätä varten o n j o k a i ­sella
suuremmalla työosastolla oma
lääläirlhsä, j o k a sahras- J a tapaturma-hoidon
llsäkd työskentelee työolosuh­teiden
parantamiseksi. Tämä n i e r k l t -
see sitä, että suurhi Isa sairaus- Ja
tapatiirmatapauksista voidaan Jo e n ­nakolta:
ehkäistä.
TEHTAAN SAIRAALA M
T Y t i l ^ T E N ASUNNOT
Sen lisäksi, että suuremmilla työ­osastoilla
oU jontat lääkärinsä Ja p o i i -
k l i n l k k a n s a , o l i tehtaalla myös ohia
s u u r i ' s a i r a a l a , ; - Tutustuimme siihen
ystävällisen , nais-ylilääkärin opasta­ma.
J a saimme havaita, että siinä» o l i
k a i k k i mahdoUiset osastoi. T u U ^
m a i n i t t u a mm. kirurgiset osastot,
k u r k k u - , k o r v a - , nenä- j a silmätau­tien
<wa«totr slsätautiosasto, fysikaa­l
i s ta h o i t o a annettavat osastot, h a m ­mashoito
osastot, verenluovutus osas­to,
m o n i a e r i l a i s i a laboratoriolta, n a l s -
tautlen osastot j a «ynnytysc»asto. J o n ­ka
" t u o t a n n o n " k e r r o t t i in olevan 20
lasta vuorokaudessa. E r i k o i s t a mielen­k
i i n t o a valtuuskuntamme Jäseaet t u n ­sivat
hammashoitoa kohtaan, k u n h e
kuuUvat, että 2 k e r t a a vuodessa tar­kastetaan
työläisten hampaat j a l a i r
tetaan hyvään kuntoon, mikä tapah­tuu
täysin ilmaiseksi, kuten kaikki
muukin lääkärinhoito NeuvostoUitbs-
Kim-eltyänune s i t t en k a i k i l l a m a h -
loUisilJa osastoilla j a keskusteltuamme
potilaiden kanssa, t u l k i t s i eräs v a l -
tuuskuntamofe Jäsen, — ehkä meidän
k a i i d d o i mlelessä< U i k k u v l a ajatuksia
sanmnalla: "kyUä kelpaa Neuvos­toihmisen
tehdä työtä, m u t t a kelpaa
Sen s a i r a s t a a k i n " , Havaitsinune' to-deUakln
selvästi sen, että I h m i n e n on
Neuvostomaan arvbkkainta omalstiut-ta..
.'^ V / /• '/^a.V,/V
T e h t a a n työntekijäin asunto-oloista
saimme kuuilar että melkein k a i k i l le
työhtekijötlle' o h tehtaan ' puolesta
asunnot j a lisää v a l m i s t u u Jatktiyastl.
Myös omakotirakennustoiminta on
tehtaan piirissä erittäin laiajaa Ja t u ­kee
tehdas» sitä sahiahlaisestl
M i n s k l h autotehdaskin, j o s t a Jo a i k a i ­semmin
olen kirjolttahut. Tehtaan
varaamissa asunnoissa nuiksetaan
vuokraa palkan mulman siten,; että
paremplpaUckalsetmaksavat enintään
1 r u p l a 20 kopeekkaa heUömetriltä, ja
pienempl];>alkkalsei alle r u p l a n neliö­metriä
kohden. O n . k u i t e n k i n Vielä
huomioitava, eitä asuntopinta-alaa
laskettaessa ei huomioida keittiötä,
kylpyhuonetta, eteistä, komerolta jne.,
Joten niistä e l makseta vuokraa l a i s b i -
kaan kuten meillä.'
YHDESSAOLÖTILAISIJVS
K o k o päivän kestaneen klertokäyn-tlmme
päätteeksi, meine oU Järjestet­t
y yhdessäototilalSuus tehtaan työläis­ten
kanssa erääseen tehtaan ruoka­loista.
Se öU tilaisuus. Jota e i unohda
mjUoinkaan. l i s n ä oU myöa tehtaan
Johtaja, Joka väUttömän tovcrilUseUa
esiintymisellään ei v a U o l t t a n u i aino­astaan
valtuuskuntamme naisjäseniä,
vaan me k a l k k i liavaitislmme hänessä
suuren i h m i s e n . Vapaan keskustelun
muodossa vaihdoimme ajatuksiamme
pienistä henkUökohtälsi^ kysymyk­sistä
atoa kdeo l l i m i i i k u n t e a käsitta-v
i i n kysymyksUn : a s t i . Erikoisesti
salnmic. havaita, että nälda» l<län
tummasijmälsten naisten j a m i e s t en
ajatukset taytti kysymys r a u h a n t i l an
turv£(amlse8ta maailmassa,
?Aileliirjbittamse»eeh >,tekl "lämpi­män"
vaikutuksen se, k u n s a i n tbj^eta,
että nämä k a u k a n a ' K i ^ - A a s l j a s s a
työskentelevät kutomatyölälsei olivat
täydeUisesti selvillä niistä kysymyk­sistä!^
joäca ovat tällä k e r t a a ajankoh­taisia
Suomen kutomaiyöläisllle. H e
tiesivät, m i t e n kutomatyöläistenam-matUUsta
Järjestöä <m r y h d y t t y s a ­manaikaisesti
hajoittamaan, k un
työnantajien b y ö m y s kutomatyöläi-siä
Vastaan voimistuu; He tolvbtiivat
p a r h a i n t a menestystä. slUe taistelulle,
j o t a Suomen kutomatyölälsei käyvät
rivicnsä yhtenäisyyden puolesta, j a
r a u h a n turvaami^eiui kbko n m i l m a s -
sa. •.
Muistoksi vierailustamme tässä
tehtaassa, sahnme jokainen paketin
kainaloomme sitä kangasta. Johon
valtuuskuntamme naisjäsenten silmät
tehdaskierroksella ollessamme eniten
" p a l o i v a t " .
Vielä seuraavallakaan kerralla en
jätä näitä Idän tummatukkaisia j a
-silmälslä n a i s i a j a miehiä, vaan k i r ­j
o i t a n käynnistämme Taiäikentin l ä ­hellä
olevaUa koUioositilaUa j a vähän
m u u a l t a k i n . ' ' ' Jattcuu.
'795
'395
550
'50 Ford • - -
1 tonnin "Express" '
'44 Ford
3 tonnin "Stäke"
'51 lihiaines -
% tonnin "I^aner
'47 Mercury - '975
3 tonnlh' kti4ibtrokl
'47 Meremy - '695
3 tonnin "Steke"
'51 G ; M : C . - '1895
4 tonnin kftalotrolM .
'51 Pbntiac.<,'1295
"Sedän delivery"
'49 D ^ e • - '965
'1 tonnini
(Nosto M teriikslnen kori)
Z SUOAfALAISTA MYYJÄÄ
Charles AUtalo ja Jack Pulkkinen
BE;TTEIR i5S£D C A RS
PVMi^Vt 3'51Ö0
SUDBURY
M clL (
71CEDABaT.
Koukku pojan silm^^ r«S-^f
luomensa lähes tumiiiir. ']" .1
D r a n t f o r d. ^ isxs. A. h. F } i U l i ^ » i i ^ ' ^ ^ «t
p a l a t t u a k o t i i n s a vUmp äumvJ^^daeli^fil
h a v a i t s i hän lO-vuoti^uin/jpolljpAnsa , .. J,
E l w o o d l n siUnäluomessa <'OSfi:
k u h " 1 r ' j ' , f «
. P o i k a oU^cUut kävelyllä loenfe^Sl*^
naUa, Jcssa tcjsQt pojai /cabusuvat . 1
hcltto-ohBeUa. ' Erään pbjan-^jpju
täessä o n k e a a a - t a r t t u i ^ .iiJukStt Q " . j
woöd.n iOmäluomeen. Onfeen 9^^^,^^^'
k a t k a i s t u n " J o n k a Jälketn palkÄ.metU' ' '
ko>lln£ä, Lähes t u n n i n eDU k o » ; . ^ L!!^
oUa.s.i.l.m äl•ii omessa e n n e n k u i n l.ä äik »ä»r4i0 . -r;> t c J- (. i^Cl : i r r o l t t i s e n , . . _ , .
- «tv.y.;*-»,^ t - T ^ i - o * ; ^ '1
^^aSvgj
^'•'-1 «iii
B
M:
•M-PIONEER
KANANPOIKAIK
ALOTTAJA
(11-16)
KEHITTÄÄ:
o luustoa
e ruhoa
• tuotanto Jcykyä
o terveelliset Bul'a tusöUmot.»
VARMENTAA . . . ^ \J
tulevaisuuden ruökInt«ii«|«tlCT^M|
Ja korkeaa mtmätuoilutloa
mi
PELLETIT . . . , . j
säästää rehun haaskuja ^ t >
Käyttäkää ruokinnassa'I»loneerTB? ^ . „
nanpolkali» kasvattajaa Ja'kehtttaicä&.>!r«.^< |
kananpojistanne Isoja hyvftn ruhoista r> |
nuoria kanoja, ' ' ^ ^.* • «AottiijG *o ' '|
Ostakaa (eldän Fl0|wer4|uWl^B|)^iir•^^
kasvatusmäskltt tai pcll^tojä UflOMr! '
COMPANY '
Pioneer Ja Cock Ö' the North liehuja
RUISJAUHOJA ' i^nmtni .1?
JOHN b ^ E maanviljeljivium^tal. •
Puhelin 6.642i
66 Elm St. W, - Sudbibjr
IKKUNAN; ja OVEN
KEHYKSIÄ
SISÄ. ja UUCO-OViA
Olemmee xpertUä alallamiiie. VäUtämae Pshel-.'''
Ute Ja Arborito-levyjä sekä maalla. ' ;
SUDBURY PLANING MILLS
n. o. HROMLAK, omistaja
812--820 MABTINDALE KD. PUHELIN «-6771 SUOBITBT
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
KULKUVUOROA
HALIfAXlStA
suoraan GÖTEBORGIIN, RUpTSnijr
ST0CKHOLM''-LAIVALLA
^ y S K U U N 23 P. — LOKAKUUN 20'P. '
''ÖRIPSHOLM^-LAIVALLA
t ' ' JOULUKUUN 5 P : "
i
'ii
tn
Suoiä ja vaivaton rjeitti matkustaia j^uomeen'^.^
Maikiistaessa canadalaisesta satamasta, eivai St^o-l .
m^n kansalaiset tarvitse minlräänlaista viisumi|^;M
ainoastaan voimassa olevan passin. ' ' v ^
Eijikoisen suosittavat kulkuvuorot vasta äskettailiv
C^nadaan tulleille suomalaisille; joilla on vaikeltäij'^'^
sa|pda Yhdysvaltain kauHakulkuviistunla. ' ' '
' Tilatkaa hyttipaikkanne nyt!' ^
. PALVELUKSEMME ULOTTUU RANNASTA
- RANTAAN'
VAPAUS TRAVEL AGEIhiCY
BOX 69 StroBOBY. ONTABip.
s- '
ip
MM
tr
AO-.