Vapaus, September 1, 1928

              Si¥a2 Lauantaina, sjTsk» 1 p;nä — Satorday, Sept. 1 No. 189 — 1928
\^/^Py\LIS ^MkJ^TpIa^ mmj^^i» • g r i f c i y S L y B t i . I.
A. VAARA. B. A.
T O t l i l T T A J A T .
TEXHUNEN- H. SULA.
VAPAUS (LOMCty)
njiOTcsmxHAT VAPAUDESSA:
lUiMOaotskMt fl40 Icau. S240 k»M k « t « . — ATi<,IutJoot»».^»oWlurt «Oe.
JN«irirfiriifi m»tTT- — TOcsUa. Joit» «Ti IL«rAaUnSa HnINUNA. Ti<! t»Il« Iftttimi»». p«lii» — • JouU
1 $4^ C kk. tX^ S kk. n.75> 1 kk. -«Ut*'"*'*^ ^
: 1 A. 1640 ( kk. «JJ«. « kk. $M0 J« » kk. flM.
LAtec. » o m n»ot«k«* pna dU t o B « o r i « . keDo • lp. i t a c - r n i ^ T l » e d e l l i s «kipiitiiO-
• . p t t l U . M t e i M : Ub«t, tnSUiMt. M Stnt. P . k ^ M6W. „ o-
T o u t e k « B t » d . t i U r t r BoIUi»*. «5 Lom^St. P.h«H. 1>». P.«»i«»»«»» Bo. 69. ««dbrnry. 0»t.
, mm b M ««iTcttUiac MdioB asoef lk« FiaaUk P«op»« toC«a«^
.iu «nioto u h « . « «.^MtnM. « o « » « i « « tm***—,: ki^otuku uikka^boiujMi
pMMimniini »ii^nii J . V. KANNASTO. »likk—akrftu». ,
— f n i f maanantaina olevan laillisen juhlapäivän takia ilmestyy
lehtemme seuraava numero vasta tiistaina, tämän kuun 4r p:nä.
Valmistaudu sotaan rauhansopimusten
aikana"
Emme Uedä mitä mahdollisuuk­sia
on tällä haavaa jäänyt Neuvos­toliiton
käytettäväksi sen taistelulle
lähentyvää imperialistista sotaa
vastaan, mikäli niin sanottu Kellog-gin
sopimus on kysymyksessa- Mut­ta
eräästä seikasta olemme vanno­ja-
Se hävyttömän epärehellinen kek­sintö,
millä Neuvostoliittoa kehotet­tiin
allekirjottamaan tuo sopimus
^asta sen jälkeen, kun neuvottelut
Kelloggin sopimuksen sisällöstä oli
jo lopeteUu, edelleen vahvistaa si-tä
lausuntoa, minkä toveri Tshit-fiherin
antoi sanomalehdille muuta­maa
viikkoa ennen tuon sopiinukscn
allakirjottamista ja missä muun
muuässa sanottiin:
' "Neuvostoliiton syrjäyttäminen
näistä neuvotteluista johdattaa
meidät ennen kaikkea otaksu­maan,
että tuon sopimuksen al-kuunpanijain
yhtenä todellisena
päämääränä oli ja edelleen on
ilmeisesti aikomus muodostaa täs­tä
sopimuksesta ase Neuvostolii­ton
eristämiseksi ja taistelun käyr
miseksi Neuvostoliittoa vastaan-1
Kelloggin sopimuksen päättämis­tä
koskevat neuvottelut ovat i l ­meisesti
erottamattomana osana
siitä politiikasta, mikä tähtää
Neuv<>Stoliitori saartamiseen, Neu­vostoliiton,
mlka on tälli haavaa
^keskeisin kohta koko maailmani
kansainvälisissä suhteissa. ^Mmä
tahdon huomauttaa teille, «tta'
meidän «dustajamme, toveri U i - '
viriöv, palatessaan valmentavan
^ aMi?taruiwnisk^
^ kuun istimnosta, eftitti raportis*
saan lyhyett ftöölyyilll Kelloggin
eaunnitelmista, mikäli luon sopi­muksen
hy-välayminen oh kysy­myksessä.
Ja pätevästi osotti, että
*sodah laittomdtsi julistaminen
kansallisen politiikan aseena' on
' samaa kuin valnientautuminen
sotaan, mitä kansainvälinen vas­tavallankumous
tulee käyttämään
^,aseenaan."
Sen jälkeen kun Neuvostoliitto
syrjäytettiin kaikista Kelloggin so­pimusta
koskevista ehdoista ja mää-ritelmistäi
niin että kapitalistiset,
todellista rauhanpolitiikkaa ajavat
maat voivat häiritsemättä muokata
Kelloggin dokumentin asuksi, mil­lä
saatetaan Neuvostoliitto eristää
ja sitä vastaan taistella — kansain­välisen
vastavallankumouksen aseek­si
— niin sitä kutsua, joka yhden­nellätoista
hetkellä lähetettiin Neu­vostoliitolle,
ei saateta pitää mi­nään
muuna kuin uutena manöveri-na
Neuvostoliittoa vastaan. Min­kälaisia
menetelmiä Neuvostoliitto
lo}'täneekin tähän tilanteehin näh­den,
niin siitä saamme olla varmo­ja,
että tuolla "kutsullaan" tahtoi-,
vat imperialistit hankkia itselleen
poliittisia etuisuuksia Neuvostoliit­toon
nähden. He tarjoavat Neuvosto^
liitolle tilaisuutta allekirjottaa so»
pimuksen, mikä edistää seka Neu­vostoliiton
saartamista ett*t aotai
sitä vastaan; ja jos Neu\osloliitto
kieltäy-tyy allekirjottamasta, n:iu
tulevat imperialistit huutamaan:
"Katsokaa! Bolshevikit yk.<»inään
kieltävät rauhan!"
Sen takia kun imperialistit joutui­vat
ymmälle neuvostodiplomaattien
ehdotelmain edessä täydellisestä a-seistariisumisesta
imperialistien
**asei8tariisumiskonferei»8issa", niin
eivät nämä enää uskaltaneet antaa
neuvostodiplomaateille tilaisuutta
ehdottaa todellista sod{m laiuomoksi
julistamista konferensissa, mikä oli
kutsuttu koolle *'sotaa laittomaksi
julistamaan". Sillä siellä olisivat
neuvostodiplomaatit osottaneet koko
maailmalle, että sodan laittomaksi
julistaminen on mahdottomuus ka-pitalistis-
imperialbtisille hallitbk-sille-
^ ^
Kaiken maailman'työläisten'pitäi­si
tietää, että Kellogg-Briand-sopi-muksen
allekirjottaminen, mikä ta­pahtui
viime maanantaina, lähentää
imperialistisen maailmansodan alka­mista
liarppa-askelin. Tuo ulkokul­tainen
ilveily Pariisinsa on vakava­na
varotuksena työväenluokalle siitä,
että sen myös on valmistauduttava
tulevaa sotaa varten.
Tuo sopimus allekirjotettiin e-räänlaisrasa
sodan ilmapiirissä, min­kä
vallitessa sekä Suurbritannia et­tä
Ranska tavotteli erikoisoikeuk­sia
ja -asemia tulevaan sotaan näh­den.-
Sen eisitti suurin imperialisti­nen
valta, Yhdysvallat, mikä te­hostaa
jättiläbmäistä sotakoneisto*
aan kuumeisella Jciireellä» pitääk­seen
sen avulla valtansa alaisuu­dessa
koko maailmaa. Ja . koko
tuolla nrpsessilla päästiin askelta
edemmäksi sotavoimain ryhmitty­misessä
Neuvostoliittoa vastaan täh­dättyihin
vihamielisiin tilanteihin.
Sotamanöverailujen monimutkai­suus
Neuvostoliittoa vastaan ei ollut
ainoa aave, mikä vaivasi de THorlo-ge-
salia, kun tuota sopimusta alle­kirjotettiin.
Toisena oli Yhdysval­tain
ja Suurbritannian välinen im­perialistinen
kilpailu, joka on erään­lainen
virranpyörre kaikille impe­rialistien
juonitteluille; ensinmainit*
tu näistä maista ollen imperialisti­nen
suurvalta, millä ei juuri lain­kaan
ole siirtomaita; ja viimemai­nittu
koettaa kaikin keinoin yllä
pitää heikkenevää otettaan siirtoihai-densa
yli, joita on kaikilla maail­man
kolkilla. Imperialististen val-tain
kokonaisen sarjan pyrkimys
Kiinan vallankumouksen perinpoh
jäiseksi hävittämiseksi ja Kiinan vai
lottamiseksi on paljoa voimak
kampi kuin se "maidolla ruokitun
karitsan nahasta valmistettu perka-mentti,"
minkä Kellogg vei Parii­siin.
Maailman työläiset! Valmentau­tukaa
puolustamaan Neuvostoliittoa,
sillä imperialistinen **rauha*^ on ju'
listettu! Työväenluokan, riistetty­jen
farmarien ja sorrettujen siirto^
maakansojen tiukkana veIv6lIisuu[^
tena on imperialistisea sodan xttuutt>
taminen vallankumoussodaikst kapt>
talbtiluokkaa vsst^aa, xaiki «n
nöa keino sotain ja «iislOR lopet­tamiseksi.
^ Omly W'eitker.
Kansainvälinä soIidaarisuiB
Viime' kuun 11 päivän norjalai-nen
"Arbeiderbladet" julkaisi Oslon
rakennustyöläisten edustajiston ko^
kouksen päätöslauselman valtiolli-sesta
vainosta Suomessa. Siinä esi­tetään
jyrkkä protesti niiden vanpt-semisten
ja vainojen johdosta, joita
on kohdistettu työväen
luottamushenkilöitä vastaan. Pää­töksessä
lausutaan, etta syytettyjä
Vainotaan vain sen vuoksi, että ovat |
aJMieeÄ t y B ^ ^ etuja ja koettaneet
pitää yhteyttä lulkomaiden työväen-jät
jatojen kaftssal "Meidän-järjes-töllärtime
oH yhteyksiä Suomen työ­väenjärjestöjen
kanssa ja hyök­käys
niitä vastaan on hyökkäys
myöskin meitä vastaan. Me vaa­dimme,
että Turun tuomioistuin va­pauttaa
vangitut ja että vainot lo­petetaan.
Tämä ei ole rukous, vaan
vaatimus. Me tulemme sekä nyt
että, vastaisuudess^n olemaan täy­sin
solidaarisia Suomen työläisten
kanssa kapitalistista luokkaoikeutta
vastaan, samoin kuin yhteisrinta­massa
Suomen ammatillisesti jär­jestyneiden
työläisten kanssa taiste­lemme
kapitalistista riistoa vas­taan."
Aivan samansisältöisen päätös-
I lauselman on hyväksjTiyt myöskin
Norjan rauta- ja metallityölälstai
liiton hallinto. Sekin on julkaistu
samassa lehdessä- Vastalauseita esit­tävät
myöskin paikalliset työväen­järjestöt
ja kaikkialla norjalaiset
j työläiset tuomitsevat valtiollisen vai-
I non Suomessa ja julistautuvat soli-idaariksi
Suomen työläisten kanssa.
Maanviljelijäin osasto
Canadan farmarien valistiislnton saavotnkset
Eräässä edellisessä artikkelissa koe­tin
osottaa yleensä maanviljelijäin
liikkeessä vallitsevia tilanteita Ja eri­koisemmin
Altiertassa vallitsevia, sekä
ehdotelmia nykyiseen tilanteeseen
parhaiten sopivista menetelmistä.
Osottaaksemme lähemmin Canadan
maanviljelijäin valistusliiton työn ar­voa
Ja sen tarpeellisuutta, teemme
tässä haahmotteluja asioista. Joita liit­to
on edistänyt. Ja niiden vaikutukses­ta
Ja arvosta maanviljelijäin liik-kceUe.
Niin tehdessäni toivon, että minun
Baliltaan käsitellä ennen liiton perus­tamista
vallinnutta aikaa. Jolloin Uit­to
vasta ajatuksissamme kangasteli.
Vuonna 1919 Albertan yhdistyneet
maanvUJeliJät (UJ-A.) päättivät ot­taa
osaa poliittiseen toimintaan i t ­senäisenä
ryhmänä. Mielipiteet Jakau­tuivat
siihen nähden. Jotkut vasem­mistolaiset
pitivät mahdollisena po­liittisen
toiminnan harjoittamista A l ­bertan
yhdistyneet maanviljelijät-Jär­jestön
kautta. Oikeisto kuitenkin muo­dosti
erillisen Järjestön, mutta vuoden
kokeilun Jälkeen se havaittiin mahdot­tomaksi,
sekä vasemmiston suunnitel­ma
hyväksyttiin Ja on sitä onnistu­neesti
seurattu siitä saakka.
Vuotena 1921. ennen IMttoparlamen-tin
täytevaaleja Medicine Hatin vaali­piirissä,
vasen siipi esitti maanvilje­lijäin
Ja työläisten yhteistä polUttista
toimintaa. Esitys hylättiin, mutta
kompromissi saatiin aikaan, että
maanvUJeliJät Ja työläiset olisivat po^
liittlsesti yhteistoiminnassa.
. Vuosina 1920—23 oU laaJjdU keskus­telua
parannetuissa viljanmyyntl-me-netelmistä.
Oikean siiven kannattaessa
vehnälautakuntaa, vasemmisto oli Jär-kähtämättömästi
osuustoiminnallisen
velmänmyyntirenkaan kannalla, pitä­en
sitä ainoana oikeana ratkaisuna
myyntiprobleemille.
Mutta heti kulh vehnänmyynthren-gas
muodostettiin, tuli vlljaaäiliölden
hankkiminen polttavaksi kysymyksek­si.
Ensiksi oikeisto vastusti viljasäiliöi­den
hankkimista. Myöhemmällä oi­keistolaiset
perääntyivät vaatimukses­taan,
mutta pysyttäytyivät syrjässä
sanomalla: "Vielä el ole otollinen a i ­ka".
Nyt Jotkut niistä, Jotka taannoin
itsepäisesti vastustivat viljasäiliöiden
hankkimista, ovat hankkimisen kan­nalla;
J a niinpä taasenkin vasemmis­ton
politiikkaa seurataan.
Vehnänmyyntirenkaan konventsio-idssfr4925
vasemmisto esitti, että muo­dostettaisiin
sanomalehti- Ja valistus-
Jaosto Ja siten aikaansaataisiin kan­sainvälinen]
rinnastaminen renkaan
j mädän on rakeimettava liikkeem-
I me varmalle perustalle niin rakenteel-
' taan kuin myös IdeoIogisestL Onnistu­akseen
vehnänmyyntirenkalden on o-maksuttava
marxilainen taloustiede
ohjaavaksi periaatteeksi kaupoissaan;
iskillä iiBeeksi tuottajain täydellinen
kontrolli; ra3mBa>SnS kaikkien vält­tämättömien
käsittelyvälineiden o-mlstamlnen
Ja lajittelujäi^estelmän
kontrolli; keinoina osuustoiminnallinen
kasvatus, tehokas organisatsioni Ja
yleinen yksimielisyys. Vasemman sii­ven
on taisteltava Ja työskenneltävä
näiden päämäärien puolesta kunnes
renkaat hyväksyvät ne.
Nyt sana vasemmiston tarpeista. A l -
bertassa tarvitaan paljon vasemman
siiven Järjestötyötä. Jcdcainen tietää,
että BfaanvUJeliJäin valistusliitto on
ollut suurena edistyksellisenä teki­jänä,
mikä ylläolevallakin epäilemättä
todetaan. Mutta se täytyy myöntää,
että liitto olisi suurempikin tekijä. Jos
se olisi paremmin järjestetty.
8a8katchewanissa Uitto on nyt jär­jestetty
jäsenmaksuja maksavaUe poh-
JaUe. Jäsenyys on rajotettu työtäte­keviin
maanvilJeUJöihin. heidän val-moH\
lnsa Ja muihin, farmeilla työsken­televiin
mlehUn Ja nalsUn. Vuotuinen
jäsenmaksu on asetettu 2 dolluiin
kunkin perheen ensimälseltä jäsenel­tä,
ja 1 dollariin kultakin seiuraaval-ta
jäseneltä samasta perheestä LU-töb
yksikkö muodostuu viidestä'jäse­nestä.
Sellaisissa tapauksissa. Joissa
ei viittä-"jäsentä ole määrätyUä paik­kakunnalla,
voidaan laajempi alue
yhdistää. Mutta yksikköjä tuUsi muo­dostaa
kaikin keinoin.
Me Albertassa voisimme hyvin seu­rata
8askatchewanUaisten toveriemme
esimerkkiä. Jos Jokainen The Fiirrow-lehden
tilaaja vaimonsa Ja perheensä
muitten jäsenten kera Ulttyy Maanvil-jeUjäin.
vaUstusUIton jäsenyyteen, oU-sl
meUlä valtava voima työmme Jat­kamiseen
Ja me onnistuisimme yrltyk-viljanmyynnissä,
Jotka kaikki on jos­sain
määrin toteutettu.
Sitäpaitsi toukokuulla, 1926. pidetys­sä
ylimääräisessä vehnänmyyntiren­kaan
konventsioiaissa vasemmisto voi­makkaasti
vastusti väUaikaista sopi­musta
Albertan vehnänmyyntirenkaan
yhtymiseksi Yhdysvaltain vUjankas-vattajain
Järjestön liiketoveruuteen.
Niin paljon menneisyydestä.
On olemassa erfts tärkeä vasemman
sUven päätöslauselma, jota renkaiden
on vakavasti harkittava. Se esitettUn
vUmeisessä vehnäxunyyntlrenkaiden
konventsionissa Albertassa. mutta tuU
hyljätyksi. Sen Jälkeen kuitenkin tä­män
päätöslauselman jotkut kohdat
ovat olleet käsittelyn alaisina: "Kau-punkeiden
teollisuuksissa olevien tuot­tajain
kanssa on saatava aikaan Uit­to.'^
Reginassa pidetyn kansainvälisen
konferenssin jälkeen ovat skotlanti­laiset
ja brittiläiset osuustukkukaupat
ottaneet ensimäisiä askeleita moisen
Uiton aikaansaamiseksi.
Vielä on olemassa liikehtiminen
käynnissä KansainväUseen osuustoi-mintaUittoon
yhtymiseksi, joka Uitto
nykyään on yhteydessä 35 :n eri maan
osuustoiminnallisten järjestöjen kans­sa.
Tämä on Reginan konferenssin
huomattavin saÄvutus.
Päätöslauselman tärkein osa kui­tenkin
on vielä käsittelemättä. Tä­mä
on: "Koska nykyinen poUtUkkam-me
on MUittyä ja iskulausetta — saa­vuttaa
hintojen kohtuulliset suhteet
myyntitehokkuuden kautta — on mah­doton
toteuttaa, niin siitä syystä sen
täytyy johtaa sopimuksen aUekirJoitta-jal
pettymykseen. Ja siten myyntiren-
B:&£t)äkkeen taantumiseen."
¥ldeUäoleva on kiistämättömän sei­kan
toteamista. Vehnänmyyntirenkai-den
propaganda — suullinen tai kir^
jallinen — on rajoitettu, koska se ei
selosta selvästi ja täydeUisesti nUtä
ehtoja, jotka sopimuksen aUetdrjotta-
Jien Ja renkaan kokonaisuudessaan on
ratkaistava onnistuakseen. Tämän U-säksi
nykyinen virallinen propaganda
kasvattaa väärän toiveen että maan­viljelijäin
probleemit voidaan ratkais­ta
mobilisoiduUa myyntitehoisuudella,
yaikka itse asiassa masmviljeUJät ja
työväenluokka kokonaisuudessaan voi­daan
vapauttaa asettamalla yhteis­toiminta
kilpailun tUaUe. \B1 toisin
sanoen, hävittämällä nykyisen kapita­listisen
järjestelmän ja asettamalla
sijalle maanviljelijäin ja työläisten
haUltuksen. Tätä päämäärää sihnäUä-pitäen
on meidän rakennettava ja ke­hitettävä
osuustoiminnanpa ja po-
Uittisia Järjestöjämme.
Onnlstuaksemmft yrityksesäUnme
sissämme paremmin. Antakoon Jokai­nen
lukija täUe asiaUe siUe kuuluvan
huomion. Jä toimikoon sen mukaisestL
The Furrow-lehdessä Carl Axelson.
Port Ardnuin Dutföia
KOKOUKSIA KUOKKIMASSA
koska allekirjoittanut näyttää UÄän-kuin
perineen seUaisen tavan, että hä­nen
pitää aina tunkea itsensä paik-koihhi
missä oikeita asioita asial-
Usesti pohditaan, niin laahasi hän
luunsa S. J . täkäläisen osaston haa-mie,
ensitöikseen kaupunkiin tultuaan.
EU oikeaoMnln sanoen elokuun 28:nen
lÄlvän iltana.
Osaston johtokunta sieUä sUloin
piti kokoustaan. PääasiaUismpana
pulmana tovereilla näytti olevan ky­symys
sUtä, että mitenkä löytää t i ­laa
nykyisestä ahtaasta huoneustosta
kaikiUe osaston alaorgaaneUle ym. huo­neen
tarvItsioiUe. Tulee K. nuoriso-mton
edustaja ja seUttää. että me
haluaisimme saada haalin käytettä­väksemme
silloin Ja silloin, T.-naisten
Uitto myöskin Ilmoittaa tarvitsevansa
haaUa ja metsätyöläisten järjestö yjn
Mitenkä siis saada asiat järjestettyä
niin. että kaikkien tarve tulisi tyydy­tettyä,
häiritsemättä toisten toimintaa.
Siinä se onkin pulma. "Blyllä hyvä
sopu tUaa antaa," sanoo vanha sa­nanlasku,
ja tätä määritelmää joh­tokunta
siinä koetti .parhaansa mu­kaan
käytännössä toteuttaa.
Että Port Arthurin toverit eivät a i ­van
suotta Ilman aikojaan suunnittele
uuden tilavamman huoneuston raken­tamista,
sitä todistaa sekin, että sa­mana
iltana kun joht<*unta piti ko­koustaan
täytyi K. puolueen 6:nneh
pUrin 'tp. k(«iitean vartqa siksi kim-nes
osaston johtoktmnan kokous päät­tyi,
ennenkun voivat alkaa kokouksen­sa.
Suiuimman osan piiritoimilnmnan
kokousajasta vei näinä päivinä vietet­tävien
syysjuhUen Järjestely. Käsitel­tyään
Joukon muita Juoksevia asioita
vahvisti pUritoimikunta itseään. vaUt-semalla
toimikuntaan pari uutta jä­sentä
paikkakunnalta poismuuttanei­den
Mialle.
RAITIOTIETTOLJaSTEN
PALKKARTITA
näissä kaksolskaupungelssa on ollut
vireillä jo useamida kuukausia, vailla
sUtä ei viime aikoina ole julkisuudes­sa
puhuttu jumi mitään. Nyt näyttää
se kuitenkin taasen i&ässeen i»iväjär­jestykseen.
Työläiset ovat jo pitem­män
aikaa vaatineet asiaa sovinto-lautakimnan
käsiteltäväksi, mutta
työnantajat ovat vitkutelleet aäassa
eivät ole ilmcättaneet työministerin
virastoon itse hyväksymänä sovittielu-lautakunnan
jäsenen valinnasta, täten
halvaazmuttsien sen, toiminnan. Elo­kuun
28 päivän Utana Poft vraiiamin
kaupimginvaltuusto. Port Arthurin
yleisten laitosten "komissioni ja työ­läisten
edustajat kokoontuivat yhtei­seen
neuvotteluim. Jossa lopullisesti
hyväksyttiin työliysten ja työnanta­jien
edustajat sovintolautakuntaan.
Työnantajien edustajaksi hyväksyttiin
A. G. Seaman Ja työläisten edustajak­si
Fred E-Jtore. mxa& edustajat tu­levat
yhdessä valitsemaan lautakun­nalle
njs. "puirfnjiettoman" puheen­johtajan.
Jos he eivät syyskuun 4:teen
päivään mennessä i&äse yksimielisyy­teen
t^Tnän lautakunnan kolmannen
jäsenen suhteen, niin sitten tullaan
taasen pitämään yhteinen neuvottelu.
Jossa päätetään mihin toimenpiteisiin
sUnä tapauksessa on ryhdyttävä. — S.
PHRI KUUDENNEN NAISJÄRJES­TÖJEN
ALUEJUHLAT
kuuluvat menneen syyskalastukseen
takaisin
Harvestiin on täältäkin viety nue-hiä,
suomalaisiakin kuuluu menneen.
L. M.
JÄLKIMUISTELMIA CANADAN
SUOMALAISEN TUL:N MES-TARUUSKILPAILUISTA
TIMMINSISSÄ
YUämainitut juhlat vletettUn 19 pnä
elokuuta Port Arthurissa, Inter Cityn
kentällä ja onnistuivat ne kaikesta
huolimatta suhteellisen hyvin. O-sanotto
näiUe juhlille naisjärjestöjen
puolesta oU vähäistä Ja heikkoa, a i ­noastaan
viisi naisjärjestöä otti osaa
JuhUen Järjestelyihin ja viettoon,
vaikka piirlUämme on viisitoista nais­järjestöä.
Tarkoitus oU saada juhliUe
edes kirjeellinen tervehdys koko po­rilta.
Jos pitkät matkat yjn. oUsivat
oUeet persoonakohtaisen saapmnisen
esteenä, mutta sekin puoU oU unhoi­tettu.
Kuten Jo alussa mainitsin, onnistui­vat
juhlat sittenkin hyvin. Ensinnäkin
kaunis sää suosi meitä, vaikka se
alussa vähän pelotteU sateella, niin
Kuten muistettanee, oli Timmin-sin
Hö saanut järjestettäväkseen tä­män
vuoden, mestaruuskilpailut rata-ja
kenttäurheilussa- Tehtävä oli vä.
hän niinkuin jättiläistehtävä kun ot­taa
huomioon liittomme kasvun ja
kykenevien toimitsijavoimien puut­teen.
Vaan kuitenkin yleispiirtein
katsottuna onnistui Ilo tehtävässään
verrattain hyvin, joskin ensimmäi­senä
kilpailupäivänä olikin havaitta­vissa
jonkinlaista haparointia. Se
johtu suurimmaksi osaksi siitä, että
kilpailutoimitsijat olivat työssä klo
4:jään saakka ja kilpailut alkoivat
jo 4.30, joten he eivät kunnolla eh­tineet
ajoissa paikalle. Toisena kil­pailupäivänä
luistivat kilpailut jo
verrattain vaivattomasti.
Verratessa kilpailujen^ tulostasoa,
niin huomaamme, että kaikissa heit­tolajeissa
on havaittavissa melkois­ta
edistymistä, joista varsinkin Ea-sulan
kuulantyöntö-ennätys on hno.
mättävin. Keskimatkojen ennätyk-että
illan tullen oU jo niin kaunista
ettei tahtonut hennota pois lähteä. —
Ohjelmaa meillä oU koko joukon.
Tilaisuuteen oU saapunut Martti
Henrikson. joka piti pt^een selostaen
naisjärjestöjen työn tarpeellisuutta.
Toiseksi oU myöskin puhe Sanna
Kannastolta, hänkin myös selosti juh-liemme
sekä naisten työn tarkoitusta,
samalla edustaen North Branchin
naisosastoa. Alppilan naisosaston
puolesta tervehdyksen juhliin saa­puneille
lausui S^nni Tiivis. Fort
Williamin naisosaston puolesta ter­vehdyksen
lausui toveritar Pmunala Edellisessä numerossa esitetty
Ja Port Arthurin sekä pUrin muiden kommunistijutun selostus päättyi
naisjärjestöjen puolesta Martha Böhm, todistaja Luodon kuulusteluun, min-set
ovat myöskin hyviä, verrattuna
kentän ja juoksuradan pehmeyteen.
Mrta taasen tulee hyppyihin, niia
niissä jäivät tulokset keskinkertai-
^siksi, verraten liittomme urheilijain
.entisiin saavutuksiin- ' Samaa voi­daan
sanoa myöskin pikamatkoista,
jossa varsinkin mestarin aika 100
mdlä on keskinkertainen. Toiset
siinä kärsivät radan pehmeydestä,
varsinldn VaUeiiiu^, sillä hän sai
arvonnassa neljännen radan. AUm-kilpailuissa
juoksi hän ajan 12.1.
4x100 mm kilpailuissa oli kireä
ottelu Jymyn ja Don välillä, jonka
non eduksi ratkaisi .Saloranta vasta
viimeisellä viidelläkymmenellä met­rillä.
Tämän juoksun aikana häirit­si
yleisö aikatavalla juoksua, ryntää­mällä
radalle ja näin estäen Porcu-pinen
Viestin edustajan kunnollises­ti
kilpailemasta. Yleisön on totut­tauduttava
siihen, ettei tekisi mil­lään
tavalla häiriötä kUpaHijoille.
Taloudellinen tulos kilpailuista oli
kohtalainen, joten toimeenpanijat
saivat korvauksen suorittamastaan
työstä. Ja niinhän se pitää olla-
Idn, sillä urheiluliikkeen pitää kul­kea
käsikädessä muun työväenliik­keen
kanssa. Sillä me tiedämme,
että työläisurheilijain joukko on se
ydinjoukko, mikä on tärkeänä teki­jänä
silloin, kun koko köyhälistö-luokka
nousee luokkana taisteluun
meitä nykyisin sortavaa kapitalisti-luokkaa
vastaan. Siis valmistautu­kaamme
urheilijat sitä tehtävää var­ten!
Urheilijat ja kaikki työläisto-verit,
liittykäämme lujaan renkaa­seen
kommunismin voittoon johta-van
lipun ympärille!— N. L. ,
Suuren konununistijntDn todi^jain kuulostelu
Torun hovissa
nyksinen piirin sihteeri.
. .Vielä oU ohjelmassa runoja, laulua
kuorolta sekä yksinlaulua, murrejut­tu
yjn. Harvoin kenttäjuhlatilalsuuk-
Elssa näkee yleisön niin mlelenkim-nolia
seuraavan ohjelmaa kuin näis­sä
naisten juhlissa seiurattiin. Saattoi
hyvin nähdä, että meidän naisten työl­le
ja toiminnalle annetaan arvonsa.
Toivottavaa olisi, että seuraavana
vuonna saisimme vielä suuremmat
joukot mukaan, silloin se olisi vielä­kin
Innostavampaa Ja siUoin voisim­me
näyttää, että pystymme jotain
samaan aikaankin.
Juhlia jatkettUn UlaUa Fort WU-llamm
haalilla, jossa oU esitettävänä
useampia ohjelmanumerolta, puheita
yjn. — M B.
Vancouverin uutisia
KUULUMISIA HOMMISTAMME
Kaupungin keskuskomitean tahol­ta
on järjestetty Snne avonaista tai
ulkoilmakokousta, joissa on tehty
sodanvastaista agitatsioonia.
Saccon ja Vanzettin marttyyrikuo­leman
muistojuhlan järjesti myös
keskuskomitea 26 p.' elokuuta.
Lakkolaisten hyväksi pidetyt yh­teiset
iltamat onnistui hyvin. Ra­hallinen
tulos 98 dollaria- Rahat
on postitettu määrättyyn paikkaan.
Suomen satamatyöläisten hjrväk-si
on suunniteltu järjestää avustus-illanviettol
Alote L W. W:n tahol­ta.
•
Agitatsioonikomiiea järjestää oh­jelmallisen
illanvieton 9 p :nä syys­kuuta.
Kaikki mukaan arvostele­maan
tilaisuutta.
Jotain harvinaista on tulossa 16
pnä syyskuuta. Silloin näytetään
3-näytöksinen laulunsekainen huvi­näytelmä
nimeltä "Ulkosaarelaiset".
Harjoituksia johtaa tov. Blom, lau­lun
ja soiton johtaja.
Haaliifi toiminta oh alkanut. Var­sinaiset
lauluharjoitukset pidetään
sunnuntaina, ja torstaina. Kaikki
entiset mukaan, uusia jäseniä myös
otetaan. Aikuisten ja lasten or-kesteri
harjoittelee taas entiseen a i ­kaan
ja tapaan.
Kokousuutiset ei ole ilahuttavia
tällä kertaa. Keskuskomitean ja
piirin toimeenpanevan komitean ko­koukset
on sisältäneet persoonakoh­taisia
suuntariitoja. Kaksi jäsefttä
on erotettu puolueesta, toinen oli
piirin toimeenp. komitean jäsen.
kä jälkeen tuomari Salo lausui:
Kun Rasin kertomuksissa on hä­nen
oman juttunsa sekä tämänkin
asian yhteydessä ilmenn3^, että Kal­le
Söderström olisi kuulunut Tam­pereen
piirikomiteaan yhdessä En­teen
kanssa, niin pyydän Södersto-miä
nyt tässä asiassa kuultavaksi
ilman valaa.
Puheenjohtajan kysymykseen,
minkä tähden pyysi todistajaa kuul-tavaksi
ilman valaa, ilmoitti avus­taja
Salo, ettei Söderströmillä ole
kansalaisluottamusta, vaan on hän
ehdonalainen. Sitten
kutsuttiin sisälle K. Söderström
Puheenjohtaja tiedusteli, oliko to-distaj'alla
mitään papereita todis­teeksi
siitä, ettei hänellä ole kan­salaisluottamusta.
Tällöin näytti
todistaja Tammisaaren pakkotyölai­toksesta
V. 1927 saamansa vapaus-passin,
mainiten samalla, että hänen
mainetodistuksensa pitäisi olla mat-kalla
tänne.
Salo: Pyydän todistajalta kysyttä­väksi,
oliko hän 1922 Tampereen
piirikomitean jäsen, kuten Rasi on
kertonut ja olivatko .saman piiriko­mitean
jäseninä silloin todistajan
ja Rasin lisäksi myöskin Lehtoran­ta,
Enne ja Kaunola.
Todistaja sanoi tässä yhteydessä
vasta ensi kerran kuulevansa piiri-komiteasta.
Sanoi tuntevansa Ra­sin
ja selitti, että avustaja. Salon
äsken nimittämät henkilöt olivat v.
1922 kuuluneet Pobj.-Hämeen sos-dem
nuorisopiirin toimikuntaan,
jonka puheenjohtajana oli Rasi ja
sihteerinä Enne.
Enne: Huomautan todistajan
lausunnon • johdosta, että ^en ollut
todistajan mainitsemassa piiritoi­mikunnassa
päätösvaltaisena jäse­nenä,
vaan ainoastaan palkallisena
virkailijana- Todistaja myönsi E n ­teen
lausunnon pitävän paikkansa.
Kanneviskaali pyysi kysyttäväksi
todistajalta, mistä syystä hänet ai­kaisemmin
on tuomittu. Todistaja
vastasi tulleensa tuomituksi Sosia­listisen
työväenpuolueen hajoittami.
sen yhteydessä. Todistaja sai pois­tua
ja sen jälkeen" pyysi Enne kuul­tavaksi
syytetty Kiveä, koska Rasi
oli sanonut Kiven maininneen här
nelle, että Enne olisi kuulunut SK
P:n Suomen byroon urheilu jaostoon.
Kanneviskaali ihuomautti tähän, et­tei
Kivi ole myöntänyt tunteneensa
Rasia ollenkaan. Enne pyysi pöy­täkirjaan
mierkfttäväksi, että asia
tältä puolelta on hänen kohdaltaan
Piirin nuorison kesäkamppäys on Selvitetty jajettä se, , mit,ä " R.a si .o..n.
onnistunut huonosti- O p e t t a j a t - s ^ ^ » puhunut, ei pida
tulleet pari päivää alkamisen jäl­keen
kaupunkiin, tiedottaen ettei
noita kannata opettaa- . Oppilaita
oli ollut 30 8 sfca vuodesta 15 »ta
vuoteen. Ainoastaan kämpän talou­denhoitaja
vaimonsa kanssa oli ol­lut
loppuun asti — Ikävä uutinen.
PuoloekSsite on vielä liian pintapuo­linen.
Emme jaksa syventyä aat­teeseemme.
Kaikki mitä toimimme
ja teeinme, niin etusijalle asetam­me
oman _ minämme. Palkka olisi
saatava jo etukäteen — ainakin kun­niaa
tai jotain sen tapaista. Toi­veet
jos pettää, alkaa sellainen kal­vava
kangertaminen kunnes viimein
sukeutuu yhteentörmäys. Jospa
jaksaisimme kasvattaa itseämme o-paikkaansa.
Syytetty Fanni Kuitunen joutui
sitten vastakkain ohranan tuoinan
todistajan
Sally Salon
kanssa. Puheenjohtaja luki todis­tajan
pöjrtäkirjasta, että 1921 a.
lussa oli todistajan mies ruvennut
seurustelemaan silloin Tampereella
olleiden Rasin, Keltamäen ja Kui­tusen
kanssa. Tästä oli ollut seu­rauksena,
että todistajan mies oli
matkustanut pois kotoaan Venäjäl­le,
missä on vieläkin. Hänen mie­hensä
Kuitusen luona käyntien oli
sanonut kestäneen toisinaan puoli
yöhön, minkä vuoksi todistaja oli
pettelemalla todellista vilpitöntä to, P"^^'**""^^ käynyt vahtimassa
veruushenkeä- SiUoin kilvan rien­täisimme
velvoUisuuksiamme täyttä­mään
niissä tehtävissä mitkä kulia,
kin on, pannen kaiken huomion sii­hen
mitä teemme.
Suomalaisten kokoukset on vil­kastumaan
päin joka ryhmässä. Ka-lamiehiäkin
kävi kaupungeissa, vaan
miestään, joten tiesi tämän käyneen
Kuitusella. Mainittuun aikaan seu­rusteli
näiden henkilöiden kanssa
myöskin Kalle Lehtinen eli "Pikku
Kalle". Näiden keskusteluista oli
todistaja päässyt selville, että heillä
oli jotain salaisia asioit^ joita to­distajalta
tahdottiin salata. Arvasi
puheen olleen kommunistisista asi­oista.
Myönsi pÖ3rtäkirjansa oikeik­si.
Nyt kysyttiin Kuituselta, mitä
hän sanoo todistuksen johdosta.
Hän vastasi: En^osaa sanoa siitä
mitään. Se on vain joutavaa jut­tua.
Sälo: Todistajan lausunnoille ei
voida antaa mitään arvoa, sillä ne
ovat vain olettamuksia ja j'ohtopää-töksiä,
joiden tekeminen kuuluu
kanneviskaalille.
Todistaja Sally Salo sai poistua
ja tilalle kutsuttiin
KaUe Lehtinen.
Puheenjohtaja luki uudeUeen to­distajan
pöytäkirjasta Pietarin
kursseja koskevan kohdan, jossa
mainittiin m. m. Kuitusen olleen
osallisena tamperelaisten kursseille
lähettämisessä. Lehtinen myönsi
pöytäkirjansa siltä kohdalta oikeak­si,
mutta Kuitunen kielsi ketään Ve­näjälle
lähettäneensä. Hetkisen Icu-luttua
kutsuttiin sisään
Aino Järvinen
Puheenjohtaja luki todistajan pöy­täkirjan
kokonaisuudessaan, mistä
ilmeni m.m., että Hanna Malmin pl-lessa
täällä v. 1920, olivat he tä­män
kanssa menneet Vanhankirkon
puistoon, jossa olivat tavanneet
Fanni Kuitusen. Hanna Malm oli
sanonut häntä entiseksi työtoverik-seen
ja oli ilmoittanut haluavansa,
keskustella Kuitusen kanssa kahden­kesken,
jolloin todistaja oli heidät
jättänyt. Oli kertonut saaneensa
sellaisen käsityksen, että Kuitunen
olisi mukana salaisessa toiminnassa,
kuten Hanna Malm. Hanna Malmin
ollessa uudelleen Suomessa 1921 ja
1922 ja asuessa todistajan luona,
oli Fanni Kuitunen käynyt heillä
Malmia tapaamassa. Tampereen
maanviljelysnäyttelyn aikana oli to­distaja
miehineen-ollut yhden yön
Fanni Kuitusen luona. 1926 oli to-distaja
lähettänjrt Kuitusen pikku­tytölle
kengät. Ei ollut kuitenkaan
itseUeen saanut täysin selville, oli­ko
Kuitusen toiminnassa salaista t i i
ei, mutta oli Hanna Malm maininnut
todistajalle, että Kuitunen oli par­haimpia
ja työteliäimpiä toimihenki­löitä.
Vielä kerrottiin pöytäkirjas­sa,
että Hanna Malm oli 1922 lähet­tänyt
todistajalle Ruotsista kirjekor-tin,
kaokaasialaiset tohvelit, silkldliaivin
ja paljon muuta ohranan mielestä
nähtävästi hyvinkin valtiopetoksel-lista
tavaraa."^* Todistaja sanoi pöy­täkirjassa
esitetyt, asiat oikeiksi,
mutta kertoi sen laaditun kuuluste-lijoitten
tarkoittamaan muotoon.
Kielsi niinikään, ettei ole sanonut
Hanna Malmia tavanneensa. Kuitu­nen
myönsi tavanneensa rva Jär­visen,
mutta kielsi, että tämä olisi
asunut hänen luonaan. Todistaja
Järvinen oikaisi vielä, että oli sa­nonut
Kuitusen tavanneen Malmia
ainoastaan yhden kerran hänen luo-naan.
Tämän jälkeen otti oikeus päi-vällisloman.
Kun istuntoa jatket­tiin,
kutsuttiin sisälle syytetyt En­ne
ja Salminen sekä todistaja
-Kaarlo Luoto
Salo: Täällä on usein toistunut
väite, että Savon Työn toimituk­sessa
olisi pidetty salaisia kokouk­sia,
m.m. Kuopion piirikomitean ko­kouksia.
Pyydän sen vuoksi todis­tajalta
kysyttäväksi, onko siellä sel­laisia
pidetty. Pöytäkirjoissa ni­mittäin
ilmenee, että Luoto olisi ol­lut
toimituksessa silloin kuin näitä
kokouksia väitetään siellä pidetyn.
Luoto: Sellaisista kokouksista en
minä tiedä mitään, eikä Savon Työn