Vapaus, January 27, 1928

              Sivu 2 Perjantaina, tainmikaiin 27 p:nä—FrL, Jan. 27
No> 19 ~> im
VAPAUS
S. C. N U L ,
T O I M I T T A J A T :
T. N. CARLSOM, B. A. TESHCJiEN.
V A P A U S iUbatf)
The oa\T orxu of Fiiuub Vfotkea ia Cuuda. PabUihciI ia SuDmrr. Onu «rerr UoiuUr.
Taaa^r. Cre<2ae«<!jr. Tbrndar and Fndajr.
r" " '• " T1LALSHI.S.SAT: - . .
1 »k, »tiO, 6 kk. «2.50. 3 kk- «KTS i« 1 kk. tl JK. — YbdraraUoihia )a Snoaea» aekä anaalia
•IkoaaiUe: 1 «k. C6J00. 6 kk. 3 kk. tiM ja 1 kk. «1.00.
J L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
HuBollBMtaktet tlJOO kota. «2M kakai kertaa. — ArioliiUooitmnoaiaetuluet SOe. i^litatoojna. —
iaacsa>at>ito.Ua«ii>km 50«. karta. «1.00 S kerta». — SralrmäUnKÄakaet «14» karta. «2X0 3 kertaa.
ArtoaruOiaatiikMt «2X0 keru. «3.00 kakai kattaa. — KiitaailisMitkaat «IXO kerta. — Kaoleiaaailraatuk.
«• ttkinkart
Lc&lees aiotut ibnolukaxt piUi olla kxattariiaa kaUa 12 UmaatrialaMiräB «itUUeB» a^piiriaZ'
Va|>aadaa lolmitcat Ubettr BsUtUeg, 33 Unrsa Straeti PokcUa SMV.
•aM»<l«a koBtteri: Ukcrty BoiUiac 3S L M M SI. Pahalla 1B3S. PoaUoaoMs Box 69. Sadkarr. Oat
Cascnl adm
1» fk« b«al ad'
maa nc.>cr eoL laeh. MlaimaBi ekar«8 Yat iU<U iaaartioa jSe. Tfca Vapaaa
mediaa aaotif iba FlaoiA Fcapla ia Caaada.
Jaa aita aiUoia uhaaaa aaa «atuaau eaaioaiaeea kUJaeaaaaaa, k<r)aUakaa «sdaOaca liikkeaakoiuiaB
(>—aaoatnirna aiaaaSät |. V, HAftNASTO. UikkaaakaUaSa.
Amery — Royal-pankki — Jojnson-Hicb
Rappeutuvan Britannian valta
kunnan propagandisti eli mlelipi
teiden levittäjä, Britannian siirto-maa-
aäiain valtiosiht^ri,: vapaa
sukuinen L. C. S. Amery, joka: on
talla erää kiertomatkalla Conadas*
sa, on taalla laulellut sireenilauluja
Britannian valtakunnasta. "Tulcfva
sukupolvi kuuluu Britannian valta­kunnalle^',
**Valtakunnan sydän pn
täynnä elinvoimaa", "Valtakunnan
sisäisten suhteitten uusi ajanjakso",
^^Britonnja on ottanut/ haltuunsa
kruunuusi irtomaittensa suuren taa»
kan", ovat muutamia ydinlauseita
niistä puheista, joita herra Amery
on pitänyt Victoriassa, Vancouve­rissa,
Edmontonissa, Calgaryssa,
Winnipegissa, Torontossa ja Otta-vrassa.
Miten täynnä "elinvoimaisuutta"
tuo Valtakunnan sydän, Suurbritan-nia
oikeastaan on, saatettaneen näh­dä
Canadan Royal-pankin toimesta
kirjotCiUsta yleiskatsauksesta, "Joh-tavain
teollisuusmaiden edistymi­nen",
joka on julkaistua Monetary
Timesissa kuluvan- tammikuun 6
pinä. Tässä yleiskatsauksessa lau­sutaan
muun mua^a: "Miltei jo-
; kaivaessa Europan ' maassa on elin­taso
nykyään alhaisempi kuin 1913;
työttömyys vallitsee ja löytyy hen-
• Idlöitä, jotka uskovat, että nykyis-tien
taloudellisten muutosten seu­rauksena
' tulee olemaan europalais-ten
elintason' oleellinen, Ja^ v^tuji-nen
alentuminen." "Kahden viime^
vuoden kuluessa'*, lausutaan yleis­katsauksessa
edelleen, *Wat useam­mat
Europan maat korvanneet ne
varsinaiset.;^tappiot, jotka sota ai­heutti
niiden tehdasteollisuuden ja
liaupan paljoudelle; ja saatettaneen-pa
vertailu 1927 ^ a 1913 paljous-tason
välillä • huomata hieman suo­tuisammaksi
ensiksimainitulle vuo­delle.
Tältä 'näkökannatta katsoen
Suurbritonnian perusteol 1 isuuksien
tuotantoil koskevain numerojen ana­lyysi
eli erittely on varsin toivo­tonta.
Tokkopa Suurhritannion hii-likaivoos
raudan ja teräksen vaV
mialivs- sekä laivanrakennusteolli­suus
on paljouteen nähden edes
saavuttanut 90 pros. vuoden 1913
paljoudesta; ja ulkomaankaupan
tonnimäärä ei ole muuta kuin 6)
pros. sodanedellisestä - määrästä.
Suurhritannian elpyminen ön pa
hemmin viivästynyt tmh yhdenkään
toisen johtavan maan."
Entä sitten se Suurhritannian siir
tomaitten "suuri takkka" ja valta
kunnan sisäisten suhteitten uusi
ajanjakso? Vain noin kaksi vuotta
sitten antoi Baldmnin ministeristön
sisäasiain sihteeri. Sir W. Joynson
Hicks lausunnon, joka osottaa min
kalaista politiikkaa Britannian im
perialistit ajavat siirtomaissa, joista
Intia on kaikkein tärkein. Joynson
Hicks lausui: "Me emme valiotta
neet Intiaa intialaisten hyödyn ta
kia. Tiedän että muutamissa lähe-tyskokoilksissa
on sanottu, etta me
yallotimme - Intian kohottaaksemme
Intian kansan tasoa. Me yallotim
me Intian miekalla ja miekalla me
tulemme myös sen pitämään.... En
ole niin ulkokullattu, että sanoisin
meidän pitävän Intiaa intialaisia
varten. Me pidämme sitä ylgeu^
brittiläisten tavarain'ja* erikoisditi
Loncashiren {>umpulituotteiden par
hoona yientipoildkana." (Lainaus
otettu J, Cömeliuksen kirjbtuk-sesta,
joka pn julkaistu N . Y. Time­sin
Current Historyssa, joulukuulla
•im),;---:.:;^';:'^^:;../;-
Canadiui työläiset eivät usko Jier-ra
/ ^ e r y n sire»^ He tietä
yat, eitä rappeutuvan Britimnian
yaltakunuan propagandisti puhuu
pl^iyä. He myös tietävät sen, ettei
Suurbritannia jätä ainutta,kaan ki
veä kääntämättä, yrittäessään ' estää
rappeutumiltaan. Suurbritannialla
on käytettävänään vuosisatoja kes­täneen/
hallinnon synuyltämät tra
ditsibhit eli perinnäistaviat. Mutta
ne semmoisenaan eivät riitä. Tra
ditsioneilla ei voida taltuttaa talou­dellisia
voimia. Tuleva sukupolvi
ei kuulu Britannian valtakunnalle.
Tuleva sukupolvi kuuluu uudelle
yhteiskuntajärjestykselle, työläisten
ja talonpoikain neuvostotasavalloil­le.
Ne ovat sopusoinnussa nykyisen
tuotantomuodon kanssa. Ne tulevat
kohoamaan Britannian ja Ameri
kan imperialismin raunioista.
ARVO VAARA.
«Onnellineii asiaintiia»
"Quebean maakunnan järjestymät­tömien
työläisten olosuhteet kiinni­tettiin^
Quebecin lainlaatijakunnan
huomioon tammikuun 18 p:nä, kir-jottaa'
Worker toimituspalstoillaan,
ja asian esittäjänä oli Aime Guer
tin; joka on ollut mainitun lainlaa­tijakunnan
vanhoillisena jäsenenä
Hullin piirikunnasta kaksikymmen­täkolme
vuotta. Lehti lausuu, että
itäin ollen kukaan ei voi syyttää AI
mea '**Moskovan palkkalistalla ole­misesta^.
Mikä sai Guertinin puhu
maan; ei merkitse erittäin paljoa.
Hän on oppositaionissa niin kutsu
tulle vapaamieliselle Tasdliereäun
hallitukselle, ja tässä se syy kai­keti
onkin. •
i Miitakö Guertin sanoi? Hän. alkoi
Takuutt£(malla kuulijoilleen (ja täs­sä
hän epäilemättä puhui totta), et-vtä-
Quebecin työläiset ovat "nöyriä
ja alistuvaisia, eivätkä pidä lakkoja
ja boikotteja lääkkeinä kurjien olo-jensa
parantamiseksi" Sitten hän
jatkoi: "On olemassa toinen tekijä,
joka ansaitsee tunnustuksen vallit­sevasta'
onnellisesta asiaintilasta, ja
-se on katolinen Idrkko, meidän pe-
- nnnäistavoillemme aina nskolliuen
papistomme. Tämä tekijä on pappi,
' meidän sielujemme samaten kuin
vajatuksiemme paimen. Se on us­konto;
jota me niin ylpeästi käy­tämme,
me. nykyisen sukupolven
kansalaiset, jotka seuraamme kun-niökkaitten
csi-isiemroe jälkiä. Liian
kauan on hallituksen ainsioksi luettu
se järjestys ja rauha, joka vallitsee
eri luokkien keskuudessa nykyisessä
yhteiskunnassamme. On aika, että
kuullaan totuuden ääni ja annetaan
tunnustus sinne, mihin se kuuluu
Meidän maamme työmiehet ovat
vaatimuksissaan rauhallisia, he ovat
lainkuuliaisia ja jumalaapelkääviä
ja pitkän aikaa ovat he pyytäneet
rauhallista kohtelua, joka olisi yhtä
hyvä- kuin työläisten toisissa maa­kunnissa
ja naapurimaissa saama
kohtelu."
Ja mitä tuo tämä nöyryys ja
alistuvaisuus ran^alais-caniadalaisil-le
työläisille? "Samaan aikaan",
sanoi Guertin, "kiin liittohallituksen
työvirasto väitti $1,150 tarvitun vii­sihenkisen
perheen toimeentuloon
vuodassa, samaan aikaan Hullin se­katyöläiset
saivat vain 25 senttiä
tunnilta^ eli S2.50 lO-tuntiselta päi
vältä, ja usein mehettiyät työaikaa
vuoden kuluessa ja iiseimmälla heis­tä
oU kahdeksan, kymmenen ja jopa
kaksitoista lasta kotona, ja hyvin
Usein enemmänkin. K u i i ^ seka­työläinen
voi pitää yllä perheensä
§400 vuodessa, joka oli kalkki, mitä
jäi, kun hän oli maksanut omasta
ruoastaan ja vaikkapa vähemm^-
kin lahjottanut kirkolle ja muihin
hyviin tarkotuksiin."
Vedotessaan aineräkalaiseen pää­omaan,
kehctftoen sitä tulemaani
Quebeciin ja riistämään tuon maa­kunnan
suunnattomia luonnonrik­kauksia,
Taschereaa, maakunnan
vapaamielinen pääministeri ja niin
suuri taantumuksellinen kuin tästä
maasta löytyy, aina tekee vetoo­muksensa
voimakkaimman kohdan
siitä, että maakunnassa on käytettä­vissä
nöyrä ja alistuvainen ranska-lais-
canadalainen työväenluokka, jo­ka
ei ole taistelevan amiitatillisen
järjestäytymisen eikä , poliittisen
bolshevismin saastuttama. Tämä
merkitsee sa^iaa kuin'jos hän sa­noisi
kapitalbtbille .sijottajiife:
"Tulkaa tänne j^,.juokaa itsenne
täyteen ransknlais-canadalaisen. työ-iäisen
hikeä ja verta; rdnslcalais-canadalainen
työvoima ön yksi suu­rimmista
luonnonrikkkukskta maar
kunnassa-" Amerikalaiset ja cana-dalaiset
kapitalistit "tulevat", pa­nettavat
pysty>-n paperimyllynsä ja
voimalaitoksensa, riistävät quebeci-laisia
työläisiä äärimäiseen rajaan
saakka, f a papisto, "meidän sielu-jemme
paimenet" siunaavat tätä
"onnellista asiaintilaa", joka varaa
heille tuloja.
Ranskalais-canadalainen työläinen
on osottanut itsensä taistelijaksi
kenkätyöläisten lakoissa parina v i i -
«me vuotena. Kaukana rikollisuu­desta
ei olisi' se,.että järjestynyt am-mattiliittoliike
jättäisi ottamaUa
huomioon Quebecissa järjestymättö­mien
järjestämiseksi vallitsevat mah­dollisuudet,
lausuu lehti lopuksi,
huomauttaen,'että tuossa maakun­nassa
edistyy' kapitalistinen teollb-tuttaminen
f >iyian silminnähtävästi^
Järjestön tilien tarka«tajil»i va-
! Iittiin toimeenpanevan komitean
i puolesta tov. Korhonen ja X i v i . Hei-i
dan tarkastuksensa jälkeen esitetään
•; ne Toronton osaston valitsemien t i -
i lintarkastajien tarkastettavaksi,
i Kokous lopetettiin,
i Vakuudeksi,
A. T. HILL, sihteeri.
Olemme tarkastaneet edelläolevan
I pöj-täkirjan j a hyväksj-mme sen ko­kouksessa
asiain käsittelyn ja pää­töksien
kanssa yhtäpitävänä.
A. Korhonen E. Pirttinen
(Pöytäkirjan tarkastajat).
Unimlaisyyttä Amerikan #ömiiliikkee •;1.-.'f< I,
Parhaillaan pidettävissä Leninin mioiden', kSjrtäntöönpanoa, sanaU^
muistojuhlissa terotetaan Jeniniamin sanoen käyttää kaikkia hallituksen
luonnetta ja metkiLystä proletaaris­ten
luokkien v^llankumoidcselliseen
liikkeeseen. Yleisesti puhuen leöi-nismi
on vallankumouksellisen liik­keen
teoria ja taktiildca imperialis­min
asteelle kehittyneen kapitalis-"
min aikana. Se o n kaikkien mait­ten
työväenluokkien vallankumouk­sellinen
teoria ja taktiUdca, Ameri­kan
työväenluokan niin hyvin kiiin
Englannin, Saksan, Ranskan tai Kii­nan
työväenluokankin.
Leniniläisyys on tulemassa Ameri­kan
työväenluokan liikkeitten ja
taisteluitten oppaaksi. Leniniläisyy-
^ellä on jo melkoinen vaikutus
Amerikan työväenliikkeessä.
Ne, jotka hylkäävät leniniläisyy-denl
ovat tulleet kapitalistisen opin
ja . aatteen kannattajiksi ehdoilla
taikka ehdoitta. Heidän kieltäyty­misensä
merkitsee kapitalistisen riis­ton
hyväksymistä. Näin ön käynyt
Amerikan unioliikkeen viralliselle,
johdolle, joka. aina on ollut pää-ömon
renld, kuin myöskin Sosialisti-puolueen
johtajille, jotka aikoinaan
yrittivät taistella sbsialisinin puoles­takin./.
Unioliikkeen -johtajien saarnaama
luokkasovinnon oppi, yhtähyvin
kuin sbsialistipuolueen johtajien. yl­läpitämä;:
Bosiaaliref orniismi ^ y^^y,
tavat aniautumista kapitalismiUe.
Leninilaisyyden puolesta todistaa
Venäjän vallankumous jä sosialisti­sen
talouden rakennustyössä saadut
tulokset^ yhtähyvin kuin leninilai­syyden
juurtuminen kaikkien mait­ten
työväenliikkeisiin, todistaa le­ninilaisyyden
puolesta. Maailman
vallankumbuksellisen liikkeen kuo­hahdukset,
vallankumoukselliset lii­kehtimiset
siirtomaissa ja puolsiirto-maissa^
yhtähyvin kuin työväen päät­tävä
esiintyminen imperialismin ko­timaissa
todistavat leninilaisyyden
puolesta.;
Leninilaisyyden ensimäinen yelvo-tus
kutsuu Amerikan työväenluok­kaa
varustautumaan jatkuvien ja va­kavien
hyökkäyksien varalle pää­oman
puolelta. Huolimatta melkoi*
s^ta hyvinvoinnin ajasta, nyt jo täl­lä
hetkellä olemme taisteluitten kes­kellä.
Viittaamme hyökkäykseen
kaivostyöläisten uhiota vastaan,
palkkojen alentamisiin tekstiiliteol­lisuudessa,
hiilikaivoksissa ja teräs­teollisuudessa;
viittaamme avoimen
työpajan, liikkeeseen ja komppanian
unipitten . tyrkyttämiseen työläisten
unioitten sijaan. Hallituksen voi­mat
hyökkäävät työväkeä vastaan
toimeenpannen verilöylyjä, antaen
estetiiomioita. Pääoman elimellises-
,sä kokoonpanossa ilmenee nopeaa
laitoksia.]^öj[äisiä.vastaan. • Näin on
laita kapitalistisessa valtiossa.
Leniniläiset kukistivat kapitalisti­sen
halliniio^ ja periistiyat proletaa­rista!,
luokiqea hallituksen kapita­listisen,
hallinnon sijaan. '
Amerikan-leniniläiset, jotka tais­televat
kapjtälisniiin oloissa, taiste­levat
estetuomibila vastaan, rakenta­vat
laborpuoiuettaj kapitalistista
hallintaa vastaan työtätekevien luok­kien
hallinnan periistamiseksi.
Kaikilla työväen taisteluilla ja
liikkeillä, ollakseen menestyksellisiä,
tulee olla yhtenäinen, luja ja keski­tetty
johto, leniniläinen puolue.
Ame?S:assa toimii tällaisena Wor
kers (kommunisti) puolue. Raken­takaamme
leniniläistä puoluetta
Amerikaan.>—. Sto.
PöytäMrja
keskittymistä, teollisuuksien rationa'
lisointia ja työläisten tehostettua
riistämistä. ^
Tämän johdosta on Amerikan le­niniläinen
puolue, Workers (kom­munisti)
puolue kohottanut tunnus­lauseen:
Toistelkaa palkkojen alen­tamista
vastaan ja palkankorotusten
puolesta. Hävittäkää komppanian
uniot ja rakentakaa voimakkaita
teol lisuusoniöitB.
Vallitseva teollisuuksitm lamaan-nuskausi
ja toiselta puolen kiihtyvä
riistäminen ovat' kasvattaneet alitui
sen ja yhä suurenevan työttömios
armeijan.
Tätä vastaan kohottaa Amerikan
eniniläineh puolue taisteluhuudon:
VIuodostakaamme tyÖttömiien neu­vostoja
ja taistelkaa työttömien avus­tuksen
saamiseksi. Tdikää työnan­tajain
hallitus vastuunalaiseksi työt­tömien
huollosta.
Nykyinen hallitus on työnantajain
a pankkiirien hallitus. Se esiintyy
lakonrikkojana, käyttää poliiseja
työväkeä yaslaan, ylläpitää kasa^:a-oukkoja,
antaa jai valvoo estäno-tehty
Cänladari Suomalaisen
Järjestön ;."tp; komitean koko­uksessa,
"•tammik. 1 pi, 1928.
Saapuvilla olivat kaikki tp. ko-miteaii
jäsenet. Pahetta johti
tov. Ahlqvist.
N^ir FinlaBfidin, ösastpn omaisuu­den
tallettamilla koskeviin tiedus­teluihin
hyväksjjitiin sihteerin vas­taus./-'
. '/- ' • .
international ';Lal)or Defence l i i ­ton
sihteeri kirjeellään selosti, että
Caiiädan puolelle on vetoomukset
j a keräyslistat • lähetetty erehdyk­sessä.
Hän' selitti,-e^tai käyttäessään
"Työmies"-lehdeh . osoitevedoksia'
unhoitettiin kärsiä' canadalaiset o-soitteet
jättäessä^ kirjeet postitetta­vaksi.
Samalla ! vakuutti hän että
liiton taholta tullaan. haolehtimaan,
ettei tulevaisuudessa "tapahdu Cana­dan
puolelle lähetystä, niin että
täällä jyoitaiaiin antaa jakamaton
kannatus työskentelyn keskittämisel­le
Canadan Työläisten Puolustuslii­ton
hjrväksi;
Toveritar Martha .Matilda L ^ t o -
»en ja häne^ siskonsa suhteen oli
saapunut kirje ja sähkösanoma-tiedot
siirtolaisvirastosta Otta­vasta,
selostaen heidän pidätystään
ja että vihdoinkin jouluk. 29 päi­vänä
laskettiin heidät maihin. Sa­malla
luettiin sähkösanomat Cana­dan
työministeri Heenannilta ja e-räältä
toverilta Halifäxista, joissa
selostettiin asiaa- Koska maassa o-leskelulupa
on 'ensinmainitulle an­nettu
vuodeksi, niin velvoitettiin sih­teeri
esittämääii asian uudistami­seen
Canadan Työläisten Puolustus­liiton
taholta ajettavaksi oleskelu­luvan
laillistuttamiseksi ilman eh­toja.
'-: V
Vapauden toimittaja tov. Bruno
Tenhusen pyytäessä palkankorotus­ta,
päätettiin hänen .palkkansa ko­rottaa
^ 2 . 5 0 viikossa. Samalla pää­tettiin
kirjoittaa tov. R. Pehkoselle
että hänen palkkansa korotusta har­kittiin
myöskin j a päätettiin että
$25.00 viikkopalkka astuu voimaan
ensi huhtikuun alusta.
'ICnstannasluldceitten -ja Yhdysval­tain
järjestön tohnitsijain neuvotte­lukokoukseen
joka p i d e ^ n Chica­gossa
t k . 14 ja;ie p., velvoitettiin
menemään Vapauden liikkeenhoitaja
tor. JJV: Kamiast<v • ;
Luettiin kustannusUikkeitten vä­listä
kujeenvaihtna. Koska ilmeni,
että Suomen luokkasodan muisto-juIkEusna
varten ladotut kirjoituk­set
eivät mahdu aikaisemmin määri­teltyyn
sivumäärään, niin päätettiin
esittää' siynmäärSo lisäätriistä j a vas­tustaa
kahdessa osassa kustantamis­ta,
«amalla tehtiiri evästyksiä jou-lukirjallisuudCT
J ^ D L I i i i * vä­lisessä
neuvottelussa <!dlle tulevien
Iqrsymyksien suhteexi. :
Vapavden talonhanldataa Ja koti­paikkaa
koskevana esitti sihteeri äi-kiaisemmin
valitun; alakomitean
suunnitelmat, jotka hyväksyttiin lä-hete^
väksi alustuksena kiertokir­jeen
muodossa osastoille käsittelyä
varten. Samalla päätettiin, että "Va^r
paus" avataan V keskustelua varten
helmikuun 1 p:sta -— ma^skuun
l:ään ja että o'sast'OJeh on lähetetä
tavä äänestyksen tulokset tp.-/komi-teallo
maalx^un 10 p:aän mien-nessäl
^"'^ v .. .•\,^,>Z:c"-'--;:"
Työväen urheiluliik­keestä
Torontossa
Työväen urheiluliike täällä Toron­tossa
ei ole mennyt eteenpäin aino­astaan
suomalaisten keskuudessa,
vaan on syntynyt myöskin seu­roja
toiskielisten keskuuteen. Juu­talaisten
työläisien seura on nykyi­sin
kaikkein suurin, ollen-siinä jä­seniä
noin 150, ollen kaikki iältään
noin 15—^25 vuoteen. Pääasiallisesti
harrastavat he'' voimistelua, mutta
on heillä aikomus lähitulevaisuudes­sa
ottaa harjoitusohjelmistoonsa
myöskin paini, nyrkkeily y.m. la­jit.
Tämä seura on ollut toiminnassa
noin vuoden ajan ja, huolimatta sii­tä
ettei -heillä ole ollut, ketään, jol­la
olisi ollut entistä kokemusta ur­heilun
ja voimailun alalla, on seu­ran
toiminta mennyt pitkillä askelil­la
eteenpäin.
-Siitä seuraava suurin seura täällä
on meidän suomalainen Yritys.
Vaikka toiminta syystoimintakau-della
olikin laimeanpuoleista, on se
nykyisin jo elpynyt, ollen toiminta
tavallisen hyvässä vireessä. Naisten
voimisteluharjoitukset ovat olleet
kaikkein parhaimmassa käynnissä
kaiken talvea. Samoin on myöskin
painia ja nyrkkeilyä harrastettu mel­koisella
menestyksellä, varsinkin
viimeksi mainittua. Nyrkkeilykäsi-nertä
saa hankkia uusia tämän täs­tä,
eikä niitä suinkaan' seiniin ole
rikki hakattu. Ssura järjestää nyrk-keilykilpailut
kevätpuolella Canadan
Suom. TULm mestaruudesta tänne
ja toivottavaa olisi, että" liiton toi­set
seurat valmistautuisivat näitä
kilpailuja varten hyvin, niin osanot^
tonsa kuin myöskin muun puolesta.
Kaupunkimme seuraava suurin työ-läisseura
on ukrainalaisten voimis­telu-,
ja urheiluseura, ollen kaikkein
nuorimpia. Jäseniä siinä ori noin 35.
•Kun seura'on nuori, niin varoja ja
välineitä puuttuu, miitta jos toiset
heitä vähänkään auttavat, .niin kyl­lä
• he hyvään alkuun pääsee, sillä
siihen heillä on hyvät edellytykset,
ollen heillä käytettävänään m.m.
kaikkein mahtavin haali koko kau­pungissa.
.
Vielä on kaupungissamme toinen­kin
juutalainen seura, jota' nimite­tään
englantilaiseksi. Jäsenmäärä ei
ole vallan suuri- j a tennispeli lienee
pääasiallisempana harjoitusaineena.
Vielä on täällä kultasepänalan työ­läisillä,
tai oikeastaan heidän uniol-laan
urheiluseura, joka onkin ainoa
työläisseuröista, jota ei vasemmisto-
4aiset kontrol(peraa.
• Nyt, koska meillä kaupungissam­me
on noinkin monta työläisseuraa,
nousee kysymys, kuinka voidaan toi­mia
niiden kanssa' yhteisesti. C.S.
T U L : n säännöt määrää, että saam­me
toimia ja kilpailla ainoastaan
järjestyneiden työläisten. kanssa.
Pyydetään lupaa liitolta saada jär­jestää
kilpailut, johon voisi osallis­tua
näitten kaikkien Seurojen jäse­net,
mutta lupa' kielletään. Kuiten­kin
on tämä allekirjoittaneen mie­lestä
väärin, sillä kuinka voimme
herättää työväen .urheiluliikkeen
toimintaa maassa yleisesti eloon, jos
sen tukahdutamme .jo kehtoonsa. K u i ­tenkin
olisi yhteistoiminta saatava
näiden seurojen kanssa mitä suu­remmaksi.
Kilpailuja olisi järjestet­tävä
yhteisiä j a kaikkien otettava
niihin osaa, sillä näistä kilpailuista
kertyvät varatkin jo' yksin käyte­tään
työväenurheiluliikkeen tunne­tuksi
tekemiseen Canadassa. Ellei
meidän suomalaisten TUiLm sääntö­jen
'mukaan voida tätä nyt tehdä,
niin olisi asia otettava esille ensi
liittokokouksessa j a tehtävä sääntöi­hin,
asianomaiset muutokset Se ei
ainakaan allekirjoittaneen mielestä
biisi 'askel taaksepäin" vaan päin­vastoin,
sillä jokainen ymmärtää,
ettei kysymyksessä ole yhteistoimin­ta
porvariseurojen kanssa, vaan työ­väen
urheiluliikkeen eteenpäin ke­hittäminen
Canadassa.
Asiasta voisi kirjoittaa yhtä ja
toista vieläkin pitemmälti, mutta ol­koon
nyt tällä kertaa, sillä lupaan
kajota asiaan vastaisuudessa. Omil­le
seuran pojille j a tytöille haluan
huomauttaa, että kun toimitte niin­kin
ahkerasta eteenkin päin kuin o-lette
tbiminneet viime kuukaudella.
kun tunkeuduimme heidän pakeil-
^!!^' Miltä tuntuu matican jälkeen
siä, että työpaikassa -ei saa p ^ ^ '
sillä puhe saattaa häiritä ostajia/^^
Jos kaikki-kuuluisimm© aaajatji;
yhdistykseen, niin ei meidän tar^^
^ " S ^ ^ i k o i s e m m a . kaikki ollaan | s id kuunnella i v ^ ^ ^
k i ^ n o i a ^ s t a t t i i n yhdestä suusta, tehdä torte lauantai-iltapäi^
kvUäkään kulunut ko- vaan ^efcsimme 44-tu,msen tys^r £;nranlman Vaikeuksia, sillä ± ^ Ä f ^ . ? ± l f - "
niin . -voi ieistä esimerkiksi kelpaa­vaa
kirjoittaa lehteen vielä seurasr
väliäkin kerralla.
Yrjö Vacklin.
Leningrad—Petroskoi-hiihtäjien
pakinoilla
Joulukuun 21 päivänä lähti Lenin­gradista
19 jalkaväkikoululaista
•Petroskoihin. Hiihtojoukk-ue saapui
perille 28 p:nä. Punaisen Karjalan
edustaja oli hiihtäjiä "jututtanut"
j a kertoo siitä seuraavasti:
Olimme tilaisuudessa jututtamaan
reippaita hiihtäjiä. Pojat olivat juu­ri
ehtineet huoneen lämpimään
han se sentään tuossa 410—420
^kilometrin vaiheilla. Matkamme ^oli
tarkoitettu propagandamatkaksi.
Siksi hiihdimmekin päivisin asuttu­jen
=eutujen kautta. Huhtelimme
päivässä tuossa 7 tunnin paikkeUle
ja sitten taas oleiltiin kylissä.
Alkumatkalla oli lunta vahan,
niin että se teki huomattavaa hait­taa
hiihdoUe. Loppumatkalla oli kyl­lä
lunta riittävästi, mutta suoja ja
ankara lumipyry parin päivän ai­kana
viivästytti matkaamme ainakin
yhdellä vuorokaudella.
— Minkälaisessa kunnossa saapui
joukkueenne perille?
— Miltäpä näyttää? Yleensä ol­laan
kunnossa, lukuunottamatta
joitain pieniä jalkp.vikoja, jotka joh­tuvat
sopimattomista jalkineista jne.
Voidaan sanoa, että koko joukku­eemme
ehkä muutamia lukuunotta­matta,
olisi kunnossa jatkamaan
matkaa. — Täyttikö matkanne sille
propagandatarkoituksessa asetetta­van
vaafimuksen hiihtourheiluhar-rastuksen
herättäjänä?
— Täyttikö matkanne sille propa-gandatarkoituksessa
asetettavan
vaatimuksen hiihtourheiluharras-tuksen
herättäjänä?
— Kysymykseen on tietenkin vai­kea
tarkalleen vastata, mutta var­maankin
se jotain siinäkin suhtees­sa
sai aikaan. Hiihdimme esimer­kiksi
sellaisten paikkakuntain kaut­ta,
joissa ei aikaisemmin, oltu suk­sia
nähtykään. Ihmetellen niitä tar­kasteltiin
ja vertailtiin niillä kulku­nopeutta
hevosen kulkunopeuteen.
Matkalla UudessafLaatokassa jär­jestimme
myöskin yhden kokouksen
yhdessä paikallisen väestön' kanssa.
Täytyy myöntää, että kaikkial-
Ia saimme suosiollisen vastaanoton
ja rahvas suhtaantui meihin varsin
hyvin. Matkaamme olemme ainakin
me hiihtäjät tyytyväisiä.
Emme udelleet enempää; sillä me­kin
olimme saamiimme tietoihin tyy­tyväisiä.
Siksi jätimm.e hiihtäjät
rauhaan ja valmistautumaan saunan
kuumaa kylpyä varten, , joka heitä
odotti.
jestäytynus«i toteuttamista. —
täli.
PORVARIIN J A TYÖLÄISEN HA-VAINTCOiA
METSÄTYÖLÄIS-T
E N OLOISTA
Don-haalilla: kerran.-, •viikossa pi-.
' dettäväih työväen ' sanömalehtikir-jeenvaihtajain
iltakurssien toisena
kurssi-iltana luki opettajamme aluk­si
erään porvarilehden kirjeenvaihta­jan
kuvauksia pohjois-Ontarion met-sätyöläisten
oloista, rinnastaen sit­ten
näitä kuvauksia työläiskirjeen-vaihtajan,
erään metsätyöläisen e-sittämiirt
havaintoihin.
Porvarillinen runosielu kuvaili
sitä lumoavaa vaikutusta, joka täyt­ti
hänen rintansa, katsellessaan poh­jolan
jylhiä metsiä; kertoili puh­taasta
ilmasta ja sen tuomasta hy­västä
ruokahalusta; mainitsi uljais­ta
metsän sankareista, hartiakkais-ta
vaaleatukkaisista miehistä. Kir­jeenvaihtaja
innostaa lehdessään
kaikkia nuoria, työttöiniä miehiä
menemään pohjolaan tienaamaan r a ­haa
ja saamaan ryhtiä, joka tulee
siinä sivussa aivan ilmaiseksi.
Työläiskirjeenvaihtaja nostaa heti
verhon ylös j a kertoo peittelemättä
metsätyöläisten elämästä j a olosuh­teista.
Hän ei ala kuvaamaan ver­hon
kauneutta/jonka sisällä metsä­miehet
elävät kovaa ja puutteellis­ta
elämää.
Opettajamme selosti kuinka nämä
porvarilehtien kirjeenvaihtajat koet­tavat
vaikuttaa lukijoihinsa mah­dollisimman
tehokkaasti ja innosta­vasti.
He ottavat kyUä lähtökohdak-
• si tosiseikan, heittävät taitavasti r i ­vien
väliin sen, mitä tahtovat kir­joituksellaan
esiin tuoda j a semmin­kin
työsuhteista kirjoittaessaan vai­kenevat
tykkänään niiden varjopuo­lista.
Tämän takia on välttämätön-tä
saada työväen sanomalehtikir-jeenvaihtajia
mahdollisimman pal­jon,
perustaa työmaalehtiä y.m.*
Lopuksi määrättiin läksyt itsekul-lekin
kurssaaiselk, joiden lukumää­rä
oh kaksinkertaistunut edelliseen
kurssi-iltaan verrattuna. Mutta vielä
on tilaisuus liittyä näille tärkeille
tyova«n sanomalehtikirjeenvaihta-jam
kursseille. — KurssUainen.
HAVAINTOJA RÄÄTÄLINVERS-TAASTA
_OIen ollnt kolmisen_ kuukautta
tyossa erääsi räätäliverstaassa!
jossa työskentelee itaikkiaan kak-sitoista
räätäUä. Kun heistä minun
tietaafaeni väin kaksi kuuluu am­mattiyhdistykseen,
niin sen takia o-len
koettanut saada selville syyt.
miksi _eivät_toiset järjestäydy,
ma järjestymättömät näyttävät ar- '^•itl^^' ^ttä järjestymisestä ei ole
mtaan hyötyä, siUäsaammehan me
yhta suuren palkan kuin nekin, jot­ka
kuuluvat ammattiyhdistykseen.
Mutta nama järjestymättöinat työ­toverini
_eivat_ lainkaan huomaa, et­tä
meidän järjestymättömässä pa-jassamme
on tehtävä useampi tunti
tyo^ vnkossa k-uin mitä järjesty-neet
miehet tekevät. J^^J^sty
"VELJESVmAA" i •
Tänä lauantai-iltana alkaen 83o
illalla tullaan esittämään parh^
näytelmä mitä Suomen sisäk
lissodasta on kirjoitettu. Näytelmä'
kuvaa sattuvasti, niitä aikoja joitj.
Suomen kansa kävi lävitse talvelU
v. 1918. Näytelmän on Jcirjoittaimt ^
Vennu Jokiruoho ' j a on se neljäs-sä
näytöksessä.. Tässä' samassa näy^
töskappaleessa on sekä humooria.
jota ylläpitätr Santtu j a Antti, etfö
suruja, jännittäviä sekä miyrskyisjä-:
kohtauksia. Jokainen kai rientäi
silloin S. J . osaston haalille katsoa!
maan tätä Suomen luokkasodan"
kymmen-vuotismuistoksi' omistettua^
näsrtelmää ,
SUOMIEN LUOKKASODAN 10-
VUOTPSMUISTOJUHLAT
on huomenna, siis sunnuntaina tk.
29 päivänä alkaen ;^.3O illalla. Oh­jelmassa
on. kuvaelmia, lauluja, ru-'
noja, puheita, kertomuksia y.m. ti-;
laisuutta vastaavaa ohjelmaa. Jokai-'
iien kai tietää että siitä ajasta on-nyt
kulunut kymmenen vuotta, jol­loin
Suomen työväestö; nousi oike-;
uksiaan puolustamaan ja että se
myös taisteli rohkeasti viimeiseen
asti, kuitenkin joutuen häviölle sillä,
kertaa j a myös joutuen hirvittävän
valkoterrorin uhriksi, jossa menetti;
noin 30,000 parhaimpaa taisteli­jaansa.
Nyt näinä-tiikoina on vietet­ty
Suomen luokkasodan muistojuh­lia
Suomessa, Yhdysvalloissa ja Ca­nadassa
ja niinpä" - täällä Soossakin
ja ympäristöllä, jossa_j>n paljon en­tisiä
Suomen puiiakäStrtilaisia, vie­tetään
näitä niuistojuhlia. Toivo­kaamme
että pian -on tuleva Suomen
uusi työväestön .punainen- hallitus,
Neuvosto-Suomi j a 'ise tuleekin var^
masti Suomen Kommunistipuolu­een*
johdolla. Tämän muistojuhlan
ori j^jestänyt paikallinen Kommu­nistipuolueen
Keskuskomitea.
SUOM. JÄRJ. OSASTON TYÖ­KOKOUS
suhnuntaina (huomenna) t.k. 29 p.*^
kello 2 iltapäivällä^ Paljon tärkeitä
asioita on käsiteltä.yänä, joten jo­kaisen
jäsenen läsnabib välttämätön.
S : J . O S A S T O N JOHTÖEtJNNAN-
. • K^oKöus'-,.'i-;''!:":;•••
sunnuntaina t.k. 29 p. kello 4 ilta­päivällä,
siis tuntia ennen, työkoko­usta.
Muistakaapa saapua!
T U L E V I S T A -HUVEISTA
voj^mainita että seuraava haytelmS
"Veijesvihan" jälkeen ori ''Korkein
tuomari" eli "Veljesvihaa no. 2", ja
on jatkoa "Veljesvihaan", aika ollen
tuossa w . 1019—20 Suomessa.
**Helppari".
Eri paikkai^^
South Porcupine, Ont.
s. j. O S A S T O N V U O S I K O K O US
South Porcupinen Suom. järjestön
osaston vuosikokous pidettiiri t.k. 15
p., jossa äänestyksellä valittiin johto­kuntaan
seuraavat: Anria Nervander,
Hilma Wu ori, iFrankAlarieri, Antti
Tjuhta. Matti Kautto,: Edvard Van­hala
j a EJino Tuisku. Varajäseniksi
i^vä "VVälienius j a - V i l h o lläkynen.
Entiset johtokunnan jäsenet ja
tilintarkastajat lukiyat raporttinsa,
iotka hyväksyttiin ja myönnettiin
heille tilivapaus. . ;
Vapauden paikallisen- asiamiehen
takaus ^uO.OO päätettiin aritaä olla
entisellään, samoin raha- j a piletti-asiamiehen
takaus $1000.00. Täältä
lähetetään huoriaättavä määrä rahaa
Suomeen Vapauden. välityksellä, jo-,
ka tuli ihrii rähavälitysasiamiehen
r a ^ r t i s t a . Mikään ei; estä kaikkia
niitä henkilöitä, jotka yielä lähettä­vät
rahaa jbitt^nMnl yksilöitten tai
pankkien kautta, .tekeiriäsfÄ. lähe-tyksiään
"Vapauideri" kautta^ Tulee
silloin kannattaneeksi omaa liiket­tään.
Paikalli|ena; sanomalehti,- p i -
lett*. ja i^anvälitysasiamiehenä
tojmii edelleen J . Wuori.
Suomen työväen ^'Tiedbriantaja"
päätettiin tilata haaliUe> josta- voi
tarkemmin seurata Suomen työläis­ten
rientoja kuin ehkä; muuten on
mahdollista. Muita pienempiä asi­oita
pbhdittun j a päätettiin. Myöskin
luovutettiin haaK osuuskaiipan ko­kouksen
pitoa varten, jokÄOtt taail-mtc.
29 pnä. Osuuskauppa onkin
mennyt eteenpäm. Täällä-S&^Por-cupinessakin
kasvoi ostajapiiri hiin
suureksi että oli tarpeellista laittaa
tänne haarakauppa, joka kuuluu
iimmmsm; osuuskaupan yhteyteen
ja jpssa kuuluu ostajapiiri ama vaan
lisääntyvän. Tässä kyläsiä onkm o l ­lut
5 ja 6 yksityisten kauppaa, jbtka
ovat saaneet myjfdä sellaista tava­raa
kuin itse ovat tykänneet j a ot>.
taa tavarastaan sellaisen hinnan et­tä
rahakukkaro ja. kauppiaan vatsa
on varmasti voitoista pulleana. O-
^Iinua toisinaan huvittaa katsel­la
sita vastahakoisuutta, mikä i^ö. , - - x- -
tovereissani ilmenee-lauantai-iltanäi f"H^°PPahommassa jää voitot os-valla
töihin alettaessa. Sitäpaitsi tu J^^^^" J>yödyksi tai laitetaan ne l i i kl
lee isännän taholta usein määrävk f? hyväkä. kuinka kulloinkin o-niaarayk-
sakkeen otaistajat. päättävät. — ä.