Vapaus, September 1, 1928

              kaikkien maiden proletaariin
liittykää yhteen!" -^-Marx
No. 189 — 1928 Federated Pressin jäsen Member The Federated Press
VaDankuinousUeen taltta
plidittavana Hoskovassa
Kommunistisen Internationalen kongressi kiin­nittänyt
huomiota Intian kysymykseen
Kuusmen pitänyt huomattavan puheen
X n Vuosik. — VoL XD
Konekiväärejä ja kivää-rejä
varastettu
ARVELLAAN RIKOLLISJOUK­KOJEN
TYÖKSI
MOSKOVA, — Kominternin kuu­dennessa
kongressissa on laajalti poh­dittu
sirtomaakysymystä ja kommunis­tisten
puolueiden toiminnasta siirto­maissa.
Kongressin 37:ssä istunnossa,
mikä pidettiin elok. 18 pnä, puhui
englantilainen Murphy, asettuen siinä
vastustamaan Bennettin käsitystä
siirtomaiden indutrialisoitumlsesta
Hän selitti, että jos Bennett olisi oir
keassa, johtaisi se Johtoi)äätökseen,
että mikään vallankumouksellinen
perspektivl ei olisi mahdollihen Inti­assa
ennen industrialisoitumista. Pää­tekijä
sirtCHnaavallankumouksessa on
imperialististen ristiriitojen kärjisty­minen,
eikä Industrialisoltuminen. Eng­lanti
on aina, sotavuosia lukuunotta­matta,
toiminut Intian teollisen kehi­tyksen
ehkäisemiseksi. Toisen kong­ressin
päätösten mukaisesti on r a ­kennettava
voimakkaita kommunisti­puolueita
siirtomaissa.
Köyhälistön valloitettava Johtava osa
porvarisdemokraattlsissa vallan­kumouksissa
Losovsky selitti, että sUtä lähtien,
kun hyväksyttiin Leninin päätöslausel­ma
toisessa kongressissa, on ilmaantu­nut
uusi tekijä: proletariaatin esiin­tyminen
itsenäisenä voimana useissa
sUrtomaissa. Tämä liittyy vissiin teol­liseen
kehitykseen, mutta olisi väärin
hyväksyä sen perusteella siirtomaiden
industrialisditumisen teoria. Jotkut to­verit
taasen väärin pelkäävät, että
tunnus porvarlsdemokraattisista val­lankumouksista
vähentäisi proletari­aatin
ja kommunistipuolueiden näyt-telemää
osaa. Leninismi vaatii, että
proletariaatin tulee esittää johtava
osa pprvarisdemokraattisissa vallanku­mouksissa.
Tämä sekä työväen ja talonpoikain
diktatuuri-tunnuksen luonne on teh­tävä
selvemmäksi teeseissä. Silrtomaa-
I^orvaristoa voidaan tosin tilapäisesti
tiikea, mutta on poliittisesti väärin
sanoa teeseissä, että Intian proletari­aatin
tehtävä on muodostaa itsenäinen
vallankimaouksellinen työväenliike, ja
puhdistaa vallankumoukselliset jär­jestöt:
svarajistelsta. Losovsky myös
väitti, että teesit eivät sisällä mitään
siirtomaiden refonnlsuusta.
Kiinan kommnnlstipaolneen erehdykset
Neumann huomautti, että Leninin
opetukset kapitalistisen kehityskauden
välttämisestä siirtomaissa olisi pai­nostettava.
Intian köyhälistö ei saa
tilapäisestlkään Uittyä kansalliseen
porvaristoon sentähden, että svarajis-tit
tulevat pettämään taistelun ensi-mäisen
tilaisuuden sattuessa.
Kiinan kommunistipuolueen vanha
johto, hän selitti, el ole ainoastaan
tehnyt opportunistisia virheitä, vaan
osittainen imperialismin sivutuote, osit­tain
tuotannon kehityksen sivutuote.
Imperialismi kuitenkin ehkäisee siir­tomaiden
tuottavien voimien suurem­paa
kehittymistä;
Kuusinen huomautti Bennettin lau­sunnon
johdosta, jonka mukaan kysy­mys
ei ole siirtomaiden kohoamisesta
siirtomaa-asteesta, vaan Imperialismin
kontrollin alaisesta Industrialisoitumi-sesta,
että se on sama asia. vaan eri
muodossa.
Teesien hyväksyminen tai hylkäämi­nen
riippuu siitä, miten ratkaistaan
k3^ym3^: hidastaako vai edistääkö i m ­perialismi
siirtomaiden teollisuuden
kehitystä?
Marxilainen analyysi siirtomaiden
riistosta
Kapitalismin kehitystä koskevan
marxilaisen selityksen mukaan, on
siirtomaiden riistäminen jakanut maa­ilman
kahteen osaan, maataloudelli­seen
ja teolliseen. Pinanssikapitalis-mln
johtama pääomain vienti on luon­nollisesti
aiheuttanut jonkinlaisia muu­toksia.
Pääoman vienti siirtomaihin
ei kuitenkaan edistä niiden industria-
.lisatsionia, vaan on imperialistisen
paisimiisen ase taloudellisen vallan
keskittämiselcsl ja raaka-ainelähtei-den
riistämiseksi.
"Pääomain vientiä seiu-aa vissi teol­linen
kehitys, esim. rautateiden raken­tamista
ja kaivosten riistämistä, mut­ta
ei industrialisatsionia. Brittiläi­nen
imperialismi haluaa Intiaa mark­kinaksi
teollisuustuotteilleen sekä riip­puvaiseksi
maatalousmaaksi."
Kuusinen vielä lisäsi, että Lominad-se,
Heller, Bennett, Rothstein y.m.
toverit ovat tehneet vakavan oikeisto­laisen
virheen tuodessaan esille vää­rän
sllrtomaakehltysteorlan. Esim.
Intialla ei ole mitään kansallista teol­lisuutta
ja ilman sitä el ole mahdolli-sutiksia
iridustrialisatslonille.
Siirtomaaporvaristo ei pysty loogil-lisesti
edustamaan omia luokkaetii-jaan,
se päinvastoin liittyy entistä e-nemmän
imperialismiin proletariaattia
ja agraarivallankumousta vastaan.
Beimettln huomautusten johdosta, se­litti
K., että 'teeseissä el sanota, että
työläisten on tuettava svarajlsteja.
Svarajistit eivät itseasiassa ole pelk­kiä
vastavallankumouksellisia vaan
epävöiviä porvarillisia opportuniste­ja.
Niitä vastaan on taisteltava, mutta
samalla käytettävä hyväksi niiden ja
imperialismin väliset vastakohtaisuu­det.
Leninin teesit siirtomaista
Puhuja mainitsi, ettei Leninin siir-tomaateeselssä
toisessa maailman
kongressissa selitetä, että brittiläisen
TORONTO, nok. 3L — Var­kaat
olivat tiistaiyönä tonkenta-neei
Lon; Branchfn ampumara­dalla
sijaimieeseen Canadan so-talaftoksen
ampomatarvevarastoon
ia vieneet matkassaan kaksi kone­kivääriä,
ja fandUvasti joitakin ta­vallisia
sotilasUvääreitäkhi, sOä
hnomattavan TnSSt-an ampoma-tarpeita.
Kim varkaus hnomattlln. tiedot­tivat
sotilasvintnoamiset siitä heti
poliisille, joka «i i&lästänjrt adaa
jolkisaateen. Tällä hetkellä on
jokainen poliisiviranomainen maa-konnassa
silmä kovana, etsien var­kaita,
joita luullaan ifkoUisjoiik-kneeksi,
jotka valmlstantnvat
pankUryöväyiEsiln,
Varkaista hralläan saadun sor-menjälkiknvat.
Suuri kutomotyö-
COOLIDGE TULEE LUITLTAVASTl
ESITTÄMÄÄN JATTILAISSUUNNI-TELMAN
SOTALAIVOJEN RAKEN­TAMISEKSI'
WASHnjGTON, elok. 31 — Täällä
jeta
TYÖLÄISET TULEVAT MAHDOLLI­SESTI
^ALitAMAAN TAISTELUN
LAKKOVAPAUDEN PUOLUSTAMI­SEKSI
LILLE, Ranska, elok. 30. '— Vaa^
tien nykyisten lakko-oikeutta kieltä­vien
säädösten lakkauttamista on Poh-
Jols-Ranskan vasemmistolainen ku-tomotyölälsten
unip uhannut tehtaan­omistajia
laajalla työseisauksella; Joka
pysäyttäisi koko kutomoteollisuuden.
Uhkavaatimuksen muotoon laadituis­sa
vaatimuksissa on mjn. vaatimus
naistyöntekijäin palkkojen korottami­sesta.
Siinä seUtetään, että ellei työ­läisten
vaatimuksia hyväksytä täydel­lisesti
syysk. 2 päivään mennes», uh­kaa
unio kutsua yleislakon.
Ranskan kutomotyöläiset ovat saa­neet
tietää, että samanlainen levotto­muus
vallitsee Saksan kutomoteolll-suuskeskukslssa.
Ja lakon puhkeami­nen
on hyvin luultavaa ala-Reinin a-lueella
sekä Durenissa syksyn kulues­sa.
Ranskassa alkava - lakko tulisi heti
koskemaan Lillen, Valenciennesln ja
Roubaixin kaupunkeja.
vastavallankumouksellisia virheitä e- imperialismin onnistuisi estää teoUi-sim.
silloin, k im se kehoittl estää ta- j suuden kehityksen siirtomatssa, vaan
lonpoikaistoa menemästä "liiallisuuk­siin',
Page Ainot, Englannista, vältti, et­tei
englantilainen delegatsionl ole
kpskaan edustanut Industriallscitu-misteoriaa.
Hän sanoi, että' Intian
teollisuus ei ole vallitsemassa, vaan
että se kasvaa. Teesien olisi pitänyt
osoittaa, että pääom5en vienti on
omiaan lisäämään teollisuuden kehi­tystä
siirtomaissa. Pääomain vientiin
normaalimuoto on sijoittaminen val-tiolalnolhln.
joka avustaa Intian teoi-lisuutta,
erikoisesti teräksen tuotan­toa.
Dutt huomautti, että brittiläinen,
imperialismi vississä määrässä pyrki?
elikäisemään Intian teollisuuden kas­vua,
koettaen pitää sitä kontrollinsa
alla. Intian porvaristo on pettänyt
kansallisen vallankMouksen, mutta
sDti on risthiid^ssa brittiläisen impe­rialismin
kanssa. Intian porvariston
vastavallankumouksellisen luonteen
tunnustaminen el saa estää meitä
käyttämästä sitä joiikkovallankumoiik-sen
kehittämisessä, lopetti Dutt.
Kaasinen käsitellyt teesien arvostelaa
Kongressin 40:ssä istimnossa kasit-teli
Kuusinen kohta kohdalta .siirto-maakysymystä
koskevien, Buharinin
teesien arvostelua, keskittäen huomau­tuksensa
erikoisesti brittiläisen dele-gatsionin
esittämään arvosteluun-
Teesien pääajatus, selitti Ku'isinea,
on proletariaatin esittämä itsenäinen
osa siirtomaiden vallankumousliikkees­sä.
Teesit asettavat siirtomaiden kom­munistipuolueiden
päätehtäväksi pro­letariaatin
itsenäisen poliittisen am­matillisen
järjestäytymsen-
Puhuja selitti, että teeseissä omak­sutaan
käsitys, että imperialismi pyr­kii
holhoamaan teollisuuden kehitystä
siirtomaissa, sillä kapitalistinen riisto
siirtomaissa ei ole ainoastaan ros-vousta.
vaan myöskin sellaista kapi­talistista
riistoa, mikä on mahdotonta
ilman vissiä tuotannon kehitystä.
Siirtomaiden kansallinen pääoma on
sunnaantunut
[sessa
YKSI VAIKEASTI LOUKKAANTU­NUT
päinvastoin, että kehitys tulee edisty­mään
ja valmistamaan maaperää
brittiläisen imperialismin/ ja kansalli­sen
porvariston väliselle taistelulle.
Lenin ehdotti että meidän on kiihdy­tettävä
sellaisia vastakohtia ja sovi­tettava
siihen agitatsioninmie.
Kuusinen käsitteli vielä toista tee­sejä
vastustavaa ryhmää johon kuu­luvat
Losovsky, Schueller, Lominadse
ja Neumann. "Tämä ryhmä kieltää
dekolonisatsioniteorian, mutta väittää,
että on väärin puhua porvarisdemo-lo-
aattisen vallankumouksen kahdesta,
asteesta. Me näemme kuitenkin en-simäisen
asteen Intiassa ja- toisen as­teen
Kiinassa. On'saatava aikaan
selvyys kansallisen porvariston luon-j Kaksi ruumista silpoontui muodotto-teesta,
koska sillä on vaikutusvaltaa [maksi, niin, että niitä on perin vaikea
joukkoihin. Meidän tehtävämme on tuntea.
THREE RIVERS, Que., elök. 3L —
Shawlngan tunnelirakennukseUa ta­pahtuneessa
dynamilttiräjähdyksessä
on siUTnaantunut kaksi puolalaista
työläistä ja kolmas loukkaantimut
erittäin vaikeasti. Ilmoitetaan tänne
saapuneessa tiedonannossa.
Yksi kuolleista ilmotetaan tunnetun
John Posseck'lksl, Jonka osote on tun­tematon.
Toista kuollutta, samoin­kuin
loukkaantunuttakaan työläistä ei
ole vielä nimellisesti tunnettu.
Räjähdyksen voima heitti' miehet
ilmaan, noin 50 jalan korkeuteen.
voittaa nämä joukot vallankimioukseii
puoleUe." '
"Teesien asettamat • päätehtävät on
kommunistipuolueiden vahvistaminen
ynnä joukkojen valloittaminen poia
kansallisreformistisesta johdosta, sekä
taistelu imperialismia ja sen apureita,
erikoisesti sos. demokratiaa vastas-i.
Proletariaatti tulee yhdessä siirtomaa-liittolaistensa
ja sorretun talonpoikais-ton
kanssa, voittamaan imperialis­min."
Metsänhakkuuoikeuk-sia
on myyty
TORONTO, syysk. 1. — poupore
Lumber Co. on saanut hakkuuoikeuden
— paperipuita lukuunottamatta —
Neville Ja Chester townshipeissa s i ­jaitseviin
metsiin. Joissa ilmotetaan
olevan hakattavaa puutavaraa n. 22
miljoonaa Jalkaa.
Tavallisten verojen lisäksi on mak­settava
valko- Ja punapetäjisfö osto-rahana
10 dollaria ja jackpetäjistä
6.50 dollaria tuhannelta Jalalta,
Yhtiöllä on saha Gogamassa, jossa
sahataan ratapölkkyjä C2JR:Jle.
Työssä on noin 150 miestä vuoden
läpeensä ja talvisin noin 500. ^.
on esitetty arveluja suuresta laivas-torakennusiynnlstyksestä,
initä mah­dollisesti
tulee ajettavaksi' kongressin
4äpL "Rauhan"-puheistaan Ja muusta
diplomaattisesta leuhklmisesta kuulu
Amerikan Imperialismin ylipappi, pre­sidentti
Coolidge kuulemma vakavasti
ajattelee sellaisen esityksen tekemistä,
että hänen Jo aikaisemmin runnaa-mansa
laivastorakennussuuxmltelma to­teutettaisiin
k f ^ laajuudessaan, toi­sin
sanoen, että Yhdysvallat rakentai­si
71 taistelulaivaa 15 asemesta, mitkä
edustajakamari oq hyväksynyt, Ja
Joka laki odottaa senaatin toimenpi­dettä.
"
Laivaston Johtaja, amiraali Hughes,
on huomauttanut;, että suurempaan
laivasto-ohjelmaan sisältyvä . uhka
auttaisi Yhdysvaltoja tinkimään mah­dollisesti
pidettävissä aselstarllsumls-neuvottelulssa.
Tämä kanta on esi­tetty
Coolidgelle.. Joka on jo aikai­semmin
asettimut sille kannalle, ettei
Kelloggin sodankleltosoplmus saa vai­kuttaa
"maanpuolustul^n".
Otaksutaan, että tämä imperialisti­nen
laivaston llsäämisohjelma esite­tään
pikaisesti senkin takia, että sen
lävitse ajaminen saattaisi kohdata
laivaston vastustajain taholta enem­män
vastarintaa sen Jälkeen, kun Köl-loggln
sopimus on tullut ratifioiduksi.
Kansainliitto sannnittelee nutta "aseis-tariismnis^-
nenvottelna
• Geneve, elok. 30. — Kansainllittopll-relssä
on levitetty sellainen tieto, että
kansainliiton neuvosto Kellojggin sopi­muksen
sekä Ranskan Ja Englannin
laivastpsoplmuksen Johdosta tulisi mar­raskuuksi
kutsumaan yleisen aselstarii-sumiskonferenssin.
Kelloggi]i..sQpima';
ön kuulemma suuresti yksinkertais-tuttanut
turvallisuuskysymystä.
Tieto siitä, että olisi yhtään pa­rempia
mahdollisuuksia edistää pysy­väistä
rauhaa Ja aseistariisumista,
näyttää kuitenkin sangen epäilyttäväl­tä
koskapa Neuvostoliitto. Joka teki
ehdotuksen yleisestä aseistariisumises­ta,
on kutsunut edustajansa pois val­mistavista
neuvotteluista sentakia, et­tä
kansainliitto el oUut kyennyt teke­mään
mitään asian hyväksi, päinvas­toin
ön se tuloksettomilla Ja muodolli­silla
neuvotteluilla herättänyt vain
harhaanjohtavia turhia toiveita suuren
yleisön keskuudessa.
, Englannin vasallivaltion. Suomen,
ulkoministeri Procope tulee toimi­maan
kohdakkoin kokoontuvan kan^
sainliiton neuvoston kokouksen pu­heenjohtajana.
Hän on ilmoittanut
että Suomi on vahnls heti yhtymään
Kelloggin sopimukseen, kun vain tar­joutuu
tilaisuus.
Kaivostyöläis-elonkor-jaajat
lähtevät Moose
JaVsta jalkamat-kalle
Montrealiin
MOOSE JAW, Sask.. elok. 3L —
Tyytymättöminä ankaraan työhön,
pitkiin työiölviin. knrjlin oloihin
ja ennen fcatkf^^a haoncrfhin palk­koihin
sekä heitä kohdanneeseen
petokseen, on täältä lähtenyt vta-hain
eilen aamnlla 21 äskettäin
maahan tnoteitoa brlttiUUstä kai-vos^
öläis-elonkorjaajaa jalkapati­kassa
matkalle Montrealia kohden.
He ilmottivat marssivansa Jalkasin
niin pitkälle kuin mahdollista
minkä jälkeen Canadan halUtos
saa haolehtia heidän kyydistään
lopnn matkaa.
Nämä Paisleystä. Skotlannista
kotoisin olevat miehet lähtivät
matkaan laolaen kansanomaisia
sävellyksiä "Pitkä on matka TIp-perary*
n" ja "ShDW me the \ray
to go home."
uin sata-in
veUieflyt uuden
Vaikka Japani suostuu neuvottelemaan Kiinan
kanssa sopimusten uudistamisesta, juonit-nittelee
se samalla uusien selkkausten
synnyttämiseksi
Polij.-Ontarion
met^
on laa jenemassa
SILLA TALVIKATKASUKAUSI ON
ALKAMASSA NAINX AIKOINA
LAAJEMMALLA ALUEELLA
deHeen lakossa
KOKO LHKENNE ANVERPENIN
SUURESSA SATAMASSA SEISA­UKSISSA
— TYÖLÄISET VAATI­VAT
PAREMPAA PALKKAA
ANTVERPEN, Belgia, elok. 29. —
Eräissä hiililaivoissa työskentelevät
satamatyöläiset menivät eilen lakkoon.
Työselkkaus johtui siltä, että työnos-tajat
eivät hyväksyneet työläisten vaa­timuksia
saada heti palkankoroltusta.
Uutiset lakosta levisi kulovalkean t a ­voin
ympäri satamaa Ja pian oli suu­ria
ryhmiä satamatyöläisiä kokoontu­nut
piskuisten lakonrikkurlsakklen
ympärille. Tähän mennessä ei poliisi
ole ryhtynyt mihinkään provokatori­seen
toimintaan, mutta., pelätään sen
koska tahansa sekaantuvan taistelun
kulkuun Havren viranomaisten näyt­tämän
eslmerkih kannustamina. ''
Lakko seurasi vain muutaman kuu­kauden
kuluttua siitä, kun mainitussa
satamassa oli yleislakko. Joka siUp.'n
aiheutui siitä, että Punaisen Tähden
linjan virkailijat eivät suostuneet mies­ten
vaatimuksiin. Äskettäin ilmoitet­tiin,
että edellinen selkkaus oli saatu
sovItetuksL
(Lakkokomitean tiedotus)
SOUTH PORCUPINE. Ont., elok. 30.
— Tähän aamuun mennessä' el työn­antajain
taholta ole tehty lakkokoml-tealle
mitään ehdotuksia lakon sovit­tamiseksi,
joten lakko Jatkuu edel­leen
ja näyttää siltä kuin se tulisi
läheisessä tulevaisuudessa ulottumaan
laajemmille alueille kautta pohjois-
Ontarlon. Lähipäivinä tullaan talvl-katkasu
alottamaan todennäköisesti
useammilla eri seuduilla Ja South
Porcuplnen ympätistössäkln pitäisi
työt alotettamaan muutamilla käm­pillä.
Joissa tullaan katkasei^aan
"rof f la" (kuorimattomia kuiisla) pa­peripuita.
Lakkokomitealla el ole tiedossa tul­laanko
niillä maksamaan Canadan
puutavaratyölälsten teollisuusliiton hy­väksymät
alimmat palkkavaatimukset,
Joiden puolesta lakkolaiset taistelevat.
Jos sitä ei tehdä, niin Julistetaan
kämpät lakkptUaan.
Taistelussamme emme tule perään­tymään
ennenkuin meille tnaksetaan
vaatimamme palkat. Meillä el ole
muuta menetettävää kuin kurjat työ­maamme
Ja vaikkapa taistelunsa, hä-
Siirtolaisiflis on ylä
vaan lisääntpiässä
Pienet kapltalisUvaltiot valmiit alle­kirjoittamaan
sopimuksen .
Useat Etelä-Amerikan valtioista
ovat Ilmoittaneet, että tulevat yh­tymään
Kelloggin sopimukseen. Sel­laisia
tietoja on saapunut Argentinas-ta,
Perusta, Colombiasta, Boliviasta
Ja Kuhasta.
Balkanin valtioista on Jugoslavia
ensimäisenä kiiruhtanut allekirjoit­tamaan
sopimuksen. Bulgaria on
myöskin ilnooittanut kannattavansa
sopimusta.
Neuvostoliitto snhtaatan epäilyksellä
sopimukseen
MOSKOVA, elok. 30. — Porvarillis­ten
uutistoimistojen tietojen mukaan,
on Neuvostoliitto nähtävästi tyyty­väinen
siihen nopeuteen. Jolla Rans­ka
esitti tarjouksetisa, että Neuvosto­liitto
yhtyisi Briand-Kelloggin sodan-kieltosopimukseen.
On selitetty, että
mahdolliset viivytykset vastauksen
OTTAWA, elok. 31. — Viime kuun
kuluessa tuli maahan 15,783 uutta
siirtolaista, verrattuna edellisen vuo-'
den heinäkuun 12,288 uuteen tulok­kaaseen
ja osottaen siis, noin 28 pro­sentin
lisäystä. VUme heinäkuussa
tulleista oli 4,287 brittiläisiä, 3,044 yh­dysvaltalaisia
ja loput 8,452 muista
maista.
yiälsimmekin, ei kurjuutemme siitä
ainakaan enää lisäänny. Siis päät
pystyyn Ja rivit kuntooni Jokaisen
lakkolaisen tulee olla vartiosotilaana
läkkotaistelun rintamalla! Täyttä­käämme
velvollisuutemme yhteisen
taistelumme voittamiseksi!
LAKKORINTAMAA YRITETÄÄN
HEIKENTÄÄ PROVOSOIMALLA
Viimeksi pidetyssä lakkolaisten ko­kouksessa
tuli selville, että eräät
henkilöt ovat yrittäneet proyoseerata
lakkorintamamme heikentämiseksi, las-
Huhtikuussa alkaneen virkavuoden
kuluessa on maahan tullut kaikkiaan
86,710 siirtolaista, verrattuna edellisen
vuoden vastaavan ajan 89,722 tulok­kaaseen
Ja osottaen sILs noin kolmen
prosentin suuruista. vähenemistä. Joka
tulee kuitenkin peitetyksi elokuun ku­luessa.
Mainitun vuosilcolmanneksen kulues­sa
maahan tuUeista oU 27.982 brlttllät-siä;
12,387 yhdysvaltalaisia; 722 belgia­laisia;
2,030 tansluilaisia; 911 hollanti­laisia;
1,439 suomalaisia; 342 ranska­laisia;
7.014 saksalaisia; 1,212 norjalai­sia;
1,767 ruotsalaisia; 258 sveitsiläi­siä;
Ja 30,648 muista maista. Joiden
asukkaat eivät ole niin halutulta kuin
mainittujen maiden.
Yhdysvalloista, varsinkin Michiganista
tulee mnsaammln koin ennen
Mainittujen neljän kuukauden kulu­essa
slihtyi Yhdysvalloista C;n kaikki-kemalla
liikkeelle kaikenlaatuisia ve­rukkeita
Ja typeryyksiä tulevan kat-kasukauden
palkoista. Sellaisille hen­kilöille
antoi lakkolaisten kokous Jyr­kän
paheksumisensa. Ellei siitä ole
apua, niin ryhdytään ankarampiin
toimenpiteisiin moisten provokaatto­rien
suhteen.
antamisessa voi aiheutua siitä, että
raivoaa
lapsihalvaustauti
KOULUTYÖN ALKAMINEN ON BEN
JOHDOSTA LYKÄTTY KAHDELLA
VIIKOLLA
aan 12,387 uutta asukasta edellisen
. „,. . , . ^ _ , ^.vuoden vastovan ajan 9,764 vastaan
hamtus haluaa perehtyä sopimustaL^äistä uusista asukkaista tulee Mlchl-
Viiksiniekka loukkaan­tunut
auton ajaessa
päälle
Ivar Antmien makaa Sa^toonin
sairaalassa
_ _ _ _ _ The Pas'ista lentonostiliikeime Cold
SASKATOON, Sask.. elok. 31. —j Lakelle, Jonka uuden postikonttonn
g;ristikunnan pisimistä viiksistään' nimekä tulee Kississing. mikä mer-
Winnipeg, syysk. L — Eilen avattiin
^ e t t u Ivar Autunen makaa tä-jMtsee Cree Intiaanien kielellä sanaa
kalaisessa sairaalassa pääluu murtu- "kylmä".
neena Ja solisluu katkenneena, seu- Lentoposti kulkee uudelle, alueelle
ranksena viime tiistaina täällä tapah-j kerran viikossa, saapuen KississingiIn
tuneesta onnettomuudesta, kun autol-; perjantaina ja palaten samana jäivä-la
ajettiin hänen päälleen. .nä The Pas'iin.
koskeviin asiakirjoihin Ja klrjevaih-toon.
Jotka sisältävät Englannin Ja
Ranskan yjn. valtioiden sopinmlcseen
liittymisehdot. Sopimusta koskevis­sa
Julkisissa arvosteluissa viitataan
siihen, että eräät allekirjoittajaval­tiot
halusivat vapaat kädet hyökä-täkseen
Neuvostoliittoar-vastaan, mut­ta
yleisen mielipiteen painxÄtulcsesta
olivat pakoitetut kutsumaan Mo^co-vaa
mukaan sopimusta -allekirjoitta­maan.
Neuvostohallituksen taholta
ei ole annettu mitään virallista 11-
ganin valtiosta enemmän kuin muil­ta
valtioista, ollen siirtolaisten. Ca-nadaan
lähettämisessä seuraavina Jär­jestyksessä
Nevr Yorkin, Washingtonln.
Massachtisettsin, Callfomian Ja Min­nesotan
vintiöt.
Cänadalafsla palaa kotiin rajan
eteläpuolelta
Heinäkuun - kuluessa pnJasi Cana-daan
kaikkiaan 3,934 aikanaan Yhdys­valtoihin
siirtolaisezza muuttanutta ca-
WINNIPEG, elok. 31. — Elokuuissu
kaupungissa Ja sen läheisessä ympä­ristössä
raivoamaan alkanut lapsihal­vaustauti
on vienyt 77 sairastimilscn
Johdosta yhteensä kymmenen uhria.
Kun tauti uhkaa edelleenkin, niin
ovat maakuxman Ja kaupungin tervey­denhoito
Ja kouluviranomaiset neu-voteUeet
tilanteen Johdosta Ja päättä­neet
sen Johdosta lykätä ensi tiistaina
alkavaksi määrätsoi koulutyön kah­della
viikolla eteenpäin.
Työttömyyskonferenssi
Winnipegissä
SHANGHAI, elok. 30. — Tilanne
Pohjois-Kilnassa on erittäin pa­haenteinen
Ja uhkaa tehdä tyhjäta?!
Kiittan kansallisen hallituksen yrityk­set
Kihuin "yhrlstämlseksl" ja>amaUt
syöstä maa uuteen sisällissotaan. Löy­tyy
paljon todistuksia sUtä. että «Ja­panin
vehkeUyt ovat viimeisten ta­pahtumain
takana.
SUtä lähtien; kun aktiiviset vlhoIU-suudet
lakkasivat kansallisten vallat­tua
Pekingin Ja Tlentslnta, on tässä
alueessa vallinnut seuraavanl^en t i ­lanne:
Lähellä Shanhaikwanla Kiinan
muurin sisäpuolella on neljä divisionaa
Mukdenln armeijasta, kenraali Jang-
Jutingin komennon alla. Joka monta
vuotta oli lahtarlkenraall Tsangtsoll-nin
esikuntapäällikkönä. Ja Jota p i ­detään
kykenevänä upseerina. Äsket­täin
koetti Japani turhaan saada Jän­gin
eroamaan. Ja hän myöskin kiel­täytyi
viemästä Joukkonsa ulkopuo-leUe
Kitaan muurin, eli pois Japani­laisten
Joukkojen lähettyviltä. Jotka
sijaitsevat Mukdenlssa Ja pitkin Ete­lä-
Mantshurian rautatietä.
Janghi joukot Ulttontnlvat kansallisiin
Jängin menettely oli tietenkin Muk­denln
hallituksen toivomusten mukai­nen,
sillä vlimekslmatalttu on kärsi­nyt
painostusta Japanin taholta, ja
oli pakoitettu perääntymään hankkeesi
taan sopia Nankingin hallituksen
kanssa. Jängin Joukkoja onkin pidetty
kansallisten liittolaisina.
Peräännyttyään Tientslnlstä kulli
kuuluisa Tsang Tsung Tsang armei­jansa
kanssa pitkin rautatietä Shan-halkwanla
kohti, pysähtyen Tongsha-nln
lähelle, missä armeija kaivautui
Juoksuhautoihin. Nämä Jouicot piU
olla Mukdenln hallituksen alaisia,
mutta kun mainittu hallitus äskettäin
käski Tsangin riisumaan Joukkonsa
aseista sekä perääntymään, kieltäytyi
hän sitä tekemästä.
•• Kun Tsangin armeija oli majoittu­nut
suoraan Mukdenln Ja Pekingin
väliselle rautatielle, tehden liikenteen
radalla mahdottomaksi sekä myöskin
Joukkojen lähettämisen Pohjois-Chih-lln
maakunnassa olevia kapln^llsla.
vastaan, oli välttämätöntä hajolttao,
nuo Joukot. Tsang kuitenkin pysyi
asemlssat^n, sillä Dalrenlsisa käytyään
oli hän saanut Japanilaisilta rohkai­sua
Ja avutilupauksla. Viime vukolla
oU Mukdenln hallitus alkanut palaut­taa,
pohjoisten Joukkojen peräytycs-sään
kuljettamaa rautateiden lUkku-vaa
kalustoa Joka kuului Keski- Ja
Pohjols-Kiinan rautateUle, mutta
Tsang el päästänyt tätä slvutse.
Talstelat alkoivat tiodelleen — Jap;r-nllaiset
kieltäneet Jangla hyök­käämästä
Tsangia vastaan
Kansallinen hallitus, Joka oli vetä­mässä
Joukkoja pois Pohjols-Kllnasta
Jangstejoen laaksoon, määräsi ne t a ­kaisin,
sekä 'hyökkäämään Tsangin
kimppuun. Jangjutlngln armeija myös­kin
avustaa kansallisia. Taistelut a l ­koivat
maanantaina lähellä Tsangsha-nla,
Ja niiden tulokset ovat tähän
mennessä epävarmoja.
Nankingin hallitus ilmoittaa, että
Shanghaikwanis8a sijaitsevien Japani­laisten
Joukkojen päällikkö on varoit­tanut
Jangjutingia avustamasta kan-
Ealllsia. iihaten sotilaallisella toimin­nalla
siinä tapauksessa, että varoitusta
ei noudateta. Toinen ilmeisesti tosl-peräincn
tieto on, että prikaati Tsan­gin
joukkoja on mennyt Pohjois-Shan-tunglin,
hankkiakseen vahvistusta
Chlfoosta.
Yleisen sodan kerrotaan taasen alka-
Men — Kapinoita Hankovissa
Tilannetta pidetään siis erittäin
vakavana, ja yleisesti tuntuu sUtä,
kuin yleinen sota olisi taasen alkanut.
Shanghaissa yhtä mittaa kiertävät
huhut hajaannuicsen esiintymisestä
kansallisten keskuudessa, eri kenraa­lien
välien rikkoutumisesta sekä Kiang-moitusta,
t u l i k o se vai yhtymään j ^ ^ ^ f ' ilmottivat aikomuk-
SOTimukseen. j senaan olevan Jäädä pysyväisesti C a -
« nadaan asumaan. Heidän liikuaan ei
Muuan pariisilainen tieto kertoo, ole sisällytetty sUrtolaisina maahan
että sopimuksen allekh-Joittamistilal- tulleiden luetteloon.
suudessa oli kannatettu—itaikkien o-sanottajavaltiolden
edustajain alle­kirjoittaman,
kohteliaan kirjeen lä­hettämistä
Neuvostoliitolle, mutta
KeEogg sekä Briand sitä vastusta­neet
Ja kaxmattaneet vain saman­laisen
sopimuksen liittymisehdo-tuksen
lähettämistä Neuvostoliitolle,
fcidn muillekin valtioille.
Työttömyyskansi on nyt jo alkamassa stn kenraalien alkamasta kapinasta
WINNlPBG, syysk. 1. — Sen Joh-1 ^nkovlssa. Kiinan kansallinen hal-dosta,
että paikkakunnalla on nyt Jo Utus, Joka on tullut yhtä kuuluisaksi
havaittavissa merkkejä alkavasta t a l -
vityöttömyydestä, ovat kaupungin
pormestarin sijainen Ja hallituksen
työnvälitystoimen täkälätaen päämies
neuvotelleet täällä tilanteen Johdosta.
Kaupungissa on huomattavasti työ­läisiä
työttöminä, lyövälitystolmlston
kirjoissakin heitä on noin sataktmta.
Vaikka elonkorjuussa ilmotetaan ole­van
Jo riittävästi työvoimaa, olisivat
työnvälltysvirkamjät halukkaat lähet­tämään
työttömät viljavainioille. Mut­ia
miehet eivät ole halukkaita siihen,
sillä he valittavat palkkoja liian a l ­haisiksi
Ja lisältsi ovat monet työt­tömistä
perheellisiä, eivätkä perhe­suhteiden
vuoksi voi lähteä pois kau-pimglsta;
Neuvottelun t u k k i a ei ole
vielä tiedossa.
työläisten murhaamisesta, kuin poh­joiset
lahtarlkenraalitkin, el ole lähes­kään
selvinnyt vaikeuksistaan.
Myöskin huomio kiintyy Japanin
imperialisten vehkellyihlh. Jotka huo­limatta
siitä, että ovat kirjottaneet
Kelloggin "sodankleltosf^^rfmuksen" se­kä
nyttemmin Ilmoittaneet olevansa
taipuvaisia neuvottelemaan Kiinan
kansallisten kanssa entisten sopimus­ten
uudistamisesta, kuitenkin saman­aikaisesti
tekevät voitavansa syöstäk­seen
Kiinan uuteen sisällissotaan. Veh-kelltyään
parhaansa mukaan levotto­muuksien
aikaansaamiseksi KUnassa,
voivat japanilaiset sitten taasen selit- .
tää, ettei kansallisten hallitus ole
kyllin "vakiintunut'.. Jotta entiset ryös-tösopimukset
voitaisiin peruuttaa.
3
» f
a.
?a-en
ne
U
•a
X
1
* i
m