Vapaus, February 13, 1960

              "wSivU'^2 Lauantaina, helmik. 13p.
iiliiiiiiiliiilRj^
Säturday, Feb. 13, 1960
VAPAUS
( L I B E R T Y ) — Independent Labor
O r g a n ' o f , F i n n i s h . Canadlan3. ' ' E s -
ftäbllshedvNov." 6,'' 1917. /Authorized
as second class m a i l by ttie Post
O f f i c e ' Department,' Ottawa. Pub-,
lished thrice - weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Etai St. W., Sudbury. Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
E d i t o r i a l Office OS. 4-4265. Manager ^
Suksi. Editor W. E k l u n d . M a i l i ng
address: Box 69, Sudbury, Ontario."
•Advertismg rates upon application.
' T r a r i s l a t i on free of charge.
T I L A U S H I N N A T : , -
Canadassa: f- 1 vk. 8.00 6 kk.^ 4,25
3 kk. 2.50
Yhdvsvalloissa: 1 vk. 9.00 6 k k . 4.80
Suomessa: - 1 vk. 9.50 6 k k . 5.25
"Ihmiskunnan ihana uriehna'^
, E s p a n j a n toiseksi suurin lehti
näyttää hitaan kuolemisen merk­kejä.
Barcelonassa, ilmestyvä ^ " La
V a n g u a f d i a " on joutunut vihastu­neiden
katalonialaisen boikotin
alaiseksi .'ja l e h d e n t i l a u k s i a v p e r u u ­tetaan
j a se on menettänyt ilmoi-tuksiaan,
j o n k a j^ohdosta lehti on
joutunut perikadon ^ partaallq^. S a ­maan
aikaan F r a n c o n h a l l i t u s on
joutunut r vakavan-•ongflman. eteen:
Neljä.kuukautta sitten " L a V a n -
^uardia'V- oli:-täynnä; i l m o i t u k s i a ja
l e h t i a l m e s t y i ' 52-58vSivuisena.;^^^^^^N^^^
i l m e s t y y lehti puolta pienempänä.
L e h d e n l e v i k k i o l i n o i n 150,000 j a :
j i y t se o n ainoastaan noin' 120 000
j a edelleenkin - t i l a a j i en j a l o s t a j i en
puu päivittäin 50 t a i k k a 60 l e h d en
t i l a u k s e n peruutuskirjettä. Lehti­k
i o s k i t palauttavat avaamattomia
lehtikääröjä takaisin koska ,er- o le
ostajia. Ilmoittajat ilmoittavat mie-:
l u i m m i n mussa lehdissä.
V a i k k a k a t a l o n i a l a i s t e n kylmä so­ta
onkin kohdistettu " L a Vanguar-d
i a n ' ' j o h t a j a a Luis de Galinsogaa
vastaan, niin pohjimmaisena- ovat
p o l i i t t i s e t vaikutteet.
L u i s de Galinsoga on k e n r a a li
-jKuvaten yleisen j a täydellisen aseistariisumisen "ihmis­kunnan
ihanaksi unelmaksi" ja selitettyään, että " i l m a n kau­n
i i t a unelmia ei v o i tapahtua edistystä, sillä eiliset unelmat
oyat" 'tämänpäiväisiä todellisuuksia",-Neuvostoliiton Ottawan
läheBiläs Amasasp__Aroutunian esitti-jöitäkin erittäin m i e ­lenkiintoisia
esimerkkejä siitä, mitä asevoimien vähentämi-_
.nenvoi.aikaansaada. ^ '
Puhuessaan viime lauantaina Canadan kattourakoitsi-j
a in yhdistyksen tilaisuudessa Montrealissa, lähettiläs Arou­tunian
sanoi, että vähentämällä asevoimiensa miesvahvuut­ta
1,200,000:11a miehellä — mistä Neuvostoliitto tiedoitti'maa­ilmalle
tammikuun 15 pnä — '"parannetaan karisainvälistä
ilmapiiriä" nimenomaan niin ,että maaliskuun 15 pnä Gene­vessä
kokoontuva uusi 10, v a l l an aseistariisumiskomitea voisi"
menestykseUisemmin toimia.
Samalla kertaa koko neuvostomaa ja -kansa saa välittö­miä
etuisuuksia asevoimiensa vähentämisestä, sillä tämä ase­voimien
miesvahvuuden vähentäminen antaa Neuvostoliitol­le
4i425,000;000 dollarin Vuotuisen säästön puolustusmenoissa.
Viitaten tähän $4,425,000,000 säästöön, lähettiläs Aroutunian
sanoi, että Neuvostoliitto saa'tästä summasta hyvän avun
rauhalliselle rakennustyölleen. N y f o n jo siitä summasta
päätetty myöntää $400,000,000 suuruinen lisämääräraha u u ­sien
sairaalain, tutkimuslaitosten, lääketehtaiden ja muiden
sellaisten yleishyödyllisten laitosten rakentamisen hyväksi.
Rakennustoiminta on Neuvostoliitossa tietysti halvempaa
kuin meillä täällä, mutta meidänkin mittapuutamme hyväksi
käyttäen tällä lisämäärärahalla voitaisiin rakentaa neljän
miljoonan dollarin sairaaloita sata kappaletta! Ja^ tämä 400
m i l j . dollaria on pieni murto-osa siitä^yli neljän tuhannen-miljoonan
dollarin vuosisäästöstä, minkä Neuvostoliitto saa
yksistään asevoimiensa supistamisen avuUa.
Sivumennen sanoen, Canada saisi tällaisen $400,000,-
000 vuosisäästön rauhanomaisia rakennustöitä varten
siten, jos puolustuslaitoksemme menoja vähennettäisiin
vain yhdellä neljänneksellä, kuten esimerkiksi Mine-
M i l l unio j a monet muut työväenjärjestöt ovat suosi­telleet!
" Mr. Aroutunian esitti myös vissejä ajankohtaisia huo­mautuksia
niille canadalaisille "epäileville Tuomaille" jotka
pelkäävät; että värustelukilpailusta- luopuminen j a y l e i^
aseistariisuminen aiheuttaa erältä vahingollisia seurauksia^^:
'länsimaiden talouselämälle. A s i a ei ole näin, seUtti mr. A r o u -
•tunian selittäen;-että aseistariisuminen:antaisi^.M
dollisUuksia rauhanomaiselle tuotannolle"; se laajentaisi gen työläisenä olla enää osas-
F r a n c o n " läheinen ystävä.-*^^-Hänet
n i m i t e t t i i n lehden johtajaksi 1939j
j o l l o i n päättyi kansalaissota. sNyt
h a l l i t u s v ( j o k a ; nimittäär t a i " e rm
k a i k k i e n Espanjan lehtien johta-
. j a t ) on j o u t u n u t asemaan, ^ jossa
sen täytyy j o k o eroittaa f a s i s t i h a l l i -
t u k s e i i u s k o l U s e n 'kannattajan ; tai
antiu» lehden kuolla.
L e h d e n vaikeudet alkoivat kesä­kuun
21 pnä. Qalinsoga meni sun­n
u n t a i n a . B a r c e l o n a s s a . o l e v a a n San;
I l d e f o n s o r i ' k i r k k o o n - • j u m a l a n p a l v e ­lukseen.:
K u n k i r k k o h e r r a :;Narciso
S e g u e i v . a l k o i jumalanpalveluksen^
k a t a l o n i a n kielellä, n i i n ; Galinsoga
npusi v i h a i s e n a ylös j a käveli ulos.
E n n e n lähtöään ; hän;; meni sakas-'
määrää laskee nopeasti. Sille :saa-r-tiin j a v a l i t t i sitä kun* j u m a l a n p a l -
komaankauppaa j a jäleUejääneiden maiden avustustoimin­taa;
sen perusteella voidaan alentaa kansanjoukkojen veroja;;
mikä lisäisi (kotimaista kulutusta; aseistariisunnanv^
l a voisi kansakunta myöntää enemmän varoja^^^^^^^^
tieteeHisen edistyksen, terveydenhoidon ja huoltotyön hy­väksi,^
Jos asevoimien tuntuva pienentäminen antaa Neuvosto­l
i i t on siviilituotannolle n i i n . suuren eteenpäinme
sen, mistä on ylempänä yksi esimerkki, niin samansuuptais-'
taedi^tystä olisi siitä odotettavissa täälläkin. Tosiasia nimit­täin
on, että ennen tuntemattomasta varusteiukilpailusta
huolimatta kapitalistimaissa on ollut toistuvasti pula- ja k r i i ­sitilanteita
toisen maailmansodan päätyttyä ja tulee ilmei­sesti-
edelleenkin olemaan. Y a r u s t e l u k i l p a i lu ei siis ole mi­kään:
"varma ehkäisykeino'' kapitalistisen ta
aika-ajoittaisia ylituotantokriisejä vastaan. Päinvastoin on
::syytä; korostaa;.että varustelukilpailu k
rikkaammankin maan voimavaroja niin paljon, että se alen­taa
väestön ostokykyä j a siten tehdessään pahentaa talous­vaikeuksia.
Toisaalta on syytä pitää mielessä,'että koko sotien luon­ne'
ja olemus on muuttunut toisen maailmansodan päättymi­sen
jälkeen. Sodat ovat tulleet ihmiskunnan perikatoa enna­koiviksi
onnettomuuksiksi tilanteessa, missä on mahdollista
hävittää suuria kansakuntia kokonaan pois maailmankartal­ta.
Tällaisessa tilanteessa ci todella ole muuta pelastumisen
mahdollisuutta kuin se, e'ttä saadan sodan syttyminen eh­käistyksi
— mutta varustelukilpailu on aina johtanut sotaaa
j a tulee edelleenkin johtamaan.
' Katsottakon siis tätä kysymystä miltä puolelta tahansa
— joko maailman rauhan, säilymisen laajalta pohjalta, tai
ihnfiistenv,tavaUisten kaduit miesten,ja-na^
parantamismahdollisuuden suppealta kannalta — aina on
lopputuloksena se, että mitä pikemmin päästään yleiseen
aseistariisumissopimukseen ,sitä parempi se'on meille kai­k
i l l e yksityisesti ja koko ihmiskunnalle.
Mr. Aroutunian oli ehdottomasti, oikea<;sa'^kuvatessaan
aseistariisumissopimuksen "ihmiskunnan ihanimmaksi unel^
maksi". Totta on sekin; että "ilman ihania unelmia ei voi
o l la edistystä, sillä eilispäivän unelma on tämän päivän to­dellisuutta."
Mutta unelmat muuttuvat todellisuudeksi vain -
i n h i m i l l i s e n , työn, toiminaan ja ponnistelun tuloksena. Se
pätee aseistariisumisopimuksenkin kohdalta.' Ihmiskunnan
valtava'enemmistön toivoo nyt yleistä aseistariisumista —
mutta tämän toiveen toteutuminen riippuu siitä, kuinka pe-räänantamattomasti'
ja voimaperäisesti maailman yleinen
mielipide vaatii tämän ihanan unelman toteuttamista nyt
heti.
järjestötoimintansa ; järjestä­vät,
meidän sallitanee oikaista
väitös, jonka mukaan .FalGon-bridgen
työläisten -^itsenaisty-misvaatimus
olisi " v a i n " muka
kansallisen uniojohdon veto
Sudburyn osaston nykyjohtoa,
erikoisesti mr. G i l l i s i a vastaan.
Tosiasia ninriittäin on,. että Fa 1-
conbridgen työläiset ovat o l ­leet
tyytymättömiä näilta
edustust 1 imoi 11a ,jo pitkän ai•:;
kaa. Yleisesti täällä tunnettu
tosiasia on, ettävmr:Gillis on
aikaisemmin itsekin osallistu­nut
järjestettyyn toimintaan
veUis t o i m i t e t t i i n - k a t a l o n i a n ; kie­lellä.
Lähtiessään hän jätti sun­t
i o l l e , käyntikortin j a i l m a i s i -hävy-töntäikieltä
käyttäen mitä hän ajat-:
t e l i katalonialaisista
Myöhemmin; k i r k k o h e r r a -lähetti
käyntikortin:, takaisin, j a ,• mukana
ijeu raa vassa. ki r jeessä ; i l ma Isi, : et ta
todennäköisesti, j o k u muu o l F e s i i n ^
l y n y t Galinsogana,
: Galinsoga,.. j o k a on g a l i c i a i a i n e n,
vastasi itse henkilökohtaisesti jät­täneensä
käyntikortin sakastiin ja
protestoi " k u n - k u u l i n jumalanpah
v c l u s t a toimitettavan katalonian
kielellä . . . j o t a minä en ymmärrä
" O l l a k s e e n espanjalainen j a meu:
ivä,; cspanjalaLsessa kaupungissa,
k i r k k o o n , jossa, latinaa lukuunotta­matta
saa k u u l l a kiolta . . lota cs-
\
panjajaiseri ei o l e p a k k o ymmärtää,
t u n t u u minusta typerältä", k i r j o i t ti
G a l i n s o g a ' . / ' S a n o i n sen s a k a s t i s s a ",
j a t k o i hän, "enkä kuten sanoitte
raakaa j a hävytöntä kieltä käyt­täen
' vaan, sillä k i i v a u d e l l a , joka
t u l k i t s i s u u t t u m u s t a n i ,"
K i r k k o h e r r a Seguer' vastasi:
"Meidän, k i r k o s s a ;,toimitetaan:Sunr
n i i n t a i n a k a h d e k s a n ; ; e r i j u m a l a n p a l ­velusta.
Näistä Vain kaksi toimi­tetaan
katalonian kielellä. Kuusi
;muuta jumälanpalyelusta;; t'oi"mi.te-taan
espanjan kielellä . . . J o s _ m i l -
l o i n hyvänsä katsotte .tarpeelliseksi
mennä: j u m a l a n p a l v e l u k s e e n nienr
kää kello 8 aamulla sillä s i l l o in
käytetään espanjan kieltä . . . "
Uutiset tästä tapauksesta kulki
läpi K
Marraskuussa se o l i k e s k u s t e l un
pääaiheena. , S i l l o i n :myöskin alkoi
Galinsogan lehden boikotti. Ihmi­set
p c i u u t l i v a t tilauksiaan. K a ­d
u i l l a , myynti : l o p p u i . c L i i k e m i e h et
keskeyttivät ilmoittamisensa V " L a
V a n g u a r d i a s s a ' ' i : : J^
p u o l e l l a aamuisin näki k a d u i l l a re^
vittyjä " L a V a n g u a r d i a n ! ' numeroil­ta;
Viime kuussa H k o t t i m . lehden
pääkonttorin näyteikkuna.
Rakennuksen s e i n i i n j a k a t u i h i n:
ilme.styi k i r j o i t u k s i a , joi.ssa mm.
s a n o t t i i n - " G a l i n s o g a lähde pois."
" L a Vanguardlan" hätääntynyt^
taloudenhoitaja G o d i y V a l s i n krei­vi
:tai'jo.si GaJinsogalle: suurtSK ero-p
a l k k a a jos hän .sanoutuu toimes­taan
i r t i . Tähän mennessä Gal tn-;
-soga ei o l e suo.stunut s i i h e n.
—Hän on k u i t e n k i n j u l k i s e s t i pyy­tänyt
k a t a l o n i a l a i s i l t a " anteeksi. Hä­nen
lehtensä j a " k a l k k i Wset Bar­celonan
päivälehdet j u l k a i s i v a t G a ­linsogan
a r t i k k e l i n . ' Hän vakuuttaa
a r t i k k e l i s s a rakastavansa katalonia-^-
l a i s i a ja'että hän on tehnyt monien
vuosien aikana h e i i l e ' hyviä palve­l
u k s i a . LopUbsa hän pyytää-arvos­telemaan
häntä tekojensa eikä sa­nojensa
mukaan.
K a t a l o n i a l a i s e t -eivät kuitenkaan
anna perään. Uinuva itsenäisyys-henki
on ;syttynyt-ilmituleenjä viha
F r a n c o n h a l l i t u s t a vastaani on saa-i
nut__käytännöllisen muodon; Fran­con
hallitus valtaan astuessaan on
antanut määräyksen; :e^^
n i a n kielisiä lehtiä: e i ^ s a l l i t a ilmes­tyä
eikä sitä saa käyttää radiossa
eikä opettaa koulussa.; K a t a l o n i an
l i p p u a ei saa nostaa s a l k o i h i n . K a ­d
u i l l e , ei : v o i antaa katalonian: kie­lisiä
nimiä; Tämä ^loukkaa syvästi
k a t a l o n i a l a i s i a .
Galin.sogan tapaus on aiheutta­nut
p o l i i t t i s e n käänteen;: j o t a . h a l l i ­tus
ei voi enää kiertää. Tammi­kuun
28 pnä; B a r c e l o n a n Teollisuus-koulun
oppilaat ;m«alasivat katuun
s u u r i l l a k i r j a i m i l l a Galinsogan
vastaisi tunnuslauseita. A s i a n po-.
l i i t t i s t a luonnetta kuvaa se, että
n i i d e n jouko.ssa oli s e l l a i s i a tunnus­lauseita
kuin "Eläköön vapaus!"
katalonian kielellä j a " A l a s dikta­t
u u r i ' " espanjan kielellä.
• T i i m a osoittaa, että jnyrskypilviä
on Jälleen Espanjan taivaalla.
39^3 prosentin lisäys
Kiinan tciollisuustubtanhossa
: Suomen ikoköistä aluetta kärsi Jiioimon
tuhoista mutta viljatuotanto kasvoi 8.%,.
•Peklng;^
tunut K i i n a n t e o l l i s u u d e n j a maa­talouden
tuotannon lisäys o l i vuo­den
1958 tuotannosta 31,1%, ilme­nee
.valtion t i l a s t o l l i s e n ; toimiston
kokoamista alustavista luvuista.
T e o l l i s u u s t u o t a n n o n kohdalla; lisäys
o l i 39,3 pros. j a maatalouden 16,7
pros. '
S u u r i n lisäys oli h a r k k o r a u d an
k o h d a l l a — 115 pros. I l m a n yksin­k
e r t a i s i n ; p a i k a l l i s i n ;::menetelminv
tuotetun l ) a r k k o r a u d a n : t u o t a n t o l u ­k
u j a,; o l i h a r k k o r a u d a n tuotanto
K i i n a s s a viime vuonna 20,5 m i l j.
tonnia. Teräksen tuotanto — sii­näkään
ei l u k u u n sisälly: p a i k a l l i s -
Tämän päivän Italia
:Suurissa päivälehdissä on vilme-paivina
ollut useita laajahkoja u u -
Ustietoja Italian kommunistisen
puolueen kansallisesta' cdu.tajakor-
I kouksesta, puolueen : voimasta, .toi-
Falconbridgen työläisten itse-, ,„i„„;usta ja t.ivoiitei.su. .Naiden
naisen .unio-osaston; perusta­misen
puolesta. ;Hänen, sano­taan
muutTaneen tässä asiassa
kantaansa vasta union - p a i k a l r i
lisosaston presidentiksi tulonsa
jälkeen! \
Meidän on annettu ymmär­tää,
että mr. G i l l i s vastustaa
tätä uudistusta pääasiassa sik­si
:k un h ä n ei v oi s i . Falcon b n d -
Hieman johdonmukaisuuttakin
"Suuren Rahan" lehtitietojen,mukaan Mine-Mill union
mainehikkaan paikallisosaston (Local 598) nykyjohto on ko­vasti
sotajalalla siitä kun FalconTiridge-yhtiön työläisten sa­notaan
anoneen, että he saisivat perustaa oman itsenäisen
liriib-osaston sen s y yn vuoksi, kun he eivät saa riittävästi
huonubta'ja,tunustusta asioilleen.„Töisin'sano,en'he,selittävät,'
silloin^jds^heidän etunSa^^ joskus r i s t i r i i t a a n , , ! J i A j
i^>Häluamatl^a sekaantua- 'millään. tavalla tähän' 'asiaan' ^
s1llärtSehäni,oni
^0:.598:n.presidenttinä. Mahdol­l
i s e s t i union sääntöjen takia
asian liittyy tällainenkin seik­ka.
M ut ta va 1 k k a ; n i i n o 1 i si k i n ,•
se ei rriitenkään tarkoita, että
Falconbridgen- työläisten pitäi­si
alistua" heidän mielestään
epäoikeutettuun asemaan vain
si ksi;. ettei; tila n teen; korjaa m i.^'
nen sovi oikein yhteen mr. G i l -
•lisin yksiiotavoitteiden.;kanssa;'
Tosiasia nimittäin on. että
vaikka hän ei voisikaan enää
t u l l a vahtuksi osasto 598:n pre­sidentiksi;
hänellä: olisi ;kutten!-^
km mahdollisuus tarjota pal-velustan
Falconbridgen unio-osastolle.
Mahdollisesti union paikal-lisjohto
pitää tällaista järjeste-.
lya^^kuitenkin epäoikeudenmu­kaisena
toimenpiteenä, mr.
G i l l i s i n etujen kannalta kat­soen.
Mutta vaikka n i i n k i n oli­si,
yksilöetuja ei^ voida aina
huomioida, kuten mr. G i l l i s it­sekin
tietää. Mr. Gillisiä on
esim. -mainostettu torypuo-lueen
jäsenkorttia kantavana
konservatiivina. Tosiasiassa
hän on ollut mainitun puo­lueen
erittäin tärkeänä ja
varmana luottamusmiehenä
u.seita kertoja. Mutta siitä huo­limatta
Ontarion maakunta­hallitus
— pääministeri Frostin
johtama toryhallitus, tai oi­keammin
sen kunnallislauta­kunta,
hajoitti mr. G i l l i s i n po­liittisen
metsästysmaan —
Neelon-Garsonin kunnan, min­kä
kunrfanjohtajana mr. G i l l is
oli, niin^että läntinen osa kun-
'nasta l i i t e U i i n Sudburyyn ja
kiinasta jäänyt tynkä o l i - n i in
pieni, että mr. G i l l i s katsoi
parhaaksi luopua koko kun<
nallispoliitikon urastaan. K i i t -
tämättömyys oli torypuolueen
p a l k k a , ' j a mr. G i l l i s ei siitä
ilmeisesti tykännyt vähääkään.
Mutta kuten »sanottu, aina ei
voida ottaa yksilöetuja huo­mioon.
Ja jos torypuolue voi kaivaa
j o l t a k in lempilapseltaan maan
pois jalltojen alta, n i i n ' F a l c o n ­bridgen
työläisillä on ilmeises­t
i myös oikeus ^huolehtia omis-
,t,a-'eduist"aah. siinakiii^täpauk-sessä]^
Avaikka > e eifayysiäj. tai
uulislietojen yhteissummana ^on:
toteamus, ctta noin 2,000,000. m i l ­joonaa
jäsentä -käsittävä kommu­nistinen
puokie. on Italiassa sellai-:
nen voimatekijä poliittisesti, että •
-;,se. voi milloin tahansa,; eli ennem-r
min; v:tai • ^myöhemmin - osoittaa- - t o -
cteksi,e(la.sosialismiin siirtyminen
: voi 1 nykyoloissa tapahtua rauhal-list.
T. ' p,irlamcntaarista tlclä h y - ,
väk>>ika>ttacn.
:- Italian kommunistipuolueen val'^,
i i u u s k u n t a . vieraili ' J o k i n : a i k a sit-::
ten Suomessa, missä- he selostivat:
/nykyrltalian tapahtumien taustaa.
• maan taloudellista ja poliittista t i ^ ;
lannetta mm. seuraav.i.sti:
2 .MIL.!. TVOT<KNT.\
I l a l i a . v s a vallitsee talla h c l k e l ht
k i u k i H a . . a l o i l l a ; . t a . s a p a i n o t t o m u u d en
Ivla. V a i k k a • ' t e o l l i s u u s t u o t a n t o ; o j i k in
v i i m e a i k o i n a noussut j a o n k a k s i
k e r t a s u u r e m p i . k u i n - e n n e n ' .sotaa;;
n n n v kehityk.seni-:cpata.saisuus j a - m o ­n
o p o l i e n v a l t a tekevät olot epa v a -
• k a i k s i ; j a lisaavat.: t y o t a t e k c v i e n v ^ k u r -
j i u i t t a c Työttömiä on. I t a l i a s s a n y k y i -
s m . - : k a k s i miljoona-: j a - v i i m e k s i . k u l u ­n
e i d e n 10: v u o d e n a i k a n a o n t o i s et
k a k s i r n i l j o o n a a 'lähtenyt, . s i i r t o l a i s i ­na:
. u l k o m a i l l e ; t y ön p u u t t e e n : . a jami^,;
n a . . ; N a i s t a . . o i v v t o i s t a m i l j o o n a a : e d e l -
• l e e n k i o u l k o m a i l l a , o s a n p a l a t t u a . t a ­k
a i s i n löytämättä t o i m e e n t u l o n : c d e l -
l y t y k . s i a . : V a r . s m k i n : . P o l i j o i s - I t a I i a s ta
o n ; m u u t t o l i i k e o l l u t n i i n . v o i m a k a s t a;
e t t a k o k o n a i s i a k y l i a - o n a u t i o i t u n u t
s e n .seuraukserta.iiMuita.:myös Etelä-.
I t a l i a . s s a : r on ,nuiuttoliiketta:"öllut::ha-v
a i t t a v i . s sa
;. M o n o p o l L S O i t u m i n e n , . o n : sitäpaitsi
v a u r i o i t t a n u t •; k o k o n a i s t e n a l u e i d en
t e o l l i s u u t t a ; j a . k u n n a t o v a t m c n e l t a -^
n e e t . l a l o u d e l l L s c t toimeentulöcdelly-l
y k s e n s a . k u n l u k u i s i a pienillä ' p a a -
o m i l l a . ; yai-u.stettujä,;tcolli.suusynlyk-
.sia on j o u d u t t u s u l k e m a a n . Pitkälle
k e h i t t y n e e t : t e o l l L s u u s i - y h m a t , j o t ka
h a l l i t s e v a t - m a a n elämaa; j a f m ä ä r ä ä ­vät
. u i k o - : j a sisäpolitiikasta, o v a t . k i l ­pailukykyisiä;
s i l l a . n i i d e n o m i s t a m i s -
sa laitck.sissa on r u s t o k e h i t e t ty
h u i p p u u n s a . Ni'i.s.sa pyritään s o v e l t a -
n i a a r t : a m e r i k k a l a i s t a , ; ; r a t i o n a l i s ou
t i a ja t y o v a u h d i n kirLstamistä s a ­m
a n a i k a i s e s t i k u n t e h o s t e t a a n t a i s ­t
e l u a k o m m u n i s t i e n v a i k u t u k s e n h e i ­kentämiseksi.';
T y ö n a n t a j a t k a y t t a v i il
. s u o r a n a i s t a t y d m a t e r r o r i a , m a k s a v at
l a h j u k s i a , h a i j o l t t a v a t ; v a k o i l u a j a
käyttävät m u i t a likausia keinoja
k o m m u n i s t e j a . v a s t a a n . S e l l a i s e t suu­r
e t y h y t m a t k u i n e s i m e r k i k s i F i at
nT?rk.saai;: h u o m a t l a vas11 vkorkcampia
p j U k k o j a k u i n monet muut tyjbnantar
j a t . m u t t a a n t a a tyoliii-sclle lopputi­l
i n , JOS U i m a lukee k o m m u n i s t i s i .i
sanomalehtiä. Eräässä vaihees.sa l a ­m
a n yhtymän l a i t o k s i s s a kerättiin
k a i k k i ; k o m m u n i s t i t ; samalle työosasr
t o l l e v a l v o n n a n t e h o s t a m i s e k s i , mut­ta
tjistä menetelmästä o l i - p a k k o luo­p
u a . Q ^ ' .;
I T A L I A N ;**AFRIKKA"
Vaikeimmat ovat olosuhteet talla
hetkellä Etelin-Italiassa. Eräs lehti­mies
on ^anonut sattuvasti, etta Ete-:
lä-Italia on- "meidän Atrikkamme",
tarkoittaen tällä rinnastettavissa ole­vaa
kurjuutta. Todellisuudessa Etelä-i
l t a l l a > o n l t ln joutunut eräänlaiseen
siirtomaa-asemaan. - "Etelän' kysy<»
mykscstä on t u l l u t eräs keskeisin po.-;
.llittlsen ,.' keskustelunv:^'; a Ihe. ; I t a l i a n '
kommunistinen puolue, on - asettunut
l i a n m o n o p o l i k a p i t a l i s t e j a v a s t a a n j a
esittänyt t u n n u l c s e n E t e l a - I t a l i a n a u r
t o n o m i a s t a . • P o h j o i s - I t a l i a n ;. t
s u u s y h t y m a t , j o t k a ; o v a t l i i t t o u t u n e et
R a n s k a n - k a n . s s a , ovat saattaneet
p i e n t e o l l i s u u d e n sietämättömän v a i -
k e a a n v t i l a n t e c s c e n j a u h k a a v a t myös
k e s k i s u u r t a " t e o l l i s u u t t a lisääntyvillä
v a i k e u k s i l l a . . E r a s - v u m e m a i n i t t u j en
vaikeuk.sia.- r a t k a h s e v a s t i . li.säava t e ­kijä,
ovat E u r o o p a n - y h t e i s m a r k k i n a t , ;
v a i k u t t a v a tekijä tässä t a i s t e l u s s a j a
se o n m e n e s t y k s e l l a - r a k e n t a n u t ; tyoT
v a e n yhtenäisyyttä suurpääoman-pu­r
i s t u k s e n t o r j u m i s e k s i : j a •: p a r a n n u s ­t
e n ! h a n k k i m i s e k s i työläisille; P u o l ue
p y r k i i . t u k e m a a n , m y o s ~ i r a i k k i e n . v a ] ir
k e r r o s t e n .taistelua-, j a - h a n l t k i m a a n
h u o j e n n u s t a , pienyrittäjien ; j a ; ' k ä s i ­työläisten
v a i k e u k s i i n.
..'Eras -keskeisimpiä."kysymyk.^^ on
t e o l l i s t a m i s e n .kehittäminen.: : S u n a
j o t k a v a h v i s t a v a t v a i n s u u r t e n .a.se- t a r k o i t u k s e s s a on , p u o l u e esittänyt
i n n a -. ^ v - ( . n i u s c n ohjelman t a k a p a j u i s ia
• M u t t a ' -myös -koko- I t a l i a n m a a t ' . i -
I c u t t a /Uhkaa;: v a k a v a - v a a r a ; . ; S u o r i -
a l u e i t a . v a r t e n , : j a ' j ä r j e s t ä n y t . t e o J l i s -
t a m i s k o k o u k s i a : . T a t a ; p o l i t i i k k a a n i -
teltu;> m a a r e f o r m i o l i h y v i n . . s u p p e a j m i t c r a a n - ; :'• u u d e s t i s y n t y m i n e n ' ' : p o h ­j
a m a a t a a n n e t t i i n v a i n v i l j c l e m a ^ i t o - ^ t i i k a k i j a s i i t a o n t u l l u t n i i n suo­milta-
a l u e i l a . K a i k k i a a n ' j a e t t i i n ' t a - s i l i u , ; ; e t t a : . n y k y i s i n . ; : m u u t k i n p u o - ;
l o n p ö j i l l e n o i n . 5 0 0 , 0 0 0 h f i . m a a t a ; j a
s i t a : s a i mm..•5000T-7000.; maatyöläis­tä
M a a t t o m i a maatyöläisiä o n k u i ­t
e n k i n : : e d e l l e e n k i n p a l j o n j a h e i ta
o n : s u u i e t;; m a a r a t t e o l h s u u c i e n p a i vc-,.
luk.sc.'ysa. - Lähivuosina uhK-aa l o p pu
t i l i
lueet käyttävät s a m a a n u n i t y s t a . .;
I t a l i a n '"kansan - p a a v i h o l l i n e n - o n
i n o n o p o l i p a a o m a ; ; ja: . k o m m u n i s t i e n
pyrKimyksena; on. : s e n . e r i s t ä m i n en
• k a n s a s t a . S i i h e n l a h t a a p u o l u e e n k o -
K o ^ t a l o u d e i l i n e n 'ja- p o l i i t t i n e n : , u u d i s - :
k o l m e a m i l j o o n a a maatyöläistä ' l u s o h j e l m a , V a l t i o o m i s t a a suuren
' o s a n l a s k a a s t a t e o l l i s u u d e s t a m m
VKKOLIIKKI-^ITA j j^^j,^^ oljvteoUisuuden, r a u t a t i e t.
Tällaisia ovat I j h y e s t i l u o n n e h d i t - p u h e l i n l a i t o k s e n y m I K P v a a t i i , - t t a
t u n a ne - v a i k c u d c ! , , j o i h i n . Xta-lia- on,
j o h d e t t u ; suurpääoman e t u j j ( , . s u o - ir
v a l l a hallituspolitiikalla» S e o n j o h ­t
a n u t • kiihtyvään ;]uokkien.-väliseen
t a i s t e l u u n . v i i m e - . v u o s i n a ; : Työläisten
jav;:yleen.sa työtätekevien- vaestökerA
rost e n v e i u j e n k a n naita ' ta t a l a i s t c l u a
o v a t s u u r e s t i . v a h i n g q i t t a n e c t s o s i a -
i L S t i j O h t a j a t j a l e v i s i o n i s t i t . Nämä
väittävät.: e t t a työläiset e i v a t : o l e v a l ­m
i i t a Iflistehiun.- j a e t t a a m m a t t i y h ­d
i s t y s l i i k k e e n ' O n - a n t a u d u t t a v a ; : T o -
s i a s i a k u i t e n k i n : o n ; - e t t a " t y ö l ä i s t en
t a i s t e l u m i e l i a l a : o n j a t k u v a s t i l i s a a nr
t y n y t . A i v a n : - v i i m e a i k o i n a k i n o n o l ­l
u t l a k k o j a ; m c t a l l i T . k o m i a n - : j a t e k s ­t
i i l i t e o l l i s u u d e s s a ; Erittäin . . V a i k u t t a v a ,
- o l i myös m e r i m i e s t e n . " J O p a i v a a . k e . s -
t a n y t t a i s t e l u Myo-, v i r a n - j . i t o i ­m
e n h a l t i j a t . , j o p a k o r k e a p a l k k a i s et
v i i k a m i c h c l k i n ; . o v a t käyneet, l a k k o -
t a i . s t e l u i t n .
;-, M a i n i t u t - l a k o t ; o v a t . o l l e e t p a l k k a ­t
a i s t e l u j a j a n i i d e n t a k a n a o v a t ^ o l -
l c e t ; k a i k k i - m a a n ; . k o l m c a m m a t t i l i i t ­t
o a . Mutta paIk'<ojen k o r o t t a m i s en
I i s a k s i o n l a k k o i h i n sisältynyt' myös
p o l i i t t i s i a v a a t i m u k s i a m m , d e m o -
k r a a t t i . s t e n - o i k e u k s i e n ; l a a j c n t a m i s e S ' -
to. ko.ska työnantajat c i v a t työpai­k
o i l l a k u n n i o i t a työläisten perustu.s-l
a i l l i s i a " q i k e i i k s i a.
K O M M U N I S T I T T O I M I V AT
I t a l i a n k o m m u n i s t i n e n p u o l u e o n
v a l t i o n . o m i . s t a m i e n l a i t o s t e n . o n : . p a l ­veltava.'
edistyksellistä; t a i o u s p o h t i i k -
k a a j a c t t a k a n s a n o n p a a s t a v a v a l ­vomaan..
sitä, T a l l a hetkellä- m o n o p o -
l i l J i i f t o m a h a l l i t s e e ; m y o s : v a l t i o n o m i s ­t
a m a a t e o l j i s u u t t a.
,: I K P : : l l a : o n . myös; k a n s a l l i s c a m i . s o h -
j e l i i i a ja se o n pitänyt j a t k u v a s ti
esillä v a a t i m u s t a : ; . s e m e n t t i r , - ; s o k e r i - ,
k c i n i i i n - : f * j a "eräiden ' m u i d e n a l o j en
k a n s a l l i s t a m i s e s t a ; : - ' L i s a k s i - v a a d i t a an
u u t t a m a a r e f o r m i a , j o n k a m u k a an
t i l a k o o n : yläraja o l i s i 100 h a , m i t a o n
pidettävä . s i i u i c n a I t a l i a s sa
; : ; T a l o u d e l l i s e n . t a i s t e l u n , o h j e l l a I t a -
J i a n k D i n m u n i s t i n e n . p u o l u e ; p u o l u s ­t
a a k a n s a n j o u k k o j e n • d e m o k r a a t t i s i a
o i k e u k s i a . j a k a y l e p p y m a t o n t a t a i s -
; t e I u a : n i H a v o i m i a v a s l a a n , ; j o t k a . p o ­l
i t i i k a l l a a n v a h i n g o i t t a v a t ; m a a n . k a n -
. s a l l i s ia Gluja . ja r a u h a n t u r v a a m i s t a;
Aseistariisunta ei
ailieuta lamäicautta
WashirigtoH. — U S A n taloudel-
, l i n e n • s u u n n i t t e l u l i i t t o vy:-jul^
h e l m i k u u n 4 pnä lausunnon j c s sa
se. toteaa a i h e e l l i s e k s i l a a t i a suun­n
i t e l m a n siitä,' m i t e n t a l o u d e l l i -
nen elämä voidaan .järjestää, mi-;
;:'käli huomattava asevoimien, supis­tus
on edessä.
Liitto;hu,omauttaa, ettei ole m i n - .
; käänlaisia painavia : perusteita
.väitteelle, että asevoimien supis­taminen
aiheuttaisi ; U S A : s s a . t a ­l
o u d e l l i s e n lamakauden; v
M a i n i t u s s a tapauksessa voitaisiin
lisätä; määrärahoja maan opetustoi­mintaan,
terveydenhoitoon, .voima­laitos-^
j a tierakennustöihin sekä; a-suntotuotantoou;
: A s e v o i m i e n . s u -
pi.staminen antaisi 10 m i l j a r d i n . d o ! -;
l a r i n ; lisävarat t a r k o i t u k s i i n ;jois.sa
varoista on puutetta
Jos asevoimien supistaminen käy­tännössä
on m a h d o l l i s t a , todetaan
lausunnossa,; - n i i n taloudellisessa
miolessätseon; erittäin: toivottavaa.
Se antaisi mahdollisuuden .siirtää
aseiden: tuotantoon sijoitettuja. ;va.r
r o j a rauhanomaiseen; tuotantoon;
vähentää veroja sekä lisätä täten. OS:
tokykyä.
Eräät p i i r i t IlmrKscstl pilävät
; a s e i s t a r i i s u n t a a niin kaukaisena
toiveena; että el o l e syytä haaska­ta
v o i m i a s i i h e n suuntaan; ;mutta;.
mc - vastaamme, että ; n c : ponniste­l
u t eivät mene hukkaan, sanotaan .
l i i t o n lausunnossa.
tuotanto — 13,35 m i l j ; tonnia —
lisäystä vuoteen 1958 v e r r a t t u n a 67
pros. K i v i h i i l e n tuotanto o l i 347,8
m i l j . tonnia, lisäystä 29 p r o s . Näi­den
k a i k k i e n , k u t e n eräiden mui­d
e n k i n tärkeimpien tuotantoalojen
— mm. sähköh-41,500 m i l j . k w h —
k o h d a l l a viime vuoden tulokset
ovat suuremmat t a i s u u r i n p i i r t e in
sama t k u i n t o i s en 5-vuotissuurinitel-;
massaiVuodelle;:1962 edellytetty t a ­so.
; , : ;
Raakaöljyn tuotanto oli . v i i me
vuonna 3.7 m i l j . . t o n n i a _ ' e l i 63,4
pros. lisäys.
"l¥i S U O M E A " KÄRSI
L U O N N O N T U H O I S T A
, Luvut - — k u t e n myös maatalou­den
tuotantoluvut — osoittavat, et­tä
suurharppaus. K i i n a s s a j a t k u i'
v i i m e vuonna entistä monipuolisem--'
pana. P u u v i l l a n tuotanto kasvoi
14,76 pros. e l i 2,41 m i l j . t o n n i i n j a
v i l j a t u o t a n t o — k a i k i s t a kuivuuden,
t u l v i e n ym; t a k a i s k u s t a huolimatta
— 8 pros.- e l i 270 m i l j r t o n n i i n . M a i ­nittakoon,
että vuoden 1959 l u o n ­nononnettomuudet
:olivat Kiinassa:
suurimmat kuin vuosikymmeniin;
Niinpä vahingoittui tulvissa y m .
luonnononnettomuuksissa 30;'pros.
maan. koko. kylvetystä pintaralasta
e l i 43,3 m i l j . ' h e h t a a r i a (vertauksen
v u o k s i : koko Suomen pinta-ala.on
30,6 m i l j . ha). Y l i 26,6 m i l j . heh­t
a a r i a kärsi; kahdeksassa ymaakun--
nassa kuivuudesta, jota kesti 3 - ^ .
k u u k a u t t a — p i s i n k u i v a k a u s i : ehkä
koskaan K i i n a n historiassa. Maatar
louden saavutuksista mainittakoon
mm;, että: s i k o j e n ; lukumäärä Jisään-j;
t y i vuonna 1959 K i i n a s s a 20 m i l ­j
o o n a l l a e l i 180 m i l j o o n a a n . ,
VÄKIVALTAA
; ^ ^ K u u l e h a n M a t t i ; mistä sinä olet
s a a n u t t u o n k a u n i i n v e t u r i n?
— M u t t i l a i s e n K a i s a l t a .
— Mitä K a i s a s a n o i a n t a e s s a an
s e n s i n u l l e?
:; --. H u u s i j a i t k i n i i n k u i n o l i s i p ä ä - ;
t a l e i k a t t u N
SYVT.^V^ ONNITELLA
" E n t a kolmekjTnmentä d o l l a r i a.
j o n k a olette m i n u l l e , v e l k a a ?"
' • T o d e l l a k i n ^ sjmtymäpäiväsi . o n
Tapaninpäivänä j a ; ; s i l l o i n : t u o n : s e n ;
s i n u l l e o n n i t t e l u j e n k e r a . " ,
. " T u o - v a i n r a h a t , n i i n kyllä minä
o n n i t t e l e n itseäni."
BERLIININ MIEtE^ÖMYYS OLISI
VIHDOINKIN LOPETETTAVA
Suomenlahdella on
vaikea jäätilanne
H e l s i n k i , — Huolimatta lauhasta
j a ; kevättä ;enteilevästä:;säästä; jää­t
i l a n n e keskisellä Suomenlahdella
on varsin vaikea. Hangon edustalla
Tarmo on saanut ponnistella avus­tettaviensa
• v i e m i s e k s i jääesteiden
läpi j a V o i m a on työskennellyt h i ­venen.
idampänäVPakrista länsiluo­teeseen
V i r o n p o h j o i s r a n n i k o l l a.
V a r s o v a n sopimusmaiden äskei­s
e n M o s k o v a n : Kokouksen jälkeen
j u l k a i s t u tiedonanto antoi tulevan: .
toukokuun ; k o r k e i m m a n 'tason
k o n f e r e n s s i l l e esityksensä: "työ­l
i s t a k s i " . Siinä m a i n i t t i i n m m .
Saksan . r a u h a n s a o p i m u S : r ^ : k ä s l t - ;
' t a e n " myös B e r l i i n i n -kysymyksen
r a t k a i s u n . 4 . - eräiksi työkohteiksi,
samoin aseistariisunta. U u s i m p i na
h konferenssin;; ikäsittelyasloita
. k o s k e v i s t a ' t i e d o i s t a annettiin e l ­l
e n tiedoksi \VaIter U l b r l c h t in
esitys, j o k a käsittää mm. n e l i m i e ­hisen
valiokunnan asettamisen
Saksan ; r a u h a n s o p i m u s t a :: l a a t i ­maan.
Lännessä taas o n todettu
v a r u s t e l u n suplstamiskysymykseu
saama kantavuus j a n i i n nyt k e r -
: r o t a a n : tämän (ahon etsiväniOmaa-l
i n j a a n s a tässä asiassa.
NEL,fÄN M I E H E N K O M I T EA
M»skovja. — Idän j a lännen tule­vassa
huippukonferenssissa; idän j a
lännen kesken täytyy tehdä loppu
B e r l i i n i n ; epänormaalisesta; tilan­teesta
j a asettaa n e l i m i e h i n e n ;vali'>:
k u n t a laatimaan Saksan; rau'hansor:
pimusta, mainitsi Itä-Saksan yhtc-näisyyspuolueen:
pääsihteeri; W a l t er
Ulbiricht - moskovalaiselle^-. k
S o v j e t s k a j a R o s s i j a l l e sunnuntaina
myöntämässään haastattelussa.
U l b r i c h t ehdottaa kansallista so­v
i t t e l u r a t k a i s u a ; ; k y s y m y k s e n olles-;;
sa Saksan yhdistämisestä. Sen p i -
:täisi tapahtua Saksan; k u m m a n k i n - ;
n y k y i s e n v a l t i o n välisillä neuvotte­l
u i l l a , hän ehdotti.
LÄNSI E T S I I O M A A N SA
Washington. — L'änsivaltojen y h ­t
e i n e n varustelun supistamispoli-
: t i i k k a saattaa o l l a äärimmäinen .tuj^-;
l o s k o n f e r e i i s s e i s t a - j o i s t a ensimmäi-:,:.
nen alkaa e ^ n s i . v i i k o l l a Washingto^ ::
n i s s a ; j a j o t k a joutuvat tärkeimpään ;;
vaiheeseen . P a r i i s i s s a : toukokuussa :•
pidettävässä ;idän ja-lännen välisesr;
sä huipputason kokouksessa.
Y h d y s v a l t a i n , E n g l a n n i n , Rans­kan
• I t a l i a n - j a Canadan valtuuskun-;;
t i e n ; j o h t a j a t ryhtyvät;ensi v i i k o l l a ;;
työvaliokunnan ominaisuudessa, kä-;
sittelemään-tärkeätä varustelun SU-;
pi,stamiskysymystä Toivotaan pää:5-
tävän y h t e i s e l l e ; : l i n j a l l e , ;joka;^muo-<:
dostaisi .länsivaltojen -lähtökohdan:;
s i l l o i n , k u n v i i d e n länsimaan j a v i i ­den
itäisen maan Y K - k o m i s s i o aloit­taa
^neuvottelunsa: Genevessä; maa-:
l i s k u u n 15 päivänä.
J o ennen valtuuskuntien johta­j
i e n kokoontumista on j o u k k o vii­den
länsivallan asiantuintijaa k a h - .
den v i i k o n ajan v a l m i s t e l l u t kysy­myksiä,:
j o t k a nyt tulevat käsiteltä­väksi
'porrasta korkeammalla*.
Selitys lienee siiläkini
J o l l a k i n tavalla — vaikka emme
olekaan lukeneet salapoliisikertomuk­sia
sitten kuin kouluvuosina,,— tä­män
kii-joittajan on o l l u t kovin vai­kea
ymmhrtaä esimerkiksi sitä k un
puhutaan:Joidenlcin suurkaupunkien:
ipsim. Chicagon) "alamaailman mie­histä"
tai naisista, joiden tiedetaan
olevan ja elävän lain ulkopuolella,
mutta selviytyvät kuitenkin vapaina
ihmislnii kolttosistaan aina ^ i t n n h i ln
saakka.
T u n t u u oudolla kun j o n k i n tällai­sen
"alamaailman k u n i n k a a n " k o h -:
dalta puhutaan j o k o h t i n e n ^kuole-mansa
tai J o n k u n muun "merkklta-;:
pauksdin';^ yhteydcsä, että , h an on 0I-;
lut vuosikymmeniä; p o l i i s in Iclrjolssa
-alamiiojlman napa miehenä.—^niiltta
Jonkinlaista selvitystä tähän o n ­gelmaan
satanee oraan täkäläisen
ammattiyhdistysliikkeen lehdestä
saksimastamme jutusta; mLssä kerro­taan
seuraavaa:.
"Me luimme* äskettäin eräästä ^hy­vin
tärkeästä kokouksesta, joka p i ­d
e t t i in Edge\vater Beach Hotellissa,
Chlcago.ssa v. 1923. Saapuvilla o l i :
~ Suurimman ' It-scnälsen ' terösyh-
-tiön presidentti;'
National City pankin pi-csldcnt- ^IliSiiiiiliiiiBiii^^
— Suurimman, yleishyödyllisen
(utility) yhtiön presidentti;
— Suurimman kaasuyhtlön presi­dentti;
; , ' , w
— Suurin vehnälielnottcllja (spe-culalor)
/r. ' ' • -«i '
— Y h d y s v a l t a i n h n l l i t u k s e n eräs
- m i n i s t e r i ;
M a a i l m a n s u u r i m m a n m o n o p o -
l i n : a p a a m i e s ;
• ^ ^ B a n k of I n l c r n a l i o n a l S c l t l e -
m e n t s i n p r e s i d e n t t i,
V : ; K a t s o k a a m m e • n y t kolmönkymme-n
c n v i i d e n .vuoden k u l u t t u a missä
0 v a t- nä mä ; m i e h e t :
Charles Schwab, s u u r i m m a n itse-^
nalseti:terästehtaan: p r e s i d e n t t i ; k u o ­l
i ' V a r a r i k k o u t u n e c n a j a e l i 5 v u o t ta
e n n e n ' k u o l e m a a n s a l a i n a r a h o i l l a :
Samuel Insull, s u u r i m m a n yleis-
:hy6dylliscn yhtiön p r e s i d e n t t i , k u o l i,
o i k e u t t a p a k o i l l e n , pennittömänä
v i e r a a l l a m a a l l a . '
1 I I o w a r d Ilopson, s u u r i m m a n k a a s u -
yhtiön p r e s i d e n t t i , o n ny£, m i e l e n ­v
i k a i s e n a . •
A r t h u r C u t i e h , s u u r i n v c h n i i k e l n o t -
t e l i j a , k u o l i u l k o i n a i l l a >— k o n k u i - s s l -
t l l a s s a . ' • j V
R i c l i a r d Whitney, NQW Y o r k i n o s a -
kepörssln p r e s i d e n t t i , ' v a p a u t u i ä s ­kettäin
S l n g S l n g h r ; > v a n k l l a s t a . ^
Albert F a l l , Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u k ­s
e n m i n i s t e r i , pahsl v a n k i l a s t a a i -
Jesse Luvermore. Wall Streetin
s u u r i n "tTcarhp'. teki itsemiu-han,
, Ivar Krueger, maailman suurinS-man
monopolin päämies, o n tehnyt
itsemurhan. ' , -
Ijeon Fraser, Bank of Internktio-nal
Settlementsin presidentti on teh­nyt
itsemurhan.
Mielenvikaisia, rikollisia j a - i t s e - -
muihart tekijöitä^ — mikä suositus •
se onkan yhteiskunnalle, mikä teki '
näistä miehistä j u m a l i a ! > • -;
^ K u n tällaista on tuoreessa puussa, a
yhteiskunnan huipulla j a kermassa,^
n i i n suotta on s i l l o i n Ihmetellä, vaik­ka
vaärlnkasvaneet j a -kehittyneet
alamaailman miehet yrittävät myös
nousta pinnalle "keinoja kaihtamat-t
a " . Ja päästyään edistymään siinä
ihaarln, ctta heillä, on " r a h a a ' k u in
roskaa", ' s i l l o i n näillä alamaailman 's
" : k u n l n k a l l l a " b n . ilmeisesti sekä a r - - ;
vovafta omasta takaa että " a r v o - j a |
vaikutusvaltaisia -ystäviä'niiden, jou-' -
kossa, ijolka eivät tunne Aiitään m u i / V , '
ta arvoja k u i n \ d o l l a r i n , m l s t ä - h e ' ' -
ovat todella tehneet ainoan todelli-