Vapaus, December 19, 1925

              19 Piaa SEJH Pea 1 9 . 1 ^ 5 ..Ko. 147
jgy SiÄQjyjssa» O a t , j o t a tiistiti, 'torstsi j a IsosatsL
T o i m i t t a j a t : _
a G. imL. ABVO V A A E A . .
alussa, kutea kävi Ybdysvaltaia puolella. He ovat ryh.
tyneet kuriopidollisiin toimenpiteisiin Sähkottajain
Union Can3daii|jaosIo|sa xtlevia hy^'ia taistelijoita vas­taan,
koska he ovat olleet tyytymättömiä järjestön taan
V A P A y S (Oberty)
Tito only organ o£ Finnish Worker8 In Canada. PUIH
I f s M Ia Ssdbury, O n t . every ToesdSy, Tborsday aad
fetsrday. ^„
Eegistered at the Post Offic© Department, Ottawa,
aa g&eond elass matter.
^ €^eral advertising rates 75c per eoL iach. M i -
almum charge for single inBertion 76c The Vapat»
te the best advertising medium among the Fmmsn
Pteople In Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
'^1.60 j a yksi kk. 75c . ^^^^ <r .
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi ^ $6.60, puoli vk.
08.00 j a kolme kk. $1.76. ,»u ^«
\ TOanksia. joita ei Muna r<dia, ei tQ.Ha lahettfimään.
p f t d asiamiesten jgilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
NaJmailmotukset $:.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Aviordttoonmenoilmotukset 50e palstatuuma.
ItoenmuutosUmotukset 50e kerta, $1.00 8 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa.
AvioeroUmotukset $2.0t) kerta, $8.00 kaksi kertaa.
Euolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
dltoslanseclta tai muistovarssyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotnkset 60e| kerta, $1.00
kolmekerlaa. •
Tilapäisilmottajien j a flinotusakenttuurien on, vaa­littaessa,
lähetettävä jlmotushlnta etukäteen.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
Bt Puhelin 1038. Postiosote: Box g9, Sndbury, Ont
Joa ette milMn tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-!
persoonallisella nimellä. ^
J. V. KANffASTO. Liikkeenhoitaja.
Green kehuu punasin
Kun piru on sairaana, niin siitä voi tulla pyhimys.
Meidän oman Mr. Mei^enimme lisäksi on toinenkin
mahtimies .yht'äkkiä tullut tarkkaavaiseksi jouldcojen
toivomuksille. Taivaassa on viime aikoina oliiit enem»
man iloa ja riemua kuin pitkiin aikoihin^ Sillä ei sen
mitättomämpi tekijä kuin Mr. Green, Mr. Samuel Gom»
persin perillinen ja seuraaja, on tullut anunattiyhdistyA*
liikkeen yhtenäisyyden kannattajaksi;
Joku aika sitten pidettiin Philadelphiassa Intema^
tional Ladies' Garment Workers-järjestön konventsioni.
Mr. Sigman — surullisen kuuluisa Mr. Sigman— jär*
jeston «sosialistinen» presidentti hikoilee verta. Sillä
huolimatta hänen säkkinsä touhuista ja' hänen etana*
maisista menettelytt^voistaan — tai ehkäpä juuri niiden
j a keltasen juutafaisen «Forward:^*lehdeh tilden — oli
vasen siipi edustettuna konventsionissa 112 ^edustäjan
\ voimalla, mink^ määrän noin 70 prosenttia järjestön to-dellisesta
voimasta 'dli saanut kerätyksi kokoon edusta­maan
itseään. •Taantumuksellinen Sigmanin koneisto
näkee siinä kir^otukseh seinällä hautauskirjotuksensa.
: Tuoreeltaan, melko äskeisestä'Purcellin esittäinan
ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyden kirpamisesta At­lantic
Cityssai^rientää Green-jtyt Philadelphiaan ja ju*
JiBtaa maailmaa hämmästyttävän havainnon, että:^«^a*
dikaalä ovat valttämättömiäjukkeellemme. He innoS'
tavat meitä elpymään toiniUitaan fätehtäviemme suorit-tamiseen.
Suon mieluummin eloisan taistelevan tadi'
kaaliauuden^ faiin kuiviltaan m^ 'Meidän tu-tee
oppia tulemaan toimeen heidän kqnssaan*» Hyvä,
hyvä! Kuka Qlisi voinut uskoa Mr. Greenista sellaista?
Mielessämme. kaildci mitä on >tapahtunut, olemtoiq
kuitenkin pakotetut kysymään, ihmettelisikö Mr. (>reen,
tai tuntisiko hän itsensä loukatuksi,' jos me epailisimme'
hänen kääntymystään ylitä täydelliseksi kuin Sauluksen
kääntymystä, hänen tullessaan pyhäksi Pietariksi? TVIe
muistamme Mr. Gompersin, kun hän oli edellisessä tä­män
saman järjestön konvehtsionissaj jolloin hän kan­nusti
edi^tysmielbten pöisajamista.
Jos Mr. Greraj on yht'äkkiä4ullut sellaiseen johto-
/päätökseen, että vasemmistolaiset ovat «raadon ulos-heittäjiä:^,
niin voiko hän edelleen antaa meille lisää to­disteita
vilpittömyydestään? Muussa tapauksessa mei­dän
pitää tulla siihen törkeään johtopäätökseen, että
ainoa vaikutin, mitä Mr. Green ymmärtää, olivat ne 112
edustajaa,, jotka katigastavat järjestön tulevma johtajia
na, ja että hän oli liildveellä säästääkseen Sigmanin ko­neiston
ja sakin musertavalta tappiolta, yrittäen'diplo­matian
soke^roiduilla puheilla laibientaa vasemman sii­ven
suuttumusta. V,
Mitä Green on tehnyt sovittaakseen muissa järjes­töissä
käytäntöön tätä esitt^äänsä ajatussuuntaa? Puu­seppien
järjestössä karkottaa Hutcheson edistysmielisiä
, vasemman siiven miehiä. Konetyöläisten järjestössä
harjottaa keltanen pelastaja, «B. and Ö. Bilb-Johnston
samaa peliä. Seattlen ammattiyhdistysten keskusneu-vostossa
olevat byrokraatit kieltävät jäsenoikeuden sään­töjen
mukaisella!tavalla valituilta edistysmielisiltä* Ko-
/konaisessa sarjassa muita järjestöjä ajavq^l taanlumuk-selHsel
«paksut pojat» «pundlia» pois niistä. '
,;,Minkä rikoksen takia? Hajottamisen tai kaksois-unionismin
harrastamisen takiako? Ei, sillä nämä edis­tysmieliset
ajavat keskeytymätöntä yhtenäisyyttä maail-
. maniaajuisessa, kansallisessa ja teollisissa suhteissa.
Heidän ainoa rikoksensa on, että heidän poliittiset mie­lipiteensä
oy at erilaiset, kuin häiden «paksujen poikien»
imperialistiset ja työväenliiokan vastaiset mielipiteet.
Ensimäisen kerran Amerikan työväenliildceen histo­riassa
ajetaan t)-öläisiä pois taloudellisista järjestöistä
-^heidän poliittisten mielipiteidensä^akia. Ei sen takia,
että he .kannattaisi\-at kapitalistien politiikkaa, vaan työ­väen
. poliittisten harrastusten tähden. Antakaainme
• Greenin^ kutsua koiransa pois kaikista järjestöistä, en-
. nenkun . luotamme hunen Philadelphiassa lausumiinsa
sanoihin.' .•,
Täällä Canadassakin mensaamme ruveta tottumaan
näiden rajantakaisten työyäen imperialistien häyitys-
' työhön; > Kommunistien poisajaminen Työyaenpuoliieen
Quebecin maakuntajaostosta esitettiin A- F. L :n byro-jb-
aattien toimesta, rajantakaisten pääpomojen mieliksi
^He ryhtyvät hajottamaan Canadan Työväenpuoluetta,
kun epäonnistuivat estämään sen järjestämisen heti
tumiduelliseen tilaan rajan toisella puolen (Canadassa-on
järjestyneitä sähkottäjiä todellisesti enemmän kuin
koko Yhdysvallois^). Meidän kattilaseppämme ovat
aseissa Yhdysvaltain puolella määrättyä pakollista va­kuutusta
vastaan. Ja äskettäin tuli Mr. Davidson pit­kän
matkan takaa Torontoon, saadakseen canadalaiset
konetyöläisten järjestön osastot seuraamaan yhdysval­talaista
karkotusmenettelyä.» Me emme tule kumarta­maan
tobtamiseen, osottaaksemme, miten kärsivällisiä
olemme. Elleivät he voi taipi^ politiikkaamme, men
kööt tiehensä.» Niin puhui Mr. Davidson edistysmieli
sistä täällä. Mr- Green, mitä teette sen johdosta?
Hän ei tietenkään saanut täällä paljoa aikaan. Ko­netyöläisten
järjestön canadalainen jäsenistö on koko­naan
moista karkottamistaktiikkaa vastaan. Se ymmär­tää,
-että sen tarkotuksena Oq mielidtellä amerikalaista
vallaissa olevaa luokkaa. Meitä voidaan amerikalaistut-taa
muilla tavoilla. Multamme olemme päättäneet vas­tustaa
kaikin voimin sellaista ämerikalaistuttamist^
jonka tarkotuksena on karsia pois usko työväen luok­kataisteluun.
kapitalismia vastaan.
Kaikkialla maassa ovat Canadan järjestyneet tföläi
set ruvenneet oivaltamaan, kuinka äärettömän suuri
meridtys on ammattiyhdistysliikkeen itsenäisyydellä.
Kaikkialla tuntevat työläiset halua päästä vapaiksi by-ijokraattisen
A. F. L : n sekaantumisesta, kuristavasta
tasuitumuksellisuudestä ja imperialismista. Mutta sa­maan
aikaan'meidän tulee todeta, että poliittista ja
teollista toimintavapautta ei voida saavuttaa eroamalla
pienissä ryhmissä. Me voimme sen saavuttaa menes­tyksellisesti,
vaatimalla yhteisesti itsenäisyyttä Canadan
ammattiyhdistysliikkeelle ja Anunattijärjestön (Trades
and Labor Congress) uudelleenjärjestämistä, jotta siitä
muodostuisi koko Canadan työväestöä edustava ja joh
tava järjestö, jota se ei tänään ole.
komassa hommassa. Eihtaavst vie­lä
sitä kehuakin; Jos porvarilli-silla
politikoitsijoilla olisi Tsinlman
Losovski Englannin kominunisti-jutusta
'Losovski on kirjottanut «Pravdaan» johtavat^ kir
jotuksen-Englannin kommunistijutun tuomioista.'
lOikeusjutulla ei ole ainoastaan selvä, yerhoton luok
kaluonteensa, vaan On se myÖs valtioniorissa istuvan
vanhoillisen puolueen suoranainen aikaansaannos, puo­lueen,
joll'a on käsissään, ei aino']38tEian valtiovalta,
vaan myö^ oikeuskoneisto, kirjottaa tov. Losovski. Kom
munistien Vinoana. nkoksiepa .sen lisälcsi, /«ttä; lukeutu
vat laittomaksi väitettyyn, mutta todellisuudessa kuusi
vuotta julkisesti toimineeseen Kommunistipuolueeseen,
on, että kommunismin teoriaa ja pjfaktiikkaa ei mainita
Englannin valtiosäännössä. Losovski psottaa, kuinka
surkean huonosti on onnistunut alkuperäinen todistelu
siitä, että Englanijin Konununistipuolue olisi muka
saanut rahallista avustiista MoskQvasta ja kuinka itse
oikeudep^ ön täytynyt hylätä tämä väitel Kun otetaan
ltdiiuun näiden samojen oikeusviranomaisten suopea suh
tautuminen fascistisiin järjestöihin, käy tämän oikeus­jutun
koko siivottomuus ilmeiseesi./ Englannin porva­risto,^
joka on reformistien kanssa yhdessä vuosikausia
väittänyt, että bolshevismi tbn tuontitavara ja ettei se
voinut juurtua anglosaksilaiseen maaperään, näk€e nyt
tosiasiana Englannin Kommunistipuolueen lujittuneen
aseman Ja turvautuu hädissään tähän mielenosotukselli-seen
pelotustaktiildcaan, torjuakseen sen vaikutusvaltaa.
Englannin^ porvaristo turmelee koko muddblliseh d#io-kraattisen
siivouden; oikeudellisen riippumattomuuden,
ja kiertää he kohdat valtiosäännöstä, jotka estävät sitä
sortamasta työväenluokkaa^ Kaikki Englannin työläi­set,
jotka vielä suhtautuvat vakavissaan oikeusistuihten
n.k. riippumattomuuteen ja luokattomuuteen, ovat saa­neet
Jiav&innöllisen opetuksen, eivätkä srfata enää ereh­tyä
Kommunistipuoluetta , kohdahneen oikeuskpston
luokka]uonteen suhteen.
Englannin porvaristo siirtyy samalle tielle kuin
englantilaiset vasallivaltiotkin — Puola, Rumania, Bul-gaVia
— ja pitää ajanmukaisena,. siirtömaahallinnan
harjottamista itsessään Englannissa. Tämä on ainakin
todistus vanhoillisen hallituksen lujuudesta, samoin
kuin sen luokan lujuudcista, jota se edustaa. Kommu­nistien
tuomio merkitsee uutta vaihekautt* Englannin
työväehliikkeen historiassa. Konservatiivisen hallituk­sen
tehtävänä on Kommunistipuolueen eristäminen työ-väealuokasta.
-Mutta tulos onkin ollut aivan päinvas­tainen.
Koko Englannin työväenliike tulee epäilemättä
varmaan mitä vakavammin pohtimaan tätä kysymystä.
Oikeudenkäynti englantilaisia kommunisteja vastaan on
päättynyt, tuomion päivä lähestyy Englannin porvar^-
tolle ja sen valtiosäännölle. '
Punaisen ammattiyhdistysinternationalen sähkösanoma
Punaisen ammattiyhdistysinternationalen toimeenpa­neva
komitea on läl^ettänyt tuomituille englantilaisille
kommunisteille sähkösanoman, missä se lausuu veljelli­sen
solidaarisuutensa Englannin Kommunistipuoluetta
ja maan ammatillista väheramistöliikettä kohtaan ja
mainitsee Baldwinin hallituksen hyökkäyksen kommu­nisteja
ja vähemmistöliikettä vastaan suurisuuntaisen
offensiivin ensimäisenä manööverinä koko Englannin^
työväenluokan elinehtoja vastaan. Koramunistipuolu-ceh
laittomi^ksitekemisyntyksen tarkotuksena on työn-ostajäin
offensiivin huojentaminen.
i^jojahti kontmunistlsia yaltidjpäiyä-miehiä
vastaan Saksassa
Berliinistä ilmotetaan, että valtakunnan sisäministeri
on kehottanut valtiopäiviä peniultamaari 7 kommunisti­sen
valtiopäivämiehen koskemattomuuden, nämä kun
ovat syytteenalaisina . «valliopetoksSta». Mainittujen
telkien taakse haluttujen valtiopäkämiesten joukossa on
m.m. Stöcker, Koenen, Heckert. ja Hpeinle. Anomus
on jätetty erikoiskomissionin harkittavaksi.
Puolueen puhdistami-
3fuu8n ruotsalainen työläineui jo­ka
on kolme j a puoli vuotta oles­kellut
Neuvosto-Venäjällä, selostaa
"Folitikenissä" laajasti rikkaita ko­kemuksiaan
, j a havaintojaan tältä
ajalta. Niinpä koskettelee hän Kom­munistipuolueen
pii h d i s tustakin,
osottaen' esimerkeillä miten tämä t a ­pahtuu.
. Kolmimiehinen tutkimuskomitea
otti m.m. tutkiakseen muuatta van­haa
puoluetoveria, joka oli lukeutu­nut
bolshevistiseen ryhmään aikoja
ennen vallankumousta. Komitea a l ­koi
utelemaan häneltä, mitä'tämä
oli tehnyt marraskuun vallankumo­uksen
ensi vaiheessa? Mies vastasi
istuneensa yliopistossa j a tutkineen­sa
luonnontieteitä.
•— Ikäänkuin ei mitään olisi ta­pahtunut,
niinkö? tutkaisi tarkastus­komitea.
— Aivan niin, vastasi mies.
— Riittää, vastasi komitea. Puo­luetoveri,
joka työläisten vaikeim-r
man taistelun kantena, itse vallan-kumouspäivinä
ei tuntenut suhrem-paa
yhteenkuuluvaisuutta tapahtu­miin
eikä pannut kortta ristiin ihan­teidensa
puolesta^ on tarpeeton nyt­kin.
Menkää j a lukekaa luonnon­oppianne!
Tä^än tapaan tapahtui piihdistus;
vanhoja siirretään sijoiltaan j a nuo­ria,
innokkaita astuu heidän tilal­leen.
Välistä tuomitaan Joku erotetta­vaksi
määräajaksi^ Minulla o^ työ­toverinani
eräs viilari, joka oli o l ­lut
iQ vuotta miliisikomisaribna. Sit­temmin
sai hän potkJix|,<:.^siinnxt*y-ääh
päihtynee;iäa]^dulla.i^ Joidenkin
päiväin kuluttua Jtämän jälkeen me­netti
hän myös jäsenoikeutensa.
Hän sai lavallisena viilarina paikan
"Prometissa". Hän oli ollut kom­munisti
vuodWa 1010 lähtien, otta­nut
aktiivisesti osaa mioluetyöhön ja
taistellut eri rintamilla yallankumo-uksessa.
Sen vihoksi ei häntä tup-mittukaah
yleii 'änköraäti. Äuten
sanottu, menetti hän paikkansa mi­liisissä,
mutta varattiin hänelle pa-li^
amisoikeus puolueeseen 6 kuiikau*
den kuluttua, mikäli 3 komxnuhistia
takasi, ettei hän Ollut näiden 6 kuu­kauden
aikana ollut päihdyksissä.
Hän käyttäytyi moitteettomasti ja
hänet otettiin uudelleen jäseneksi,
mutta hän saa toimia viilarina, kun­nes
'työläiset valitsevat hänet jo­honkin
muuhun toimeen.
Jäsenillä on ethja« jäsenyydestään;'
etuja, nmtta. valainkin ^velvolliiuuk-sla.
Huomattavih näistä on, että
kommunistien od' astuttava sodan
sattuessa aseisiin ensi kutsunnassa
ikään katsomatta^
UUDEN LAJIN IHMISTEN KL
TEYTTÄMINEN :
Ruotsalainen työläinen valaisee
sattuvalla esimerkillä kommunistien
työtapoja. Tarkan harkinnan ja
luonteentutkimusteh jälkeen: otettiin
Sverdiovin yliopistoon lOÖ kelpo
proletaaria. Näiden oli opiskeltava
4 vuotta j a sen jälkeen ryhdyttävä
Valtion tehtaiden ja laitosten tar­kastajiksi.
Vuonna 1923 olivat he
valmiita ja astuivat toimiinsa. Heillä
oli täysin vapaat kädet missä' tahan­sa
puuttua asioiden kulkuun, mikäli
he' epäilivätkään, ettei noudatettu
tasavallan lakeja. Heillä ei ollut
edes määrättyä palkkaa, vaan saivat
-kuittia vastaan itse Pttaa valtion r a -
hastosta tarpeensa mukaan. Heidän
tehtävänään oli vain raporteerata
joka kuukausi mitä' olivat tehneet ja
selostaa mahdollisesti sefville saami­aan
lahjusjuttuja ja valtion varojen
väärinkäyttöä. Kaikki kävi hyvin,
ja monet turmeltuneet virkailijat
vaihdettiin sopivampiin. Mutta ku-kaäh
ihminen ei ole virheetön. Hal­litus
luuli voivansa luottaa ainrakin
näihin kontrolleeraajiin. Vuoden pe­rästä
totesi kuite"nkin ' tarkotusta
varten asetettu komitea, että 80
näistä: tarkastajista eli ylellisesti ja
että he olivat unohtaneet olevansa
^proletaareja, vaikkakin olivat saa­neet
tavallista vastuunalaisemmat
toimet. He olivat unohtaneet, ettei
heillä ollut pikeutt^ elää sen ylelli;
semmin kuin luokka kokonaisuudes­saan.
Jälelläolevat 20 sen sijaan olivat
aito tulevaisuuden ihmi^ä. Vaikka
heillä oli koko valtiokassa käytettä-vähään,
jäivät he entisiin asuntoi­hinsa,
elivät yksinkertaufiesti, eivät
unohtaneet tyotoverejaan, kävivät
yhtäläisesti puettuina, j a olivat tosi­asiassa
aivan samoja persoonia kuin
rnumiiilistakin työtä tehdessään.
Näitä voidaan todella kutsua uuden
ajan ihmisiksL Tällaisille tyolaiallp
voivat työläiset huoletta luovuttaa
kontrollin.
Nuo «O saivat palata entisiin toi-miinsa.
Sillä ihmiset, jotka niin
pian unohtavat oman itsensä, voivat
milloin tahansa itse tulla lahjusten
ottajiksi j a miksikä tahansa Ero­tetuilla
oli kuitenkin voittonaan yli*
opistpkasvatuksensa, joskohta valtio
hyötyi eniten, sillä 20 pros. oli kes­tänyt
kokeen j a tasavallalla oli 20
täysin luotettavaa kontrolleeraajaa,
kirjottaa ruotsalainen työläinen, jo­t
a ei huoleta «e seikka, missä määrin
kommunistisyöjät, joiden johdossa
saattaa olla jopa varsinaisia rikos­tyyppejä,'
keksivät hänen esittämän­sä
tarkastajakokeen johdosta.
K. K .
SOS..DEM. HALLITUS SAI
NENÄLLEEN
Viime kuun 12 päivänä ratkais­tiin
Tukholmassa toinen Folkets
Dagblad Politikenia''vastaan^ nos­tettu
Suomen presidentti Relande­rin
kunnianpaikkausjuttu.
Talla erää ei, oikeuden lautakun-t^^
halunnut noudattaa noskelaisen
hallituksen toivomusta lehden lyö­misestä.
Noin tunnin harkinnan
jälkeen julisti lautakunta, että kan-teenalaisessa
kirjotuksessa ei ; ollut
mitään rikollista. ,
Lautakunnan vapauttava lausunto
merkitsee ensiksikin sitä kuinka
vähän valkoisen Suomen pyövelihal-litusta
rakastetaan Ruotshi porvaril­lisissakin,
piireissä. ' -
Syytteenalainen artikkeli kirjo-tettiin
sen jälkeen, kun oikeuden
tuomitseva päätös oli annettu en-slmäisessä
kunnianloukkausjutussa.
Siinä arvosteltiin Suomen valkois­ta
raakelaishallitusta"'yleensä. /
Ruotsin "työväenhallituksen" toi­mesta
yritettiin tässä toisessakin
jutussa pestä "länsimaisen kulttuu­rin
etuvartijamaah", oikein ehta
entisissä itämaisissa pyöveli- ja oh-ranoimishott^
missa häärineen Suo­men
porvariston vereen tahrittu
kunnia.
Mutta Rjhötsin noskelaisen halli­tuksen
jalot pyrkimykset eivät on­nistuneet.
-
KAKSITOIjSTA CANADALAISTA
TYÖSKENTELEE GE^E-
- ' VESSA
Näin kertovat tämän maan por­varilliset
lehdet. Tarkettavat sillä,
että näin monta canadalaista on v i ­roissa
Kansainliitossa j a sen Kan­sain
väMsessä Työtoimistossa siellä,
kerrotaan edelleen, että Canada on
aihoä siirtokunta, jolla — Irlantia
lukuunottamatta — ön erikoinen
edustaja Genevessä. • •
Kuten tiedämme, on Kansainliiton
työkpnferensseissa päätetty yksiä
j a toisia kaikkien maiden työläisil­le
tärkeitä päivänkysymyksiä. K u ­ten
kahdeksan tunnin työpäivästä,
yötyöstä, lapsi- ja naistyövoiman
suojelemisesta, j.n.e. Tärkein niis­tä
on kuitenkin; kahdeksan tunnin
työpäivää koskeva kysymys.
Tämä Kansainliiton työtoimisto
piti ensimäisen konferenssinsa V^
1919. Canada liittp siihen heti
alussa. Sen edustajat» aina Tom
Moorea myöten ovat olleet kai--
kissa sen konferensseissa. Niissä
tehdyt päätökset on saatettava käy­täntöön
vissin ajan kuluessa. Mut­ta
sitä ei ole tehty Canadassa. A i -
npa poikkeus' tässä suhteessa on
British Colui^biassa voimassa ole­va
kahdeksan tunnin tyoimivälaki.
Siinä meillä on tulos koko touhus­ta
kuuden vuoden kuluessa,
ympäri Canadaa tehdä paiskitaan
parastaikaa lO-tuntisia työpäiviä
kaikilla aloilla. Sellaista se on tuo
kapitalistieh ja noskelaisten refor-h^
homma.
Voidaan sanoa, että -täällä Ca­nadassa
eletään poikkeuksellisessa
tilanteessa, koskapa maamme perus­tuslaki
ei salli tuonlaatuista yhteis­kunnallista
lainsäädäntöä harjotet-tavah
koko maan laajuisessa mitta­kaavassa,
sillä se kuuluu maakun­tain
laihlaatijakuntain va1tapiu'iin.
Kyllä kapitalistien haUituskätyrit.,0.
vat Tom Mporea myöten olleet siitä
selvillä. Niinpä yli k a k s T ^ o t ta
takaperin keskusteltiinkin .asiasta
maakuntahallituksien ja liittphalli-tnkseh
yhteisessä konferenssissa.
Miutta siihen se sitten jäi/ Eikä
koko asiasta Ole luiskahdettu ha­laistua
sanaakaan. Siinä on mai->
nio, kuva meidän sosialidemokraa­teillemme
niin rakkaan hoimnailun
tuloksista. -
Mutta, kylläpä"Csmadan .hallitus,
on pitänyt huolta, että'maa onV hy­vin
edustettuna 'virkamiehillä mo-häpyä,
niin eivät he puhuisi ha­laistua
sanasjiaan työväestön olo­suhteiden
parantamisesta. Sillä jo­kainen
selväpäinen työläinen ha­vaitsee
tästäkin, että tyhjiä koru-puheita
sellaiset lupaukset ovat.
Olosuhteidensa korjaamiseksi tä­män
kapitalistisen yhteiskunnan
kestäessä, ei työläisillä ole mitään
muuta keinoa, kum turvautim o-maan
järjestövoimajuisa.
Noskelaisten. j a kapitalistien• y h
teistoiminta, johon jotkut työläiset
onnettomuudeksi vielä luottavat, on
tyhjää teerenpeliä.
EMMA GOLDMAN UUDELLA
URALLA (
Kaikki muistavat, miten tunnetta
anarkisti Emma Goldman karkotet­tiin
Yhdysvalloista kotimaahansa
Venäjälle joitakin vuosia takaperin.
Mutta Emihän sen jälkeinen toimin­ta
on osottanut, että Yhdysvaltain
hallitus teki siinä virheen. Sillä
Emma on osottautunut kapitalisti­selle
yhteiskunnalle melko viatto­maksi
henkilöksi. Ja nön on^ asi-anlaitäv^
yleensä anarkistien kanssa.
Saattavaan ne joskus pahalla tuu­lella
ollessaan tehdä jonkun veri­työn,
josta tavallisesti ei ole työ­väenluokalle
hyötyä, eikä kapita-listiluokalle
vahinkoa. On vain jon­kunlaisena
mielenosotuksena. Siinä
kaikki.
Emma oli jonkun aikaa Venä­jällä.
Mutta hän ei menestynyt
siellä. Työläisten järjestetty tasa­valta
ei tarvinnut poroporvarillisia
anarkistisia tyhjäntoimittajia. Ja
kun maassa o l i järjestetty proletaa­rinen
diktatuuri kapitalistisen dik
tatuurin asemesta, niin ei siellä
ollut tilaakaan ouolivillaselle yhteis­kunnan
parantajallp. Niinpä Emma
rupesi ikävöimään hänelle otolli­sempaan
kapitalistiseen maailmaan
Ja lähti Englantiin.
Englanti on aina avosylin vas­taanottanut
kaikenlaiset tämän-luontoiset
"pakolaiset", varsinkin
kun on ollut tiedossa, että he Em­man
tavoin tulevat parjaamaan
työläisten valtakuntaa.) Ja Emma
täytti tässä suhteessa odotetut toi­veet.
Mutta Emma lienee jo pum­pannut
itsensä ^tyhjäksi ja eikä
mahda enää olla kuulijoitakaan,
koska on ryhtynyt uudelle alalle.
Porvarien tietojen mukaan —
joita ei tässä tapauksessa ole syy­tä
epäillä — on Emma ryhtynyt
täiteien hairästajäksi ja -arvosteli­jaksi.
Hän oli joku aika sitten
puhunut brittiläisen näyttelijäliiton
kokouksessa, arvostellen ulkomais­ten
näytelmienr esittämistä Englan­nissa.
Hän valitti, että ulkomaisia
näytelmiä esitetään siellä kehnosti.
Hän pjrysi kauniisti —- uhkaamat­ta
pommilla — että ulkomaisten
näytelmien esittämiseen kiinnitet­täisiin
enemmän huomiota. No, ei
meilläkään ole mitään sitä vas­t
a a n . ' / . ' • ' • '
" O l i arvatenkin harvinaista Em­malle
että hän havaitsi kaikkien
olevan samaa mieltä kanssaan. Jos
hän rajottaa harrastuksensa taiteen
arvostelemiseen, niin hänen vastoin-käymistensä
voidaan sanoa voite­tuksi
j a hänellä on tilaisuus viettää
rauhallista vanhuuden aikaa". Niin
kirjottaa tuo kapitalistinen lehti.
Varmaan saa hän olla rauhassa, jät­täessään
kapitalistit rauhaan. Jos
sitten sivutöikseen haukkuu bolshe-yikeja,
niin vielä ylistetäänkin." Tä­män
mantereen työväenliikkeellä ei
tunnu olevan'haittaa enää muista a-narkisteista,
kuin '*tuplajäulaisis-t
a . " ' ' •..: •
"VANliAT HYVÄT SO^ATAVAT"
"Minulla ei ole lainkaan luotta­musta
sopimuksiin, joilla«pyritään
estämään mitä kuolettavimpien asei­den
ja keinojen käyttäminen kan­sojen
taistellessa olemassaolostaan."
Näin - kirjotti kenraalimajuri Sir
Frederick Maurice joku aika sit­ten
Lontoon Spectator-lehdessä. S i ­tä
ajattelevat ihmiset eivät paljoa
epäilleetkään. On kuitenkin paikal­laan,
että/ viimeisetkin rippeet mo­komasta
.harhaluulosta raksitaan
pois. . i , . • ,
Eiköhän tämä porvarillisen- am-mattimiehenr
j a asiantuntijan lau­sunto
riitä? Vai vieläko joku \ epäi­lee
ja uskoo "inhimillisiin södan-käyntitapoihin"?
>. ^ Kalle- Terä.
Jokainen tietoinen
ei halua jäädä ilman mitään 'joka
on hähea—tietovarastolieeh lisäke
keel^i. Siksipä he- tilaavatkin it­selleen
8 OTVokasta ja sisältörikasta
kirjaa. Nunittäin: "TYÖMIEHEN
J O U L U N " , 30c; TASKUK.\LENTE-RIN*',
30c j a Suomesta saapuneen
" P U N A I S E N KALENTERIN 1926",
fimta 6ÖC. V
Joko sinä olet saanut nämä? —
Ellet, tilaa' ne heti osotteella ,
Box 69. — SUDBURY» ONTAR)Ö
Puoloeea on&Ileea iarietiSaiBen.
Meillä Arthurissa, miakain ^ S la
kin paildtaknnnilla, on sauri jäsen
määrä, mutta kuitenkin ainoastaan
osa jäsenistämme ottaa osaa toimin-taan.
Yksi osa e i voi ottaa osai toi!
mintaa sen takia, että työsahteidea
vuoksi on mahdoton seurata toimin
taa ihan tarkasti, sekä olla läsnä k j
kouksissa j a toinen osa jäEenistöstä
ajattelee, että eihän minun kokoak-sissaolo
niin tärkeä ole. N§jn
jääden suoranainen puolnetyö ino-astaan
pienemmälle osalle jäsenis-töä.
Tällainen toiminta ei vastaa
niitä vaatimuksia, mitä Kommunisti­puolueen
jäsenille asetetaan. Meiltä
jokaiselta jäseneltä vaaditaan mää­rätty
^työ puolueemme edistämiseksi
j a sen tunnetuksi tekemiseksi, sillä
muutoin eimnp ole muuta kuin ni.
mellisiä kommunisteja.
Uudelleen järjestämisen kautta
me pääsemme- lähemmäksi sitä vaa-timusta,
mitä puolueemme vel^ottaa
meille, nimittäin, että jokainen jä-sfen
tulee tekemään osansa puolue-työssä,
jos nimittäin hän on puolu­een
jäsen. Samalla tulee sellaiset
epäkohdat, kuin työsuhteet ja muut
poistumaan toimintamahdollisuuden
tieltä, koska me voimme uudelleen
järjestämisen kautta siirtää toimin­tamme
joka paikkaan, missä puo­lueemme
jäseniä työskentelee. Näil­le
työläisille, jotka palvelevat teol­lisuuksien
palveluksessa, lankeaa
suurempi puoluetyö, sillä heidän pi-tää
olla niitä opastajia, jotka opas­tavat
omia työtovereitaan tunte­maan
ja ymmärtämään kommunis­mia
j a sen tarkotusta. Heidän vel­vollisuutensa
on avustaa ja kehittää
unionistisen työn tehokkuutta työ­maallaan,
sekä koettaa kasvattaa
joukkoja ymmärtämään unionistisen
työn tarkotus sekä samalla osottaa
heille, että juuri union jäsenistön
itse pitää määriiellä uniensa työn,
eikä muutamien harvojen patavan-hoUisten
johtajien. Heidän jokai­sen
itsekohdastaan pitää ottaa osaa
uniensa rakentamiseen tarkotustaan
vastaavammaksi. Nämä tehtävät
khuluvat meidän jäsenillemme, jos
he ovat oikeita kommunisteja.
' Taasen hiille, jotka,€ivät_ple suo­ranaisesti
missään teollisuuden pal­veluksessa,
tulee uudelleen järjes­tämisen
kautta samanlainen tilai­suus
ottaa osaa toimintaan. Katu-ryhmäin
avulla j a ilman suurempaa
vastusta voivat he kohdastaan näi­den
kautta"'seurata puolueen toi­mintaa
ja olla-kiinteästi jokainen
puoluetyössä, jota he eivät nyt ole
olleet. Uudelleen järjestämisen kaut­ta
kasvatamme me suuremman jou­kon
toimintakykyisiä joukkoja puo­lueellemme
kuin meillä nykyään on.
Kielivaikeus, josta usein kuulee
paljpn puhetta, ei ole niinkään pal­jon
esteenä k^in sitä väitetään. Jo­kainen,
joka meistä on vähänkin
aikaa ollut tässä maassa, pystyy,asi­ansa
selostamaan silloin, kun olem­me
Pmassa toveripiirissä piehenä
ryhmänä. On kokonaan toinen asia
mennä suuremmassa joukossa esit­tämään
asiaansa, vaikeasti ymmär­rettävällä
kielitaidollaan. Jokainen
tietää .ien ftse kokemuksestaan,
kuinka monta kertaa huonollakin
kielitaidollaan on saanut selostettua
asiansa, ja tämän lisäksi on aina
muutamia, jotka^osaavat pidemmäl­lekin
puhua englanninkieltä ja jot­ka
voivat vaikeimmissa tapauksissa
olla apuna, joten,tämä voidaan ko­konaan
asettaa sivuesteeksi. Käy­dään
vaan käsiksi me täällä Arthu­rissakin
täydellä höyryllä työhön i l ­man
minkäänlaisten sivuvaikuttimien
vaikutusta. Silloin myös me voim­me
toiminnallamme saada tuloksia
työstämme.
Tyyne Heikkilä, osastonime jäsen,
joutui sairaalaan t.k. 10 päivänä ja
heti 'seuraavana aamuna tehtiin hä­nessä
leikkaus umpisuolessa. Häntä
oli vaivahni/t umpisuolen tulehdus
jo pitemmän ajan, mutta siirsi leik­kaustaan
ihan viimeiseen asti. Heik­kilä
on palvellut Tarmo-ravintolas­sa
seh perustamisesta saakka.
Oikeus jttttu Stirrett Co:n ja Ka-mi
»istikwian voimakomppanian vä­lillä,
mikä' on ollut kuulusteltavana
paikallisessa isossa oikeudessa, on
yksi huomatuimpia oikeusjuttuja mi.
tä on Arthurissa ollut. Oikeusjuttu
on alkanut korvausvaatimuksesta,
jonka on nostanut Stirret Co. Ka-ministikvria
voimakomppaniaa vas-taart,
vaatimus ollen ^400,000. Kuin-mallakin
puolella on kymmenkunta,
Canadan parhainta lakimiestä. Ker-hrotaan,'
että. yksi Kaministikvnan
voimakompp. lakimiehistä, W. ^-
TiUey, Qji parhain ristikuulustelun
toimittaja koko. Englannin kunm-gaskunnassa.
Mutta Mr. Wilson,
joka- edustaa StirretCörta, ^on ol­lut
valmis antamaan aina vain vas­tuksen,
vaikka on jo ollut todista­jan
paikaUa 15 tuntia ja vielä ehka
saa oUa pÖvän pa«. Siinä on .esi­merkkiä.
/Kun pääomien edut ryn-
«Bävät vastatusten, niiten siUoin la­akia
tarvitaan < selostamaan spore^
föukotrlakhniehiä, jokainen o^en oi­keassa,
koska he sitä oikeudelta M
•jm?