Vapaus, December 23, 1954

              Torsten», jouUd^^Sp,—Thursäay, Def?. 23, im
immmmm
m «eoontf idam maa tf Va» ftot»
FOUisbln? company UO-KO
Sm ekW, Bndbuijr, Ont» Ctatds.
lW9lMD«f: 001. 00960 a9>
t f k . IM 0 kk, «.70
f
Joulunpyhien vuoksi Vapaus ei ilmesty tiis^fiina, joulukuun 28 pnä.
Mutta mitä "reafiteetit" sanovat?
''IntoHIessaan "koulusanomassaan" jenkkien sotasuunnitelmien
puolesj^, Toronton Vapaa Sana tirjoitti toimituspalstallaan mm. seu-räavaai"
' '
"Kiin ollaan xnaailman rauhanjuhlan kynnyksellä, nHn on oikeas­taan
sivedliseltä kannalta raakaa pidiua sodasta." Tosiasiassa so­dasta
^uminen ja sodan h3rväksi propagohninen on 'aina ja varsinkin
joidiina, sikämaisuutta ja tällöinkin on mahdollisen loukkauksen va­ralta
pyydettävä anteeksi sioilta.
JE^elleeii Vapaa Sana kirjoitti samassa "joulusanoriiassaan";'"On
katsotläva asioita tealisesti, huolimatta siitä, anitä velvoituksia vuosi-
[ tuhansia saarnattu rauhanjuhla meille antaneekaan.^'
' . Katsotaanpa sitten näitä '-'asioita realis^sti". Eräät vertailut
saattavat auttaa siinä.
Kaksikymmentä vuotta sitten ryhdyttiin aseistamaan Saksan
imperiäismia kapitalismin etnlinnakkeeksi sosialismia vastaan ja so-sialisiqjtjtir
•hävittämiseksi" maailman kamaralta.
Seuraukseksi saatiin sota, ensin kapita3istnnaita «vastaanja vasta
skifin g&ta laajeni yleismaailmalliseksi paloksi.
Mhtfa nyi ei tehdä enää sellosta' "virhettä" kuulemme Vapaa
, Sanan ioimittajat sydämen syvyydessään vannovan! -
JCuitenkin oh "vannomatta parempi" kuten tavataan sanoa. Mi-
,käli uudelleen aseistettu Saksan imperialistm tulisi taasJjavaitsemaan,
että sillä ori helpompi lie maailmanvalloitukseen vissien kapitalisti-maideft'-
kautta," kuten se laski toisen maailmansodan alkaessa^, niin
f se on ^as valmis heittänrään ."aatteelliset" seikat taka-alalle ja aloit­tamaan,
uudelleen maailman valloituksen sanokaamme vaikka Rans­kan
kautta. Jos mikään, nim tämä von yksi nykyaljah realiteetti J
Toiseksi voidaan huomioito^se, että loisen maailmansodan edellä
Hitlerin imperialismin käytettäväksi päätettiin aluksi antaa '"ivain"
^1 vi00,OdÖ miestä käsittävä armeija. >Muttaei^^
vu0tt4'^un (Hitlerin kenraalien komennettavana oli "maaihnan suurin
ja nykyaikaisin asemahti". - >
(Nyt ehdotetaan Saksan imperialistien käytettäväksi annettavan
•ibeti SOOjOOO'miestä käsittävä armeija.' Se tarkoittaa selvästi sitä,
ettär ^alcsaii kenraalit tulisivat paljoni pikemmin niin "voimakkaiksi",
että voivat aivan lähivuosien aikana aloittaa kolmannen maailman­sodan.^
, . '
T o i ^ maaiknansodan 'aikana pommittivat hitleriläiset natsit
laketttpommeillaan (Englannin kaupunkeja, satamia ja kyliä ja hä­vittivät
Coyehtryii miltei maari tasalle.
• M^jtta tekniikan ^nykyvaiheessa on mahdollista, että Saksan im-perial^
tn käytettäväksi nyt ^muodostettava armeija voisi antaa
tätä "Englannin 'voitelua" myös Canadalle ja hävittää niin Toronton
(Vapaa Sanoineen)' kuin Sudburynkin (Vapauksineen) maan tasalle
puhuin^ttakaanl nyt siitä, että saksalaiset maailmanvalloittajat an­taisivat'
vannaan Helsingille ja Suomin Jnuille yhdyskunnille "Rova-
»leriieiSt voitelua" ohjattavilla raketeillaan ja muilla nykyaikaisilla
tiiKovälineölään." • •
Toisessa maailmansodassa Saksan sotavohnat tappoivat miljoo­nia'
ihmisiä — omaisuushävityksestä puhumattakaan — vaikka niiden ^
käytettävissä oU vain ns. "tavallisia'" tappo- ja hävitysvälineitä.
N.yt sen sijaan ehdotetaan, että uudelleen aseistettavan Saksan
imperialismin Icäytettäväksi • annetfeisiin 'taivallisten" tappovälinei­den
lisäksi myös atomi- ja muut joukkotuhoaseet, että saksalaiset
mäaihnanvälloittajat voisivat murhata ainakin tuhat ihmistä jokaista
toisessa maailmansodassa tappamaansa ihmistä kohti!
KrKttävätkörealiteetit?
'Eikö olisi sittenkin parempi, että yhdistäisimme voimamme
muihin patrioottisiin'canadalaisiin, jotka sanovat: "Ei koskaan enää",
ja vaativat, että itontoon ja Pariisin sopimuksia Saksan imperialis­min
uudelleen aseistamiseksi ei saa ratifioida?
Kysyinyksn ja
vastauksia
Siibmeii uiisi hallituskriisi
Suomen edesvastuuttomat oikeistopiirit — joiden tapana on ollut
syytellä työväenliikettä "sekasortoon pyrkimisestä" — järjestivät
viikon lopulla uuden hallituskriisin, mikä uhkaa viedä koko Suomen
kansin ja rvaltiön talouselämän täydelliseen sekasortoon.
>Iiten sitten on mahdollista,'että suhteellisen pienet taaitumus-puoli|
eet voivat näin uhkaavan tilanteen Suomessa aiheuttaa?
^lisinnäkin on hiiöniattava, että onyötäillessään kokoomuksen
vaatimuksille, Suomen nykyinen hallitus (mikä on muodostettu oi-
^ e
:dostt)massaVnopfeasti tilanne rmissä taantumlispiirit sanovat, että
"^Majiri on työnsä teihnyt, 'Jlauri saa nyt mennä".
Toisaalta on osoittautunut todeksi, kuten on esimerkiksi tältäkin
: palstoita aikaisemmin sanottu, että Suomen kansan asioita on ääret-
•tömäI^«vaikea h tahtoa -r- ja
; V tämä^emtnistön tah^^ iiimaistiin selvästi viimeksipidetyissä vaaleissa,
joidt^ tulokset puhuvat lahjomatonta kieltä ^itä, että Suomen kansa
rhalu^hallituksekseen Kolmen Suuren— maalaisliitonySosialidemo-kraaftisen
puolueen ja SKDL: n — kokoomushallituksen.-
, kämä perusseikat ovat nykyisen hallituskriisin takana. M
;yarsmäisena kriisin aiheuttajana oli; Suomen taloudellinen valtalaki,
^^^y K^ esitti tammikuun ensimmäisenä päivänä päättyvän
X taloi{^ellisen valtalain kii^
; ja u^comaankaupaned^Jleen.säännösteilyä mainitun lain perusteella.
-yaJkka tämä.taloudellinen valtalaki on viimevuosina ollut por-
; Variston eduksi'— ja vaikka voidaan varmuudella sanoa, että oikeisto
, tuIea|iähiviikkojen aikana «vaatimaan uuden ja pahennetun Araltalain
laatigiista, niin taantumusrintama päätti kuitenkin nytjestää tämän
valtiain uusimisen, mihin sillä oli heikkoudestaan 'huolunatta riittä­väsi^
voimaa. '
Ratkaisu tarkoitti sitä, että jos hallituksen ehdotusta lain klireel-
\ 1^ jull^amisesta ei hyväksytä, niin se siirtyy seuraavien vaalien
r yli. lAIutta kiireellisyyden py annetuista äänistä,
johoQ Suomen eduskunnassa tarvitaan enintään 34 ääntä.
{Sallituksen kiireellisyysehdotuksen puolesta annettiin 140 ääntä
.: (mä^lsliitto, kansandemokraatit ja sosialidemokraatit) ja kiireeili-syytffi
vastaan 51 ääntä (kokoomus, kansanpuolue ja ^ruotsalaiset.)
Lisätei oli kaksi tyhjää ja 6 poissa ollutta.
Srämän äänestyshäviönsä perusteella esitti Kekkosen hallitus
\ ^ eronpyynnön, mutta kuten on kerrottu, kehoitti presidentti Paasikivi
i liälliCusta jatkamaa työtään ainakin toistaiseksi.
. > J^äin muoclostui tai ork^mmin 'HcfhtHn" Suomen nykyinen hal-
.; litus^riisi. Sen tarkoituksena on poistaa hintasäännöstely, jonka vä-
* * *
Kyvmjti Haluan tietää onko »el-
Jateta B\\m&\mäai&, joka voi suoriti-taa
Jioi:onaisen sJLTiän sUrtinJisen
(eiävittilml^fen huonon silmän yaib^
tamlnen Juri kuolleen Ihmisen hyy&än
«IJmään), Ku!ta on paras sellaiseen
t e h t ä v ä ä n täällä Canadassa tai Yft;-
dysvallols.'!!? — Tiedosta kiitollinen.
Vastaus: T r i Bdwln P. Jordan sa­noo,
e t t ä kysymyksessä el ole kokonai­sen
silmän siirtäminen vaan sarveis­kalvon
(comea) siirtäminen ja että;
sen avulla ei kyetä palauttamaan nä-^
k&i kalkille sokeille itunlsUIe vaan a i -
nbastäan hyvin pienelle osalle heistä.
Hän arvelee, e t t ä Yhdy «valloissa ja
Oanadassa on ainoastaan noin 2.000
sellaista sokeata Ihmistä; joille ;vol-
'daan tämä siirtäminen toimittaa;
Koska YhdysvalloLssa j a Oanadassa
ön hoin 200,003 t ä y s in sokeata ihmistä:
muodostavat mainitut 2,000 ivarsinva-;
haisen murto-osan nlif«iä, joitä tällä;
siirtämisellä voidaan auttaa. Kaiken
Ilsiiksi arvellaan, e t t ä tämä sarveis-;
kalvon siirtäminen on onnistunut air
noästaän joka toisessa tapauksessa..
j Sokealle ihmisille sijoitettava ter­ve
särv'efskalvo voidaan nykyään aiir
Iytt'2ä muutamia päiviä sen jälkeen
kun se on. leikattu pois kuoleen sll-'
raästä. Tämän mantereen joissakin
suuremmissa kaupimgelssa sanotaan
olevan sellaisia "pankkeja", joissa
kuolleilta otettuja sarveiskalvoja kye­t
ä ä n iiillyttämään muutamia päiviä.
Säiveiskalvon talteen ottaminen kuol-;
leelta ihmiseltä, p i t ä ä toimittaa heti
kuoleman jälkeen. Sitä ennen on
kuolleen henkilön lähimmiltä omair
silta saatava lupa sarveiskalvon otr
tamiseen, mikä on vaikea saada j a on
useissa tapauksissa runsaan rahan
panttina.
' OXeiUä. ei/ole tiedossa kenenkään
lääkärin nimi joka tounlttaa tämän­laisia
sarveiskalvon slh-tämislä. On
parasta tiedustella asiaa palkalliselta
silmälääkäTlltä; Joka saattaa myöskin
n ö u v o a c n k o teidän siimanne sellai­nen;
että sarveiskalvon;. siirtäminen
voisi auttaa näkönne palauttamisen.
kurjissa bbsuhttissa
Mitä muut sanovat
' "OLEMMEKO M E SELLAISIA.
TYHlÖYtlErrÄ .
OfiMtuksena siitä, mitä monet ca-nadalalset
ajattelevai S a i i a n impe­rialismin
uudelleen. ^ aseistamisesta,
julkaisemme Montreal' Daily Starin
yleisönosastossa Joulukuun 21; pnä
saksitut kaksi "yleisön kirjettä":
Y H D E N PUOLEN ASEISTAMINEN
TOISTA VASTAAN
' H e r r a : Luettuani nimimerkki "Ver
tes^^n klrjen minulle tuli halu p u ­ristaa
h ä n e n kättään, on jo aika, e t tä
Canadan kansa antaa hallituksen tie­t
ä ä toivomuksistaan. Koska Gallup
Poli äänestys osoittaa, että suuri
enemmistö kansastamme , vastustaa
Saksan uudelleen aseistamista, parla-mentlnjäsentenrune
velvollisuus on
kieltää Saksan armeijan uudelleen
syntyminin. .
Jos Länsi-Saksa muodostaa armei­jan,
niin Itä-Saksa menettelee sa­moin,
j a tulokseksi saadaan.:: vain en­tistä
vaarallisempi tilanne - jMltä j ä r ­keä
on aseistaa maan yhtä osaa kun
me tiedämme, ett^, maan toisessa
osassa muodostetaan armeija- sen
vastapainoksi? Me emme saa p e t t ää
n i i t ä jotka ovat kaatuneet kahdessa
maailmansodassa. Meidän täytyy
muistaa tehdyt julmuustyöt. Jos em­me
niitä muista, me tulemme tuhou­tumaan.
Kolmas maailmansota ei saa
: syttyä. Eläköön rauha, -r- Common
Sense.
NOUSEEKO SOTAA EDELTÄNYT
SAKSA UUDELLEEN
Herra: Teidän vkirjeenvaihtajal­lanne,
B . 'Maxwellilla on ilmeisesti
sormiensa päissä kaikki tiedot Länsi-
Saksan aseistamisesta, tai muu.«5a ta­pauksessa
h ä n ei ilmaisisi kantaa,
e t t ä tällit kertaa on Sakan uudelleen
aseistaminen turvallista, silla sikälair
set poliittiset johtajat on valittu de--
mokraattisestl.
•Vaikka kansa on hänet nimelli«3sti
valinnut, niin yleisesti tunnettu tosi­asia
on, e t t ä kansleri Adenauer edus­taa
niitä samoja piirejä, jotka tukivat
Hitleriä. H ä n käyttää ns. demokraat­tista
muotoa Wehrmachtin muodosta­miseksi.
Länsi-Saksalle annetaan r a ­jattomat"
mahdollisuude t asetuotan­non
<ja atomitutklmusten suhteen.
Toukokuuhun mennessä v. 1953 tuotti
Muotama vuosi silten "pttasU'x
vat AttttUn sotaJODfcol
Kreikan kapinoivan J ( a i i s s n ' f l ä n *;
simaisen divistyltsen J»'^^emofcra-tfan"
leiriin, motta se el mer- -
fcinnyt Kreilcan iiansalle olosoh-telden
parantamista, kuten seu- '
raavassa : klrjoltoksessa ' totletaan: .
lapsiin nähden, y
Lumimyrskyt, tulvat, maanjäristyk­set
ja ermen kaikkea se; täydellinen
välinpitämättömyys ' j a leväperälsyys
jota hallitus osoittaa, ovat ^ y n ä ' s i i ­hen
kammottavaanv' tilaan,-< missä
Kreikan lapset nyksrlsin ovat.
.Jo kuukausimääriin: ^-eivät vlennä-tintoimistot
ole tehneet käytännöUi-eesti^
katsoen mitään muuta'kuin l ä ­hettäneet
epätoivoisia > avunpyyntö-;
J ä ; milloin ovat. lumimyrskyt j a tul­vat
tuoneet mtikanaan . n ä l ä n h ä d ä n ,
milloin maanjäristykset »ja maanvie-;
remät ovat tuhonneet: ihmisasumuk­set.
"Kylistä, 'Jotka sijaitsevat kahden
kolmen^mmenen' kUoroetrin ,ctäi-fyydellä
kaupungista, «aapuu pelolt»
tavia viestejä: el l ä ä k ä r i ä , ei l ä ä k k e i .
ta. ei m i t ä ä n . . . ( A v ^ , 10. i . 54).
"Lapsi paleltui hengiltä matkallaan
koulusta k o t i i n ' K ö z ä n i n lähistöllä."^
(Avgi, 6. 1. 54).
^'Kalamain kuudennessa alkelskou-lussa
o n 160 oppilasta sairastunut tu•^
lirokkoon; neljä alkeiskoulua suljet­tu
. . . " (Elefterla. 10,2.54).
«lUlaaseudulla li&keellä'' runsaasti:
vesikauhua." (Vima, »11. 3. 54). - ,
"lAgrinionissa on : koulut - suljettu
lukuisten aivokahrotulehdustapausten
vuoksi; yksi sairastuneista on kuol­lut."
(Vima, ,21. 3. 54).
"Niistä 36804 Inpsesta, jotka p ä ä t ­t
i v ä t • koulunkäyntinsä; pohjoisissa
maakunnissa, potee :14,632 keuhkotu­berkuloosia
tai; multa hengityselinten
sairauksia." (Pileleftoros, 16. S. 53.) ^
JopainilHäkln seuduilla, jotka oVat
säästjmeet::luonnonmullistuksilta, l i i -
lUstuvat jcoululna j a asuntoina käy»
tetyt rakennukset yissl toisensa j ä i '
keen.
"AgU Anargirlssä Fireuksessa jäi
207 lasta rauniomin kouluna käytetyn
t a l l i n luhistuessa; 13 lasta loukkaan­tui
vaikeasti j a 15 lievemmin . . ."
(Avgi, 18. 2. 54.)
;^'Kotllyn koulu Kastöriafisa Juhistul
mutta onneksi kuitenkin lozna-aikana;
•joten..säästyimme suremasta; uhreja.'"
<Avgi, 30. 3. 54)
^'Koulu' luhistunut Pissoderi' Plori-nasissa?'
CAvgi, 30. 3. 54.)
J a niin edelleen ,•<. .
Vihdoin -tulevat'lämpimämmät 11-
jmat. Mitä ^ niiden saapmhinen mer­kitsee
meidän lapsillemme? Lisää
kurjuutta. Kreikan hellekausi. Juoma­veden
niukkuus, seisovat,'mätänevät
vedet, avonaiset viemärit, sääsket Ja
kärpiäset :käyvät-lastemme helkenty-neitten
" elimistöjen kimppuun ja
muokkaavat heistä helppoja uhreja
kaikehlalsUle kulkutaudeille; Koulut
Kahdenlaista "lakia ja
oikeutta""'
Yhtäällä olivat ifdaiisii tarmolckaita mutta eivät
kuuUeet eivätkä nähneeit kun kysymyksessä
oli paheellinen ja rikollinen elämä
Alexander Wong, Illinoisin tefcniikka-konlon'
inslnööHosäston: apnlalspror
optekelijasl^ i o t k a on Y ^
estetty pääsemästä takaisin Kiinaan
Ifaneisesti siinä mielessä, e t t ä heidän
teostannnksellaan. •voidaan^^^^^^^^k^
kanppaav' Kiinassa .\ valcollasyytöksen.
penisteella:: vankilaan, «tuomi
ameribicalaislen i Tapanttamisesta;: Ny t
kuitenkin .ilmoitetaan, että.,häit^^^on
saanut erikoisluvan kotiin paluuta
varten Isänsä iäkkyyden vuoksi^.:;:
SITÄ
Piip
TÄT
fjr&s «köitontilainen parisjj
kuunteli rsdiojiimalanpalvelusta.
»ojasi mukavasti tuoliinsa Ja imi
puaa». Vaimo oJi syvissä mieite'
.puoli:'tuntia; kului täydellisen
olon merkeissä. Mutta sitten au
pyntt^fj'nauramaah.
. "I^ndy", huudahti Siäaen vaimo
. " m ä t ä Johtuu tällainen ilakoiuti
battipa?" r
•Öa" sanoi Sandy, "pastori iimoi
t l Juuri, e t t ä nyt kerätään koleh
mii|ta,:mlnäj|>len turvassa taalla'k
tonai
• i VIHDOIN VIIMEINKIN
VuosrKausia kestänyt.;rikollisen ;ja;
pahesllisen elämän tutkiminen Mont-,
realissa paljasti viime .syksynä • hyvin
räikeällä tavalla miten pohjattoman
välinpitäm-ättomiä polilsiviräncrnalset
riiattavat olla lakien ja asetusten nou-'
dattamiseen nähden kun korkeam­malta
taholta annetut käskyt ovat ky-;
symyksessa. Tuomari Caronin. tutki­musten
johdcata viime lokak. 8 p nä
alistamassa lausunnossa todettiinmm.
6ttä vaikka kaupungin surullisen kuu­luisat
porttolat J a iUhkapelipaikato-|:
vat joutuneet tuhansia kertoja ratsl-ain
kohteeksi, jopa määrätt y suljet-;
tavikfty n i i n siitä huolimatta ne oval^
olleet suljettuina ehkä vain muuta­mien
minuttien ajan j a ovat sen J ä l -
ieen jatkaneet edelleen toimintaansa,
eikä niille ole koitunut 'poliislen "toi­menpiteistä",
muuta kuin .varsin mir
tättöiTiät taloudelliset vahingot.
- Toisaalla on. Montrealin:;poliisilai­tos
varsin hyvin tunnettu tarmokkuu­destaan
ja toimenpiteistään kun on
k y s ^ y k s e s s ä toimenpiteet työväenr
liikettä Ja demokraattisia oikeuksiaan
puolustafvaa kansaa: vaataan. Mont­realin
:poiiisilaitoksfen"subversii;vinen
osasto" on kuuluisa siitä: miten ter
hokkaasti se taistelee lakkolaisia ja
kaikenlaatuisia muita "subversiiveja"
vastaan. Silloin ei tarvita sitovia to­disteita
vaan pelkät luulotkin rilttä-
•vät. . • • •
Tuomari Cax'on totesi lausunnos­saan,
e t t ä poliisilaitos on suhtaantu-
.nut perin suopealla,tavalla kaupungin
paheelliseen elämään. Hän sanoi s i i ­hen
olleen syynä sen, että Jotkut ovat
maksaneet joillekin siltä, että port­tolat
jauhkapellluolat saivat toimia
mahdollisimman esteettömästi. Toi­mitetussa
tutkimuksessa ei pyritty­kään
siihen, e t t ä olisi saatu selville
kuka on maksanut suojeluksesta Ja
kenelle j a miten. paljon. Tutkimus
raijoitettiin::/ainoastaan siihen, että
voitaisiin todeta poliisilaitoksen ja
muiden ; viranomaisten esiintyneen
ri lopsalla tavalla mainlttuija paheenpa-filä
kohtaan. Siten menetellen: kaik'^
ki täm'in rikollisen toiminnan hiuppu-miehetja-
rnalset, Joista osa tunnet-:
tiin varsin hyvin, pääsivät kuin koira
veräjästä. Vaikka Montrealin sano­malehdissä
mainittiin nimeltään usei­ta
näiden porttolaln j a ^uhkapelipaikr
^cojen omistajia, ei hiuskarvakaan hei-dään
päässään Joutunut vaaraan toi­mitetun
tutkimuksen johdosta.
S >^Esibämme tässä joitakin a£i'.oitatut-
^idmul^en johdosta laaditun tuomari
Caronin lausunnon perusteella:: -;;
Poliisilaitoksen siveysosasto toimitti
.|ijain näöh' Vuoksi:* ratsioita nälssä-porttolqissa
ja pelipaikoissa mutta
todellicaudessa; se: toimi niiden apuri-;
jnaja^'suojelusenkelinä. Niinpä rat-;
s l a i n : toimittamisesta ilmoitettiin l a i -
jtosten omistajUle 24 :^untia ennen n i i ­den
.suorittamista että porttolain
"madamit" ehtivät varaamaan jonkun
muun naisen, tilalleen tuomion anta.-
, mistä varten. Samoin tapahtui myös
pelipaikkoihin nähden.
Poliisiviranomaisten toimesta esi­tettiin
oikeudelle puutteellisia tai
vääriä tietoja syytettyjen suhteen, e i ­kä
rangaistukaat olleet koskaan sen
376 Länsi-Saksan teollisuuslaitosta
erilaatuisia aseita.
Natsien sotarikollisia on vapautettu
kymmenittäin ja he löytävät paikkana
sa kasvavasta sotakoneistosta, jolle
meidän canadalaisten pitäisi • antaa
hyväksymisemme parlamentin tule­vassa
istunnossa. Lontoon sopimuksen
miötaan, Länsi-Saksan armeijaan tu­lisi
500,000 miestä järjestettynä 12
divisioonaan. Muut tilastotiedot (esi­merkiksi
Länsi-Saksassa ilmestyvä
Frankfurter Allemeine Zeitung-leh-titiedot
— n:o 236) viittaavat siiheti,
etta Adenauer aikoo muodostaa 24 d i ­visioonaa
(eikä 12!) käsittävän armei­jan
. . .
Hitlerin valtaannousu tapahtui suu­relta-
osalta kehitetj-n joukkohysterian
perusteella kommunismia j a 'Neuvos­toliittoa
vastaan. Samaa menettelyä
kehitetään nyt..
Olemmeko se sellaisia tyhnniyreitä.
e t t ä emme näe, emmekäj halua näh­dä.
— Margaret Hussell.
sekasortoisen tilanteen maassa. .Taantumusrintama tiesi luöhnbHisesti
mitä sen edesottamiset saavat arkaan^ multa ne ovat aina suhtautu­neet
jesuittojen tavoin maan asioihin sen käsityskannan perusteella,
että "tarkoitus pyhittää keinot'' — ja tarkoituksena on kalastella
sameass^ vedessä — nostattaa sekasorron avulla taantumus hallitus-satulaan
ja viedä isiemme maa sitä lietä taantumuksen mustaan yöhön
ja yleensä seikkailupolitiikan tielle. ' *
Asla erikseen on se, pääsevätkö taantumusvoimat tarkoitustensa
perille? Me rohkenemme epäillä asiaa vakavasti, sillä Suomen kansa
on siksi valveutunutta, että se osaa ja pystyy kontrolloimaan isäri-maattomat
taantumusvoimansa.
Mutta huolimatta siitä miten nyt"" aikaansaatu hallituskriisi rat­kaistaan^
entistä selvempää on, ettei Suomfrn valtion asidita voida
enää pitkää aikaa hoitaa ilman SKDL:n" osallistumista hallitusvas­tuun
kantamiseen, eikä missään tapauksensa vastoin SKDLVn toivo­muksia.
, Mitä pikemmin tämä tosiasia tjinnustetaan Suomessa, sitä
'pikonmin saadaan siellä muodostetuksi Koltnen Suuren kokoomus-ra?
skaampla uudistuneen tuomion joh­dosta..
Se johtui siitä, etta: poliisin
taholta esitettiin kaikki syytteet i -
käankuin ne olisivat olleet ensikertai­sesi^
rikoksesta. Joidenkin pellejä
huol-apaikkojen omistafjat maksoivat
kij'minenen vuoden aikana sakkoja
nihikin paljon kuin 200 kertaa. Kos­kaan
ei yritettykään todeta kuka on
kunkin paheenpesän- omistaja vaan
sallittiin, e t t ä ' J o k u palkkalainen. e-
.r.intyi Isännän. ominaisuudessa o i ­keudessa.
K u n h ä n e l l ä oli sakkorahat
:valmiina, oli h ä n sakon maksettu­aan
tilaisuudessa palaamaan takaisin
"työhönsä."
Polilsxherrat huolehtivat myöskin
silta; e t t ä näiden paikkojen osoitteet
olivat sellaiset, että jos tuomari sat­tui
määrämaan syytteessä olleen pai­kan
suljettavaksi niinmunalukkopan-.kertonut lunomalehdistöUe, e t t ä h ä ­t
i in "jollekin slAiTiovelle j a . pääkäytävä : nen ollessaan ennen eroittamista po-j
ä i : y h ä edelleen käytettäväksi kun
peliluola tai porttola Jatkoi h ä i r i y ­t
y m ä t t ä tounintaansa. iPoBisit: asettj-vat
usein munalukköja myöskin pien­ten
kcppien^övllie tai sellaisille "ovil­le",
jotka o l i rakennettu vartavasten
seinin päälle ja 'Joita ei voitu ava­ta
sen paremmin sisään kuin ulos-kaan.
Mutta siitä huolimatta oli moi­set
ovet varustettu kafunmneroUa/Jo­k
a mainittiin sulkemlstuomlosfa. Ja
vaikka tuomion mukaisesti palkka
"suJ.ettiin" h i i n pääkäytävä oU yhä
edelleen k ä y t e t t ä v ä n ä Ja :'^lilketoimm-ta"
jatkui entiseen tapaatt 'häiriinty­m
ä t t ä .
J . A H J U K S I A L U V A T T HN
• Tucmäri Caronin toimittaman j u l ­kisen
tutkimuksen suorittamiseen vai-:
kutti, ratkaisevalla vitovalla lakimies
Pax tPlante, joka toimi aikoinaan
:Montrealin poliisipäällikön apulaise­na.
Kun h ä n y r i t t i toimia virkavel-:
voUisuuksiensa: mukaisesti; johti se
hänen eroi ttamifoe^isa.: Eroittamisen
Jälkeen Plante^kirjoitti sarjan artik-i
koleita, Joissa'liän teki kaikkiaan noin
15,000 i eri syytöstä viranomaisia vas­taan.
Myöhemmin nämä »artikkelit
julkaistiin erikoisena: kirjana, jonka
nimi oli "Montreal alamaailman hal­litsemana^'
(ja Jolla oli erikoisen hyyä
jnenekki.
Tämän jälkeen esitettiin maakun­nan
korkelnmialle oikeudelle pj^ntö
kaupimgin poliisilaitoksen Ja hallin­non
tutkimisesta Planten esittämien
syytösten pohjalla. Tuomari Caron
m ä ä r ä t t i i n tutkimuksen: Sfuorlttajaksi
'ja lähes neljä ja puoli vuotta myö­hemmin,
(lokak: 8 p n ä 1954) h ä n antoi
lausunnon j a tuonict ti^imustensa
johdosta. Päätöksessään h ä n julisti
etta 20 . Montrealin poliisilaitoksen
johtavaa upseeria oli syyllisiä rikol­lisen
elämän suvaitsemiseen. . H än
tuomitsi heidätr:'ePotettävaksl,virka-kelvottomilut
Ja sakkoihin.
Pian senrjälkeenpldettiiri Montrear
ILssa kunnallisvaalit. Joiden tuloksena
oli, e t t ä kaupungin pormestariksi va-l
i t t im Jean Orapeau. Joka oli ollut
Juomari: Caronin :< apulaisena tutki­muksen
suorittamisessa. : Uusi por­mestari
nimitti pian sen Jälkeen Plan­ten;
kaupungin, •ppliisipäällikön apu- ;
laiseksi.
: M r . Plante o n nimityksensä jälkeen
suljetaan yksi toisensa jälkeen.
Puvuista: ja kengistä, on i parasta
vaieta. "Kas m i n — kesä on tullut!"
(Äidit yrittävät aina keksiä jonkhi
keinon lastensa tyynnyttämiseksi.)
"Nythän on Jo kaunista: j a lämmin­t
ä — me emme tarvitsekaan enää
vaatteita",emmekä kenkiä."
Miten "väatt^ta" ja kenkiä voltai-siinkaan
hankkia? Kreikan 7,500,000
asukkaasta on 2,400,000 virallisesti
luetteloitu varattomiksi.
Maakylien lapset: saavat kyllä ruls-
Ja maissileipäpalasensa^ Jopa: muuta­man
oliivinkin,^Ja: kaupunkilaislapset
paikatuissa mekoissaan saavat silloin:
tällöin l ä m p i m i n aterian; mutta^Keil-'
lä ei ole mitään, mikä Uahduttalsl
h e i d ä n lapsensleluaan—rjel. leluja, ei
kirjoja, ei kouluja, ei leikkikenttiä,
ei askartelukerhoja; eikä ohjaajia.
iKalkki tuollaiset ovat pelkkiä' haa­veita.
: Toukokuussa': V.: 1953 pidetyssä l ä ä -
kärikongressiissä^ ilmoitti Ateenan 1?11-
opiston mlelltautlopinproessori, t ri
Choremis, e t t ä :75 prosenttia hänen
tutkimistaan: kreikkalaisista lapsista
kärsi • sotapsykoosista ^ aiheutuneita
paii^ajaisunia.
Eikö kukaan väUtä m i t ä ä n siitä, et­t
ä kokonlilnenf valtakunta luhistuu
rauniojksii.-etä kurjuus ja :epätoivo
j Kaksi sisarusta oh elänyt <vuos:
katisTa yhdessä. Sitten, vanhe
h e i s t ä ollessa 93 j a nuoremman
vanhin sisaruksista kuoli. Lääkär
Jonka..tehtäväksi oU annettu välittää
huono uuttaen eloon jääneelle.'
e t t ä tieto vanhemman sisaren
masta voi aiheuttaa nuoremmauk'
kuoleman.
Mutta vanhus suhtautui ihantee!
lisen rauhallisesti asiaan. "No, niin
h ä n sanoi,."nyt kaiketi saari va
taa teeni:siten>kuin itse haluan."
Kaaderien koulutus
uudessa Kiinassa
r: P^Ung. • ^Kiinan • kansantasaval­lassa
asustaa^ 60 kansallisuutta, joi,
den.väkiluSiT: on yhteensä noin
mUjoonaä Jienkeä. Nyt nama kan­sallisuudet:
yhtyvät aktuvisesti maa-yhteiseen,
taioudelliseeri ja kulttuuri-rakennustyöhön.
Suurta työtä tekevät Kunan vä-hemmistökansalhsuuksien
oppilaitos­ten
.opettajat;-Jotka kasvattavat
sallisia kaadereita. Ssn jälkeen, „.
V., 1956' Pekingiiii perustettiin vähem-mlstökansallisuuksien
instituutti, on
lii3ipäällikÖn apulaisena,.olivat monet
kaxipungiiiivaltuuston jäsenet "tarjon­neet
minulle lahjuksia" Ja sen:vastaf.
ehtona sanoneet, että; hänet tape­taan,:
ellei hän luovu: taistelustaan
paheellista elämää vastaan. "He sa-r
noivat minun olevan hullun, ellen ota
tarjottua rahaa, jonka saa n i i n heli-polla."
"Useat • valtuusmiehet : keholttlvat
minua luopumaan yrityksistäni: Ja
monet varoittivat myöu Lin, e t t ä ellen
suostu .tarjouksiin niin minut tape­taan.
Eräs mies käytti kokonaisen
tunnin saadakseen minut vakuuttu­neeksi:
siitä, ett'ä:ijos ölen k i l t t i poika
m i n minusta tulee rikas mies"^ sanoi
mr. Plante. On luonnollista, että
moiset lahjomisyritjlkset ja uhkat^ki
set on tehty kahdenkesken sillä rikolr
liset kaihtavat todistajia.
•: Montrealfiivkunnalllsvaaleissa valita
thn kaupungin valtuustoon todennä­köisesti:
enemmistö sellaisia,, Jotka ,0'^
vat suursiivouksen; kannalla' kaupun­gin
paheellisen^ elämän 'suhteen ja
»siitä syystä on aihetta odottaa; että
kaupunginpa tapahtuu todellakin sei-:
lairfen siivous. Mr. Plante on ^sano­nut,
että "me emme otaksv^aan, e t tä
peliluolat Ja: prostitutio voidaan kos-;
kaan poistaa Ihan sataprosenttisesti,.
mutta; ainakin; s u u r y r i t t ä j ä t ehkälsf
t ä ä n haijcittamasta toimintaansa. 0-:
Ien antanut sellaisen lupauksen."
tällaisia oppilaitoksia avattu piireihin,
•Joi^a "asustaa': eniten vahemmistökan'
1 illiGuuksia. Nykyään on Kiinassa
tällaista oppilaitosta. Neljässä vuoV
dessa o n ; n ä i h i n oppilaitoksiin otettu
'yli 12.000 henkeä.. Tähän mennessä
on nämä- oppilaitokset päättänyt yli
7,500 eri kansallisuuksien edustajaa.
Valtaosa näiden opllaltosten oppilais­ta
on saapxmut :oppikouluihin maan
rajaseuduilta 1 ja : vuonstopiireistä.
Heidän keskuudessaan on työläisiä,
talonpoikia, karjanhoitajia seka si­vistyneistön
j a budhalaisen papiston
edustajia.
ovat valloillaan maan Jokaisessa kol­kassa
Ja e t t ä maanteillä vaeltaa tu­hansittain
kodittomia lapsia?
"Kodittomia,' vailla kaikkea turvaa
olevia lapsia on • Etolocarnaniassa
2,124; Kozanissa 1,933, Atticassa 1,937,
Dodecanesuksessa 1990, Lanssassa
2,500,: Janninassa 1 '821 jne." (Vima,
28. 3. 54.)
(Eikö ketään huolestuta se, etta lu­kutaidottomien
j a nuorten rikolhsten
lukumäärä kasvaa vuodesta vuoteen?
: "Vuonna ;1951 alle IT-vuotjaita ri­kollisia
oli 2,796; v. 1952 fceitä oU
3,100 Ja v. 1953 3.432." (Elefteria, 28,
3. 54.)
Työttömyys joulu­lahjaksi
l,120:aie
torontolajselle
, Toronto::— TyöttömyysvakuuLusko-inis.
«j'oh; paikallinen toimisto Ilmoittaa,
' e t t ä tk. 16 p n ä oli sen kirjoihin mer-'
kitty kaikkiaan 29,526 työtöntä työ­l
ä i s t ä eU 1,120 enemmän kuin viikko
aikaisemmin. -Työttömistä oli 21,791
niiehiä Ja 7,135 naisia.
Työttömiyysvakuutusta maksettiin,
kaikkiaan 25,842 henkilölle. Joista ISj^
333 c l i miehiä ja 6.509 naisia. 'f
Työttömiä Ilmoitetaan olevan huo­mattavasti
enemmän kuin samaan ai­kaan
viime vuonna.
PAKINA
Aiiimattitälloa tah/itaan vähän kaikessa
E i ole vielä kehitetty mitään sel­loista
työtä,jmissä ^ei tarvittaisi: joko
ehcnmiän tai vähemmän jsitä tekemi­sen
.taitoa, mitä: tavallisen kansan
keskuudessa aanotaan. ammattitaidok­s
i . '
Ottakaamme esimerkiksi vaikka pe-
<runäin, kuorinta, initä yleensä pide-;
t ä ä n sellaisena "afnmättina", missä ei
anmiattikoulutusta ^tarvita. : Mutta
koettakoon joku sellainen mies — sel­laista
otusta el kaiketi löydy ainakaan
aviomlesten keskuudessta—• Joka e i
ele JcoaTicaan perunoita kuorinut^ niin
h ä n kyllä näkee, että kömpelösti se
työ kfiy Ja kun :i)«runa' tulee lopulta
kuorituksi, niin sUtä ei ole jäieilä
muta kidn;^ahvDja lastuja siinä ka-;
s ä s s a , m i ^ pitäisi kuoret olla :}a pier
jii: kalvettu palä perunan sydämtetä
siinä paikassa, missä pitäisi: olla- pe­runa
kauniisti kuorittuna— Jäaftten-k
i n en Vielä VsIlmäfVpuhdlstamattar
SelväsUkin, pertuoaln: kuorimisessa
: t a r v i t a a n s e k ä > ammattitaitoa että
^tottumista, kuten kaikessa muussakin
työssä. ' s
("Valtiomlestalto" on myös sellai­nen
ammdtti; josta monet nurlsijato-tävämme
Pietilä, ovat sanoneet, ettei
siinä tdiTvita m i t ä ä n muta ammatti­taitoa
kuin se,' e t t ä oäaa^ valita itsel­leen
oikeat vanhemmat, liankkii syn­tyessään:
luoimonvääxät leidEaluut Ja
omaa tuttavapiirinsä niissä kaupun­ginosissa,
: missä ei tunneta työttö-^
ih>7svakutus^Joja, vaikkeivät Itse
työtä .teekään. '
Mutta nika"nsä, keinonsa Ja apimsa;
tarvitaan valtiomiestenkin ammatls-'
sa.
Voidakseen - k e h i t t y ä ammatissaan
jnaallmankuuluksi, "valtiomiehen"
etuisuutena on se, m i t ä lyhempi on
liänen muistinsa.,
. ^Klassillisen esimerkin t ä s t ä sanoi
sir Winston :iOhiurcliiIl, Joka ilmoitti
t ä s s ä : päivänä muutamana; e t t ä h ä n :
oli :toia3n: maailmansodan loppuvai­heessa
antanut matsalkkaMontgoipe-rylle
määräyksen varastoida huolel­lisesti
natsien aseet s i i n ä mielessä, et­t
ä on k ä ä n n y t t ä v ä loppujen lopuksi
natsien' puoleen taistelussa: Neuvos­toliittoa
.vastaan.
Jostakin ^yvätä eivät brittiläiset
tykänneet sUtä. e t t ä heidän Johtava
valtiomIehens& «salllstiU täUalseen
kaksinaamaisuuteen, urhean > liitto­laisen
suhteen sodan aikana.•: Kuten'
tiedetään, nurisevat brittiläiset i l ­maisivat
• miljoonittain protestUausun-toja,
moisen toimenpiteen Johdosta.
• Mutta tässä tuli valtiomiehen . a -
vuknl h ä n e n hucno muistinsa, kuten
muistetaan,; Churcliill Ilmoitti muu­taman
päivän kulutta, edellä maini­tusta
että vaikka h ä n o n hakenut
kaikki mahdolliset Ja inahdottomat
palkat, h ä n "ei ble löytänyt marsalkka
Montgomerylle lähettämänsä siUikeen
kopiota.
Toisaalta,; heti sh: Wlöktonln^ tun-nusttiksen
^ ^Jälkeen, tledoltti : k e n t t ä -
marsalkka Montgomery, e t t ä h ä n oli
todella saanut . e s h n l e h e l t ä ä n s ä h^
keen. ajossa::;määrättiin varastoimaan
natsien; aseet, t ^ t ä varalta, että ;.ne
voidaan: a n t ^ takaisin Hitlerihiinle-hlUe,
mikäli hdtä'^ tarvitaan taistelus­sa
Neuvostoliittoa vastaan.
Mutta: kun asian Johdosta naiisl
hirmuinen, protesti Britannia<!sa. n i in
kenttamarsalkka , Montgomerynkinu
avuksi tuli muistin kehnous, ; Jotta
hänkin voi todeta, e t t ä s i t ä aUnipe-r
ä l s t ä k ä ä h sähkettä ei löydy mistään
— h ä n . k im ei muista, mini]«:.te tuli
silloin klireeä-keskeUä pannuksi. ; -
Valtiomlestemme'' huonomuistisuus
ilemenee <i aivan :, Jokapäiväisessäkin
elämässä.,
Vaalito'alkatuifae ovat tavallisesti
lipeviä.. «mUcial^lupaustensa subteea,
Me emme ole eqEmerfciksI, n ä h n e e t
y h t ä ä n ' ahUMU» "valtiomlestä» Joka
olisi ivaalifcqmpanjansa yhteydessä
"luvahnut•^ pusia sotasuunnitelmia. Ja
niiden perusteella tulena verolisäyk-siä
hinnankorotuksia J a mmta pako}-
lisia kieltäymyksiä. Kuten tiedetäärf,
valtiomiehemme lupaavat vaalien ai-katia
varallisuutta rauhaa j a hyvin­vointia
«
Vika c n vahi sitaä, että heti vali-tukai
tultuaan he '.'unhoittavat" hyvät
lupauksensa'Ja tekevät kaikki "paa»
mäntyy vaan" kuten Sven Duffva ai­koinaan.
• .
Vamomiesfcäldon • "ammattisaöi-,
fuuksito" kuuluu myös taito punu»
asian vierestä. Yksikään k o k ^
valtiomiehemme ei sano vahingossa­kaan
e t t ä h ä n on rauhan
Vaan -keksU. ahia Jonkun ven^tt|«..
sotalstensa-tolmenplteittensä ottct»-
tamlseksi-:,/
ilerkillepantavaa myös on, jos n»^;
lutaan ottaa nykyaijasta eslmerkö^r
t ä työttömyyden, puutteen ja suffl»
naisen l ö l ä n h ä d ä n ahdistaeaia v i ^
kansalaisrybinää. nimittäen
surenevaa.työttömien armeijaa, v
tiomiehemie j a heidän takanaan
vat sanomalehdet, puhuvat cniw^
sumalla lämmöllä siitä,
vaa^a ihmiskuntaa uhkaa llikasyomi
sestä Ja llboamiscsta. ,
' Mikäli siis haluatte ' ^ ^ ^ ^ ^ ^
tiamiesten-paljon ^ t h r a l l e Ja
n a ä n kiittämättöinälle uralle, tel
tulee tottSÄ «ekä mulaiamattommtf-ta
e t y k ^ ^ p u h u a asla/vlcresä.