1928-01-27-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VHuIomkm «uomcnIdeUEen leo« Saceo-Vanzetttijja tnsta
Ä ® ^ ^ - f s o s i a l i s t i s t e n kustanniK^iiikkeiden liiftn
keusjutun -täriteimmät-, vaiheet yksityiskohtaLsP^rt 'iixrr,„.sos^i^
* r taustaksi luokkienvälinen tais-
j^a ^ »sondial nbj«.a^l5kel uf seellftaf jlfytj^aj^ta^, l J -^Mf iu^t^ta" "s^e treahidväonänn ukt nivta*.lrk,iootne rrori sioV^ins
dren have fared under such dzcinB-stances?
You Iaiow how we vönld
'have fared i f W6 had goce to that
that the_institutions of th« U . S- A .
you imposed upon us. You know
the the institutions of the U . S. A .
vrould not have responded to tiie
needs of sueh a case.
Here "t. was different. I vras
given every assistance to find wöriE,
and decent accommodatioQ was
found for us. Such is the spirit
here that we were made very /«releoine
indeed and the greatest kind-ness
showered upon us by aH vrhom
we came in contact with. Workers
hailed us as members of their.fami-ly.
My •mfe and children' "Brere
made to feel that here ä iiew.
kirjanen . .
SacCo-Vanzettijnttti]6fe vielä tuoreessa muistossa 4 s i i . T « ? A » . o«
m S d Ä ^ ? ^ 1 ^ B a a ^ S ^ S i s t ^ ^ X t ^ -
^^^-jiÄ^iÄS^^^-*^^''^''? ^"^^^ unohtaneet. Edelleen i
^Oida^ imhQthmen&t)^^ että sitä voidaan verrata 1
mjeJUmip^faetoR rosvoromaane^^ erotuksella, e t ^ K ^ '
jassa eBi(*!My;lcertomti9.rön totta. '
Painotyö on hyvin |
suoritetta., ^,K9ns?lehö Mutta aistikas. Ulkoasu'
puolustaa äseinaahsa h j ^ , . UULUUÖU K i j r j a ' aisältäS esipuheen ohella seuraavat luvut- VATJKn.
TERROM^^YHgYSYAI^^^ RIKOSAALTO NOTSEE SAÖ-
J A T ^ A N Z E T T ^ ^ PLYMOUTHIN JUTTU.
E N N E N DEDHAStm KUULUSTELUA. OIKEUSKUULUS-TELU.
D^PHAMISSA. UUDEN K U U L U S T E L E VAATIMull
SIA (laaja;ja gisfiltörikas luku) SACCON J A VANZETTIN ELÄMÄSTÄ,
uusi K U U L U S T E L U KIELLETÄÄN T U K I T T U J EN
VnMErejGr PURKAUTUU. KUVERNÖÖRI
FULLEft TOIMH, MARTTYYRIEN VIIME HETKET LÖRPÖTTELEVÄ;
TUOMARir HAJATIETOJA' TAPAHTUMISTA.
TELOTUS J A JÄLKIKAIKUJA. rAniuMiöiA,
V A P A U D E N K I R J A K A U P PA
\ - B o x 69i SnäWy, Ont.
Lähettäkää kappaletta SACCÖ-VANZETTI TAISTELU
kirjaa bsbtteella:
Asiamiehen n i m i ' j a ösote: - :
Seinälehti yalistasvalineenä
Tehokkaimpia valistusväliheitä on
kieltämättä muutamia' vuosia sitten-yleiseksi
tullut seinälehti. Seinä-
Jehden nyk^seh mudöon kotimaa on
Neuvostoliitio jä^onr-sitä siellä käytetty
tehokkaana • valistusvälineenä
sekä jiropagandan teossa laajpjeii
kansakerrosteik keskuudessa. Nykyisin
se on öiellä levinnyt' aivan yleiseksi
pienempiinkin maalaiskyliin ja
yleisesti tunztustetaän isen suuri
merkitys, (Neuvostoliitosta on seinälehti,
levinnyt muihinkin maihin
luokkataisteluiiikkeen, tunnetuksi te-kemisvälineenä,-
M. m. Suomessa
on se levinnyrmelkein yleiseksi, varsinkin
nuorisojärjestöissä. Sitä j u l kaistaan
toisissa paikoin aivan säännöllisesti
knultausittain, ja erikoisiin
tilaisuuksiin,, kuten nuorisoviiköillä,
Lenin •— Liebknecht —• Luxemburg-juhliin,
ahdmatlUisillac yalistusviikoil-la,
naistenpäivinä*, sanomalehtivif'-
köilla y- m. yleisiin työväen valistustilaisuuksiin
julkaistaan sitä erikoisnumerot.
/ V
Seinälehdieri erikoisuus ja puoleensa
.yetäyäisyy s riippuu tietysti
ensikädessä siitä; minkälainen siitä
on onnistuttu: ulkoasultaan saamaan.
Toiseksi,. ^leisön sitä
kohtaa.nrii0pUu. siitä minkälaisia kirjoituksia
se «sisältää, ovatko ne lyr
hyitä, iskeväsanäisia,vaiko pitkiä perusteellisia
tu&imuksia j öistäkin aineista.
"V^ r - V " ' i ^'
Yleensä on seinälehdissä pj^itty
lyhytsariaisuuteeri. On nim. huomattu
todekisi kokemuksen kautta se
seikka, että yleisö, joka sivumen^
nen joutuu «lehden eteen tutkimaan
siinä olevia kirjoituksia, lukee mie-
Inummfn lyhyen jä tleräväsanaisen
kuin ' jonkuii pitkän, periaatteellista
puolta .käsitteievän kirjoituksen.
Seinälehden laatijoille itselleen on
myöskin sen toimitta käynyt
koululöi, jossa pippii pitkäpiimäisten
lavertelujen tilalle lyhyen ja täsmällisen
sanontiataivan. Oppii. käyttämään
ajatuksiaan lyhyessä ja ymmärrettävässä
muodossa. Seinälehti
siis o p t t a a niin lukijoitaan kuin
myöskin sen laatijoita.
Myöskin' on seinälehden toimitta-mlstavassä
kokemuksen i>erusteella
tultu siihen tulokseen, että se ön
laadittava mielanmmin" suurille ar-keille
Imin pienille» Ihminen kup
on nim, sellainen, ettei se tahdo
mitään pientä huomata, olipa se sitten
kuinka arvokasta tahansa, vaan
etsii jotain joka vaikuttaisi jo silmäänkin'^
suurelta: • Tämä yleisön
"maku" on vaikuttanut sen, että
seinälehdet ovat alkaneet suureta.
Niiden kirjoituksia on pj^tty mahdollisimman
suuressa, määrin supistamaan
lyhyiksi; mutta kirjainkokoa
vastaavassa määrin suurennettu.
Vieläpä on otettu kuvituskin avuksi.
Ja vaikutus on ollut ilmeisen tyydyttävä.
Yleisön mielenkiinto seinälehtiä
kohtaan on saatu hereille.
Se ihailee ensiksi sen kirjoitusten
täsmällisyyttä, lyhyttä ja mielenkiintoista
muotoa, se ihailee kuvitusta,
joka harmoniseeraa yhteen
tekstin kanssa ja lopuksi se ihailee
.sitä joukkoa, joka yhteistyöllään saa
aikaan kaikkea edellä lueteltua.
•Meillä täällä Can.adassa on seinä-lehtimuoto
valistus- ja propaganda-välineenä
vielä lapsenkengissä kulkevaa.
Sen kehittämiseen ei ole vielä
kiinnitetty tarpeeksi suurta huomiota.
Vain muutamilla paikkakunnilla
on tehty heikkoja yrityksiä
ikäänkuin kokeilutarkoituksessa,
mutta suurempiin tuloksiin ei ole
päästy. Useinkin on vain jokunen
häthätää . . kokoonpantu seinälehtf
julkaistu ja jätetty sitten Ikaikki siihen.
Ei ole muka tuottanut tuloksia.
. NuorisojärJGstSille ensikädessä
kuuluisi huolehtia seinälehtien toimittamisesta
meilläkin, kuten ne tekevät
muissakin maissa. Ja " " P "
risoi ta se myöskin syntyy, kun vain
riittää hyvää tahtoa sen luomiseen.
Työtä sen toimittaminen kyllä vaatij,
mutta se onkin mielenkiintoista työtä,
jonka palkitsee se harrastus, min-ikä
lehti yleisössä herättää. Kollektiivisesti,
yhteisesti valmistettuna
seinälehti syntyy monipuolinen
ja täsmällisempi kuin jonkun yksilön
työUä. Ja juuri tämä työ on
nuorison työtä. Heillä on taipumuksia
piirtämiseen, tekstaamiseen, knr-joitteluun,
heillä on silmää aistikkuuteen
y. m. teknillisiin puoliin, jota
mefllä vanhoilla konkareilla ei
enää ole. . . , , ^ ,
Siis nuoret: semälehdet käytäntöön
kumouksellista v a l i s t ^ o ta
tchdessänne! — K-vi.
James Morton Writes to Lady Astor on His Life
in the U.S.S.R.
Leningrad,
I s t Dom Soviet 455.
Dear Lady Astor,
It is now over a year since I
landed wit^ my fainily in the Union
of Socialistic Soviiet Republics, and
I feel under obligations to give you
an idea of hovr l i f e önt <her» impress-
«8, me. I have a 8hrewd «uspicion
that yotir public challenge (judging
the conditions w)uch you after-
•»Fards laid dotm), was one which
you never äionght, or intended,
should be laken seriously, but I
^ s t that i n taking i t up T äid not
incouveni^Mice'yoli too mnch.
To leave, wiÖi lvif« and two children,
one conntry för anotier, vath
Kttle bttt a steamship ticket in on6's
pocket, was an aspect of your challenge
which you vrould not dare
to make plain before an audience
of iritelligent persons. Yet such
were your conditions (totaUy ui^-
known to the public) that we ^nded
here in (Leningrad with ali o^
wordIy belongings packed m a few
Old boxes tied Trith rope, and our
total in money just under two £ng-lish
pounds.
Their Receptxon
of fraternity, wlii<^'knbWs n o n i r -'
rovr national bounds,. was part of
t i e everyday lif e of the people.,
I ' cannbt empliäsixe ' t6o< stronsly
the bappy time my children, liave
h*d. A little diffictilt för fhfem at
first vrhen they vrent-to school, nn-til
they leamed the Uinguage,'biit
never any unhappiness. The-ediool
•was a souree of wonder iand • joy
to them. We had,.and still have,
some difficulty in gettxng. them to'
come home - from schoöl- at vrhat
parents would call a reäafonable
time, and my boy is alway8 there
about än hour before time. "What
is the magnet?" you ask. Simply
this, that under the Bolshevika,
children are treated äs humänbelngä'
and future citizehs of the' vrorkers'
State. Every schooI häs an'atten-dant
medical officer and staff of
nurses-^the scho oi vhere" my !dnl-dien
go to has on 'its staff H^ne
doctor and two nurses. I d6ii't
think many English schools can
boast of an ambulance box, ' and
where they can it i s voluntary and
not compulsory; and paid for out
of the pockets of the teachersl
Cluldren*« Dixcipline
The discipline , of: the school , is
maintained by the. children themr
selves. Many committees are form-ed
by the children for various pur^
poses, and one of the chief. joys
is the" school co-j^erative, run by
themselves. A management commit»
tee of. children organize the buying
and selling of äH the little things
that children buy on their JW&7'.to
and from school. Tbe profits ~öf
these children's co-ops. gö to help
örphans, meetings, concerts, music
lessons, and ali the various. activi-ties
of. school-club life-r—no ,wonder
my kids took to it ali like a duck
to water.
Have you ever watched the future
citizens of the Empire slums? Have
yöu ever. been in Ancpata. and Green-gate
.or Christiap Street,, iÖverpool,
and " Vatched ' the. - torturcii - mitea
undergoingtheir daily criicifixiöh?
Then come vrith; me for a change
to the U. S. S. R., where they are
fast building a. paradise för chil-
(ären. Come and see the happy,'
joyous youngsters of-the City Leningrad
in their pioneet camps out in
the country; in the woodsj along
the seashore and on the various
little islands siurrounding tenin^^
grad—^not on a day trip, but for
a month's holiday—not a few
hundreds, but thousands and tJiour
sands from Leningrad alone. ' A l i
through the summer this work is
going on. With the children are
teachers, doctors and nurses.
Even on holidayö, orgaiiization
is needed. Here again tlie children
play their part, organizing
their camp life, their sports, enter-tainments,
and so on. Come and
see this mass of child-hapiMness xind
tions. !W*tch the laroickefs of the
Bed l^itilov building . locomotiyes,
sfareet car^ tractöts, and various
oÖier fcinds "of machinery.
Or go tö the Baltic, the Martx
or, the LMiia tbipfmtd». (to name
oniy Uiree), and .see^ them buOd
ships nndcär Soviet administration,
and then rcftara^' to 'England and
naäix^iain, if yoo ^•'iU* that the shntt-ers
arenp in RaaiiLfc^^ .
xAll this' activity is., not exactly
"plaöi ^ d l i n g " the Russian vrorkefs
have f acSa and are still f äcing enor-mov^
dif ficultSes,- but, they realize
they are ^ building^^, a ^Werlxn* Re-publicj,
and vrith.a viU-, and xietei?-
minatipn i^e^uplled 1»^ th«. history
of the.v?orld are maittJäly oVereom-ing
aU obstades;.^ •• " -
Carefally Bant Vp
In spite of the. sabotage of the
world*« iperchant 'princes and finan-cieJa;
_£hey hew sys^
tem öf Society. Nor is the nevr Society'being
bnilt-;;'on the* labour of
wom^;«nd^ cMldril^gf ^ a l * m i n^
and factbries, as capitalism was
buUt i n England. The Soviet ays-tem.
is being iparttfvifkfi, «ftd homaäly
bnilt M ui,eigM,lu>Bra wo^ day
(n6w jbeing redäeed to^ >eVen.~
In dani^erons ''trade^'^tl>Ä''Eoar« ara
as lowL;a»vfOttr perr4a{yj.
. iTIiere.are aomathifig ,Uke't^rteen
pubiic^ holidays^ per" yea^ in the Soviet
Unioni a l l p f Vöiäi are i>aid for,
and in ädditibttttife Svotkers havÄ an
annual holiday K ( T r i t h f n U p a y ) , the
length of which. is, r determined by
the nature"bf the,work.-^ perfomaed.
In no cases äbes the' annual holiday
fall belo\v two^ wiBefe? • ' '
I n my trade, tlmt oif iron 'mould-ing;
,a fpur- vreeksr holiday ia coim-pulsory,
according..to .the laws pf
the lahd—^ big diÖerence .to the
well-known • Union -^ijiick' hblidäy in
thO' Kent hop fieldsj- to,, name but
one of. the "recreatipua'' that many
thoiisands of. tEpglis^ people are
forced to "enjoy."
Pnxzle ior tapitalists
Yes, the "Bolshbviic Tyranuy" is
Burely one of the' iivorld's wonders.'
Children are not permitted to work
until liie dere of sixteen and' then oniy
for six, h o u r s , d a y untR^
attain thp age pf^lelght^; V<Preg-riant
'wdmen">muBt>-lfi6t täke" pärt' in
Industry for a period_of .two months
before and two months after child-birth,
during. wlu<^ • full;''wages are
paid—truly an '*awful state of af f
airs" and: " a n unecpppmic system"
as .the- Tory economists vrould say.
^ iHpw can induBtryi be : buildi up
jwhen those, yrbo dq, the , building
take^so ^uch out pj^ it? That, is a
({Uj^stion that wouid ^119. 4pubt .puzzle
a[ British. mine.-o«mer, jB^^^Tprx ppUH-ciän,,
pr a capitälist ecoi^öinist, but
In 'a wörk6ra' ^State^''.siiph a <iuesr
tioii does not arisä. i*riie, iif capitfi^
lista had' be^n _ hampeyed^^iby, feel-ing^,
which "intejcferedj ;with, profits,
there; wöuld .be' 'fewi].if ^ any, id|e
pärasites in Britain tö-day.
But Soviet in4^^try^. Juu different
foundattbns, and, of |course, different
othics, and does,t *!ot aim at,
creating riches fpr the : few , at tibe
expenie of ijie many.' Therefore^
it cäh "afford" con^i^iont for the
then retarn to England and support
the Baby-Starvers' Govemment.
Come and Hsten to the joyous shouts
of young Russia, and return to cheer
with the Tory Back-benchers. Could
you do it? That v/ould depend upon
whether the class feeling was
stronger tban the. "Mother feeling
in your fareast.
See the Works
•What is all this foolish chattef
of English Conservatives of saving
Russiä, of the sympathy for the
Russian people, but not for Bolshe-viks?
Come to Russia and see the
impossibility of separating the tw6.
See the workers in the great fac-tories
of Leningrad and you'll get
an idea of vrho is at the back of
the Soviet Government. Watch the
now vrorld-famous, demonstrations
of vorkers and peasants on Soviet
holidaysre-asserting their faith by
demonstration of the Soviet power.
Who do the English Tories want
to sav© Bussia^for? Certainly not
for the Eussion vorkers! The lat-ter
already own i t / a n d have shown
the worid by a ten years' dempri?
stration that they iaot only own, but
can also controt it, anA from what
I have seen with my pwn eyes since
I came here, I -am; eon^nced, that
the - Russian' woi4cent; will continae
to own and Control their. otrnebim^
try, t^terer tlie British Govera»
ment may say or do tcr the contrary.
The Soviet Government rests pn
the will and entiiTisiastic support
of the Avorkers and peasants
Mine-Owners' Government -; is bascd.
on trickery, f brgery anä" f raudi 1^
•HTorkers here are not only r u M i ng
Industry, but building industry.
EveryTPbere there is life and activity.
Come to the g^^^
works of Leningrad, where I work,
and see the colossal effbrts of the
United Industrial fronti W"atch Öie
complete harmony of experts and
vvorkmen—fee ^ngineer i n Jris spare
Do you know vrfiy So manj- -«rirtkers,
w*en seeking adw«, prefer <t(rhere
they can afford i t ) , to Ignore the
**pamel*» doctor, and hbw it is that
one of the strongest trades tjinions
in England can rake i n for its members
(the doctors) tfabusands of
pounds annuaUy, for which they
give no Service i n r e t n T Y These
are all little points xttyrm studying.
Different from Panel
Söch a stndr mav not he ,«s aasy
as standing on' a' pnbUe plaiformt
raoclring Uie poverty nf »lui work«rt
and challenging penniin*, (pik to 90
to Rassia, bat such a ktndy aad
then « coraparison «rith^ the Srfiriet
method woidd, .to say'the least of
it. be rather interesting.
In coneiusion, let me say tiiat 2
will endeavpur tb give thia letter
the greatest pnblicity I possibly can,
and i f I ever do retum to England,
I shall use~-«very onnee of
my energy andtime to 'counteract
the cruel and vraivmoagering lies
so sedulously spread by the Tory
Government against Soviet Russia.
To take advantage of a million-aire
press to spread among simple
people, who have no other souree
of Information, doctrines of hate.
rapine and murder against a f oreign
nation; to publidy. encourage a
projmgands such as that of the,
Tory Party against Sovist Russia
is the v!OTk of a ghoul and not of
a civilized person. The Tory Government
would like to dip its bloody
hands in R. O. P. Its many friends
have personal interests at stake, but
Iftt them remember that the Soviet
Government has touchcd the imagi-natton
and sympathy of millions of
people outside its own boundaries,
and stands to-day the most popular
Goven>ment in the vrhole worId.
Yours truly,
James Morton
Vusi vuotta Neuvostoliitah muo
wprlcers that wbäld (be.
:Biic*'. iinder acpitali^m.:
Pardoh' me for a mpment
nneconoi
if I
I wonder what kind of a reception
J L i S T^^^^EeSbJ^if ha^ time taking classes:ami.g^^
f in%L^^?condition? Would>cal instructfon to-mcchanics-thc
^ " ^ 1 ^ Jot f i t h e r S L Ellis*Is-! mechanics tcachinjr the imsldlled ihe
Sd?lofwÄwifeandchil-j«mysteries'' of the akilled occtipa-toiich
tipön • a personal matter.. It
was ifeported, in .söme" of the English
papers that I vräs i l l . . I take
the ppportunitjr, of tquching upon
the'matter to äiöwyQu still ainother
aspect of Soviet life. In May, 1S26,
TVhile in 'England, ;the^ first symp-toms
of my illness appeared, gnd in
June I went-to a hospital to seek
advice. I was told to ' come back
in a month, which I, did, and act-ing
bn furher instructions, return-ed
again to the same hospital tviro
weeks later, \vhen I wa8 told to come
again. On.neither öccäsion v/as any
treatment suggested, although 1 dare
say I VFould have got some later on,
Medical Help
Meanwhile, the time ^ d arrived
tvhen, cönvinced that your Very hard
conditions of challenge vwould' not
be modified, I had to-dedde vtrheth-er
or not I would clinch the matter
by going ahead with -my part of the
bargain^: If, on account of insuffi-cient
money I had "backed down,
what jöy it would have: bronght to
the " a n t i s , " and if I hadr «ven suggested
illness as a reason for not
going ahead, knowing' s m i b s ' and
Qods of the head vroxäd have made
of me a m a n of-day^eet. '
; THowever, I deexded i(»-.^o, and in
spite öf ny illness liave Berer re-gretted
the step I took. Th6 faigh-est
medical and specialized treatment
. is: guarante^ -the: wörk«r8
here, through a veiy e»eUcrnt State
medieal organizatiooii, 'r:'y9i^K'have
here an army of medical nien, cöra-pletely
divoroed froiaif" commerria^
lism; a State hpspitar
ganfzed t^^
and maintained vithottt the croel
BtSgnia. of charity, whe!re the high-cst;
j^fessors, and dbtrtörs in the
whble Iand are ötgamaxA for public
Service. : - -.//'}• -y,
I shall never, i f l - l i v e tp b©«
'hundred, be able to adeqnately express
a y gratitade to^^tiie: döctb
wbo have attended to me, «lor yet
am 1 likely to find,word8tb express
par admiration for 'the worlc: öf
thpse State institotioas
man or woman is treatii^ asfa eöm«.
Did it eV«r occnr t d yoi^
many yprking men.and w^
seek medical advice in England un-tn
tbelast moment? Have yon any
Jouluk. SO pnfi 1922 teki Nen-vostoläton;
I m e n neuvostojen- edustajakokous
paätpksen Sosialististen
Neuvssto-Tasavaltojen . Liiton
(SSSÄ) perustamisesta Venäjän
Sosialistisen Pederativisen Neuvosto-
Tasavallan (SRFSR) tilalle. Tä-niä
tapaus avasL uuden lehden neuvostovallan
historip.s3a ja samalla
kbko työtätekevän ihmiskunnan e-lämfissa.
N K P (b):n ohjelma "kansallisuus-kyaymyksessä
valmisteltiin jo ennen
vallankumousta, jopa ennen maailmansotaakin,
taistelussa, jota bolshevikit
Leninin johdolla kävivät
nd.enshevikejä, likvldaattoreita vastaan,
puolustaen' kansallisuuksien i t semääräämisoikeutta::
"Bolshevikit
puolustivat jokaisen kansan oikeutta
täydelliseen eroamiseen kaikista
muista'kansoista, puolustivat jokaisen
känsah oikeutta vapaasti päättää
kohtaloistaan. 'Otettuaan käsiinsä
vallan lokakuussa 1917, osoit-iivat
bolshevikit, että he pitävät
lujasti lupauksensa, julistaen täy-
'den vapauden jokaiselle - kansalle e-rota
."Venäjästä". Luonnollisestikaan
eivät kuitenkaan Valko-Venä-jän,.'
Ukrainan, Tatarian, Suur-Venäjän;'
Kaukasian ym. "työtätekevät
kukistaneet riistäjiänsä sen takia,
että.. proletaarisen voiton jälkeen
menisivät hajalle ja sallisivat sen
kautta porvariston lyödä heidät yksitellen.
Koko taistelutilanne vaati
voimakkaasti entiien- Venäjän keii
sarikuhnäh työläisten j a talonpoikien
ksdfckien voimien yhdistämistä
yhdeksi.; rautaiseksi nyrkiksi vihollista
vastaan. Sen takia muodostettiin
.kansallisuuksien liitto täyisin
vapailla' jä tasa-arvöisillä perusteilla,
nimittäin BSPSR.
'' Kansallisuuskysymystä . voitiin
kuitenkin yasta kansalaissotien päätyttyä,
• uiiden talouspolitiikan a-iussa,
ruveta kehittämäfin täysin
järjestelmällisesti ja »kaikessa laajuudessaan.
Tätä siirtymistä elimelliseen
rakennustyöhön kaikkien kan-saUisuuksien
elämässä merkitsi Neuvostoliiton
muodostaminen 5 vuotta
sitten. •'••^ •
• Päätös SSSR:n perustamisesta
merkitsi, ei ainoastaan neuvostope-rustuslain
uudistamista, • jonka kautta
laajennettiin kaikille kansallisuuksille
puitteita, niiden poliittista
kehitystä varten. Se merkitsi vieläkin
enemmän, nimittäin päättävää
suuntautumista talouden voimakkaaseen
kehittämiseen ja kan-sailisen
sivistyksen kohottamiseen
kaikissa" kansallisissa tasavalloissa
ja ennen Itaikkea niissä, joita ros-mainen
tsaarinvalta oli pitänyt e-nimmän
takapajuisessa ja unohdetussa
tilassa.
Viisi vuotta ovat osoittaneet valtavan
taloudellisen ja sivistyksellisen
nousun koko Neuvostoliiton
jättiläismäisesi veljesperheessä,
missä pienimmilläkin kansalUBUuk-silla
on täysin tasa-arvoiset oikeudet
suurempien kansojen rinnalla.
SSSB:n , puitteissar ovat kansat al-ikaneet
veljellisesti rakentaa sosiar
listista yhteiskuntaa.
Kapiitalisiisen järjestelmän aikana
on pikkukansallisnuksilla ainoastaan
yksi tie — sorron ja orjuutuksen
tie, sillä porvaristo ei heille voi mitään
muntä •^'taa^ Ainoastaan i>ro-letaarinen
vallankumöns, aineestaan
neavostovaita vapanttoa kan»
sallisnudet: ja ^ avaa niiden eteen vapaan
ja ^^alplsan kehitä
Kaijalaii'"taiiavalta on hyvänä esimerkkinä
jfiftä; • miten Kenvostblii-ton
vellesiferheeBSä ' päckukensall>-
saudetkfn löytävät itselleen kehity*-
mähdonisnudet omalla ka:nsaUi8elIa
Kirje Leningradista
Joulukuun 21 pnä päätti Lenin>
eradin Lännen Kansojen Kommunistisen
Yliopiston suomalainen osasto,
jossa opiskelee noin 80 Karjalasta
komennettua nuorukaista syyslukti-kautensa.
Sen yhteydessä tulkoon mainituksi,
että viime vuoteen verraten tällä
lukukaudella on syvenetty opetustyötä,
mikä on käynyt mahdolliseksi
jo senkin .tähden, kun saatiin re-montteeratiiksi
sekä laajennetuksi
kabinetit — oppilaiden varsinaiset
työhuoneet.
Tämän kautta' on siis , oppilaille
taattu kalkki Dalton-plaanin edel-lyttäniät
ulkonaiset mahdollisuudet
opiskeluun.
•Opistolla on tehty hyvää, oikeata
bolshevistista kasvatu^yötä, josta
on todistuksena m.m. oppilaiden
yhtenäinen tuomitseva kanta oppo-sitslooniin
nähden, mikU osoittaa
myös oppipehkille joutuneen hyvää
työläisainesta, josta jonkun vuoden
kuluttua Karjalakin saa toimitsijoita
yhteiskunnallisen työn. vainiolle.
Rlftnan teoreettisen ppiskelun
kanssa oppilaat tekevät -käytännöllistä
työtä maaseudulla ja kaiipun-gissa,
ollen poliittisten koulujen ohjaajina
sekä tehden selostuksia laajoille
joukoille. Nytkin loma-aikana
koko toinen kurssi joutuU' käytän
nöUiseen — ja^ tutkimustyöhön maa-seiidulld.-.,;!
Suurena haitt&na' opiskelulle oii oll
u t venäjänkielen taitamattomuus,
koska sUonialaisesta, lähdekirjallisuudesta
ön puute., S ^ takia venäjän
kielen oppimiseen vliiriiB lukukaudella
on Jciinnitetty erikbtsta huomiota.
• *. .;
Suurena saavutuksena voidaan pitää
kansallisen klubitoiminnan.elpyr
mistä. Suomalaiset ovat saaneet syntymään
useampia piirejä, j ö i s ^ kirjallinen
piiri puprikoisesti kunnock
tautunut, järjestämällä m.m. onnistuneen
kirjallisuus-illanvieton. 'Näytelmäpiirikin
ön toiminut rivalcasti,
tehden m.m. smytshka-matkan maaseudulle.
'
Ylibpisto on koonnut laajan Suomen
luokkasotaa koskevan afnehis-ton,
joka on suurimerkitykseUinen
'Suomen vallankumoushlstorian tutkimiselle
.
Toivottavaa oHri, että opisto a l -
kaiEi ainchiston kokoamisen Karja
lassa tapahtuneiden bantiittikapi-nain
ja vallankumousliikkeen alalta,
mikä on'mielestämme hyvin tärkeätä
sekä mahdoliista.
Ottaen huomioon, että suuri osa
6uomenkieliBe|i osaston päättäneitä
oppilaita tulee työskentelemään Karjalassa,
; olisi mielestämme; välttämätöntä
tutustuttaa heitä K a r j a l a a n -
sen historiaan, kansan elämään ja
ennenkaikkea vallahkumousljikkee-seen,
jota varten pitäisi opetusoh
jelmiin sijoittaa joku tunti.
Yliopisto on tehnyt tarmokasta
bolshevistista kasvatustyötä, luodakseen
marxilaisuuden ja leninismin
aseilla varustettuja työntekijöitä
'Karjalan sekä muun snomenldeUMn
väestön keskuuteen SSSR m alueelle.
Toivotaan vain oppilaille j a opettajille
J^jrvSä lepoa, että seuraavakitt
lukukausi sujuisi yhtä hyvin j a vielä
paremmin kuin ensimäinen.
. — G. R
pdhjalla. Vähfe. enemmän ' k u i n -100
tuhatta henk^kSsittä^^ pikkukansa
Pbhjolanerämaissa on saanut omintakeisen
kansallisen kehityksen laaj
a t ja toivorildtaat mahdollisuudet
mahtavien monikymmcnmiljoonais-ten
fcaiJsaliiSöuksierf- rinnalla, Jä a l -
kannt jo nrautamissa vuosissa e-distyä
pmintakeisfilla pelijallansa.
Ainoastaan - proletaarinen yallaidnx-mous
vöi tSUaista aikaansaada,
Kymmenen ynplta on neuvostotasavalta
i j o . sefeoixnt kansallisuuksien
oikeuksien lujana varojana. Se pn
kehittänyt ja edelleenkin kehittää
elimistönsä yhä joustavammaksi
tUiitemaan j a toteuttamaan eri kan-
EaDisnufeBien; tarpeita j a pyrkimyksiä.
Maailman Mrrretut kansat oyat
N€!avosto!iitbsta saaneet esimerkin,
joka; valtayaDa e«n»rkaiään yilt-
.taa aäipata oilceata tietä kansojen
f d e s v f a a t i t is to be on their panei?] vapauteen. :
Erinomaiset, jjarantavat ainekset
Gin PUlseissä, tehoten
suoraan munnaisiin, laimentaa
hapon virtsassa, rauhoittaen ja
parantaa tulehtuneita osia
munuaisissa j a saattaen virt-
^ r a k o n , täsmälliseen toimin-,
taan, antaen pysyväisen helpo- :
fuksen mocnuääs- ja virtea-rakkehäiriöissä,
50c laatikko
kaikissa apteekeissa.
Suomen
Pääkonsiilivirasto
koko Casadaa varten suorittaa — « - 1 -
kia maan viralliselle ednstnksdit
kuuluvia tehtäviä, antaa pasai^i
matkustusta varten kotimaahan tai
mnaaite. vahvistaa asiiJdrjoja, kU»:
nöksiä y.m-, selvittää perintS- jft
muita Suomen kansalaisiin kobdia*
tuvia asioita.
Osoite:
Consolate General of Fiabund^ ;L
Room 21B
118 Stanley Street, MontseaL
(Comer St. Catharin« and Stanleyl
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuli
Lisäksi on Suomena, «doitaftaa
Caaadassa: Konsuli Eriek J . Kmbb,
Pon Arthur, Ont. — D. J, CähK-
40 King St., St. John, N. B. —
Adiel Saarimäki, 819 Bay 8t.» Ito-ronto,
Ont —- G. W. T«mro«te 881
Rowe St, .Vancouver, B. Cl ^ H»
P. Albert Hermanson. 470 Main 8U
Winnipeg. Man. —- Thomat FkMMrfk
Box L. Coppor.Gliff. Ont
S U O M E E N
M Suonien Harkkaa
Canadian Dollarista
LAHETYSKULUTi
U)e lähetyksistä alle 120.00, 60e l i -'
xetykaista $20.00—-$49.09; 80e
letyksistä $60.00—$79.99 ja $1,00
ähetyksistä $80.00—$100.00 aOdk
.6e jokaiselta seuraavalta alkavatta
»adalta dollarilta.
SihkSsanonal&hatvksIstB ovat l if
letysknlut $3.60 lähetyksiltä.
Kaikki säbköi&hettykset tehdila
noraan SudboryBta Helsinkiin «ir
nai» päivänä kuin • «aapnval; V*«
«ttdan konttoriin.
SndburysBa ja ympäristöllä aaamt;
rolvat kiTydä Vupauden konttoffm
ledaBtamaBia erikolskunsla,
AIVAFltETTEJA MYYDJUUf.
VEbUSTAKAA PILETTIASIOiTA
Tahk&ä lähetykset osottMlls
Boa «9. SUDBURY. ONT.
V«jpaii(I«II« ottavat rtbavilllytGrii
i^rtsaa myoakin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
816 Bay Straat»
. PoH Arthar, OaUvio.
p A V l b HELIN
tpaiUkMkapnjm Pohi..Oatarloais.
J . SkSANEN,
Kirkland Lake, Ont
JOHN VUORI,
80. Ppreupine, Ont
CHARLES HAAPANEN,
Osnnskanppa, Timmins, Ont,
A. T. HILL.
Coronto, Ont. -~. Tavattaviaaa fll»>
dn 067 Broadview Ave., ja pfiivfda
'onm 304. 96 KiuK St.. EL
aspunaiDf^viri
pitää teidät
lämpimänä ja terveenä
talvella
puhdistaa ja
•laiä «en ]d9er<Mv«Inaa, taeMaa
ffin, pnlitaan ja vrfaiakkaaa
nlldl pitii teidät byvfa
JTa limpfmial tahralla.
JOF-KASI
suomalainen oppiarvonsa
out myyjä on valmis teitfi
maan.
The Sudbory Driir Oii«^^
Comer Eim muä:
SUDBURY. Oin;
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 27, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-01-27 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus280127 |
Description
| Title | 1928-01-27-03 |
| OCR text |
VHuIomkm «uomcnIdeUEen leo« Saceo-Vanzetttijja tnsta
Ä ® ^ ^ - f s o s i a l i s t i s t e n kustanniK^iiikkeiden liiftn
keusjutun -täriteimmät-, vaiheet yksityiskohtaLsP^rt 'iixrr,„.sos^i^
* r taustaksi luokkienvälinen tais-
j^a ^ »sondial nbj«.a^l5kel uf seellftaf jlfytj^aj^ta^, l J -^Mf iu^t^ta" "s^e treahidväonänn ukt nivta*.lrk,iootne rrori sioV^ins
dren have fared under such dzcinB-stances?
You Iaiow how we vönld
'have fared i f W6 had goce to that
that the_institutions of th« U . S- A .
you imposed upon us. You know
the the institutions of the U . S. A .
vrould not have responded to tiie
needs of sueh a case.
Here "t. was different. I vras
given every assistance to find wöriE,
and decent accommodatioQ was
found for us. Such is the spirit
here that we were made very /«releoine
indeed and the greatest kind-ness
showered upon us by aH vrhom
we came in contact with. Workers
hailed us as members of their.fami-ly.
My •mfe and children' "Brere
made to feel that here ä iiew.
kirjanen . .
SacCo-Vanzettijnttti]6fe vielä tuoreessa muistossa 4 s i i . T « ? A » . o«
m S d Ä ^ ? ^ 1 ^ B a a ^ S ^ S i s t ^ ^ X t ^ -
^^^-jiÄ^iÄS^^^-*^^''^''? ^"^^^ unohtaneet. Edelleen i
^Oida^ imhQthmen&t)^^ että sitä voidaan verrata 1
mjeJUmip^faetoR rosvoromaane^^ erotuksella, e t ^ K ^ '
jassa eBi(*!My;lcertomti9.rön totta. '
Painotyö on hyvin |
suoritetta., ^,K9ns?lehö Mutta aistikas. Ulkoasu'
puolustaa äseinaahsa h j ^ , . UULUUÖU K i j r j a ' aisältäS esipuheen ohella seuraavat luvut- VATJKn.
TERROM^^YHgYSYAI^^^ RIKOSAALTO NOTSEE SAÖ-
J A T ^ A N Z E T T ^ ^ PLYMOUTHIN JUTTU.
E N N E N DEDHAStm KUULUSTELUA. OIKEUSKUULUS-TELU.
D^PHAMISSA. UUDEN K U U L U S T E L E VAATIMull
SIA (laaja;ja gisfiltörikas luku) SACCON J A VANZETTIN ELÄMÄSTÄ,
uusi K U U L U S T E L U KIELLETÄÄN T U K I T T U J EN
VnMErejGr PURKAUTUU. KUVERNÖÖRI
FULLEft TOIMH, MARTTYYRIEN VIIME HETKET LÖRPÖTTELEVÄ;
TUOMARir HAJATIETOJA' TAPAHTUMISTA.
TELOTUS J A JÄLKIKAIKUJA. rAniuMiöiA,
V A P A U D E N K I R J A K A U P PA
\ - B o x 69i SnäWy, Ont.
Lähettäkää kappaletta SACCÖ-VANZETTI TAISTELU
kirjaa bsbtteella:
Asiamiehen n i m i ' j a ösote: - :
Seinälehti yalistasvalineenä
Tehokkaimpia valistusväliheitä on
kieltämättä muutamia' vuosia sitten-yleiseksi
tullut seinälehti. Seinä-
Jehden nyk^seh mudöon kotimaa on
Neuvostoliitio jä^onr-sitä siellä käytetty
tehokkaana • valistusvälineenä
sekä jiropagandan teossa laajpjeii
kansakerrosteik keskuudessa. Nykyisin
se on öiellä levinnyt' aivan yleiseksi
pienempiinkin maalaiskyliin ja
yleisesti tunztustetaän isen suuri
merkitys, (Neuvostoliitosta on seinälehti,
levinnyt muihinkin maihin
luokkataisteluiiikkeen, tunnetuksi te-kemisvälineenä,-
M. m. Suomessa
on se levinnyrmelkein yleiseksi, varsinkin
nuorisojärjestöissä. Sitä j u l kaistaan
toisissa paikoin aivan säännöllisesti
knultausittain, ja erikoisiin
tilaisuuksiin,, kuten nuorisoviiköillä,
Lenin •— Liebknecht —• Luxemburg-juhliin,
ahdmatlUisillac yalistusviikoil-la,
naistenpäivinä*, sanomalehtivif'-
köilla y- m. yleisiin työväen valistustilaisuuksiin
julkaistaan sitä erikoisnumerot.
/ V
Seinälehdieri erikoisuus ja puoleensa
.yetäyäisyy s riippuu tietysti
ensikädessä siitä; minkälainen siitä
on onnistuttu: ulkoasultaan saamaan.
Toiseksi,. ^leisön sitä
kohtaa.nrii0pUu. siitä minkälaisia kirjoituksia
se «sisältää, ovatko ne lyr
hyitä, iskeväsanäisia,vaiko pitkiä perusteellisia
tu&imuksia j öistäkin aineista.
"V^ r - V " ' i ^'
Yleensä on seinälehdissä pj^itty
lyhytsariaisuuteeri. On nim. huomattu
todekisi kokemuksen kautta se
seikka, että yleisö, joka sivumen^
nen joutuu «lehden eteen tutkimaan
siinä olevia kirjoituksia, lukee mie-
Inummfn lyhyen jä tleräväsanaisen
kuin ' jonkuii pitkän, periaatteellista
puolta .käsitteievän kirjoituksen.
Seinälehden laatijoille itselleen on
myöskin sen toimitta käynyt
koululöi, jossa pippii pitkäpiimäisten
lavertelujen tilalle lyhyen ja täsmällisen
sanontiataivan. Oppii. käyttämään
ajatuksiaan lyhyessä ja ymmärrettävässä
muodossa. Seinälehti
siis o p t t a a niin lukijoitaan kuin
myöskin sen laatijoita.
Myöskin' on seinälehden toimitta-mlstavassä
kokemuksen i>erusteella
tultu siihen tulokseen, että se ön
laadittava mielanmmin" suurille ar-keille
Imin pienille» Ihminen kup
on nim, sellainen, ettei se tahdo
mitään pientä huomata, olipa se sitten
kuinka arvokasta tahansa, vaan
etsii jotain joka vaikuttaisi jo silmäänkin'^
suurelta: • Tämä yleisön
"maku" on vaikuttanut sen, että
seinälehdet ovat alkaneet suureta.
Niiden kirjoituksia on pj^tty mahdollisimman
suuressa, määrin supistamaan
lyhyiksi; mutta kirjainkokoa
vastaavassa määrin suurennettu.
Vieläpä on otettu kuvituskin avuksi.
Ja vaikutus on ollut ilmeisen tyydyttävä.
Yleisön mielenkiinto seinälehtiä
kohtaan on saatu hereille.
Se ihailee ensiksi sen kirjoitusten
täsmällisyyttä, lyhyttä ja mielenkiintoista
muotoa, se ihailee kuvitusta,
joka harmoniseeraa yhteen
tekstin kanssa ja lopuksi se ihailee
.sitä joukkoa, joka yhteistyöllään saa
aikaan kaikkea edellä lueteltua.
•Meillä täällä Can.adassa on seinä-lehtimuoto
valistus- ja propaganda-välineenä
vielä lapsenkengissä kulkevaa.
Sen kehittämiseen ei ole vielä
kiinnitetty tarpeeksi suurta huomiota.
Vain muutamilla paikkakunnilla
on tehty heikkoja yrityksiä
ikäänkuin kokeilutarkoituksessa,
mutta suurempiin tuloksiin ei ole
päästy. Useinkin on vain jokunen
häthätää . . kokoonpantu seinälehtf
julkaistu ja jätetty sitten Ikaikki siihen.
Ei ole muka tuottanut tuloksia.
. NuorisojärJGstSille ensikädessä
kuuluisi huolehtia seinälehtien toimittamisesta
meilläkin, kuten ne tekevät
muissakin maissa. Ja " " P "
risoi ta se myöskin syntyy, kun vain
riittää hyvää tahtoa sen luomiseen.
Työtä sen toimittaminen kyllä vaatij,
mutta se onkin mielenkiintoista työtä,
jonka palkitsee se harrastus, min-ikä
lehti yleisössä herättää. Kollektiivisesti,
yhteisesti valmistettuna
seinälehti syntyy monipuolinen
ja täsmällisempi kuin jonkun yksilön
työUä. Ja juuri tämä työ on
nuorison työtä. Heillä on taipumuksia
piirtämiseen, tekstaamiseen, knr-joitteluun,
heillä on silmää aistikkuuteen
y. m. teknillisiin puoliin, jota
mefllä vanhoilla konkareilla ei
enää ole. . . , , ^ ,
Siis nuoret: semälehdet käytäntöön
kumouksellista v a l i s t ^ o ta
tchdessänne! — K-vi.
James Morton Writes to Lady Astor on His Life
in the U.S.S.R.
Leningrad,
I s t Dom Soviet 455.
Dear Lady Astor,
It is now over a year since I
landed wit^ my fainily in the Union
of Socialistic Soviiet Republics, and
I feel under obligations to give you
an idea of hovr l i f e önt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-01-27-03
