1957-01-24-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
T^staina, tammflt 24'p- — Thursday, Jan. 24.1957 | N o n e. M i r Autborlzed i i i second d a » maU by tbe Post Ofäoe Defiartaiait^ OtU)wa. Pob^ Ifilbed thric* ireddy: Ttiaday*, Vbundays and Satnrdays by'Vspauf POUisbing Coolpaoi^ItttU a t 1D0-1(B E lm 8 t W;/Sndbtuy* Out, Canada Telepbonesr Bus. Office OB. 4-426«; Sditarial Qffice OS/4H(265. Manaser E. S a 2 * i Editor W, EkltuhL MaflU)? addren: Box 69, Btidbury, Qbtarfo. Advertiähg rates dpont äppUeation. rranalatton free of chatge> -, '~ TILAUSHINNAT; ;anada«8a: i vk. 7 J » 6 8 i d c 2 ^ /Hdysvalloissa; X ift^«XN> 0 kk, 4 ^ luoHMSsa: J vk. J l ^ 6 kk. 4.75 l917;:TrJahlaviwsi — 40. vuosikerta —19S7 iäM& «mustus "ylellityydekn"? ^krisäiT jccSkim tävsLmsesSA pufieessa tiihne*ti^ /l»i|Ili;Ueten JaSiojei^ i(Natj<mal Housing lain - r NHA peri^ ^^teia'annettavien asuinrakennusten kiinnityslaiiiain) korkpa^ korotettiin tiistaista lähtien viidestä ja puolesta prosentista kuuteen-prosentiin. m Tätä korkokannan korottamista puolusteltiin sillä, että rakennusurakoitsijat saavat siten "helpommin kiinnityslainoja**, jotta voivat asuntoja rakentaa. Tämän käsityskannan esitti muiden Iisaksi pääministeri St. Laurent puhuessaan maanantaina Torontossa pidetyssä f.akennusurakoitsijain ko-koiilcsessa. Ja 'kieltämättä on totta, kuten pääifiinisteri St. tattfetttsäriöi;että nyt vallitsee rakennusurakoitsijain "kulta-aika** ~r'mutta korkokannan korottaminen ei käsittänemme anna yhtään ainoata asuntoa niille, jotka asuntoja Kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Päinvastoin voidaan olettaa, että kor- ^kdkannan «korotuä tekee miltei mahdottomaksi työläisille uu-haiikinnän. Sama pitää paikkansa (tfflaari^ ^Kotien rakentamista varten annettavien lainojen koron korottaminen ei suinkaan jarruta inflaation kehittymistä, ku-pn hallituspiireistä selitetty, vaan nopelstuttaa sitä. Tässä I . silaiiiyiidistykscnpresidentti Jack M. Soulesin lausunto asias- I I ) *'^,(!\(ot!ia)kannBn korotus),ei-voi muuta kuip nopeistut-kehltystä ja nostaa kaikkien tavarain hinto- Jä CCA:n (Canadan rakennusurakoitsijäin. yhdistys) asiunrakennuskomitean puheenjohtaja V. L. Leigh sanoi: "Se lorkokannan korotus) auttaa asunnon saannissa niitä ihmisiä, apua tarvitse».. Me rakennamme nyt vain väqstön (varaWcaimpia);yax1eiV'B^ rakennusktistannulisiä eikä lisätä,niitä", kun korkoa korotettiin nyt (uusille lai- ?^Pilleihuttefenn^n-annetuille — Vapaus) puolella" prosentil-se Iisaa ^kiinnityslainan maksukautena (25 vuoden ä . . , , — Vapaus) niiin paljon kustannuksia, että entisen korkokannan perusteella olisi voitu rakentaa yksi ylimääräinen huone, sillä Ikorkonienojcn lisäys'on asuinrakennusta kohti noin ,000, ^ ^ rHitä tämä:k^^ ja kuinka suuria vaikeuksia se aiheuttaa,vähävaraisille kodin han- ^*"Krnhassa/se hik . j ^;\,^^'*Jlmoittae^aan viime maanantaina alahuoneen istunnolle<^ ' täistä^'kotien rakentamista varten annettavien klintelmistölai-ifltnpjeitJ^ ron kor<H^ ,^H<miMsterif^Winters selitti, < että tämän puolen prosentin koro- ^'"'^^ dollariin "ndittifeimistöTainan (maksuaika 25 vuotta) menot $2.95 kuukau- *;:'^bjsä (siis ^ . 1 0 vuodessa). Kun aikaisemmin oli kymmenen- ^,J,||ihannen dollarin lainan kuukausimaksuna $61.04, niin nyt se tiilee olemaan $63.99. Huomioiden; että nykyisin rakennetta- ^•riVlen yksityisasuntojen keskinkertainen hinta on ollut lähöm-t^ pan» viitätoistatuhatta kuin kymmentä tuhatta dollaria,, sil-jl^ iöinhuomataar? ehsfksfi, että k koi- ^^^^^^^^^^^ ostajille ainakin $4.42 l i - ^.0^^ $53.04 vuodessa. Pitäen kiiinni mr. .i»)'^inteVsin kaavast*a,'^täimä tarkoittaa käytännöllisesti katsoen, että $15^000 k i i n t e i i ^ joutuvat kotienomistajat tu- < '^^^^^^ maksamaan X25-vuotisesta lainasta) $95.32 kuukaudessa. ,, . . , Tässä vointrne tehdä asian selventämiseksi pienen sivu- Jbyppäyksen. Yleis^pti voimassaoleva käsitys on,-että asunto- .timenojt — olkoon kysymys vuokrasta tai oman kodin ylläpidos-jate.^^ eivät saisi nousta muuta kuin neljännekseen perheen '^'^idcausituloista. Eikä tässä ole kysymys ainoastaan "teo- *^l^ettisesta käsityksestä" vaan siitä, että $15,000 kiinnityslai- " naa ei anneta edes NHA:n perusteella (yksityisistä puhumat-otakaan), ellei.anc^jalla ole tätä^ määritelmää vastaavia tuloja; Iduistamme liittohallituksen viralliset tilastotiedot, jotka s työläisten keskinkertaiset yiik- Ki|J»ansiot ovat si^ "että tavalliset työläiset eivät kerta kaikkiaan voi nykyisten !^ kotia hankkia, huoli- %i;grpatal«^ asunnon tarpeessa he ovat. ; ^.J^udenkymmenenviiden dollarin viikkopalkalla työskenteie- : mistään $15,000 kiinteimistölainaa. * - * lm m mm Luldn Robinson ^iSnlevaisiiuden mah^oHismihsia V SfntymSvauviaattteroen Mm. Ida Saleneo, Vancouver, B C t2yf(ikied(iviikkona, tammikuun 16 paä TSvvoUa. Ybdjmme sakulaisten j a tutts vajo onnentoivotuluiin.^ SITÄI J A v . , n « i « w -»II «M^ieÄtt hyvin-f 13stä ^-lisäyksestä.^' Ä voSL%-1ft.lfudeSrÄiS^^ sen vuosi Canadassa. TuoU^nto. sia j a koneistoa'ja kasattiin tavaca-| ^esttrssie työllisyy»r palkat, kulotus j j ^ e n k o i - Varastoja 4 ^ : l J a ^eneroman^-kojx ^ ^ NÄKÖALA „ . r „ „ , „ . . r „ t . . , l l s 3 . „ t v i : ^ e d e l l f s e n ä vuonna.^ '^^^^^^^,1 ^auan kuin kuluttajat ja , kolmannes osaa j a kuluttajien velat • ' uriiikeiiiiehet jatkavat csfemis^jo i e s t i t ' pääbniahsijö.tus lisääntyi-? edellfsenä vudnöa.' vät vU V- 1955 tason ia.usÄsa taisuurtp» sijoitj KSYTETmHlTATARAA V j Q ^ l ^ i l K t a v a r ^ ^ k a l u s U kotJisa kokonaisuud Ky«ynys: H i t e n on ymmärrettä; I v i s s i kun • vuoden 1957 ^Taskukalen^ I terlmme sanoo, että maailman suu< frin järvi oh Kaspianmeri? Olette I k o hyvä j a selvitätte mlt^n tämä on ymmärrettävissä? Epätietoinen. Vsfstaus: Suomen "Pieni Tietosanakirja" sanoo, toimen osan sivulla 336: "Kaspian meri, maapa'l]oo suur i n järvi, Euroopan j a Aasian rajall a . . . Pinta-ala 436,688 nelldkilo metriä, suurin syvyys 1,098 m . . ." Kaspian meri on järvi siksi, että se on kaikilta puoliltaan maaii ympäröimä, sillä ei ole yhtymäkob-f taa mihinkään mereen ja meret 'ovat kalkki yhteydessä toistens: kanssa. Kaspian merta — suurtji järveä — kutsutaan mereksi siksi et{7 se on suuri kuin meri ja että ' sen vesi oir suolaista., \^ -1 Epävarma B ä l ^ ^ . » - sa Vaikuttaa myös Ganadassa, sillä N i i n tiileeirriähdollisesti 'ta- Canadan talousion, läheiSest? kytket^ ' aan vielä v. 1937 kuluessa.' ty Yhdysvaltain taltiuteen. . Yhdys^ lisääntyvässä määrässä yy. nousukausi!' tulee jatku-lUfta muut sanovat K A A O K S E N S U U N N I T E L MA Pääministeri St. Laurentin selityksen mukaan ^rakennusteollisuudessa tapahtuu lamaannus tänä vuonna, ^Mitä tarkoitetaamoh se, että viime vuoAna alkanut lamaannus Jatkuu tänä vuonna. Lamaannuksen aiheuttajana oli korkokannan (aikaisempi — Vapaus) korotus . . . Mr. St. Laurent suositteli parannuskeinoksi sitä, että ne jotka ovat rakentaneet asuintaloja, luopuisivat siitä, ja keskittäisivät voimansa siihen, että saataisiin enemmän teollisuus^, liike- j a virastotaloja . . . - Royal Bank of Canadan presidentti JanTes Muir l i i t t y i v. 195r. tiiihin lukuisiin johtaviin asiantun «ijoihin. jotka syyttivät "typerää it sekkyyttä" inflaation kebittymises tä . . . Nyt . . .' on. korotettu NHÄ:r kiinnityslainojen korkoa viidestä j ; puolesta {prosentista; kuuteen pro '»jnttiih .-^Z'. Rahapitiitteen Viioks tmöe kotien rakentamisen rahoitta mineniiiaksamäan tänä vuonna en tistä- enemmän. "Jos tässä tilanteessa on ollut ml tään suunnittelua, n i in sitä ei void£ sanoa muuksi k u i n kaaoksen suun nitteluksi". ~ Glohe and Mail. toi mituskirjoitus. tiBrÖ)~-^ iE»fiolueetfr 1918: Suonien VTeisradion television päällikkö Helstnkl. — (S-S> — Lehtori V i l helm ZiUIehus on nimitetty Suomen Yleisradion television ensimmäiseksi päälliköksi. Ensi kesänä saadaan päat£ikseen televUiotolminnan valmistelevat työt Ja syyspuolella Yleisradion toivoo voivansa'aloittaa televisio- ohjelman lähetykset. (US) — Ranskalainen Samuel, Charo plain saapui' ensimmäisenä-vvalkoi sena ihmisenä Ontarion Simcoe jär velle v. 1615. ' ^.Tjr V Tässä yhteydessä on korostettava, että ylläoleva kuva ph ?y'l^tinen?totuus, eikä "vain" Vapauden tai unionistien, sosialis-ja könmiunistien^ tiedetään, että yhä ko-^ Agävien rakennuskustannusten takia on viimevuosina raken- ; isottu'NHA-lainojen avulla koteja valtaosalta keskiliibkkälai- *i«illeija niille varakkaimmille ihmisille, jotka voisivat ilman - sitäkin asunnon it&elleen rakentaa. Ottakaamme tässä todis- : : * ^ ^ i ;Äiies, joka op työväenliikkeestä yhtä kaukana "kuin yö 'on: päivästä ^ C a n a d a n rakennusurakoitsijain yhdistyksen ^:j(|PCA) ,;asunto^akennuskomit V. L. Leigh, L Joka on sitä mieltä, että alle $5,000 vuodessa ansaitsevillekin olisi varattava mahdollisuus asunnon saantiin. Hä i: viime nimnaoitaina ensinnäkin: "Asun^ hintaa on älehhet* ; > tava siten^ että vähemmän ansaitsevien ryhmään kiiuluvatldn |^:^ivat päästä kodin omistajiksi. "Huomioituaan, että NEl^ '^jlaadittiin alunperin siinä mielessä, että voidaan avustaa vähävaraisia kodin .saannissa, mr.: Leigh sanoi edelleen: "Yli toinen puoU V. 1955 NHA:nperusteenav kiinnityslai-^ ^'Abistaihyönnettiin niille, jotka ansaitsevat $5.000 vuodessa tai y^tiS: ememmäiL Ainoastaan vähäpätöinen ryhmä ^,600 Vuo- ; ;diessaA ansaitsevista (noin $75.00 viikkopalkalla työsk^ntele- 'Kfl. iiKsi .."^^ — Vapaus) sai näitä lainoja. Vuonna 1956 annetuin NH Wi.r<^i'th'' V '•\^^J^ kiinnityslainoja vähemmän kuin edellisenä v l i f ^ l ' f l ^ ^ X ' •' $5,000ivuodessa ansaitsevien osuus lisääntyi muihin ryhmiini . Ylläoleva lainaus; siis osoittaa, että kodin omistus oi|i to- ' della tulossa suureksi ^'ylellisyydeksi", mikäli on puhe tavalU-sista työläisistä! Nämä tilastot, joita ei-voi kukaan leimata " s u s i l istien propagandaksi", osoittavat 5 kouraantimtuvalla tavalla, että NHA:n kiinnityslainat ovat JO aikaisemmin menneet valtaosalta keskivarakkaille, että ; Viime 4 vuonna työläiset saisivat entistä pie-j nemmän osan näistä "halvoista ! kiinnityslainoista'^ sen vuoksi ikun ne olivat heidän tuloihinsa ', nähden Vliian kalliita" — ja et- ! tä korkokannan edelleen nostaminen tulee tekemään miltei mahdottomaksi "uuden kodin \ rakentamisen tavallisen työläi-i sen kohdalta. Tästä johtuu, et-^ ;tä rakennusurakoits i j at k i% epäilevät, e.ttä auttaako korkokannan .korottaminen kotien rakennusalalla nyt kehittyvää kriisiä. Saijialla kun esim. pääministeri St.^Laurent puolustaa tätä korkokannan korottamista sillä, että siten muka on liel-j pompi saada rahamiesten varo-i ja sijoitetuksi kotien kiinnitys-ilainoihin, näkevät 'rakennusurakoitsijat sen todellisen vaaran, että asuntojen "ostajapa-^ r i " supistuu yhä^-r. siUä kustan-r nusten lisääntyessä voivat koteja' rakennuttaa/enää vain ne joiden tulot ovat joko $5,000 (vuodessa tai sitä suuremmat, j /Meidän vakaa /käsityksemme j on, että tämä korkokannan kohottaminen tulee pahentamaan j asuntotilannetta ja nopeistutta-maan inflaation >kehit3;stä tässä maassa. maille enemmän metalleja j a mine raaleja kuin minään aikaisempana | vuonna. Vuonna 1957 volnäme o-;---,-,.- . . ^ ^ „- dOttaä edelleen samaa noiisusuun-j suus, vaikka se -onkin kasVusuun-j tustavgrateolhsuus tuotti sutahuo- .aa vaijckapa bitaammassa*tahdissa.inass8, ei kuitenkaan laajentunut limatta alle kapasiteettinsa. p-^^g^ matkan tulevaisuuden epä-| ^ p ^ p e n vK:i«avcu«jc«««u «laiH seuraavassa joitakin kohokohtia j riittävän nopeasti jotta se olisi ky-. KuiultaJ en velkaantununen on läheisemfii. thlevaisuuk. ,y a n t i a k i n toi&ökiiussa kokoontJ Pääoman vaatimuksia k o n e i s t a j a ' kuluessa. Viimeiset tilastot osoit- suhteita kuin meUlä p i i y . 1956^; Maan kansallinen tulo. Tuotannossa tai palveluna canaäalaiset tuottivat 529,75(J,000,0()0 arvosta, elr vät korvaa puolueen ohjelmaa. Qhje ni3tn: psriäattedliset; kysymykset tällei^ entistä lähemmäksi jokait väistä liubluetyö^. V -Puolueen' periaateohjelman r vallista, suurenmian merkityksen; 11 % enemmän kuin V. 1955. Mää-| väUisesti tämä on noin 7 %'enemr i män, hintojen, nousun aiheuttaen 3—4 % tuotannon arvon noususta,]^ • Äskettäin vietettiin toveii Yrjö TeolUsmistuotanto kohosi' 7.5% jgirölan syntymän SOrVuotispäivää. y l i V. 1955. jonka vuoden tuotanto gen yhteydessä korostettiin hänen oli vuorostaan 8.7% suurempi v.Ljierkitystääh opettajana j a puolue- 1954 tuotantoa. Teollisuustuo^nta | j-aajerien kasvattajana. Mutta ^se. . « »HU» u^rt^:, n n i a kak«ikoifnat»a. niitä toviSiröTa eriköisesti halusi oppiiläilleen^^^^ ilieiiefe ; Vä-hemm^ äii tunnettua -Siksi "seuraa-yässa: pieni muisteim eräästä, y l ^ i - SIROLAN OHJE SUHTAUTUMISESTA TYÖTÄTEKEVIII jn tällä kertaa noi^kaksikolmatU osaa suurempi kuin kynänen^p vuotta sittdh j a se on edelleen ir-sääntymässä. Tämä luo perustan suuremmille palkoille j a korkeammalle elintasolle Icoska on olemassa enemmän jaettavissa. vaittuaan jatkoi: - v • ^ E h voi tarjota tupakkaa. Sitä e i ple minulla nyt. Yritän näes, taas Olia tuppakkalakossä. Tupakanpoltto ei ole hyvä terveydelle. Mutta jolcaisella 'ihmisellä on omat heikkoutensa. Jos polttaa, n i i n ei pitäisi ainakaan polttaa kovin paljoa. >. Tällä tavalla V se f keskustelu alkoi '.tyistapauksesta. jai p i an: havaitsin. selostavani toveri Oleskelin 1920-luvulla pitemmän 1 SiroläUe omast? niielestähi hyvin- • . . ^ .... , . , aikaa Neuvostoliitossa. Tänä a i k a n a i k i n toisarvoisia huomioitani. Mutta Kaivosluotanto l^aantyi Prosent-, ^^^^^.^ ^.^^^.^ ^gjjg.^ myöskin kos-i hän tuntui pitävän niitä tärkeinä ja tuaahsesti miltei kaksikertaisesti ^etuksiin tov. Sirolan kanssa. V i i - i jatkoi tyhjäksi pumppuamistani. koko teollisuustuotantoon verraten. V. 1956 tuotanto oli 14.4% suurempi kuin V. 1955, joka vuorostaan oli 15.4% suufempi sen edellisen vuoden tuotantoa. Kaivostuotadto on lisääntynyt kaksi ja kolmöneljäs-osakertatsesti viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Metalli- Ja mineraalituotantcr ohit t i kahden miljardin d o l l a r in iarvon V. 1956. Koska metallien ja' mineraalien hinnat ovat kohonneet^ fauo-meisin näistä kohtaamisista on jää t Vihdoin hän käänsi keskustelu eräännyt erikoisesti muistiini. Se^apah-tui sanotun kymmenlu/vun lopulla. : Tov. ^ S i r o la oli näihin aikoihin seen saman ^seudun metsätyömailla toimivaan V liikutaidan opettajaan. Tunsin tämän toverin hyvin. mattavasti samanaikaisesti kunrtuo- ^. . . anto on lisääntynyt määrällisesti tov. S i r o l a toivoo minun kayvan pu Neuvosto-Karjalan-:";vaUstusasiain1*»,r3iihin,aikoi lukutaidottomuus kansankomissaarina (valistusn\inis- { Neuvostoliito:sa oli ' i^ielä kovin terinä). Minä taas olin oleskellut ] yleinen. Sen poistamiseen kiinni-pitemmän/ aikaa eräällä Neuvosta 1 l e t t i in erikoista huomiota ja sen Karjalan syrjäseudulla ja; o l in nyt j vuoksi- öli suuri määrä erilaisia i h - siirtymässä tPetroskon kautta toi- inisjä lähetetty ^lukutaidon opetta-- seen.työpalkkaan, Petroskoihin saa. jiksi ympäri maata, myös tySpaikoil-vuttuani minulle ilmoitettiin, että Ie, Tämä; toveri sattui oleinaän en=; Janadan mineraalituotannon). arvo m tällä kertaa nelikertainen verj •attuna V. 1946 tuotantoon j a kaksinkertainen . ^ verrattuna vi %1950. U r i ' metallien tuotannon ai^ö oli •iirae vuonna: Kupari, $291.500,000 elb22m,1suu-empi kuin v. 1935*. 'l,- N i k k e l i , $223.333,000. e l i ;«.5% suurempi kuin v. 1955> c > Kulta, $150,800,000 eU 3.8%' pie nempi kuin .v. 1955. r. • . ^ Sinkki, $125,500,000 e l i 6% suu-empi kuin V. 1955, Lyijy, $58,000,000' eli .7%\,pie-lempi kuin V; 1955'. ... Uraani, $39,600.0QP eli varsin iiiömattavan 52% suurempi (.kuin ./. 1955. (Tämä on ensimmäinen ..erta kun uraanituotannon arvoa m annettu julkisuuteen.) Rauta, $1567333,000 eli 42%* suu-empi kuin v. 1955, Raakaöljy. $40i;800,000 eli 31% juurempi kuin V, 1955. Voitot j a osingot luonnollisesti l i - heillaan. Samalla sanottiin^ että hä-1^ neliä on n y t vapaapäivä ja annettiin hänen asuntonsa osoite. \ Tiesip, että tov. S i r o l a haluaa oUa selvillä pienimmistäkiif yksityiskohdista, .^valtakuntansa eri. ääriltä ja ,siksi arvasin jouti^v^niinelko perus-; tcelliseeii ieiit'tiiri' "feipä' 'siis Ihinp \raikka sen ^yyspaiyäp iltahämärässä: sydämeni läpättikin tavallista tiuhemmin' astuessanivhänen' asuntoonsa: Huone oli ehkä 20 — 25 neliö^ tä.''. Seinien vierustat 'mahdollisimman tarkkaan täysinäisten kirjahyll y j en hallussa. / Vaatimaton viiode: '['Öytä; Muutamia tuoleja. Pöydällä, Vuoteen päällä; tuoleilla sekä lattialla avattuja kirjoja ja paperilajia; Eräällä tuolilla pieni ma^tkakitjoi-iuskone. j a sen ääressä toisella tuol i l l a valköl^äinen vanhus. r ' *• Tämä huone o l i ' s i i s samalla ker-i , taa Neuvosto-|Carjalan välistusmi- j nisterin yksityinen työliuone, kir- j jasto, makuuhuone, oleskeluhuone \ sekä vierassalonki.: Toveri 'Sirola tinen k.insalaissotien rintamien soti-' las. karski sotakarhu. Tässä uudessa hommassaan hän pian havaitsi, etx tä aapiskirja ei olekaan "kolmelin-jaisen" Veroinen. työväline. Hän köhta^ifihmisiä, joilla saattoi olla taskuissaan todistukset kolmestakin lukutaidon kurssista, mutta sittenkään eivät osanneet lukea. Armeijan täsmälliseeni-järjestykseen tottuneena hänestä tällainen asiantila öli''päin hongikkoa: S e o l i nopeast i j a , perusteellisesti korjattava. O l i siis" saatava dekreetti (asetus), jossa määrätään, että lukutaidon opei tuksen alaisten (alle 35-vuotiaitten) ihmisten on määräajan kuluttua osattava lukea,* _• - - Sinnikkäästi hän^ajoi tätä aatettaan' paikallisissa välistustyönteki-iä- n neuvottelutilaisuiflcsissa. Mutta kun ei saanut sitä kautta'aloitett a liikkeelle, kirjoitti asiasta suoraan valistusasiain kansankomissariaattiin. Tämän aloitteen toveri S i r o l a otti nyt kanssani puheeksi,' Hän sanoi, että yleinen lukutaito on erittäin h;rvä j a tarpeellinen asia. kääntyivät huimaavasti ^tuotannon nosti eräältä tuolilta paperit pois ja . kehoitti istumaan sekä puheli: .— Minulla on tänään vapaapäivä j a s i k s i pien nyt erään t u t k i e tm kimpussa.; Vaikka, ote^^^^ tään tänään käynyt kolme kertaa kansankomissariaat:ssak n • •; • nmelsesti esiintymiskiiiiineeni haja hintojen, noustessa uuteen ennä ^ystasoon. Yhtiöiden voitot vero-poistojen jälkeen nousivat $1.399' jolljoonaan vuonna 1956' ensim- .naisen . 9 kuukauden aikana eli 19% : l la y l i v. 1955 vastaavan ajan ;a kokonaisella 49% :11a oli v. 1934 vastaavan ajan! Osinkomaksut nyös saavuttivat eni^ätystason lousten $703.3 miljoonaan, eli 12% enemmän kuin edellisen viioden vastaavana aikana. Kuten tavallisia. International Nickel-yhtiö maksoi eniten osinkovoittoja. sillä osakkeiden omistajat saivat $56.5 mii-1 Joonaa. | Työllisyys ja ansiot myös lisään-| tyivät viime vuoden aikana. U- Lasaretti elikkä sairaala on sfllal- >eimmat canadalaiset olivat ansio- jnen paikka, etta sinne e l allekirjoltta-cyössä kuin koskaan aikaisenjunin i nut t o i ^ kenenkään joutuvan varsin- Canadan rauhanliikkeen johtaja tri J . G. Endicott ori lähettänyt tuhansia-'henkilökohtaisia kirjeitä rauhanystäville eri puolille Canadaa.. Kirjeessään hän on pyytänyt rauhanliikkeen kannattajia; tukemaan-yauhäntyötä rahalahjoi- ' tuksiiia. Kuvassamme hän tarkastaa ensimmäisiä kirjeen johdosta saapuneita'lahjoituksia. Hän on selostanut Torontossa, että hän tietää- Ganadassa jolevan paljon enemmän rauhankannattajia kuin ne* joille häh bn kirjoittanut', mutta häneitledäkaildden osoitteita: Häh kuitenkin esitti toi-vomuksenaaniT että kaikki hyvän tahdon ihmiset tukisivat rauhankongressin työtä rahalahjoituksillaan, vaikka eivät olekaan saaneet häneltä henkilökohtaista kirjettä. Mutta sittenkään emme saa tää sen opettamisessa pakkoa, kysymys ön työtätekevistä ihmisisti Ja työtätekevää ^ihmistä emme kiilloinkaan tan)eettomasti taa: Meidän^on propagandan a saatava ihmiset ymmärtämään kiitaidon tarpeellisuus: Kun ITe kavat tajuta sen tarpeellisu n i i n silloin he myöskin ope vat seu' vapaaehtoisesti, ilman koa. Tähän tapaan hän jutteli lej sasti hymyillen. ^ Sitten hän kävi haeelt^än hyvin vakavaksi ja —- koeta aina 'muistaa, että on kysymys työtätekevästä ih tä nfin häntä emme saa tarpe masti pakottaa mihinkään. Luulen, että vasta puoluee julkisuuden kaudella olen täysin tajuta, että tuohon vaati tomasti lausuttuum^lauseeseen sii t y i - leninismin: perusoppi työtäi v i i n ihmisiin suhtautumisesta. 1 suuret asiat ovat usein byvln yi kertaisia. N i i n yksinkertaisia, tavallinen ihmisjärki ei niitä-tajua. ^ - . ' ' Äskeisissä kunnajlisvaaleissa käi simamme - tappion syitä selviteli sä 'on puhuttu propaganda • heikkouksista', heikosta - koske sesta työtätekeviin ^ joukkoihin j Saattaisi myöskin olla aihetta I k i a olemmeko' pakolla .tyykyttäni yrittäneet pakolla tyrkyttää tai an taneet aihetta käsitykseen, että lemme pakolla tyrkyttämään Si men työtätekeville -jotakin sellai jota nämä eivät hyväksy tai ei pidä välttämättömänä; Siis tu olemmeko joskus jossain ci paljon poikenneet tuosta toveri rolan lähes kolmekymmentä vuo1 sitten eräälle nuorukaiselle (i s e s t i ; myöskin kaikille 4>pilailleeDl antamasta ohjeesta: ' . • Koeta aina muistaa; että kun öi kysymys työtätekevästä ihmisestä, n i in häntä emme saa tarpeettomasti pakottaa mihinkään. • — Paavo' Nikander Wien. — Bulgarian postilaitos ( painattanut postimerkin '• kuni taen Benjamin' P r a n k l i n i n muis Samanlaisia postimerkkejä tul painattamaan Bernard Shawn, r i k Ibsenin j a Pierre Cus-len tolle. Se kuilaineii joulupuki^i ja työttömiä'oli vähemmän kuin v: 1955. Paitsi maataloudessa, Caha' kyalkainen sairaala- orf' mainio palkka erinäisiä tauteja poteville lisnki-löUle. Siellä saa lääketieteen saavutusten. perusteella parasta mahdollista hoitea. Sairaalahoidon avulta voi kinv fiykytetön^to^^ htntbj^h aikana. O n tultu nimittäin siihen, et-lassa oli ansiotyössä y l i 4 miljoo-l tä vaikka työtätekevän ihmisen el o i - j tämä ajan hampaiden kuluttiisia kel a a työläistä, 6% enemmän kuin edellisenä \nionna.. Työssäolevien ukumäärä kaivosteollisuudessa r l i - Olimlne. lukeneetMtuon kirjan vai- ominaisuudessa eriköisfötii>efctä-l kalsanmin — tosin sanomalehti mie- on sittenkin paras raiihärivällkap hsn tavanmukaisen kiireen painossa, le, ja että rauhan asiaa vahingoK ääntyi 7% :11a ja työttömyys laski 15—20% :11a. Siitä huolimatta v. :956 helmi- ja maaliskuussa oli | , f Vasta sltteo: k u n on tutustunut s a i - 3Uolf' miljoonaa työläistfi^etsimässä|räaliJ}|Dldon' täsktphin ^ tavattinen työtä j a tänä talvena heitä mahdol kein kannata.kuollakaan"—siitä kun i homme panna L'kovasti kampöililn koituu "perikunnalle*Miian suuret jäi- i niille voimille, jotka yrittävät tarpejt-ki|^^ ut -7- niinj M i r a ^ ^ toman nopeasti voimiamme ku:uttaa. kannata laloussylstä niennä "kuole- j J a juuri siksi, että tämä mainid i a i - maa pakkoon". \ " > ' raalahoito. saataisiin kaikkien vähä- Sillpinsaimme' siltä, se , myönnett-t-kbön/ kielteisemmän käsltgtoen -mitä mainittu kirja todellisuudessa ansaitsee;-. >' . Oletimme sillohi kuten-riytkto: että kapitaj|Ismta puolustusta etufrlalja p^-^ tänyt Trygve Lie ei haluakaan ymmärtää iätä «öiksi sosialistinen maa* ilmanosa'ei antaudu ehdöittaa" kapi-tallätisen/ niaallmanosan^^ tökslä noudattamaan. Jäv vaikka Trygve. L i e V y r i t t i "ixormaaUtilanteesi sa" olla 'kapitalistisen katsantokantansa omaavana henkilönä epäilemättä roikeudemnukainen - j ^ objektiivinenkin-," hän joutui aina kireän tuUen antaa- pikean a^on pesille Iisisti tuljee: -olemaan ~ vielä enejn-r^an»IUselle tenreysvakuutukselle, jo-mänkln." '-'^ f '\ 1 tatlfeCTalipUoloe on vi6aeksikulUneeh väkisten käytettäväksi, olisi entistä l UnjoiStumaan toisen csanuolen hy-tehokkaammin toimittava.kansallisen väksl Ja„astmnaan toista osapuolta terveysvakuutuksen saavu^amisen (sosialistilta maaltaiancsa'a) vkstaan puolesta tässä maassa. - i ^ t - Palkat j a ansiot,myöslisään^ivät 1956 kuluessa^vjnUa 'vuosi o l i i jp-rinomainen siinä, etta sen k u l u ^ ip l .U e„k.i r-j o i t e t t• i ^ möht-a .--,-' \ y ö l ä l ^ e • n»ltääq,;nlin juud tällaista | kaukaa. Jotka äskeisen "vuodrtaistel- i i ä n e n ^ i ä t t ^ n totoni edullista työelltosöpim.dSta. (( f kaikki äsittävä&ntansalllsta 'lerrej/s-' luR" yhteydessä antoivat huolenpi- a*''«««wan roimens... Teollisuustyöiäi^ten k o k o n a i s p l l ^ ^ i t ^ t ^ ^ tarvittaisiin^'jotta työ- tonsa ja ystävyydenosoititoensa avul-kat lisääntyivät 129i :11a * ja kaivos- l%et. k p n a r i t , pikkuyrittelijät Ja la n i in suuriarvoista rohkaisua. Epäi-i työläisten 13':c:Ua. Ostokyvyn noustessa canadalaisten enemmistön elintaso nousi jossain määrin: Mutta suurin osa korkeamiidästa palkoista saadusta hyödystä hupeni kun työläiset joutuivat maksannäanr kaikesta korkeamman"^ hinnan, «Jota yhtidt vaativat korottaäkseen voittonsa mahdollisimraab-suuriko'. ' ^kanadalaisten ostokyky my&' l i sääntyi. Koska palkat nousivat'tavaratuotannon lisääntyessä ^canadalaiset kykenivät ostamaan eneni män. N i i n he östivatkin TTc J e m man j a halUtuskin käytU boir'8% enemmän ostoksiinsa. Yhtiöiden ostot muodostivat leijonan osuuden Tämä aihentti häneUe nmetstä katkermitf^ Mutta vielä sntt-huenT että " S b n f i on työos^ teh-^ nyt Slaari saa nyt mennä". ' * Vä^tden ammattien harjoittajat yrji- j lemättä se auttoi paljon hyviä lääkä- 1 r?™P4a<^tkermitto mti L i e t m i - ä^itäfr-ioxennä sairaalahoitoon sairaalan vastmirituntoistä | *«*'sitta Inm YhdysraltaU» halB- |cQin he sitä- tarvitsevat: Rikkailla f henkilökuntaa l>ömään lakaisin alle- j sanoi hänelle aslallisestf pu- ;:<^ : lEyM varaa^^^ )«aksamiseeii.^^ ^ Virtaset sita apua tarvitsemme j a sik- j . ' ' V , si töni juuri meidän • pikkulhmisten { • Mutta sairastelu,niin pakoIUsta lo-kfiarlttävä 'nyt hihamme' ensi kesä- | maa kuin se onkin,'oh myös toisinaan kuussa-pidettävien liittovaalien va- j eduksL Esimerkiisi iallekirjoittanut raita. ' | sai pahimman ohitettuaan tilaisuuden -•"Muuten — jos ei oteta hpomioon j — kuten sairailla tapana, on ~ ctraa jälkimaksula. ja allekirjoittanut Iu-|kiinni "lukiirästiä".'Ja.tässä yhtey-keutuu siihen suhteellisesti mutta a i - f dessä^on; erikoissyy kiittää joulupuk-na k a a v a a n tyälaisrylunääh; Jonka tukena on ds. zyaunävakuntuksen - t u r va, kiitos $iitä , Vapauden isänidlle elikkä Ulaajme ja kannattajille - ^ n y kiä, jo&a vähän toista vuotta sitten Kaikki tämä yksilöllisestä epäonnistumisesta johtuva katkeioitunei-suus kuvastuu hänen kiilansa' miltei kaikilta sivuilta. Mutta olisi väärin katsella vain sitä. Kaikesta kielteisyydestään huolimat^ ta rlAen kirjassa "Rauhan pnolesta^V on « ä i t ä ajankohtaisia totuiäksiakia. kunhan vain heitämme sivuun hänen T i ! toi aUekirjOHtaneeUe V K » ensim, j henkilökohtaiset poliittiset mlelinl-mäisen . pääsihteerin, Tryeve X i e n : teensä ja kaitkeruutensa " " muistelr^teoksen "Banhan poolesU-. j M.-. L i e ko^stoä"Yk:n pääsIMeerln jäsenyydestil vat ne, jotka yrittävät erottaa k in Jäsenvaltoja tai koettavat Kiman ja muulivallat ottamasta le kuuluvat palkat Y K : n jascnyyde , Ajarikohtaineh muistutus 'siis Jotka nyt ovat YjK:n Myös se on varoitus kapit maailmankatsomuksen omas •tietolsenjmiehefn Varoitus nlUle, jöt yrittävät vieläkto ehkäistä 'esiin, ren Kiinan saamasta sille ifcuula paikkaansa Y K :n Jäsenyydessä. Ja entäs sitten eshnericiksl • ne karin lapset ja koululaiset? Ur. piti erittäin täitkeänä Y K : n . t oi nassa ;ris."ennakkotapausten*' me tystä, "kuten sitä pidetään ylc varsii&itt .kalkissa brittiläisissä keuslaltoksissa;'' " /Kun n v i i j i e YK:»- pääsOifcc rliiä vaati tinfcasti j a ehdottomaS-ti,' etta Kreikan stsalilssOdan pi-, | keen Jososlaviaan Ja läiefckQ»' :!ovakiaair 'paenneetlapset on'v*' i -Uhtettava ' t a k a i s i / k o t i i n a h a i u^l — niin tämä pätee myöä Unla- ; rista ' sub' teen. Mikä on hyvä kanalle, sen kelvata kukoUekhx! • Jos. V K oli keassa vaatiessaan, että lapset on kotiutettava Jugoslai Ja 'Tshdikaslovakiasta, n i i n -suloin' Y K : n vaadittava myösidtä, että karin lapset on, nyt; palaiitettava tUn Itävaliasta kaikkSalta. minne' tä on ehkä kuljetettu: Mr. LIen.kh;|a oU yksi'mieleni toisin sairaalassa^ nyt luettevaks me 'tulb-ista hyvistä kirjoista^ j a f on vieläkiii tditet^vä siitä toisssvn tista joiilupiäckia. —' täadskoUA \
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 24, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-01-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570124 |
Description
Title | 1957-01-24-02 |
OCR text |
T^staina, tammflt 24'p- — Thursday, Jan. 24.1957 |
N o n e. M i r Autborlzed
i i i second d a » maU by tbe Post
Ofäoe Defiartaiait^ OtU)wa. Pob^
Ifilbed thric* ireddy: Ttiaday*,
Vbundays and Satnrdays by'Vspauf
POUisbing Coolpaoi^ItttU a t 1D0-1(B
E lm 8 t W;/Sndbtuy* Out, Canada
Telepbonesr Bus. Office OB. 4-426«;
Sditarial Qffice OS/4H(265. Manaser
E. S a 2 * i Editor W, EkltuhL MaflU)?
addren: Box 69, Btidbury, Qbtarfo.
Advertiähg rates dpont äppUeation.
rranalatton free of chatge> -, '~
TILAUSHINNAT;
;anada«8a: i vk. 7 J » 6
8 i d c 2 ^
/Hdysvalloissa; X ift^«XN> 0 kk, 4 ^
luoHMSsa: J vk. J l ^ 6 kk. 4.75
l917;:TrJahlaviwsi — 40. vuosikerta —19S7
iäM& «mustus "ylellityydekn"?
^krisäiT jccSkim tävsLmsesSA pufieessa tiihne*ti^
/l»i|Ili;Ueten JaSiojei^ i(Natj |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-01-24-02