1951-01-11-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i l f u 3 Itotalna, tammik, 11 p. ^ Tbursday, Jan. 11
Teliepbones: Suatoie» Office 4 - 4 3 0 4 ,
Editoria} Office 4 - 4 2 6 5 . «lanage»
E. 6uk£i: Editor W. Eklund. Mailini
address €9, Sudbory. Ontirift
HMteheatlov. 6 0 1 . 1 9 1 7 . Authorized
m «cofltf «Zaas maJl by tbe Post
CMBe» flepÄrtttent. Ottava. Pub-
^betf aKriAi^ irMdy: Tuesdajra.
iWfm Vapaus
I ^ M n u v C<niäp»ny Ud., at 1 0 0 - 1 03
Bm St. W, Sudbusy* Oot.. Caoada.
1 —
Advei tlsing ratc?^ uiton appIicatlozL
Translation free of diarge, , .
TILAUSHINNAT:
Canadaua; 1 yk. «JDO 6 kk. 3 2 9
3 kk. 2 . 00
Wxdy»TanölÄa: l vk. TM 6 kk. 3 Ä O
Sucmessa: 1 vk. 7.50 0 kk. 42i
« i i
P t i i i
feii
i l
I.
Presidentti Trumanin pi|l^
Pre^dentti Tniirianin maanantaina kongressin ja senaatin >1itdi«s-ä
' r^"^ ohjelmapuht voidaan hyvällä syyllä
mi^ muiden sodanlietsojain puheisiin —
missä valtiomiehen harkinnalli.suus .«ai väihtyä hy.sterian lietiomiäen
Ja pdttclemättömän propagandan tieltä,
v^;;^; i ^Huomaamatta ei kuitenkaan kuulijalta jäänyt, että konKf^ssimiehet
ja:.senaattorit, joita ei voida ainakaan rauhanrakkaudestä .syyttää,
A y ; < ^ suhteellisen pidättyväisiä monensa ta-
'^;-mpaviksessa." Esimerkkinä (mainittakoon, että ilmeisestä odoiukse-sta
ei tullut lainkaan presidentin kiivailusta
Neuvostoliittoa, kan.5andemokratioita ja Kiinaa vastaan.
: Sellaiset puheet on tarkoitettu '•vain*' kansalle! Yhdysvaltain kori-
• gressimiehet j^^ senaattorit 'iämjienivät" antamaan suosionosoituksia
irvasta s^^^ eli sen, paljonko anneltaan*
lentokoneiden, tankkien ym. sotavälineiden tilauksia sotakapita-
Jistdllc.x^^^^"^^
.tidcsia ja sen jälkeen oli hyvää tunnelmaa muissakin a.sioissa ja
•osakkeiden hinnat nousivat Wall Streetillä!
.Selvää, on, että Trumanin hallit'uk.sen tarkoitus on jatkaa sitä
i^^?hjdmaa^;Jonka kautta jännittynyt kansainvälinen t i -
'^hamc i d i i t t y n y t — ja mikä uhkaa johtaa uuteen ja suurempaan
: i^Koreaan'' Eiirbopassa. presidentti Trumanin öh-
^ijjclmapuljeessa viitoitettiin ''pitkäalkainen''^^^ täydellisen mobilisoinnin
"-ohjelma — mikä loogilliseen lo ei voi johtaa mi-v>>}
iu^kään muuhun kuin sotaan/ kuten ovat tä
'jlsinenidn johtaneet.
l | Ja i n i n i ^ seurauksin täydellistä mobilisointia suunnitellaan?
^j^]Pi«s^dentti;Truman sanoi
A"voi tuottaa 50,d00 lentokonetta ja 35.000.tankkia vuodessa^ Mitalin
toista puolta vilauttaen hän sanoi; että hallituksen siviilimenf|ja rajoitetun
jyFkä5tt.Toisins;moen hallitus käyttää suunattomah suuria
- sinnnila kansan rahaa sotavarusteluun. Ksiinerkkinä prei>identti Tru-inan
sanoi^ matkan pommituskone, mikä on
\Vltdysvaltaih armeijassa ylei.scssä käytössii. maksaa nyt tasaluvuissa
ä^',500,000,jotavastoin toisessa maailmansodassa yleisesti käytetyt
pienemmät'lentokoneet maksoivat ••vain'' neljännesmiljoonan dollaria,
^: .M
'j;^ni(ri£ia'sotakustannuksia ei pitkä voida iiiuh-
. * nitclla ro^ että vähennetään stviilimenoja mikä tar-
-IcoUtaa sitä, että eläkkeet, lääkintä- ja sairaala-avustukset sekä muut
j(«osiaaliset parannukset asuntojen rakentamiset jne., jäävät toteutta-
/ .'naatta. Toisinsanoen, ryhdytään tuottamaan ''tykkejä voin asenieista".,
^ Seuraus tästä on väestön elintason kannalta katsoen kerras.saan
• tcboisa. Mainittakoon tässä yhteyd?.ssä se, että presidentti Tru-nostetaan
yhdysvaltalaisten veroja huo-,
. lisäksi hänen suunnitelmaansa kuuluu —r- ei
r^^Äi-^lsittXey orjalain kumoaminen, minkä hän tykkänääa sivuutti'
.ohjelmapuhecstaan --^ myö
nen-aikana, jolloin hinnat on kohotettu pilviä hipoviksi ja palkat ovat
:syvissU kuopissa. Kelpaa tätä ohjelmakohtaa nyt kat.sella sellaisten
- 'miesten liuin C I O : n presidentti M urrayn ja .\P"L: n presidentti Greenin,
•}otka muutama vuosi sitten asettivat unionistisen liikkeen '•kelpoisuUs-vaatinmkseksi''
Harry S, Trumanin ja hänen ohjelmansa ^annatta-i
tnisen!
' Yleispiirtei kat.soen oH havaittavissa sc. että presidentti Trumän oli
liaikestavjulkeudestaan huolimatta hyvin paljon piroUistuskanrialla;
•fjulketldella-' me tarkoitamme ennenkaikkea sitä kun hän ssyytti,
^että Netn^ostoliiton ''hyökkäys' 'uhkaa nutka maailmaa, vaikka lap^^^^^
)dn!ti0tävät, ettei Xeuvostolijton .sotilaat ole astuneet jalkojaan tuu-
'^'tnaakaan maansa rajojen ulkopuolelle, mutta amerikkalaiset joirköt
ovat;^midentuhannen mailin päässä Koreassa jne. Pelkäksi julkeii-deksi
on sanottava väitettä, jonka mukaan, kuten prcsldf^nttiTruman
• sen tulkitsi — Xeuvostoliitto suorittaa muka "hyiikkäyksen" jos
esimeHiiksi Ranskan, Italian tai vaikkapa Suomen kansat valitsisivat
-vaaleissa sellaiset hallitukset, jotka eivät .syystä tai toisesta täyttäisi
'/presidentti Trumanin '•kelpt)isuusvaatimuksia". Krikciisert mlelen-
Jciintotsta on tässä yhteydessä se, että presidentti Trumänir^ i)uhe
oli näkyvältä osaltaan puolustusta — ci korealaisia — vaan amerikka-
, laisia arvostelijoitaan vastaan. Ximiä mainitsematta hän joutui puolustamaan
ohjelmaansa Hooveria ja Taftia sekä erikoisesti Amerikan
kansan nousevaa rauhantahtoa vastaan.
'•.i Ja läheisessä yhteydessä tämän kanssa oiv .-je, kun Trumah katsoi
tarpeell^ksi pitää hysteerisen kiihoituspuheen air.erikkalaisille >--
pcloitella. amerikkalai.sia Venäjujtä nuika tulevalla vaaralla ja roh-luiista.
olettamuksella, että sotaa \-oidaan muka nytkin käydä jos.sakin
muualla, eikä .Amerikan «mantereella. Se oli tunnustus. ctt;i oppositio
sotaohjelmaa kohtaan voimistuu Yhdy.svalIois.<;a. .
Ja jotta yleiskuva olisi jotenkin tyydyttävä, meidän täytyy huoniioi-
;'da. sekin, että presidentti Trimian katsoi olevansii pakoitettii nuhtele-
. maaii nij'ös eurooppalaisia "liittolaisiaan".', joilta vaaditaan yhtenai-
-syyttä ja uhrimieltä Wall Streetin .sodanliet.^ojain hyväksi.
Kaiken kaikkiaan se oli huonoa ennustava ja sotainen puhe, jonka
takaa näkyi Vhdys%*altain 'lotaaliiscn diplomatian" epäonnistumiscri
kriisi ja jo tappionsa näkevän miehen pcssimistisyys.
oOi) '
V Ne eivät ketään innosta
'Koreasta tulevat uutistiedot — jas niitä uutisiksi ennä voidaan
faatikkua —^ei\iit innosta ketään. Ottakaamme joitakin erimerkkejä;
Kun Tokiosta saapui tieto.:että sinne on tullut Koreas.sa oleville
canadalaisillc reservijoukkoja. niin Otta\va.sta ilmoiiellHn. ettei siellä
tkdetä mitään asiasta. M u t t a - ihmeitelv.-^tä" huolimatta nävttäli
'kuitenkin siltä, että alkuperäise-s-^ä tietionannossa oli sittenkin perää.
Tiistaina ilmoitettiin lujan .sotasensuurin läpi Koreasta, että kenraali
'MacArthurin päämaja on määrännyt ilmavoimansa i)ommittaniaan
Koreassa '•kaikkia mikä liikkuu *. Tätä hirveätä määräystä puolusteltiin
sinä.'etlä kore;jlai.<et ovat muka siviilivaattei.^sa tunkeutuneet
amerikkalaisten hyökkääjäin selustaan.
• Viikon vaihtee.ssa ilmoitettiin, että seilailen sätkyäijakin kuin .Sysmän
Rhec oli sanonut, että saloja tuhan.-?ia kori-alaisia kuulee lUelä-
Koreassa nälkään, viluun ja kurjuuteen — eikä hän voi .«elittää .«^ilä.
| l että missä viipyy Y K : n lujiaama apu. Heti sen jälkeen tiedoitettiin
'i ' Lake Successista, Y K : n erään viranomainen toime.sia. että avustus-
« f - kysymys on kenraali Mac.-Vrthurin kä,sissä,
V V ' *' otetaan huomion tämänluotoiset *eikat, joita voitaisiin luetella
4fe ei ole ihme. vaikkaMac.Arthurih miehet
';if^;;:^:>:i':r-' ••'^•'!JvaX^..pmne£i- täytäntöön sodanaikaisen sensurin. jonka perusteella
fcirjcäivaifatajat on kielletty puhumasta ''tappioista". Heidän täytyy
, „ puhtia ''järjestetystä takaisin vetäyt>'misestä'', 'onnistuneesta irtautu-hidastultamistaistelusta"
ja yleen-
MAKTIN PARKER,
Joka "Raalakorko-Bennettin" aikana
30rluvun nälkävaoslna karkoltettiin
Canadasta, matta x'äl(ti' Saomtn silloisen
oliranan «nsntaatnallamatkan-sa
Veuvostoliittoon. •; IVfonen pitkän
mukien Jälkeen Martin Parker lähetti
viime vuoden- lopalla Moskovassa vierailleen
canadalaisen, Miska Korolln
mukana terveisensä loknisille ystävilleen
Ja tuttavilleen; toivottaen heille_^
onnea Ja ranhallistauntta. vuotta.^
Vtfttaamme päivän pakinaan.
Yhdysvallat jarruttaa neuvottelujen
aloittamista Saksan' '
Mitä muut sanovat
PYSSYMIEIIILL» ON
KIIRETTÄ
Saa Vihan kannatusta: yiidysval-lat
neuvotellut 54: n maan kanssa l u jemman
ohjelman suhteen — Globe
and Mailin imtlsotslkko Lake Suc-ces.
sin. tammKt. 7:nnen-p:n uutisessa.
i : « (kenraali 'Eisenhower) pyytää
Länsi-Euroopalta tasa-arvolsia uhrauksia
Yhdysvaltain rinnalla . . . —
Globe and Mailin tammik. 4:nnen •p:n
Washingtonin uutisen otsikko.
ytidysvallat kehoittaa amerikkalaisia
poistumaan* Hong Kongista . . .
— Olobe and Mailin tammik. 9:nnen
p:n -uutistieto Hong Kongista.
ISTUU TULIVUOREN
HUIPULLA, KIINALAISET
Selittäen, että Yhdysvallat istuu
nyt sotilaallisen hyökkäysohjelmansa
vuoksi tulivuoren: harjalla. Pekingin
Peoplcs Daily kirjoitti äskettäin Aasian
tilanteesta mm. seuraavaa:
-'^Mitä on koitunut tä.stä hyökkäyk-
.^estä? Toinen puoli Burmasta on kansanarmeijan
»iiontroUissa: Indonesiassa
riehuu sissisota. Malakassa laajenee
vapautettu alue. Filippiineillä
kan.^anarmDija onjiay/anut 2D0,020:-
een. Yhdeksönltym^menta prosenttia
Viet" Namista on vapautettu ja Viet
Namin vapausa:meija marssii Hanoita
kohti. Amerikkalaiset istuvat tuli.-
vuoren huipulla. ^
LAUPEUDEN-TYON TEKIJÖITÄ
KOREALAISTEN AVUKSI
Pckinj. Lähes 400 Harbmin kolmen
salrashoito-opiston oppilaista on
nmodosyinut •^Florence iNightmgale"-
nimisen lilakmtyryhmän ja lähtenyt
Korean rintamalle auttamaan Korean
kansanarmeijan haavoittuneita.
Jo ailcaiKemmin on Harbinista lähtenyt
Korean lääketieteellisen korkeakoulun
oppilaiden muodostama
260-jäsent.^ käsittävä ryihmai. jolta 'otti
nimen:?.^ kuulun Kiinan-ystävän,
canadalaisen tn Norman Bethunen
musaan. ~ Telepress—DLP. uutistie-to.
tVasbinffton. r - Yhdysvaltain valtio-
Kihtcen Dean Acheson kampailee ''ankarasti
estääkseen neuvottelut fiak-
.san aseJstarilsuttuna pitämisestä j a
yhtenäisen Saksan muodostamise-^ta
Potsdamin sopimukssn mukaisesti.
Ncottien vaihto US:n, Brltannuri
ja Ranskan toiselta puolelta ja Ncu-vostoliitcn
toiselta puolelta alkoi sen
Jälkeen, kun Neuvcstoliitto marras-kuun
3 päivänä teki erityksen, että
kutsuttaisiin Neljän Suuren ulkomi-nisttrit
ke.'jkust€lemaan Saksan kysyr,
.myksgsta.
Joulukuun 22 Päivänä a ntci US va.s-tauksen
tähän Neuvostoliiton esityk-
,«:ecn — Attleen ja Ban.<?kan Pleven.
hallitus va.stasivat orjamalsen saman-mukaises-
tl — esittäen sellaisia muutoksia
neuvotteluohjelmaan. neuvostor
vastaisen propagandan lisäiisi, että
otaksuttiin Neuvostoliiton hylkäävän
.sen kokonaan. '
Joulukuun 30 pnä Neuvostoliiton
ulkoministeri kuitenkin antoi tähän
noottiin seuraavan vastauksen:
"Ollen vieläkin vakuuttuneita siitä,
että määräykset Saksan aseistariisumisesta
muodostavat edelleenkin
kaikkein tärkeimmän kysymyksen
kansainvälisen; rauhan ja turvallisuuden
takaamisessa ja etta ..se on Euroopan
Ihmisten, jotka ensimmäiseksi
ja kaikkein raskaimmin joutuivat kärsimään
Hitlerin hyökkäyksestä, syvimmän
mielenkiinnon kohteena,
NcUvo.stoliiton hallitus ilmaisee valmiutensa
keskusteluun myd.skin muista
Saksan- kysymykseen liittyvistä
prdJbkmeista ja kysymyksistä jotka
ovat sopusoinnussa kantaan, joka i l -
maistfln Neuvostoliiton nootissa marraskuun
3 pnä ja kahdeksan maan
Prahan julkilausumassa
Neuvostoliitto ei myöskään ilmoittanut
vastustavansa US:n ehdotusta
Neljän Suuren edustajain konferenssin
valmistavan kokouksen pitämistä,
mi£.sä kckoukse.ssa valmistettaisiin
työjärjestys ulkoministerien kokouk-s<
iIJe, suositellen sen pitämistä Joko
Moskovassa, Parisissa tai Lontoossa.
J A B B L T L S T A
Tämän ehdotuksen hylkäsi kuitenkin
US: n valtiosihteeri Ache?cn "epä -
selvänä". Hän V ei sanonut voivansa
jmnr.irtää mit» siinä tarkoitetaan.
Huomioitsijat täällä ja Lontoossa
ovat sitä mieltä, että se oli vain keksitty
taktiikkatemppu. Jonka avulla
tahdottiin siirtää ^ kaikki mainittua
asiaa koskevat kokouksät siksi, kunnes
Län.si-Saksan a.seiftami.skysymys
on saatettu päätökseen Atlantin pak-timaiden
Brysselin kokouksessa (mitä
Canada tuki täydellisesti) ja jota nyt
toteutetaan.
Neuvostoliiton joulukuun 30 päivän
nootissa sanotaan, että julkaistut tiedot
osoittavat kuinlca Britannia,
Ranska ja US "luovat Länsi-Saksan
vakmalsta armeijaa, ei vain ryhmiä
mutta divisioneja". Keskusteluja on
Icayty kansleri Adenauerin kanssa,
"saksalaisten divisionien muodostamir
sesta ja niiden aseistamisesta. Johon
kuuluu tankit ja raskas tykistö . .
Vastauksesi lainataan lopukis} paS-ministeri
Attleen. preisJdentti Trumanin
Ja pääministeri- Stalinini heinäk.
1945 allekirjoittamaa Potsdamin sopimusta.
• Nyt kuitenkin cn koko maailman
tiedossa, että viime aikoina Yhdysvaltain.
Britannian ja Ranskan hallitukset
ovat ryhtyneet uudelleen synnyttämään
Saksan säänhöOJstä armeijaa
Ja .saattamaan käyntiin sen
sotatarveteollisuutta lÄnsi^Saksassa,
Ja että siltä on käyty iBopimusneuvot-teluja
Adcnatierih hallitukEcn kanssa
hyöklcäysyhtymäri järjestämiseksi
nim, että se voidaan esittää Euroopan
kamoille. valmiina tosiasiana. :
El öle tarpeeliista ryhtyä todistelemaan,
etta sellateet toimenpiteet pyafc
vastakkaisia niille velvollisuuksille
mitkä Ranskan, Yhdysvaltain ja B r i tannian
hallituksille kuuluvat Saksan
äseistkriisimiisen vaKröjlna Ja' että ne
tböttaVat suuria vaikexiksia niiden
kysjmiysten ratkaisemiselle, jotka tulevat
esille mlkoministerien; kokouksessa,
joka on nyt siirtynyt epämaä-raiseeii
aikaan. ;
S0Q.O00 tydläiseti
protestilakko
omassa 4 j^vmäk
B«oina, —"Sotii SOdf^ unionistia
osallistui täällä «asjmJfcinm 4 pnä
vtiDkrien kdrotiälcii- JolijbKta' J d ^ ^
tjiun protestilai&don. Stetkein kät-jälia
aloiUa i ^ s b ^ i i l n työt ia'Ja
19.30 väliseksi ajaksi aamupäivällä.
_Kaikkien alueiden Untot yjitylvät
lakkokutsuun Ja Jcaikki liikenne,
myöskin puhelin- Ja lennatintotaln-tä'
oji selsätiksissä "JjTka^äuriut eivät
liikkuneet.
Sallitus antoi kesä^ussk luvan
korottaa vuöäcfia löö prosexjtilla Ja*
täinmikUussa asttil vöfiniiait äpr&f
sentin koroitus. Talojen omistajille
myö;ain myönnettiin sodan edeHlsen
ajan oikeudet vuokralaisten käsittelyn
siäiteen.
Kenraali Walker ja
MacArthur olivat
erimielisiä
\Vashins:tön. — Sotilaallisissa piireissä
seurataan mielenkiinnolla . m i tenkä
.'•Yhdistyneiden Kansojen ar-
.aicijnn ylipäällikkö MacArthurin ja
Amerikan Kahdeksannen armeijan
uuden kom:ntajnn kenraali Matthew
Ridgewayn väliset suhteet kehittyvät
Kuten tiedetaan tuli kenraali Ridge-vvay
Kahleksannen armeijan päälliköksi
"likenne otineltcmuudessa"
kuolleen kenraali walton Walkerin
tilalle. Ennen Walkerin kuolemaa oli
hauen ja MacArthurin, kesken vakavaa
erunielLsyytta. Saatujen raporttien
mukaan vastusti kenraali Walker
MacArthurin menetelmiä, syyttäen
ctta niL=fa jatetaan huomioonottamatta
"aasialainen' kansan mielipide.
Walker .kuitenkin kuoli ennenkuin
Washington ehti antaa virallista lau-
Israelin känsä
vastustaa Saksan
aseistamista '
Te! Aviv,—r Brysselin konferenssin
paatos •:Sai!r.pn armeijan;_j\iudj|l_leen
muodostamisesta, on nostanut laajaii
vastustusliikkeen Israelin kansan
keskuudessa. i •
Jerusal emissä pidettiin kommunistien
järjestämänä suuri mielenosoitus,
jonka etupäässä kulkivat nainet
-ja lapset. Mielenosoittajat kantoivat
tunnuksia joLssa sanottiin: "Me halur
amme elää-' ja "Me tahdomme rauhaa!"
\ • ' •'
Mielenosoituksen tarkoituksena oli
painostaa Israeim 'hallitusta vastustamaan
natsiarmeijan uudelleen järjestämistä
ja sen paätunnuksena oli:
"Israel el tule olemaan samassa leirissä
natsien kanssa."
Huolimatta silta, että vanhojen
brittiläisten perinteitten mukaisesti
toimiva poliisi vangitsi mielenosoituksen
johtajia, pysyi mielenosoltta-jam
joulaio yhtenäisenä, pysähtyen
vasta Yhdysvaltain konsulaatin edustalla,
missä pidettim puheita. Puhujat
korostivat sita. että Israelin kansa
vastustaa kaskin voimin Wall Streetin
suunnitelmia uuden sodan järjesöi-miseisi
natsien avulla ja pjTklmj-ksla'
m-Jodostaa ke£ki-idan sotabloki: Mie-
Ieno,5oittajat pysähtj-ivät mj-oskln poliisilaitoksen
edustalla, vaatien vangittujen
johtajiensa vapauttamista.
Kommunistisen ryhmän toimesta
on Israelin parlamentille jatettj' esitys,
jossa miljoonien natsien uhrien
muiston nimessä kehoitetaan maailman
kansoja • estämään Jaltan ja
Potsdamin sopimusten vastainen Saksan
uudelleen aseistaminen. ;
Titolaisten uodon
vuoden summaui
suntoaan hänen vaatimukseensa vapautua
MacArthurin määräysvallan
alaisuudesta.
Nykyisessa kehityksessä MacArthu-na
kiukuttaa ainakin se, että uusi
Kahdeksannen armeijan . päällikkö
maarattlm sucraan Washingtonista,
eika MacArthurin esikunnasta, jonka
lupaus "sota on loppunut jouluksi"
toteutui ainakin kenraali Walkerin
kohdalta.
Yleinen tapa on uutena vuonna
tehdä summaus kuluneelta vuodelta
ja suommtelmia uutta vuotta varten.
Belgradissa, Jugoslaviassa^ tehtiin
myös uudenvuoden aattona summauksia.
Mikä sitten on rikollisen TitOrRan-kovic
kilkin toiminnan summa vuoden
lopussa?'
Talousneuvoston puheenjohtajan
Kldricm n.s. Skupshtlnassa pitämä
puhe oli Iloton ja liitoksllnsa sopimaton.
Kldric yritti kovasti todistella,
etta Jugoslavian . talous "vaurastuu",
että ihmisten hyvinvointi on lisään-tynj't
ja sitten han esitti tilastotietoja,
jotka osoittivat vallan päinvastaista.
Täydelleen tuihoutunut Jugoslavian
talous esittää kurjan kuvan. Teollisuus
ei ole täyttänyt suuimitelmaa. Sen
jotkut haarat, vieläpä Jugoslavian
virallisten tilastojen mukaan, t|ytti-vät.
vain 4s—50 prosenttia suomnitel-masta.'
Maatal9ltstuotaiwosta saatiin
tuskin 60 prosenttia suxmnitellusta
määrästä.. Maaseudulla: vallitsee hävitys.
Viime keväänä talonpmjat kylvivät
kolmanneksen' vähemmän kum
v. 1949 jolloin jätettiin 2,700,000 heh-taarinaläa
. kylvämättä; Syyskylvö
täytti vain nom 60 prosenttia suunnitelmasta.
' •
Jugoslavian • työtätekevän väestön
elintaso on laskenut katastrooflsesti
— ruoka-^ähnokset on pienennetty minimimäärään,
mutta tätä aimtakaan
määrää el ole saatavana. n.s. "kontrolloidut''
hinnat ovat-kohonneet 13
prosentilla. On ryhdytty toimenpiteisiin
palkkojen alentamiseksi. Vieläpä
Kidrlcln esittämät ali-arvioivat
tilastot arvioivat, että budjetin palkkamenot
vähenivät 11 prosentilla tänä
vuonna. Vuonna 1930 pantiin työstä
. pois 120,000 vlrastotyölälstä,
49,000 rakennustyöläistä ja tuhansia
muiden alojen työläisiä sen vuoksi,
kuten Kldric sanoi, kun valtio ei voi
varata heille ruokaa.
Minkälaiset ovat sitten "tulevai-suudenmahdollisuudet"
Belgradin vakoili
jakoplan ennustelun perusteella?
Kuten heidän herransa Washlng1;o-nis.
sa. Jugoslavian fasistijohtajat tle-dolttlvat.
että JU'goslavlaa militarisoidaan
edelleen, ja että Jugoslavian
armeijaa valmennetaan osallistximaan
sotaan Amerikan imperialistien puolella.
Tässä puhteessa Titon puheella
ei ole paljoakaan. eroa Trumanin
hysteerisiin piurkauksim verratessa.
Kuten Truman, hän hyökkää paiheel-lisesti
raw{an leiriä vastaan. Tito ei
säästä lainkiEuan voimiaan todistellesT
;saan: liskoili^uttaan amermcalalsille
herroilleen, valmiuttaan aikuisen
väestön uhraukseen Amerikan monopolien
tykin ruokana. • Titon klikki
valmistuu v. : 1951 raa'an terrorin
avulla alistamaan Jugoslavian kansalliset
edut entistäkin orjamaisem-mln
Wäll*Sti:eetin aarobille.
Vieden Amerikan reglstörlössä maksetun
aslaml^en osaa Kardelj vastaanotti
uudenvuoden "teorialla"^ että
Jugoslavian armeijan täytyy seisoa
olka Olassa Yhdysvaltain armeijan
kanssa, että Yhdysvaltain armeija
käy "oikeutettua sotaa" Koreassa,
ja että siten menetellessään se vie
progressiivista roolia. Tito, Karelj ja
muut tekevät kaikkensa Jugoslavian
armeijan lisäämiseksi, sen "yhdistämiseksi",
sen "karkaisemiseksi taisteluja
varten", sen tekniikan ja aseistuksen,
hyväksi, valmistaakseen sen
ottamaatC^bslä mihin tahansa — T i ton
klikin ja sen amerikkalaisten pomojen
mielestä — "oikeutettuun sotaan".
Pentagonissa lileroiaan iloisina käsiä.
Milloinkaan ezmen Amerikka ei
ole saanut niin vähillä dollareilla ostetuksi
nim paljoa tykinruokaa. Yksi
turkkilainen prlkaatti, jonka "kunto"
on nyt todettu, maksoi amerikkalaisille
249 miljoonaa dollaria, jotavas-toin
Tito tarjoaa koko armeijaa polkuhinnasta..
' Rankovic/jtöiu myös uutta vuotta
omalla tavailakn. Tarkoituksella lisätä
Amerikan: vaiikntu&valtaa maassa,
hän armahti 11,000 rikollista ja muuta
palianteTcijää ja avasi heilie valtion,
armeijan ja muiden talousorgaa-nien
ovet. ,
' Koko tämä ohjelma sotaan valmistumisen
hyväksi lisää Jugoslavian
kansan raskasta taakkaa. Ja vielä
njl.kin, nähdessään etukäteen, että
maan taloustilaime huononee elttä-niättömästi:
Titon klfkki vaatii t?>-ö-tätekeviä
tekemään "uusia uhrauksia".
Minkä hyväksi
: Tämä (kysymys kiihdyttää enemmän
Jugoslavian: työläisten ja talonpoikain
miellä, nähdessään sen pohjattoman
Jcuilun mihin heidän koti-ihaataan
joKdetaan sen lasistiklikin
toimesta, mikä on kaapannut vallan
käsiinsä.
Jugoslavian- kansa tervehtii uutta
vuotta tehostamalla tsiisleluaan Amerikan
ja Britannian imperialismm
palkkalaisia vastaan. Jugoslavialals-
Tervahleiffl^ on
l u n s i t i ^ t l^
lädhnQJiton, TUia: . itorontoTairien
petroleumi*insinötiH S. M: Ölalr on-ilmöittänut
AlBfrtaii häUitukseHe.
etiä maäknnhän väKävista-pöHJöiälstä'
tervahleläEavaffäsloistä • voidaan tuottaa
kannattavalla' tavalla -.äjyä.
. Kysymys siitä voidaanko''öljy crbit-^
taa hiekasta kannattavalla tavalla'
kauppamarkkinoille:iähettänustä varten,
on askarruttanut .pitkät ajat
'a.siantmitijoita. Mr. Blairin tiedon ja
ehdotukset: sanotaan olevan ensimr
haisen siinä suhteessa. Hän on alistanut
ehdotulcsensa maaku6tafaalli-tukselle
lähes vuodeii ajan kestäneiden
tutkimusten jälkeen. Albertaii
rikas tervahiekka-alue sijaitsee pohr
joiseenMcMurraysta.rioIh 320 etäisyydessä
pohjoiseen täältä.
Mr. Blair väittää, että tervahiekkaa:
kyetään kaivamaan j a : käsittelemään
koetelluilia-mehetelmillä 2.08 dollarin
kustannuksilla tyimyriä kohden, öljy
voidaan, sitten: kuljettaa 320 .mallin
pituista putkijohtoa myöten EdmontOf
niin, jossa johto voidaan yhdistää
siihen 1,100 mallin pituiseen johtoon,
joka kuljettaa nyt öljyä Superioriin,-
Wis. Edmontoniin rakennettava öljy-johto
maksaisi noin viisi rniljoonaa
dollaria. Hän väittää, että •• öljyä voi- •
täisiin myydä noin 40 sentin voitolla
tjnnyriä kohden ja että öljy on ensiluokkaista,
monessa suhteessa parempaa
kuin tavallinen öljy.
Albertan Öljyhlekkavarojen ilmoitetaan:
olevan runsaammat kuin kalkki
tunnetut öljy varat tällä mantereella.
BernardrSisav Oli kerran kutsut
jnilstojuhlaiäJi. jcKaa *oli vieraiden Ji
frössa lukuisia ytit^IälcuDnan
Ju. Juhlan kuluessa hän; joiitii^
kuiteluun c'fääh' liehäJckSäii
kanssa. Joka"|y»i'alentuyä|t|l:
.--Etkös tetdäh isänne ollut'räätä.
1»?
-.- Aivan oikein^ lordi. vaBtas! Sbat
lyhyesti.
— Sallinettb vp^nmJsy]^. ailiu
*ette valiimeet samaa amaiattia?
Ivallisesti hymyillen ehawvuoros
taah kys}'i:
• Eikö.t teidän isänne ollut gentle
manni, loräi?
— Tietenkin!:
— No, miksi sitten teistä, ei tulin
gentlonannia?
V X H ^ K V i L A i S i l V A^
Opettaja selitti laskentotunniUi
lapsille, että jaiinka esim, kolme
palloa ei voida v^entää^ioitmesti
nuijasta eika ikolmearpääR?»ä» ttäl
jästä kananmunasta.- Että päin olki
kun on Yähermettävarjoakin luk^
sesta ja jos on puhe esinejstä.<täi ejäi
mistä; niin täytyvät seka vähennettä'
vä että :^entäjäi kuulua samaan la
jiin. , '
Pienen hetken kuluttua nousi pijc
^ - P e k k a seisomaan; ja; opettä;ja ky
syi mitä Pekalla, olisi sanottavaa:
: MUtta voidaanhan vähentää kohn
litraa maitoa neljästä lehmästä, to
kaisi Pckäta.
• • •
VAUJ POIKIA
**Mlöhet ovat" vain isoja poikia'
kirjoittaa naisikirjallija j a jatkaa:
"Lapsi .joka halusi aiaJoittJMi kellon
sa nähdäkseen'kuinka se toimi, oi
kasvanut isonnnaksi • lapsöksi, joki
hajoittaa atjtbi^a[5hööttOTinn8hdäk.
seen miksi se ei toimi."
Metsäunio kaiiilattäa.
Hamiltonin terästuotantoa
lisätään
noin 50 prosentilla.
HamUton, Ont. — Täällä ilmoitettiin
viikon lopulla, että täkälähien
Steel Company of Canada tulee' lisäät
mään tdhtaidensa tuot^ntoloykyä noin
1,100.000 tonnilla . vuodessa - ja' etVä
tarkcitukseen käytetään tulevien 18
kuukaudet! aikana lioih 45 miljoonaa
dollaria. Yhtiön presidentti H; <x;
Hilton ilmoitti samalla yhtiön käyttäneen
kultmeideh kymmenen - vuoden
aikana kaikkiaan noin 65 miljoonaa-dollaria
tuotannon lisäämistä tarkoit-tavim
laajennustöihin; Hän fan:i
yhtiölle'olevan tiedossa tarpeeksi: co-ria
ja muita raaka-aineita laajennettua
tuotantoa varten ja väitti samalla,
että kysymytksessä - on normaalinen
laajennus, eikä sodah Johdosta ^r^eu-
•ttmut laajentaminen. ,
Ryhtyi ammattilafäeksi
HelsinkL — Uxh^ilutcimittajain
Suomen parhaaksi Jalkapallon pelaajaksi
nimittämä Aulis Rytkönen on
allekirjoittanut ammattllaissopimuk-sen
ranskalaisen Stade Francen kanssa.
Rytkösen ilmoitetaan matkustavan
Ranskaan heti tammikuun alkupuolella.
t e o ; oikeutettu taistelu saa Jakamatonta
kannatusta kaikilta ihmisiltä.
jolTka taistelevat rauhan puolesta. —
Jan Marek (Suomennettu For Lasting
Peace. for Peoples' Democracy lehdestä.)
.. ••• , V :..
margarunm pannaan
julistamishanketta
Port Arthör, Opt. --- Lumber ant
Satvmill WO)rkers Union Port Arthurii
seudim osaston presidentti Dan Mac
Isaac on lälhettäpyt sähkeen Ontan
"VViiioie Mllk Prödueers Leaguen presl
dehtille Torontoon, ilmoittaen kaikki
en imiori jäseriten terveritivän maidoi
tuottajain" vaatimusta, että:imargani
nJhväimlsfandnett ja myynti kiellet
täisiin Oiitarion'maakunnassa,
•-Margariini -on nyt ottanut voi
palkan metsäkämpillä Ja jcaikkl met
sätyöläiset psytävät^;palaamista voi
käyttöön sanotan sähkeessä.- ''Mei
dän jäsensmme yksimielisesti tuomit
sevat margariinin Ja -toteavat, ett
volmarkkinat- ovat luhistuneet; kosk
suuret- yhtiöt^ haluavat säästäS muu
tamiä dollareita. Me kaimalamm
yksimielisesti vaatimustanne", sano
taan sähkeessä lopuksii ^
Mihin vain, mutta
ei vain Koreaan
.Fort L^vi?, Canadalaiset, jotfc
juuri äsken saapuivat tänne Korcas
^a, ovat hyvin iloissaan päästessääi
takaisin. He kuuluivat siihen canada
laiseen 345 miehen osastoon, Jcka lä
lietettiin etukäteen valmistamaan mi
joltuspaikfcaa, Princes Pats. prikaatil
le.
V Londonilainen. korpraali Geo. Bur
nett sanoi: "En tleda mihin meidä
nyt vtedäan, mutta mikä (hyvänsä oi
parempi Icuin Korea."
Neapelld Italia. — Tänne on saa
punut Exeter-laivalla lähetyn ame
rikkalaisia tankkeja. Joiden pitäisi in
nostaa haluttomia italialaisia sota
hommim.
Cochrane. — Perjantainailöydettiii
täällä ratapihalla olevasta «vaunusti
kuolleenaAlbertTashe. 'Hapen otsas
saan oli haava. Vielä ei tiedetä milli
tavalla "fashe oli kuollut.
Ruumiin löysi maakuntapoliisi Jin
l^eakman-kxm suoritti tavanmukais
ta tarkastusta;ratapihalla.
PÄIVÄN PAKINA
Kaikki tämä viittJKi siihen, cttii ".Tan,>;kan maa.-<sa on jotakin miitää'',
ja myös .siihen, eltli korean kysymy.s pitäisi kaikin mokomin sopia
ennenkuin se laajenee maäilmanlaajuistksi paloksi.
•Me olemme alusta alkaen liittyneet niihin voimiin jotka kannattavat
Korean ky.syinyksen rauhanomaista ratkaisua. M e olemme pitäneet
kiinni tasjh k'ä5ityskanna.sta silloin kun korealaiset saavuttivat suuria
voittoja 6 kk. sitten. Kun sotaonni kääntyi ja amerikkalaiset kerskuivat
"ratkaisevilla voitoillaan", me kannatimme rauhanomaista r a l -
k:<isua. Nyt, jolloin tulee päivä päivältä selvemmäksi, että amerikkalaiset
työnnetään Koreasta ennemmin tai myöhemmin mereen, jos
asia ratkaistaan asevoimin, me olemme edelleenkin rauhanomaisen
ratkaisun kannalla. Vedettäköön kaikki ulkomaalaiset sotajoukot
pois Koreasta! JäteltakiKin Korea korealaisille, kuten Midysvallat on
jätetty yhdy.?valtalaisille. .Vnneitaktxm Kiinan Kansantasavallalle
sille laillisesti kuuluva paikka YK:ssaI
.Näin muodostuisi olotila, niissä voitaisiin Y K : n puitteissa ja sen.
perussäänl()jen perusteella ryhtyä rauhanomaisesti ratkaisemaan Korean.
Kaukoidän ja koko maailman kysymyksiä — p'äästäisiin olo-
.suhteisiin. missä a.scistuk.sen lisäämisen asemesta ryhdyttäisiin .ASEISTUKSEN
\'.ÄHENT.\MISKN S.VMAX.\FK.\rSESTI K.MKISS.V
MAISS.A. mikii on peruedellytys kestävälle rauhalle. V'ain aseista-riisimiinen
ja sotapropagandan lopettamisen kautta on kansainvälinen
Terveisiä VmhB Moskovisiä asti
Niille, jotka ovat yksitellen ja Jou-kottain
tappaneet ja haudanneet
kaikki täältä Neuvosto-Karjalaan lähteneet
maanmiehemme —^ ja vuodattaneet
kuumia kyyneleltä heidän kovasta
kohtalostaan — • sallittaneen
laulaa piem ja viaton laulunpätkä.
joka muistin varasta kertoen alkaa
näin:
"Maailma on niin avara,
. pikku, plkkQ Lasse . . ."
Se on todella avara vieläkin, vaikka
on valoakm nopeammin kulkevia lentokoneita,
voimakkaita radioasemia,
langallisia ja langattomia puhelimia
ja ties vaikka mitä.
.Ottakaamme vaikka tämä meidän
oma lehtemme. Esim. johkut muuten
\-ain porvarit, jotka kiihkoilevat
porvarien sctasuunnitelmien puolesta
vaikka eivät siitä hyödykään Juuri
mitään, ovat moneen kertaan Juudas
Iskarlotln tavoin osoittaneet sormellaan
lehteämme kohti ja vääränvalan
tehden sanoneet.. että tuolla on
/•Maskovan" lehti.
F,t sen enempää, eikä vähempää!
Tästä huolimatta "maailma on niin
vain porvarit ovat vaatimalla vaalineet
meiltä tietoja milloin on se tai
tämä entinen Canadan suomalainen
Neuvostoliitossa teilattu ja varlksen-pelättimelcsi
kuivatut, niin me emme
ole yksinkertaisesti vomeet heitä ilahduttaa
"uutistensa" todeksi toteamisessa
tai muuten.
Emme ole voineet esimerklkjl selittää,
sltäkäitn ettämitä on tapahtunut
Vapauden toimituksessa työskeimel-leUle,
hyvin tunnetuille maanmlehil-lemme,
jotka 30'-luvim nälkävuosina
karkoltettiin Oanadasta— mutta jotka
välttyivät joutumasta Mannerheimin
ja Tannerin ohranan kynsiin
suuntaamalla matkansa Neuvcstolilt-toon.
Kysymirs on. kuten luldja arvaa,
Martin Parkerista ja Arvo Vaarasta,
jotka eräs torontolainen lehti
.nralden ohella teloituttaa Ja likvidoi
aina sillomi tällöin.
Nyt voimme ahtaa näiUe muuten
vain porvareille sen ilahduttavan tiedon,
ettei heidän tarvitse enää vuodattaa
kintaiia kyyneleitään mainittujen
maanmiestemme kuoleman johdosta,
sillä katso; he elävät' Ja voivat
valkkavjei
vielä pääsiäinen.
Asia on kaikessa lyhytkäi?yydcssään
siten, ja kaikkien näiden vuosien Jälkeen
meidän- täytyy se tunnustaa, että
Moskovasta tulee sittenkin toisinaan
meille uutisia sellaisiakin kanavia
myöten, mitä ei muuten vain pcr-vareilla
ole.
Meillä on nimittäin kuten kaikilT
la kuolevaisilla — ystäviä Ja tuttavia
jotka matkustelevat. Onpa sellaisiar
kin ystäviä ja tuttavia jotka rohkenevat
mennä Wall Streetin vetämän
rautaesiripun läpi slaavilaisiin' synnyinmaihinsa,
r kuten suomalaiset vierailevat
isiensä, äitiensä ja ystäviensä
syrmyinmaassaan.
No niin. joulukiireiden aikana kirjoituspöydän
laatikkoon työnnettyjä
yksityiskirjeitä tarkastellessa tuli
esiin erittäin ffllelenkiintoinen kirje,
joka saapui Joulun edellä useille
muillekin suomalaisille tunnetulta
ukrainalaiselta ystävältämme. Mlsha
Korolllta. Torontosta.
Mlsha Korol vieraili aivan äskettäin
vanhempiensa synnyinmaassa Ukrainassa
j a samalla hän käväsi myös
Neuvostoliitossa, sekä myöhemniin
Maaliman Rauhankongresslssa Varsovassa;
• >- • •
Mutta hän ei puhu kirjeessään m i tään
sUtö. mitä hfin näki Ja kuuU
näillä matkoillaan yleensä —' vaan
siitä, että Moskovassa ollessaan hän
tapasi sattumalta Martin Parkerih,
(Pohjansalon): — Joka oli pyytänyt
tuomaan'hinen tenrci6diyk6eiuft: Ca«
nadan suomalaisille. Maitin lähettäi
monille täkäläisille ystäviUeen tove
rilllset vuodenvaihteen tervehdyksen
sä j a onnentoivotuksensa-.
Yhteisen kansan puolesta me taa
kiitämme terveisistä. Mutta anta
kaamme ystävämme MIshan kertoi
miehestä:,
"Martin voi hyvin,. vaikka- hän on
^In huomattavasti vanhentimut. |la!
on avioliitossa ja heillä' on -l^-^yuotla
poika. ' Hän kutsui minut kotiinsa
kahville. Hän muistelee vielä Cana
daa ja haluaisi saada tietoja suoma
laisten riennoista. Hän kyseli tunti
kaupalla minulta sitä j a tätä henkilöi
Jaa. että mitäkö hän tekee? Onf
Parker lyöty lokaan Ja pakoitettu elämään
kutjaa kezjälälseii eBlliiää?
Ei aivan. , Ystäväm»ii€ Mfaha- kertoo
että Martin Parker oh Moskovassa
ilmestyvän englaniilhl^elisen "Sovlet
Wbmen'r julkaisun toimittajana.
Mutta sittenkhi, "MaäUxnn on pö"
ava*a". että tähän päivään mennessä
emme ole salttmefet scUalst'a ^Hilkalsua
näkemään niin-;^bsltö(valaisiin
kuiri meidät sanotaankin kuuluva»
Toivossa on kihtenkinh3rvä'elää. .
Jofcä tapauks&sä oh hausKs saads
terveisiä täkäläisten maanmi(»tecioi(
yleisesti kunniöittanlalts pojalta, J>
lohdutusta antaa aektai tleto^ knter
sanottu. I tämä -lopettaa i^ainakis
vähäksi aikaa Joidenkin ihmisten suuret
sydänsurut hänen . köbtaloos
suhteen^ ~ KfinsUDouEa..'' ;4
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 11, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-01-11 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510111 |
Description
| Title | 1951-01-11-02 |
| OCR text |
i l f u 3 Itotalna, tammik, 11 p. ^ Tbursday, Jan. 11
Teliepbones: Suatoie» Office 4 - 4 3 0 4 ,
Editoria} Office 4 - 4 2 6 5 . «lanage»
E. 6uk£i: Editor W. Eklund. Mailini
address €9, Sudbory. Ontirift
HMteheatlov. 6 0 1 . 1 9 1 7 . Authorized
m «cofltf «Zaas maJl by tbe Post
CMBe» flepÄrtttent. Ottava. Pub-
^betf aKriAi^ irMdy: Tuesdajra.
iWfm Vapaus
I ^ M n u v C |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-01-11-02
