Vapaus, October 23, 1951

              Sivu 2 Tiistaina; lokakuun 23 p. — TuesdayJ Oct, 23,1951
tUBBBTS}: Jjtulependent
OBSan of; Fbjnlsb Canadians. Es»
tatdlabed Nov. 6, 1917. Authorized
08 second class 0iail by the P o ^
Qfflca Oepaztment; OUawa. Pub-liahed
thrlce veeUy: Tiieeday»,
HmnsdayB and Saturdays b ; Vapaus
Publishing Company at 100-102
Elm et. W., Sudbuiy. Ont., Canada.
Teleplioncs: Business Office 4<4284.
Editorlal Office 4-4265. Manager
E. Bvkfh Edltor W/Eklund. Alailhig
address Bot €9. Sudbtiry, Ontario.
Ad vertlsing rates upon ajTpllcattos.
Itanslatlon free of charge^_^
TILAUSinNNÄT:
Canadassa: l vk. 7X)0 6 kk. 3flS
• ' 3 kk. 235
YhdysvaUolasa: 1 vk.BM 6 kk. A30
^uomegsa: I vk. 6£0 6 kk. W75
* Kansainväliset lait ja sopimukset
' 'Kansainvälisten; lakien ja -sopimusten kurssi on viimeaikoina, ko*
V • honnut. Me puolestamme kunnioitamme kansainvälisiä lakeja ja sor:
pimuksta sekä katsomme, että jos tasa^arvoisuuden pohjalla vapaiden
maiden välillä tehtyjä sopimuksia mielivaltaisesti -rikotaan; niin se
johtaa anarjciaan ja villin viidakon lakiin, missä voimakkaat murs­kaavat
heikommat.
Mutta kun Y K : n Turvallisuusneuvoston Britannian edustaja sir
GIadwynJebb puhuu närkästyneenä siitä, että -mainittu elin hylkäsi
Iranin asiassa lakiin perustuvan hailinnan, ja Canadan ulkoministeri
"Pearson antoi ymmärtää, ettei hän ole kiintynyt Egyptin ja Britannian
' y^^ sen vuoksi kun Egypti on
>riIdcomit kansainvälisiä sopimuksia, niin heille voidaan palauttaa mie-
; ; leen r a a ^ Joka teistä on synmtön, hän heittäköön en-v
"simmäisellä kivellä.
o' Puuttuma lainkaan tässä yhteydessä sen paremmin Iranin
kuin Egyptinkään kysymysten yksityiskohtiin — ja ihmiskunnan
j enemmistö on sitä mieltä, että mainitoilla -mailla täytyy olla itsemää-
^ ''fäämisoikeus omien rajojensa sisäpuolella — meidän sietää palauttaa
^mieleemme, että Iran ja Ef^ypt eivät suinkaan ole sen synnillisempiä
kansainvälisten lakien ja -sopimusten rikkomisessa kuin ovat eräät
niiden syyttäjämaat.
* r - - Ottakaamme ensiksi Turvallisuusneuvoston jäsenvallat tai niiden
enemmistö. Eikö V K : n Turvallisuusneuvoston säännöt nim^omaan
säädä, että Turvallisuusneuvostolla ei ole mitään oikeutta sekaantua
niinkään maan sisäisiin asioihin — ja että kaikille "syytetyille'' tulee
antaa tilaisuus itsensä puolustamiseen ennen kuin Tur\yallisuusneu- •
vostoTyhtyy mihinkään toimenpiteisiin niitä, vastaan? Eikö tämän
;^ kansainvälisen lain henkeä ja kirjainta ole julkeasti^fikattu esimer­kiksi
Korean Kansantasavallan suhteen? Jos Y K : n k o v a l t a on las­kenut,
mihin sir Gladwyn Jebb närkästyneessä lausunnossaan viittasi,
niin se ei suinkaan johdu siitä kun Turvallisuusneuvosto nyt kieltäytyi
'Sekaantumasta Iranin sisäisiin asioihin, vaan siitä, kun Y K : t a on sen
-perussääntöjen kirjainta j a henkeä loukaten käytetty Korean sisäisiin
asioihin sekaantumisen peittona!
^^^^^^ij^^ Pearsonin ylitsevuotavaan kiitoshymniin kan-isainvälrsten
sopimusten pyhyydestä, niin tässä yhteydessä on hyvä
palauttaa mieleemme Ottavrassa äskettäin tehty sopimus, minkä pe-
^ 'nisteella, niin on julkisesti ilmoitettu, Yhdysvallat aikoo liittolaisineen
«.mielivaltaisesti muuttaa Italian rauhansopimusta vaikka se on sel­västi
kansainvälisten sopjfnusten rikkomista. Kysymys ei tässä yh­teydessä
ole suinkaan siitä, pitäisikö Italian rauhansopimusta muuttaa
jtai eikö pitäisi, vaan siitä, tehdäänkö nämä mahdolliset muutokset ko.
rauhansopimuksen määrittelemällä tavalla. Ja kun mr. Pearson ei ole #
protestoinut tätä Italian rauhansopimuksen rikkomisajatusta, puhu­mattakaan
nyt Jaltan *ja Potsdamin sopimusten rikkomisesta, niin
t kansainvälisten so*pimuspyhimyksen kehä ei oikein tahdo sopia hänen
1: päähänsä; Yanhaj suomalainen sananlasku esim. sanoo, että "mitä
* isot edellä,' siiU pienet parkuen perässä"." '
Tervehdys "KipinäUe" (Spark)
; Kuten viime torstaina lehtemme "Club News'' osastolla julkais-
^Justa kirjoituksesta '-Nettrldeas, and L i f e " on nähtyy Toronton Yritys
' on ryhtynyt julkaisemaan monistettua lehteä joka tunnetaan Spark-mimellä.
Tämä sellaisenaan on merkkitapaus, jonka johdosta sietää
"onnitella Yritystä. Sen lisäksi tässä yhteydessä tulee esiin eräitä
toisiakin hyviä puolia. *^
' Sparkin toimitus ei halua pitää kynttiläänsä vakaq alla, vaan
"antaa sen loistaa kalkille". Niinpä on Sparkin ensimmäinen numero
I lähetetty liiton muille seuroille ja myös Vapaudella. Kaikkien vähän-
; kin tasapuolisten henkilöiden täytyy myös myöntää, että Sparkin en-
' simmäinen numero on kunniaksi tekijöilleen joten sitä kelpaa kyllä
' lähettää muillekin, eikä vain Yrityksen jäsenille joita palvelemaan se
^ on perustettu. Me käytämmekin tilaisuutta hyväksemme lausuak-
• semme onnittelumme kaikille niille, jotka ovat tämän asiallisen ja mie-
^ lenkiintoisen Spark-lehden ensimmäisen numeron valmistaneet. Sa-
" maila toivomme, että Yrityksen jäsenistö puhaltaisi yhteisin voimin
> tähän juuri syttyneeseen'Kipinäänsä", jotta siitä kehittyisi loimuava
• " l i e k k i " työväen urheilutoiminnan edistämisen hyväksi.
I - . • •
• . Nuoret ovat aina nuoria, joilla on tarmoa käydä kaksin käsin kiin-
' ni edessäoleviin probleemeihin. Erikoisen ilahduttavaa on se, että mis-
• sä nuoret itse tarttuvat tosimielessä toimintaan, siellä kehittyy uusia
> ajatuksia ja myös uusia toimintamuotoja. Yrityksen "Spark" ja tätä
l asiaa käsittelevä kirjoitus mikä julkaistiin viime torstaina Vapaudes-
• sa, antavat tästä hyvin käytännöllisen esimerkin. Onnea vain toi-
••: minnallanne tytöt ja pojat! Älkää antako periksi silloip kun tulee
=; eteen vastuksia, joita myös on odotettavissa, sillä herrat ja narrit työ-
'väenlitkkcen kansoittaisivat jos toimjjita olisi helppoa ja aina myötä-
^tuuleen purjehtimista!
X- Meillä vanhemmilla on taipumusta omahyväisyyteen siitä kai-illcesta
mitä olemme nuorelle polvelle "opettaneet". Aina ei huomata
usitä tosiasiaa, että tämä "opetuskysymyskään'' ei ole mikään yhden
*suunnan tie. Me olemme kuitenkin vuosien varrella oppineet nuo-
^remniälta polvelta yhtä ja toista — ja mitä Bjjpmmän kehittyy tässä
^'maassa syntyneideri jä kasvaneiden suomalais-canadalaisten järjestö-
^ toiminta, sitä suurempia opetuksia me tulemme •saamaan, jos vain k y -
»^kehemme niitä sulattamaan vastavuoroisuuden perusteella kuten tu-
Jllisi. Mainittakoon tässä yhteydessä yksi kieltämätön tosiasia.
^Kun C S J : n hyväksyi muutama vuosi sitten sen oikeaksi osuneen kat-
*sahtokannan, että lasten toiminnan perustana ja .kulmakivenä tulee
"^^olla suomenkielen opetus, hiin tämä ei suinkaan ollut jonkiih vanhan
«järkikankiin ilmasta tempaama viisas keksintö, vaan yksinkertainen
}• toteamus, että tässä maassa syntyneet ja kasvaneet siiomalais-canadä-
IJlaiset kunnioittavat ja arvostavta kuolemattomia kulttuuriperintei-
^ftämme ja siksi opettavat miltei poikkeuksetta kolmannellekin sukupol-
J velle äidinkieltaaime; Tämän-tosiasiän todettuaan, CSJ teki johdon-
• mukaisen johtopäätöksen suomenkielen opetuksen suhteen, mikä avaa
1^ laajat toimintamahdollisuudet lasten keskuudessa.
I Nyt näyttää siltä, että opiskelutyöhön «kiintyneet Yrityksen"ki-iiipinäläiset"
ovat kiinnittäneet niin vanhempien kuin nuorempien huo-r/
mion erääseen erittäin tärkeään kysymykseen — nimittäin siihen, että
f ^'Järjestön" ja " L i i t o n " suhteet on pidettävä mahdollisimman läheisinä,
-;.että niiden edut ervät missään törmää vastakkain, vaan, että autta-
'^^malla toinen toistaan ja toimimalla mahdollisimman läheisessä vuoro-vaikutuksessa
ja yhtenäisyydessä saadaan kalkkein parhaita tuloksia.
E i ole liioittelua kun sanomme, että monet meistä vanhemmista
i^nrpimme ottaa tästäkin asiasta oppia näiltä nuorilta, jotka näkevät ko-
,*konaisuuden ryhmäetujen y l i ja käsittävät, että kokonaisetu on lop-
|!;pujen lopuksi eduksi.
Velj^ tervehdyksemme "Kipinälle" (Spark).
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mfs. HU|a xsmäUi, N a lm Centre,
Ont., täyttää tJt. 25 pnä 60 vuotta.
iin. Uilda Ilänninen, Potsi llle,
Ont., täyttää 7C vuolta tJ£. 25 pnä.
Mra. Alva ilnittarJ, Eamla. Ont..
täytti t.k. 19 pnä 60 vuotta.
Aleksi Koivunen Chicago Minelta,
Ontftäyttää huomenna, keskiviikkona
70 Vuotta. .
Duplessis valmistelee lakiesitystä
jolla tuhQttaisiin unioidejd vapaudet
Mitä muut sanovat
H E N G E L L I S E E N Pi(AMAJAAN
K E N R A A L I : P E R K E L E RAUIIOI-T
E T A A N - K O M M U N I S M I " S I E L U N -
V I H O L L I S E N A »
Wa8hincton. — Presidentti T r u -
man on nimittänyt Yhdysvaltain
kenttäjoukkojen päällikön, episkopa-lisen
(katolinen uskonlahko joka kat­soo
ettit piispoilla yhteisestä, eikä paa­villa,
on ylin Valta kirkossa) kenraali
Mark W. Clarkin Yhdysvaltain en­simmäiseksi
lä'hettilääk8i Vatikaaniin,
siten uusien vuonna 1868 päättyneet
diplomaattiset suhteet paavin valtion
kanssa.
Vliitehousesta. tiedoitettlin presir
dentin tämän toimenpiteen perustu-I
van hänen uskoonsa, että niin laa­jemmat
kansallisedut kuin "diploma­tian
Ja humaanisuuden tavoitteet­k
i n " tulevat täytetyksi tämän nimi-tuksen
kautta, j a e t ^ polamaanlnen
välittömään diplomaattiseen yhtey­teen
Vatikaanin kanssa "auttaisi tais­telun
ko-ordlnointia kommunismivaa-raa
vastaan"... — Walter H , Wag-goher,
New York Timesin uutistie-dossa
lokak. 21 pn^. .
K O R E A N 8 0 T A S E N 8 U U R I V
Mikä sensurointi tahansa- on vas­tenmielistä
vapaassa yhteiskunnassa
. . . Mutta kun sensuuria käytetään e-pämleUyttävlen
uutisten pidättämi­seksi
yleisöltä, varsinkin kun tosiasiat
ovat jo vihollisen tiedossa, muodostuu
sensuuri i l v e i l y k s i . . . M a a l i s k . 17 päi-vä^
tapahtumat PrUicess Patrician
rykmentin levähdysleirlllä salattiin
yleisöltä y l i viiden-kuukauden a j a n . ..
Tänä kohtalokkaana päivänä tuli nel­jä
canadalaista sotilasta sokeiksi ja
kuolivat Juotuaan hedelmämehun,
kelttospriin ja kengänkiilloltusvoiteen
sekoitusta. Viisi lähetettiin lisäksi
sairaalaan. Samana päivänä ryhmä
canadalalsia ja brittiläisiä yrittivät
raiskata erään korealaisen naisen.
K u n heidät ehitäistlin yrityksessään
tappoivat he pommeilla kolme korea­laista
j a haavoittivat neljää muuta.
Maalisk. 27 pnä ' laaU Canadian
'Pressin kirjeenvaihtaja B i l l Boss näis­tä
asioista uutistiedon... Se ei saapu­nut
koskaan perille. Sen sijaan kir­jeenvaihtaja
joutui häväistylcsen koh­teeksi
Y K : n julklsuusvlrkaUijain t a ­holta.
Häntä nhnltettlln "kapinalli­seksi"
Ja tehtiin yritys hänen karkoit-tamisekseen
Korean sotanäyttämöltä^
Tämän uutistiedon todellinen koh­talo
on vieläkin kummallisempi.'Ko­rean
pääsensori hyväksyi sen taktilli­selta
kannalta katsoen mutta siirsi sen
hyväksymisen Tokion päämajaan,
saadakseen siellä Canadan armeijan
hyväksymisen. (Se tosiasia, että K a u ­kaisessa
Idässä vallitsee kaksinkertai­nen
sensuuri, yksi Koreassa j a toinen
Tokiossa, el ole yleisesti tiedossa kos­ka
sitä koskevat iausimnot on joskus
sensuroitu.) Tokiossa uutinen alis­tettiin
Canadan armeijan julkisuus-virkailijalle,
miehelle jolla ei ole m i ­tään
kokemusta vastauunalaisuuteen
ja sensurointiin nähden. Hän kiel­täytyi
hyväksymästä sitä ja n i i n se lä­hetettiin
armeijan päämajaan: Otta-waan.
Siellä se lepää!..
Ensimmähien tieto tästä raiskaiisy-rltyksestä
ja murhlsEä iski canadalai-siin
kuin kyhnä suihku elokuussa kun
miehet olivat sotaoikeudessa rikosten­sa
johdosta. Paljon sitä ennen oli
kommunistien radio Pekingissä käyt­tänyt
hyväkseen tätä tapausta, mikä
oli myöskin kerrottu etelä-Korean leh­dissä...
Jälleen tätä kh-joitettaessa syysk.
puolivälissä, ön etelä-^prealaisten kes­kuudessa
huhuja toisesta raiskausta-paiiksesta
ja nämä huhut ovat ajautu­neet
Canadaah.. . — MacLean's M a ­gazine,
Toronto.
Irakissa vaaäitaan
Öljyn kansallistamista
Bardad. — Iralcln puoluejohtajien
yhteisessä tiedonannossa tJc. 16 päi­vältä
vaadittiin Iso^Brltannlan Ja I r a ­k
i n välisen sopimuksen kumoamista ja
Irakin öljyteollisuuden sosialisoimista.
Nämä puoluejohtajat edustavat ää­rimmäistä
oikeistoa, kansanrintamaa
Ja kansallista demokraattista puolu­etta.
Tiedonannossa kehoitetaan Ira­k
i n kansaa ottamaan huomioon uuden
Imperialismin raskaat kahleet Ja vie­raiden
hierrojen valta, mikä kuvastuu
Keski-Idän "puolustussuunnitehnaa"
koskevasta viimeisestä ehdotuksesta.
Nykyinen Iso-Britannian Ja Irakin
välinen sopimus . allekirjoitettiin v.
1930 25 vuodeksi. Sopimuksen perus­teella
Iso-Britannialla on oikeus käyt­tää
kahta tukikohtaa ja sijoittaa jouk­koja
niiden läheisyyteen.
Montreal. — Combat-lehdessä' j u l ­kaistussa
L P P : n maakunnallisen j o h ­tajan
Gui Caronin ^allekirjoittamassa
artikkelissa sanotaan, että Duplessisln
hallitus valmistautuu esittämään
marraskuun 7 pnä lainlaatljakunnan
istunnossa lakiesityksen. Jonka tarkoi­tuksena
on vahaan unioUikkeeh täy­dellinen
tuhoaminen maakmmassa.
"Meillä on varmoja tietoja"; 'sanoo
Caron, "siitä.että tämä lakiesitys on
paljon pahempi kuin vastaavanlainen
Taft Hartley-laki Yhdysialloissa. Tä­mä
laki tulisi antamaan Duplessisille
oikeuden muuttaa kokonaan Johto t i -
nloissa, asettaa omat kouluutetut asia.^
miehensä valittujen .hcnkiiaidea t i ­lalle.
Edelleen lain tarkoitulawna on'
unloiden lakko-oikeuden kieltäminen."
"TYÖRINTAMA"
: XdeHämainlttu työväenjohtaja sa­noo;
el tä lakiesitys tehdään "kommu­nismi
vastaisen" taistelun nimessä,
mutta todellisuudessa se on Ouplessl-sin
yksi yritys alistaa unlot kanta­päänsä
alle ja rakentaa Quetieciin
"työrintama", joka toimii hänen mää-räystensä
mukaisesti.
"Kommunismin vastustaminen"
palvelee monia tarkoituksia, sanoi C a ­ron.
"Sitä käytettiin verhoamassa
sillan Jokeen putoamista Ja sitä käyte­tään
peittämässä unloita' vastaan
suunnattua hyökkäystä."
Caron ^varoittaa Quebecin työläisiä,
etteivät antaisi pettää itseään "kom­munismin
vastustamisella". Kaikki
työläiset jotka toimivat yhtenäisesti
etujensa puolesta on luokiteltu "kom­munisteiksi"
Duplessisin Ja hänen e-dustamiensa
työnantajien toimesta,
hän selostaa työläisille.*
Sän muistutti myöskin sUtä, kuinka
Ouplessia myytti katolisen unlon joh­tajia
' "sapoteeraajlksi . ja vallanku­mouksellisiksi"
sen takia, että he tuki.,
vat asbestostyöläisten milltanttista:
Jakkotaistelua.-
•Uusi'lakiesitys on •viimeinen siinä
työlälsvastalsten hyökkäysten sarjas­sa,
jolla '.Duplessis on pyrlcinyt saat­tamaan
voimaan :• työläisvastaiset l a ­kinsa
viimeisen neljän ^vubdeii aika­na.
' • '.' \
Caron myöskin muistutti, että se
oli L P P joka ensimmäisenä nousi vas­tustamaan
Duplessisin. työläisvästais-ta
lakiesitystä 'NoTsja hälytti koko
-unioliikkeen. sitä .vastustamaan. 5000
työläistä kokoontui Craig S t . Armor-haaliin
marraskuussa 1949 Ja lakiesitys
No. 5 jouduttiin'.peruuttamaan.
Kuitenkin työläisten rintamaa h e i ­kennettiin,
oikeistolaisten hajoittajien
tohnesta, sellaisten kuin Claude Jor
duin Ja n i i n Duplessis sai lävitse lain
•No. 60, Jolki: kiellettiin kunnallistyö-läisiltä
lakkoutumisoikeus. :
Tätä seurasi toinen laki, jolla Que­becin
työsuhdelautakunnasta tehtiin
Duplessishi ja työministeri Barretten
persoonallisessa kontrollissa oleva l a l -
tos. . „
Munalukkolaki-hallltus el tee m i ­tään
eroitusta "vasemmiston" j a " o i ­keiston"
välillä hyökkäyksissään unio-lllkettä
vastaan, toteaa Caron. Viime
viikolla vaatetustyöläisten unlon joh­taja
Hyman Beif? sanoi: "Quebecin
työsuhdelautakunta on muodostunut
itse l a i k s i . . . Jättäen hyvin usein huo­mioimatta
maakunnan työlait."
Relff osoittaa miten se useissa t a -
paviksiSEk^höpr antanut edustusoikeu­den:
yhtiön-unioiUe, kieUettyään sen
oikeilta työläisten unioilta. Tällainen
meneltely^on tehnyt mahdolliseksi y h -
tiö-unioiUe tylönantajain avustuksel­la
peloiteBa työläistä, jotka ovat. e n ­nemmin
liittyneet todellisiin työläisten
unioiiiin,
T Y Ö N A N T A J A I N P A L V E L I J A [
Caroii osoitti kuinka katolisten « n i -
oiden keskuskomitea Montrealissa v i i ­me
viikolla syytti, että Vteollisuusrii-talsuuksien
sopimisohjelma. palvelee
kokonaan työnai^tajia".
Hän selosti'kiiiiikajuxtfi viime a i ­koina
sähkötyöläisten unioila on ollut
vaikeuksiaJSlectrolling M f g C o :n työ-riitaisuudessa:
Työnantaja on laki-vastaisesti
erottanut työstä aktiivisia
unionisteja; kutsunut heidät yksitellen
konttoriin ja siellä avoimesti peloitel-lut
heitä, j a tj^ösuhdelautakunta on
sulkenut silmänsä koko asialle.
"Nämä ovat vain muutamia harvo­ja
saatavissa olevista työläisvastaisen
ohjelman esimerkeistä", sanoi Ca­ron,
"muttaneosoittavat mihin ollaan
menossa, elleivät Quebecin työläiset
nouse torjumaan taantumusvoimien
suunnitelmia."
" L P P : n nimessä minä kutsun kaik­kia
Quebecin työläisiä, poliittisista nä-kökannoista^
; huolimatta, yhtymään
taisteluun . unioiden pelastamiseksi,
Duplessisin uuden laklsuunnitelman
hylätyksi saattamiseksi =ja unioiden
voimistuttamiseksi taisteluvälineiksi.
Joiden avulla voidaan saavuttaa palk­kojen
korotuksia, onnellinen elämä ja
rauhanomainen olotila Canadaan",
sanoi Caron lopuksi.
Kirkoliineh
Abvenaiimaan itsehallintolakia ei
olisi pitänyt hyväksyä nykym
— San Franciscon maanjäristykses­sä
ja tulipalossa v. 1906 kuoli 500 i h ­mistä
Ja onuisuutta tuhoutui $400
mllj. arvosta. •
Kirj. Atos Wirtanen
Voidaan sanoa, ettei kansandemo­kraattien
huomautuksilla Ahvenan­maan
itsehallintolain eräitä tiettyjä
säännöksi vastaan ole niinkään suurta
kantavuutta. On tosin; täysin pal­leallaan,
että • kansandemokraatit so­siaalipolitiikan
suhteen tahtoivat saa­da
lakiin tiettyjä takeita, jotta aina­kin
se minimi, minkä valtion. l a i n ­säädäntö
takaa köyhille Ja apua tar­vitseville,
tulisi myös Ahvenanmaan
köyhän'kansan osaksi. Puhtaasti pe­riaatteellisesti
on tärkeää,' että A h ­venanmaan
suomalaisella vähemmis­töllä
ovat samat oikeudet kuin ^S,uo-men
ruotsalaisella vähemmistöllä. Jos
tästä periaatteesta poiketaan ei teh­dä
vain vääryyttä niitä vastaan. Joita
se lähinnä koskee, vaan heikenne-^
tään myös itse vähemmistöoikeuksien
perusperiaatetta. Asia ei näytä vai-^
vaavan ruotsalaista kansanpuoluetta,
Jolla muuten on tapana ^ esiintyä vä-hemmistöoikeukien
lahjomattomana
aseenkantajana maassamme. Puolu­een
asenne tässä asiassa ei kestä Icäy-tännössä
eikä periaatteellisesti vaka­vaa
tarkastelua. Kansandemokraatit
noudattavat tässä kuten muissa k y ­symyksissä
objektiivisia oikeusperi­aatteita.
,
Poliittisesti merkitsee maakuntapäi­vien
lykkäysveto, joka koskee A h ­venanmaata
koskevia kansainvälisiä
sopimuksia, kuitenkin enemmän. N i i n,
onpa etiikäteen vaikeakin tietää, m i ­tä
tuollainen säännös tulisi merkitse­mään.
Tässä suhteessa vaikuttavat
asiaan monet vaikeasti laskettavat
tekijät. Valaiskaamme hiukan kysy­mystä.
Jos eläisimme levollisessa j a rau­hallisessa
maailmassa, niin voitaisiin
väittää, että maakuntapäivien veto-oikeus
tuskin herättäisi yleisempää
huomiota. Tosin olisi myös silloin
mahdollista, että valtion ja maakun­nan
konflikti johtaisi siihen eris­kummalliseen
tilanteeseen, että. Suo­mi
tarvitsisi kahdenlaisia sopimuk­sia
\ilkovaltojen kanssa: sellaisia, jot­ka
koskisivat valtakuntaa ilman A h ­venanmaata,
ja sellaisia, jotka koski­sivat
yksinomaan Ahvenanmaata. A h -
venaimiaah maakuntapäivät voisivat
tuollaisessa tapauksessa esiintyä neu-votteliipuolena.
Ainakin olisi yälttä-mätöntä,
että sopimukset solmittai­siin
yksissä neuvohi Ahvenanmaan
maakimtapäivien kanssa. Maakun­nasta
tulisi kirjaimellisesti valtio v a l ­tiossa.
Rauhallisina aikoina saattai­si
tällainen asiiantila tulla vaivalloi-seksi,
miitta ei mitenkään seikkailun-omaiseksi.
Sen pahempi, me elämme
kaikkea muuta kuin rauhallisessa
maailmassa tai ajassa.
Nyt on ilmeistä, että sekä Rjipt-slssa
että kauempanaJänne^ä tun­netaan
selvää mielenkiintooMiakun-nan
asemaan. \ •
Suomen ulkopoliittinen asema bn
määritelty soplmulcsissa. Olemme m.
nti. sitoutuneet yhteistyössä Neuvosto­liiton
kanssa torjumaan hyökkäykset,
jotka on kohdistettu Neuvostoliittoa
vastaan alueemme ylitse. Olemme
myös sitoutuneet yhteistyöhön Nou-vostolllton
kanssa rauhanomaisten
kansainvälisten pyrkimysten edistä-mLseksi.
Jos nyt olisi takeita siitä,
että Ruotsin j a muiden pohjoismai­den
ulkopoUtUkkaa Johdettaisiin näi­den
suuntaviivojen mukaisesti. Jotka
ovat voimassa meidän maamme suh­teen,
tekisi se tilanteen yksinkertai­seksi.
Tiedämme kuitenkin, että a s l -
a n l a i t a o n osittain aivan päinvastai­nen.
Jo tällä hetkellä vaUitsee poh­joisten
Atlantin-sopimusmaiden ja
Suomen uUu>politiikan välillä piilevä
ristiriita. On helppo nähdä, että
Ruotsin yleinen mielipide noudattaa
huomattavasti atlantilaisempaa kuin
suomalaista kurssia. Se, joka on k o ­kenut,
kuinka läheltä Ahyenanmaan
yleinen mielipide seuraa riikinruotsa­laista
opinionia, oivaltaa, että tässä
voi piillä poliittisen vastakohdan ris­kejä
valtakunnan > j a Ahvenanmaan
välillä niiden sopimuksien suhteen,
joita maa on solminut muiden ma^en
kanssa j a voi vielä solmia.-
Tiettävästi suhtautuvat Neuvosto­liitto
j a Ruotsi jossakin määrin eri
tavalla Ahvenanmaan ongelman t i l -
kopoliittlsiin puoliin. Maamme an-:
tautuu suoranaisiin riskeihin muotoi­lemalla
itsehallintolain tavalla,, joka
ei ole välttämätön voimassa olevalle
itsehallinnolle, vaan itse asiassa mer­kitsisi
sen laajentamista.
Kukaan oikein ajatteleva ihminen
ei kadehtisi ahvenaimiaalaisilta laa­jinta
mahdollista Itsehallintoa, ellei
siinä esiintyisi osoitetunlaisia vaara-monientteja.
Nya Fressen antaa a i ­van
harhaanjohtavan kuvan kansan­demokraattien
asenteesta tässä asias­sa.
Joko lehti e i oivalla, kuinka asiat
ovat, tai se tunmistaa tietoisesti sil­mänsä.
' •
On muuten huomionarvoista, millä
valmiudella vieläpä Ahvenanmaan i t ­sehallinnon
vannoutuneet vastusta­jatkin
nyt ovat valmiit noudattamaan
läntisiä toivomuksia.
Ahvenaimiaan väestö on orientoi­tunut
Ruotsiin, sitä ei saa salata. A h -
naisien järjestö
puolustaa rauhaa
Minneapolis. — T^ie United Church
•IVomen järjestö on alkanut maali-:
maniaajuisen rauhanohjeftmn. Jonka
pääaiheena on: "Rauha on mahdolli­nen.
— Sota ei ole välttämätön."
Tä.Tiä naistenjärjestö katsoo rauhan
siksi tärkeäksi, että siitä tulee keskus­tella
perheitten Ja naapurien kesken
kuin myös ^ virallisissa piireissä. The
United Ghurch Women on osastona;
.'National Council of Ohurdhes Järjes-tössii
ja edustaa lähes 10,000,000 pro­testantti-
ja itä-orthodoksistä naista:
Yhdysvalloissa.'
Toimeenpaneva' komitea Westmins-tier
Presbytcrlan kirkossa' lokakuun
10 p. hyväksyi seuraavan • rauhanoh^
jelman: ,
" M f uskomme, että meidän olisi
voimistutettava toimintaa rauhan h y ­väksi
ja käytettävä sen hyväksi henki­set
voimamme. Siis me tulenune r u ­koilemaan,
että meitä tullaan käyttä­mään
rauhan hyväksi.
"Me liskomme, eftä 'tämä kansa
Jumalan alaisuudessa' voi olla kristit­ty
demokratia. Meillä on tilaisuus
elää demokraattisesti omassa koti­kaupungissamme
joka päivä.
"Me uskomme, että kirkoista seu­raava
rauhanvoimat tänä päivänä on
Yhdistynyt Kansakunta. Siis me t u ­lemme
sen tuntemaan ja myös tuke­maan
sitä.
"Me uskomme, että meidän on t u n ­nettava
maailman kansojen puutteet,
Itärsimykset ja toivomukset. Siis me
tulemme opettamaan itseämme Jaka­maan
henkiset ja aineelliset rikkau­temme.
"Me uskomme, että meidän on ym-märretttävä
rauliantyössä mitkä ovat,
maailman kiistakysymykset; Siis f^e
tulemme- opiskelemaan ja keskustele­maan
perheittemme ja naapurien
kanssa rauhankysymyksistä."
-SITÄS
:TÄTÄ.
A I K A I S T A SANOA tjsl
"Smith Ja Jones kosivat kuaa 1^
nenkin neiti Mielosta. KUS iai
heistä oli Qtmen i)oika?"
•Lilan aikaista sanoa, muttiv
kjllä .hyväksyi Smithin." ^
S A I A E V A T A ^
Kauppamatkustaja pysähtyi ac S
neen Uenristej-kseen lännen aarft ^
la. Kun tienvUttoja ei oUjit, L
hän lähellä olevalla peUolla hääiM le farmarille: ^
"Hei multamyyrä! Mikätleoij
teistä vie Calgaryyn?-
Parmari oikasi selkänsä jä h i «,
ihmettelevän näköisesti kysyjäj™
kysyi puolestaan:
"Mistä osasitte piöiutella mlhua
mettään?"
'Arvasin sen", vastasi kauppao ™,
kustaja, "^HJ"
'Ärvatltaa sitten myöskin mm
vie Calgaryyn", vastasi farmari 15 ^
tyen taas työhönsä. ™^
JO
it
venanmaan maakuntapäivät j a maa-kuiman
viranomaiset oivaltavat tie­tysti
separatismin arveluttavuuden
tämän hetken monimutkaisessa t i ­lanteessa.
Mutta jos onkin aihetta
luottaa «maakuntapäivien vakavamie­lisyyteen
Ja arvostelukykyyn, ei Imi- I
tenkaan pidä':salata itseltään, että-oli­si
helppo syt3^tää uudelleen separa­tismin
liekki. Tämä voi nykyisessä
tilanteessa tuoda mukanaan 1 vaaran,
että omaatuntoa vailla olevat k l i k k i -
poUtiikot voivat väärin käyttää tätä
sinänsä käsitettävää j a luonnollista
tunnetta j a että he siinä saavat: t u ­kea
laista, joka de facto: rajoittaa
valtion suvereenisuutta:.
Mitä taas amerilckalaisiin tukikoh-tapoliitikkoihin
tulee, n i i n ei ole m i ­kään
salaisuus, että he metsästävät
kaiäikea avointa maata vanhassa maa­ilmassa;
'
Suomella Ja Ahvenanmaalla on siis
syytä kaikkeen varovaisuuteen. Täs*
tä syystä olisi itsehallintolaki hyväk­syttävä
muodossa. Joka takaa ahve­nanmaalaisille,
perustitslain mukaiset
oikeudet, mutta ei ^nna seikkailijoille
mahdollisuuksia i^Jiyenanmaan: k a n ­san
Väärinkäyttämiseen hämärien ja
vaarallisten tarkoitusperiensä hs^väk-si.
/
Yhdeksän uutta
paperiosastoa
Työolot kiristyvät
edelleen Italiassa
Rooma.— Fiat-moottoritehtaan työ-
.läisCen työviikko on lyhennetty 48 t u n ­nista
4A tuntUn, ilman että työläisille
olisi annettu minkäänlaista korvausta
tuntipalkkoja korottamalla. Yhtiö I l ­moittaa
syyksi autojen myynnin vä­hentymisen.
Helsinki. — Metallityöntekijäin L i i ­ton
oikeistososialidemokraattinen joh­to
on, pelätessään työläisten tuomiota
tulevassa liittokokouksessa, ryhtynyt
perustamaan ns. paperiosastoja liit­toon.
Niinpä lokak. 17 pftä pidetyssä
liittotolmikunnan kokoiScsessa liiton
oikeisto hyväksyi jälleen 9 uutta pape­riosastoa
liittoon huolimatta liittotol­mikunnan
kansandemokraattisten jä­senten
vastalauseista. Monilla paik­kakunnilla,
joilla uusia osastoja^on pe­rustettu,
ei ole lainkaan metallityö­läisiä.
tiittotoimikunnan kokouksessa pyy­sivät
toimikunnan kansandemokraat­tiset
Jäsenet nähdäkseen osastojen pe­rustamisasiakirjat,
mutta liiton p u ­heenjohtaja
Liljeström ei sitä sallinut,
joten asiassa näyttää olevan varsin
hämäriä kohtia. Kansandemokraatti­sen
ryhmän taholta tuotiin julki, että
sosialidemokraattinen ryhmä tuo noil­la
paperiosastoillaan y l i 100 edustajaa
liittokokoukseen päättämään liiton a -
sioista, vaikka nämä edustajat eivät
ole maksaneet liitolle markkaakaan
jäsenmaksuina. Nämä osastot tulevat
epäilemättä hajoamaan kuin tuhka
tuuleen liittokokouksen jälkeen.
MUSIIKKI-INSTRUMENTTI
Seurassa oli puhuttu erilaatuisl
musiikki-instrumenteista ja kukin
hui omaansa. Kun seurassa oU
eräs pikkukauppias, joka ei ollut
maissut mielipidettään, kysyttiin
neltä mikä on hänen mieluisin insö
menttinsa?
— Kassarekisterl, kuului lyhyt
asiallinen vastaus.
Uusi asuntoalue
Helsingin lähelle
Helsinld. — Useiden kansalaiäfa 1
Jestöjen toimesta ja Väestöliiton aio .'
teestä perustettu Asuntosäätiö
viime heinäk. Hagalundin alueen, jo
on parhaaksi vielä jälellä olevaksi
lueeksi kokonaisen uuden asuntoa!
een luomiseksi H :gin läheisyyteen. l
kak. 16 pnä pidetylle Asuntosääti
valtuuskutman ensimmäiselle koi
Ukselle esitettiin prof. Otto I. Main
n i n laatima Hagalundin asemakaat
suunnitelma.
Hagalundin alue sijaitsee Jom
sentien varrella, n. 8 km. päässä Ei
singin keskustasta. Tälle 200 tia il
eelle voidaan rakentaa asuntoja no
12,000 asukkaalle. Kerrostalo-asn
toja tulee yli 2000, omakotitontteja;
700 j a lisäksi huomattava mllrä r l M ^
talotontteja. Lisäksi on prof. Mea|K;
manin laatimassa asemakaavaelid||u
tuksessä varattu tontit 2 oppikouliS.1
ammattikoulua, 2 vanhainkotia, S
fentarhaa, päiväkotia Ja -seimeä, se
lukuisia muita sosiaalisia laltob
varten: Alue tulisi jaettavaksi 3
saan, joista kullakin olisi oma M ^
keskuksensa.
Luonnollisesti voidaan rakennu lös
suunnitelma toteuttaa vain vähitea ^
mutta alueen ennakoltasuunnittelu(
tärkeä eri rakennusten sijoittelussa, foi
'00,
h. 1
I
ild'
lan
rat
1
— Kansainvälinen raalca-ainekonfe-renssi
määräsi lokakuussa nikkelin ja
koboltin Jalco-osuudet tämän vuoden
viimeistä neljännestä varten. Suomi
saa 24 toimia nilckeliä ja 0,4 tonnia k o -
boltia.
Wallace ja AIsop
kuulusteltavina
'Washington. •— Senaatin sisäis
turvallisuuden alakomitea, joka tuli
"subverslivistä vaikutusta Yhdysra
tain Kaukaisen Idän politiikkaa:
tutki entisen varapresidentin Hoi
A. Wallacen vuoden 1944 Kiinas
asialla. 'käyntiä keskiviikkona, joBo
Henry Wallacelta ja palstakirjoitts
Joseph Alsopilta otettim valallin
todistus. Kummatkin olivat vaatia
tilaisuutta tulla kuulluiksi sen joM«
ta, että ammattitodistaja Louis
denz on väittänyt että Wallace
lähettänyt suosituksensa Kiin«
"sen aikaisen kommunistisen M
mukaisesti".
Mitä suurempi sitä parempi.
K u n amerikkalaiset ym, hnperlalls-tit
valmistuttavat ihmisten tappoyeh-keitä,
n i i n iloitsevat he rajattomasti
jonkin entistä suurenunan tulikimtm,
lentävän liimoituksen tai hirmuisen
voimakkaan tuhopommin välmlstiunl-sesta.
j ä . k im y)Esi pn valmistunut palk­kaavat
j a kilhoittavat he käskyläl-siään
vieläkin suurempien kuoleman
levittäjien kekshniseen ja valmistami­seen.':
Mitä' suurempia Ja.mitä tuholsam-
/|)la. sen parenipla. on heidän ttmnuk-senaan
slllyoin kun he työskeiitelevät
kuoleman kanssa kompuksessa.
K u n neuvostoliiton tiedemiehet ja
Insinöörit keksivät ja rakentavat esim.
uuden kaivuukoneen. joka suorittaa
35.000 miehen, kymmenkunnan vetu­r
i n j a muutaman sadan vaunun työn.
iloitsevat he siitä suuresti.
Samoin iloitsevat he hedelmättö-mieh
aavikoiden : muuttamisesta he-dehpälllsiksi
Ja kukoistovlksl vUJelya-
Ja puutarha?aluelksi, Ja kaikkien n i i ­den
Jättilälskonelden valmistumisesta,
jollia nämä muutpltset saadaan mah­dollisimman
nopeasti suoritetuksi.
He Iloitsevat vUpittömäsU kaikesta
suuresta, mikä nopelstuttaa heidän
maansa saattomlsta ..entistä parem­maksi
Ja kukoistavanunaksl, sekä on-nielUsuttaa
sen ihmisten elämää.
. Kuten on helppo havaita, molem­missa
edellämainituissa esimerkeissä
tuodaan l l m i l h m i s t e n ilo suurien ja
voimakkaidenr kysymyksessä olevien
ihmlaryhmlen pjrrkimykslä edistävien
välineiden valmistamisesta. . ' ;
Amerikkalaiset Imperialistit vasal-lelneen
.ja palkkalaisineen; iloitsevat
kuoleman j a oiävityksen välineistä k un
taas sosialistisessa maassa riemuitaan
rauhaa Ja onnellista elämää lupaavis­ta
saavutuksista. '
Kumniassakin' tapauksessa^ annet­taan
kunnioitus suurelle ja voimak­kaalle
— Joskin pyrkimykset ovat
^älnvastaisei
K u n miaailman ihmisten \'altava
enemmlstöi melkeimpä kaikki työtä­tekevät
ihmiset, inhoaa,' pelkää Ja v i ­haa
sotaa, koska el se,ei ole koskaan
tuonut ihmiskunnalle, muuta kulh
kärsimyksiä, kurjuutta ja kuolemaa,
on maailmassa kehittynyt voimakas
liike sotaa Ja kuoleman aseiden val­mistusta
vastaan.
Vaikka entistä suurempien Ja^tu-holsampien
murha-aseiden valmistu­misesta
Iloitsevat suin-kapitalistit'
Ihmisten käreimyksista j ä verestä ' l i ­honeet
kuoleman asiamiehet — ovat­k
i n jätUläismälsellä dollarivoimallaan
onnistuneet hämäämään tai pakotta­maan
osan ihnilsistä kanrmttajikseen,
on rauhan puolustajaln voimat kasva­neet
monin vcrrohi sum-emmlksl.
Milloinkaan cimen ei maailmassa
ole nähty suhteellisestiicaan — niune-rollisesta
määrästä puhumattakaan —
niin valtavan, laajaa Ja voimakasta
liikettä kuin on nykyinen maailman
rauhanvoimien liike.
Se on kehittynyt, kuin lumipallo
korkealta kukkulalta alas vierlessään,
niin valtavaksi etteivät suuri kltalsim-matkaan
tykit, eivät edes atomipom­mit
voi sen mahtia tyhjäksi tehdä.
Se on kokoonpantu pienistä ihmi­sistä,
ihmisistä joilla yksilöinä ei ole
rauhan Ja sodan kysyjoiykseen enem­pää
vaikutusvaltaa kuin Itämerellä
pyllyilevällä hyttysellä., mutta yhteen­liittyneinä
muodostavat Jättiläismäi­sen
mahdin. Jonka jalkojen tömistys
kuuluu korkelmmlllekin portaille. .
Mutta vielä se el ole taipeeksi voi­makas.
Vielä se ei ole pj^tynyt hää­tämään
kuolon kauppiaita Ja joukko­murhan
valmistelijoita puuhailemasta
Inhoittavieti suunnltelmiehim toteut­tamista.:''
' Edellämainittu seikka juuri velvolt-taakln
kaikkia rauhan ystäviä tehos­tamaan
toimintaansa 'rauhanvoimien
rintaman lujittamiseksi, laajentamlr
seksi Ja saattamiseksi entistä päättä-vämmin
sekä tietoisemmin k i i n t y ­mään
tuhon valmistelijoita vastaan.
Tämä meidän lehtemmeeisiilnkaan
ole mikään suuri eikä voimakas, mut'
ta se on voimakkain Canadan suoma­laisen
väestön Icäytettävissä olevista
rauhan ja paremman elämäti saavut­tamisen
hyväksi käytettävistä väli­neistä.--'
:
- Se on myöskin ainoa Canadassa i l ­mestyvä
suomenkielineh uutislehti. Jo­ka
tinkimättä Ja auliisti kannattaa
kaikkia rauhaa edistäviä pyrldmyksiä
Ja tohnenpiteitä, olivatpa ne läbtäl
mistä piireistä tahansa, kirkoista,
nioista, työväen joukkojärjestöisti
mistä hyvänsä.
Samalla se on myöskin pienten,
misten oma lehti, lehti jonka öi
jokaiselle rauhan ja kansan ttt
puolesta puhujalla on mahdolM
saada äänensä kuuluville ja yl«ä»
hiiden satojen miljoonien m»
ääneen, jotka tänä päivänä vaati
rauhaa, vapautta ja onnelllsemi»»
l ä m ä ä . - , • • ' • ' • • • • • • j ^ ' ' , »
Mitä voimakkaammin CanadanB
malainen väestö tukee Vapautta. B™
laajemmaksi sen levikki saadaan >
paremmta ja kuuluvammin
dä työtä rauhan ja elämän saiijt"»
sen puolesta sotaa ja kuolemaa
täaa levittämällä totuutta suoBM
sen työkansan keskuiiteen. .
K u n Vapauden levitysryntayT
marraskuun 6 pnä. pään»ä«ö
uuden tilaajan hankkiminen,
kaikkien Vapauden entisten n
j a rauhan puolustajaln tchda P
•haansa uusien tilaajien bankkio»
Jokainen uusi Vapauden^t»
merkitsee ainoan CanadasaiBi^
vän rauhan puolesta puhuvan^»
menklellsen^ uutislehden a s e ^
vaikutuksen lujittumista.
se merkitsee myöskin uusien fifl^
voittamista rauhan P " ' " " ^ ^ ' :
lälsarmeijaan. Siihen armeljaaflj
tulee lopulta viemään
voittoon, saattamaan « « « « " " ^
hon vahnlstajat Ja kauM)Iaat
VaUnlstautukaa viemään
levltysryntäys voittoon! VaJo»^
kaa lujittamaan rauhanvoimien,
tainaal — Kulkuri.