Vapaus, September 19, 1957

              Sivu 2 Tor8taina,ffcyyskuun 19 p. — Thursday, Sept. 19,1957
VAPAUS CUttBBTr) w iDdepaident heOxtr
QrsBn of Fbmbib CtmaaiaBs. Es-ttilMiM
Nor^ 6. 1917. Authorized
' « Mcimd elaA naO'by tte Post
OiKlM; Department, Ottawa. Puli-
^Ihtaed Ihilce weelcly: Tuesdays,
ItunadajfB and Satordays l^r Vapatu
Pnbttrtitng Company I»td., at loo-ue
ISm S t W.; Sodbtuy, Ont.. Canada.
Telephones: Bus, Office 06. 4-4284:
Edltorial Office 0 & 4-«28». Manager
B. SuksL Edltor W. Ekltmd Mailing
addreas: Bo» 68, Sadlngy, Ontario.
Advertlslng rates- tq^m appllcatltm.
Translatton f reft of' cbarge.
Cani
TlLAUBHIimAT:
da^sa: IW 7i» 6 tt. S.7$
'3 kk.
ThdysvaDointt: 1 vk. 8.00^ tt. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8JiO 8 kk. 4.75
iW7 — Juhlavuosi — 4ö. vuosikerta — 1957
Siioihm markan devalvaatio
Suomen hallituksen ja sen alaisten virkailijain pyhistä
valoista ja vakuutteluista huolimatta^ ettei rahan arvoa aiota
-'alentaa, saatiin maanantaina kuulla, että devalvaatio on
i^etamemaass^ ^'tapahtunut tosiasia" sunnuntai-illasta lu­kien.
' '
Suomen vientiyhtiöiden ohjelma ja unelma siis toteutui:
' inarkan ostoarvoa 'huononnettiin ulkolaisiin valuuttoihin ver­rattuna
odottänidtjtoman paljon, kokonaisella 39 prosentilla,
mikä tulee an^i^iäan suurempia voittoja suuryhtiöille ja
. aiheuttamaan entistä kireämmän elämän työläisille, talon­pojille
ja pikkueläjille yleensä.
Epäilemättä meitä Canadan suomalaisia, kuten Suomen
kansaakin tullaan 'Valistamaan" kovapaineisella propagan­dalla
siitä, kuinka suurta "onnea'» ja "hyvinvointia" tämä
devalvaatio tulee aiheuttamaan. Näistä asioista joudumme
myös keskustelemaan työtoveriemme ja naapuriemme kans-ffa.
Kaiken täpiän johdosta lienee paikallaan tutkia, miten
Kht^ vaikuttamaan.
Suomeen "huvimatkalle" menijäin kannalta katsoen tä­mä
dev^lvaatip et tee yötäi eikä päivää, sillä nyt suoritettu
devalvaatio on 'Vakiinnuttanut" markan kurssin dollariin
V venattuna psäpiiilleen^turistikurssin" tasolle, tai vähän sitä
'' aletnmaksi. f lV)siasiassä huvimatkailijat saavat nyt pankista
kymmentä markkaa vähemmän dollarista mitä he saivat en­nen
iätä devalvaatiota.
Mutta t miten devalvaatio vai­kuttaa
Suomeii koko kansaai^ ja sen eri osiin. Nyt toteu­tettu
markan: arvon devalvaatio tarkoittaa ulkomaisen osto­arvon
kannalta sitä, että kun tähän asti on 231 markkaa vas­tannut
yht^:l,dloIlaria^ nyt, devalvaation jälkeen tarvitaan 320
markkaa.
Toisinsanoen, jokaisesta dollarin hintaisesta tavaraerästä,
joka ulkomailta Suomeen ostetaan, joutuvat suomalaiset ku­luttajat
nyt maksamaan 89 markkaa enemmän. Olettaen,
että ulkom^iseVimarkkinahinnat pysyvät samassa, että tava-
. rain ulkomainen hinta olisi jedeHefen dollärimääräiäesti saina,
' Suomen ^markoissa laskien tapahtliu tavatan hjinnoissa suuri
liousu. Seuralla täöjtä ori (ietenlcin s^;ctt|ulk%Iaii^.tuot?t-tavIell'Valhj$'
d^h%<rairain jja puoliyalmi^tei.dfiri l^in^aft npu-,
I isevat vastaavasti Suomessa Koska; ulkomailta tuodaan Suo-j
ineen ''vain' osa'*. ^pikeSkta.ik nlutustavarasta^ tämä' tuontitavä-|
rain hintojen isft-piidsenttinc n 'nbUsu, ei hostet Suoriiessa kaik-'
j ki^nikUKitustävarain hintj>ja'vallan" näin' paljrin. ''tky^ii^
eita, "köhMia* sokeria, tupakkai?, laijnokjkeita, '.tefästäi,kq^
-neita, autoja,"VaateUankäit^ jne. ..Näiden kaikkien tuonti-;
tavarain hinnat kohoavat riyt toteutetun devalvaation tafciä
—ijff fee dlehfäa väestön yleistä elirltasoal ' '
VfeMaiiJasBa, edellyttäen/että'ulkolaiset hinnat j^ysy-^
: • vät ennallaani Suomem vientili^klceet saavat devalvaation
« jälkeen tayarasta dollareissa saman hinnan kuin aikaisem-minkin^
mutta vaihdettuaan nämä dollarit markkoihin, vien-tiliikkeet
saavat jokaisesta dollarista 89 markkaa enemmän
;kuin aikaisemmin. Ottakaamme esimerkiksi eräs tärkeä
tavaralaji, sanomalehtipaperi. Ennen devalvaatiota saivat
suomalaiset paperitehtailij^t sanomalehtipaperista $140 ton­nilta,
eli Suomen rahassa 32,340 markkaa. Nyt he tulevat
saamaan edelleen ^140 tonnista, mutta vaihtaessaan dolla­rinsa
Suomen rahaksi, sanomalehtipaperin hinnaksi tulee
44,800 markkaa. J^un muistetaan, että Suomen puun jalostus-tuotteiden
viehti' viime vuonna nousi 140 miljardiin mark­kaan,
saa puujalostusteollisuus devalvaation jälkeen — joä
ulkomaamarkkinat pysyvät ennallaan — yli 50 miljardin
markail lisätulot vuodessa! J a kun vientiyhtiöt ulkomaille
myydessään äaavat Suomen rahassa korkeampia hintoja kuin
aikaisemmin, eivät ne enää devalvaation toteuttamisen jäl­keen
varmaan myy kotimaassakaan tuotteitaan entisiin hin­toihin^
vaan tulevat vaatimaan enemmän —-jos ei aivan heti,
niin.hyvin piah. Myös tätä tietä tapahtuu kotimaisen tava­rain
hintojen nousu devalvaation johdosta Suomessa,
v' Devalvaation lopputuloksena on siis kiistattomasti se;
että siitä hyötyvät-vientiyhtiöt ja kärsivät ne kansalaisryh­mät
-jotka joutuvat maksamaan kulutustavarasta entistä kor­keampia
hintoja tuontihintojen korotuksen johdosta.
Suomen tuonti nousi viime vuonna yli 200 miljardin
markan. Nyt suoritetun 39-prosenttisen devalvaation joh­dosta
joutuvat suomalaiset samansuuruisesta tuontimäärästä
maksamaan no|n^^jniljardia markkaa enemmän kuin viime
vuonna. Kuluttajain. yhteenlaskettu menoerä nousee näin
paljon yksinomaan^ tuontitavarain kohdalta. Mutta kun tä-nm
ulkomaisten.t^^ hintojen kohoaminen vaikuttaa sekä
^|lillisesti että-väiiUöm kotimaisten tuotteiden
^tojen kohoamiseen»^ niin kulUttajäin yhteenlaskettu lisä­meno
öntodellisthides^paljon^^^
Kaiken lisäksi täiiciä devalvaatio lisää Suomen valtion
: f
e
•i
:.• ti
' ii
e
«
• *
• rj
l
• ,
Ir
• 4, ••
*
-ii.;
, ^ l i 60 miljardia .maikkaa. Selvää tietenkin on, että nämä
Ulkomaiset vellcojät^pitävät kiinni sijoituksistaan ja tulevat
VO;: vaatimaan sopimusten mukais^ti, että^ näitä huonompia
f markkoja tulee jiiille. devalvaatiota vastaavasti enemmän!
^ Tämä sellaisenaan pahentaa pitkällä tähtäimellä Suomen
f valtion raha-asemaa - r ja sen "kassakriisin'V sanottiin äsket­täin
olleen jo niin suuren, että valtiovallan piti "vipata"
lastenkin rahoja!
Vaikka Suomen tavallista kansaa on ratihottettu sillä
: rv^: e^ ole rahan arvon uudesta alentamisesta,
niin tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että rahamiespiirit itse
Xri vuolisivat uskoneet näitä valheita. Satujen uskomisen ase-
?v^v/mesta ra^ tahaa sil-
• Tioin kun saavat itiikateen vihjeitä tulevan kemottelun mah-
I' äoHisuudesta. n
C;!$uom«bittyi>lalttlDkkeie^ nimenomaan sen kansandemo-
I < '|a;aat|isen;asUven^t^ jo pitenmiän aikaa varoitettu,
\-TAz,l^^^-y^t,'^^sihaixnie^ oyat pyrkmeet devalvaatiota' odo-
'•:^es8asa^ keinotteleinaah itselleeii vieläkin suurempia voit>
mita ne ''normaalisesti*' tästä toimenpiteestä saisivat
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
J
Jack Pdntiö, Lockerby, Ont.. täyt­tää
tänään, syyskuun 19 päivänä
65 vuotta.
_ Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
OLEVAINEN ON. J A P Y S YY
, Hitaasti, askel askeleelta näyttää
mr. Dulles tunnustavan kommunis­tisen
Kiinan olemassaolon. Tunnus­taminen
on vielä kaukana virsllises-ta
sellaisesta, mutta Amerikan leh­distön
moukaroinnin vuoksi mr.
Dulles on lopulta myöntänyt, että
taitaa olla hyvä, jos annetaan Ame­rikan
kirjeenvaihtajille lupa ^ennä
Kiinaan ja hankkia hieman uutisia
maasta ja hallituksesta, mikä on ole­massa
sittenkin, vaikkei Amerikka
sitä tunnustakaan.— Victoria Times.
VKn enemmistön häpeän päivä
Omenasato normaa­lia
pienempi, mutta
omenat ovat liyviä
Helsinki. — Omenasato jää tänä
vuonna 60 prosentiksi normaalista,
mutta hedelmät ovat laadultaan hy­viä
ja suurikokoisia, kerrottiin' He-delmäviljelijäin
liitosta keskiviikko^
na. Heikko sato johtuu toissatalvi­sista
pakkasvaurioistaK sillä pakka­nen
heikensi; viime kesän kasvua ja
silmujen muodostumista. Myös tä­män
kesän kukinta-aika jäi lyhyeh­köksi.
Normaali omenasato saatiin v ii
meksi pari vuotta sitten. Viime­vuoden
sato oli normaalia heikompi^
kun taas vuonna 1954 saatiin ome­noista
jättiläissato. Luumusato jää
nyt perin heikoksi, ainoastaan 20—
25 prosentiksi normaalista.
Ulkomaitta tuodaan vuosittain
omenoita suunnilleen kotimaista .sa­toa;
vastaava määrä. Tuonti aloite­ttaan
kuitenkin,vasta myöhemmin ja
kaupp9ihm, tulevat .(.koniaiset ome.
nat joulukuun piioli^ölissä, kun ko­timainen
sato"on jo'^u'utettu.
New York. — Y K n yleiskokous
hyväksyi pitkän yöistunnon jälkeen
lauantain vdstaisena yönä 37> maan
esittämän päätöslauselman ^laakarin
kysymyksessä. Äänestysluvut olivat
60 puolesta, 10 vastaan ja 10 tyhjää.
Äänestämättä jättäneiden maiden
joukossa oli SuomL l^yöskään seu­raavat
maat eivät, äänestäneet: Af­ganistan,
Ceylon, Egypti, Intia, In­donesia,
Jemen, Nepal, Saudi-'
Arabia ja Syyria.
Päätöslauselmaa, vastaan :äänesti-vät
Albania, Bulgaria, .Iugo^avi3,
Neuvostoliitto, Puola, Romania.
Tshekkoslovakia, Ukraina.Unkari
ja Valko-Venäjä. ' ,
• Päätöslauselmassa selitetääöf Neu­vostoliiton
syyllistyneen 'S(4ilaalli-seen
ja poliittiseen väliintuloon, jo­ka
on riistänyt Unkarilla riippumat­tomuuden.
Unkarin viranpmaiset
tuomitaan ihmisoikeuksien loukkaa­misesta.
Eräs viimeisistä puhujista kes­kustelun
aikana oli Unkarin valtuu­tettu
Petei- Mod. Hän toteal, että
Y K : n Unkarin valiokunnan lausun­to
oli koottu entisten vakoilijoiden,
maksettujen tiedonantajien ja tuo
mittujen unkarilaisten kavaltajien
lausunnoista.
Valiokunnan jäsenet ovat köyttä­neet
niistä maista saamiaan tieto­ja,
joilla on vääristelty käsitys .so­sialismin
asiasta. Eräille todistajille
60 äänesti YKn sääntöjä
ja laillisuutta vastaan
Un!ka]ri-'ky^ymy^sessä;
10 vastaan, 10 pidätlyi;
Suomi pelasti maineensa
on Itävallassa maksettu 200 schillin-
,kiä -ItiCMidpn. lausunnoistaan, hän. sa­noi.
, „ '
: Unkarin, hallitus, on julkaissut
valkoisen kirjan, joka osoittaa sa­laisen
järjestön., yrittäneen ohj&ta
Unkarin. tapahtumia , sellaiseen
suuntaan, että porvarillinen järjes­tys
q^aj|.v9j^u.polina toimpen maas-j^
a, I^od s^npi, edfllpen^/tlläniä jär­jestö
toitni iinperialisteilt^ saatjujen
phjeidfn..mukaisesti'ja_ nämä mak­soivat^:
sille} VastaA^lankumouksen
uhrien määrä olisi noussut paljon
suuremmaksi, ellei Neu/ostoliitto
olisi tullut Unkarin avuksi, hän se­litti.
New York. — Ennen äänestystä
istunnossa käyttämässään puheen­vuorossa
totesi Tshekkoslovakian
edustaja, että Unkarin kysymyksen
tarkoituksena on yrittää tehostaa
kylmää sotaa ja vetää yleiskokouk­sen
huomio pois sellaisista tärkeis­tä
kysyinyksistä kuin aseistariisun­ta,
vetyasekokeilujen lopettaminen
ja Keski^dän tilanne.
Birman edustaja korosti myös pu­heessaan
olevan aivan ilmeistä, et-
"Nopea markan" tavoittelu on
isiehnriie mäasifeä'ilmaisesti yhtä
söuressy'kurssisfea kUin "fast
blickUn" ajojahti täss^ä maaosa!
Kansandemokraattien toimesta
•dn eri tilanteissti «osoitettu,''että^
koko^viintie vuoden Joppupuo-'
Ien:' ja< täniän' vUoden^ aikilipuo^
Ien' "mammuttimainen tuonti
ja'' tuontitavaroiden varastoin-^
t i " on eräs osoitus suurisuun­taisesta
keinottelusta, kirjoitti
Kansan Uutiset jo viime elo­kuussa
ja selitti: "Toisaalta
ovat vientiyhtiöt tiettävästi
jättäneet niin suuren osan kuin
mahdollista valuuttatuloistaan
ulkomaille tuodakseen ne koti­maahan
sen jälkeen kun deval­vaatio
olisi selvä. Samat yh­tiöt
ovat devalvaatiota odotel­lessaan
ja sen toimeenpanoa
p a i n o s taakseen pidättyneet
määrättyjen puunjalosteiden;
viennistä ja jopa lopetta­neet
tuontantonsakin määrä­tyksi
ajaksi. Kaiken tämän
tarkoituksena on päästä keinot­telemaan
ja samalla luomaan
sellainen tilanne, joka valuut­tojen
vähetessä pakottaisi val­tiovallan
devalvoinnin tielle
tä Unkarin kysymyksen käsitlelys-tä
aiotaan saada kylmän sodan vä­line.
Asian käsittely ei edi3ts mi­tään
hyödyllisiä päämääriä. ;
Intian edustaja totesi amerikka
laisen päätöslauselman ainoastaan
vaikeuttavan muiden YK-järjestöa
käsiteltävänä olevien tärkeiden ky­symysten
ratkaisua.
Jugoslavian edustaja huomautti,
että-raportissa ei ole sitä objektu-visuutta,
joka on välttämätön^ että
tapausta voitaisiin arvostella rau­hallisesti.
Jugoslavian valtuuskunta
ei voi tukea päätöslauselmaa eikä
raporttia. ' '
Kun päätöslauselma oli hyväksyt­ty,
selitti yleiskokouksen puheen^
johtaja; Siamin prinssi 'Wan otta­vansa
hoitaakseen päätöslauselmas­sa
annetun tehtävän henkilökohtai­sen
kosketuksen ottamisesta neuvos­toliittolaisiin
ja unkarilaisiin viran­omaisiin.
Burman. esittämät muu­tosehdotukset
päätöslauselman muo­toilusta
hylättiin äänestyksellä.
Ceylonin valtuutettu oli sitä mieltä,
että pääsihteeri Hammarskjöldin
pitäisi yrittää vaikuttaa Neuvosto­liiton
ja Unkarin viranomaisiin
prinssi Wanin sijasta. 7
.Itu
t l M ,
Algei;iaijL sodan huikeat kustannukset imevät Rans-
, k a n taloudelliset ,varat tyyiteniikuivaksi-(Vaikkai;{5rauH > •
hoittämisesta'* fei tulfekaan mitääniivaimistäi! vH\v,\ s't- f->s
'1,1-
.';»• : »,••1 . ' Lansi Kavalsrinei
sanoo Unkarin pakolainen
Huomattu 'Unkarin (kapinajohtaja on
mennyit takaisin ja vienyt salat mukaanan
Kaiken kaikkiaan devalvaa­tio
tarkoittaa Suomen työläis­ten,
talonpoikain ja keskiluok-kalaisten
elintason jyrkkää
alentumista ellei samalla ko­roteta
vastaavasti työläisten
palkkoja ja talonpoikain tuloja.
Kun on ilmeistä, että devalvaa­tio
toimitettiin nimenomaan
siinä mielessä, että ^voitaisiin*
ottaa miljoonilta vähävaraisilta
ja antaa. harvalukuiselle omis-tajaluokalle,
niin työläisten ja
talonpoikain on äärettömän
vaikea saada devalvaatiota vas­taavaa
korvausta tuloihinsa.
Mutta kun Suomen kansan
elintasosta ei voida syuriakaan
tinkiä — j ^ kua, järjestynyt
työväenliike tietää, ettei siihen
ole mitään järkisyitä »f- niin.
kaikki tämä tarkoittaa lähitu­levaisuudessa-
epävakaata i;äätä
Suomen talouspoliittisessa elä­mässä.
Mahdollisesti devalvaa­tio
vaikuttaa talouselämässä
hetkellisen nousun, kuten kuu-mesairäs
saavhetkellista helpo­tusta
vissinlaisesta pistoksesta.
Sitä toivovat; ilmeisesti "ne po­liittiset
piirit, joi.^en tähtäimes-'
sä on 'pian tulevat eduskunnan
vaalit. Mutta tällaisista "lääk­keistä'*
on aina pahat' jälki^eu^
raukset: A^-kutetf viinan^
heuttamast^ 'pyrähdyksestä?
rassa ttdevadlcohmdo.
Wien. — Unkarin vallanka-mousneuvoston
perustajiin kuu­lunut
Miklos Szabo on päättänyt
palata kotimaahansa Itävallassa
oleville unkarUal^dle pakolaisille
lähettämänsä Idrjeen mukaan.
Szabo, joka ahcaiseminiin edus­ti
pienviljelijäpuoluetta parla­mentissa,
saapui pakolaisena Itä­valtaan
kaksi vuottd sitten vietet­tyään
kuusi vtfotta Unkarin van­kiloissa.
Kapinan kukistamisen
Jälkeen hän liittyi Unkarin sosia­lidemokraattien
johtajaan Anua
Kethlyyn Ja muodosti Unkarin
vallankumousneuvoston Stra^
burgissa. ' '
Szabo, joka poistui asunnostaan
Wienissä sunnuntaina, kirjoittaa
syyskuun 7 päivänä päivätyssä kir­jeessä:
''Tiedän herättäväni suurta
pettymystä ystävieni keskuudessa
kertoessani olevani nyt matkalla
Unkariin. JMinun mielestäni länsi­vallat
ovat kavaltaneet meidät ja
myyneet meidät; Stitä vastaisuudes­sa
tapahtuukin; emme voi odottaa
saavamme apua asiallemme. Paras
tapa onnettoman maamme auttami­seksi
on työskennellä raiihari,*5ärr^
jestyksen: ja jälleenrakennaksen hp
vaksi -—ja olen vakuuttunut ^tä;
että toimin oikein". ' ' ?. .
Kirje on. herättänyt sekä Imm-mästystä'
että levottomuutta Itäval-
,1 A , -
Neuvostoliittolainen'
kuunari Halifaxissa
Halifax. — Vukbn alussa^
kuun 16) tänne saapui neuvostöliit»
tolainen kolmimastoinen kuuiiari^
Tämä 600 tonnin kantoinen moötto^
rilla varustettu laiva toimii NeuVoS-toliiton
merenkartoitustöis^ä jä se
oli saapunut tänne ottaakseen 'mu^
kaansa 10 neuvostoliittolaista Kan­sainvälisen
GeQdesian ja Geofysiik-kaliiton
konferenssissa ollutta 'tler
demiestä. . ' ^
Tämä .Leningradia kotisatama^
naan: pitävä apumoottorilla vayEijis-tettu
purjelaiva on ensimmäinen
neuvostoloiittölainen M v a käymaäi^
Q a l i f a x i ^ yli vuoteen-, ,Neuv«^,
liittoläistien. tiedemiesten, sanovassa
matkustavaÄ siUa nyt EtielS-Atlantin
vesUIe, j 9 t ^ a a n j n e r i e n tutkimia
lassa olevien unkarilaisten^ pako­laisten
keskuudessa, sillä. Sziabo o li
läheisessä yhteydessä länsimaissa
nykyään asuviin unkarilaisiin val­lankumousjohtajiin.
Vieläkin huo­lestuttavampaa
ön se, että hänen
uskotaan vieneen eräitä asiakirjo­ja
mukanaan. Szabolla on liyt mah­dollisuus
luovuttaa Unkarin viran­omaisille
aineistjo, joka tekee näi­den.
JQhtajien elämän " varsin' vai­keaksi.
Nickelsdorfin raja-k$emalta
saadun ilmoituksen mukaan ajoi
unkarilainen dii>lomaattiauto: sun­nuntai
Iltana rajan yli Unkariin —
yksi'matkustajista lienee ollut Sza-bo.
Afrilckaiaiset
vaativat itse-hallifltaoilteutta
Salisbury, Etelä-Rhodesla. —^
Täällä perustettiin Etelä-Rhodesian
Afrikan Kansallinen Kongressi vii­me
viikon lopulla yhdistämällä van­ha
kongressi ja Afrikan Nuoriso­liitto
tarkoituksella taistella maan
itsehallintaoikeuden puolesta.
Pefistavan kokouksen jälkeen
pidettiin kulkue Salisburyn afrik­kalaisen
Hararen kaupunkikunnan
läpi, jolloin jäsenet kantoivat tun­nuksia
julistaen: "Kongressi tulee
hautaamaan valkoihoisten vallan",
"Alas valkoihoisten vdlta" ja "An­takaa
meille maamme".
Kokouksessa puhui liittokokouk­sen
. (parlamentin) . ^ afrikkalainen'
jäsen I^blijois-Hhodesia^ta,^^ Dauti'
Yamba, sanop^t^^j etttt eur^oppaliiis-ten
Valtäfcaiclen päivät' olivat .m|en*-'
' ' ^ f ' ole' Vehty inijään eh'dotu^ta,^
että' jne halua|si|nme''a|jaaj eiiroop-
Ipatäisei; m^^reen,' miitta heidän on
'käsit?tt9yä;-.e^t^^
pysy
sanoi hän.'
Influenssa• raivoaa I ^,
Btftannianlaivdstotea \.
Ifpntpp, — AJCpn joukkojen l a i
va^tomanööverit- kärsivät. taka-'askW
lee^. ennenkuin-ne ^pääsivät kunnol­leen
. alkuunkaan. • _.
Useilla brittiläisillä sotdlaivoilla
arvellaan olevan aasialaista in­fluenssaa,
joten miehistön sairau­den
vuoksia laivat eivät voi osallis­tua
NATO-maiden manöövereille
Yhdysvaltain, Canadan, Ranskan,
Norjan ja Alankomaiden sotalaivo­jen
kanssa.
Yhdysvaltain- laivaston 58 laivan
85,000 miestä käsittävä miehistö on
rokotettu taudin varalta.
25 TUOTTA TTÖVÄENL]
1=
u 7- ^ tori
iSSi
Ilt£t.,o|i kirkas, ja vilpoinen.'. Tu-.
hänneL jhmlsetKkokoontuivat ka­duin^.
(Ka4utjäj?lkak^vät;täyt-ty
»wäV ^ihniismprän Usään^ess^
VJ^aikklvsaataviss?..olevat poliisit
oli,hälytetty paikalle^ r-r:iHe muo­dostivat
jonon molemmin puolin
tietä jalkakäytävän viereen. Hei­dän?
jEasvoillaan oli I vakavat ilmeet'
ja. silloin- tällöia-harvasanaisestivhe
kehoiUivat ihmisiä siirtymään pois.
Albert^ haalin'sisällä brittUäi^ten
fasistien järjestöllä oli kokous käyn­nissä.
<'He olivat saapuneet eri puo­lilta
Britanniaa vuoden suurimpaan
alaisesti olin vihan vallassa u *
ajattelin tapahtuvaa oikeuhomm .
ta. Jpstain,pyystä pääsin louklaa
,^«natt^ , , ^ «
.Seltasorron yaUassa oUut tiiri ra ''
hoitui jossain määrin ja mmäm •
j u u t i n , k M l u t t u a olin kulk?nias ^
päättäyäism miesjoukon eturivejä ^
Albert, haalia Itohti. ^ U
il mereen, muua neiaan on
tavä,'; e^tä. .nie ' pleiijrte' täällä»
:se'Mm'e täällä takaver{aisiiia*V S r . ( » "K
Natsien uhrien muistoa
kunnioitetta Belgiassa
Mallnes, Belgia. — Useita satoja
juutalaisia käsittävä joukko^ joiden
jäsenet karkoitettiin Saksan toimes­ta,
viime maailmansodan aikana, las­k
i täällä seppeleitä juutalaisten
muistopa,tsaalle. Muistopatsas on
rakennettu 25,000 natsien keskitys­leirillä
kuolleen juutalaisen muis
toksL
kokouksieensa, joka pidettiin keskel­lä
Lontoota keväällä vuonna 1936.
Sillä aikaa kiin fasistijohtaja sir
OswaId Mosley puheillaan kiihoitti
kuulijakuntaansa salin sisällä, yhä
lisääntyvä joukko fiasismin vastus­tajia
^alin ulkopuolella huusi vas­tustavia
iskulauseita, jotka kantau­tuivat
Säliin ja muodostivat uhkaa­van
taustan Britannian diktaatto­riksi
-pyrkivän • puheelle.
•^ääismi • merkitsee • sotaa" j i i'
••Meidän on päästävä rotista eroon*
huudettiin kadulla. Fasismivastal-set
%ii<d€nosoittajat kävelivät käsi-koukussa
: kokoussalin edustalla.'
Eräät marssijoista olivat vaKavah
Alielehtifan - 'vallassa, mutta' enem­mistö
~ häiätä esiintyi Itoisesti kuin
juhlayleisö. ' • ' • •
Kuului vihellys. Siihen saakka
paikoillaan oUeet^eliisit ryhtyvät
toimenpiteisiin.' He rupesivat tyh'
jentämään mielenosoittajat kadulta.
EiHsyntynyt väkivaltaa eikä poliisia
vastustettu. Lain suojelijat kehoit-tivät
ihmisiä siirtymään pois jä
työnsivät^ heitä matkaansa ja joukko
hävisi.
Mutta joukon hajaantuessa levir
tettiiu; tieto, että fasismivastainen
kokousipidetään Thurlow-torilla vä­hän
y l i ntailin päässä Albert haalil-ta.
.idoliisi oli pyytänyt, etteivät
mielenosoittajat kokoontuisi mailia
läh^mh^äkfii- 4di>erbbaali3. :. . v ;
w Aika toli4o lähes kello; kymmenen
illalla.
mielenosoittajaa
torille vkuunt/^lemaan :iuKw3iai lyhyit;
täi puheita.^ i^KokPMtaen ptrfjfpnjph-.:
t^janaJiliqijpjiiJQh«,Strache».iVf-.iV j
Katolinen pappi oli puhumassa.
Y)ht|^jaä;u tQi:in ifeidaH^j I Ä«>ahtu|
liikettä^: -: <Monet> kymmenet.«rats^r,
ftoi^sil^o^ikoiy^tpjpiir^tfl,^
Juuri nlihun edessäni eräs mies
:Enrti,edä kuinka jouduin -äiiu
Muiptan kun kysyin itseltäni, et .
mitä asiaa iminuUa tässä on. m «
alani horjui, .mutta ruumiillin,
kosketus marssivien toverien! kia y..
sa antoi minuUe rohkeutta ja va
maa. Me kuljimme ilman hiiriöit
n. neljännesmaUin. mutta pian h •
yaitsimme. että eteemme oli nl
n?ittynyt poliisi. PoUisit olivat ja v
kasin ja muodostettu kahteen rivii K
Heltdän komentajansa määräsi ns
dät pysähtymään.
Kun pääsimme n. 50 jalan päähä
poliisista, aloimme juosta heil
kohti ja täyttä vauhtia isldmii,
heidän riviin. Taas patukat nous
vat . ja laskivat suojaamattomie 1"
mielenosoittajien päihin.. Pöliij
vaunt^a' saapui paikalle ja loul
kaantuneita ' mielenosoittajia' työi
nettiin, vaunuihin. , '
.-liaksi tukevaa poliisia tarttui mg
nuiinl Vääntelin ja yritin vapaab
ja suuttuneena annoin heidän iietl
mitä ajattelin Britannian oikeu
käsitteestä. Kaverini, jokapfia
täin suuri ja vahva mies, subra^
veti min^t po|liisin kMstä^^j^
korvaani,' että!^oniaika paeta.
E^.ösimme;jbukbstä ja seurata
takakatuja kuljimme takaisiii AI
bert Haalin edustalle. Satoja polij
seja oli vahdissa ja ihmisiä i e i ^
ryhmissä eri puolilla. Häiriöltä i
enää tapahtunut. Puoieeriyöhöil
mennessä' Mösleyn kannattajäPiili
vat poistuneet takaoven IcauCtaj ''^l
yleisöjoukko pian häipyi.
Seuraavana Ipäivänä asiasta iesB P^"'
kusteltiin Britannian alahuoiieess £'<i
ja Lontoon meikein kaikki lehde Ont,
arvostelivat ja paheksuivat ^oliisio 'Nak
tekdai^'!i|ämä oU ehsimmä
*a yli sataan'vudteen'kun'poliiä o! vat'i
Kaksi tai kolmp ;«tuhatfta,i-^^yutyjjyj joukkoväkiValtaän. • Ont.
jittaj?a:*joliii.Kol«Oontunut< K. ntt ( . , • >
ja^gia^^^ol^sia.,, J » ^ mies^|^Pj,
pasi häneen )^\mnh
ihmisijDiikkoon., .I^vermi «anssä: ol-jtii^
f Jie,^^jjsita jmielta,^.etM^^ 9I1
poliisiagenlii^''jonka' tehtävänä' oli
saada.^l||Uriä, aikaan. Toiset ajat­telivat^
samoin. Valcavä mieliala jä
epävarmuus vallitsi. Mutta pian
kehoit^ttiln kaikkia seisomaan pai­koillaan
^eikä kiihtymään.
. Muutaman minuutin kuluttua
ratsupoliisi hyökkäsi rauhuUisen
mielenosoituksen' kimppuun. Pitkil­lä
patukoilla lyötiin puolejen ja toi­seen
ja iskut osuivat brittiläisiin,
jotka eiv^t voineet uskoa, että po-liisi'-'
olisi hyökännyt heidän pääl­leen.
Pian kuului myös kirouksia
ja sVöttiOLheitä ääniä kun he {pääsi­vät
'ensi"Vaikutelmastaari.
Se"öii''ankara tappelu. Ihmisiä
suoraan, hakattiin. Toiset* yrittivät
pal^i^dn. "^'boiiduin aitaaf vastaan, jo-ka^^
örr liiläh Tcörkeä kUvetä." 'Hevo-neli'pa{:
äoi lonlckaani j a kun'katsoin
ylö^Silniiäni-kohtaslvat ratsupoliisin
villin' kktseen häiden • heilnttaessaan
patukkaansa. "'
Olin- 'avuttomassa tilassa ja sy*
dänieitr'hakkasi'pelosta; ^^Saman-
Vialanii^ktö, ei kannata
äjokojtjtien, ^latamist^
kielitäidfottom^l^ /
i'^IÖttiawäl^l-Viik'6n alussä<bnl
K^rkeiihmätt' )olkeuden valamiei
fäömitstsen,"ettS annetaan aj
"tejä" öeUaisIllekm ^ajureille, j
«ivat tunne englanninkieltä'
''määrin,'että voidivat lukea liiki
'öhjetaxiluja;' 1 .
f«''Raportissaan ' tuomari ' Wi
välätniehistö sanoi; ettäse Va]ca<
tt"kfehbittaai''että' 'CTiglaunin
tunteminen, ainakin siinä määrii
että asianomainen ymmärtää lii
neohjetaulut ja säännöt, määril|
täisiin ehdoksi ajoluvan myoD]
selle.
Mi
Ja
mo
en tee:
JA
II TÄTd
VARAUTUI ^
Pikku Kalle koulussa:
— Opettaja, eihän sellaisesta
galsta;'mltä ei ole tehnyt?
' — Ei^tletenkään. Mutta miksi
'sBiiaista kysyt?
-'_i>:fUötä . m i n ä en ole
^tÄmäntäiVäiSiä laskutehtäviäni.
PÄIVÄN PÄKINÄ
'meus" ja "laki" valioissa
Vaikka meillä.tavallisilla pulliai- vain siksi ktm he ovat käyttäneet
sillat on'ollut sellainen Itasitys, että
Tain ja oikeuden pitäisi olla kaikille
. Oikeassa taisi sittenkin olla inaa-flmaa
entteh*^ fcuvitianut filihinäyt-ieiml
dti&rlfe Chaplifa, joka eräässä
hyvin tunnetussa filmissään totesi
tini-Keekseen,' että "rikos ei kanna­ta
— pienessä niitfäkah^ssa".'
" Ja ehdottoiiiasti oikeassa dli edes-'
'mennyt Sulo Wuoliioki;'ioka Ifeppoi^
saan tapaansa 'huoiriäutti-kerräh,
että "Herii^oh lierrä Ueivetissäkia".
Meidän mielessämme on tietenkin
LitUe Rockin korkeakoulu Arkan­sasissa,
missä y l i kaksisataa,aseis­tettua
sotamiestä oitoUut-^pitSmässä
.vahtia, ettei yhdeksän pientä nee­kerilasta
pääse ihonvärinsä takia
sikäläiseen korkeakouluun; missä on
lähes 2,000 vitivalkoista lasta ^'opin"
t i e l l i . ,
V Palauttakaamme mieleemme era&
tä '»läklaV ja "oikeutta*? käsitteleviä
tapauksij(L ,^ „
^Vhdysvältaui etäistennoltaja^.
:i[&bmiteaia Icänlustel^ jqn^-.
nelta i h n u s i i ' j o i & ^ n epaU^ 'Vää­ristä"
jaluksista., ob ks^tljr ris­tikkojen,
.taakse..tmenpaltä I q ] ^
cuke^dmi baiyeksaniisesta!
hyväkseen r maansa perustuslain
suomaa ^oikeutta — kieltäytyneet
västaatiiasta' sellaisiin noitajahtikyr
symyksiin, joiden avulla yritetään
saada heidät todistamaan "itseään
vastaan" tai alistumaan alhaisen ja-
HktVeksitun "ilmiantajan tasolle.
Lain ankara sana vaatii perustns^
lain takeista huolimatta : että
korkeata oikeutta onrrkunnlcHtetta-va;
'joka uhmaa lakia ja kieltäytyy
"todistamasta itseään vastaan-V l^än
joutuu vankilaan — puhumattakaan
nyt siitä, että olisin tehnyt jotakin
lain mukaan rikokseksi katsottua.
; 'Mutta,sitten' tulee joku Arkan­sasin
osaval^on kuvernööri, Orval
Faubus nimeltään ja asettuu suuria
eleitä tehden poikkiteloin Yhdys­valtain
Jsmrkean oikeuden tielle. S i ­käläinen:
. liittovaltion, piirioikeus
määräsi,, että Little Rockin täytyy
avata korkeakoulunsa > ovet myös
neeke^apsille. r Mutta kuvernööri
Faubus vilkaisi ympärilleen ja huo-.
mioi. että Totnsyrjintään^ kasvatetut
valkoihoiset ovat.', siksi suuressa"
idääniirViela^onuen, ennakkoluulo-jenisa
ufirejäii että bänellä, herra
Fiaubui^Oa^ onipareiB^^
mahdoOiämdet:; tulevissa vaaleissa.
estää^neekeriläpset pääsemästä kor
keakouluun.
iNäin omia etuja tavoitteleva ku­vernööri
Faubus viittasi kintaalla
liittovaltion piiriolkeuden päätök­seen.':
i.Hän komensi aseistetut sota­joukkonsa
yli 200 miehefa voi-maUa-
jestämään yhdeksän neekerir
lapsen pääsyn tähän' kouluun T- ja
samalla painamaan "rapaan ^maansa
lain: jii^qeh perusteella ätmetun oL-keiidenLpäätökseni,
',,'.,...^1/'
,Mutt^f^hän päivään .menn^»<ei
kuvernööri Faubusta ole uhattu
jall^raudoilla ja päkl^&ölla: "oi­keuden
päätöksen balveksuniisiesta".
/^q^i^assa A oIjenune^^saA^neet
t o d i ^ j i ^ miten^ kifve^nÖQiji Fau-hvs
sai '^tilaisuudeh mennä "itse"
presidentti Ei^nhowerin,; puheille
"ii^uyotlelemaan" t i l a n l e ^ ? ]S/(a^
9ik6. joku kuvitella että' esim. kti-kaan
A:vääristä ajatuksista» epäUty
j ^ /ibifD^^en halvelKumisesta'^ syy-tetty/^
udrikkalainen salsi^ tilaisuut­ta
P , #^
tin kah
kannata^;,— pienessä mittakaavas-
K ^ n lisäksi meidän on annettu
ymmärtää, että tämän 'Riivotte-l
u n " tuloksena on tehty Jonkunlai­nen
JdcS" elikkä "lehmäkauppa",
joiika'^ jpenisteella kuvemS^ Fan-:
hus saa tahtonsa läpäistyksi niin.
neuvottelemaan presiden-anssa
asiastaan? "Rikos ei
etlSä !jiOvSa!a loppujen lotiulmikaan
l a i n ; j a oikeuden 'halväcstimiisälsik'
koAeda Ham hfitkiitiivak^"^' ' ''^
. JSmä-Jknvemööri Eaabn^in, ja
pijesidenttt.Eisenlunveriii "neiivot-
Osk:
ia A
Soin
I I ; :
liAndi
ver„
;,0nt.,
;Sask
.:„>..
iea
Ir^nt.,
r
jaha
Ont.
• •
iiaast
SUve
1
hyväl
' minis
'•/
liyväl
-.Henr
S3.00
Artlii
E
Helen
1918
vointi
C
$10.0(1
_ _ _ _ _ landit
' ^indiaxian poliisi on pidättänyt BS _ H
tovarkaan. Jonka nimi oU Henq hyvak
Ford. Hänet saatUn kiinni juuri le ^ords
hän öU varastamassa erästä Cbem ^ V
letfa. - ' '
mmmmmmmmmmmmm^mmm^^. päitä,
leenuhe erään toisenkin merkillfee j;
seikam Meille on sanottu, « 1 den I13
Yhdysvaltain perustuslain jnubj A
sikäläinen hallitusvalta on jaro Maklii
kolmeen itsenäisesti toimj^ El
osaan: lainlaadinnaHISeen, O I K « B teisiin
opilliseen ja hallintaosaan. , _ Kangai
•Tämän mukaan ei ha"'*"*^
missään tUanteessa "sekaa^ haastai
esim. oikeuslaitoksen Päätölg Brand
jne,.. Mutta, nyt annetaan ym^ j.
tää# että kuvernööri Faubus jag ja haaj
^denttt,Eisenho)ver ovat kuit^, lä, Soi
tehneen, jonkhilaisen "sopi^P*^. VilanCi
JA
Sillan
5. Meille ^tieteiÄIn sanotaan, ^ cs
"»vistyneien^., rauhan nuen^ vnotiss;
presidentti ei halua käyttää pai^
kemoja lain, ja oikeudenkaafi »
väamiseksi^-Arkansasin vaiu^
siUä loppujen lopuksi ^^^^^^
haUitus kunnioittaa myös osaw*
öiden';oikeuksia".
Hjvänunkin! Mutta kun valoni
s i l i t e ^ DuUes oU huoi
että Syyria el tanssi kaikessa
teessä'aivan Washingtonin J
tahdissa^ sUIoin lähetettiin '
nutään' mnbdollisuuksia yhojs
laisia sotakoneita Jordaniaan
«Mtä,,miten ,ännetaan huutia
kean oikeuden päätökselle! ^
TnrUktin sekä uhattiin, että jo^
«isännän ääni" rupea Syyriasa w
i u m a ^ niiii sinne voidaan J
viää f yhi^ESvaltalaisia
m i ^ jo lähetettyjen
jisäteir'"'
'^j^bäbknitDitnn) että'
inokjcatian Ja"iailIisoad^ri ^
maassa", laki on aina voun»-
varojen
Nl]
KA
E.Pirti
iDi
vaksi js
Myntti,
IDi
ja haasi
NH
seksi ja
Nikolai
Nikolai
VII
pauden
*a selvä;
"LE
ia haasi
Hulda K
ki WhU4