Vapaus, October 19, 1928

              No. 229 — 192»
y
VAPAUS CcBaa& » i i M l i l w trMMtSs ci»o« UaMksaactxst*. OsMtyr SaA*-
r y M . Ontuio. U i i i i t a i . pctri «Mamstai- Ja BatZttyiaZ »*ti»»iTfaZ.
T O I M I T T A J A T .
A. VAABA. B. A. T E X H U X E N . H. SPtA.
BiCiatatad at iba Foat OfOca Ocpaitsicst. Ottava. »» aaesad cUaa atatta.
TAPADS <Ub«ity)
Tfc, oBlr «caa of FisalOj Vorte» la Ctpifii. PakUAad ^ailr «» SailbarT. QptatiP.
TILAUSHINXAT.- n,
1 »fc MJO. 6 kk. t?50. 3 kk. «.75 Ja X l i - fiM. - Ttdrrraltoö"» J» Sooa»»» aak» «aaaa*-
.. 1 rk. »6Ä> 6 kk. UJO. S kk. «2J00 Ja 1 kk.
iLMortrsHnmAT V A P A U D E S S A:
««3WmBlto£to«hdc«l SOe. kcta. » kertaa. - Sr«tr»iitootak.rt !J-*?J^ 'IflliJSS^- 4»Io«il=otokm I2J» karta. k,k« KiH<»:i»««k.« «l*» u ÄtoS3«t
Ht » 2 * kota. 50c. litinaktn kiitMlaMeelu ui ottittorämrt*- - - J^ ^ ^ T t t ^ t i ri
He. kma. il JO koloa kertaa. — TiI^ai»amoMaji«« Ja aa->tna««eirtta»T'«a o». ' ^ » ^ ' * ' ^ : ? r * ^ u «iUu« r - rUaakaia. jSa ei . « n a raha, d taBa ia«ltämiät^ p a i f a«itel.««. JoiU»
M Ciksaksct» ^—
aio,,. n„o.ok«. p i l i i olU konttori,., lurllo 4 ^'»''rf^^l^n*^^^
Vapandc» toimii».: Huon«.to 2C7, JUekty BoiMing. 4 Dorhim St. PaieUn 536W.
Tapattaa fa»ttori; tibertf Bondiafc »5 ton.» St. Pah.elin 1038. Po«tlo«>c>i Bo. 69. Sadbnry. Oat-
Caaatal adrettiai.^ /ate. 7Se. per eol. loch. Minimaa eharje for alacla laaotioo TSe- H a Vapaaa
l i CM fc«a» adrertitioc Dodiam amos( tb« FinoiA People to Canada. .
lo. etta »liDoi» tJuum aa. an«aai«eB kirjeea^BMa. kirjottaiaa ««dellaea liikkeenkoSuJa.
• —iniiiniiini a l ^ U i : J. V, KA-fNASTO, UikkeenhoiuJa^ • •
Kansainvälinen sanomalehdistön päivä
maata; se on kylmää, sadetta ja lo­kaa.
Harvoin edes pilkistää päivä
The Yorker, Canadan kommunis­tisen
puolueen pää-äänenkannallaja
kirjoltaa otsikossa mainitusta asias­ta
seuraavaa:
Kuluvan lokakuun 21 päivänä
alkavalla viikolla tulevat vallanku­moukselliset
työläiset kautta Cana­dan
viettämään kansainvälistä sano­malehdistön
päivää. . Kun sanoma­lehdistö
on luokkataistelua käyväin
työläisten kaikkein tärkein taistelu­väline,
niin tulee työläisten, kan­sainvälistä
sanomalehdistön päivää
viettaessään, ottaa tarkoin huomi­oon
oman sanomalehdistönsä saa­vutukset,
minkälainen vaikutusvalta
sillä on, kuin myös sen, mitkä toi-
• menpiteet ovat tarpeellisia, saadak­semme
työläisten lehdistön leviä­mään
ja vaikuttamaan entistään laa-jempain
työläisjoukkojen kcskuudes-
'sa. ••' •
Ön olemassa työläisten sanoma­lehtiä
ja "työläisten" .•^anonjalchtiä.
Ensinmainitut tiilkitsevat ja - ajavat
työläisten todellisia etuja, ohjaten,
järjestäen ja agileeraten työläis-iä.
Viimemainituilla, vaikkapa. ne il­mestyvät
"työväenlehden" nimellä,
ei itse asiassa ole mitään yliteislä
työläisten toiveiden, pyrintöjen ja
tarpeiden kanssa. Sinunoisia lehtiä
on Canadassakin useioil.i. Niiden
väliljjcsellä saavat työväenliikkeen
harhaanjohtajat lahjoja 1yön!f;ellä-jiltä
jä; hallitsijoilta. Niinpä esim.
suuret teollisuus- ja finanssiporhot
rahastavat moisia lehtiä, antamalla
niihin ilmotuksia. Moisissa lehdis­sä
on löydettävissä ilmotuksia te­rässilloista,'
rautateiden, kalustosta,
massa-; ja paperitehtaiden tuotteista
y.m. On ilmeistä, että työläiset
eivät ole kiintyneitä, eivätkä saata
kiintyäkään moisiin ilmotuksiin;
taan. Mikään työläisten käymä
taistelu ei ole , liian pieni tai liian
sutiri saadakseen The Workerilta
täyden huomion.
Sanomalehdistö on yleensä eräs
varsin mahtava ase, käytettäköönpä
sitä sitten hyvän tai pahan palve­lukseen.
Kapitalistiluokka omistaa
ja kontrolloi suuren, mahtavan leh­distön.
Päivä päivältä, viikko vii-koita,
aina ja kaikkialla tuo leh­distö
täyttää pohjajoukkojen mielet
valheilla ja vilpillä. Sitä varten
on sen palveluksessa lukuisia sano-malehtimfehiä,
'jotka prostitueeraa-vat
kykynsä kapitalistien ja heidän
laitoksiensa takia. Hyvin tunnet­tuahan
on, että heidän täytyy kir-jottaa
määräysten mukaan ja il­maista
mielipiteensä siten, että ne
ovat sopusoinnussa vallitsevan luo-
Ican etujen kanssa.
KapitalistilehdistÖä käytetään hy­vin
taitavasti työläisten etuja vas­taan.
Se kuvaa jokaisen lakon, jo­kaisen
kqpinan törkeään valoon.
Sen avulla muokataan yleistä mie­lipidettä
suopeaksi imperialistisille
sodille ja epäsuotuiseksi Neuvosto­liitolle.
Kaikki ennakkoluulot liet­sotaan
vimmoihinsa, jokaista taan­tumuksen
mustaa tekoa ylistetään.
Työläisten pitäisi ymmärtää sen,
kuinka tavattoman suuri vaikutus-voima
sanomalehdistöllä on; ja^se
voima on'nykyään kapitalistiluokan
käsissä. On näet joutavaa puhua
painovapaudesta silloin, kun miltei
koko sanomalehdistö on kapitalisti-luokan
käsissä. Työläisillä ei ole
painovapautta kapitalistisissa mais­sa.
Ainoa maa koko maailmassa,
missä työläisillä on painovapaus,
oh Neuvostoliitto. Siellä kuuluu
sanomalehdistö työläisille; siellä si-mutta
kuitenkin nuo lehdet niitä tä käytetään työläisten hyväksi.
pilvien takaa painuakseen jälleen
yölliseen hämärään.
Mutta tuhannet työläiset yhä vain
unelmoivat kesästä, joka ei mil­loinkaan
tullut. Kyntäjän aura
viiltää vinhemmin vakoja ja sep­pä
takoo taajemmin viikatteita,
mutta sadon korjaa vieras.
Milloin tulee se päivä, jolloin
elo lyhteille sidotaan ja yhtehen
aittaan kootaan?
On tullut syksy, työn ja toimin­nan
aika. Kesäretkien' ja virkistä-vier\
saarimatkojen vuoksi laimin­lyöty
järjestötoiminta oo jälleen
pantava käyntiin ,sillä velttous kos­taa
itsensä hyvin nopeasti. Ei rii­tä,
että jäsenkirjaa osottaen sanom­me;
tässä minä olen. Täytyy myös
toimia sanojen mukaan. Parhaim-piinkin
asemiin esattimut armeija,
jos .se on alotekyvytön, liilee ylläte­tyksi
ja lyödyksi.
Toveri! Joko työpaikkajärjestösi
on kokoontU'i!:t ja päättänyt talvi-kauden
toiminnasta? Ovatko kan-tomiehet
toimissaan, jäsoikirjat
tarkastettu ja kuntoon saatettu?
Ovatko kaikki työtoverisi jo rinta-marivissa?
— Jos ei, niin ota si-jjä
alote ja vaadi laiminlyönnin
korjaamista pian.
Ja entä sinä päällikön asemassa
oleva työpaikkaneuvoston virkailija,
joko neuvostosi on laatinut talvi­kauden
työsuunnitelman Ja toimin­taohjeet?
Onko sinulla oma ja vi­hollisen
asema selvillä? Onko ar­meijakuntasi
taistelukuntoinen? —
Jos ei, niin ryhdy valmennustyöhö­si
heti. Viimeinen vuosineljännes
on jö alkanut ja tilinpäätösten tu­lee
päättyä voitollisesti, niin jäse­niin
kuin varoihinkin näliden.
Meidän asiamme, lyötätekevän
luokan vapauttaminen sorron ja riis­ton
kahleista, on. suuri ja kallis.
Sen puolesta kannattaa elää ja teh­dä
työtä. Vain työ, toiminta ja
taistelu oman luokan hvväksi an-taa
merkityksen ja päämäärän palk-kaorjan
elämälle. •
Osuustoiminta ja työväenliikkeen vasemmisto
julkaisevat. ., Näin ollen on siis
päivänselvää, etiä noilla ilmotuk-silla
pyritään peittämään työväen­liikkeen
kavaltajain lahjotniset'
Edelleen saatetaan noissa lehdis­sä
huomata työväen järjestäytymis­tä
vastustavain ja vihaavain laitos­ten,
kuin myös kapitalististen halli­tusten
ilmotuksia. Tämmöisistä läh­teistä
he'^llu melkoisia rahsummia,
.eivätl^ä niiden vastaanottajat isaata
vähimmässäkään määrässä nousta
vastustamaan niitä maksavain laitos­ten
työläisvastaista henkeä.
Semmoisilta lehdiltä eivät työläi-
"set saata toivoa ohjausta eikä apua.
Pikemmin päinvastoin. Työläiset
saattavat odottaa niiltä vain petos­ta
ja kaksinaamaisuutta.
Canadan kommunistisen puolu­een
pää-äänenkannattaja. The Wbr-kerj
kuin myÖs kaikki muut kom­munistisen
puolueen julkaisemat sa­nomalehdet
Jä muut julkaisut, ovat
vallan toisenlaista kaliiberia. Niin­pä
esim. The JForker kaikista vas­tuksista
huolimatta — työväenpettu-rien
oppositsionista, valtaherraih
parjauksesta, ja yhtämittaisesta ra­han
puutteesta — järjestää, johtaa,
avuslaa ja rohkaisee työväenluok­kaa
kaikissa taisteluissa, joita se
käy pääomaa ja sen agentteja vaä-
Neuvostoliiton lehdistö ei ole val­heiden,
vaaix Jtotuuden palveluk
sessa.
Täällä kapitalistisessa Canadassa
on työläisten sanomalehdistöllä, mikä
on tavattoman pieni verrattuna ka­pitalistien
lehdistöön, kova ja an
kara tie taivallettavana. Vain tais-televain
työläisten uhraukset pitä­vät
pystyssä täkäläisen työväen leh-distöur
Sen etupäässä on ' The
Worker, minkä saavutukset muuta-ihain
vuosien ^olemassaolonsa ajalta
puhuvat itse puolestaan. Se on ke­hittänyt
itSelleen muutamia tuhan­sia
tanakoita kannattajia sekä toi
saalta saanut osakseen mähtavain
ja rikkaiden vihan. Canada halli
tus vain sietää sen olemassaolon;
ja työväenpetturit tekevät kaikken­sa
sen kuristamiseksi.
Viettaessään kansainvälistä sa­nomalehdistön
päivää, tuleq .työ­läisten
muistaa avustaa The JForke-ria.
Se on tehtävä entistään vai­kutusvaltaisemmaksi,
saatava leviä­mään
entistään monilukuisemmin
työläisten keskuuteen. Se saatetaan
tehdä rahallisen avustuksen jä uu­sien
tilausten hankkimisen kautta.
Työläisten mottona täytyy olla:
5,000 dollaria rahaa ja kaksituhatta
uuUa tilaajaa The Vorkerille!
Syksy — työn ja toiminnan aika
"Pohjolan kultainen kesä" oli tä­nä
vuonna kaikkea muuta kuin kul­tainen.
Aurinko tuskin näytti sil­miään
harmaiden pilviverhojen ta­kaa.
Sinistä väriä näkyi taivaan-laella
harvoin ja silloinkin vain no­peasti
haihtuviha päivinä- Kylmää
tuulta, sadetta ja kuraa, siinä kesän
"kultaiset" antimet
Nyt se olematonkin kesä oh men­nyt
menojaan. Unelmat ovat rauen­neet.
Ön syksy, työn ja toiminnan
aika.
Mutta rahakii^tuilla istuvien lais­kiaisten
kesä ei vielä ole päättynyt.
He ovat matkustaneet lämpöisem-pien
maiden rantakylpylöihin ja hu>
vikasinoihin syömään kaviaareja ja
hummereita, juomaan viinejä ja
polttamaan sikaareita, katselemaan
tansseja ja kabaretteja, ja ties min­kälaisia
retteja.
Heidän kesänsä on aina kultainen.
Se ei ole luielma, ei myöskään kyl-mä,
vaan lämmin ja ihana todelli­suus.
Sellainen on kapitalistinen järjes­telmä:
toiset raatava^ ja kokoavat,
toiset kuluttavat ja mässäävät. Tyo-
Iäisten elämä on kauttaaltaan har-,
Samat periaatteet, jotka synnyttivät
ensimäisen pienen ja vaatimattoman
osuuskaupan Rochdalen kankiireiden
keskuuteen, ovat senjälkeen synnjrttä^
neet lukuisia samanlaisia järjestäjä,
aina meidän canadalaiseen viljan-myyntirenkaasen
saakka. V a i k k a tämä
tuntuukin uskomattomalta, jos otamme
huomioon viimeksimainitun järjestön
nykyisen sisäisen tilanteen. — Tämän
j ä r j e s t ö n periaatteellinen pohja si­s
ä l t ä ä kuitenkin tuottavan joukon
osuustoiminnallisen itsepuolustustais-t
e l i in ryöstävää luokkaa vastaan. Vaik­k
a jotkut aikalaisemme v ä l t t ä v ä t , e t tä
el ole m i t ä ä n ryöstävää luokkaa ole­massa.
Jos t ä m ä on tosi, n i i n silloin
on osuustoiminta historiallinen ereh­dys
Rochdalen ensimäisestä kaupasta
t ä h ä n päivään saakka j a s i s ä l t ä ä vals
turhaan haaskattua työtä. Väfte on
kuitenkin kotoisin kapitalistien leiris­t
ä ja oh h e i d ä n taAcoituksensa osuus­toiminnan
nimessä pyrkiä edistämään
omia liike-etujaan, sekä katkaisemaan
k ä r j e n köyhälistön luokkataistelulta,
valloittamalla heidän talsteluaseensa.
Ne viisikymnientämlljoonaa sielua,
jotka ovat yhdistyneenä kanisainväll-seen
osuustoimlntalll^eeseen, ovat oi­keassa
kirkossa, mutta puolueettomuu­den
vartlat ovat antaneet heille v ä ä r ät
virsikirjat, joista he veisaavat por-vareiden
kanssa samaan nuottiin. Nä­mä
virret ovat tuoneet jokaisen ka­pitalistisen
maan osuustoiminnalliseen
liikkeeseen käsityksen, e t t ä kapitalismi
voidaan h ä v i t t ä ä Uman väkivaltaisia
keinoja — tullen liikekilpaUulla h ä v i ­t
e t t y ä . Viljanmyyntirenkaan yhteis­työskentely
^ rahakapitallstlen . kanssa,
vastaa hyvin l ä h e l t ä AJF. of L : - l i i t on
politiikkaa. Näiden yhtelskimtapuos-karelden,
kapitalismin kuklstamisme-netteljrtapolhln'^'
kuuluu: kapitalistien
omistamien liikkeiden ostaminen työ­l
ä i s t e n haltuun; työläisten pankkien
perustaminen; kaikenlaisia väJfttutus-suunnitelmla;
ja kapitalististen liik­keiden
voiton jako työläisilleen.
I ^ m ä n l a i s l a ammattiunlonistlsia pyr­kimyksiä
kapitalistit lämpimästi kan­nattavat;
joka on mitä häikällemät-t
ö m i n t ä työläisten p e t t ä m i s t ä ja t ä tä
kaikkea ajaa vanhat ammattiyhdistys­ten
virkanyrkit. Näiden menettelyta­pojen
avulla he v ä l t t ä v ä t kapitalismin
kukistuvan ilman m i t ä ä n suoranaista
taistelua, tai verenvuodatusta. "Iske­k
ä ä teidän ostovolmiillanne" kiljuvat
reformistit ammattiyhdistyksissä. "Is­kekää
t e i d ä n myyntivoimallanne" vei­saavat
heidän perikuvalllset maalals-veljehsä
ja t ä l l ä perustalla he ajavat
kaikenlaatuista osuustoimintaa. Joka
kuvaillaan vannaksi, terveeksi j a kun­nioitettavaksi.
•
Osuustoiminta tuottajain Ja kulut-tajaln
välillä, kapitalistisen yhteiskun-t
a j ä r j e s t e h n ä n aldsenakaan ei saa
perustua ainoastaan tarvikkeiden
"monopoU-kontrolliin", joka on si­dottu
"poliittiseen puolueettomuu­teen"
ja kapitalistien vaikutus-'
valtaan. Tämänlaisella osuusto^in-n
a l i a ei ole m i t ä ä n kasvatuksellista-kaah
m e r k i t y s t ä Ja muodostuu se l i i ­keyritykseksi,
joka el sisällä muuta
k u i n puolueettomuusleiman.
Meillä on kuitenkin Joltakin työläi­s
i ä . Jotka ovat koettaneet kasvattaa
luokkatietoisuuttft sUhen osuustoimln-taväkeen.
Jonka kanssa ovat Joutuneet
kosketukseen, mutta tämäkin on ol­lut
vain mahdollista e t u p ä ä s s ä kaivos-keskuksissa.
Joissa kaivosyhtiöiden Ja
yksityiskauppialden lyöstä aa ollut
huomattavana t y ö l ä i s t e n berättSjSnä.
T ä t e n me isiemme, e t t ä t ä h ä n a s t i ­nen
pstiustolminta omaa vain, osuus­toiminnallisen
reunakoristeen. Mitä
tulee tuottajain osuuskuntiin maanvil­jelysalueilla,
on ne t y k k ä n M n pyrit­ty
vien^ttamaan alkuperäisestä tar­koituksestaan
Joka ^ n ä m ä synnsrtti.
muodostuen tavallisiksi liikelaitcdcsiksl
jotka eivät huolehdi Jäsenistön eduis­ta,
vaan käsittelevät liikettä tavani-seen
kapitalistiseen tapauL Kasvatuk­sellista
työtä on kyllä Jossain m ä ä r in
harjoitettu, mutta sekin perustuen po»
lilttiselle puolueettomuuddle, on Jää.
nyt merkltyksettflniSksI. .
M i t ä ä n el ole tehty palkkatyöläisten
j a m a a n v i l j e l i j ä i n järjestämiseksi hei-dänx
y h t e i s t ä vlhoUistaan, kapitalisti-luokkaa
vastaan. Sensijaan meille
saarnataan yhteistoimintaa herrain ja
pankllreiden kanssa työväenluokan ta­loudellisen
aseman parantamiseksi.
Vasemmistolaisia syjrtetään: että he
ovat, joko v ä l i n p i t ä m ä t t ö m i ä osuustoi­mintaan
nähden, tai jos he siihen o-sallistuvat,
n i i n he häiritsevät sen e-distystä.
On a i n a perin vaikea k ä s i t t ä ä ,
m i t ä vastustajamme tarkoittaa h ä i r i t ­semisellä.
Jos me sanomme, e t t ä he
tarkoittavat häiritsemisellä sitä. kun
me pyrimme muuttamaan osuustoi­minnan
luonnetta pois siltä pohjalta
millä canadalainen osuustoiminta ny­k
y j ä ä n on, niin he kieltävät sen.
H e i d ä n väitteensä on: että osuustoi­minnallisessa
liikkeessä- on jokaisella
oikeus tuoda ilmi mielipiteensä Ja
ehdottaa muutoksia. Mutta tuota o i ­keutta
riittää vain nlinkaaan, kun va­semmistolaiset
eivät halua k ä s ^ t ä ä sitä
muuttaakseen osuustoimintaa luokka.-
lllkkeeksl, työväenluokan, eduksi.
Vasemmistolaiset haluavat muuttaa
osuustolmlnhalllseh ^. l i i k k e e n takaisin
palvelemaan n i i t ä tarkoituksia, joita
varten se on alkujaan perustettu. O-suustoiminta
täytjry muodostus työ­väenluokan
taisteluaseeksl kapitalisti-luokkaa
vastaan. Reformistiset pasifis­tit,
jotka kontrolloivat suiuimman o-san
osuustolminnallisiSita yrityksistä,
h y l k ä ä v ä t t ä m ä n muutoksen ja tur-vauituvat
persoonalliseen herjaukseen
silloin, ktm el heidän vararlkkolnen
politiikkansa enää siedä päivänvaloa.
Puolueettomuus on kapitalistiluokan
politiikkaa Ja sisältää tyhjyyttä työ­läisille.
Ne toverit, jotka yrittävät
kapitalististen maitten osuustoimintaa
rinnastaa Neuvostoliiton osuustoimin­nallisen
liikkeen kanssa, tekevät i&y-dellisen
erehdyksen. Neuvostoliiton
osuustoiminnalllneh l i i k e on kulmakivi
sosialistisen Järjestelmän luomisessa,
toimien valtion luottolaitosten j a val­t
i on v a ^ t u s j ä r j e s t ö j e n avustamana,
sekä saaden yleensä kaikkea mahdol­lista
tukea valtiolta, poistaakseen t y ö ­l
ä i s t e n j a talonpoikain väliltä sen ta­loudellisen
ristiriidan, J o i ^ kapitalis­mi
on synnyttänyt.
Kapitalistisissa maissa voidaan o-s
u u s t ö l m l n n a n avulla parhaassa ta­pauksessa
h e i k e n t ä ä kapitalistista r y ö s ­t
ö ä Ja oikealla tavalla - Johdettuna
avustaa köyhälistön luokkaliikettä. jo­k
a t ä h t ä ä kapitalismin hävittämiseen.
Vaikka kapitalistisen Järjestelmän a-laisena
ei voidakaan kokonaan poistaa
n i i t ä ristirUtaisut&sia. mitkä kapitalis­t
i n e n j ä r j e s t e l m ä oin syzmyttänyt tuot­t
a j a in j a kuluttajain osuuskuntien vä­l
i l l e , n i i n voidaan n l i ! ^ Jossain mää­rin
tasoittaa käytännöllisen tavara­vaihdon
kautta tuottajalta suoraan
kuluttajalle. Ristiriidan täydeUeen
poistaminen Jää mielikuvitukseksi ka­pitalistisen
j ä r j e s t e l m ä h alaisena. V a ­semmistolaisten
t e h t ä v ä n ä on järjes­t
ä ä ja k e h i t t ä ä osuustoimintaa luok­kapohjalla.
mohiHsolmalla suuret palk­k
a t y ö l ä i s t e n Ja. znaanvUJellJäin joukot,
s e k ä siten : t e h d ä osuustoiminnasta
l u ( ^ k a t a i s t e | l u v ä l l n e e n . dsuustoimin
n a n taloudellistakaan hyötyä el voida
Neuvostoliiton maaseutupolitiikka ja talousvero
TOV. K A I J J i I N SELOSTUKSESTA M O S K O V A N NEUVOSTON ISTUN­NOSSA
18 P . S Y Y S K U U T A 1928
Toverit, haluan k ä y t t ä ä t ä t ä t i l a i - taan teknillinen jtÄtaja, sitten k a ^ -
\ä ammatilliset j a puoluejärjestot seka
työläiset. Ja teknillinen tirehtööri on
p ä i v ä n s a n k a r i tässä ympäristössä; el
puolue eikä ammatimset järjestöt
h ä n t ä suojaa.
Katselkaamme, mikä ero tässä p i l ­l
i s s ä on teollisuuden ja maatalouden
tuotannon välillä. Riittää kun ottaa
viljasadon. Satoisina vuosina tämä
täydeUIsesU saavuttaa; ^ n h e n k i i l n po­liittiset
m a h d o l l i s u u d e t ^ on täy­deUeen
l ä y t e t ^ palvelemaan työväen­luokkaa
sen t a l s t ö l t i ^ " kai^talismla
vastaan.
Vokaiselle ihmiselle l ö y t ^ Jokin so­p
i v a sananlasku."
" V a i niin! Mikähän minulle so­p
i s i ?"
*Hm — se JoBe luoja ahtaa viran,
antaa h ä n myöskin ymmärryksen.^
" M u t t a — m i n u l l a h a n ei ole . . v i r ­k
a a !"
« J u u r i siksi, n ä e t k ö s ."
suutta, Moskovan neuvoston istuntoa,
hyväkseni j a e s i t t ä ä muutamia ajatuk­sia
parhaillaan k ä y t ä v ä s t ä ' m a a t a l o u s -
verokamppailusta.
T ä m ä n vuoden maatalousvero on n.
30 pros. sumrempi kuin" viime vuonna.
M u t t a jos ottaa huomioon, että me
emme moneen vuoteen ole korottanut
maatalousveroa j a että maatalous on
viime aikoina huomattavasti noussut,
n i i n 30 pros. korotus ei voi aiheuttaa
suuria vaikeulcsia paikkakunnilla.
M u t t a on kuitenkin hyvin useita
paikkakuntia, joilla viranomaiset me­n
e t t e l e v ä t väärin maatalousveron kan­nossa.
Monet paikalliset järjestöt ovat kä­s
i t t ä n e e t uuden l a i n nyrkkipolitiikaksi.
Jcs he eivät oUsl sitä sellaiseksi kä­s
i t t ä n e e t , n i i n on varmaa e t t ä el olisi
tapahtunut sellaisia virheitä., jotka
ovat maatalousverolain suoraa rik­komista.
K i m hallitus "asetti kysymyksen
maatalousveron suurentamisesta, niin
se l ä h t i talonpolkalstalouden yleisestä
varallisuudesta. "Toiseksi, maatalous­veron
jaossa se noudatti periaatetta,
e t t ä suurin verorasitus lankeaa va-rakkaimmille
talouksille, mutta el saa
m i s s ä ä n tapauksessa hajoittaa talout­ta.
Veron täytyy, o l l a sellaisen, e t t ä ta­lous,
jos n i i n voi sanoa — elää. eikä
joudu häviölle. Jos vero on suurem­pi
kuin.se minkä talous jaksaa suorit­taa
elääkseen ja kehittyäkseen, nUn
se on nyrkldpolitiikkaa.
A i v a n uutena, tärkeänä pykälänä
uudessa laissa on 28 pykälä, jbssa
m ä ä r i t e l l ä ä n riistotuloja saavien rik­kaiden
talouksien verottaminen, s.o.
sellaisten tulojen, jotka eivät tule vä­l
i t t ö m ä s t i omasta työstä.
Tässä pykälässä on suoraan osotet-tu,
että yksilöllisessä järjestyksessä
voidaan verottaa vain toisten työllä
eläviä riistotalouksia, miitta talouksia,
jotka ovat varakkaitakin mutta ei­vät
nauti riistotuloja, ei t ä m ä n pykä­l
i n mukaan saa verottaa.
T ä m ä n lain tulkinnassa on lakia
suuresti rikottu " j a nämä lainrikko­mukset
on saatava poistetuksi.
M u t t a minua el kiinnosta kysy­mys
juridisesta lainrilckomlsesta, vaan
lysymys, mitenkä maatalousverokamp-pallua
johtavat toverit, jotka suu­reksi
r osaksi ovat kommunisteja, me­n
e t t e l e v ä t , esiintyvätkö he poliittisesti
oikein. Maatalousverohan on yksi ark-klpollittisista
kamppailuista. Maata­lousverohan
on yksi n i i t ä ruuveja, jot­ka
sitovat työväenluokan ja talonpoi-kaiston
liittoa. ' y . .
Minä olen saanut Kalugan läänistä
talonpoika Nikishlnin valituksen, joka
valittaa, että hänelle tänä vuonna
m ä ä r ä t t i i n perusveroa 471 ruplaa. Hä­n
e l l ä on verotettavaa: 13 desjatiinaa
kylvöä, 8.8 desjatiinaa heinämaata,
2 lehmää, 2 hevosta, 2 p ä ä t ä pikku­karjaa
(todennäköisesti 2 lammasta)
j a 7 mehUäispesää. Tämän lisäksi on
häneUä vielä tuloja palkkatyöstä ja
on närää tulot verotettu 75 ruplaa.
K a i k k i a a n t ä n i ä n talouden verotetta­vat
tulot nousevat 1,350 ruplaan. Näi­den
tulojen verottaminen pitäisi teh­d
ä 279 ruplaa 75 kopekkaa.
Huolimatta siltä, e t t ä vero on suu­rempi
kuin mitä talous maksoi viime
vuonna, koska uusi maatalousvero ras-kalmmin
lankeaa suuriperhelsUle ta­p
i i r i antaa 17 miljoonaa puutaa vien-tiviljaa,
ja jos ottaa koko t ä m ä n pii­rin
teollisuuden tuotannon, i i i i n se
t i e t e n k ä ä n ei anna läheskään niin
suurta summaa kuin yhdestä sadosta
saadaan, sentähden että se ei ole
teollisuuspiiri. Mikä pisti minun sil­m
ä ä n i ? Yhdessä paikassa teknillinen
johtaja johtaa kaikkea, h ä n t ä el ku­kaan
h ä i r i t s e , mutta toisessa paikassa,
suuremmassa työssä, joka antaa m i l ­joonia
puutia vUjaa, siellä tapaat akan
j a kysytään: komissia vai el, mutta
agronoomla siellä ei ollut. Kas siinä
on ero, — ja "tämän eron tulee mei­d
ä n poistaa. En tahdo s y y t t ä ä paikal­l
i s i a työntekijöitä; sanon, että kun
tulee käydä käsiksi maatalousvero-kysymykseen,
n i i n m i n ä muistelen n ä i ­t
ä kahta kuvaa samasta paikasta. E n ­nen
sitä kun eteeni tuli nämä kaksi
kuvaa,"en t ä t ä ajatellut." Se näytti
luonnolliselta, normaaliselta mutta nyt
m i n ä katson, e t t ä t ä l l a i n e n t i l a ei ole
luonnollinen j a normaalinen.
K u n tutustut kaikkeen työn jär­jestelyyn,
niin esimerkiksi ilmenee
t ä l l a i s i a tosiasioita: Eiskissä, pienessä
kylpyläkaupungissa, t e h d ä ä n vesijoh­toa,
joka maksaa 2 miljoonaa. Mutta
piirissä taas, jossa tuotetaan monta
miljoonaa puutaa vientlviljaa, kulu­tetaanko
siellä kahta miljoonaa vuo­dessa
maatalouteen? Tässä on t e h t ä vä
muutos. Kun tarkastan maatalous-veroa,
n i i n huomaa, e t t ä meillä vielä,
— t ä h ä n ei ole "syynä vain palkalliset
elimet, vaan tietysti myöskin keskus
— vähän kiinnitetään huomiota
tuotannolliseen puolueen Itse maata­loudessa.
Ja minä haluaisin osoittaaT
e t t ä on v ä l t t ä m ä t ö n t ä sovelluttaa pal­kan
päällä maatalousveroa sillä ta­valla,
e t t ä se el missään tapauksessa
vaan pienentäisi maatalouden tuot-tavaisuutta
yksityisissä talouksissa.
EDgbnti järjestelee ko.
Porvarit yleensä ov^t vierailuhalois.
t a väkeä. Kylämatkoja tekevät tois,
tensa luokse yhtenään. Kalaasseia
vuoroon j a y h t ä , rintaa. Niissä, n i i j j^
muistoissa ja suunnitteluissa monet
kokonaan e l ä v ä t . "«
Hallituspaikoilla oleviUe "kutsnjQi'.
luokseen j ä r j e s t ä m i n e n ja, vastavierai
l u i l l a k ä y m i n e n on ainakin moraluje^
ellei lain kirjaimilla määrätty vei-vollisuus"
. Ti e t e n k i n visusti seuraten.
NAISTEN OSASTO
5:nnen piirin nais­osastoille
louksUle, ( t ä n ä vuonna on otettu käy­t
ä n t ö ö n ukrainalainen asteikko. Joka
eniten rasittaa siuuriperheisiä), niin
paikalliset viranomaiset verottivat t ä ­t
ä taloutta vielä individualistisessa
järjestyksessäkin, s.b. katsoivat t ä m än
talouden erikoisen rikkaaksi ja sen
tulot 1988 ruplaksi, josta on maksetta­va
veroa 471 ruplaa.
T ä s s ä on kirkas esimerkki siitä
kuinka paikalliset viranomaiset ovat
toimineet vastoin l a k i a j a menetelleet
polittisesti väärin.
Itse asiassa individuaalisessa j ä r j e s ­tyksessä,
s.o. 28 pykälän mukaan voi­daan
verottaa-jain toisten t y ö t ä käyt­t
ä v i ä rilstotaloiiksla. Tällä mainitse­mallani
taloudella on tuloja v a i n maa­taloudesta
ja palkkatyöstä, jonka
vuoksi sen indlviduaallsesti verottami­nen
on selvää l a i n rikkomista.
Minä voisin e s i t t ä ä paljon sellaisia
tosiasioita verotuksesta, jotka ollen
muodollisesti Ja juridisesti oikein, joh­tavat
huomattavaan liikarasitukseen
j a siten e p ä i l e m ä t t ä turmelevat puo­lueen
linjaa. Me emme ajatellee^, e t tä
eri l ä ä n i t ja eripaikkakunnat tulevat
verotetuiksi kaksi, kolme kertaa enem­m
ä n ja yksityiset talonpojat 5—6
Kapitalistinen, vallassaoleva luok­ka
p i t ä ä aina j a kaikkialla yllä mieli­piteiden
kehittämisen ja kasvattami­sen
työtätekevän luokan keskuudessa
omille eduilleen sopivilla keinoilla. S i l ­lä
riistäjät tietävät sen, että jos
työläinen herää, jos se tulee tietoisek­si
omasta voimastaan, n i i n ei se 'e-n
ä ä n silloin tyydykään noin vaan us­komaan
kaikkia valheita mitä kapi­talistit
luokkalaitostensa kautta meil­le
t3T:k3^tävät.
Y k s i mitä voimakkaimpia aseita o-mlstavan
luokan käsissä on porvarilli­set
suiu^t kirjastot sekä sanomalehdis­tö.
Näiden avujia tosiasiat vääristel­lään,'
j a ' työläisistä, ^ j o t k a uskaltavat
v ä h ä n k i n nousta puolustamaan elin-ehtojaan,
jotka nousevat taisteluun
t ä t ä riistojärjestelmää vastaan, teh­d
ä ä n niiden avulla roistoja, muutetaan
valhe, totuudeksi.
Tehdäksemme . työväenluokan pyr­kimykset
tunnetuiksi oman luok­kamme
lapsille, on meidän teh­t
ä v ä voimakasta agitatslonityötä
nuorison keskuudessa. Meidän on teh­tävä,
työläisnuorisolle timnetuksi pyr­kimyksemme
ja taistelumme uuden,
paremman yhteiskimnan luomisessa.
Juuri nuorisosta tulee m e i d ä n dijsvat-taa
työväenluokalle uskolUsia sekä tie­toisia
taistelijoita. Tästä asiasta on
puhuttu monet eri kerrat, vaan asia
el parane ainoastaan puhtunalla, mut­t
a meijiän on alettava toimimaan. On
koetettava saada nuoret yhtymään
kertaa' e n e m m ä i r k u i n viime vuonna
T ä l l a i s t a i&ämäärää ei hallituksella
ollut, se on ehdottomasti palkallisten
viranomai.sten virhe. Se on välinpi­t
ä m ä t ö n t ä , polittisesti v ä ä r ä ä suhtau­tumista
kysymykseen.
1 Erikoisen paljon oh tehty virheitä
n i i n ss&ötussa individualistisessa ve-
HtlOI£STDTTAVAA .
P o i k a : " K u n p a t i e t ä i ^ t . k u i n k a her­mostunut
oUn, k u h kosin dnna?"
T y t t ö : " K u n p a t i e t y t , kuinka l i e r -
mostunut m i n ä olin, ennenkuin kbdl
minua!"
rotuksessa.
^ y t e t t ä v l s s ä m m e oleya materiaali
osottaa. e t t ä individualistinen verotus
sujuu sangen huonostL
Ä s k e t t ä i n olin m i n ä kylässä. Olin
siellä viikon Ja t ä l l ä ajalla mlna 4—5
p ä i v ä ä kävelin pellidlla, mlssa talon­pojat
parhaillaan puivat viljaa. Olin
pellolla y h t ä m i t t a a aamusta Iltaan.
On mielenkiintoista, kohtasiko m i ­n
u a kukaan teknikoista pellolla? Saat-toiko
k e l l e k ä ä n t u l l a mieleen, että, täs~
s ä ^pauksessa sleDä t ä y t y y oQa ^ x o -
noomi?
S i e l l ä poikkesin myös TakenteHia
olevana ^ O i k ö ä s e m a l l a . Asema mak­saa
hobx milJo(Hiw tai pu(ditbista
miljoanaa ruplaa. Minut ottaa vas-nuorlso-
osastoihin sekä siellä sitten i n ­nostumaan
tehtäviin j a toimUn. S i l ­l
ä on surkeaa n ä h d ä nuorien poikien
sikahumalassa seilaavan kaduilla Ja
tulevan vieläpä haalillekin semmoises­sa
kunnossa.
, Naiset, äiteinä olisi m e i d ä n Iskettä­vä
asiaan kiinni, sillä Jos ei äidit voi
v ^ k u t t a a lapsiin ja nuorisoon, niin
kuka sen silloin voi tehdä. Sillä to-tiius
on. e t t ä n i i n monet^ m e i d ä n nuo­r
i s t a pojista j a - t y t ö i s t ä x>vat menossa
alaspäin, painumassa kärslniyksiin ja
kurjuuteen. —
Y k s i C . T : n l i i t o n 5:nnen p i i r i n neu­vottelukokouksen
kaikkein tärkeimpiä
päätöksiä oU k i e r t ä v ä n lainakirjaston
htuikkiminen t ä n i ä h "piirin alueelle.
I S s s ä kirjastossa' tulisi etutlläUe a-settaa
niiorisolle sopivat Mrjat. On
hjMikiftava ehfifannihklelislf. hyviä
Kihoja. \ t y o T ä i k i r j a i l ^ teoksia
ä l l ä m a a s s a - ^ t y h e e t käsittävät ja
osaavat paremmin lukea englannin-k
u i n suomenkieltä. Myöskin suomalai­s
i a - k i r j o j a varataan t ä h ä n k i e r t ä v ä än
lainak^jastoon- . N ^ on Jokaisen
naisosastoivelvoilisuus avustaa t ä tä
H r j a s t o h c m m ä a , lähettämällä Jonkun
smnmah lahaa^^k^^ ostoa varten.
Snä'ilman rahaa ei saada m i t ä ä n v a l ­mista
aikaan. Rahat voi l ä h e t t ä ä os.'
l O T l i Toivonen. Box 935. Sudbyry, Ont.
Jokaisen o a s t o h l ä h e t t ä m ä rahasum­ma
Julkaistaan Vajaudessa. Neuvotte-lukK^
tmksea valitsema 3-henkinen
ettei n i i n sanottu huonoinkaan sen-rustelukaveri
ole monta pykälää aleml
paa. Siis, siicäli kun on kysymys TC
jojen taakse tehtävistä vieraUuista.
n i i n kuninkaat kuningasten ja presi.
denttien ja presidentit kuningasten
vieraina, ministerit r e t k i l l ä ministeriert
luo jne.
Tämä korkeiden herirojen vierailuha-lu,
joka viime aikoina on k o m vir­kistyneenä
esllntyhyt. el ole vain lör-pötyksen
h a l u n j a rahan j a ajan liaas-kauksen
ilmaisu. Vierailujen varjoon
kätkeytyy poliittisia Juonia ja valmis­teluja.
Mutta — voidaan kysyä — mitkä
juonet olisivat aiheuttaneet esim.
Tanskan k r u u n u p ä ä n käynnin Hel­singissä,
sen että Ruotsin kuningas
on huolinut vieraakseen Suomen pre­sidentin,
että Viron "päämies" on
samanlaisella kalaassimatkalla Skan­dinaviaan
jne., kokonainen sarja mai­nittujen
kaltaisia visUttejä muuta­mien
kuukausien ajalta tässäkin ra-jantakaisessa'
l ä h i s t ö s s ä ? Mi£ä juonia
noilla i t s e n ä i s t e n pikku maiden halli-tusnappuloilla
voisi olla?
jQjka^i^en asioita seuraimut kui.
tenkin t i e t ä ä että tuo pikku maiden
itsenäisyys on enemmän kuin ky­seenalaista.
NUtä ohjaa, käyttää ja
kääntelee Joku väkevämpi käsi. Ja se
väkevämpi käsi on l ä h i n n ä Englanti.
Se tarvitsee ja järjestelee kuningas-vlerailujä
ja ministerien retkiä myös
varsinaisten rajojensa ulkopuolella.
Miksi? Jos Englanti kerran asialli­sesti
pikkumaissa isännöltsee, niin mi­t
ä se niiden nukkeja juoksuttelee?
Huvittaako sitä kääpiöleikki?
' Pyrkimysten toteuttamiskeinoja on
monenlaisia. Politiikko etsii ja käyt­t
ä ä lainakin aikana sopivimpia. El
olisi suurtakaan tehoa jos esim. nyt
Lontoosta annettaisiin julistus: Minä
Yrjö V jumalan armosta kaikkien
brittien kuningas jne. jne. jne., käsken
j a m ä ä r ä ä n kaikkien Suomen niemen.
V i r o n valtakunhan, Tanskan ja Ruot­s
in väen nopeasti mobilisoimaan it­sensä
ja lordiemme ylijohdon alai­sena
olemaan valmiina tekemään lo­pun
siitä maasta Ja järjestelmästä, jo­k
a tunnetaan bolshevllkkien nimel­lä.
. . Kyllä tuollainen prikaasi jonkun
verran loukkasi mobilisoitavan pikku­porvarin
timtoa vaikkapa h ä n ei ihan
englantilaisen veroisena itseään pi­t
ä i s i k ä ä n ja pölhö rivilahtarikin sa­noisi
e t t ä h ö h ! Mitäs' t ä m ä nyt on!?
Mutta kun samaisten porvarien ja
suojelijain, kuninkaat ja , presidentit
ovat toistensa luona vierailulla ja kun
niiden juhlissa ja juhlista kertomisen
yhteydessä puhutaan ja kirjoitetaan
juuri esitetyn prikaassin hengessä niin
se ei rypistytä eikä tUapäisestikään
herpauta s u o j ^ j a n kättä. Näin toi­mien
englantilainen voi edelljrttää mo-bilisolmlstöinilntansa
onnistuvan aika
pitkäUe.
N i i n i ä kovakalloiset eivät julkisuu-
-dessa aseta kyseehalalseksl etteikö
Öuoml, Viro jne. ole muka itsenäisiä.
Virallisesti sillä myös el ole m i t ä ä n te­kemistä
niiden korkeiden viranomais­ten
keskinäisten vierailujen kanssa.
Johan nsrt!
M i i t t a kuitenkin kalkki se, mitä
n ä i s t ä vierailuista Ja niiden johdosta
porvarilehdlstö serveeraa väestöker­rosten
tietoon, puhiiu yhdensuuntai­sesta
m ä ä r ä t y s t ä tarkoituksesta. Koh­teliaisuuksien
j a muodollisuuksien kes­k
e l t ä kauaskin erolttaa tarkoituksena
olevan sanoa, e t t ä joku suuri ja yh­teinen
vaara (Neuvostoliitto) tässä
muka uhkaa Ja s i t ä vastaan on kaikin
sonnustauduttava.
T ä s t ä "vaarasta" ja sen vastusta­mistoimenpiteistä
tietenkin puhutaan
paljpa m ä ä r ä t y m m l n kuningasten, pre-sldenttleh
Ja ministerien retkillä ja
nUden väliaikohia. Se m i t ä mistä jul­kisuuteen
p ä ä s t e t ä ä n , on vahi yleisen
mielialan mobilisointia varten.
P i k k u maiden hallltsljanukset ja
diplomaatit" vieraUumatkolUaankin
suorittavat roolia. Jota Englanti on
ne pannut e l ä t t ä m ä ä n valmistaessaan
y h t e n ä i s t ä rintamaa Neuvostoliittoa
vastaan. Nykyään t i h e ä ä n tapahtu­neilla
kimlngas Ja ministerivierailuilla
on erikoinen, m S ä i ä t t y tarkoituksensa.
Iivo.
KUOLLUT BOLSHEVinKKIVETE-BAANI
Moskovasta saapuneen tiedon mu­kaan
on I t ä - S i p e r i a s s a ä s k e t t ä i n kuol­lut
vanha bolshevllkkiveteraanl
Lasheyitsh. l i . Joutui keväällä auto-onnettomuuden
uhrtki9<, ruhjoutuen
pahoin Ja t ä m ä aiheutti h ä n e n kuole­mansa.
Lashevltsh kulilui bplshevikkipuolu-eeseen
vuödestar 1901 sökaen. oU maan­paossa
Ja ankeudessa t s a a r i v a ö a n ai­kana.'
-T^^ölälsvaHan aikana hän oli
useissa t ä r k e l s ^ puha-anheijan luot­tamustoimissa,
varsinkin kansalaisso-
W t e a hUQlehtii kaikista, kirjojen. . u u « ^ nopea
ostosta ynna muista alkuvalmlsteluis-lveruudeila. — l i
tien idkana. ^Tilme hän toimi
I t ä - S i p e r i a n r a u t a t e l d ^ komissaarina.
ta. Ottakaapa SOS t ä n u i huranioon ja^
toimikaa nopeasti sen hyväksir To^