Vapaus, March 9, 1971

              Sfvu 2 Tiistai maalisk. 9 p. — Tuesday.Mar. 9, 1971
r 1T A T) A T T O INDEPENDENT LABOR ORGAN
Y J \ L J \ U O FINNISH C A N A D I A NS
(LIBERTY) BstaMlslied Nov. 6,1917
Bdltar: W. E K L U N D ^ MGaiiager: E. SUKSI
I^P^otne: Office and
PubUshed tiwlce veeUy: Taeädays and ThuisdagrB 1>y V^i>au8 PabUshlog
Co. Unykted. 100-102 S]te<et..Weat/Sudbur7i'Oz]it«jr^
- Advertl3liig ralM u p o n a p p l l c a t^
Qecond CJlasa Mali reglstraftton Number 1076
C A N & D I Ä N L A N G U A G E P R F SS
NIXON SOTALASKUiEM^^V^
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. 45.25 .USAui:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. »11.00, 6 kk. $5.75
1 vk..$11^. 6 kk. $8Ji5
Työtä ja työttömyysvakuutusta
Työttömyystilanne n i i n Canadassa kuin Yhdysvalloissakia
näyttää pahnnevaii edelleen. M u t t a t o i s in k u i n 304uvun suurina
nälkävuosina, j o l l o i n työttömät jätettiin ammattiyhdistysliikkeen
dikeistojöhdon toimesta miltei oman onnensa varaan, järjestynyt
tyÖv.Hki tv.kee n y t voimakkaasti työttömien taistelua työpaikkojen ,
saamiseksi j a työttömyysvakuutuksen parantamiseksi^ koko työttö­myyskaudeksi,
mitkä ovat v a i n saman asian kaksi e r i puolta.
TYÖLLISYYSTILANNE NÄYTTÄÄ H E I K O L TA
Työllisyystilanne riippuu tuotannon kasvusta. Johtuen y k s i n ­omaan
j o asukasluvun jatl:uvasta lisääntymisestä^ työllisyyden
ylläpitäminen v a a t i i kansantulon jatkuvaa laajentamista j a kasvua.
Mutta .mitä sanovat tästä peruskysymyksestä v i r a l l i s e t tilastptie-i
o t?
V i r a l l i s e n tihistotoimiston (DBS) viime torstaina Pttav^assa
julkaisemien tietojen mukaan GJanadan kansallinen bruttotulo y.
1970 nousi 7,5 prosenttia, eli $84,468 miljoonan kokonaissummaan.
M u t t a kansallistuotannon — kaikkien^tuotteiden j a palvelujen
yhteinen mä^irä — lisäys o l i v a i n 3.3-prosenttinen kun huomioi­daan,
että bruttotulon nousu johtui 4.1 prosenttisesti hintojen
noususta. Kun huomioidaan maan asukasluvun luonnollinen ja
siirtolaisuudesta j o h t u v a kasvu, s i l l o in voidaan todeta, että näin
pieni taloudellinen kasvu ei vastaa lähestulkoonkaan ajan vaati­muksia.
Monet "merkit v i i t t a a v a t myös siihen, että mitään nopeata
parantumista ei ole odotettavissa tähän talouselämän paikallaan
tallaamiseen. Se t a r k o i t t a a sitä, että työttömyys tulee todennäköi­sesi
pahenemaan nykyisestä j a pysymään hyvin korkealla tasolla
a i n a k i n koko tämän vuoden.
"Dow Jones palvelun" New Y o r k i s t a antamien arviointien
mukaan työttömyys tulee Yhdysvalloissa lisääntymään "muuta­man
seuraavan kuukauden aikana" j a pysyttelemään sen jälkeen,
h y v i n korkeassa tasossa^Sen arvioissa sanotaan: "Siinäkin t a ­pauksessa
jos lamakauden pohja löytyy joulukuussa,, monet eko­nomistit
uskovat, että mitään epätavallista ei o l i s i v a i k k a työttö­myys
lisääntyisi vielä muutamia kuukausia j a pysyisi sen jälkei­sen
elpymisKauden korkeassa tasossa . . . " Esitettyään j o i t a k in
" v a l o n p i l k k u j a " Dow Jones Service huomioi, et^tä "työttömyys
' on lisääntymässä kulutustuotannon alalla j a se on a l a , mistä eko­nomistit
odottavat ylösnousun alkamista."
Tässä onkin nykyisen "noidanympyrän" yksi räikein esimerk­k
i : Mitä enemmän tulee työttömiä, sitä vähemmän on k u l u t u s t a -
' varoilla kysyntää. Toisaalta monopoliasemassa olevat teollisuus-pohatat
korottavat jatkuvasti hintoja,, vähentäen siten edelleen
suuren kansanosan ostovoimaa, mikä taas vähentää kysyntää ja
nostaa työttömien määrää, mikä puolestaan heikentää ostovoimaa
ja kysyntää.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että pääministeri T r u -
deaun vuoden vaihteessa inflaatiosta saamasta "voitosta" huoU:
matta Canadan hintaindeksi nousi tammikuussa ennätyskorkeu­teen,
eli 129.8 pisteestä joulukuussa 130.3 ;pisteeseen tammikuussa,
vastaavan luvun oltua vuotta aikaisemmin 128.2.
K a i k k i ylläesitetyt seikat, sekä tuotantolaitoksiin suunnitel­tujen
pääomasijoitusten heikkous j a rakennusalalla vallitseva
hitar.s viittaavat voimakkaasti siihen, että työttömyystilanne pa­henee
edelleen. Se, k u n s u u r i määrä ihmisiä on vastoin tahtoaan
työttömänä, aiheuttaa kansakunnalle satojenmiljoonien dollarien
tuotantomenetykset vuosittain samalla kun työttömät itse joutu­vat
elämään k o v i n puuteellisissa olosuhteissa. Tosiasiassa työttö­myyden
jatkuessa monet tuhannet miehet j a naiset menettävät
myös työttömyysvakuutusturvansa, mikä lisää välittömiä huolto-menoja
(avustusmenoja) j a heikentää edelleen työtätekevien y h - ;
teistä ostovoimaa.
TYÖT.Ä T A I TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSTA
Tässä tilanteessa on ilahduttavana tekijänä älussamainittu,
seikka, että toisin -kuin "Bennettin nälkävuosina", ammattiyhdis­t
y s l i i k e kokonaisuudessaan auttaa ja tukee nyt työttömiä. A m ­mattiyhdistysliike
alueellisesti, -maakunnallisesti j a kansallisesti
tukee aktiivisesti työttömien vaatimusta työpaikkojen järjestä­miseksi
j a — t a i riittävän työttömyysvakuutuksen maksamiseksi
n i i n kauan kuin henkilö joutuu olemaan vastoin omaa tahtoaan
työttömänä. Toivottavaa -vain on,; että ammattiyhdistysliikkeen ja
koko työväenluokan toimesta tehostettaisiin tätä taistelua työt­tömyyden
lopettamiseksi, mistä loppukädessä on kysymys, sillä
sitii vaatii, ei vain työttömien j a työläisten, vaan koko kansa­kunnan
yhteinen e t u . .
K u t e n muistetaan, liittohallituksen työministeri Maekasey
esitti alahuoneelle j o viime kesäkuussa hallituksen "valkoisen k i r ­j
a n " minkä nimenä on "työttömyysvakuutus vuonna 1970". Siinä
luvataan mm., että työttömyysvakuutusmaksun korkeimmaksi r a ­j
a k s i tulee $100 v i i k o s s a — mutta tämä lupaus on vieläkin pelk-
; känä lupauksena.-Sitäpaitsi tähän "lupaukseen" l i i t t y y kaikenlai­sia
varauksia j a muita jpakoteitä, joiden perusteella aiotaan työt­tömyysvakuutuksen
(työläisten-säaman korvauksen) maksukautta
lyhentää entisestä. Joidenkin ammattiyhdistysmiesten'ä
i m u k a a n täniän "valkoisen k i r j a n " ehdotusten ai­heuttaisi
monille, työttömille nykyistä huonompaa työttömyys-;
'•^•yakuutusturyäa.^.• ^'•
Täinäh vuoksi, j a huomiqönottaen^^y^^ painos-:
tiiksen voiman, amniattiyhdistysliikkeeri valtaosa katsoo, että mitä
suuremmaksi saadaan työttömyyfivakuutuskorvaukflet siten, että
niitä maksetaan koko työttömyyskauden, sitä enemmän .saadaan^
kannantusta vaatimukselle täystyöllisyyden puolesta, m
loppukädessä perusvaatimus.
Tässä mieleBsä vaaditaan entistä vöimakkaarnmin, että työt­tömyysvakuutusta
piisi maksettava ilman -mitään "odotuskautta"
eli heti kun työläinen j o u t u u työttömäksi; että työttömyysvakuu­tusta
piisi saataya 75-prosenttisesti työläisten palkasta, ja että
tätä /työttömyysvakuutusta tulisi niaksaa n i i n kauan kuin työ­läinen
joutuu olemaan vastoin omaa tahtoaan työttömänä.
Näitä .vaatimuksin, joiden avulla voidaan •paremmin kuin
Presidentti N i x o n i n taloudellis­ten
.neuvonantajien neuvosto
( C E A ) sai helmikuun alussa v a l ­m
i i k s i Baportin U S A : n mak£w,ta-|-
seesta vuodelta 1B7D.; S e oB<ntti'
ennätyssuurta vajausta ,eli. 9.5.
m i l j a r d i a d o l l a r i a . P a r i päiAiää ai-.;
kaisemmin N i x o n oli juDcaassut^tu-^
lievän budjettiesityksensä, 'jossa
tärkeimmät numerot oliyät i^eh-^
neet täydellisen häränpyllyn . M r.
iNixonin vjiosi sitten i^sittämien
"laskelmien" anukaan piti 1971
(kesäkuussa) päättyvän budjetti­kauden
osoittaa 1.3 m i l j a r d i n j a
1972 (kesäkuuasa) 1.8 m i l j a r d in
iylijäämää. N y t vuotta- myöhem-
'min Nixon e s i t t i k i n muina mie-liinä
että 1971 budjetti päättyy
18.6 m i l j a r d i n ja vuoden 1972 hud
j e t t i vi 1<6 m i l j a r d i n vajaukseen.
VuodesBa^3.1 m i l j a r d i n d o l l a r i n
ylijäämä m u u t t u i k i n 30 m i l j a r d in
dollarin vajaukseksi. Useat arvo­valtaiset
icongressin jäsenet ja
talousasiantuntijat pitävät p r e s i ­dentin
-30 m i l j a r d i n d o l l a r in a r v i ­o
t a budjettivajaukBista täysin a l i ­arvioituna.
Jos nykyinen meno
j a t k u u , aaadaanvvarautua ainakin
50 m i l j a r d i n d o l l a r i n vajaukseen,
asiantuntijat toteavat.
K u n syntyy hirmuvajauksia j a
kun dollareita^caan ei kasva j)uis-sa,
niin täytyy lainata. Niinpä
N i x o n pyysikin vähän yli kaksi
v i i k k o a , sitten* kongressilta val­tuuksia
saada nostaa valtionvelan
enimmäisrajaa 40 m i l j a r d i l l a dol­l
a r i l l a eli nykyisestä 393 m i l j a r ­dista
435 m i l j a r d i i n dollariin.
E u d s t a j a i n huoneen finanssiva-liokunta
suostui velan lisäämi­seen
35 m i l j a r d i l l a d o l l a r i l l a . Tä­mä
on suurin summa, millä U S -
A :n valtionvelka on nostettu y h ­dellä
kertaa 25 vuoteen. iEisen-hovverin
ja Kennedyn aikana U S -
A : n valtionvelka Jtasvoi vielä
noin 5 m i l j a r d i l l a d o l l a r i l l a .
M u t t a sitten t u l i Vietnamin so­ta,
joka pakotti Johnsonin nos­tamaan
U S A : n v a l t i on velkataak­kaa
vuosittain 10-^15 m i l j a r d i l la
d o l l a r i l l a . Nyt k u n presidentti
Nixon on "vietnamisoinut" Viet­namin
sodan parin vuoden aika­na
sodaksi, j o k a tällä hetkellä .kä­sittää
j o miltei koko entisen I n ­dokiinan
maantieteeUisen alueen,
valtionvelan kasvussa onkin pääs­ty
rakettimaiseen 55—40 m i l j a r ­din
dollarin vuosivauhtiin. Tätii
R I C H A R D N I X ON
se sodankäynti teettää. Jos N i x ­onin
käskystä viime vuoden huhti
-toukokuussa U S A : n aloittama
h.yökkäys Kambodzhaan lisäsi so-talaskuja,
n i i n yhä paisuvia lisä­menoja
merkitsee -Nixonin käs­kystä
aloitettu hyökkäys .Laosiin.
Tammikuun lopussa antamas­saan
budjettie.sityksessä Nixon
lupasi miljarditolkulla varoja
U S A : n lukuisien j a valtavien s i -
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
K a i l e Jokinen, Whitefish, Ont.,
täytti lauantaina maaliskuun 6
päivänä 81 vuotta.
Aino Kauppinen, -VVhitefish,
Ont., täyttää keskiviikkona maa­l
i s k u u n 10 päivänä 81 vuotta.
L a u r i K a r j a l a i n e n , L o n g Lake,
O n t , täyttää sunnuntaina maalis­kuun
14 päivänä 75 vuotta.
H i l d a Otava, Montreal, Que.,
täyttää maanantaina maaliskuun
15 päivänä 93 vuotta.
L a u r i Sinisalo, N a i r n Centre,
O n t , täyttää t i i s t a i n a maaliskuun
16 päivänä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tut­tavien
onnentoivotuksiin.
säisten sosiaalistien ja taloudei-listen
ongelmien ratkaisemiseksi.
M u t t a presidentti j a hänen apu­r
i n s a ovat maksu tsise- j a budjet­tien
vajausten sekä valtavien so-talaskujen
vankeja.
• JQS Amerikan kansa j a kon­gressi
oli Kambodzhan hyökkäykr
sen johdosta aluksi kuin puulla
päähän lyötynä, niin suhteellisen
pian. syntyi kuitenkin myrskyisä
k r i t i i k k i . Nixonin oli luvattava
.erityisesti kongressin painostuk­sesta
vetää amerikkalaiset joukot
pois Kambodzhasta kesäkuun
loppuun mennessä. Tämä toteu­tui,
mutta kuinka täydellise.sti, s i ­tä
ei ole voitu tarkistaa. J o k a t a ­pauksessa
Kambodzhan hyökkäys
muodostui fiaskoksi. Maasta on
% vapautusrintaman hallussa.
Pääkaupungissa vielä horjuva vai
taa pitävä Lon Nol vaatii edel­leen
suurta amerikkalaista koneel­lista
asetukea "asiantuntijoineen"
sekä satoja miljoonia dollareita.
N i x o n ei oppinut Kambodzhan
tappiosta mitään, vaan aloitti
hyökkäyksen Laosiin. Pitämäs­sään
lehdistötilaisuudessa Nixon
vakuutti, että tämil "aalamaisku"
muodostuisi avoimeksi s o t i l a a l l i ­selle
voitolle koko Indokiinassa."
M u t t a jo etuk.Hteen laaditut j a
julkisuuteen .saatetut voitonsano-mat
muuttuivatkin muutamas.sa
päiväs.sä hätäsignaaleiksi. Saigo­nin
juntan hyökkäysjoukot; j o i ta
t u k i valtava U S A : n lentoarmaa-da.
joutuivat heti kärkeen j u m i i n;
Etenemistä ei tapahtunut tuumaa
kaan, juntan eliittijoukot tuhot­t
i i n miltei viimeiseen mieheen;
toi8ta.sataa amerikkalaista heli­kopteria
ammuttiin alas tai vau­r
i o i t e t t i in taistelukyvyttömiksi.
Tiettävästi ensimmäisen kerran
v i r a l l i s e s t i myönnettiin, että ame-rikkalaijjet
helikopterilentäjät oli­vat
kieltäytyneet lähtemästä tais-telulennoiUe
vastustajan murhaa­van
tulen vuoksi. Vapautusrinta­man
vastahyökkäykset ovat käy­neet
yhä kiivaimmiksi.
- L a o s i n hyökkäyksen alkaessa
suuri amerikkalainen yleisö, l e h ;
distö j a kongressi olivat jälleen
k u i n puulla päähän lyötynä. Mut­ta
muutaman päivän kuluttua t a ­pahtui
herääminen; Tämä ilmeni
amerikkalaislehtien otsikoista ija
kiihtymyksestä kongressipiireis-sä.
N i x o n i l l a on edessään kaksi
vaihtoehtoa: Joko tunnustaa nöy­ryyttävä
tappio tai ryhtyä laajen
tamaan, vastoin kongressin pää­töslauselmia
ja omia lupauksiaan,
sotaa massiivisiin mittasuhtei­siin".
Se vaatii myös lisää suuria
amerikkalaisia maasotavoimia.
— P i l k k i.
hm' ifiipm päästä
olriiivattii'%int«''
J i e l m i l t u u n 17 ..päivänä .Be-
. n a a t i n eräälle tutkijakomiteal-le
esitettiin todistajalausunto­j
a , joiden mukaan eriis 52-vuo-tias
Hikenero, Wil]iam Crum-nlmeltään,
oli FX-nimellä tun­nettavan
"Post Exchangen"
liiketoiminnan yhteydessä te­kaissut
Korean ja Vietnamin
sodasta $40 imiljoonah omaisuu­det.
Esitettyjen todistajalau­suntojen
mukaan P X : n virkai­l
i j o i t a o l i keskitetty j a lahjottu
ruhtinaallisesti siinä mielessä,
että "oikean yhtiön'-viinakHia
"jukebox" soittovekottimia ja
muita tuli qstctuksi sotilas- ja
upseerikasinoille. Myös kerrot­t
i i n erään korkeaji, peräti ken-raaliportaan
upseerin suojeluk­sesta,
mitä tämä afääri sai
osakseen jne.
•Eräänlaisena ylläesitettyn jat
kokertomiiksena julkaisemme
hieman lyhennetyn A P : n VVa.sh
ingtonin uutisen maaliskuun 4
päivältä.
Yhcjysvaltain.armeijan eräs ma­j
u r i .sanoi i U S A n ) .senaattoreil­le
eilen fmaaliak. 3 pnä), että
armeijan korkeimma.ssa a.semassa
ollut, asevelvollinen oli uhannut
häntä sen jälkeen kun m a j u r in
" n u u s k i n t a " vaaiansi erästä ken­raalia,
uhaten .samalla lopettaa
Vietnamin .sotilasa.scmilla olevien
yhdysvaltalais.sotilaiden klubien
järjestelmällisen rosvouksen;
• M a j u r i CJement St. M a r t i n s a ­noi,
että hänet .sivuutettiin klubi
-upseerin toimesta sen jälkeen
kun hän oli suorittanut kolme
kuukautta kestäneen matkan
kummalliseen maailmaan, missä
hänen kertoman.sa mukaan rikol-
H.sia suojattiin kenraalin toimes­ta,
siviilikauppanuesikerskui..että
hän komentelee sotilaiden klubeja
j a eräs /itämainen "lohikäärme-lady"
veteli nuorista avatakseen
saunan nimellä tyttötalon.
Tämä majuri -sanoi senaatin
tutkijakomitealle, että , hän piisi
voinut hankkia ainakin $10,000
kuukaudessa, jos hän o l i s i suos­tunut
yhteistoimintaan prikaatin^
kenraali E a r l Colen j a hänen s i -
viiliystävänsä, super-inyymäimies
W i l l i am C r u m i n kanssa.
Kun hän ei siihen suostunut,
kertoi majuri St. M a r t i n , hän
sai' kerran , - k u u l l a , että >hänen
päästään o l i l u v a t t u hinta.'
Oli miltei mahdotonta suorit­taa
rehellisiä tutkimuksia sotilas-klubien
toiminnasta T.ong Binhin
asemalla V. 1967, sanoi majuri,
s i k s i kun kenraali Cole, silloinen
esikunnan apulaiskomentaja " i s ki
jumalan pelkoa heihin".
"Minä voisin luonnehtia ken­raali
Colen todellisuudessa Napo­leonin
toiseksi tulemiseksi", hän
sanoi.
A r m e i j a .sivuutti viime kesänä
kenraali ;Golen Euroopan PX-^jär­jestelmän
komentajan toimesta,
alensi hänet everstin arvoon, otti
häneltä pois ansioituneen palve-l
u m i t a l i n j a määräsi hänet jää­mään
eläkkeelle . . .
. Alustavien tietojen mukaan
eversti Colen pitäisi tuleman k u u ­lusteltavaksi
tällä v i i k o l l a.
Antaen valallisen todistajalau­suntonsa,
majuri St. M a r t i n sa­noi,
että hänet v i h i t t i i n ( i n n i t i a t -
ed) klubi-upseerien virkaan k un
hänet s i j o i t e t t i in erääseen Saigon­in
hotelliin, t a r j o t t i in hänen mie-.
lijuomiaan j a varattiin: rakastet­tava
vietnamilainen go-go-tans-
.sijatar yöksi. Hän kielsi nukku­neensa
tytön kanssa. •
..Afeiuri mm, että ,Ä9i|ä j|«s-
4tityJ<siä varasi kersantti --Williara
Higdon, j o k a Jhänen sai;iohtansa
mukaan hoiti kenraali "Colen mää
räyksestä 30 k l u b i a käsittänyttä
verkostoa L o n g Binhissa. M a j u ri
sanoi,' -että Higdon vei hänet io-kakuussa
1967 mr. C r u m i n h u v i -
' lalle Saigonissa.
:St. Martin sanoi mr. C n u n in
-kerskuneen.
— Long B i n h i n klubijärjestelr
mää käytettiin -hyväksi :autojen
j a kuorma-autojen tilaamiseksi ja
niiden tullivapaasti tuottamiseksi
Sari E l e c t r o n i e s i n käyttöön.
— Suuria määriä klubien l a i ­toksista
— oluen jäähdyttämisvä-lineitä,
jäähdytyslaitoksia jne •—
t i l a t t i i n s i v i i l e i l l e j a niitä varas-itoitiin
laittomasti Long B i n h in
sotlasvarastoissa . . ;.
— Klubijärjestelmä -osti neljä
kuorma-autoa ja antoi ne ken­raali
Colelle $117 hinnasta. ^
— Kenraali Cole mitätöi k a i k ki
tutkimukset j a p e i t t i k a i k k i vää­rinkäytökset
vointinsa mukäisesr
•ti.
M a j u r i St. M a r t i n sanoi, että
madame Phuong, miellyttävä n a i ­nen,
j o k a sanoi itseään kenraali
•Colen "henkilökohtaiseksi ystä­väksi",
esitti klubeille tarjouksen
saunan, j a hierontapaikan raken­tamiseksi
j a niiden ylläpitämi­seksi.
Tämä "lohikäärme-ladyksi" sa- .
nottu nainen sai l o p u l t a tehtävän
kenraali Colen vaatimuksesta, se­litti
majuri j a j a t k o i : "Minä en
tietänyt, että Mme. Phuongin eh­dotukseen
sisältyi prostituuttien
talo, täydellistettynä itsenäisellä
lää.kintätutkimusvälineillä".
M a j u r i St. M a r t i n sanoi, että
vähää sitä ennen kun hän o li
k u u l l u t itseään vastaan kohdiste­tut
uhkaukset, hän oli ottanut
käytäntöön mr. C r u m i n piyymien
j a ylläpitämien myyntiautomaat-
Jatkuu sivulla 3
DEfLOYMENT OF U.S.TR00i>S
€AMADA,OUIMUND
AND ICItANft
7.000
JAPAN
38/000
OKCMAMA
IAIWAH
9,000
MtttimNIS
1M00
COMMUNIST
MATIOta
A l l MO
HATtMS
NON-AIIONIO
NATIONi
Rauha ja rakkaus ovat sanoja, joita ymmärretään joka puolella maailmaa.-mutta
USA:ta ei enää ymmärretä missään. US.\ on nostattanut sotavoimiensa vahvuu­den
2.900.000 mieheen ja naiseen, jotka on levitetty eri puolille maapalloa. Lu­kuunottamatta
501 Yhdysvaltojen rajojea sisäpuolella olevaa harjoituslukikohtää.
nämä sotavoimien palkkalistalla olevat ihmiset "palvelevat omaa maataan" 39:ssä
eri maassa sijaitsevassa tukikohdassa ja lukema;ttomilla eri laiVoilla. jotka kiertä­vät
maailman merriä. Yllä olevassa kar;as8a kuvataan rajoitetusti, miten USA:n
sotakoneisto levittelee lonkerollaan maapallon eri osiin.
PÄIVÄN PAKINA
Itsemurha pois
rikoslaista
Ottawa; — Oikeusministeri John
Turner sanoi itristai-ältana, että Cana­dan
rikoslaista voidaan poistaa ar
tikla 213, jonka nojalla henkilö voi­daan
nyt tuomita 6 kuukaudeksi van­keuteen,
jos hänet todetaan syyllisty
neen itsemurhayritykseen.
Mr. Turner sanoi, että pykälä voi­daan
laatia uudenlaiseksi sen yäl-keen,
kun maakunnat ovat muutta­neet
Jainsäädäntöjään nnn, jotta
henkilö voidaan itsemurhgy^tysta
pauks«sa pidättää väliaikaisesti.
Hintaisulku
Taiuskassa • v,V- ••••^^
J{;ööpenhamina.-— tanskan kan
sankäräjät jatkoi viikonlopulla tois
täiseksi maassa yoimassa. olevaa
hintasulkua.
HintasuCku astui voimaan viime
syyskuussa, j a sen oli määräi päät­tyä
1. maaliskuuta. Syynä hintasu-l
u n j alkamiseen on, että työehtöso-piini>
sneuvo'.telut ovat yhä fcesken.
iKauppaministeri Knud Thömsen
ihnoilti kansankäräjille, eitä heti
kun palkkaratkaisusta on päästy yk­simielisyyteen,
hän aikoo ehdottaa
hintavalvonnan lieventämistä.
mitään m u i t a keinoja käyttäen päästä pois'nykyiaestä (yöttömyys-tilanteesta,
v a i k k a nykyisen y h ­teiskuntamuodon
oloissa ei " t ä y s
työllisyyteon" päägtäk^än, olisi
mielestämme yhteisvoimin j a ak­tiivisesti
tuettava. •
, ÖUy JA RAHA
Siunattuun alkuun päästäksem­me,
voidaan palauttaa mieleen
miesten keskuudessa melko ylei­sesti
vallitseva käsitys, että " n a i -
. sista puhuttaessa ei tule riitaa".
Mahdollisesti tästä syystä — tai
ehkä omaa avioitumistaan, ajatel­len
—^ silloin vielä y l i 50 vuotta
sivuuttanut poikamies-pääministeri
Pierre Trudeau otti Toronton libe­raalien
'•illaliistilaisuudessa" pu­heensa
aiheeksi naisten aseman :
yhteiskunnassa. Mutta Royal York
hotellin edustalle mielenosoitukseen
_k6koöntune€t naiset eivät kuiten­kaan
kokoontuneet sinne tarjotak-.
seen kukkia pääministerille. Päin-
VÄStoin näillä naisilla ja muilla
köyhien ihmi.?len edustajilla oli
eräitä- kirpeitä^ huomautuksia esi­tettävänä
hänelle.
Pääministeri Trudeaun toronto-laisten
nais-asia-puhceri huutavana
. heikkoutena oli se, että hän puhui
naisista "yleen-sä" esimerkiksi omis
tussuiiteita huomioonotjtamatta, eli
ikääidiuin rikkailla jä köyhillä nai­silla
olisi samanlaiset, ongelmat. .
Siitä huoUmatla hän ilmaisi yh­den
ajankohtaisen totuuden kysy­mällä,
että olisikohan canadalais- r
kansakunnan ledessä joitakin ny­kyisiä
pulmia, jos naiset olisivat
voineet aikaisemmin viedä yhteis^
kunnallisesti .suurempaa roolia?
"Olisiko meidän edesaämme esi­merkiksi
nykyistä elinympäristön
.saastulusvaaiiaa, nriikä on suurelta
osalta todettava miesvaltaisen t d ; -
nologian aiheuttamiseksi", hän sa­noi...,.
Tällainen kysymys vastaa itse it­selleen.
Tämä siitäkin huolimatta,
että eivät "miehet yleensä" ole ny­kyistä
saastutusvaaraa aiheutta­neen,
vaan nimenomaan pieni rik­kaitten
mie.sten ryhmä, mikä omis­taa
tehtaat, kaivokset sekä muut •
tuotanto- ja liikelaitokset, jotka
ovat valtaosalta vastuussa maan^
ilman j a vesistöjen saastutuksesta.
Kaikista saastutusvastaisista i l -
lallLspuheista huolimalta tuntuu
suurkapilalislien ja monopoliyhtiöi­den
ideologina, aatteena, olevan
vieläkin tämä: Meidän jälkeemme
vaikka paBkaanhuldtuniinen ja
myrkkyihin kuoleminen, sillä nyt
on, seurairitsista välittämättä, han­kittava
nopeasti ja paljon rahaa.
Tutustiikaamme tässä yhteydes­sä
voima- ja resurssiministeri J ,
J . Greenen viime'viikolla Washing-tonissa
esittämään lausuntoon, että
yhdysvaltalaisten öljypomojen tu­lisi
harkita sitä, että Alaskan öljyä
tuotettaisiin Canadan kautta, Mac-kenzie
jokilaaksoon ja.sieltä Ed­montoniin
j a Yhdysvaltoihin raken­nettavaa
pubkihnjaa myöten.
Mr. Greene oU epäilemättä oi­keassa,
että yhdysvaltalaisyhliöi-den
suunnitelma, jonka mukaan tä-
.mä öljyi kuljetetäisiin Alaskassa '
putkijohtoa myöten Valdeziin ja
sieltä säiliöälaivoilla Canadan ran-nikki
vesistön kautta Yhdysvaltoi­hin
aivan Canadan rajan, tuntu­maan
(Cherry Beahchiin, vain 12
mailin päähän Canadan raja.sta),
aiheuttaisi suunnattoman suuren
ekologisen (oppi: elollisien olento­jen
mukautumisesta ympäristöön­sä
) vaara mainitulle . canadalais-västölle.
Yleisesti myönnetään, että mikä
tahansa merionnettomuus tässä yh-teydcisä:
tulipalo tai räjähdys suu­ressa
säiliölaivassa, laivojen ka­rille
a j aminen tai yhteenlörmääm i-nen,
vuodattaisi niin paljon öljyä
läntisen alueemme vesille, että siel
lä kuolisi tuhansia vesilintuja ja
tuhoutuisi kaikenlainen elämä mies
polven tai sitäkin pitemmäksi ajak­si.
• • • •
Tämä .öljyyhtiölden suunnitelma
(Trans-Alaska Pipe Lines System
eli TAPS) on todella yaarallinon
suunnitelma Canadan ja canada-laiijten
etujen kannalta katsoen.:
. Mutta kun mr. Greene ''tarjosi"
putkijohtoti'«tä Maokenzie jokilaak­son
kautta Edmontoniin j a sieltä
Yhdysvaltoihih selittämällä, että se
olisi ekologisesci"turvallisempi"
reitti kuin'Yhdysvaltain piljymoho-polien
YAPS-suunnitelma, niin hän
puhui jotakin sellaista, mistä ei ole
vielä kenelläkään varmuutta.
Tosiasiassa, ,kun tätä tiedusteltiin,
myöhemmin alahuoneen istunnos­sa,
mr. Greene joutui itsekin tun:
nustamaan, ettii hänellä, sen pa­remmin
kuin muillakaan Canada-laisilla
c i ole mitään todellista tie­toa,
mitä teologisia vaaroja tulisi
siitä, jos Alaskan öllyä ruVetaän
kuljettantiaan ikuisessa jäässä ole­van
canadalaisaiuoen kautta Y h ­dysvaltoihin.
Lisäksi mr. Greene
antoi ymmärtää, että Canadan
kansallisen voimalaulakunnan teh­täväksi
jää lopulla tutkia seuraa­van
kahden tai kolmen vuoden a i ­kana
myös tätä asiaa.
Tässä yhteydessä kysyttäneen,
mik-i mr. Greene näin harkitse­mattoman
ehdotuksen Washingto-nissa
viikko sitten tiistaina esitti?
Sanotaan, että raha ei haise. Hä­nen
mielessään on epäilemättä y l ­lämainittu
aate: meidän sukupol­vemme
jälkeen tulkoon vaikka jne.
Mr. Greene laskelmoi, että putki­linjasta
tulisi nopeita voittoja ja
muita etuisuuksia ainakin joillekin
canadalaisille. Ottavvassa esittä­mänsä
lausunnon yhteydessä hän
jopa sanoi, että pääoman puuttees­sa
hänellä ei olisi mitään sitäkään
vastaan, vaikka tämä putkilinja r a ­kennettaisiin
amerikkalaisten toi­mesta,
kunhan canadalaisille an­nettaisiin
edes sijoittamismahdölli-suuksia.
On myös sariotiiu, että yhdysval­talaiset
luonnonsuojeluun kiintyneet
voimat pelkäävät suuresti TAPSin
aiheuttamia ekologisia vaaroja, ja
että sen vuoksi on Washingtonista
tulluh toivomuksia, että Ottawa
esittäisi jonkun sellaisen ehdotuk­sen,
mistä on tässä puhe.
Olkoon sen asian kanssa niin tai •
näin, mutta tosiasiana pysyy, että
heti seuraavana päivänä (keskiviik
kona) kun mr. Greene oli ehdotuk­sensa
esittänyt. Yhdysvaltain sisä­asiainministeri
Rogers Morton,sa­noi'
WashingtonLssa erään kOngres-sikomitean
kuulustelutilaisuudessa,
että hänenkin mielestään on ennen
ratkaisun tekoa .tutkittava; Mackeii-zie
jokilaaksoon rakennettavan put­kilinjan
etuisuuksia!
Tässä on käsittääksemme asia,
josta kuullaan vielä paljon.
— Känsäkoura.