1957-09-19-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Uskotteko aiveisiiiii^ Uskotteko aaveTsiin? Ehkapa knnlutle niiliin, jotka, vaikkakin epäröidPn, myöntävät mabdalli-seksi ylilaonnollistcn tahi selittä-niättömien ilmiöiden olemassaolon. Tässä jolkaisemaimne kir-joitus on m'e!enk<intoinen, koska siinä pyritään selittämään uudella tavalla ilmestykset ja kummituk s^t lälitökolitana se seikka, etla aäveennäkljät joskus ovat aivan nonnaaleja, luotettavia' ilimisiä. Tiede on jo kauan tunfenut erir tyyppisiä ilmiöitä, joidoitiyliteisni-inityksenä on "optJUinemhärlia"; ih-inissilmän' rakenteesta, johtuva nä kSharha. Professori-Br «laensh Marburgista ön ensimmäisenä ; tut- Knut tätä ilmiötä. iEidetismi on ominaisuus,;;jokä- e-siintyy verraten usein täysin- nor maaleissa-ihmisissä. Kun pyritään selvittämään, onkp jokujienkilö eir deetikko, menetellään seuraavasti Annetaan k.o. henkilölle joku esine tai kuva käteen j a kehoitctaan häntä katselemaan sitä. Noin puolen minuutin, korkeintaan. viiden minuutin kuluttua poistetaan kuva. Joitakin päiviä myöhemmin pyydetään k.o. henkilöä asettumaan val-ioisen seinän tahi kankaan eteen ja "heijastamaan" aikaisenlmih nä kemänsä kuvan kankaalle. < Eideet tiset ominaisuudet omaava henkilö pystyy tekemään tämän vaikeuksitta. Hän kuvaa mitä näkee kankaalla, joskus kovinkin yksityiskohtai- .scsti. Kuva on siinä määrin selvä, että se tuntuu häneltä täysin todelliselta. Jopa hän näkee sen laaje- .nevan, jos kangas viedään kauemmaksi, ja pienenevän; jos se vie dään lähemmäksi hänen silmiään, täydelliset eideetikot pystyvät "heijastamaan" kuvan niin selvästi että ie hajamielisinä saattavat pyytää suurennuslasia tarkastellaakseen jotakin yksityiskohtaa. Washingtonin yliopiston professori Rauth kertoo nuoresta pojasta, joka tutkittuaan neljän minuutin a-jan moniriiutkaista mittausopillista kuviota, johon oli tahallaan tehty vaikeasti havaittavia pikkuvirheitä (siiora jostakin kohdasta poikki; neliö hiukan säännötön) pystyi kolme päivää myöhemmin > piirtymään paperille kuvion tarkoin jnallin mu-i kaisesti pienimpiä yksityiskohtiaan myöten unohtamatta yhtään virhet! tä. . ««Englannissa ' ennettiin'SO" koulua laisen tarkkailtavaksi vanha saksalainen piirros:" "Xifeäa myänneit!in piioli minuuttia. Piirros esitti katua. Kadun -varrella olevan oven J|ä|>uolellaJol^ kilpi, jossa saksalai-ioen sana VGartenvirirtschaft". Myöhemmin lapsia; pyydettiin^ kuvailemaan, mitalle olivat nähneet' dtup osa mi^'i(i:jkuyan tarkoin,/ luttell jpukohryksi^kohtia ja sen lisäksi töjöitti :pyyiiettäessä virhecttömäs tiivi^raskielisen sanan. ^ideetikkoja on hyvin paljon. Kuvaavaa eideetikolle on ennen kaikkea se, että jos "heijastaminen" ta pahtuu elävässä elämässä eikä ko-keen tuloksena, lian olettaa kuvan täysin todelliseksi. Useimmissa tapauksissa hän ei ollenkaan muista katselleensa aikaisemmin kuvaa, maisemaa tahi esinettä, jonka hänen näkömuistinsa nyt heijastaa. Eide-tismi luetaan tämän vuoksi hallusinaatioiden eli näköharhojen, ryh mään. Kuitenkin näköhartiat ovat vieensä epänormaaleja näkyjä, jotka tapahtuvat yksilöia ollessa saira.s —tai muussa luonnöttoBttassa t i lassa. Eideettiset näyt eivät johdu siitä, vaan yksinkertaisesti kyvys^ tä, jolla ei ole mitään tekemistä sairauden tai epänormaaliuden kanssa. Tehdessään tilastoa cideetikois-' ta psykolo^ Zeman tutki jZOO henki löä j a - päätyi lopputulokseen, että näistä 176:lla oli taipumusta eide-tismiin. - Marburgissa -iutkitliin kou .lulaisia <ikä 10—15 v.), jolloin ha vaittiin heistä n. 65. % olevan enem mäntaisVähemmän eideettlsiä. LaiK silla eidet smi on hyvm; yleistä. AJ" kuisilla sensijaan luvut ovat paljon pienpmmät. Keiiityksifssään taka pajuisissa yksilöissä eldeösmi. on tavallisempi ilmiö kuinfnörmaaliyk silöfesä. Hyvin lahjakfeälla alkuisi.- kohteita tutkiessaan prof. Jolstein havaitsi eideetlkkoja olevan vain 15 %. On huomattava, että" kaikissa näissä tilastoissa eideetikko-sana tarkoittaa henkilöä, joka ön eidetis miin taipuvainen. Täydelliset,'ih, me-eideetikot ovat harvinaisuus; Palatkaamme aaveisiimme. Miet-tiessämme ilmestysten ja aaveitten historiaa havaitsemme mefkillepan tavan sekan. On aivan ilmeistä, etr tä eri aikoina on noudateltu eri "muotia" ilmestysten näkemisessä. Loveen lankeavat, sölväiiäkijät ja aaveidennäkijät, joita on tänä päivä nä melkein yhtä paljon- kuin 20o6 vuotta sitten, e vät suinkaan näe tä nään samanlaisia näkyjä/kuin ennen. Kristinuskon alkuaikoina "näkevät" näkivät enkeleitä;^pyhimyk-siä sädekehiä hyvien ihmisten otsalla, pilvistä törröttäviä • torvia jne. Kun lähestyi vuosi 1000, jolloin us kottiin maailmanlopun : tulevan, näyt muuttuivat. Ihmiäten oli p i l o in tapana nähdä lentäviä lohikä^meir tä, ilmestyskirjan hirviöitä, taivaalla taistelevia armeijoita. Uskonpuhdistuksen jälkeisellä ^.vuosisadalla^ kun helvetin.pelko levisi kuin tart tuva tauti ihmisiin ja usko noitiin rehoitti, paholainen ilmestyi yhä u-seammin milloin missäkin hahmos-n r?-otsis.<ä ja kellareissa, kadun • kulmissa, kuutamoöinä;< -jopa kirk- Väubäd «lurxngönpaisteessakin:' >Noi-tavainojen aikana > esiintyi x)ikeudes sa ihmisiä, jotka ilman pahaa tahtoa ; "todistivat-' ; nähneensä} mitä kummallisimpia asioita:luudalla ratsastavia noitia^ niityllä tanssivia «lastomiar* > lapsia; •> -paholaisia'' «nuotion ympärillä. ^ ^ naapurin .emän-nän*^' istuvan* vieraan v t a l o t r ^ t ^ U a Kuvassa M / L Gripsholmui pääintendentti Evert Eriksson rokottamassa laivan ollessa New Yorkin satamassa; Samanlainen pistos käsivarteen odottaa jokaista Ruotsin Amerikan Linjan konttorien ja laivojen henkilökuntaan ja miehistöön kuuluvaa. Yksi kuutiosenttimetri rokotusainetta henkilöä kohti pitää aasialaisen influenssan kurissa, sanovat lääkärit. SUOMaiA MÄAItMÄNMESmUS YEITEN €(N.ESTEROOUAmiSSÄ mustaksi imuuttuneena^ja pujlaiiaett kukkölka^essään;^ Ja 'jälleei liayt muuttuivat äjan^mukaha. |Viime vuosisadalla, ikun''<;usko Juipalaan HeUtlnkl. — Tähänastisissa t a t k l - mnksia» on. s a a t u selville^ eitä Suomella - o n maailmanmestanius veren colräterooUarvioIssa Ja tämä merkitsee sitä, että täällä IhmLslIlä on suuri v a a r a . s a i r a s t u a sydän- j a v e r i s u o n i t a u t e i h i n , totesi kuuluisa ^ . a m e r i k k a l a i n e n . sydänspeslallsti, professori . A n c e l . K e y s , j o k a parh a i l l a a n o n Helsingissä neuvottelemassa.: snoritettujen sydäntauUtnt-kimnsten: tähän astisista' tuloksista sekä jaikotntkimussnunnitelmasta. Professori K e y s o n keskeinen h e n kilö näissä tutklmultsissa, ^ o i t a suoritetaan' m a a i l m a n e r i p u o l i l l a n u n . Yhdysvalloissa, Italiassa, Etelä- A f r i k a s s a j a Japanissa. Hän o n n i in kansainvälisen sydänlääkärilliton k n i n U S A n sydäntautiliitonkin t i e - .teellisen neuvoston Jäseui iProf, K e y s p n o l l u t hyvin läheisessä yhteistyössä ,supma|aisten al^n a s i a n - tunt^JalTf prof e^spi;!; P a u l i , S o i s a l o n ja professori Paavoj Hqlnpen ^kä, ,tri M . Karvosen. kanssa sydämen veritulp-i pataudin tutkimuksen kehittäniiseksi ja - tehostätoi^eksl-' N i l i i l ^ u l n ' 'tuHiiet-tua, on syme6sk'suoWltdt't?u tu^kl-nufkE^ a, jo, - p a r i vuotta, ija, .tällöin o n U i n n l t e t t y ; ^huomiotavjfllntapojen, irupk^v^lipnjLtyöpJaadim-jnpsVii^ m Turkkeja $10. [ettejä ja •••I Säilytettävänä olleita perunät-tomiä turkkeja j a jäkettejä. DIRECT FURS P U H E L I N EBI. 4-3246 218 J o h n S t . , Toronto, O n t , (19-21-24r26) 1077 V I K I N G M E A T & S A U S 4 G E CO. S U O M A L A I N E N B U O K A T A V A B A L I I K E Bathnrst S t , T o r o n t o , O i t . (Läihellä Dupont 6t.) - P o h e l i n L E . 2-9068 Valmistaa Ja myy kaikkia lajeja }wajalosteita sekä myös tuoretta "haa edeUeen tehtaalta: P u h e l i n E M . 3-7616 ' 10 H l l U s o n Sq., T o r o n t o , O n t a r io DR. LESLIE SIMON. ^ O - JA SUKUPUOXJTAinXBN CRIKOISLMKABI 288 St. C l a f r A v e . W. TORONTO. ONT. Vastaanotto tmmit: 2-4 1^ i » 6-7 Jik "^^eUmet: R o n t t i a WA. 1-6614 V Kotiin WA. 2-8815 naisten kummitusten aika. Nähtiin kuollut esi-isä vaeltamassa^! kartanon salissa keskiyön a i k a ^ , nähtiin hukuttautuneen tytön haamu tans-; simassa lammen rannalla, puutarhoissa kävelivät päättömät miehet, hautausmailla leijuivat aaveet Kaikki tällaiset ilmestykset ovat meillekin tuttuja lukuisista kummituskertomuksista. Vihdoin on toi sen maailmansodan jälkeen. ilmestysten joukkoon ilmaantunut uus laji, joka menestyksellisesti kilpai lee vanhan hjrvän ajan kummitusten kanssa: lentävät lautaset ja;Marsh ihmiset. Siis: tällaisia lakeja ,on ilmestysten historia noudattanut Miksi? Miksi kukaan ihminen ei meidän päivinämme näe lentäviä noita-akkoja eikä paholaisen pukinsdrldcaa? Miksi Jenkaan ei lankea loveen vaeltaakseen Tuonen tytin luokse?- Vielä kysymys: paijonko nähdään "aitoja" ilmestyksiä eli: sellaisia, joihin tuntuu mahdottomalta keksiä luonnollista selitystä? - Arvossapi detty brittUäinen psyykistä tutkimusta harjoittava yhdistys,' jonica työtä voi sanoa tieteelliseksi ja joka tutkii kummituksia ja muita yliluonnollisiksi väitettyjä ilmestyiuiä, on perustamisestaan lahtien (v. 1882) taannut "aidoiksi" vain 200 näkyä ja hylännyt kymmeniätuhan sia tapauksia epävarmoina! Hyväksytyt 200 tapausta ovat kaikki sellai sia, joita ei ole pystytty.selittämään, ja joiden silminnäkijöinä on: ollut vähintäm kolme ruumiltaan j a sielultaan täysin tervettä, noraiaalises ti käyttäytyvää, luotettavaa ja arvossapidettyä todistajaa^ ' jotka -ovat Ilmaus Beaaty Salon Jossa tjefhdään kaOdcea alaäh icuur. luvaa työtä ammattl&ldona j a . k o h t u u l l i s i l l a h i n n o i l l a. 496 CH17BCH S T . , T O B Ö N T O (CbvrOi Alexander kuknassa) P U H . WA. 3-2661 . B X K T I I N WA- 4-6368 Parkway Mm PUHELIN EB«. S-TttTtf 290 «toeen S t W. ranmt», O M M I T E B T O nähneet ilmiön % samanaikaisesti ja jotka / ristikuulusteluissakin kerto vatitäysin yhtäpitävästi näkemäs-! 4tään. I ' Vihdoin asian ydin :entät jos nä mä todistajat'ovat olleet eideetlkkoja? .Eideetikot ^useimmiten eivät ole tietoisia siitä, että heillä on eideet-tinen kyky. Jos eideetikon onnistuu suotuisissa olosuhteissa "heijas taa" joskus aikaisemmin näkemänsä kuva, hän pitää näkynsä todellisena ja otaksuu luonnollisesti näkevänsä ilmestyksen. Hänet valtaa täysin aito pelko. Kertoessaan, mitä hän on nähnyti hän on täysin tosissaan eikä kukaaA voikaan väittää, että hän valehtelisi tai vääriste-lisi tosiasioita. Niiden-suotuisten olosuhteiden ainoana edellytyksenä» joiden pitää vallita, jotta eideetikolle "ilmestyisi" esimerkiksi aave, on se, että hän on aikaisemmin elämänsä ailcana nähnyt. aaveen kuvan vaikkapa vain väläyksenä. Jos sattuu niin, että icaksi tai kolme todistajaa kertoo yhtäpitävästi näkemäs tään ilmestlyksestä, sekään ei muuta tosiasioita. Edellytyksenä täUai-selle yhteensattumalle on vain että a) Icaikki todistajat ovat eid^etilcko-ja^^ sekä b) että heitä kiinnostavat kummitukset tai muut ilmestykset. Muuta ei tarvita. Uskomukset,, muor. tivirtdukset ja tartunta hoitavat lopun. .Kumpikin edellytys on :suhteellisen helposti > täytettävissä. E i deetikkbja on runsaasti. Tyypillistä kpmmitusjutuille' on nimen-onöaan se, että määrätyllä pailtalla d o l l i s c e n f uhteeseen sydäntaudin syntymisessä. : , Sydäntautien v^llniymisyleisyyttä tutkittaessa o n h u o m a t t u eroja Ja a i n a k i n ravlntovallolla on h u o m a t tu olevan merkitystäi mutta muiden' te<^ klläln k o h d a l l a o n vielä epävarmuut-; ta olemassa, -yksistään r&vintovallol-l a el kultenkaanMoIe syytä taudhi syntymiseen. -Rasvoilja näyttää : o l e van tärkeä osuutensa, mutta ratkai-^ sevaa ei kuitenkaan ole, onko rasvai k a s v i - vai> eläinrasvaa. Rasvan k e m i a l l i n e n kokoomus o n määräävä. . Aikaisemmin t i e d e t t i i n , että sydäntautien -yleisyys*erl.TcansoJen keskuudessa vaihteli. K u r i profesporl Keys kuusi vuotta sitten aloitti vertailevan tutkimuksen Italfian J a Y h d y s - f v a l t a i n kesken, s a a t i i n selville useita mielenkiintoisia seikkoja. I h n e n i , että •Etelä-Italiassa esiintyy j h a r v o i n '• s y dänveritulppia,/ mutta seif^ljaan- Y h ^ dysvAllolusai pjeyiUa ^tj^ll^lal^lll^; n^ltä f pH huoma ttaväisti. e n e m ^ p . ^&ITH ollen todettlto,'.että,'.tavitl,'ei,jllljf,'kpn-j ^allisujustalpunpiuk^n t^i . patukysy: .. Suomei^ j -jälkee^j,.'."5rhdysya^Jo|6S% ,eslintyyjpajnlttu4a, fa^^ epli^ 'eni-, ten. maailmassa. N y t o n k i n toäettti^ että ulkonaisista .eroavaisuuksista huolimatta, suomalaisen Ja a m e r l k - ' kalaisen ruokaValiorf'KingfökfidliiukV sessa el ole suurtaly^ät^4i•ö^l<MJr• , i ^af^totutklmu&suunnlteHip^t^i p r o r ;fessöri Keys;nälnltsl|, että,tutkimuksia .jatketaan ; j a vähintään^ .'vliaeh .vuoden ^kuluessa toivotaan'päästävän r a t k a i s e v i i n '- t u l o i s i i n . ''Suomala^et asiantuntijat', 'professorf ^ ' l i o l n e ; ! t r i K a r v o n e n j a t r i feven 'Punsar matkustavat' ensi' kuiissa I t a l i a a n osallistuakseen vertaileviin tutlcimuksiln. 'Pakanuuden aikana suuri islanU-lainen runoilija Egil Sallagrlnsson Cw. 901—983) kertoo Islannin urhor jen pidoista, joissa partasuut menneitä muistellen viettivät viihtyisiä tarinatuokioita sankaritarinoiden j a hyvän oluen parissa. Sopivan tauon ^^tfuessa urhot kohottivat juoma- ;^arvca kumppäniaähi kohti ja huor 'njalittivat, ett^l oivallisen oluen so-plniit, juomasarvessa vUJahtyä. Kun pltka, maittava kulaus; "kultajuo-ttfaa" oli siemaistu, iskettiin jälleen tarinaa., niin että kuhukuplat parrasta singahtelivat. Omissa muinaisruAoissamme, joiden vanhimiitQn.lkcrrostuman san kSrilaulujen !juuret' yltävät esihis- 'ioriallisen ajsfn lopp^audella saak- 'ka. on jiihla oluen ^yropärillB kuvattu vieläkin perusteellisemmin. Dramaattisessa Kaukomielen > Ja Vetrikan runossa alkaa kähSrHpää Kalevan pojan pitokuvaus jo pitojen valmistelusta: kerrotaan, miten "Kähäräpää Kalevan poika pani ohraista olutta uuen puisen uurtehe-sen"; miten hän sitten "pani kutsut kulkemahan". Monien muidenkin vanhojen runojen säkeet viittaavat siihen.' että olut ei olluf arki juoma, vaan juhlajuoma: juhlien j a juhlamielen aineellinen pohja, jota laulajan tai muun tarinasepon sopi pitää esityksensä pontimena. Vienan Karjalassa kerrotaan, että kun Väinämöinen oli maistanut Riutta: "sillpin laululle rupesi, viriten töille työnteli|ie". Inkerin »jnoissa on huomautus itse oluelle: .yAIä miestä jputen juota, kun et laai laulamahan, istuta iloitsemahan.'' Personoitu olut vaatii itsekin laulajaansa: oluensyntyrunossa valmis olut uhkaa potkia poikki tynnyrin vanteet, jollei laulajaa tuoda nauttimaan sitä. Erinomaisen kuvan oluen asemasta juhlatiloissa on esittänyt Henrik Giabriel Porthan teoksessaan De Poesi Fennica: ". . . juhlallista laulua esitetään enimmälcseen pidoissa, kun on läsnä mieliä kiiho^ttamassa Sen vuoksi Totstaiha, syyskuun 19 p. ^ ^tbaiädiyt 'i^^•.v''^;;ö••Ä%y: aoenin ei nipeamineri" - vaan viljaonhen.. tai muun aineellisen; menestyksen ^ tai* katapoihip perustuva hankkimis-tai turvaamisyritys. : Alussa mainitiur Kaukomielen jfr Vetrikan runossa kerrotaan pitolni-vauksen jatkuessa, miten väkev,& olut teki nauttijoilleen kepposet; se ^ „ a u . T T s aih»..t« knÄf«inirirni.n v«fc;i«i»icfÄ. Kallljaf fcSyttaylyvät kuIn rin; q^yrs , ;^fwik|w^^ ibksjeiip ilon antaja Bacchus. ji^aattaa monesti nähdä laulajan viedessä oluthaarikan, josta heillä heti jmuti' lopetettuaan*' 'ja käydessä Ua''dsittäraägtlön tapana'siemaista S^oimia kbdtaksben. Niinpä he myös hE^^vöIri'' hijJea-yat' laulusille/ 'cnnfen 'kilin feacchtikfeen 'antiihista Mnkr 9|/'vill<*dtatit. Vti-siä äi tahallisesti iiuWtu tämäntapaisilta- lau- Yajilfä; vään'ja\;1cavat' he tätä'iloa ttseiri-myöhääh yöriön.'*' " , 7Tii6ssa ' vanrioijäiK' ^Vuiiolstuläjien 'dlueii 'näu'ttlmistavä^sa^,on i^itä todellista oluen' nauttijan tierinteelli-iakstklh' kelpuutettavaa 'ja arvossa-piäättfiVäa- malttiä^ja tyyliä, todellista' tapakulttuuria;' jota nykyaika-' klnt'irofisi noudattaa' paremmin'kuin tjföjUhlista ' ja »"ukon ! keikkeistä" peräisin Ol^Vaa rajua juomatapaa: Sen tarkoitushan ei alunperinkään ollut mikään seurallinen "lauluille aiheutti kohtalokkaan kafcsintaist^ lun Ja Kaukomielen suure^ seikkal-lumatkan ». Suurissa Pohjolan pidoissa oluella,on osansa ja: Pohj6- lasta alkaa Lemminkäisen; maUm Tuonelan Joelle, mutta merkille pantavaa on, \ ettei laulajia kohtaa koskaan mikä^tt"8urma";- Heidän sarkkansa täytetään lukemattomat kerrat juhlien-kuluessa, mutta laulut ylevät aikansa sarkan iylijenty-misen väUUä eikä miehen mieli sekaannu. Mahtaneeko nykyaikaisen talkoo isännän tahti: "Litra tunnissa tai-koosahtia » ofi; parajs; vauhti" olla laulajalle Ulankini tihe^. ^ K. S. (VKAP) Toronto. --, IShsi-^iäsatidM irii^^ PERHEEN NUOitEiyiMILLE Märgat«t's Letter^ Wa8 Sent to Wi^iig-, Address Dear Setä, Weil. here I am'writing to yoii from Port Arthur.. I *got home on Monday. ^ August 12th from the Liitto and Laulu Juhlat in Sudbury. The festival wa8 a great success.^ Many people from far, and near came. It was said tbat aome people ev6n came' from Vancouver and Florida. On Saturdayl^e sports compett^ tion started, There were events such as racing, :Jumping,:'hammer throw and many others. The sports were also continued on Sunday. Sunday afternoon there was the big festival parade in >vhicb atbictds and singers took part. 1 remember when Dolores Niskanen told Us to be at the Alerts ficld at 8 A.M. for rehearsal but there .wa8ri'tany re-hearsal.! »Öoy, was cVerytody'aHgryI ' Oh yesi 'beföre If ifor^ei.' thanks a Idt for the' moricy'Voa' M ' i i i e to buy pop, Setä!; ^ > ' • • ' ' • - , Weil, BchHol MlVbe ,unäerWay^ jattain'^sa.apuneita Bii4olä|siiä|Ä koltuksellä jos he bsatlisiuvat?tiiä toimintaan. 'Näin VäitettUn Toronton työväenneimistoH^k^ko^ syyskuun. 5 päivänä kiin n^uvjKtji kokoontui Xlnttejf Auto^pwlter8- union kansäinv^lison ; edustajan jPauI Sirenin.kanssa,. ^ii-i^M^f^^^ " Union taholta on ryhdyttyvyrit^ siin saada miehet liittymSäriw^ ja lUkkeen johdon r^tajIpUa^Qi^^ tattu töimenptteeseeniitötti^^e^ä^lie! uhkaavat tuelta, biljattain Länsi Saksasta saapuneita siirtolaisia kaiTr koittamisella jos he liitts^ätu^ He voisivat joutua vidsFi^iUJbjcn^ pahoinpitelynkin ,kohteeksif:sanöc^ UAWn Järjestäjä. r Palkkojen ilmoitetaaifl:/^ jdliBsakiJ^ topauksessa olevan .niinkih; vähiis*: ten kuin 65 senttiä tundilta. . ,. Liikkeen johdon tahplta iinnetäajti myös ymmärtää;, että ne työläiset. Jotka eivät aj^ Wolks\ragen^ii^ voidaan erolttaatoimi8tni!»n»Jfti;i|^ NeuvQston taholta oh;^vaadHtt};i:e|t^ tä UlttovaUlon siirtplaisuusvirästo i^htyisi toimenpiteisiihM^ Uikkeen^jphto luopumaan|tJ^ i SalaneuvDsto;on4^^metll^le|i!*^ tUäistett Jj»i Britimhlanvkiuttojany^^^ iteisönvä??ät|w^^ ;clih.fjönkfiil teriä; mtmM Samäsi»:lalaiiaU«^ vonetoia. Ilen' enslmmät sen 8ah Marinon lainen elokuva ^'Aparajito'.' (Voitta matona, Jonka on ohjaiinui^ Ray. jonka Luohino Viscontl i < m ' ^ rpantuiuy- ^ r h t i e i t B 'utb^eti^Häori^ titkMsta- meni dmeHkkaIaiife'll^'Anl 'döwhtd^<rrt tb'tiuy m Ä * a'«Incler, for School." l^T» ,f»^*>cHl^%J*d (Vt Työväenliike ja kunnallisliallinnot puhelinmaksujen korottamista vastaan BeU-yhtiön anomus maksujen korottamiseksi esillä transporttikomissiossa marraskuun 18 on "Inimmituspaikan" maine ja-että liikkeellä on kertomuksia aikaisemmasta -näystä; tuossa 'kartanossa liikkuu valkoharsoinen nainen, tuosr sa metsikössä juoksentelee Juuran-to. Jos yksi eldeetikico r u p e ^ "heir jastamaan"^ milcsi muut^ eivät nou dattaisi; esimerkkiä vaikkapa- v^in tartimnaiL. merkeissä? Tulokseksi muodostuu seuraava tilanne: kolme tervettä, kaikin puolin Jiormaaliaj uotettavaayicsilöä kertoo nähneensä valkoharsoisen naisen/vaeltamas- Toronto. — Toronto Labor Coun-cilin viimeisessä kokouksessa asetuttiin jyrkästi Vjastustamaan Bell Telephone Companyn suunniteltuja korotuksia puhelinmak^uihin ja sa maila vaadittiin, että puhelinpalvelu Ontariossa olisi järjestettävä yhteiskunnalliseksi laitokseksi samaan tapaan kuin Ontarion sähkölaitos. Toronto Labor Councilissa on n. 100,000 Jäsentä. Kokoultseen osallistuneet edustajat hyväksyivät Labor iCouncilin lainlaadinnallisen komitean laatiman päätöslauselman, missä mm. sanottiin, että "tulojen lisääminen $24,000,000 vuoden 1958 kuluessa lisäisi "tämän finanssijättiläisen satumaisia voittoja." Kokouksessa kehoitettiin Canadian Labor Congressia osallistumaan Board of Transport Comissio- SupinälaiiM^ AIUTOKORJAAMO tekee k a i k e n m i t ^ . a i i t o s i tarvitsee, ollakseen ^ S^^S^ teko kunnossa. ~-tfeemme myös konV lokasuOjagöt- e d ^ t e e^ , niyytäväkÄ autonne, t : m i S T A GARAGE; » 1 S^aÄp» Ave* sa kartanon käytävissä; eikä heistä kukaan valehtele! Jos ^edellämainittu brittiläinen psyykkisiä ilmiöi tä tutkiva laitos on hyväksynyt "selittämättöminä ilmiöinä" 200 tapausta ja hylännyt niin paljon kuin 100,- 000 riittämättömästi perusteltuina, niin, todennäköisyys on. 1:500. Nä emme sii8, miten helposti mainitsemamme eideettiset edellytykset ovat täytettävissä. Kukaan ei vielä ole keksinyt tutkia -iiiiden henkilöiden eideettisiä, ominaisuuksia, ; jotka väittävät nähneensä aaveen! Ennen ^ pitkää veidetismin 'kimp-puno.^^ MIaan epäilemättä^ k^^määsi' Toäomäköisestiaseatiharfaakuvitel^ niat Ja säkiaääiriat «aavat immoUi' nersin kuulusteluiliin,missä puhelinmaksujen korottamisesta on päätettävä,: Samoin, kokouksessa kehoitettiin Suur-Toronton virkailijoita vastustamaanrnäitä korotuksia.. Kokouksessa oltiin sitä>mieltä, että parhain ratkaisu olisi ottaa puhelinlaitos hallituksen hallinnan a-laiseksi ja järjestää siitä samanlainen yleinen laitos kuin Ontarion sähkövoimalaitos. Kokouksessa osoitettiin, että vuonna 1056 Bell-yhtiön puhdas voitto, verot ja voittoosingot; vähen. nettynä oli $53,902403 verrattuna $ll,4p0,000:ihi vuotena 1946. Päätöslauselmassa huomautettiin että Bell-yhtiön työläisten osuus yhtiön tuloihin verrattuna on huomattavasti laskenut, vaikka pääoman sijoittajien osuus on noussut nopeastL Siinä edelleen selostetaan: f Sen sijaan, että yhtid fceUbttelisi omilla vielä hetikohtaisesti tule käytän töön. Tulevat kuluttajat tulevat epäilemättä > maksamaan samoista palveluista moninkertaisesti".- . Be}l-yhtiön kuluvan vuoden tili raportit osoittavat, että ensimmäisen , vuosipuoliskon aikana yhtiön puhdas voitto on noussut 8 prosentilla. Monet kaupungit ovat antaneet a sian Jaintuntijain liarldttavaksi ja todennäköisesti monet kaupungit tulevat vastustamaan puhelinmaksujen korottamista. Julkiset kuulustelut pidetään Ot-tawa8sa marraskuun 18 pnä Ja niissä käsitellään Bell-yhtiön anomusta korottaa puhelinmaksuja Ontariossa ja Quebecissa. pääomillaan^ puhelimien käyttäjiltä vaaditaan.;pääomasljoituksiltt tarvita tavia vari^a, jotka loppujes lopuksi hyydyttävät, vain .osakkeenomista' Jia.<. Tämän j ^ v ä n kuluttajia v a ^ ditaap. makBanKtan: Auoaiattava o-fätädön^ Hrasita i o s k iu vdiitf . Osmp Lahti puhuu Pohjois-Ontariossa , Toronto. — Osmo Lahti, joka pii Slaailman nuorisofestivaalissa Moslcovassa Canadan Suomalaisen Jäi;Je8fon edustajuia puhun seuraavasti PobJoi8<Ontariofl kulta' fdoeella, Pahetilaisnudet on Järjestetty seuraavasti: ; r Cjhalt/ syyskuun 17 pnä, Wm; Pnitm asonnolla; KIrkland Lake, syyskuun 18 pnä> entisellä poikatalolla; South Porcuphie^ syys-knun 20 pnä. Suomalaisella haa-lilla Ja Timmins, syyskuun 22 pnä SuonudaiseUa baalilla. «Ismolla on paljon mielenkiiu' (oista kerrottavaa uälstä nuorison valtavista JnUista Ja kaikkia ke-boitetaan menemään häntä knule-nuuuL shoiiia Vei becäusel iiai^f eigh^ döl lars f oi*' i t . ' Thefp is ä] ^face 'foir a Vuler, pendt' er^ser. mirr(ir,'6bmb,' kleenev and fin^er naii / i l e . " AU the - at^icles listed aboVd Vere the blnder When I boU^htlt Irbm Kresge'8. Also yesterdsty I went to th'e'den tist. He befean to cap my' chit^ped teeth. He finishcd the job the next day.. The dentist dld a good job i f r do say 60 myself. Last night i wa8 at Mr. Ja Mrs Carl8on's wedding. A good turkey supper was served. There was also wine, beer. pop and dancing. Every-thing to make one happy. It was a wonderful receptfon, Thafs ai the news for this time, Setä^ <P.S. 1 maiied thlB lettec two weeks ago, h u i 1 addressed it to Box 65 instead of Box 69 and it came back. The. letter < has already once been to Sudbury but I thought Td send i t again. I'd hetter learn the address, eh!) Margaret Hamalahnen^ Port Arthur^ Ont. Toiinittajasetä jutfetee Pani Idrjaimellisesti kätensä väärään taskuun Singapore. ~ 16-vuotias Tan K im Rionk ninUUen .nuorukaines^-t kffJaimelli»estl kätensä väärään ias-kuutt^ lirittäen tehdä'etltimmäjscn Haloo tytöt Ja pojat! Viikon kuluessa Sedälle saapui vain yksi kirje, Josta kiitos Marga ret. Margaret selostaa kirjeensä lopussa, että kirje oli kirjoitettu Ja postitettu n. kolme viikkoa sitten^ mutta h^n oli pannut väirän osoit^ teen, Joten se oli palautettu lähete täjälle Ja Margaretin oli lähetettä-; vä se toisen kerran. Onneksi Iflrjeen sisältö ei päässyt p^emmin van hentumaan, joten julkaisemme sen tänään. ' ' ^ Kaikki ovat tietysti takai<nnkou^ lussa ja opiskelu sujuu hy'/in;'BSh^ kä toiset lapsista ovat: sairastuneet influenssaan, jota näyttää o l m ii tavallista enemmän liikkeellä ^tällä kertaa ainakin Mllä Sudbu^ysia ja pitkin Ontarioa. Lääkärit kertova^ että influenssa ei oleyvakava taut^; mutta Setä tietää omasta kokemuk-' sestaan, eitä. se on varsin fciusallir nen tauti. Setä toivoo, että lapset tekevät kaikkensa tämän taudin tar. tunnan Välttämiseksi etteivät menetä tärkeitä koulupäiviä. Influenssa on monessa suhteessa uuhaA kaitai« nen, joten muistakaa pysy^ lämpdt-: senä ja jos tulee huono Vointi, otin silloin olisi kilvettävä vUvyttelemit-tä vuoteeseen. KesäurheilukausI on nyt päättyr nyt j a saamme odottaa aliiakin pari kuukautta ennenkuin hiihto- Ja luii^ telukausi alkavat Urheilufol^ihila ei ole kuitenkaan kokonaan^ loputoa;» dceta)^-j4r nftlBten')uokd^ tvol^iXV •mhfiA >7.im Rhthenl«*g>; Braunin ohjaaman '"Malvah^^r-^ä osan esltsrkeeh - ansIosta«'/:;^>{rt;^?i ;f liteuterin mukaan'Jury i$iiii^i;;)ektcli ,vät kalkkia» iuhllUe iIraoi|tettuA)^Ii> kuvaa t^ttänept 7aseii9^l)jiB^}^ Iduksia; Joiden muka^^^^^ji^^vpt ^ teellisen Ilmaisun alalla todellisia edistysaskelelta'?/ ' . j i ' läiJenbfc" "vaatlvat,'^'ce£ä » ' i S & t f kunnan vastaisuudessa öh^ ärvosfcei. ja >Ehglanniii selcai. R^mkkhlelol i^oUisuui voimistelutunnit.'^ Pian alkaa myös lasten hacilltoi-minta ja sinne tietysti 3; r l c i a ^ suurella joukolla: ~ Toimitiäjaser tö. ' / nfaan^>tii^ suuri määri maitopulyeriä,ja myy-mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 19, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-09-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570919 |
Description
Title | 1957-09-19-05 |
OCR text |
Uskotteko aiveisiiiii^
Uskotteko aaveTsiin? Ehkapa
knnlutle niiliin, jotka, vaikkakin
epäröidPn, myöntävät mabdalli-seksi
ylilaonnollistcn tahi selittä-niättömien
ilmiöiden olemassaolon.
Tässä jolkaisemaimne kir-joitus
on m'e!enk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-09-19-05