Vapaus, September 3, 1959

              No. 102 — Voi. XLI vuosikerta . SUDBUR¥. ONTARIO Torstaina, syysk. 3 p. — Thursday, Sept. 3, 1959
Korkeimman sdtajohdonufkoparlamentaarinen painostus oir^^Y^^^^^
M.
v,,«New Delhi. — Keskiviikkoaa­muna
: ilmoitettiin, että Intiaa
tiistaina uhannut hallituskriisi on.
saatu vältetyksi. Intian asevoi­mien
ylipäällystö, armeijan esi­kuntapäällikkö!
kenraaliluutnant­ti
Thlmayya, laivastoesikunnan
päällikkö, vara-amiraali Katari
ja ilmavoimien esikuntapäällikkö,
varämarsalkka Muhkerji esittivät
alkuviikolla eronpyyntönsä» il­meisesti
poliittisessa painostus-tarkoituksessa.
He perustelivat
eronpyyntiiään sillä, että Intian
puolustusministeri V. K. Krishna
Menon, joka tunnetaan rauhalli­sen
' rinnakkaiselon periaatteen
puolustajana, on muka sekaantu-
: nut poliittisesti Intian asevoimien
asioihin.
Samaan aikaan esitti Krishna
Menon myös erohakemuksensa
pääministeri Nehrulle — mutta
keskiviikkoinen uutistieto viittasi
siihen, ettei pääministeri Nchru
. ole suostunut asevpimiensa kor-
: keimman johdon painostukseen
— Menon jää edelleen puolustus­ministeriksi
ja armeijan korkein
1 johto on peruuttanut poliittis-luontoiset
erohakemuksensa.
Toisaalta levitetään kuitenkin In­t
i an lehdistössä edelleen juttua
"kimalaisten sotajoukkojen keskit- i
tämisestä Tiibetiin" — missä muu-1
tama päivä sitten saimojen lehti-:
:tietojen mukan piti alkaman vasta-1
vallankumouksellinen suurrynnäk-!
ko Kiinan kansantasavaltaa vas-;
taan? Nyt nämä oikeistolaiset in-tialaislehdet
ovat kovin huolissaan!
kimalaisten asevoimien ilmestymi-,
sestä Tiibetiin ja samalla levitetään
-toistuvia'^'juttuja' rajaselkkauksista
J n t i a n ja Kiihah rajalla, heti kui­tenkin
tunnustaen, että näille raja-
;selkkaushuhuille ei. ole saatu 'mi­stään
virallisen tahon vahvistusta?
Rajaselkkauksia väitetään tapah­tuneen
joillakin asumattomilla
miltei läpipääsemättömillä vuoris- {
stoalueilla j a Bhutan ja Sikkim ni-
; misissa Intian pienissä pVotckto-1
raattivaltioissa. Mutta-näiden, raja
selkkausjuttujen yhtetydessä on ta­vallisesti
aina lisähuomautus intia­laisissa
lehdissä, että virallisesti ei
tietoa ole vahvistettu.
Kalkutta. — Mielenosoitukset
ja suurten kansanjoukkojen lii­kehtimiset
jatkuvat edelleen In­tian
suurimmassa kaupungissa,
Kalkuttassa.
Tiistai-iltana oli mielenosoitta-jäin
kontrollissa tärkeimmät osat
tästä 2,000.000 asukkaan kaupun­gista.
Poliisien hyökätessä mielen­osoittajien
kimppuun ammuttiin
kuoliaksi 7 ihmistä — 30 ihmi­sen
loukkaantuessa.
Tuhannet kalkuttalaiset kokoon­tuivat
kommunistien ja muiden va
scmmistolai.sten kutsumana protes­toimaan
Bengalin osavaltion haMi-tuksen
ruokatavarain jakeluohjel-maa
vastaan ja marssivat Kalkut-tan
kaduilla.
Nämä mieleriosoitukset ruokaja­kelun
^kehnoutta vastaan allcoivat jo
viikon alussa. Maanantaina poliisit
USA SYYLLINEN LAOSIN
TAPAHTUMIIN - KIINA
Peking. — Kiinan Kansantasa­vallan
ulkoministeri, marsalkka
Chen Yi sanoi eilen, että Yhdys­vallat
kiihoittaa sisällissotaan
Laosissa.
Samalla hän sanoi, että Kiina
ei ole koskaan tunkeutunut tois­ten
maiden alueille ja varoitti toi­sia
maita tunkeutumasta sen
alueelle.
Chen ei maininnut Intiaa ni­meltään,
mutta useimmat seuraa­jat
tulkitsivat hänen viitanneen
tässä Vietnamin kansallispäivä-juhlassa,
jossa oli läsnä myös In­tian
lähettiläs G. Pathasarathy,
viimeaikaisiin rajaselkkauksiin
Intian ja Kiinan rajalla."
"Kansamvälisissä asioissa olem­me
aina sitä mieltä, että eri mai­den
väliset riitaisuudet oh rat­kaistava
rauhallista neuvottelutie­tä",
sanoi Chen "j'a rauhanomai­sen
rinnakkaiselon ja eri yhteis­kuntamuotoja
omaksuneiden mai­den
välisen rauhanomaisen kil­pailun
kannalla.
"Tämä on meidän järkähtämä­tön
politiikkamme, jota ci voida
hävittää millään huhuilla.tai her­jauksilla."
Chenin viittaus tunkeilemises-ta
toisten maiden alueille tuli he­ti
sen jälkeen kun hän 6li tuo­minnut
Yhdysvallat edesottami-sistaan.
Hän sanoi että VVashing-tonista
oli lähtöisin kiihoitus si-sälliisotaan
Laosissa ja että se
uhkasi Kiinan ja Pohjois-Vietna­min
turvallisuutta.
"Salatakseen omat aggressiivi­set
toimenpiteensä ja muut pyy-tecnsä.
imperialistit ja taantu­mukselliset
erinäisissä maissa
ovat ottaneet tavakseen syyttää
sosialistisia maita hyökkäyksistä
ja interventiosta.
Viimeaikoina he ovat syyttä­neet
Kiinaa tästä erittäin häikäi­lemättömästi,
mutta kukaan ei
voi hämätä yleistä mielipidettä.
Kiina ei ole koskaan tunkeutunut
toisten maiden alueille eikä tule
sallimaan tunkeutumista toisten
maiden taholta."
Vhdys\allat yrittää vettää Lao­sia
sotiiasblokkrinsa. jatkoi Chen.
.Se on kuljettanut Laosiin sotilas­henkilökuntaa
ja -tarvikkeita ja
perustanut .sinne sotilastukikoh­tia
ja -keskuksia "erikoisten
agenttien lähettämiseksi läheltä
Kiinan ja Vietnamin rajaa."
hajoittivat mielencsoittajat kyynel-kaasupomnieja
heitäen ja patukoil­la
lyöden. Mielcnosoittajain joukos­sa
veivät, huomattavaa osaa kau­pungin
ylioppilaat.
Hallitus on kieltänyt kaikki yli
5 henkilöä käsittävät kokoukset
kaupungissa.
Kymmenentuhatta henkeä käsit­tänyt
ylioppilaiden kulkue hajoi-tettiin
poliisien toimesta kyynel-kaasupommien
ja patukkain avulla.
Kalkuttassa on nyt ollut paljon
suurempia kahakoita kuin oli äs­kettäin
Keralan osavaltiossa, nii.s-sä
pääministeri Nehru asettui
mellastelijain puolelle ja pani
pois viralta laillisesti valitun
kommunistihallituksen. Ero Kera­lan
ja Kalkuttan välillä on siinä,
että ensinmainitussa olivat kom­munistit
'hallituksessa, jälinimäi-sessä
oikeistovoimat.
Mitään vihjeitä ci ole vielä saa­tu
siitä, aikooko Nchrun hallitus
erottaa nyt Kalkuttan hallinnon,
kuten hän menetteli Keralassa.
ja
EiserrKov/er vitkastelee yhä
korkeatasoneuvotteluja
^v,;Xontoo. ^ Neuvotteluissaan Bri­tannian
pääministeri Macmillanin
j a ulkoministeri Lloydin kanssa Yh­dysvaltain
presidentti Eisenhower
? j a valtiosihteeri Herter hylkäsivät
;brittiläisten ehdotuksen, että suurr
: vallat järjestäisivät mahdoMisim-
"man pikaisesti pidettäväksi kor-rkeimman
portaan neuvottelut. E i -
•s'enhower vaatii asian ratkaisun
siirtämistä siksi kunnes hän on ta­sannut
Hrushtshevin.
'Yhdysvaltain ja Britannian dip­l
o m a a t t i p i i r e i s t ä ilmoitetaan, että
imolemminpuolin ollaan edelleenkin
aikaisemmalla kannalla: huolimatta
n ä i d e n ' , valtojen, päämiesten s v i i si
päivää kestäneistä neuvotteluista,
.•y,.Presidentti Eisenhower matkusti
tiistaina Pariisiin; kaksi päivää kes-vtäviin
neuvotteluihin' Ranskan pre­sidentti
de Gaullen kanssa.
•; Samoista diplomaattipiireistä .ilv
•mbitettiin. että huolimatta tästä eriT
mielisyydestä Yhdysvaltain ja Brii
itannian johtajat ovat-yksimielisiä,
•muista kysymyksistä, jotka koske­vat
.niiden^ asennoitumistaiN
toliittoon.
I Yhdysvaltalaisista- diplomaattipii­r
e i s t ä on ilmoitettu, että mahdolli­sesti
presidentti Eisenhower olisi
valmis tekemään jonkinlaisia niuii-tok-
sia asennoitumi.sessaan jos Neu
vostoliitto olisi valmis luopumaan \
päätöksestään, jonka mukaisesti se
solmii yksin rauhansopimuit.scn
Saksan Demokraattisen Tasavallan ;
kanssa* Samalla sanotaan Yhdysval- J
tl n. päämiehen vativat, että Neu-'
vöstoluton on tunnustettava Britan^;
nian, Yhdysvaltain ja .Ranskan mic-1
hitysoikeudet Länsi-Berlnnissä.
Brittiläisis.sä piireis.sä kuitenkin 1
u.skotaanT etä vielä on olema.ssa toi­veita
korkeimman portaan neuvot
lelujen pitämisestä . enkoisestikm
siitä .syystä, e t t ä . B e r l i i n i n ongelma
on ratkaistava.
Yhdysvaltain ja Britannian dip­lomaattipiirien
selostuksen muk,-ian.
näiden hallituksien asennoituminen
on seuraavanlainen:
BRITTILÄISET: Yhdysvaltain.
Britannian. Ranskan ja Neuvosto­liiton
ulkoministerien neuvottelut
Genevessä kavensivat erimielisyykö
.iiiä- B e r l i i n in ongelmassa. Sen kon^
ferenssin lopus.sa oli näiden mai
den asennoituminen seUainen, että
naiden erimielisyyksien poistami­nen
neuvottelutietä korkeimman
portaan ncuvotlelui.ssa olisi .seuraa­va
hyödyllisin a.skel.
YHDYSVALTALAKSET: Siitä
syystä; että mahdoUMseila korkeim­man
portaan neuvoit i u j e n e p ä on
ni.stumisella olisi masennDltava vai
kulus maailman yleiseen mielipi­teeseen,
on oltava enemmän takeita
copimuksecn pääsemisestä kuin on
o'ema.s'sa tällä, hetkellä; Yhdysvalta­laisten
valtiomiesten mielestä Gene­ven
uikoministerila.söneuvotteluissa
CI lohty tarpeellisia valmisteluja
hedelmällisen korkeimman portaan
neuvollelujen pitämiselle.
Hees varoittaa, että
ulkomaiden laivoja
ei auteta jäistä
Liverpool. Englanti. — Canadan
kulkulaitosministeii Ilecs sanoi
täällä tiistaina, ettei Canadan ai­komuksena
ole tänä vuonna auttaa
niitä ulkomaalaisia laivoja, jotka
mahdollisesti joutuvat jäihin Cana­dan
sisävesillä talven tullessa.
Viime vuonna 13 valtamerialusta
— enimmäkseen liikomaaiaisia —
joutui hätään Montiealis.sa kun ve­det
jäätyivät. Hallituksen jäänmur
lajien oli auteltava niitä pääsemään
jälleen avovesille ja merelle.
Hees .saapui tänne liikt-asioille ja
huvimatkalle vaimoineen ja lyltä-rineen.
•
Hän sanoi sanoinalehlimichille:
•Viime vuonna jouduininie suurin
kuslannuk.sin ja vaivoin vapautta­maan
nämä laivat, mutta tänä
vuonna emme tule tekemään siten.
A.selamme vi.s.sin päivämäärän, joi
loin St. Lawiencen meritie sulje­taan.
"Asiaa tutkitaan tarkoin ja maa­rataan
päiva. jo.^ta limoitotaan lal
vausyhliöille kyllin ajoissa. Odo­tamme,
elia ne järjestävät laivojen
kulkuvuorot sen mukaisesti.
•'.Jos näina ihmiset eivät seuraa
näila vaatimuksia, niin heidän lai­vansa
jaavat jaihin talveksi."
.Juuri Iällä hetkellä kanavaliiken
ne St. Lawrencen meritiellä sujuu
tyydyttävästi, mutta tavallisesU ta­pahtuu
laivaus.scsongin loppuessa
n O iU joulukuun I.T päivänä, että
kanavilla, erikoiscslikin VVellandin
on ruuhkaa.
Poliisiviranomaiset tiedoittavat.
että työnpäivän pitkän viikonlo­pun
aikana valvotaan tiukasti lii-kcnnesäädöksiä
nimenoinaan sii­nä
mielessä, että auto-onnetto­muudet
voitaisiin vähentää mah­dollisimman
alhaiseen rajaan. Po­liisiviranomaisten
toimesta jär­jestetään
erikoisia tarkkailupaik­koja
joiden olemassaolosta ei an­neta
mitään varoituksia autoili­joille
— ja liikennesäädöksiä rik­kovat
autoilijat saavat armotta
sekä sakkoa että pisteiden mene­tyksiä.
Tärkeintä on kuitenkin muis­taa
se, että työnpäivä on aina
ollut auto-onnettomuuksien kan­nalta
yksi kaikkein pahin pitkä
viikonloppu. Noudattanialla koh­daltaan
ei vain liikennesääntöjä,
vaan myös tavallista suurempaa
varovaisuutta, me kukin autam-
1 me tapaturmien vähenemistä ja
! ennenkaikkea omaa hyvinvoin-
I tiamme. Varovaisuudesta puheen-
1 ollen sietää muistaa, että hau-tausinaalla
on tuhansia "ehdotto-i
m.isti oikeassa olleita" autoilijoi­ta.
Varokaamme siis kaikin mah- i
dollisin keinoin sekä auto- että '
' muita tapaturmia.
Washington. — Senaatin, ulko­asian
yaliokunnalle valmistetussa
tutkielmassa sanotaan, että vuo­teen
1970 'mennessä Neuyostoliitps-ta
voi muodostua "hirvittävä teolli­suusvaltio"
ja että mahdollisesH
siihen mennessä se tuottaa eneni-märi
teolHsuuskalustoa kuin Yhdys­vallat.
Tutkielman valmisti talous- ja
teollisuusaloja tutkiva Corporation
Gaitskell ja
Bevan Moskovassa
Moskova. — Englannin työväen­puolueen
puheenjohtaja Gaitskell
ja ulkopoliittinen asiantuntija
Aneurin Bevan saapuivat vijme
lauantaina lentokoneella Moskor
vaan kymmenen päivän vierailulle.
Lentokentällä heitä oli vastassa
ryhmä Neuvostoliiton parlamentin
jäseniä, varapuhemiehen Aleksan­der
Velkovin johdolla.
; "Pääskyt ne lenteli
etelän maille" —
lentokoneella
I Helsinki. — Viime viikon lo­pulla
Helsingissä vallitsi aivan
'. odottamattomasti erittäin kolea
' sää ja pääskyset lähtivät etelään
— lentokoneella.
Lintujen ystävät olivat kerän-
.1 ncef 700 pääsky.;tä ja lähettäneet
t nämä Hainpuriin lentokoneella
; sen jällkleen kun kolea ja tuuli­nen
sää pii tappanut tuhansia
hiistä.
CNR ottaa käytäntöön
radioyhteyden junien
ja patrullien välillä
VVinnipeg. — Tiistaina linnoitet­tiin
tääPä. että CNR rautatie suun­nittelee
radioyhteyden käyttämistä
dieselveturien välillä Canadan vuo
ristoalue-ella.
Radiosysteemi, jota on kokeiltu
CNR:n i-adoilla Pohjoi-s-Ontariossa,
tulee käytäntöön Edmontonjibta
Vancouveriin ja Prince Georg-^en.
Tarkoituk ena on saada radioyh­teys
veturien ja junamiehislön se­kä
ralapatrullien väliUe.
Radan varrella oleviMe asemille
myös asenn -taan radiolaitteet, j o l la
he voivat olla jatkuvassa yhteydessä
ralapatrullien ja junamiehistöjen
kanssa,
för Economic; and Industrial Re-sieärch-
yhtiö sen jälkeen kun yiime
vuonna sena;atin valiokunnassa tutr
kiTtiin maan, ulHPpolitiikkaa,
Valiokunta oU pyytänyt kaik­kiaan
kuuttatoista eri tutkielmaa,
joista tämä nyt julkaistu on en­simmäinen,
sen jälkeen kun valio­kunnassa
oli tutkittu Yhdysvaltain
talous- j ä ulkopolitiikkaa ssllaise-naah
kuin se koskee kaikkia maita.
^Tässä ensimmäisessä raportissa
ön päästy johtopäätöksiin ja an­nettu
valiokunnalle, ehdotuksia
joista yhdysvaltalaiset tietotoimis­tot
tiedoittavat seuraavasti:
1. Neuvostoliiton tarkoituksena
on valloittaa koko maailma kom­munismille.
Sen viimeisimmät ta-loussuuhnitelmjit
osoittayat, e t t ä se
nopeasti mobilisoi kasvavaa talou-nopeasti
mobilisoi kasvavaa talou­dellista
voimaansa juuri tätä tar-koitust
varten.
2. Sillä aikaa kun sosialistisen
blokin tulot lisääntyvät 120 prosen-l
i l l a V. 1970 mennessä, muiden mai­den
asukkaiden tulot lisääntyvät
vain 83 prosentilla ja Yhdysvaltain
vähemmällä kuin 70 prosentilla.
Teollisuustuptannössa, paitsi kulu­tustarkoituksiin,
Neuyostoliitto voi
ohittaa Yhdysvallat ennen y. 1970.,
3. NeuvoStoHitori kylniän. sodan
yritykset on nyt tähdätty yhä l i ­sääntyvässä
määrässä taloudellisel:
le-areenalle: Se on valinnut ^köh:;
teikseen kehittymättömät inaat.
Piakkoin* on saatavissa tarpeeksi
kaikkia tarpeellisia tuotteita sellai­sen
kampanjan kannattamiseksi.
4. Kehittymättömät maat ovat
kuohuksissa t.vytymättömyyden ny­kyisiin
olosuhteisiin ja keinoihin
ollessa maailmanlaajuisen jä ne
odottavat kärsimättömästi nopeata
taloudellista kasvua. - '
5. Kehiltymältömien maiden re­surssien
menettäminen sosialistisil­le
maille muuttaa voiman tasapai­non
Neuvostoliitolle edulliseksi.
6. Yhdysvaltain tulisi p3Tkiä ka-pilaiislisten
rhaiden kaupan mah­dollisimman
laajaan' liberalisoin­tiin
ja näyttää esimerkkiä poista­malla
omat kaupparajoituksensa.
Konservatiivit pääsivät valta­istuimelle
PEIn vaaleissa
Saivat nyt 22 edustajapaikkaa lainlaatijakuimässa;
edellisessä liberaaleilla 26 ja konservatiiveilla 4
V I I M E T I E D OT
. v'': ,Washington;— Yhdysvaltain senaatissa^h
:'nellä'34 vastaan ehdotus lähettää paljon kohua !herättänytCh^
'.vesilaki tutkittavaksi 'Senaatin^^
:,Iain nojalla Chicagon kaupunki voisi ottaa niin paljon vettä Michiga-
:;nin järvestä vicmärilaitok.sensa ; käyttöön;: että : sen •• johdosta •Suurien
•Sisäjärvicu: pinta laskisi noin neljännesosatuumalla;..C
piireissä väitetään; että järvien pinnan laskeminen tälläkin määräll.H
>suuresti vahingoittaisi -lai\aus-Ja^^^v
ncnvaliokunnarsa kestänee pitemmän:;ajan;:jotcn eanadalaiset ovat:;
vielä toiveissa;:että sen lopullinen hyväksyminen.ei tule. toteutumaan.
' , Ottawa. — Pääministeri Diefenbaker ilmoitti tänään, että liilto-
'hallitus on tänä 'talvena valmis' antamaan^ kunnille vja; maakunnille
'apua talviaputöiden järjestämi8ek.si samoilla ehdoilla' kuin viime
'^jvuonna.; Apua;luvataan.antaa-joulukuun l;p^
-vään. Viimevuotisen sopimuksen mukaan-liittohallitus maksoi 50
.prosenttiaija maakuntahallitus 25 prosenttia,;mutta vain työvoima-,
:<'^kuslannuksista^ niistä välttämättömistä. töisä;;joita'^ kunnat suorittavat :
f talven kuluessa., Kunnat itse joutuivat maksamaan 25 prosenttia työ-
/voimakuluista ja kaikki;töiden:;Kuorittami8en;:yhteydessä k
'koneiden aiheiitlamat menot jaUarvitiavista aineista.
musta-iafketaan
Pohjois-Ontariossa
Kirkland Lake. — Tähän men-ncsijä
on varmuudella todettu vii­den
>, henkilon.: .sairastune"en lavan-l
a u l i in tällä alueella..'Viiden muun
uskotaan .saaneen tartunnan j a viit:
taloista muuta henkilöä tutkitaan:
edelleen mahdolli.sen tartunnan; va­ralta.
Nämä iienkilöt olivat saaneet
taudin tartunnan heinäkuun 18 päi:
vänä 4.5 mailia täältä etelään si­jaitsevassa
rThornl()essa pidetyissä
häi.ssä.
: ; Morsian ja sulhanen, mr. ja;mrs,
Rheäl Chartrand ovat New Lis--
keardin:-sairaalassa, jossa sulhasen
todettiin'varmuudella ;;saaneen>la­vantaudin
tartunnan,
Timiskamingin piirin terveys­lautakunnan;
lääkäri tri E; vR,; Har­ris
sanoo, että taudin tartunta joh­tui
.hyvinkin mahdollisesti häi.s.sä
tarjotusta ruuasta, jota tarjottiin'
\noin 200 häävieraalle ja sukulai­selle..
' " ' .
Taiuanilaisten verot
nousivat 1.5-40 pros.
tulvien jälkeen
Taipci. -r^ Presidentti Chiang''
Kai-shek on määrännyt tämän
saarimaan asukkaat maksamaan:
^'väliaikaisesti'' li)—40 prosenttia
enemmän veroja täällä viime ai­koina
vallinneiden tulvien aiheut-<
tamien vahinkojen korjaamiseksi::
Jotkut näistä ylimääräisistä. ve­roista
määrättiin neljäksi kuukau­deksi,
toiset kymmeneksi kuu­kaudeksi.
Virkailijat odottavat)
että; täten kerätään Jo-entuudes­taan
verojen ; ylikuormittamalla :
väestöltä $1.'>,000,000 lisää veroa. ,
Dominikan Tasa­vallan
propagandaa
Washington. — Liittovaltion va­lani
le.soikeude.s.sa syytettiin täällä
tiistaina, että kolme Mutual Broad-casting
Systemin entistä virkaili­jaa
oli ottanut vastaan $750.000 Do­minikaaniselle
Ta,savallalle tai sen
hallitsijoille edullisen propagandan
radioimiseksi.
Kysymyksessä olevat kolme hen­kilöä
olivat mainitun radipverkos-ton
virkailijoita noin helmikuun 6
päivänä, jolloin heidän väitetään
oltaneen rahan vastaan. He kaikki
kuitenkin erosivat toimistaan myör
hemniin. Mutual-radioverkosto on
sitten, sen ajan siirtynyt kahdesti­k
i n toisiin käsiin ja ollut konkurs-sill.
Ui.ssai ; . ;
Prokuraattori William P. Rogers
ilmoitti tiistaina, että ko. miehiä
syytetään ulkomaan asiamiehinä re-kistcröimi.
sen laiminlyönnistä ,ja
Mutual-verkoslon , ulkomaalaisena
jigenttina rekisteröimisen omaha-liii.
sosta laiminlyönnistä.
, Yksi näistä kolmesta miehestä on
kansainvälisesti tunnettu finanssi-mies
Alexander L. Guterma, joka
töinvi .MutiiaNradioverkoston presi­denttinä:
Hän on joutunut tekemit-siinhallituk.
sen.--kanssa .muidenkin
kysymyksien johdosJla.
Toiset ovat Hai Roach, jojca oli
Miilualin johtokunnan puheenjoh­taja,
ja Garland L, Gulpepper, joka
hiiolehli Mutualin
toiminnasta.
Johanneshurg. — Mielenosoituk­set
afrikkalaisen väestön toimesta
ovat jatkuneet Natalin eteläosissa
viime kesäkuusta lähtien. Tähän
mennessä on sakotettu yli 7,000 ih­mistä
mielenosoituksien johdosta.
50 on vangittu ja 1,000 odottaa oi­keudenkäyntiä,
joten voidaan olet­taa,
että huomattava määrä halli­tuksen
politiikan vastustajia on ol­lut
mukana mielenosoituksissa.
Täällä ollaan sitä mieltä, että
hallituksen erottelupolitiikan li­säksi
tilahnettä on ärsyttänyt köy­hyys
ja työttöinyys.
Charlottetovvn, Prince Eduard
Island. — Konservatiivien -vaali­voitto
Prince Edward Islandin maa­kunnan
lainla.Htijakunnan vaaleissa
tiistaina lopetti 24 vuotta kestäneen
liberaalien, valtakauden ja jätti
Nevvfoundlandin ainoaksi Canadan
maakunnaksi, jossa liberaalit ovat
hallituksessa.
E i l e n aamuun mennessä saapu­neissa
tiedoisa kerrotaan, että kon­servatiivit
saivat tällä kertaa 22
edustajapaikkaa ja liberaalit 7 yh­den
edustajapaikan kohtalon olles­sa
yielä silloin epävarma.
Vaikka pääministeri Mathesonin
johtamat liberaalit eivät päässeet­kään
hallitukseen tällä kertaa, niin.
jo aikaisin kerrottiin itse Mathe'son-in
valitsemisesta lainlaatijakuntaan.
Pian .äänten laskemisen aloitta-fnisen,
jälkeen ilmoitettiin, että
konservatiivien johtaja, 71 vuoden
ikäinen Walter R. Shaw oli tullut
valituksi. Hänet valittiin konserva­tiivien
johtajaksi v. 1957.
Sää äänestyspäivänä oli kostea,
mutta siitä huolimatta äänestäjät
käyttivät äänioikeuttaan suurin
joukoin.
Lainlaatijakunnan vaalit olivat
jäi-jestyksessä 24. sitten saarimaa­kunnan
liittymisfti liittovaltioon v.
1873.
Äänioikeutettuja oli arviolta 50,-
000 ja heillä oli vara valita vain
konservatiivien ja liberaalien vä­lillä.
Mitkään muut puolueet eivät
asettaneet ehdokkaita ja kaikki eh­dokkaiksi
asettuneet olivat miehiä.
Kumpikin puolue asetti 30 ehdo­kasta
15:sta kaksiedustajapaikkal-sessa
vaalipiirissä.
Edellisissä lainlaatijakunnan vaa­leissa
V. 1955 liberaalit saivat 27
edustajapaikkaa ja konservatiivit 3,
Lainlaatijakunnan hajoittamisen
aikana liberaleiUa oli 26 edustaja­paikka,
sillä he olivat menettäneet
yhden v. 1957 pidetyissä täytevaa-
Ieis,sa.
Til anne Cl OI ikeink aan
paha sanoi Hrushtshev
Moskova. — Pääministeri Ni­kita
Hrushtshev sanoo, että ny­kyinen
yleismaailmallinen tilan­ne
"ei ole oikeinkaan paha, se
on vieläpä hyväkin."
Kommunistisen puolueen äänen­kannattajassa
Pravdassa julkaistiin
viikon alussa hänen puheensa, jon­ka
hän piti viikonlopulla kollektii-vifarmarien;
kokouksessa Veshens-kajan
kylässä noin 600 mailia ete­lään
Moskovasta.
Hrushtshev sanoi menevänsä Yh­dysvaltoihin
"hyvin tarkoituksin"
j a haluin antaa panok.sensa. kan­sainvälisen
jännittyneisyyden hel-pottaniLseksi.
"Olemme päättäneet ottaa sellai'
sia askeleita, jotka sulattavat kyl­män
sodah jään", sanoi hän "Toi-voisjmme,
e t t ä Yhdysvaltain, halli­tukseen
vaikuttaisivat samanlaiset
vaikuttimet.
"On - selvääkin jokaiselle ajatte^
levälle ihmiselle, että Neuvostoliir
ton ja Yhdysvaltain välisten sub-,
teiden parantaminen hyödyttäisi, ei
vain; Neuvostoliiton j a Yhdysvaltain
kansoja; .va^im; koko maailman kan-
.soja."
Viitaten jiykyiseen maailmanti­lanteeseen
tämä neuvostoliittolai­nen
johtaja sanoi, että päätellen
pääasiallisimmasta merkistä —
maailman rauhan säilyttämisestä —
"ei se ole oikeinkaan paha. se on
vieläpä hyväkin."
Hän sanoi, että Länsi-Saksan
kansleri Konrad Adenauerilta saa­mansa
kirje, joka oli lähetetty hä­nelle
vastauksena hänen aikaisem­paan
kirjeeseensä saksojen välisis­tä
suhteista, antoi ensilukeiniselta
myönteinen vaikutuksen."
Adenauerin kirje, joka julkais­tiin
Pravdassa tällä viikolla, "on
sävyltään enemmän pidättyväinen
ja tässä suhteessa suuresti erilai­nen
kuin aikaisemmat Saksan Liit­totasavallan
(Länsi-Saksan) halli­tuksen
asiakirjat", sanoi Hrush­tshev.
Hän lisäsi, että hän haluaisi jot­ta
Länsi-Saksa selostaisi tarkemmin
••ehdotuksiaan sellaisista tärkeistä
kysymyksistä kuin aseistariisumi­nen,
sodan j ä t t e i d e n hävittäminen
ja yhteistoiminnan kehittäminen
maittemme välillä;"
Neuvostoliitto ei aloita ydinasekokei-luja
jos muut maat kieltäyt3rvät
Moskova. — NcuvostoIliliUun
ministerineuvosto päätti, neuvos­toliittolaisten:
lehtien kertoman
mukaan^ viime viikon lopulla, ct-
; tä se., ei aloita ydinasckokeiliija,
uudelleen jos länsimaat kieltäy­tyvät
tekemästä samoin. . . :
Äskettäin - länsimaat ilmoittivat^
että ncrjatkavat kahdella kuukau-
;dclla eli tämän vuoden-^loppuun
y.dinasekokeiluista . kieltäylymis-tään.
Samalla ei kuitenkaan
annettu mitään vakuuttcita siitä
etteikö ne al.oifa niitä uudelleen
ensi vuonna.
Ministerineuvosto 'ilmoitti ..sar
nialla, e'tä se. tulee jatkamaan
työskentelyään ;kaikkienydinaseT:
kokciljeif^ lopettamiseksi; ;pitäen-
_lätä tärkeänä askeleena ikoliti^
ydinascistaniiskilpailun lopetta­miseksi
ja mii Joonien - ihmisten
ter\^yttä uhkaavan A-äaran pois­tamiseksi.
Vähittäiskauppiaiden yhdistys lahjamerkkejä vastaan
Toronto. — Ontarion hallitus
tulee- pyytämään liittohallitusta
i tekemään Ciinadan;rikoslakiin sei-laisia
muutoksia jotka prokuraal
torinvirastii voisi katsoa larpeel-li,
seksi suurien ruokaUivarakaup
pojen jakamien lahjainerkkion
laillisuuden tai laittomuuden tai'
i kcmmin määrillelemisoklii''
Maakuntahallitus teki päälök-
.sensä. tällä viikolla .sen jälkeen
kun suuremmat ruokatavaraketju-liikkeet
olivat alkaneet jakaa näi­tä
lahjamerkkejä, joilla ostaja voi
saada itselleen erilaisia lahjoja
kun - hän on niitä k(M'ännyt suu­remman
määrän. NäidcMi lahja'
merkkien liikkeelle laskeminen on
oleellisesti aloittanut eräänlaisen
hintasodan, josta esimrkiksi jäi-leenmyyntiliikkeiden.;
yhdistys on:
valittanut.
Suuremmat ketjuliikkcet ovat
jirvioincet, etä jos no voivat tätä
.keinoa hyväkseen käyttäen kohot.;
taa Hikevaihloaan-17, prosentilla,
. n i i n siitä saatu voitto korvaisi
.sen mitä ne joutuvat maksamaan
näi.'>lä merkeistä ja niillä .saata­vista
"lahjoista".
Pienemmät liikkeet valittavat
nyi, etlä näiden lahjamerkkienja-v~
• kaminen merkitsee niille MiikC'
vaihdon vähentymistä ja entistii
tiukempaa' a.semaa liikevaihdon
\
; siirtyessä yhä harvetnpiin käsiin.
Tämän lisäksi on jälleenmyyn,
tiliikkeiden yhdistys (Retail Mer
chants Association väittänyt, et­tä
nämä suurliikkeet eivät ota
imissään tapauksessa näitä lahja'
merkke j ä h ä v i ö k s e e i i , ^ v a a n 1 isää \
vät niistä koituvat kustannuk.set
tavaroiden hintoihin,
••Rikoslaissa, sanotaan, että kaup'
pia.s 'tai hänen palkkalai.sen.sa on
;-syyllislyn.yt rikoslain, rikkomiseen
jos häir jaka;\ "kauppamerkkejä",
j o l l a sanalla lahjauicrkeislä pu­hutaan
rikoslai.ssa. ,'
Pitkähkössä määrilelmä.ssä näi-s-lä
"kauppamorkeisiä" .selostetaan
laissa pidettävän niitä merkkejä
^jojlla ostaja voi saada ostopalau-tuksen
tai tavaraa halvemmalla,
jonka ostopalauluksen. tai haiven'
nuksen saa (a) joltain muulta
henkilöltä paitsi tavaran myyjäl­tä,
(b) rahana tai tavarana, joka
ei ole kauppiaan omaisuutta, ja
(c) muualta kuin sieltä, mistä ta­varat
oli ostettu.
Rikoslaissa myös määritellään.
e t t ä lahja- tai kauppam»,M-kissä tu­lee
olla selvästi merkittynä mistä
SO on ostajalle annettu, sen arvo
j a että sevoidaan.vaeltaa lahjaksi;
millä hetkellä tahansa.
Retail Merchants .\ssociationin
niokafavarajaoston johtaja F. A.
Rands sähoi: '•Jos lakia rikotaan,
niin prokuraattorin .velvollisuus
on estää sellainen. Lnkiasiantun-tijat
ovat sanoneet meille, että
nämä merkit ovat laittomia ja ta­lomme
jatkamaan yrityksiämmo
;, saada ncpoistetuksivkäytännöstä:"
Hän sanoi, että hän oli lähettä­nyt
oikeusministeri" Fultonillo
sähkeen kohoittaen' häntä pikai-
;•'Slin^toiInenpitcisiin pienten.: l i ik
miesten etujen mukaisesti. "Huo­limaita
siitä mitä suurliikkeiden
omistajk sanovat, kauppamerkit
paljon maksaville hihjoineen l i ­säävät
kiiluttajain ruoasta mak-
.sain;ia hinta:)", sanoi mr, Rands.